YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS (epävirallinen) Nro YSO/116/2007. Annettu julkipanon jälkeen Ympäristönsuojeluosasto

Transkriptio

1 H Ä M E E N Y M P Ä R I S T Ö K E S K U S YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS (epävirallinen) Nro YSO/116/2007 Annettu julkipanon jälkeen ASIA Päätös Lahti Energia Oy:n ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisesta hakemuksesta, joka koskee Lahden kaupungissa sijaitsevan Teivaanmäen huippu ja varavoimalaitoksen olemassa olevaa toimintaa. LUVAN HAKIJA Lahti Energia Oy Kauppakatu 31 PL Lahti LAITOS JA SEN SIJAINTI Laitos ja osoite: Lahti Energia Oy Teivaanmäen voimalaitos Jalkarannantie Lahti Kiinteistötiedot: Toimialatunnus: 4011 IPPC luokka: 1.1 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Toiminta on ympäristölupavelvollista ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentin ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n kohdan 3b perusteella. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojeluasetuksen 6 :n 1 momentin kohdan 3 perusteella lupahakemus käsitellään alueellisessa ympäristökeskuksessa. ASIAN VIREILLETULO Hakemus on toimitettu Hämeen ympäristökeskukselle Suoritemaksu 5610 euroa Birger Jaarlin katu 13 PL 131, Hämeenlinna Puh Asiakaspalvelu Kauppakatu 11 C PL 29, Lahti Puh Asiakaspalvelu Kauppakatu 11 C PB 29, FI15141 Lahtis, Finland Tfn Kundservice Birger Jaarlin katu 13 PB 131, FI13101 Tavastehus, Finland Tfn Kundservice

2 HÄMEEN YMPÄRISTÖKESKUS YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS 2 TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Hämeen lääninhallituksen antama ilmansuojeluilmoituksen mukainen päätös. TUKES:n antama päätös pihaalueen öljysäiliöistä. Voimalaitosalue on asemakaavassa merkitty yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten alueeksi (ET). Korttelin asemakaavan A2066 on vahvistanut Lahden kaupunginvaltuusto ja lainvoiman se on saanut Lahti Energia Oy:llä on voimalaitoksen toimintaa koskeva ympäristövahinkovakuutus vakuutusyhtiö Pohjolassa, nro Vakuutus on otettu Lahti Energia Oy:llä on konsernin kattava sertifioitu ISO ympäristöhallintajärjestelmä. LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Ympäristön yleiskuvaus Teivaanmäen voimalaitos sijaitsee Lahden kaupungissa Salpausselän kaupunginosassa vajaan kilometrin päässä Lahden ydinkeskustasta. Voimalaitos sijoittuu harjun päälle. Lähin rajanaapuri on As. Oy Lahden Villa Rauhala. Laitoksen välittömässä läheisyydessä on kierrätyskeskus, oppilaitoksia sekä urheilukeskus, jotka sijaitsevat itä ja eteläpuolella noin 150 metrin päässä voimalaitoksesta. Lahden suurhalli ja messuhalli ovat voimalaitoksen lounaispuolella noin metrin etäisyydellä. Teivaan vesisatamaan ja Vesijärveen on matkaa noin 200 metriä. Lähimmät asuinrakennukset sijaitsevat noin 500 metrin etäisyydellä voimalaitoksesta. Kuva 1. Teivaanmäen voimalaitoksen sijainti kartalla.

3 HÄMEEN YMPÄRISTÖKESKUS YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS 3 Maa ja kallioperä Pohjavesiolosuhteet Teivaanmäen voimalaitosalue muodostuu voimalaitosrakennuksesta, toimistorakennuksesta, huoltokorjaamosta, kahdesta 5000 m 3 kokoisesta öljysäiliöstä sekä m 3 suuruisesta lämpöakusta. Pihalla on myös 200 m 3 kaukokylmäakku sekä 110 kv kytkinkenttä. Voimalaitostontilla sijaitsee Gasum Oy:n omistama maakaasun paineenvähennysasema. Pihaalue on aidattu ja alueella on ympärivuorokautinen kameravartiointi. Kallion pinta on seismisten luotausten tulkintojen perusteella tasolla +37,0 +4 metriä merenpinnasta eli 5255 metriä maan pinnan alapuolella. Teivaanmäen voimalaitos sijoittuu ns. Launeen ruhjeen reunaalueelle. Varsinainen ruhjeen ydinosa kulkee Teivaanmäen voimalaitoksen länsipuolella jatkuen Vesijärvestä etelään kohti Launetta. Ruhjeen ydinosassa, noin 300 metriä voimalaitoksen länsipuolella, kallioperä laskee vielä noin 20 metriä alemmaksi tasolle +2. Teivaanmäen voimalaitoksen kohdalla on maan pinta tasolla +88,2. Voimalaitosalueen maaperä on vettä johtavaa. Maaperän pintakerros on soraista hiekkaa 0 2,7 m syvyydellä ja silttistä hiekkaa 2,7 4,0 m syvyydellä. Maaperä on keskikarkeaa hiekkaa syvyydellä 4,0 1 m ja tästä eteenpäin hienoa hiekkaa 1 13,0 metrissä. Launeen ruhjeen karkeammat maalajit sijoittuvat voimalaitoksen länsipuoliselle alueelle. Pintamaalaji muuttuu nopeasti tiiviiksi saveksi voimalaitoksen itäpuolella. Viereiselle PäijätHämeen koulutuskonsernikuntayhtymän kiinteistölle (ent. Nelon kiinteistö) tehdyn kairauksen perusteella pintamaalaji on savea ja silttistä savea 12,3 metrin syvyydelle maan pinnasta. Vettä johtavat hiekkakerrokset jatkuvat myös koulutuskonsernin kiinteistölle, jossa ne alkavat 14 metrin syvyydeltä maan pinnasta. Messuhallin pysäköintialueen havaintoputken kairauksessa havaitut maalajit ovat hienoa hiekkaa ja silttiä kuten Teivaanmäen voimalaitoksen maaperässä. Teivaanmäen voimalaitos sijaitsee Iluokan pohjavesialueella (Lahti, nro ), joka on myös pohjaveden muodostumisaluetta. Vesistöalueluokituksessa alue kuuluu Vesijärven valumaalueeseen (14.24). Vesijärven tila on luokiteltu tyydyttäväksi. Lahti Energia Oy on teettänyt Lahden Tiede ja yrityspuisto Oy:llä selvityksen voimalaitosalueen pohjavesiolosuhteista. Selvityksen lähtötietoina käytettiin vuonna 2004 tehtyä Lahden ja Hollolan pohjaveden virtausmallia sekä sen yhteydessä koottua laajaa maaperätutkimusaineistoa. Virtausmalli sisältää tiedossa olevat pohjaveden havaintoputket, syvät kairaukset sekä syvälle ulotetut luotaukset tarkasteltavalla alueella. Pohjavesipinnan havainnot perustuvat muun muassa Teivaanmäen voimalaitokselle, PäijätHämeen koulutuskonsernille, Messuhallille ja Pallaksen rantaan asennettujen pohjaveden havaintoputkien mittaustuloksiin. Yhtään

