OLVI OYJ PÖRSSITIEDOTE klo (5)

Transkriptio

1 OLVI OYJ PÖRSSITIEDOTE klo (5) OLVI-KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS (3 KK) Olvi-konsernin liikevaihto kasvoi 17,4 % 30,12 (25,65) milj. euroon. Katsauskauden liiketulos oli 0,80 (0,26) milj. euroa. Konsernin bruttoinvestoinnit olivat 6,40 (3,32) milj. euroa ja omavaraisuusaste 44,4 (43,4) %. Emoyhtiön tulos heikkeni. Baltian yhtiöiden toiminta sen sijaan kehittyi edelleen myönteisesti. IFRS-raportointi Olvi-konserni siirtyi raportoinnissaan IFRS-standardien käyttöön. Osavuosikatsaus ajalta on laadittu IFRSlaskentaperiaatteita noudattaen. Siirtymistä koskevat vertailuluvut on esitetty tämän osavuosikatsauksen liitteenä. Tämän katsauksen vertailulukuina on käytetty liitteen mukaisia vuoden 2004 IFRS-lukuja. Liikevaihto ja tulos Konsernin liikevaihto oli tammi-maaliskuussa 30,12 (25,65) miljoonaa euroa. Konsernin ensisijainen segmenttiraportointimuoto on maantieteellisten segmenttien mukainen. Maantieteelliset segmentit koostuvat Suomesta, Virosta, Latviasta ja Liettuasta. Toissijainen, liiketoimintasegmenttien raportointimuoto on alkoholilliset ja alkoholittomat tuotteet. Liikevaihto maantieteellisten segmenttien mukaan (miljoonaa euroa) 1-3/ /2004 Suomi 16,70 15,10 Viro 9,30 7,50 Latvia 2,18 1,79 Liettua 2,75 2,10 Eliminoinnit -0,81-0,84 Olvi-konserni yhteensä 30,12 25,65 Toimialan kausiluonteisuudesta johtuen katsauskauden myyntivolyymit ovat muita vuosineljänneksiä alhaisemmat. Konsernin liiketulos oli 0,80 (0,26) miljoonaa euroa ja katsauskauden tulos 0,27 (0,11) miljoonaa euroa.

2 Liiketulos maantieteellisten segmenttien mukaan (miljoonaa euroa) 1-3/ /2004 Suomi 0,07 0,18 Viro 1,29 0,88 Latvia -0,34-0,30 Liettua -0,17-0,41 Eliminoinnit -0,05-0,10 Olvi-konserni yhteensä 0,80 0,25 Myyntivolyymit markkina-alueittain (milj. litraa) 1-3/ /2004 Suomi 24,9 20,6 Viro 21,9 18,0 Latvia 5,6 4,8 Liettua 6,4 5,1 Eliminoinnit -3,2-3,6 Olvi-konserni yhteensä 55,6 45,2 2 (5) Emoyhtiö Olvi Oyj:n kokonaismyynti oli 24,9 miljoonaa litraa, mikä on 20,2 prosenttia edellisvuotta suurempi. Olvin kotimaan myynti kasvoi 27,9 prosenttia ollen 23,9 (18,7) miljoonaa litraa. Olvin tammimaaliskuun verovapaa myynti ja vienti oli 1,0 miljoonaa litraa, jossa on laskua 1,0 miljoonaa litraa. Emoyhtiö Olvi Oyj:n katsauskauden liikevoitto oli 0,07 (0,18) miljoonaa euroa. Viron tytäryhtiön AS A. Le Coq Tartu Õlletehasin kokonaismyynti oli 21,9 (18,0) miljoonaa litraa. AS A Le Coq Tartu Õlletehas teki katsauskaudella hyvän liiketuloksen. Latviassa toimivan A/S Cesu Alus yhtiön myynti oli tammi-maaliskuussa 5,6 (4,8) miljoonaa litraa. Yhtiön katsauskauden liiketulos oli edelleen tappiollinen. Latviassa oluiden kokonaismarkkinat laskivat katsauskaudella 0,3 prosenttia. Hintakilpailu oluessa on säilynyt kovana. Liettuassa toimivan AB Ragutis yhtiön myynti oli tammi-maaliskuussa 6,4 (5,1) miljoonaa litraa. Oluiden kokonaismarkkinat kasvoivat katsauskaudella 4,3 prosentilla. Oluen hintataso on edelleen alhainen. Yhtiön liiketulos parani, mutta oli edelleen tappiollinen. Investoinnit Katsauskaudella Olvi-konsernin bruttoinvestoinnit olivat 6,40 (3,32) miljoonaa euroa. Investoinneista 2,77 miljoonaa euroa kohdistuu emoyhtiö Olvi Oyj:hin ja 3,63 miljoonaa euroa Baltian tytäryhtiöihin. Suurimmat investoinnit olivat Latvian panimon keittohuone ja pullotuslinja, sekä Iisalmessa toteutettava automaattinen keräilyjärjestelmä.

