laeiksi hallituksen Tarkoituksena arvopaperik kaikkien Asetuksen Finland on 1(11)

Transkriptio

1 Eduskunnan talousvaliokunnalle Helsinki, Euroclear Finlandin lausunto talousvaliokunnalle hallituksen esityksestä laiksi arvo-osuusjärjestelmästä ja selvitystoiminnasta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Euroclear Finland Oy (jäljempänä Euroclear Finland ), lausuu Eduskunnan talousvalio- kunnalle seuraavat näkemyksensä hallituksen esityksestä laiksi arvo- kunnioittavasti seuraavaa: osuusjärjestelmästä ja selvitystoiminnasta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi ( Esitys ) Esityksessä asetetut kansalliset lisävelvoitteett Suomen markkinaosapuolille ja Arvopaperikeskukselle Arvopaperikeskusasetuksen ( Asetus ) tavoitteena on luoda eurooppalaisille arvopaperikeskuksille yhtenäiset toimilupia koskevat vaatimukset jaa mahdollisuus tarjota palvelujaan yli rajojen yhdellä toimiluvalla. Tarkoituksena on, etteivät arvopaperikeskukset noudattaisi erilaisia kansallisia arvopaperikeskusten toimilupia koskevia vaatimuksia, valvontaa, organisaatiota tai riskejää koskeviaa vaatimuksia. Asettamalla asetuksessa arvopaperikeskuksille samat vaatimukset pyritään myös poistamaan kilpailun vääristymiä arvopaperikeskusten välillä. Suomen arvopaperikeskustoimilupaa koskeva sääntely korvataann Asetuksella. Asetuksen mukaan kaikkien eurooppalaisten arvopaperik keskusten tulee hakea toimilupaaa samoilla kriteereillä Asetuksessa määritellyssä määräajassa. Myös Euroclear Finland on tähän hakuprosessiin valmistautumassa. 1(11)

2 Esityksessä ehdotetaan tehtäväksi useita muutoksia arvopaperikeskuksen toimintaa ja toimilupaa koskeviin vaatimuksiin ja sääntelyyn. Esityksessä kuitenkin ehdotetaan sekä säilytettävän että lisättävän sellaisia arvopaperikeskustoimintaa koskevia vaatimuksia, jotka ovat Asetuksen kanssa päällekkäisiä tai puhtaasti kansallisia, vain suomalaiseen arvopaperikeskukseen ja sen osapuoliin kohdistuvia vaatimuksia. Näitä ovat esimerkiksi arvopaperikeskuksen sääntöjä koskeva vahvistusmenettely, vähintään 20 miljoonan euron suuruisen, tilinhoitajina toimivien pankkien ja sijoituspalveluyritysten antamiin vakuuksiin perustuvan kirjausrahaston ylläpito, tappionjakosopimusta koskeva vaatimus sekä kaikkia arvopaperikeskusten välisiä linkkejä koskeva lupamenettely Finanssivalvonnalta. Näiden lisävaatimusten täyttäminen aiheuttaa kustannuksia arvopaperikeskukselle, sen suomalaisille osapuolille sekä viranomaisille ja on linkkejä koskevan lupamenettelyn osalta Asetuksen vastainen. Mainittujen lisävaatimusten ei voida katsoa lisäävän arvopaperikeskustoiminnan tai tilinhoitajien toiminnan tehokkuutta tai turvallisuutta, vaan päinvastoin toimivan markkinoilletulon esteenä Suomessa. Ehdotamme, että näistä lisävaatimuksista, jotka yksityiskohtaisesti olemme listanneet ja perusteelleet lausunnon liitteessä, luovutaan. Liikkeeseenlaskijoiden valinnanvapauden toteutuminen Asetus antaa mahdollisuuden kaikille jäsenvaltioiden yhtiöille mahdollisuuden valita käyttämänsä arvopaperikeskuksen, jossa ne laskevat liikkeeseen arvopaperinsa. Tämä on uutta monissa jäsenvaltioissa, sillä usein osakkeita on koskenut rajoitus, jonka mukaan yhtiöiltä on edellytetty kotivaltionsa arvopaperikeskuksen käyttöä. Suomessa tämä oikeus vaikuttaa noin 200 osakkeeseen. Suomessa ei ole ollut muita arvopapereiden liikkeeseenlaskua koskevia rajoituksia. Suomessa puolestaan toimii jo tällä hetkellä liikkeeseenlaskijoita 10 eri maasta Euroopasta ja muualta maailmasta. 2(11)