4 HÄMEEN YMPÄRISTÖKESKUS YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS 4 kallion pintaan saakka ulottuvaa kairausta lähialueelle ei ole, mutta yksi seisminen luotauslinja sijoittuu lähelle tarkasteltavaa aluetta ja kallion pinnan korkeusasema perustuu näiden luotausten tulkintoihin. Päällystämättömillä alueilla sadannasta noin 50 % imeytyy pohjavedeksi. Laitosalueen päällystetyillä ja sadevesiviemäröidyillä alueilla pohjavettä ei käytännössä muodostu. Pohjaveden pinta Teivaanmäen voimalaitoksen havaintoputkessa on tasolla + 81,1 eli noin 7 metriä maan pinnan alapuolella. Pohjavedellä kyllästyneen maakerroksen paksuus on yli 40 metriä. Teivaanmäen voimalaitos sijoittuu Urheilukeskuksen vedenottamon valumaalueelle. Alue on Urheilukeskuksen vedenottamon suojavyöhykkeellä, mutta suojaaluemääräyksiä ei ole vahvistettu vesilain 264/1961 nojalla. Pohjaveden keskimääräinen virtaus Teivaanmän voimalaitosalueelta Urheilukeskuksen vedenottamolle etenee pohjaveden virtausmallin tulosten perusteella taulukkoon 1 kootulla tavalla. Taulukko 1. Voimalaitosalueen muodostuvan pohjaveden virtaussuunnat, matka, aika sekä nopeus. Virtausreitti Laitosalueen Kaakkoiskulma S uurhallin pohjoiskulma Voimalaitosalue: keskeltä Kaakkoiskulmaan S uurhallin pohjoiskulma Urheilukeskus Urheilukeskus Vedenottamo Yhteensä Laitosalueen keskeltä Laitosalueen reunalta Virtaussuunta Lounas Lounas E te lä Länsi Virtausmatka 50 metriä 140 metriä 400 metriä 200 metriä 790 metriä 740 metriä Virtausaika 5 vuotta 8 vuotta 1 vuosi 1 vuosi 15 vuotta 10 vuotta Virtausnopeus 10 metriä/vuosi 18 metriä/vuosi 400 metriä/vuosi 200 metriä/vuosi Alueen ilmanlaatu Pohjaveden paikallinen virtaussuunta voimalaitoksen kohdalla on länteen kohti Launeen ruhjetta. Heti voimalaitosalueen jälkeen virtaus kääntyy kohti kaakkoa, jonka jälkeen voimalaitoksen alueelta valuva pohjavesi sekoittuu Launeen ruhjeen itäreunaa pitkin. Pohjavesi otetaan juomavesikäyttöön Urheilukeskuksen vedenottamolta, joka sijaitsee noin 600 metrin päässä voimalaitokselta. Urheilukeskuksen vedenottamon pohjaveden pinta on tasolla +78,4 eli 2,7 metriä alempana kuin Teivaanmäen voimalaitoksella. Lahti Energia Oy osallistuu Lahden kaupungin järjestämään ilman laadun yhteisseurantaan. Yhteisseurannan tuloksena laaditun raportin "Ilmanlaatu Lahdessa vuonna 2005" mukaan Lahden alueella suurin osa ilman epäpuhtauksista on peräisin energiantuotannosta ja liikenteestä. Lahdessa oli vuonna 2005 ilmapäästöjensä vuoksi lupavelvollisia laitoksia yhteensä 30 kpl. Ilmanlaatua arvioitiin pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunnan (YTV) kehittämän ilmanlaatuindeksin avulla, joka luokitteli ilmanlaadun

5 HÄMEEN YMPÄRISTÖKESKUS YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS 5 LAITOKSEN TOIMINTA Yleiskuvaus toiminnasta viiteen eri laatuluokkaan (hyvä / tyydyttävä / välttävä / huono / erittäin huono). Vuoden 2005 aikana laskettiin indeksi 8759 tuntina. Indeksillä arvioituna ilmanlaatu oli Lahdessa 54,3 % ajasta hyvää, 40,4 % tyydyttävää, 4,9 % välttävää ja 0,3 % ajasta huonoa ja 0,1 % erittäin huonoa. Vuonna 2005 typenoksidipäästöistä noin 73 % oli peräisin energiantuotannosta. "Liikenteen ja pistelähteiden typenoksidi ja PM 10 päästöjen leviäminen Lahdessa vuosina 2003 ja 2020" tehdyn selvityksen mukaan Teivaanmäen voimalaitoksen osuus Lahden energiantuotannon typenoksidipäästöistä on noin 0,3 %. Teollisuuden ja energiantuotannon hiukkaspäästöt ovat Lahdessa vähentyneet alle puoleen 1990 luvun alkupuolen päästömääristä. Vuonna 2005 aiheutui Lahden hiukkaspäästöistä noin 62 % energiantuotanto ja teollisuuslaitoksista. Teollisuuden ja energiantuotannon aiheuttamista hiukkaspäästöistä noin 98 % on peräisin kahdesta eri Lahdessa sijaitsevasta laitoksesta. Teivaanmäen voimalaitoksen hiukkaspäästöt kuuluvat 2 %:iin energiantuotannon kokonaishiukkaspäästöjen aiheuttajista, joihin kuuluu myös 16 muuta Lahden energiantuotantoyksikköä. Lahti Energia Oy hakee toistaiseksi voimassa olevaa ympäristölupaa Teivaanmäen vara ja huippuvoimalaitoksena toimivalle voimalaitokselleen. Voimalaitos on ympäristön pilaantumisen ehkäisemisen ja vähentämisen yhtenäistämiseksi annetun direktiivin 96/61/EY (IPPC direktiivi) mukainen polttolaitos lämmöntuotannon ollessa > 50 MW. Teivaanmäen voimalaitos on toiminut alueella jo vuodesta Toimintansa alkuaikoina Teivaanmäki toimi päätuotantolaitoksena. Viimeisten vuosien aikana tuotanto on ollut vähäistä ja esimerkiksi vuonna 2006 laitoksella tuotettiin kaukolämpöä noin 13,6 GWh ja sähköä noin 1,3 GWh. Teivaanmäen voimalaitoksella sijaitsee Lahti Energia Oy:n lämpötoiminnan kaukovalvontakeskus, jossa on ympärivuorokautinen päivystys. Laitoksella työskentelee noin 30 henkilöä, joista suurin osa toimii kaukolämmön käyttötehtävissä. Voimalaitoksella on höyrykattila, kolme kuumavesikattilaa, kaasuturbiini, höyrynkehitin sekä polttomoottori, joiden polttoainetehot ovat: Höyrykattila K1 56,6 MW Kuumavesikattila K2 28,5 MW Kaasuturbiini K3 14,2 MW Kuumavesikattila K4 4,3 MW Kuumavesikattila K5 8,5 MW Höyrynkehitin K6 0,3 MW Polttomoottori K7 2,2 MW

6 HÄMEEN YMPÄRISTÖKESKUS YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS 6 Seuraavaan taulukkoon on koottu tarkemmin voimalaitoksen toimintokohtaisia tietoja. Kattilan käyttötiedot Taulukko 2. Teivaanmäen voimalaitoksen kattilakohtaisia tietoja. K1 K2 Höyrykattila Kuumavesikattila K3 K4 K5 K6 Kaasuturbiini Kuumavesikattila Kuumavesikattila Höyrynkehitin K7 Polttomoottori Käyttöönottovuosi Käyttötapa Huippu /varateho Huippu /varateho Huippu/varateho Huippu/varateho Huippu/varateho Kaukolämmön lisäveden käsittely Varalaitos Polttoaineteho [MW] 56,5 28,5 14,2 4,3 8,5 0,34 2,2 Nimellisteho [MW] Sähkö lämpö 14,8 35,0 25,0 4,2 9,0 4,0 8,0 0,3 0,8 1,0 Käyttötehoalue [MW] Sähkö lämpö 4,014,8 135,0 5,025,0 2,04,2 4,5 9,0 1,04,0 2,08,0 0,10,3 0,30,8 0,6 1,0 Poltin La Mont, moduloiva tehonsäätö Lokomo StE, moduloiva tehonsäätö Centaur H TGC378CH, portaaton tehonsäätö Oilon GKP500 M, moduloiva tehonsäätö Oilon GKP800 ME, moduloiva tehonsäätö Clayton EG 33, kaksitehopoltin Blackstone ESS12, portaaton tehonsäätö Hyötysuhde 88,1 87,7 93,0 94,1 94,1 88,2 80,2 Voimalaitosta ajetaan Lahden kaupungin sähkön ja lämmöntarpeen mukaan. Pääpolttoaineena käytetään maakaasua ja varapolttoaineina kevyttä (POK) ja raskasta polttoöljyä (POR). Viimeisten kolmen vuoden aikana Teivaanmäen voimalaitoksella on käytetty ainoastaan maakaasua. Maakaasun vuosittainen käyttömäärä on noin tasolla 2 milj. m 3. Lahti Energia hakee ympäristölupaa maksimikapasiteettinsa mukaiselle toiminnalle jolloin maakaasua käytettäessä kulutus olisi noin 21,9 milj. m 3 /a. Lahti Energian mukaan polttoaineiden käyttömäärät toteutuvat vain siinä tapauksessa, että kaukolämmön päätuotantolähde Kymijärven voimalaitos on lämmityskaudella pois käytöstä jonkin vaurion takia pidemmän aikaa. Teivaanmäen voimalaitoksen vuosittainen energiatuotantomäärä vuosina on esitetty kuvassa 2. Teivaanmäen voimalaitoksen energiantuotanto vuosina MWh Kuva 2. Teivaanmäen voimalaitoksen energiantuotanto vuosina