3 3 (5) Henkilöstö Henkilöstömäärä oli katsauskaudella keskimäärin 1010 (966), josta Suomessa oli 318 (308), Virossa 351 (329), Latviassa 162 (145) ja Liettuassa 179 (184) henkilöä. Varsinainen yhtiökokous Olvi Oyj:n pidetty varsinainen yhtiökokous vahvisti vuoden 2004 tilinpäätöksen sekä myönsi vastuuvapauden yhtiön hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle. Yhtiökokous päätti hallituksen esityksen mukaisesti jakaa sekä K- että A-sarjan osakkeille tilivuodelta 2004 osinkoa 0,65 euroa. Maksettavaksi päätetty osinko on 110,7 % osakekohtaisesta tuloksesta. Osinkojen kokonaismäärä on 3,3 miljoonaa euroa. Osinko maksettiin osakkaalle, joka viimeistään täsmäytyspäivänä oli merkitty Suomen Arvopaperikeskus Oy:n pitämään osakasluetteloon. Yhtiökokouksen henkilövalinnat Yhtiökokous valitsi nykyiset hallituksen jäsenet hallituksen puheenjohtaja, kauppatieteiden maisteri, Heikki Hortlingin Iisalmesta, johtaja, oikeustieteiden kandidaatti, kauppatieteiden maisteri Esa Lagerin Kauniaisista, osastopäällikkö, oikeustieteen tohtori, kauppatieteiden maisteri Hannele Ranta-Lassilan Helsingistä ja toimitusjohtaja, diplomi-insinööri, Lauri Ratian, Helsingistä sekä asianajaja varatuomari, Heikki Sinnemaan Iisalmesta uudelleen hallituksen jäseniksi. Varsinaiseksi tilintarkastajaksi yhtiökokous valitsi KHT Pekka Loikkasen Kuopiosta sekä varatilintarkastajaksi KHT-yhteisö PricewaterhouseCoopers Oy:n, vastuunalaisena tilintarkastajana KHT Silja Komulainen, Sotkamosta. Hallituksen järjestäytyminen Hallitus valitsi pitämässään järjestäytymiskokouksessa puheenjohtajaksi Heikki Hortlingin ja varapuheenjohtajaksi Esa Lagerin. Päätös omien A-osakkeiden hankkimisesta Yhtiökokous päätti hallituksen ehdotuksen mukaisesti, peruuttaen aikaisemmat käyttämättä olevat omien osakkeiden hankkimisvaltuudet, valtuuttaa hallituksen yhden vuoden kuluessa yhtiökokouksesta lukien päättämään yhtiön omien osakkeiden hankkimisesta voitonjakokelpoisilla varoilla enintään A-osaketta. Hallitus voi myös ehdottaa hankittujen osakkeiden mitätöimistä osakepääomaa alentamalla.

