LOPPURAPORTTI. Hankkeen toteuttaja Suomen luonnonsuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri ry, Y-tunnus

Transkriptio

1 LOPPURAPORTTI Hankkeen toteuttaja Suomen luonnonsuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri ry, Y-tunnus Hankkeen nimi ja tunnus SusiAita-hanke, nro /12

2 Sisällys 1. YHTEENVETO HANKKEESTA RAPORTTI Hankkeen tavoitteet ja niiden toteutuminen... 4 a. Ylemmän tason tavoitteet, joiden osa hanke on... 4 Kestävä kehitys... 4 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman... 4 Ykkösakseli ry:n paikallisstrategian Lisää kierroksia!... 5 b. Hankkeen tavoitteet Toteutus... 6 a. Toimenpiteet... 6 b. Aikataulu... 6 c. Toteutuksen organisaatio ja resurssit... 6 e. Kustannukset ja rahoitus... 7 f. Raportointi ja seuranta... 8 g. Toteutusoletukset ja riskit Yhteistyökumppanit Tulokset ja vaikutukset Esitykset jatkotoimenpiteiksi Toimintamalli tiedonvälitykseen ja yhteiseen toimintaan susiasioissa Ohjausryhmän lausunto hankkeesta Allekirjoitukset ja päiväys Liitteet: /12

3 1. YHTEENVETO HANKKEESTA SusiAita-hanke oli Suomen Luonnonsuojeluliitto Varsinais-Suomen (jatkossa luonnonsuojelupiiri) yhdessä Salon seudun luonnonsuojeluyhdistyksen (jatkossa SSLY) ja Suomen Riistakeskus Varsinais-Suomen (jatkossa riistakeskus) kanssa toteuttama alueellinen ja paikallinen tiedonvälitys ja esittelytoimet -hanke. Hanke toteutettiin ajalla SusiAita-hankkeen tavoitteena oli yhteistyössä eri intressitahojen kanssa suunnitella ja jakaa faktoihin perustuvaa tietoa susista ja susilta suojautumisesta ja siten turvata sekä maaseudun asumisen ja elinkeinojen edellytyksiä että turvata uhanalaisen suden suojelu Salon alueella. Tavoitteena oli myös luoda uudenlaisesta yhteistoiminnasta malli, jota voidaan jakaa muualle. Hankkeen pääasiallinen toteuttaja ja rahoituksen hakija oli luonnonsuojelupiiri. SSLY osallistui hankkeen omarahoitukseen 1000 :n osuudella sekä yhdistyksen asiantuntijat olivat hankkeen käytettävissä. Riistakeskus antoi hankkeen käyttöön asiantuntijuuttaan, verkostojaan ja välineitään hankkeen demonstraatioihin. Hanke alkoi vireille tulon jälkeen osa-aikaisen hankekoordinaattorin palkkauksella. Hankkeelle perustettiin ohjausryhmä, ja hankekoordinaattori suunnitteli yhdessä ohjausryhmän ja muiden yhteistyötahojen kanssa hankkeen toiminnan vuodelle Varsinainen toiminta (seminaarit ja muut koulutus- ja viestintätilaisuudet ja esitteet) toteutettiin hankesuunnitelman mukaisesti vuoden 2016 loppuun mennessä. Tänä aikana haettiin muutosta kustannusten jakoon, koska suunniteltua bussiretkeä ei ollut tarkoituksen mukaista toteuttaa, vaan budjetoituja varoja tarvittiin hankeen evaluointiin ja videomateriaalin tuottamiseen. Alkuvuodesta 2017 hankkeen ydinalueelle Salossa haettiin ja saatiin sudenkaatolupa. Tämä herätti voimakkaita tunteita alueella ja keskusteluyhteydet sidosryhmien välillä tulehtuivat. Jotta suunniteltu toimintamalli saatiin sidosryhmien kanssa tehtyä suunnitellusti, haettiin hankkeelle jatkoaikaa asti ja muutosta hankesuunnitelmaan siten, että