3 Myös suomalaiset ovat laskeneet liikkeeseen arvopapereita, kuten joukkovelkakirjalainoja ulkomaisissa arvopaperikeskuksissa. On huomattava, että yhtiöillä on lisäksi vapaus valita kauppapaikka eli paikka, johon he haluavat listata arvopaperinsa. Nämä kaksi asiaa, kauppapaikka ja liikkeeseenlaskupaikka voivat olla eri markkinoilla. 1 Liikkeeseenlaskupaikan valintaan vaikuttavat mm. keille sijoittajille arvopaperi on suunnattu, listaamispaikka, markkinalla käytössä oleva valuutta, yhtiötapahtumien ja yhtiökokousten toteutusta koskevat menettelytavat, käytössä oleva verotusmenettely, osakasluettelon ylläpitoa koskevat palvelut, kielikysymykset ja sijoittajansuojaa koskevat kysymykset. Riippumatta siitä, missä osakkeet ovat laskettu liikkeeseen, yhtiön on Asetuksen mukaan edelleen noudatettava yhtiön kotivaltion yhtiöoikeutta. Siten yhtiökokouksia, niiden päätöksentekoa, yhtiöjärjestystä, osakasluetteloa, yhtiöjärjestelyjä kuten osakeanteja tai merkintäoikeuksien käyttöä ja osingonmaksuja koskevaa yhtiön kotivaltion sääntelyä on edelleen noudatettava. Myös verotusta koskeva menettely vaikuttaa käytännössä yhtiö toimintaan ulkomailla. On kiistatonta, ettei Suomi voi vaikuttaa suoraan muun jäsenvaltion arvopaperikeskusta koskevaan sääntelyyn. On kuitenkin useita sääntelykokonaisuuksia, joita noudatetaan nykyään ja myös tulevaisuudessa kansainvälisellä rahoitusmarkkinalla: 1. Arvopaperikeskus noudattaa kotivaltionsa sääntelyä. Tämän mukaan määräytyvät mm. arvopaperikeskusten osapuolia koskevat pääsykriteerit ja selvityksen lopullisuutta koskevat vaatimukset, jotka liittyvät selvitystoiminnan turvallisuuteen ja 1 Suomalaiset yhtiöt ovat mm. listautuneet Deutsche Börseen (mm. Elisa, Outokumpu, Metso, Nokia, Raisio, Pöyry ja Fiskars). Nokia puolestaan lisäksi Borsa Italianaan, Nasdaq Helsinkiin ja Euronext Pariisiin. 3(11)