4 Valtuutus oikeuttaa hallituksen hankkimaan omia osakkeita käytettäväksi vastikkeena mahdollisissa tulevissa yrityskaupoissa, investointien rahoittamiseksi tai mitätöitäviksi. Omien osakkeiden hankkiminen toteutettaisiin hallituksen päätöksen mukaisesti arvopapereiden julkisessa kaupankäynnissä Helsingin Pörssissä osakkeiden hankintahetken markkinahintaan. Osakkeiden hankintahinta suoritetaan myyjille Helsingin Pörssin ohjesäännön ja Suomen Arvopaperikeskuksen sääntöjen mukaan määräytyvässä maksuajassa. 4 (5) Koska hankittavien A-osakkeiden enimmäismäärä on alle 5 % yhtiön koko osakemäärästä ja 1 % kaikista äänistä, osakkeiden hankinnalla ei ole merkittävää vaikutusta osakkeenomistuksen ja äänivallan jakautumiseen yhtiössä. Päätös omien A-osakkeiden luovuttamisesta Yhtiökokous päätti hallituksen ehdotuksen mukaisesti, peruuttaen aikaisemmat käyttämättä olevat omien osakkeiden luovuttamisvaltuudet, valtuuttaa hallituksen yhden vuoden kuluessa yhtiökokouksesta lukien päättämään yhtiölle hankittujen omien A-osakkeiden luovuttamisesta. Valtuutus käsittäisi kaikkien hallitukselle annettujen hankintavaltuutusten perusteella hankittujen osakkeiden luovuttamisen. Valtuutus oikeuttaa hallituksen päättämään siitä, kenelle ja missä järjestyksessä omia osakkeita luovutetaan. Hallitus voisi luovuttaa omia osakkeita käytettäväksi vastikkeena mahdollisissa tulevissa yrityskaupoissa ja investointien rahoittamiseksi. Hallitus on oikeutettu päättämään omien osakkeidensa luovutushinnasta ja luovutushinnan määrittelyperusteista. Olvi Oyj:n osake ja optiot Olvi Oyj:n rekisteröity osakepääoma oli euroa. Osakepääoma jakaantuu K-osakkeeseen ja A-osakkeeseen. Osakkeiden nimellisarvo on 2,00 euroa. Olvi Oyj:n A-osake noteerataan Helsingin Pörssin ylläpitämällä päälistalla. Olvi Oyj:n osakkeiden vaihto oli tammi-maaliskuussa kaikkiaan kappaletta ja vaihdon arvo oli 11,45 miljoonaa euroa. Vaihdon osuus A-osakkeiden kokonaismäärästä oli 18,5 prosenttia. Osakkeiden keskikurssi oli 15,13 euroa, kurssin ollessa alimmillaan tammikuussa 13,30 euroa ja ylimmillään maaliskuussa 16,65 euroa. Yhtiön hallussa ei ole omia osakkeita eikä yhtiön hallitus ole käyttänyt myyntivaltuuksiaan. Olvi Oyj:n vuonna 1999 henkilöstölle ja emoyhtiön hallitukselle suunnattujen optio-oikeuksien vaihto oli tammi-maaliskuussa kaikkiaan kappaletta ja vaihdon arvo oli 1,51 miljoonaa euroa.