hankkeeseen palkattiin huhtikuulle osa-aikainen asiantuntija toimintamallin kommentointiin ja asiantuntijatueksi. Muutokset eivät lisänneet hankkeen hyväksyttyjä kuluja. Hankkeessa järjestettiin hankesuunnitelman mukaisesti avoimia yleisö- ja neuvontatilaisuuksia sekä kohdekohtaisia näytöstapahtumia. Kohdekohtaisten tilaisuuksien ja asiantuntevien puhujien avulla tuotiin esille hyviä käytäntöjä ja jaettiin käytännön neuvoja. Hankkeen toiminta ja kokemukset on koottu laajaan toimintaraporttiin (Liite 1) ja luonnonsuojelupiirin Internet-sivuille. Tilaisuuksien esitykset ovat avoimesti jaossa myös YouTubessa. Hankkeessa tehtiin paikallisiin oloihin soveltuvat toimintaohjeet petovahinkotilanteisiin ja hankkeen kautta harraste- ja tuotantoeläintenpitäjille esiteltiin useita eri menetelmiä petovahinkojen ennaltaehkäisemiseksi. Eri intressipiirien yhteistyönä suunnitellut ja toteutetut tilaisuudet loivat asian ympärille aikaisempaa avoimemman keskusteluilmapiirin ja sidosryhmien välinen keskustelu lisääntyi hankkeen aikana. Sitä kautta myös eri intressitahojen välinen yhteistyö ja tiedonvaihto hankkeen aikana lisääntyivät. Uudenlaisesta yhteistyöstä luotiin toimintamalli, jota voidaan jakaa muuallekin, missä ristiriitoja suden suojelun ja maaseudun elinkeinojen yhteydessä esiintyy. Toimintamalli esitetään tämän loppuraportin luvussa x. Hankkeen kokonaiskustannukset olivat xx xxx, josta tukea haetaan tukipäätöksen mukaisesti xxxx xxxx. 3/12

4 2. RAPORTTI 2.1 Hankkeen tavoitteet ja niiden toteutuminen a. Ylemmän tason tavoitteet, joiden osa hanke on Kestävä kehitys on maailmanlaajuisesti, alueellisesti ja paikallisesti tapahtuvaa jatkuvaa ja ohjattua yhteiskunnallista muutosta, jonka päämääränä on turvata nykyisille ja tuleville sukupolville hyvät elämisen mahdollisuudet. Tämä tarkoittaa, että ympäristö, ihminen ja talous otetaan tasavertaisesti huomioon päätöksenteossa ja toiminnassa. (Ympäristöministeriö Viitattu Hyväksytyn hankesuunnitelman mukaisesti SusiAita-hanke tuki kestävän kehityksen periaatteita luomalla edellytyksiä susien suojelulle Salon alueella ottamalla työssä tiiviisti huomioon myös maaseudun elinkeinot ja ihmisten turvallisuuden tunteen lisäämisen alueella. Hankkeen tiedonjaon tilaisuuksissa susien suojelun edellytyksiä käsiteltiin alueen asukkaiden ja elinkeinoharjoittajien toivomien teemojen avulla ja yhdessä alueen asukkaiden kanssa. Esiteltyjä susilta suojausmenetelmiä käsiteltiin niin, että niissä otettiin vahvasti huomioon toimien realistinen ja taloudellinen toteutettavuus alueen ominaispiirteet huomioiden: runsas lammastalous ja harraste-eläinten pito (aitaaminen, susien karkotusmenetelmät, valvontamenetelmät, laumanvartijakoirien käyttö) tiiviisti asutulla alueella toimenpiteiden erilaisuus kuin harvaan asutuilla alueilla runsas metsästysharrastus koirien avulla (susiliivit ja metsästyskäytännöt susialueilla), uudella susireviirillä, jossa ei vielä ole kokemusta ja tietoa susien ekologiasta ja käyttäytymisestä jaettiin yleistä tietoa