7 HÄMEEN YMPÄRISTÖKESKUS YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS 7 Tuotantomäärät ovat laskeneet merkittävästi vuosista 2002 ja Teivaanmäen voimalaitoksen lopettaessa vuoden 2004 alussa Mallasjuoman tehtaiden tarvitseman tuotantohöyryn toimittamisen laski energiantuotanto noin 30 GWh/a. Lahti Energia Oy arvioi voimalaitoksen energiantuotannon pysyvän seuraavina vuosina edellisten vuosien tasolla. Seuraavaan taulukkoon on koottu kattilakohtaisesti tarkasteltuna laitoksen käyttö, polttoaineja tuotantotietoja maksimikapasiteetilla toimittaessa sekä toteutuneet tuotantotiedot vuosilta Taulukko 3. Teivaanmäen voimalaitoksen tuotantotietoja. K1 Kattila 56,0 MW K2 Kattila 28,5 MW K3 Kaasuturbiini 14,2 MW K4 Kattila 4,3 MW K5 Kattila 8,5 MW K6 Höyrynkehitin 0,3 MW K7 Polttomoottori 2,2 MW Tuotanto ,1 Gwh 4,3 GWh Sähkö 1,3 GWh 1,7 GWh 2,5 GWh Höyry 1,88 GWh Tuotanto ,3 Gwh 3,0 GWh Sähkö 1,0 GWh 656 MWh 0,96 GWh Höyry 2,22 GWh Tuotanto ,4 Gwh 4,2 GWh Sähkö 1,7 GWh 1,14 GWh 1,64 GWh Höyry 2,13 GWh Tuotanto 2003 Sähkö 3,89 GWh 16,3 GWh 7,2 Gwh 11,2 GWh Sähkö 7,0 GWh Höyry 4,6 GWh 55 MWh Höyry 1,8 GWh 110 MWh Höyry 2,1 GWh Maakaasun käyttö (1000 m 3 ) vuonna ,17 649,0 318,32 308,93 212,68 POK käyttö vuonna 2006 POR käyttö vuonna 2006 Käyttöaika: (tuntia vuonna 2006) Maksimi tuotanto 37,2 GWh Sähkö 15,7 GWh 39,5 GWh 42,5 GWh Sähkö 19,8 GWh 14,1 GWh 28,2 GWh Lämpö 2,2 GWh Sähkö 4 Gwh Lämpö 4 GWh Voimalaitos tuottaa tyypillisesti alle 10 % maksimituotannon mukaisesta energiamäärästä. Vuonna 2006 käytettiin kattiloita K2, K3, K4 ja K5 sekä höyrynkehitintä K6. Kattilaa K1 on viimeksi käytetty vuonna 2003 ja Lahti Energian mukaan sitä on tarkoitus käyttää ainoastaan kriisirajatilanteissa. Viimeisten kolmen vuoden aikana on eniten käyttötunteja 4 MW:n kattilalla K4, jota käytettiin vuonna 2006 yhteensä 2249 tuntia. Muiden kattiloiden käyttötunnit ovat olleet huomattavasti vähäisempiä. Esimerkiksi vuonna 2006 käytettiin kattilaa K2 285 tuntia, K3 kattilaa 486 tuntia ja kattilaa K5

8 HÄMEEN YMPÄRISTÖKESKUS YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS 8 Varastointi Käytetyt kemikaalit 542 tuntia. Höyrynkehitintä K6 käytetään kaukolämmön lisäveden käsittelyssä ja se on käynnissä käytännössä jatkuvasti. Kattila K1 on polttoaineteholtaan yli 50 MW:n kattila ja sen toimintaan sovelletaan ns. LCP asetusta (Valtioneuvoston asetus polttoaineteholtaan vähintään 50 MW:n polttolaitosten ja kaasuturbiinien rikkidioksidi, typenoksidi ja hiukkaspäästöjen rajoittamisesta (1017/2002)). Lahti Energia Oy on ilmoittanut sitoutuvansa Teivaanmäen voimalaitoksen höyrykattilan K1 osalta käyttämään sitä enintään tuntia ja välisenä aikana. Teivaanmäen voimalaitoksen muihin kattiloihin tai kaasuturbiiniin ei sovelleta LCP asetusta. Vaikka kattilan K1 savukaasut johdetaan samaan piippuun kaasuturbiinin K3 sekä kattiloiden K4 ja K5 savukaasujen kanssa, ei LCP asetusta sovelleta savupiipun erillisten hormien vuoksi. Kattilan K1:n savukaasut johdetaan omaa hormia pitkin ulkoilmaan ja K3K5 omaa hormia pitkin. Näin ollen ainoastaan K1:een sovelletaan LCP asetusta. Voimalaitoksen lämpöakkua käytetään energiantuotannon (sähkö/lämpö) optimointiin, lisälämmön tuottamiseen (varateho) ja kaukolämpöverkon vuototilanteissa lisäveden syöttöön. Pihaalueella on kaksi 5000 m 3 :n suuruista öljysäiliötä, jotka on sijoitettu yhteiseen betoniseen suojaaltaaseen. Tällä hetkellä molemmat öljysäiliöt ovat tyhjiä. Lahti Energia Oy on päivätyllä kirjeellä ilmoittanut Turvatekniikan keskukselle (TUKES) luopuvansa urheilukeskuksen puoleisen öljysäiliön (1) käyttöluvasta sekä ilmoitti samalla toisen, Vesijärven puoleisen öljysäiliön (2) varastoiduksi tyhjänä. Mikäli varastoitu öljysäiliö (2) otetaan käyttöön, tulee Lahti Energia Oy neuvottelemaan toimenpiteistä TUKES:n kanssa. Voimalaitoksen pihalla on 250 m 3 :n päiväöljysäiliö, joka on sijoitettu katettuun betoniseen altaaseen (100 % säiliön tilavuudesta). Öljysäiliössä varastoidaan noin 156 t raskasta polttoöljyä (Tilanne ). Sisätiloissa on 7 m 3 :n sytytysöljysäiliö, jonka teräksisen suojaaltaan tilavuus vastaa säiliön tilavuutta. Pihalla sijaitseva m 3 :n lämpöakku sisältää maksimissaan 95 asteista kaukolämpövettä. Lämpöakun tarkoituksena on tasata lämmönkulutushuippuja. Sibeliustalolle tuottavan kaukokylmän kulutushuippujen tasaamista varten voimalaitoksella on kaukokylmäakku, joka sisältää 200 m 3 kylmää vettä. Teivaanmäen voimalaitoksella käytetään kaukolämpövesikemikaalina Hydratsiini Levoxin 35 nimistä kemikaalia noin 1000 kg/a. Kemikaalia käytetään ympärivuotisesti kaukolämpöveden lisäaineena. Kemikaali on luoki

9 HÄMEEN YMPÄRISTÖKESKUS YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS 9 teltu myrkylliseksi (T) ja ympäristölle vaaralliseksi (N) sekä vaaralausekkeilla R45, R10, R23/24/24, R34, R43 ja R50/53. Kemikaalit varastoidaan omassa erillisessä varastointihuoneessa. Taulukkoon 4 on koottu kemikaalien varastointia koskevia tietoja. Taulukko 4. Voimalaitoksella käytetyt kemikaalit ja niiden käyttö/varastointimäärät. Kemikaalin käyttökohde Kemikaali Käyttömäärä [kg/a] Max. Varastomäärä Varastointi vesi Hydratsiini Levoxin kg/a 400 kg Suljettu suojaaltaallinen kaappi, jossa ilmastointi Höyrykattila K1 Suolahappo 8 kg/a 20 kg Suljettu kaappi Trinatriumfosfaatti 10 kg/a 50 kg Varastointisäiliö suojaaltaalla Natriumlipeä 50 % 1250 kg/a 3600 kg Varastointisäiliö suojaaltaalla Rikkihappo 9397 % 1700 kg/a 4300 kg Suljettu kaappi Vuorisuola 8000 kg/ 2000 kg Suljettu kaappi Raakaveden otto ja käyttö Voimalaitos käyttää puhdasta vesijohtovettä vuodessa noin m 3, josta kaukolämpöverkon lisäveden osuus on noin m 3. Prosessivesiä käytetään vuodessa noin 2500 m 3 ja kuuman veden myymiseen sulatustarkoituksiin sekä muuhun kulutukseen noin 3500 m 3. Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja energiatehokkuus EIPPCB (European Integrated Pollution Prevention and Control Bureau) on julkaissut suurten voimalaitosten parhaan käyttökelpoisen tekniikan määrittelevän BREF asiakirjan heinäkuussa Suomen ympäristökeskus on julkaissut vuonna 2001 kansallisen parhaan käyttökelpoisen tekniikan raportin "Finnish Expert Report on Best Available Techniques in Large Combustion Plants. Raporteissa esitetyt päästötasot ja puhdistustekniikat edustavat tasoa ja tekniikkaa, jotka voidaan saavuttaa käyttämällä parasta käyttökelpoista tekniikkaa. BREF asiakirjassa esitetyt päästötasot eivät ole päästöjen rajaarvoja. Valittuun puhdistustekniikkaan ja saavutettaviin päästötasoihin vaikuttavat menetelmän kustannukset suhteessa saavutettavaan hyötyyn. Teivaanmäen voimalaitoksen kattila K1 kuuluu polttoaineteholtaan suuriin polttolaitoksiin. Lahti Energia Oy on sitoutunut poistamaan vanhan K1 kattilansa käytöstä vuoden 2015 jälkeen LCP asetuksen 9 :n mukaisella tavalla. Näin ollen kattilaan voidaan jättää soveltamatta asetuksen 8 :n mukaisia päästörajaarvoja. Käyttämällä maakaasua polttoaineena, ovat päästöt ilmaan vähäisemmät kuin kiinteitä polttoaineita poltettaessa.