5 5(5) Optio-oikeuksien keskikurssi oli tammi-maaliskuussa 15,18 euroa, kurssin ollessa alimmillaan 11,70 euroa ja ylimmillään 16,65 euroa. Omistusrakenne Katsauskauden lopussa Olvi Oyj:n omistuksesta suomalaisilla omistajilla oli noin 96,5 prosenttia ja ulkomaisilla omistajilla 3,5 prosenttia. Olvi Oyj:llä oli arvo-osuusjärjestelmässä osakkeenomistajaa. Loppuvuoden näkymät Olvi-konsernin markkina-asema vahvistui päätuoteryhmissä vuonna Sama kehitys jatkui myös alkuvuonna Oluiden hintatason ennakoidaan pysyvän kotimaassa kovan hintakilpailun ja sisäänvetotuoteroolin vuoksi alhaisella tasolla. Kokonaiskulutuksen odotetaan lievästi kasvavan vuonna Arvioimme Olvi-konsernin liikevoiton kehittyvän myönteiseen suuntaan. Olvin organisaatiomuutos Olvi Oyj uudistaa kotimaan organisaationsa. Tässä yhteydessä kaupallinen johtaja Markus Gotthardt ja talousjohtaja Kirsi Kontro ovat jääneet pois yhtiön palveluksesta. Olvi Oyj julkistaa uuden organisaationsa kuluvalla viikolla. Lisätietoja: toimitusjohtaja Lasse Aho puh tai Osavuosikatsauksen tiedot ovat tilintarkastamattomia. OLVI OYJ Hallitus LIITTEET tuloslaskelma tase tunnusluvut rahoituslaskelma JAKELU Hex Oy Keskeiset tiedotusvälineet

6 OLVI-KONSERNI LIITE 1 OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-MAALISKUU 2005 TULOSLASKELMA EUR % 1000 EUR % 1000 EUR % Liikevaihto Liiketoiminnan muut tuotot 101 0,3 82 0, ,5 Liiketoiminnan kulut , , ,3 Poistot ja arvonalentumiset , , ,0 Liiketulos 802 2, , ,2 Rahoitustuotot ja -kulut , , ,5 Tulos rahoituserien jälkeen 326 1, , ,6 Tulos ennen veroja 326 1, , ,6 Verot , , ,2 Vähemmistön osuus 79 0, , ,2 Katsauskauden tulos 269 0, , ,6 TUNNUSLUVUT Tulos/osake, EUR 0,05 0,02 1,20 Optiolainanlaimennusvaikutuksella oikaistu Tulos/Osake, EUR 0,05 0,02 1,17 Oma pääoma/osake, EUR 11,94 11,46 12,02 Omavaraisuusaste -% 44,4 43,4 45,10 Bruttoinvestoinnit

7 LIITE 2 OLVI-KONSERNI TASE EUR 1000 EUR 1000 EUR VARAT Pitkäaikaiset varat Aineettomat hyödykkeet Liikearvo Aineelliset hyödykkeet Muut sijoitukset Myytävänä olevat pitkä aikaiset varat Saamiset Pitkäaikaiset varat yhteensä Lyhytaikaiset varat Vaihto-omaisuus Saamiset Rahavarat Lyhytaikaiset varat yhteensä VARAT YHTEENSÄ OMA PÄÄOMA JA VELAT Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma Osakepääoma Rahastot Kertyneet voittovarat Tilikauden voitto Vähemmistölle kuuluva osuus Oma pääoma yhteensä Pitkäaikaiset velat Korolliset velat Laskennalliset verovelat Lyhytaikaiset velat Korolliset velat Korottomat velat Velat yhteensä OMA PÄÄOMA JA VELAT YHTEENSÄ

8 OLVI-KONSERNI LIITE 3 LASKELMA KONSERNIN OMAN PÄÄOMAN MUUTOKSISTA 1000 eur Muut rahastot Oma pääoma yhteensä Oma pääoma Muuntoeron muutos Vähemmistöosuuden muutos Tilikauden voitto Oma pääoma eur Muut rahastot Osakepääoma Ylikurssirahasto Vararahasto Muuntoerot Voittovarat Vähemmistöosuus Osakepääoma Ylikurssirahasto Vararahasto Muuntoerot Voittovarat Vähemmistöosuus Oma pääoma yhteensä Oma pääoma Muuntoeron muutos Vähemmistöosuuden muutos Tilikauden voitto Oma pääoma Osakkeiden lukumäärä - keskimäärin jakson lopussa HENKILÖMÄÄRÄT Suomi Kokopäiväiset Osa-aikaiset Yhteensä Viro Latvia Liettua Yhteensä OLVI-konserni yhteensä