susista Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman useita yleisiä tavoitteita tuettiin hankkeen toiminnalla. Hanke tuki maaseudun elinvoimaisuutta ihmisten osaamisen ja eri intressitahojen vuorovaikutuksen lisäämisellä: Eri intressitahojen kanssa yhdessä suunniteltiin ja toteutettiin hankkeen infotilaisuudet, joilla lisättiin ihmisten osaamista heidän tarpeistaan lähtöisin. Uhanalaisten susien suojelemisella turvataan yhtä luonnon monimuotoisuuden osaa, mutta yhtä tärkeänä kuin susien suojelu, hankkeen tavoitteiden mukaisesti edistettiin myös kulttuurimaisemien hoitoa pohtimalla niiden hoitomenetelmiä susireviirillä. Perinteisesti laitumia on hoidettu lampailla laiduntaen, mutta uusi susireviiri loi haasteita alueen perinteisille hoitomenetelmille ja näitä uusia tapoja esiteltiin hankkeen tilaisuuksissa eri näkökulmista. Hanke tuki toiminnallaan erityisesti seuraavia kehittämisohjelman prioriteetteja: 1A) Innovaatioiden, yhteistyön ja tietämyspohjan kehittämisen edistäminen maaseudulla. 3B) Maatilojen riskien ehkäisemisen ja hallinnan tukeminen neuvomalla eri intressitahoja 4A) Luonnon monimuotoisuuden, mukaan lukien Natura alueet ja alueet, joilla on luonnonoloista johtuvia tai muita erityisrajoitteita, ja luonnonarvoltaan arvokkaan maataloustuotannon sekä Euroopan maisemien tilan ennallistaminen, säilyttäminen ja parantaminen 6B) Maaseutualueiden paikallisen kehittämisen edistäminen 4/12

5 Hanke tuki toiminnallaan maaseutuohjelman toimenpidettä 1.2 Tiedonvälitys ja esittelytoimet ja sen alatoimenpidettä Tiedonvälitys ja esittelytoimet, kehittäminen: Hankkeessa helpotettiin tieteellisen susitiedon välitystä maaseudun asukkaille ja yrittäjille heidän elinolojaan ja ympäristöosaamistaan parantaen Hankkeessa työskentelevillä oli hankkeen toteuttamisen kannalta tarvittava koulutus ja osaaminen Hankkeen avulla toteutettiin toimintaa ja saatiin alueen toimijoiden yhteistyön edistämiseen lisäarvoa, jota ilman tukea ei olisi voitu tehdä ja aikaan saada. Ykkösakseli ry:n paikallisstrategian Lisää kierroksia! tavoitteita hankkeessa tuettiin kannustamalla maaseudun asukkaita kehittämään omaa kotiseutuaan sekä lisäämällä yhteisöllisyyttä ja asuinympäristön viihtyisyyttä. Hankkeen kehittämis- ja neuvontatyö perustui alueen asukkaiden ja muiden toimijoiden omaehtoiseen toimintaan ja tarpeeseen, joita he itse esittivät oman elinympäristön toimivuuden ja viihtyisyyden vahvistamiseksi. Hankkeen tilaisuudet olivat kaikille avoimia. Hanke tuki Ykkösakselin paikallisstrategian painopisteen A) Vahvistuva paikallisuus toimintaa, jossa aktivoidaan ja tuetaan paikallisten toimijoiden perinteiset alue- ja sektorirajat ylittävää verkostoitumista ja toiminnallista yhteistyötä. Hankkeen neuvontaa toteutettiin sektorirajat ylittävästi ja hankkeessa kehitettiin eri toimijoiden yhteistyöllä ratkaisuja susiasian herättämiin ongelmiin alueella ja edistettiin yhteisön sosiaalisen vastuun kehittymistä aktivoimalla ihmisiä kehittämään paikallisin toimenpitein riskien hallintaa, turvallisuutta ja omatoimista varautumista