4 maksukyvyttömyystilanteiden hallintaan. Myös toimilupa myönnetään edelleen kansallisen viranomaisen toimesta. 2. Arvopaperiin sovelletaan joko sen liikkeeseen laskeneen yhtiön kotivaltion sääntelyä tai esim. joukkovelkakirjalainojen ehdoissa valitun maan sääntelyä. 3. Arvopaperisäilytystä koskeva sääntely määrittelee omistamista koskevan sääntelyn ja säilyttämiseen sovellettavan suojan. Säilytykseen sovelletaan joko arvopaperikeskuksen kotimaan tai arvopaperitilin ylläpitopaikan sääntelyä. 4. Sijoittaja noudattaa kotivaltionsa lainsäädäntöä erityisesti verosääntelyn osalta. Lisäksi sijoittajan omaisuuteen vaikuttaa kotimaansa mm. maksukyvyttömyyssääntely ja perintö- ja perheoikeus. Suomi kuten muutkin EU:n jäsenvaltiot päättävät siis edelleen arvopaperiin sovellettavasta sääntelystä eli kansallisesta yhtiöoikeudesta sekä arvopaperisäilytystä ja sijoittajaa koskevasta sääntelystään. Osa kansallisesta sääntelystä seuraa henkilön tai yrityksen mukana myös rajat ylittävässä toiminnassa. Tämän ei voi katsoa olevan vastoin Asetusta, joka ottaa nimenomaan kantaa sääntelyn noudattamiseen toimittaessa ulkomailla. 2 Euroclear Finland pitää Asetuksen liikkeeseenlaskijoita koskevaa valinnanvapautta erinomaisena muutoksena. Suomalaisella arvopaperikeskuksella on laaja palveluvalikoima ja pitkä kokemus yhtiöiden palvelemisesta mm. osakasluetteloiden ylläpidon, yhtiökokousten järjestämisen, veroraportoinnin ja sisäpiirinrekisterin palveluiden 2 Asetus edellyttää että jäsenvaltioiden on varmistettava, että ne laativat ulkomaisessa kansallisen lainsäädännön keskeisistä säännöksistä luettelon, jonka perusteella yhtiöillä olisi tieto siitä sääntelystä, joita niiden on noudatettava toimiessaan missä tahansa eurooppalaisessa arvopaperikeskuksessa. Luettelo tuli toimittaa Euroopan Arvopaperimarkkinaviranomaiselle ( ESMA ) viimeistään 18 päivänä joulukuuta ESMA on julkaissut luettelon 18 päivänä tammikuuta Ilmoitukset ovat tehty 24 maasta. Suomi ei ole ilmoitusta tehnyt, joten yhtiöillä ei ole ollut tietoa sääntelystä joita niiden tulisi noudattaa toimiessaan ulkomailla. 4(11)

5 tarjoamisessa. Mahdollisuus tarjota näitä palveluita myös ulkomaalaisille yhtiöille on tervetullut uudistus. Säilytysmallit Euroopassa ja hallintarekisteröinnin laajentaminen Asetuksen säilytysmallit Asetuksen artikla 38(5) mukaan kaikkien arvopaperikeskusten ja niiden osapuolten on tarjottava asiakkailleen vähintään mahdollisuuden valita yhteisasiakaserottelun ja yksilöllisen asiakaserottelun välillä. Mikäli jäsenvaltiossa on edellytetty yksilöllisen asiakaserottelun käyttöä, jäsenvaltion ei kuitenkaan edellytetä siitä luopuvan siitä. Sijoittajan omiin nimiin avatulla tilillä ja läpinäkyvällä omistuksella on nähty yhteiskuntapolitiikkaan ja tehokkaaseen verojen keräämiseen liittyviä hyötyjä myös EU-tasolla eikä Asetuksella ole tarkoitettu vaikeuttaa näitä tavoitteita. Nämä läpinäkyvyyteen liittyvät tavoitteet näkyvät Asetuksen lisäksi mm. seuraavissa sääntelyhankkeissa: - Rahanpesua ja terrorismin rahoitusta koskevassa sääntelyssä 3, jonka artikla 30 edellyttää yhtiön hankkivan riittävät, tarkat ja ajantasaiset tiedot tosiasiallisista omistajistaan ja edunsaajistaan, mukaan lukien yksityiskohtaiset tiedot niiden hallussa olevista omistusosuuksista, ja pitävän niitä yllä. - Osakkeenomistajien oikeuksia koskevan direktiivin valmistelussa. Direktiiviehdotus tunnistaa nimenomaan pitkistä säilytysketjuista aiheutuvat haasteet ja asettaa sekä sijoittajalle että yhtiölle oikeuden saada ja vastaanottaa yhtiötä koskevaa tietoa läpi säilytysketjun. 4 3 EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI (EU) 2015/849, annettu 20 päivänä toukokuuta 2015, rahoitusjärjestelmän käytön estämisestä rahanpesuun tai terrorismin rahoitukseen, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 648/2012 muuttamisesta sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2005/60/EY ja komission direktiivin 2006/70/EY kumoamisesta. 4 (Ehdotus) EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI direktiivin 2007/36/EY muuttamisesta osakkeenomistajien pitkäaikaiseen vaikuttamiseen kannustamisen osalta sekä direktiivin 5(11)