10 HÄMEEN YMPÄRISTÖKESKUS YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS 10 Suomen ympäristökeskus on julkaissut parhaan käytettävissä olevan tekniikan kriteerit 550 MW:n polttolaitoksille Suomessa. Teivaanmäen voimalaitoksella tähän kokoluokkaan kuuluvat kuumavesikattilat K2 ja K5 sekä kaasuturbiini K3. Seuraavaan taulukkoon on koottu parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaiset päästötasot olemassa oleville pienille kattilalaitoksille sekä kaasuturbiineille. Taulukko 5. Parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaiset päästötasot olemassa oleville pienille kattilalaitoksille ja kaasuturbiineille. NO X Hiukkaset SO 2 Öljy 15 MW 550 MW 1015 MW 1550 MW 150 MW <270 mg/mj, <900 mg/m 3 n (O 2 = 3 %) mg/mj, mg/m 3 n (O 2 = 3 %) Kevyelle öljylle (POK) päästötaso on 150mg/MJ (50 mg/m 3 n (O 2 = 3 %) kokoluokasta riippumatta mg/mj, mg/m 3 n (O 2 = 3 %) 1540mg/MJ, mg/m 3 n (O 2 = 3 %) <500 mg/mj, <1700 mg/m 3 n (O 2 = 3 %) Kaasuturbiini <150 mg/mj, < mg/m 3 n (O 2 = 15 %) Maakaasu 115 MW 1550 MW <120 mg/mj, <400 mg/m 3 n (O 2 = 3 %) 6090 mg/mj, < mg/m 3 n (O 2 = 3 %) Toiminnanharjoittajan arvion mukaan voimalaitoksen polttimet vastaavat nykyajan tekniikkaa ja voimalaitos vastaa tämän päivän energiatehokkuudelle asetettua vaatimustasoa. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Jätevedet ja päästöt vesiin ja viemäriin Viemäriverkostoon johdettava kokonaisjätevesimäärä on vuodessa 4500 m 3. Tästä määrästä prosessivesien osuus on 500 m 3, jäähdytysvesiä 500 m 3 ja saniteettijätevesiä 3500 m 3. Voimalaitoksen takapihan sadevesikaivojen sekä lämpöakun salaojien vedet johdetaan autotallissa olevan öljynerotuskaivon kautta sadevesiviemäriin. Öljynerotuskaivo on varustettu hälyttimellä ja se kuuluu säännöllisen tarkastuskierron piiriin. Öljysäiliöiden bunkkerin vesitysvedet johdetaan voimalaitoksen sisällä olevan öljynerottimen kautta jätevesiviemäriin. Yläpihalla autonpesupaikan kaivon vedet laskevat sisällä olevaan erilliseen öljynerottimeen ja edelleen jätevesiviemäriin. Lisäksi LV Lahti Vesi Oy:llä on PikkuVesijärven rannassa öljynerotuskaivo, jonka kautta kaikki voimalaitokselta tulevat sadevedet johdetaan Vesijärveen. Rakennuksen höyrykattilaosan, turbiinin ja vesikattilaosan pohjakerroksien lattiakaivot johtavat suoraan jätevesiviemäriin. Myös kerroksissa olevat lattiakaivot johtavat jätevesiviemäriin. Kaasuturbiinin lattiakaivot johtavat öljynerottimen kautta jätevesiviemäriin. Kattojen sadevedet ja kaksi umpi

11 HÄMEEN YMPÄRISTÖKESKUS YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS 11 kannella varustettua prosessin tyhjennyskaivoa johtavat suoraan sadevesiviemäriin. Kattiloiden vesitilan pesuvedet johdetaan öljynerotuskaivojen kautta jätevesiviemäriin. Kattiloita ei koskaan pestä tulipesän puolelta vedellä. Päästöt ilmaan Teivaanmäen voimalaitoksella ei ole koskaan suoritettu ulkopuolisen tahon suorittamia päästömittauksia. Voimalaitoksen savukaasut johdetaan neljään eri piippuun seuraavasti: 75 metriä korkea piippu: Höyrykattila K1 Kaasuturbiini K3 Kuumavesikattila K4 Kuumavesikattila K5 Savupiipussa on kaksi hormia. Kattilan K1 savukaasut johdetaan omaan hormiinsa ja K3K5 savukaasut toiseen hormiin. 35 metriä korkea piippu: Kuumavesikattilan K2 savukaasut 14 metriä korkea piippu: Höyrynkehittimen K6 savukaasut 23 metriä korkea piippu: Polttomoottorin K7 savukaasut Seuraavaan taulukkoon 6 on koottu Teivaanmäen voimalaitoksen toiminnasta aiheutuneet päästöt ilmaan vuosina sekä päästöt toimittaessa maksimikapasiteetin mukaisesti. Päästötiedot ovat toiminnanharjoittajan omista laskelmista ja ne perustuvat polttoaineiden vuosittaisiin käyttömääriin sekä kirjallisuudesta saatuihin päästökertoimiin.

12 HÄMEEN YMPÄRISTÖKESKUS YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS 12 Taulukko 6. Teivaanmäen voimalaitoksen päästöt ilmaan vuosina sekä maksimikapasiteetin mukaiset päästöt. Päästölähde ja päästö 2006 [t/a] 2005 [t/a] 2004 [t/a] 2003 [t/a] Maksimi Kapasiteetin mukaiset päästöt [t/a] käytettäessä maakaasua Maksimi Kapasiteetin mukaiset päästöt [t/a] käytettäessä POK Maksimi Kapasiteetin mukaiset päästöt [t/a] käytettäessä POR Kattila K1 Hiukkaset Hiilidioksidi Typenoksidit Rikkidioksidi 0,1 5033,2 13,54 0,1 0, ,0 32,4 0,1 1574,0 1,5 1,0 1, ,0 39,0 79,0 Kattila K2 Hiukkaset Hiilidioksidi Typenoksidit Rikkidioksidi ,0 2, ,7 0, ,6 1,82 1,0 2122,0 5,1 8,8 0,2 8865,0 16,2 0,1 1574,0 1,5 1,0 0,7 5639,0 14,4 35,0 Kaasuturbiini K3 Hiukkaset Hiilidioksidi Typenoksidit Rikkidioksidi ,6 3, ,8 2, ,8 3,44 0,1 4921,9 8,8 0, ,2 Kattila K4 Hiukkaset Hiilidioksidi Typenoksidit Rikkidioksidi 1 626,5 1, ,5 0,59 254,8 0,46 679,4 1,2 0,1 2955,0 5,4 Kattila K5 Hiukkaset Hiilidioksidi Typenoksidit Rikkidioksidi 1 608,6 1, ,7 0, ,6 0,64 47,6 0,1 0, ,8 Höyrynkehitin K6 Hiukkaset Hiilidioksidi Typenoksidit Rikkidioksidi 1 419,0 0, ,7 0, ,8 0, ,3 0, ,0 0,9 Polttomoottori K7 Hiukkaset Hiilidioksidi Typenoksidit Rikkidioksidi 31,0 3 2 Höyrykattilan K1 ja kuumavesikattilan K2 savukaasut puhdistetaan multisyklonilla. Höyrykattilan K1 savukaasupuhdistin on Paraklon CKSA vuodelta 1965 ja kuumavesikattilan K2 savukaasupuhdistin on Axyklon 1000 vuodelta Muita savukaasupuhdistimia ei ole käytössä.