susiasiassa. Hanke tuki myös paikallisstrategian painopistettä B) Toimivat yhdyskunnat ja huolenpito ympäristöstä, jossa tavoitteena on, että koulutuksen ja tiedotuksen avulla asukkaat ovat entistä tietoisempia alueensa luontoarvoista ja niiden säilyttämisestä ja osaavat tehdä ekologisia valintoja. Hankkeessa etsittiin keinoja turvata lammastalouden tulevaisuutta alueella, vaikka sinne onkin muodostunut susireviiri. Hankkeessa etsittiin ja tuotiin esille keinoja näiden kahden asian yhteen sovittamiseksi. Hanke tuki myös paikallisstrategian painopistettä C) Alueen elinkeinoelämä ja paikallinen yrittäjyys sovittamalla luonnonsuojelua (sudensuojelu) ja elinkeinoelämää (mm. karjatalous ja hevostallit) alueella yhteen. b. Hankkeen tavoitteet Hankkeen tavoitteena oli suuremmassa mittakaavassa yhteen sovittaa ja turvata maaseudun elinvoimaisuus ja sudensuojelu alueella. Sen toteuttamiseksi hankkeen tavoitteena oli: susiongelmaan liittyvien toimijoiden yhteistyönä suunnitella ja jakaa puolueetonta ja faktoihin pohjautuvaa tietoa ja neuvoja: susien ekologiasta ja siitä miten suojata kotieläimet, tuotantoeläimet ja metsästyskoirat susilta, minne ilmoittaa havainnoista tai mahdollisista vahingoista, mistä ja kuka saa korvauksia vahingoista ja miten niitä haetaan. Tavoitteena oli myös luoda yhteistyöstä toimintamalli, jota voidaan jakaa muuallakin ja edistää eri toimijoiden välistä yhteistyötä ja tiedonvälitystä konfliktien välttämiseksi. 5/12

6 Hanke toteutti sille asetetut tavoitteet. Hankkeen infotilaisuudet ja muu tiedotusmateriaali toteutettiin suunnitellusti. Tilaisuudet ja materiaalit suunniteltiin ja toteutettiin laajan sidosryhmän yhteistyönä. Vaikka usein toimijoiden intressit ja mielipiteet olivat ristiriitaisia, saatiin koottua monipuolinen kattaus erilaisia koulutustilaisuuksia. Ohjausryhmässä oli edustettuina luonnonsuojelijoita, metsästäjiä, karjanpitäjiä ja perinnemaisemista kiinnostuneita. Tilaisuuksiin osallistui myös monien eri intressitahojen edustajia. Yhteistyön toimintamallia suunniteltiin sidosryhmien kanssa yhdessä ja toiminnasta luotiin malli muualle jaettavaksi Toteutus Hankkeen toteutus on kuvattu tarkasti liitteessä 1 Toimintaraportti. a. Toimenpiteet Hyväksytyn hankesuunnitelman mukaisten toimenpiteiden toteutuminen ja muutokset: Hankkeeseen palkattiin koordinaattori ajalle o Lisäksi palkattiin asiantuntija ajalle asiantuntijaksi työstämään toimintamallia yhdessä sidosryhmien kanssa (Muutoshakemus 2) o Lisäksi palkattiin kuvaaja tuntityönä tallentamaan hankkeen seminaarit (Muutoshakemus 1) Tehtiin jaettava esite Toimintaohjeita petovahinkotilanteisiin ja sitä jaettiin laajasti Järjestettiin yleisiä seminaareja 6 kpl Järjestettiin kohdekohtaisia neuvontatapahtumia ja erilaisia demonstraatioita 5 kpl Haettiin kokemuksia muualta ja tuotiin niitä esille hankkeen tilaisuuksissa Suunniteltua bussiretkeä ei järjestetty, koska sopivaa tutustumiskohdetta ei ollut saatavilla Kerättiin hankkeen toimenpiteistä, demonstraatioista ja tilaisuuksista osallistujilta kommentteja ja kokemuksia