9 VASTUUSITOUMUKSET 1000 euroa LIITE Annetut pantit ja vastuusitoumukset Omasta puolesta: Kiinnitykset maa-alueisiin ja rakennuksiin Leasingvastuut: seuraava vuosi myöhemmin maksettavat Leasingvastuut yhteensä Päällystevastuut Velat, joiden vakuudeksi annettu kiinnityksiä: Rahalaitoslainat JOHDANNAISSOPIMUKSET 1000 EUROA Nimellisarvo Käypä arvo Tasearvo Johdannaiset Johdannaisten merkitys liiketoiminnalle on vähäinen. Osa johdannaissopimuksista päättyy vuonna 2007 ja osa vuonna 2008.

10 RAHOITUSLASKELMA 1000 euroa LIITE Liiketoiminnan rahavirta Poistot ja muut oikaisut Käyttöpääoman muutos Nettorahoituskulut ja maksetut verot Liiketoiminnan rahavirta(a) Investoinnit Käyttöomaisuuden myynnit Investointien rahavirta(b) Lainapääoman muutos ja muut rahoituserät Maksetut osingot Rahoituksen rahavirta(c) Rahavarojen lisäys (+)/ vähennys (-) (A+B+C) Rahavarat Rahavarat 31.3 /

11 LIITE 6 IFRS-TILINPÄÄTÖKSEN VERTAILUTIEDOT VUODELTA 2004 Olvi Oyj siirtyi raportoinnissaan kansainvälisten tilinpäätösstandardien (International Financial Reporting Standards, IFRS)käyttöön. Olvi-konsernin ensimmäinen IFRS-tilinpäätös laaditaan päättyvältä tilikaudelta ja ensimmäinen IFRSlaskentaperiaatteiden mukaan laadittu osavuosikatsaus päättyvältä vuosineljännekseltä. Seuraavassa esitetään selostus IFRSstandardeihin siirtymisestä sekä täsmäytyslaskelmat IFRS:n käyttöönoton vaikutuksista omaan pääomaan ja sekä tilikauden 2004 tulokseen. Osavuosikatsauksen omaan pääomaan ja tulokseen liittyvät täsmäytyslaskelmat on esitetty edellä kuluvan tilikauden ensimmäisen neljänneksen osavuosikatsauksen tietojen yhteydessä. Muita vuoden 2004 osavuosijaksoja koskevat täsmäykset esitetään myöhemmin tällä tilikaudella julkaistavien osavuosikatsauksien yhteydessä. Olvi on soveltanut IFRS 1 Ensimmäinen IFRS-standardien käyttöönotto standardia ja seuraavia sen mukaisia helpotuksia: yritysten yhteenliittymät, käypä arvo tai uudelleenarvostukseen perustuva arvo oletushankintamenona, työsuhde-etuudet ja kertyneet muuntoerot. Oheinen taloudellinen informaatio on laadittu laadintahetkellä voimassa olleiden IAS/IFRS-standardien mukaisesti. Ennen IFRS-standardien käyttöönottoa Olvin tilinpäätökset ovat perustuneet suomalaiseen tilinpäätöskäytäntöön (FAS, Finnish Accounting Standards). FAS:n mukaiset laadintaperiaatteet sisältyvät Olvi Oyj:n vuodelta 2004 julkistettuun vuositilinpäätökseen, joka on viimeisin suomalaisen tilinpäätöskäytännön mukainen tilinpäätös. IFRSstandardien käyttöönotosta johtuvat erot edellä mainituista periaatteista on selostettu oheisten täsmäytyslaskelmien yhteydessä esitetyissä liitetiedoissa. Täsmäytyslaskelmissa esitetyt vertailuluvut ovat yhteneväiset aiemmin julkaistujen tietojen kanssa. IFRS-muutosten vaikutukset tuloslaskelmaan 2004 Vuoden 2004 FAS:n mukainen tulos rahoituserien jälkeen oli 4,2 miljoonaa euroa. IFRS:n mukainen tulos rahoituserien jälkeen oli 7,3 miljoonaa euroa. FAS:n mukainen osakekohtainen tulos oli 0,59 eur/osake kun IFRS:n mukainen osakekohtainen tulos oli 1,20 eur/osake. IFRS-muutosten vaikutukset taseeseen ja FAS:n mukaisen taseen loppusumma oli 128,4 miljoonaa euroa. IFRS-muutokset pienensivät avaavan taseen loppusummaa 1,0 miljoonalla eurolla 127,4 miljoonaan euroon. FAS:n taseen loppusumma oli tilikauden lopussa 132,4 miljoonaa euroa ja IFRS-taseen loppusumma 132,8 miljoonaa euroa.