13 HÄMEEN YMPÄRISTÖKESKUS YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS 13 Melu ja tärinä Liikennöinti Voimalaitoksella aiheutuu melua polttimista, puhaltimista ja pumpuista. Toiminnanharjoittajan mukaan laitoksen aiheuttama melutaso tontin rajalla on päivä ja yöaikaan 55 L Aeq db. Maakaasua käytettäessä ei voimalaitosalueella tarvita polttoaineiden kuljetukseen liittyvää liikennöintiä. Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen Käytettäessä maakaasua ei energiantuotantoprosesseissa muodostu jätteitä. Voimalaitoksen kunnossapitotoiminnasta aiheutuu muun muassa normaaleja öljyisiä jätteitä ja riepuja. Vuonna 2006 muodostui seuraavia jätejakeita: Taulukko 7. Teivaanmäen voimalaitokselta lähtevät jätejakeet, määrä, tunnuskoodi, hyödyntäminen/sijoitus sekä vastaanottaja. Jätelaji Tunnuskoodi Määrä [kg/a] Sijoitus/hyödyntämiskoodi Vastaanottaja Kaatopaikkajäte D01 Lassila & Tikanoja Oyj Energiajäte R01 Lassila & Tikanoja Oyj Loisteputket D15 Lassila & Tikanoja Oyj Paristot R13 Lassila & Tikanoja Oyj Öljyinen jäte * 228 R13 Ongelmajätepalvelu Mäentie Oy Metalliromu R13 Kuusakoski Oy Maaperä ja viemäripäästöt ja niiden estäminen Teivaanmäen voimalaitos toimii Lahti Energia Oy:n voimalaitosten ja putkiverkkojen käyttötiimien tukikohtana. Edellä mainitusta syystä johtuen eivät kaikki jätteet ole peräisin Teivaanmäen voimalaitokselta, vaan jätteitä tuodaan myös muilta Lahti Energian voimalaitoksilta ja lämpökeskuksista. Teivaanmäen voimalaitoksella on vuonna 1993 vuotanut öljyä maaperään. Tuolloin öljyinen maaperä poistettiin ja puhdistettiin. TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Teivaanmäen voimalaitoksen pihaalueelle on asennettu pohjaveden tarkkailuputki, josta otetaan analysoitavaksi pohjavesinäyte kahden kuukauden välein. Teivaanmäen pohjavesiolosuhteita koskevassa selvityksessä arvioitiin voimalaitoksen lämmönvaraajan lämmittävän alueen maaperää sekä pohjavettä. Laitosalueen havaintoputkesta otetun vesinäytteen lämpötila oli

14 HÄMEEN YMPÄRISTÖKESKUS YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS 14 noin 13 C, mikä on noin 6 astetta tavanomaista pohjaveden lämpötilaa korkeampi. Selvityksessä ei oltu arvioitu lämpövaikutuksen aiheuttamia seurauksia eikä vaikutusten laajuutta. Lahti Energia Oy on osallistunut kaupungin järjestämään ilmanlaadun yhteistarkkailuun. Yhteistarkkailun mukaan Lahden alueen suurin osa ilman epäpuhtauksista on peräisin energiantuotannosta ja liikenteestä. Energiantuotannon aiheuttama hiukkasten ja typenoksidipäästöjen osuus on noin %. Edellisten vuosien mukaisella käyttöasteella toimittaessa on Teivaanmäen energiantuotannon päästöjen osuus kokonaispäästöistä erittäin vähäinen. LAITOKSEN TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Käyttötarkkailu Päästötarkkailu Käytettäessä kattilaa K1 tarkkaillaan jatkuvatoimisesti polton aikaista savukaasujen lämpötilaa sekä jäännöshappea. Tarvittaessa mitataan savukaasujen hiilimonoksidi ja hiilidioksidipitoisuutta sekä tarkkaillaan tummuutta/nokikuvaa. Kattilan K2 käytön aikainen tarkkailu muodostuu jatkuvatoimisista savukaasujen lämpötilan ja jäännöshapen mittauksista. Tarvittaessa mitataan hiilimonoksidi ja hiilidioksidipitoisuus sekä tummuutta ja nokikuvaa. Kaasuturbiinin K3, kattiloiden K4, K5 ja K6 käyttöä tarkkaillaan jatkuvatoimisella savukaasujen lämpötilan mittauksella. Kattiloiden K4, K5 ja K6 kohdalla jäännöshapen, hiilimonoksidin ja hiilidioksidin mittaukset tehdään vuosittain kattiloiden käytön aikana. Mittaukset suoritetaan Lahti Energia Oy:n omalla savukaasuanalysaattorilla. Lahti Energia Oy esittää, että ulkopuolisten suorittamat päästömittaukset ovat tarpeettomia. Hakija perustelee tätä nykyaikaisilla päästömittausvälineillä sekä käytössä olevalla tasalaatuisella polttoaineella. Polttomoottorin K7, kattiloiden K1 ja K2 osalta toiminnanharjoittaja esittää, että päästömittauksia ei suoritettaisi käytön vähäisyyden vuoksi. Kuukausittain käytetyn maakaasun määrä mitataan maakaasulaskurilla. Mikäli laitoksella käytetään polttoöljyä, sen määrä mitataan käyttökohteeseen johtavaan meno ja paluuputkeen sijoitetuilla määrämittareilla. Kattiloiden nuohoukset tehdään tarvittaessa. Kattiloiden käytöstä aiheutuvia päästöjä seurataan laskennallisesti kuukausitasolla polttoainekulutuksia ja päästökertoimia käyttäen.

15 HÄMEEN YMPÄRISTÖKESKUS YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS 15 Raportointi Laitos on raportoinut vuosittain helmikuussa voimassa olevassa ympäristölupapäätöksessä edellytetyt tuotanto, polttoaineiden laatu ja kulutus, jäte, laskennalliset päästö, häiriötilannetietonsa viranomaisille pääosin sähköisesti ympäristöhallinnon VAHTI tietojärjestelmän kautta. POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Poikkeuksellisten tilanteiden kuten ilkivallan varalta on voimalaitosalue on aidattu ja vartioitu. Mahdollisten vuotojen leviämisen estämiseksi on koko pihaalue asfaltoitu. Voimalaitoksen prosessia seurataan kaukokäyttöjärjestelmän avulla 24 tuntia vuorokaudessa miehitetystä valvomosta, josta polttoprosessi voidaan tarvittaessa keskeyttää. Lahti Energia Oy on osana laatujärjestelmäänsä laatinut työohjeet "Kattilalaitoksen vaaran arviointi", "Öljyvahinkojen torjuntaohje voimalaitokselle", "Öljynerotuskaivojen tarkastusohje" sekä "Kemikaalivaaratilanteet". Näissä työohjeissa on ohjeet tarkastettavista kohteista voimalaitoksella sekä ohjeet toiminnasta, jolla ennaltaehkäistään öljy ja kemikaalivahinkojen syntymistä. "Maakaasun turvaohje" sisältää ohjeet toiminnasta maakaasuvuodon yhteydessä. Voimalaitoksella on vuotokaasun ilmaisimet maakaasulle ja häkäkaasulle. Maakaasun valvontajärjestelmä on varustettu kahden tason asetusarvosäädöllä, joista ensimmäinen taso (10 % LEL) antaa hälytyksen ja kaasupitoisuuden noustessa toinen taso (20% LEL) antaa hälytyksen sekä sulkee voimalaitoksen sähköisellä toimilaitteella varustetun maakaasun ulkopuolien pääsulkuventtiilin. Häkäpitoisuuden valvontajärjestelmä on varustettu myös kahden tason asetusarvosäädöllä, joista ensimmäinen taso (400 ppm) antaa hälytyksen ja häkäpitoisuuden noustessa toinen taso (600 ppm) antaa hälytyksen sekä sulkee voimalaitoksen sähköisellä toimilaitteella varustetun maakaasun ulkopuolisen pääsulkuventtiilin. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydennykset Hakemusta on täydennetty täydennyspyynnön perusteella ja Lupahakemuksesta tiedottaminen Hämeen ympäristökeskus on kuuluttanut lupahakemuksesta ilmoitustaulullaan ja Lahden kaupungin ilmoitustaululla sekä ilmoittanut