yleiseen käyttöön ja niitä jaettiin ja jaetaan jatkossakin eteenpäin hankekumppaneiden normaalin toiminnan kautta. o Lisäksi toteutettiin ulkopuolinen arviointi hankkeen toiminnasta (Liite 2) Hankkeen tuloksista on koottu tämä loppuraportti sekä erillinen toiminnan raportti (Liite 1), jossa tuodaan esille kehitystyön tuloksia ja haasteita. b. Aikataulu Hanke toteutettiin ajalla c. Toteutuksen organisaatio ja resurssit Hankkeen toteutusorganisaatio oli hyväksytyn hankesuunnitelman mukaisesti Suomen Luonnonsuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri ry ja yhteistyökumppaneina olivat Salon seudun luonnonsuojeluyhdistys ry ja Suomen Riistakeskus Varsinais-Suomi. Toteutus ja rahoitusvastuussa oli luonnonsuojelupiiri. Luonnonsuojelupiiri palkkasi hankkeen osa-aikaisen koordinaattorin, huolehti hankkeen kirjanpidosta ja hankkeen toteutuksesta ja toteutuksen aikaisesta rahoituksesta. Luonnonsuojelupiirin Internet-sivuille perustettiin hankkeelle omat sivut ( jonne kerättiin hankkeen materiaalit. 6/12

7 Salon seudun luonnonsuojeluyhdistys ry osallistui hankkeen omarahoitukseen 1000 :n osuudella sekä yhdistyksen asiantuntijat olivat hankkeen käytettävissä (Sanna Tikander; viestintä alueella, hankeosaaminen ja raportointi ja Jarmo Markkanen; susien ekologia ja esiintyminen seudulla ja viestintä paikallisille ihmisille). Lisäksi yhdistys maksoi Salossa pidettyjen ohjausryhmän kokousten kahvitukset ja varasi tilat nimiinsä kokouksille ja tilaisuuksille. Tällöin saatiin tilat ilmaiseksi hankkeen käyttöön. Yhdistys myös viesti foorumeillaan aktiivisesti hankkeen tilaisuuksista. Suomen Riistakeskus Varsinais-Suomi antoi hankkeen käyttöön asiantuntijuuttaan, verkostojaan ja välineitään hankkeen demonstraatioihin ja viesti aktiivisesti hankkeen tilaisuuksista. Riistakeskuksen asiantuntijat olivat palkatta mukana hankkeen tilaisuuksissa ja neuvoivat hankekoordinaattoria oman osaamisensa osalta. Hankekoordinaattori sai myös käyttää riistakeskuksen toimistoa ja laitteistoa, mikäli ei tehnyt töitä kotona omalta koneelta. Riistakeskus antoi hankkeen käyttöön kaksi riistakameraa ja susiliivit demonstraatioita varten. Yhdistykset järjestivät jatkotoiminnan suunnittelutilaisuuden huhtikuussa Hankkeelle perustettiin ohjausryhmä, joka kokoontui 3 kertaa hankkeen aikana: Maarit Teuri, puheenjohtaja Ykkösakseli ry Antti Rinne, sihteeri SusiAita-hankkeen koordinaattori Sanna Tikander, Salon seudun luonnonsuojeluyhdistys ry ja Suomen luonnonsuojeluliitto, Varsinais-Suomen piiri ry Saija Porramo, Suomen luonnonsuojeluliitto Varsinais-Suomen piiri ry Jarmo Markkanen, Salon seudun luonnonsuojeluyhdistys ry Jörgen Hermansson, Suomen riistakeskus Varsinais-Suomi Kaivosoja Lauri, Kaivosojan lammastila Eija Hagelberg, Varsinais-Suomen perinnemaisemayhdistys ry Pekka Oksanen, Kiskon piirin riistanhoitoyhdistys Hankkeen tilaisuuksien tallentamiseen palkattiin 1 työntekijä (tuntipalkalla) ja hankkeen ulkopuolinen arviointi tehtiin ostopalveluna. Hankkeen toteuttamiseksi tehtiin runsaasti talkootyötä ja