12 IFRS TÄSMÄYTYSLASKELMAT LIITE 7 1. TULOSLASKELMAT 1.1 Konsernin tilikauden voiton (tappion) täsmäytyslaskelma eur FAS IFRS IFRS oikaisut Liikevaihto Liiketoiminnan muut tuotot Materiaalit ja palvelut Henkilöstökulut Poistot ja arvonalentumiset (2)(6) Liiketoiminnan muut kulut (3) Liikevoitto (tappio) Rahoitustuotot ja kulut (1) Tulos ennen veroja Tuloverot Vähemmistön osuus Tilikauden voitto (tappio) FAS IFRS Osakekohtainen tulos -0,17 0, Konsernin tilikauden voiton (tappion) täsmäytyslaskelma eur FAS IFRS IFRS oikaisut Liikevaihto Liiketoiminnan muut tuotot Materiaalit ja palvelut Henkilöstökulut Poistot ja arvonalentumiset (2)(6) Liiketoiminnan muut kulut (3) Liikevoitto (tappio) Rahoitustuotot ja kulut (1) Tulos ennen veroja Tuloverot Vähemmistön osuus Tilikauden voitto (tappio) FAS IFRS Osakekohtainen tulos 0,59 1,20

13 LIITE 8 2. KONSERNITASEEN TÄSMÄYTYS 2.1. Konsernitase (1000 eur) FAS IFRS IFRS oikaisut VARAT Pitkäaikaiset varat Aineettomat hyödykkeet Liikearvo Aineelliset hyödykkeet (3) Muut sijoitukset Myytävissä olevat pitkäaikaiset varat (6) Saamiset Pitkäaikaiset varat yhteensä Lyhytaikaiset varat Vaihto-omaisuus (3) Saamiset Rahavarat Lyhytaikaiset varat yhteensä VARAT YHTEENSÄ OMA PÄÄOMA JA VELAT Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma Osakepääoma Rahastot Kertyneet voittovarat (1)(3)(4)(5) (6) Tilikauden voitto Vähemmistölle kuuluva osuus Oma pääoma yhteensä Pitkäaikaiset velat Korolliset velat Laskennalliset verovelat Lyhytaikaiset velat Korolliset velat Korottomat velat (1)(4) Velat yhteensä OMA PÄÄOMA JA VELAT YHTEENSÄ

14 2.2 Konsernitase (1000 eur) FAS IFRS IFRS oikaisut VARAT Pitkäaikaiset varat Aineettomat hyödykkeet Liikearvo (2) Aineelliset hyödykkeet (3) Muut sijoitukset Myytävissä olevat pitkäaikaiset varat(6) Saamiset Pitkäaikaiset varat yhteensä Lyhytaikaiset varat Vaihto-omaisuus (3) Saamiset Rahavarat Lyhytaikaiset varat yhteensä VARAT YHTEENSÄ OMA PÄÄOMA JA VELAT Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma Osakepääoma Rahastot Kertyneet voittovarat (1)(3)(5)(6) Tilikauden voitto (2) Vähemmistölle kuuluva osuus Oma pääoma yhteensä Pitkäaikaiset velat Korolliset velat Laskennalliset verovelat Lyhytaikaiset velat Korolliset velat Korottomat velat Velat yhteensä OMA PÄÄOMA JA VELAT YHTEENSÄ