16 HÄMEEN YMPÄRISTÖKESKUS YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS 16 kuulutuksesta Uusi Lahti nimisessä sanomalehdessä. Hakemuksesta on annettu erikseen kirjallinen tieto tiedossa oleville asianosaisille. Tarkastukset, neuvottelut ja katselmukset Lausunnot Hakemuksesta on neuvoteltu ja laitoksella on suoritettu tarkastus Hakemuksesta on pyydetty lausunnot Lahden kaupunginhallitukselta, Lahden seudun ympäristöpalveluilta sekä LV Lahti Vesi Oy:ltä. Lahden kaupunginhallitus ei antanut lausuntoa. Lahden seudun ympäristöpalvelut on esittänyt pidetyssä kokouksessa seuraavaa: Voimalaitosalue sijoittuu Iluokan pohjavesialueelle ja pohjaveden muodostumisalueelle. Pohjavesiolosuhteet on esitetty hakemuksen liitteenä. Lahden seudun ympäristöpalvelut toteaa, että koska voimalaitosalue sijaitsee pohjaveden suojelullisesti erittäin kriittisessä paikassa, voimalaitoksen käytön väheneminen ja etenkin pohjavesiä vaarantavien polttonesteiden käytön väheneminen ja suurten polttonesteitä sisältävien varastojen käytöstä poistuminen on vähentänyt maaperälle ja pohjavesille aiheutuvaa riskiä. Voimalaitos on ollut toiminnassa jo usean vuosikymmenen ajan. Toiminnassa ei kaikkina aikoina ole kiinnitetty huomiota nykyisten vaatimusten mukaisesti mm. polttonesteiden varastoinnin suhteen. Polttoöljyä on tuotu alueelle myös rautateitse. Vuonna 1993 tapahtui alueella onnettomuus, jonka seurauksena polttonesteitä pääsi vuotamaan maaperään. Tapahtuman jälkeen maaperää kunnostettiin ja polttonesteiden varastoinnin ympäristönsuojeluohjeistusta parannettiin. Ympäristölupaa käsiteltäessä tulisikin varmistua, että aiemmista vahingoista joutuneet maaperän pilaantumiset ovat riittävällä tavalla saneerattu ja ne eivät aiheuta enää pohjaveden pilaantumisriskiä ja maaperä tulee todeta riittävän puhtaaksi. Maaperän puhtaus on varmistettava myös kemikaalien varastointialueella, VR:n pistoraiteen ympäristössä ja vanhan hiilikentän ympäristössä. Lahti Energia Oy on sitoutunut voimalaitoksen höyrykattilan (K1) osalta siihen, että sitä käytetään enintään tuntia 1. päivän tammikuuta 2008 jälkeen. Valtioneuvoston asetuksen 1017/2002 mukaan kattilan ei tarvitse noudattaa asetuksen 8 :n mukaisia päästörajaarvoja. Höyrykattila ei ole ollut toiminnassa vuoden 2003 jälkeen, jolloin luvan myöntäjän tulisi harkita, tarvitaanko höyrykattilalle myöntää ympäristölupaa edes huippukuormituskäyttöön. Teivaanmäen voimalaitoksen käyttötuntimäärien ollessa vähäiset voimalaitoksen vaikutus Lahden ilmanlaatuun ei ole erityisen merkittävä. On kuitenkin huomioitava, että Teivaanmäen voimalaitoksen toimiessa huippu ja

17 HÄMEEN YMPÄRISTÖKESKUS YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS 17 varavoimakäytössä, sen käyttötunnit ajoittuvat juuri pitkiin pakkasjaksoihin, jolloin Lahden kaupungin ilmanlaatu typenoksidien takia on huonoimmillaan. Lahden keskusta sijaitsee ilman epäpuhtauksien sekoittumisen kannalta maastollisesti epäedullisesti harjujen muodostamassa painanteessa, joka lisää alueella inversioiden esiintymisherkkyyttä. Lahden keskustassa ylittyvät valtioneuvoston ilmanlaadulle antamat ohjearvot vuosittain leijuvan pölyn suhteen ja ajoittain typenoksidien suhteen. Teivaanmäen voimalaitos sijaitsee aivan keskustan tuntumassa eikä sen toiminnasta ole tehty leviämismalliselvityksiä. Lahdessa on selvitetty ainoastaan liikenteen ja teollisuuden ja energialaitosten typenoksidien leviäminen yhdessä ja erikseen 1990 luvun alkupuolella. Teivaanmäen voimalaitoksen käytön rajoittamista tilanteissa, joissa ilmanlaatu Lahdessa on todettu huonoksi tai välttäväksi, on harkittava. Teivaanmäen voimalaitoksen käytössä on noudatettava parasta mahdollista tekniikkaa, joka on osoitettava ilmaan kohdistuvien päästöjen osalta päästömittauksin. LV Lahti Vesi Oy esittää lausuntonaan seuraavaa: LV Lahti Vesi Oy on tehnyt vedenottamoilleen suojelusuunnitelman vuosina Teivaanmäen voimalaitos on huomioitu Urheilukeskuksen vedenottamon suojelusuunnitelmassa. Voimalaitoksen sijaintia pohjaveden muodostumisalueella pidetään suurena pohjavesiriskinä. Suunnitelman tavoitteena on pohjavettä vaarantavien tekijöiden poistaminen. Kun voimalaitostoiminnan lopettaminen Teivaanmäellä, ainakaan lyhyellä aikavälillä ei ole mahdollista, on pohjavesiriski minimoitava suojelullisin toimenpitein. Suojelusuunnitelman toteutumista seurataan toimenpideohjelmalla. Viimeisimmässä seurantaraportissa todetaan positiivisena tekijänä varastoivan öljymäärän huomattava vähentäminen aikaisemmasta määrästä. Vuonna 2004 valmistui Lahden pohjavesien virtausmalli, joka merkittävässä määrin selvensi pohjavesialueella olevien vaarantavien tekijöiden sijaintiriskiä. Pohjaveden virtausmallissa tarkastellaan pohjaveden virtaussuuntaa ja viipymää Teivaanmäen voimalan ja Urheilukeskuksen vedenottamon välillä. Simuloinnin on tehnyt DI Juha Määttä Lähden tiede ja yrityspuisto Oy:stä. Tarkastelussa todetaan, että virtausaika voimalalta vedenottamolle on suuruusluokkaa 10 vuotta. Aikaisempaa käsitystä huomattavasti pidempi viipymä selittynee sillä, että maaaines voimalan välittömässä läheisyydessä on heikosti vettä johtavaa silttiä. Sijaintiriskin lisäksi pohjavesien kannalta merkityksellistä on öljyn ja kemikaalien varastointi ja käyttö voimalaitoksen alueella. Ympäristölupahakemuksessa on esitetty seuraavaan taulukkoon kootut aineet ja määrät.

18 HÄMEEN YMPÄRISTÖKESKUS YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS 18 Aine Määrä Suojaallas Raskas polttoöljy varastosäiliö 2 Raskas polttoöljysäiliö, päiväöljysäiliö Kevyt polttoöljysäiliö, sytytyssäiliö Suolahappo 5000 m m 3 7 m 3 20 m m m 3 7 m 3 Trinatriumfosfaatti 50 m 3 Natronlipeä 50 % 3600 m 3 Rikkihappo 9397 % Vuorisuola 4300 m m 3 Vaikka Teivaanmäen voimalaitos sijoittuu Lahden tärkeälle pohjavesi alueelle ja Urheilukeskuksen vedenottamo on laitoksesta vain 400 metriä lounaaseen, niin laitoksen sijaintiriski vedenottamolle on vähäinen. Kemikaalien ja varsinkin öljyn määrä laitoksella on suuri, mutta kyseiset aineet ovat pohjaveden kannalta suhteellisen vaarattomia. Riskeistä huolimatta LV Lahti Vesi Oy:n käsityksen mukaan Teivaanmäen voimalaitokselle voidaan myöntää ympäristölupa, kuitenkin vain määräajaksi, jotta pohjaveteen kohdistuvat riskitekijät tulee minimoitua ja sen sijoittamista ympäristön kannalta sopivampaan paikkaan edistetään. Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksen johdosta ei ole esitetty muistutuksia eikä mielipiteitä. Hakijan kuuleminen ja vastine Hakijalle on ja päivätyillä kirjeillä varattu tilaisuus tulla kuulluksi ja esittää vastineensa ympäristölupahakemuksesta annetuista lausunnoista. Lahti Energia Oy on todennut ja saapuneissa kirjeissään seuraavaa: Maaperän puhtauden varmistaminen Teivaanmäen voimalaitoksen kattila ja kaukolämpökemikaalit varastoidaan suojaaltaassa voimalaitoksen sisätiloissa, ei ulkona. Uuden messuhallin rakentamisen yhteydessä kaivettiin voimalaitoksen välittömään läheisyyteen rakennusta varten kaivanto, joka sijoittui VR:n pistoraiteen sekä vanhan hiilikentän kohdalle. Tällöin ei havaittu mitään öljynhajua tai muutakaan epäpuhtautta kaivannoissa. Lisäksi pohjaveden tarkkailua varten on voimalaitostontin eteläpuolella porakaivo, joista otetaan pohjavesinäyte kahden kuukauden välein. Näytteet