yhdistykset maksoivat omalla kustannuksellaan tilaisuuksien kahvituksia ja muita kustannuksia, jota ei ole laskettu hankkeen toteutuneisiin kustannuksiin. Hankkeen suunnitteluvaiheessa ajateltiin talkootyön ja oman osallistumisen osallistavan toimijoita hankkeen toteuttamiseen ja sen tulosten jalkauttamiseen hankkeen jälkeenkin. Näin kävikin, mutta vastaavaa hanketta suunniteltaessa tulee vastikkeettoman työn osuus ja muut piilokulut huomioida paremmin. Hanke toteutui hankesuunnitelman mukaisesti ja hyvin, mutta hankekuluihin hyväksytty resursointi antaa osittain väärän kuvan sen kustannustehokkuudesta, koska talkoita ja muita piilokuluja ei ole nyt näkyvissä. e. Kustannukset ja rahoitus Hankkeen kokonaiskustannukset olivat xx xxx. Hankkeen kustannuslaskelma ja pääkirjan avain ovat liitteessä 3. Hanke toteutui hyväksyttyjä kustannuksia pienempänä ja rahoitusta haetaan tukipäätöksen mukaisin tukiprosentein seuraavasti: 7/12

8 Taulukko 1. SusiAita-hankkeen toteutunut kustannus ja haettavat rahoitusosuudet hyväksyttyjen tukiprosenttien mukaisissa osuuksissa. Kirjanpito ei ole valmis, summat eivät ole vielä oikein. Myönnetty % Toteuma Toteuma Rahoituslaji Haettu euroa euroa rahoituksesta % EU-osuus 7 330, Valtio 6 632, Kuntaraha toimintaryhmältä 3 490, Julkinen kokonaisrahoitus , , Yksityinen, rahallinen osuus 4 363, , Yksityinen rahoitusosuus yhteensä 4 363, , Rahoitukset yhteensä , , Kokonaisrahoitus , , f. Raportointi ja seuranta Hankkeen toimintaa on sen toteutuksen aikana seurattu ohjausryhmän kokouksissa ja hankekoordinaattori on raportoinut toteutumisesta hankkeen osapuolille myös sähköpostiviestein. Hankkeen vuoden 2016 seurantaraportti on tehty Hyrrässä xx Hankkeen toiminta on raportoitu Toimintaraportissa (Liite 1) ja tämä on hankkeen loppuraportti. Hankkeen toteutumista on seurattu myös tilaisuuksien ja niihin osallistuneiden määrillä, jaetun viestintämateriaalin määrillä. Lisäksi hankkeen medianäkyvyys on raportoitu Toimintaraportin kappaleessa 3 (Liite 1, Toimintaraportti). g. Toteutusoletukset ja riskit Hanke oli uraauurtava toimintatavassaan. Laaja-alainen eri intressiryhmien yhteistyö susiasioissa on harvinaista. Aikaisempia aiheeseen liittyviä hankkeita alueella ei ole ollut, eikä vastaavanlaisista hankkeista ole muualtakaan tietoa. Intressitahojen riitaantuminen oli hankkeen aikana mahdollinen riski, mutta sitä ei tapahtunut. Vuoden 2017 alun tulehtunut tilanne paikallistasolla ei vaikuttanut hankkeen osapuolten yhteistoimintaan. Jatkoaikaa haettaessa haluttiin varmistaa, että kohderyhmät paikallistasolla jaksoivat osallistua tulehtuneesta tilanteesta huolimatta hankkeen aikana muodostuneeseen yhteistyöhön ja hankkeen esittämiin jatkotoimiin alueella. Näin myös tapahtui. 