6 Myös G20 maat ovat tunnistaneet läpinäkyvyyden hyödyt, sekä tarpeen saada riittävät, tarkat ja ajantasaiset tiedot yritysten omistajista. Koska kyseessä on EU-sääntely, on selvää, ettei Asetuksen teksti noudata yksinomaan tietyn jäsenvaltion aikaisemmin käyttämää terminologiaa. Tulkinta, jonka mukaan Asetuksen yksilöllisellä asiakaserottelulla voitaisiin tarkoittaa hallintarekisteröityä tiliä, joka on yhdelle asiakkaalle avattu, mutta hallintarekisteröinnin hoitajan nimissä, ei ole perusteltavissa. Tällöin tililtä ei kävisi ilmi omistaja, vaan ainoastaan säilyttäjäpankki. Tulkinta on myös saanut runsaasti kritiikkiä aikaisemmilla lausuntokierroksilla, muun muassa oikeusministeriöltä. On huomattava, että Euroopassa on useita maita joissa suorien tilien avaaminen arvopaperikeskustasolla on mahdollista. Näitä maita ovat EU-maista Espanja, Iso-Britannia, Kypros, Luxemburg, Romania, Ruotsi, Slovakia, Tanska, Tšekki, Viro, ja EU:n ulkopuolisista maista Albania ja Islanti. Usein säilytysmallien läpikäynnin yhteydessä mainitaan vain maat, joissa suorien tilien käyttö on pakollista. Näitä maita ovat Suomen lisäksi Bulgaria, Kreikka, Kroatia, Montenegro, Malta, Norja, Slovenia ja Turkki. Mainituissa maissa ei ole tietojemme mukaan olla edelleenkään harkitsemassa suoran omistusta koske poistamista. Lisäksi uusilla markkinoilla kuten Kiinassa on otettu käyttöön Suomea vastaava, arvopaperikeskustasolla avattaviin suoriin tileihin perustuva läpinäkyvä säilytysmalli. Tilejä on avattu noin 150 miljoonaa. Hallintarekisteröintiin perustuva malli on puolestaan käytössä Euroopassa nykyään mm. Alankomaissa, Belgiassa, Italiassa, Itävallassa, Latviassa, Liettuassa, Portugalissa, Puolassa, Ranskassa, Saksassa, Sveitsissä ja Unkarissa. 2013/34/EU muuttamisesta hallinnointi- ja ohjausjärjestelmää koskevan selvityksen tiettyjen osien osalta. Artiklat 3a-3e. 6(11)

7 Näissä maissa hallintarekisteröinti on olemassa joko markkinan historialliseen kehitykseen tai maan finanssialan sääntelyyn perustuvista syistä. Myös näillä markkinoilla on otettava huomioon, että Asetus edellyttää kaikkien arvopaperikeskusten ja niiden osapuolten tarjoamaan kohtuullisin kaupallisin ehdoin arvopaperikeskuksessa sijoittajakohtaisia tilejä. Yksilöllinen asiakaserottelu edellyttää, että asiakkaalla on mahdollisuus avata arvoosuustilinsä omiin nimiinsä. Tällöin on mahdollista mm. yhtiön osakasluettelon automaattinen ylläpito (riippumatta siitä tarjoaako palvelun arvopaperikeskus vai muu taho) ja myös veroviranomaisten tietojenvaihto, joka käytännössä edellyttää loppusijoittajan tunnistamista. Mikäli arvo-osuustili ei ole asiakkaan omissa nimissä, asiakkaan tunnistaminen ja osakasluetteloiden luominen vaatii aina lisätoimenpiteitä, joilla sijoittajatiedot selvitetään säilytysketjua pitkin. Koska suoria tilejä voidaan avata suurimmassa osassa eurooppalaisista arvopaperikeskuksista, suorien arvo-osuustilien käyttämisen edellyttäminen ei voi johtaa siihen, että suomalaisten sijoittajien olisi kohtuuttoman vaikeaa sijoittaa suomalaisiin osakkeisiin. Hallintarekisteröinnin laajentaminen Asetuksen artikla 38(5) kuuluu kokonaisuudessaan seuraavasti: 5. Osallistujan on tarjottava asiakkailleen vähintään mahdollisuus valita yhteisasiakaserottelun ja yksilöllisen asiakaserottelun välillä ja ilmoitettava niille kuhunkin vaihtoehtoon liittyvistä kustannuksista ja riskeistä. Arvopaperikeskuksen ja sen osallistujien on kuitenkin tarjottava yksilöllistä asiakaserottelua sellaisen jäsenvaltion kansalaisille ja asukkaille ja siihen sijoittautuneille oikeushenkilöille, jossa tätä edellytetään sen jäsenvaltion kansallisen lainsäädännön mukaisesti, jonka nojalla arvopaperit on luotu, sellaisena kuin se on voimassa 17 päivänä syyskuuta Tätä velvoitetta sovelletaan 7(11)