19 HÄMEEN YMPÄRISTÖKESKUS YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS 19 on analysoitu Ramboll Analytics Oy:n ympäristölaboratoriossa, jossa niiden ei ole todettu sisältävän epäpuhtauksia. Lahti Energia Oy esittää edellä mainittuihin viitaten, ettei maaperän puhtauden selvittämiseen ole perusteltua tarvetta ryhtyä. Höyrykattilan K1 käyttö Voimalaitoksen höyrykattila K1 toimii huippu ja varalaitoksena, ei niinkään lisätehona pakkasjaksoina vaan varalaitoksena esimerkiksi Kymijärven voimalaitoksen vaurioitumisen varalta. Esimerkiksi jos Kymijärven voimalaitokselle tai kaukolämmön siirtoyhteyteen voimalaitokselta sattuu jokin pitempiaikainen vaurio lämmityskaudella, joka aiheuttaa pitempiaikaisen lämmöntuotannon keskeytymisen niin tällöin tulee eteen höyrykattilan mahdollinen käyttö. Lahti Energia Oy:n mielestä voimalaitoksen höyrykattilalle K1 tulee myöntää ympäristölupa. Päästömittaukset Lahti Energia Oy:n henkilökunnan toimesta suoritetaan kattiloille päästömittaukset savukaasuanalysaattorilla vuosittain käytön yhteydessä. Päästömittauksissa mitataan savukaasuista jäännöshappi (O 2 /%), hiilimonoksidi (CO/ppm), hiilidioksidi (CO 2 /%), typenoksidit (NO X /ppm) ja savukaasun lämpötila ( C). Lahti Energia Oy:n päästömittausvälineet ovat täysin nykyaikaiset sekä lisäksi kysymyksessä on tasalaatuinen polttoaine. Voimalaitoksen kattiloiden polttimet vastaavat nykyajan tekniikkaa ja niillä saavutetaan kaikki päästönormien mukaiset päästöarvot. Lahti Energia Oy:n mielestä ulkopuolisten suorittamat mittaukset ovat tarpeettomia, koska voimalaitoksen kattiloiden käyttömäärät vuosittain ovat melko vähäiset. Teivaanmäen voimalaitoksen käyttö Lahden seudun ympäristöpalvelujen lausunnossa viitataan Teivaanmäen voimalaitoksen käyttötuntien ajoittumista pakkasjaksoihin, jolloin Lahden kaupungin ilmanlaatu typenoksidien takia on huonoimmillaan. Voimalaitos toimii huippu ja varatuotantolaitoksena, jota ei käynnistetä ensimmäisten joukossa kaukolämmön lisätehoa tarvittaessa. Lisätehoa tarvittaessa käynnistetään ensin kaukolämpöverkon (kaupungin keskustan ulkopuolella) laitamilla olevat lämpökeskukset ja voimalaitoksen kattiloita käynnistetään vasta tarvittaessa viimeisten joukossa. Voimalaitos toimii huippu ja varalaitoksena ei niinkään lisätehona pakkasjaksoina vaan varalaitoksen muille ensisijaisesti käytettäville huippu ja varalämpökeskuksille. Öljyjen ja kemikaalien varastointi Lahti Energia Oy on luopunut urheilukeskuksen puoleisen öljysäiliön (1) käyttöluvasta ja Vesijärven puoleinen öljysäiliö (2) on varastoitu tyhjänä, mikä on ilmoitettu Turvatekniikan keskukselle. Voimalaitoksella on tällä hetkellä käytössä ainoastaan 250 m 3 :n päiväöljysäiliö ja sisätiloissa sijaitseva 7 m 3 :n sytytysöljysäiliö. Edellä kerrottuun viitaten Teivaanmäen voimalaitoksella varastoitavan öljyn määrä on vähäinen ja kemikaalit ovat pohjaveden kannalta suhteellisen vaarattomia, mikä on todettu myös LV Lahti Vesi Oy:n lausunnossa.

20 HÄMEEN YMPÄRISTÖKESKUS YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS 20 Ympäristöluvan määräaikaisuus Aiemmin Lahti Energia Oy:n voimalaitoksille ja lämpökeskuksille myönnetyt ympäristölupapäätökset ovat voimassa toistaiseksi ja niissä edellytetään, että toiminnanharjoittajan tulee tehdä kymmenen vuoden kuluttua päätöksestä uusi hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi. Lahti Energia Oy esittää, että edellä mainittua käytäntöä jatkettaisiin myös Teivaanmäen voimalaitoksen osalta ja ympäristöluvan määräaikaisuutta käsiteltäisiin uudelleen, kun uusi hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi tehdään kymmenen vuoden kuluttua. Edellä kerrottuun viitaten Lahti Energia Oy esittää, että Teivaanmäen voimalaitoksen toiminnalle myönnetään ympäristönsuojelulain 28 :n mukainen ympäristölupa. ALUEELLISEN YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Ratkaisu Hämeen ympäristökeskus myöntää ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan Lahti Energia Oy:n Lahden kaupungissa sijaitsevan Teivaanmäen voimalaitoksen toiminnalle. Vastaus yksilöityihin vaatimuksiin ja lausuntoihin Lausunnoissa esitetyt vaatimukset on otettu huomioon lupamääräyksistä ilmenevällä tavalla. Lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi 1) Laitoksen ja oheistoimintojen ympäristönsuojelutoimia on ylläpidettävä ja edistettävä niin, ettei laitoksen toiminnasta aiheutuva melu, päästöt ilmaan, maaperään, vesiin tai viemäriin tai muu syy aiheuta välittömästi tai välillisesti vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle tai muuta ympäristön vahingollista muuttumista tai ympäristön roskaantumista tai yleistä viihtyvyyden alenemista. Tarvittaessa on selvitettävä ympäristövaikutukset ja ryhdyttävä Hämeen ympäristökeskuksen edellyttämiin ympäristönsuojelutoimenpiteisiin haittojen ehkäisemiseksi tai poistamiseksi. Hämeen ympäristökeskus päättää toimenpiteistä erikseen. (YSL 5, 7, 8, 42, 55, JäteL 6, 19, NaapL 4, 17 ) Paras käyttökelpoinen tekniikka 2) Toiminnanharjoittajan on seurattava parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä. Parasta taloudellisesti käyttökelpoista tekniikkaa on hyödynnettävä kaikissa laitoksen toiminnoissa niin, että päästöt ja laitoksen ympä

21 HÄMEEN YMPÄRISTÖKESKUS YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS 21 Energiatehokkuus ristövaikutukset ovat mahdollisimman vähäiset. (YSL 4, 5, 42, 43, YSA 37, JäteL 51 ) 3) Energiantuotannon ja käytön on oltava tehokasta, mikä on huomioitava laitoksen säätö ja huoltoaikataulujen järjestämisessä. Laitoksen tulee pyrkiä parantamaan energiatehokkuutta pitkäjänteisesti. Energiatehokkuuteen tähtäävistä ja saavutetuista toimenpiteistä on raportoiva vuosittain vuosiraportoinnin yhteydessä. (YSL 5, 43, YSA 19, 37 ) Käytetyt kemikaalit, raakaaineet ja polttoaineet Päästöt ilmaan 4) Voimalaitoksella varapolttoaineena käytettävä kevyt polttoöljy saa sisältää rikkiä enintään 0,10 painoprosenttia ja raskas polttoöljy enintään 1,00 painoprosenttia. (VNa 689/2006) 5) Kemikaalien ja öljyjen varastointi sekä käyttö on järjestettävä siten, että niiden pääseminen lattiapinnoille, maahan, viemäriin tai pohjaveteen estetään luotettavalla tavalla. Kemikaaleja ja öljyjä saa varastoida ainoastaan suojaaltain tai reunakorokkein varustetuissa tiloissa, joissa lattiamateriaali on kyseisten aineiden vaikutuksia kestävästä materiaalista. Suojaaltaiden tilavuuksien tulee vastata vähintään kerrallaan varastoitavaa kemikaali/öljymäärää. Käytössä olevien öljysäiliöiden suojaaltaat tulee pinnoittaa öljytiiviiksi. (YSL 4, 7, 8, 42, JäteL 6 ) 6) Mikäli pihalla oleva 5000 m 3 :n öljysäiliö (2) aiotaan ottaa käyttöön, tulee asiasta hyvissä ajoin ennen suunniteltua käyttöönottoa tehdä kirjallinen ilmoitus Hämeen ympäristökeskukselle. Ilmoituksen tulee sisältää suunnitelma niistä teknisistä suojaustoimenpiteistä, joiden avulla estetään toiminnasta aiheutuva maaperän ja pohjaveden pilaantumisriski. (YSL 7, 8, 42, JäteL 6 ) 7) Voimalaitoksen K1 ja K2 savukaasut tulee puhdistaa lupahakemuksessa esitetyn tasoisella syklonilla. Voimalaitoksen savukaasut tulee johtaa lupahakemuksen mukaisten savupiippujen kautta ulkoilmaan. Voimalaitoksen ilmapäästöt eivät saa aiheuttaa ilmanlaadun huononemista, ympäristön vahingollista muuttumista tai yleistä viihtyvyyden alenemista. Tarvittaessa toiminnanharjoittajan on ryhdyttävä toimiin haittojen pienentämiseksi. Energiantuotannossa maakaasun korvaamisesta kevyellä tai raskaalla polttoöljyllä tai laitoksen tämänhetkisen käyttöasteen lisäämisestä on ilmoitettava Hämeen ympäristökeskukselle, joka päättää muun muassa tarkkailuvaatimusten riittävyydestä tai niiden muuttamisesta sekä antaa tarvittaessa lisämääräyksiä ilmapäästöistä ja niiden hallinnasta esimerkiksi asettamalla voimalaitoksen ilmaan johdettaville päästöille päästörajoja. (YSL 4, 42, 43, 46, 55 )