15 LIITE 9 3. OMAN PÄÄOMAN TÄSMÄYTYSLASKELMA 1000 EUR Oma pääoma FAS:n mukaan IAS 2 Vaihto-omaisuus IAS 19 Työsuhde-etuudet IAS 21 Valuuttakurssien muutoksen vaikutus IAS 12 Tuloverot IFRS 1 Ensimmäinen IFRS-standardien käyttöönotto IFRS 1 Ensimmäinen IFRS-standardien käyttöönotto IFRS 3 Yritysten yhteenliittymät Oma pääoma IFRS:n mukaan TÄSMÄYTYSLASKELMIEN LIITETIEDOT (1)Ulkomaan rahan määräisten erien muuntaminen Konserniin kuuluvien yhtiöiden tulosta ja taloudellista asemaa koskevat luvut mitataan siinä valuutassa, joka on kunkin yksikön pääasiallisen toimintaympäristön valuutta. Konsernitilinpäätös esitetään euroina, joka on konsernin emoyhtiön toiminta- ja esittämisvaluutta. Ulkomaan rahan määräiset liiketapahtumat on kirjattu euroiksi käyttäen tapahtumapäivänä vallitsevaa kurssia. Ulkomaan rahan määräiset monetaariset erät on muunnettu euroiksi tilinpäätöspäivän kursseja käyttäen. Ulkomaan rahan määräisistä liiketapahtumista ja monetaaristen erien muuntamisesta syntyneet voitot ja tappiot on merkitty tuloslaskelmaan. Liiketoiminnan kurssivoitot ja tappiot sisältyvät vastaaviin eriin liikevoiton yläpuolelle. Valuuttamääräisten lainojen kurssivoitot ja tappiot sisältyvät rahoitustuottoihin ja kuluihin. Ulkomaisten konserniyritysten tuloslaskelmat on muunnettu euroiksi kauden painotettua keskikurssia ja taseet tilinpäätöspäivän kursseja käyttäen. Kauden tuloksen muuntaminen eri kursseilla tuloslaskelmassa ja taseessa aiheuttaa muuntoeron, joka kirjataan omaan pääomaan. Ulkomaisten konserniyritysten hankintamenon eliminoinnista syntyvät muuntoerot kirjataan omaan pääomaan. Kun konserniyritys myydään, kertyneet muuntoerot kirjataan tuloslaskelmaan osana myyntivoittoa tai tappiota. Muuntoerot, jotka ovat syntyneet ennen on kirjattu kertyneisiin voittovaroihin IFRS-siirtymän yhteydessä eikä niitä myöskään myöhemmin tytäryhtiön myynnin yhteydessä kirjata tuloslaskelmaan.