8 niin pitkään kuin kansallista lainsäädäntöä ei ole muutettu tai kumottu ja sen tavoitteet ovat edelleen voimassa. Suomalaisilta sijoittajilta edellytetään nykysääntelyn mukaan suorien, asiakkaan nimissä olevien arvo-osuustilien käyttöä. 5 Lisäksi hallintarekisteröintikielto koskee kaikkia arvoosuuksia, ei ainoastaan osakkeita, vaan myös mm. optio-oikeuksia, merkintäoikeuksia, rahamarkkinavälineitä ja joukkovelkakirjalainoja. Esitys ei ehdota hallintarekisteröinnin laajentamista suomalaiselle sijoittajalle silloin kun suomalainen yhtiö on laskenut osakkeet tai osuudet liikkeelle suomalaisessa arvopaperikeskuksessa. Esityksen mukaan suomalainen sijoittaja saisi kuitenkin hallintarekisteröidä omistuksensa kun suomalainen yhtiö laskee liikkeeseen osakkeet tai osuudet ulkomaisessa arvopaperikeskuksessa. Yhteenvetona; Ensinnäkin, Esitys ehdottaa hallintarekisteröinnin sallimisen ulkomailla toimittaessa, mikä on merkittävä muutos Suomen voimassaolevaan oikeustilaan. Toiseksi, Esityksellä kumotaan ja muutetaan suomalaista voimassaolevaa sääntelyä. Kolmanneksi, Esitys asettaa Suomen näkemyksen suoran omistuksen hyödyistä kyseenalaiseksi, katsoo mallista olevan haittaa suomalaisille sijoittajille ja kaupankäynnille, eikä sen etuja veronkannolle tai omistuksen julkisuudelle tuoda esiin. Suomi on EU:n arvopaperikeskusasetuksen neuvotteluissa puolustanut omaa suoran 5 Laki arvo-osuustileistä ( ) 5a. 8(11)

9 omistuksen järjestelmäänsä ja Suomi ajoi Asetukseen 38(5) artiklan poikkeussäännöksen turvatakseen Suomen nykyisen järjestelmän säilymisen. Tämä Suomen pitkäaikainen neuvottelutavoite tulisi huomioida myös kansallisessa Asetuksen toimeenpanossa. Esityksellä on siten merkittävä vaikutus hallintarekisteröinnille myös Suomessa, sillä Esityksen voimaantulon myötä voitaisiin katsoa, ettei Suomi enää voisi vedota Asetuksen sisältämään, Suomen neuvottelemaan poikkeussääntöön. Tämä johtuu siitä, että Suomen neuvottelemaa poikkeusta sovelletaan niin pitkään kuin kansallista lainsäädäntöä ei ole muutettu tai kumottu ja sen tavoitteet ovat edelleen voimassa. Taho, joka katsoo asialla olevan vaikutusta oikeusasemaansa, voisi vaatia hallintarekisteröintikiellon kumoamista. Mikäli tällöin katsottaisi, etteivät artikla 38(5) edellytykset olisi enää voimassa, Suomi olisi pakotettu kumoamaan suoran omistuksen edellytyksen myös Suomessa. Lainsäädäntömuutosten valmistelu Valmistelu Valtiovarainministeriö asetti työryhmän valmistelemaan Asetuksen edellyttämiä muutoksia kotimaiseen sääntelyyn maaliskuussa Työryhmä keskittyi työssään käsittelemään yksinomaan hallintarekisteröinnin laajentamista Suomessa, jolloin muut Asetuksen osa-alueet jäivät vähälle huomiolle. Työryhmän työ päättyi kesäkuussa 2014, minkä jälkeen työtä on jatkettu sisäisenä virkamiesvalmisteluna. Esitysluonnokset ovat saaneet lausuntokierroksilla kritiikkiä, joka on kohdistunut erityisesti luonnosten omistuksen julkisuutta koskeviin ehdotuksiin ja puutteellisiin vaikutusarvioihin. Myös Asetuksen vaatimuksista on esitetty valtiovarainministeriön kannasta eriäviä näkemyksiä useiden lausujien toimesta. 9(11)