22 HÄMEEN YMPÄRISTÖKESKUS YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS 22 Päästöt viemäreihin Melu ja tärinä 8) Teivaanmäen voimalaitoksen 56,6 MW:n höyrykattilaa K1 saa käyttää enintään tuntia 1 päivän tammikuuta 2008 ja 31 päivän joulukuuta 2015 välisenä aikana. Käytettäessä varapolttoainetta (POK) tai (POR), saa kattila toimia ilman savukaasujen puhdistinta enintään 120 tuntia yhden kalenterivuoden aikana. Toiminnanharjoittajan on ilmoitettava savukaasujen puhdistinlaitteen häiriöistä ja rikkoontumisista 48 tunnin kuluessa niiden ilmenemisestä ja polttoaineen saatavuudessa ilmenneistä häiriöistä Hämeen ympäristökeskukselle sekä Lahden seudun ympäristöpalveluille. Lahti Energia Oy:n on vuosittain helmikuun loppuun mennessä toimitettava Hämeen ympäristökeskukselle ja Lahden seudun ympäristöpalveluille tiedot siitä, kuinka paljon polttolaitokselle sallitusta jäljellä olevasta käyntiajasta on käytetty edellisen kalenterivuoden loppuun mennessä ja kuinka paljon sitä on jäljellä. (YSL 43, VNa 1017/2002) 9) Tehdasalueella muodostuvat hulevedet tulee kerätä hallitusti talteen ja johtaa sadevesiviemäreihin siten, että niistä ei aiheudu pinta tai pohjavesien pilaantumisvaraa. Laitoksen pihaalueen sadevesiviemärit tulee olla suljettavissa onnettomuustilanteissa. Kemikaalien ja mahdollisten sammutusvesien käsittely ja keräily on suunniteltava sellaisiksi, ettei kemikaaleja pääse maaperään tai pinta tai pohjavesiin edes poikkeuksellisissa häiriötilanteissa. Toiminnanharjoittajan tulee laatia kirjallinen selvitys em. toimenpiteiden suorittamisesta. Selvitys tulee toimittaa Hämeen ympäristökeskukselle mennessä. (YSL 7, 8, 42, 43, 55, JäteL 6 ) 10) Voimalaitoksen sisätilojen lattia ja pesuvedet tulee johtaa jätevesiverkostoon. Lattiakaivot joiden lähistöllä varastoidaan tai käytetään öljyjä tai kemikaaleja sekä kaasuturbiinin lattiakaivot tulee varustaa öljynerottimilla sekä hälytyslaitteilla. Viemäriin ei saa johtaa jätevesiä, joista voi aiheutua vaurioita viemäriverkolle, haittaa puhdistamon toiminnalle, puhdistamolietteen käsittelylle tai hyötykäytölle. Jätevedet tulee tarvittaessa esikäsitellä riittävällä tavalla näiden vaatimusten täyttämiseksi. (YSL 5, 43, 46, 47, 55, 108 ) 11) Melutaso eniten melulle altistuvien asuinrakennusten pihaalueilla ei saa laitoksen toimintaaikana ylittää melun A painotettua ekvivalenttitasoa (L Aeq ) 55 db päivällä kello 7 22 eikä 50 db yöllä kello Melun ollessa luonteeltaan iskumaista tai kapeakaistaista, mittaustulokseen lisätään 5 db ennen sen vertaamista sallittuun melutasoon. Mikäli melutaso ylittyy, tulee toiminnanharjoittajan ryhtyä yksin tai yhteistyössä alueen muiden melua aiheuttavien toimijoiden kanssa toimenpiteisiin meluhaitan vähentämiseksi Hämeen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Hämeen ympäristökeskus voi antaa lisämääräyksiä melutason selvittämiseksi. (YSL 42, 55, NaapL 17, 18 )

23 HÄMEEN YMPÄRISTÖKESKUS YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS 23 Jätehuolto 12) Laitoksella on kaikin tavoin pyrittävä vähentämään jätteiden muodostumista. Kaikki teknisesti ja taloudellisesti hyödynnettävissä olevat jätteet on lajiteltava ja toimitettava hyötykäyttöön. Jätejakeet tulee säilyttää toisistaan erillään. Jätettä ei saa ohjata poltettavaksi, jos se voidaan hyödyntää aineena. Kaatopaikalle toimitettavan jätteen määrää ja haitallisuutta tulee vähentää. Hyötykäyttöön eikä kaatopaikalle saa toimittaa jätteitä, joista voi aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. (JäteL 4, 6, 12, 19, YSL 42, VNp 101/1997, VNp 962/1997, VNp 883/1998) 13) Ongelmajätteiden säilytyspaikan tulee olla lukittava ja katettu tila. Ongelmajätteet tulee varastoida varoaltain varustetuissa astioissa tai tiiviillä reunallisella tai reunakorokkein varustetulla alustalla. Varaston lattiapinnoitteen tulee olla kemikaalien vaikutuksia kestävä. Mahdollisessa vuototapauksessa ongelmajätteet tulee voida kerätä talteen. Ne tulee säilyttää ehjissä ja tiiviissä pakkauksissa jotka kestävät säilytyksen sekä kuljetuksen. Ongelmajätteet tulee merkitä siten, että niistä ilmenee jätteen laatu ja vaarallisuus. Ongelmajätteet tulee toimittaa säännöllisesti ja riittävän usein hyödynnettäväksi tai käsiteltäväksi laitokseen, jonka ympäristöluvassa kyseisen jätteen vastaanotto ja käsittely on hyväksytty. Ongelmajätteiden siirtoa varten tulee laatia siirtoasiakirja, joka luovutetaan jätteen kuljettajalle luovutettavaksi edelleen jätteen vastaanottajalle. Siirtoasiakirja tai sen jäljennös on säilytettävä vähintään viiden vuoden ajan. (YSL 7, 8, 42, JäteL 6, JäteA 5, 6, VNp 659/1996) Häiriö ja poikkeustilanteet 14) Käytettäessä varapolttoaineena kevyttä polttoöljyä on savukaasujen puhdistinlaitteen rikkoutumisen tai sen toiminnan häiriötilanteissa pyrittävä käyttämään mahdollisimman vähän päästöjä aiheuttavia polttoaineita. Jos se ei ole mahdollista eikä normaaliin toimintaan voida palata 24 tunnissa, tulee toimintaa rajoittaa tai keskeyttää se määräajaksi. Mikäli prosessilaitteisiin tulee vikoja tai toimintahäiriöitä, jotka lisäävät päästöjen määrää tai muuttavat niiden laatua haitallisemmaksi, on laitteet saatettava normaaliin toimintakuntoon niin pian kuin se on mahdollista. Kaikissa tilanteissa, joissa on aiheutunut tai uhkaa aiheutua määrältään tai laadultaan tavanomaisesta poikkeavia päästöjä ilmaan, vesihuoltolaitoksen viemäriin tai maaperään on viipymättä ryhdyttävä asianmukaisiin toimenpiteisiin laitteistojen kuntoon saattamiseksi sekä tällaisten päästöjen estämiseksi päästöistä aiheutuvien vahinkojen torjumiseksi ja tapahtumien toistumisen ehkäisemiseksi. Tilanteista joista aiheutuu tai uhkaa aiheutua merkittävästi normaalista toiminnasta suurempia päästöjä tai ympäristövahingon vaaraa, tulee välittömästi tehdä ilmoitus. Ilmoituksen tulee sisältää ku