16 Kurssierot konsernin sisäisistä pitkäaikaisista lainoista on suomalaisen kirjanpitokäytännön mahdollistaman tavan mukaan jaksotettu laina-ajalle. IAS 21:n mukaan kyseiset erät on kirjattava tulosvaikutteisesti sille kaudelle, jonka aikana ne syntyvät, lukuun ottamatta eriä, jotka ovat nettosijoitusta ulkomaiseen yksikköön. Kaikki aikaisemmin jaksotetut kurssierot on kirjattu kuluksi myös FAS:n mukaisessa tilinpäätöksessä. (2) Liikearvo Liikearvoa ei poisteta säännönmukaisesti, vaan suunnitelman mukaisten poistojen sijaan tehdään liikearvon alentumistesti. Jos rahavirtaa tuottavan yksikön kerryttämä rahamäärä on pienempi kuin vastaavan yksikön liikearvon sisältävä kirjanpitoarvo, arvonalentuminen kirjataan kuluna tuloslaskelmaan. Olvin liikearvot on testattu Liikearvon poistokäytännön muutos pienensi konsernin poistoja ja paransi vuoden 2004 IFRS:n mukaista tulosta rahoituserien jälkeen 1,4 miljoonaa euroa. (3) Vaihto-omaisuus Vaihto-omaisuus arvostetaan hankintamenoon tai sitä alhaisempaan nettorealisointiarvoon. Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden hankintameno muodostuu raaka-aineista, välittömistä työsuorituksista johtuvista menoista, muista välittömistä menoista sekä osuudesta valmistuksen muuttuvista yleismenoista ja kiinteistä yleismenoista normaali toiminta-asteella. Nettorealisointiarvo on tavanomaisessa liiketoiminnassa saatava arvioitu myyntihinta, josta on vähennetty arvioidut tuotteen valmiiksi saattamiseen tarvittavat menot ja myynnistä johtuvat menot. Vaihto-omaisuuden muutokset johtuvat valmisteiden aikaisemmin muuttuviin valmistuskustannuksiin perustuneen arvostustavan muuttamisesta IFRS:n mukaiseksi. Tämän lisäksi vaihto-omaisuuden arvostusperiaatteita konsernissa on yhdenmukaistettu ja siitä johtuen tiettyjä ulkomaisten konserniyhtiöiden vaihto-omaisuuseriä on arvostettu hankintamenoa alempaan nettorealisointiarvoon. (4) Eläkevastuut Eläkevastuita määritettäessä Suomen TEL-eläkevakuutukset käsiteltiin siirtymävaiheessa työkyvyttömyysvakuutuksen osalta IAS 19:n mukaisena etuuspohjaisena järjestelynä ja 0,6 miljoonan euron suuruinen työkyvyttömyysvastuu kirjattiin siirtymähetken taseeseen. Joulukuussa 2004 sosiaali- ja terveysministeriö hyväksyi tiettyjä muutoksia Suomen työeläkejärjestelmän työkyvyttömyyseläkevastuiden laskentaperusteisiin. Muutokset tulevat voimaan Uuden käytännön mukaan TEL:n työkyvyttömyysosa käsitellään maksuperusteisena järjestelmänä IFRS-tilinpäätöksissä.

17 (5) Tuloverot IAS 12:n mukaan laskennallinen verovelka ja verosaaminen on lähtökohtaisesti kirjattava kaikista veronalaisista väliaikaisista eroista. laskennalliset verot lasketaan käyttämällä tilinpäätöspäivään mennessä säädettyjä verokantoja. Laskennallinen verosaaminen kirjataan siihen määrään asti, kun on todennäköistä, että tulevaisuudessa syntyy verotettavaa tuloa, jota vastaan väliaikainen ero voidaan hyödyntää. Laatimisperiaatteiden muutokset siirryttäessä IFRS-raportointiin lisäsivät Olvi laskennallista (netto) verosaamista avaavassa taseessa. Merkittävin muutos johtuu eläkevastuun kirjaamisesta. (6) Myytävänä olevat omaisuuserät Myytävänä olevat omaisuuserät arvostetaan alempaan seuraavista: kirjanpitoarvo tai käypä arvo vähennettynä myynnistä johtuvilla menoilla. Poistot näistä omaisuuseristä lopetetaan luokitteluhetkellä. Segmentti-informaatio Konsernin ensisijainen segmenttiraportointimuoto on maantieteellisten segmenttien mukainen. Maantieteelliset segmentit koostuvat Suomesta, Virosta, Latviasta ja Liettuasta. Toissijainen, liiketoimintasegmenttien raportointimuoto on alkoholilliset ja alkoholittomat tuotteet. Rahavirtalaskelma IFRS-standardien mukaisen ja FAS:n mukaisen rahavirtalaskelman välillä ei ole olennaisia eroja.