10 Hallintarekisteröinnin laajentamista on perusteltu vaihtelevasti eri luonnoksissa mm. Asetuksen säilytysmalleja koskevilla vaatimuksilla, yksilöllistä asiakaserottelua koskevalla tulkinnalla, Euroclear Finlandin väitetyllä monopoliasemalla, kaupankäyntikustannuksilla, yritysten rahoituksen saatavuudella, suoran omistuksen poikkeuksellisuudella, julkisuuden turvaavalla reaaliaikaisella tietojenkeräämisen mallilla sekä liikkeeseenlaskijan valinnanvapaudella. Nämä kaikki väitteet ovat perustellen todettu lausuntokierrosten yhteydessä virheellisiksi. On selvää, ettei Asetus edellytä Suomea muuttamaan yhtiösääntelyn keskeisiä vaatimuksia tai suoran omistuksen mallia. Sääntelyn muuttaminen on eduskunnan päätettävissä. Ehdotus Tiivistettynä ehdotamme, että talousvaliokunta huomioi ja korostaa Esitystä käsitellessään seuraavia seikkoja: - Suomi säilyttää suoran omistuksen vaatimuksen suomalaisille sijoittajille - Suomen pitkän aikavälin tavoitteena on ollut ja on myös tulevaisuudessa edistää läpinäkyvyyden periaatteita EU-tasolla - Suoran omistuksen mallin hyödyt omistuksen läpinäkyvyydelle, veronkannolle ja viranomaisten tietojensaannille tunnistetaan - Edellytetään, että suomalaisen yhtiön on arvopaperikeskusta valitessaan kiinnitettävä erityistä huomiota omistuksen suojaan, omistajan nimiin avattavien tilien tarjoamiseen, omistuksen julkisuuden turvaamiseen ja viranomaisten tietojensaantiin - Suomalaista arvopaperikeskusta koskevat lisävaatimukset ja Asetuksen kanssa päällekkäiset vaatimukset poistetaan suomalaisesta sääntelystä kilpailua rajoittavina vaatimuksia - Selvitetään mahdollisuus määrätä seuraamuksia hallintarekisteröintikiellon rikkomisesta 10(11)

11 Lopuksi Euroclear Finland pitää kilpailun laajentumista sekä Suomessa että kansainvälisesti tervetulleena kehityksenä ja katsoo, että suomalaisella arvopaperikeskuksella on erinomaiset edellytykset kilpailuun eurooppalaisilla markkinoilla. Olemme palvelleet suomalaista rahoitusmarkkinaa yli 25 vuotta ja haluamme jatkaa ja kehittää tätä palvelua myös tulevaisuudessa. Olemme uusimassa arvo-osuusjärjestelmää ja selvitystoimintaa ylläpitäviä tietojärjestelmiä ja kokonaisuudistuksen ensimmäinen vaihe tuli käyttöön helmikuussa Projektiin on investoitu 50 miljoonaa euroa. Tästä voidaan tehdä johtopäätös, että Euroclear Finlandin sitoutuminen Suomen markkinaan on vahva. Kunnioittavasti, EUROCLEAR FINLAND Hanna Vainio Toimitusjohtaja Kati Honkajuuri-Kokkonen Lakiasiainjohtaja 11(11)