2.3 Yhteistyökumppanit Hankekumppaneiden lisäksi hankkeessa tehtiin yhteistyötä mm. seuraavien tahojen kanssa: Varsinais- Suomen perinnemaisemayhdistys ry, MTK-Varsinais-Suomi, Kiskon piirin riistanhoitoyhdistys, Leinosen Lammastila, Lallin Lammas, Salon kaupunki (maaseututoimi), Varsinais-Suomen ELY-keskus, Luontoliiton Susi-ryhmä, Luonnonsuojeluliitto Tapiola, Känkin tila, Salon lampurit (ei rekisteröity yhteenliittymä), Luonnonvarakeskus, Rintalan lammastila, Loimaan maaseutupalvelut, Suomen luonnonsuojeluliitto, Luonto-Liitto, Ruotsin maatalousyliopisto, Turun ammattikorkeakoulu sekä lukuisa joukko paikallisia yksityishenkilöitä Tulokset ja vaikutukset Hankkeen tuloksena toteutettiin laaja seminaarien ja neuvontatilaisuuksien sarja Salossa. Hankkeessa tuotettiin esite miten toimia petovahingon sattuessa ja sitä jaettiin laajasti. Hankkeen 8/12

9 materiaalit on luettavissa luonnonsuojelupiirin Internetsivuilta, samoin tilaisuuksien tallenteet ovat sieltä kaikkien ladattavissa. Numeraalista tietoa hankkeen toiminnasta ja tuloksista: Uutiset, radiohaastattelut, tv-haastattelut 42 kpl Tilaisuuksien kutsut ja puhujien esitykset 35 kpl Youtube-koostevideot 8 kpl, katsottu n kertaa (tilanne ) Toimintaohjeet petovahinkotilainteisiin (fin & sve) jaettu n. 800 kpl Hankkeen esite ja juliste jaettu n. 100 kpl Loppuraportti ja toimintaraportti koti- ja tuotantoeläinten suojausmenetelmistä Järjestettyjä tilaisuuksia/ näytöksiä 11 kpl Tupailtoja, tilakäyntejä, sidosryhmätapaamisia ja neuvontakäyntejä 9 kpl Osallistujia tilaisuuksissa n. 440 hlö Hankkeen tuloksena alueen ihmisten tietämys susista ja varautumisesta susivahinkoihin on lisääntynyt. Ja voidaan olettaa, että pelko susia kohtaan on lieventynyt, koska hankkeen toiminnan aikana ei susiasia noussut negatiivisesti esille alueella. Lisäämällä tietoa koti- ja tuotantoeläinten suojaamisesta susilta on tuettu maaseudun elinvoimaisuutta myös tulevaisuudessa. Hanke on lisännyt eri intressitahojen vuorovaikutusta ja tiedonvaihtoa ja siten erilaisten intressitahojen yhteistyötä alueella. Hankkeen tuloksena on tehty myös toimintamalli muille alueille jaettavaksi. 3. Esitykset jatkotoimenpiteiksi Hankkeen aikana on koottu ja jaettu runsaasti tietoa ja kokemuksia eri menetelmistä, joilla voidaan suojata koti- ja tuotantoeläimiä suurpedoilta, susien ekologiasta ja siitä miten suhtautua susiin uudella susireviirillä Salon alueella. Hankkeen jatkotoimenpiteitä on esitetty hankkeen Toimintaraportissa (Liite 1). Tähän on listattu lyhyesti hankkeen esitykset jatkotoimenpiteiksi. Jatkossakin alueella tarvitaan erilaisia infotilaisuuksia. Nykyisissä reviiriyhteistyöryhmissä on yleensä vain yksi tai kaksi kunkin sidosryhmän edustajaa, joten kattavaa paikallisia keskustelua aiheesta ei pääse syntymään. Esimerkiksi susialueiden kunnat, neutraaleina osapuolina, olisivat tähän tehtävään sopivia. o Suojausmenetelmistä kaivataan lisää yksityiskohtaisempaa tietoa, joten infotilaisuuksia olisi pidettävä myös jatkossa tasaisin välein. o Avoimia keskustelutilaisuuksia, joissa eri intressipiirit voisivat kokoontua yhteen keskustelemaan ja vaihtamaan näkemyksiä suurpetoihin liittyen. Tällaiset tilaisuudet tulee organisoida hyvin, jotta vältetään intressipiirien riitaantuminen tilaisuuksissa. o Suurpetojen käyttäytymisestä ja ekologiasta kaivataan tietoa, ja mahdollisuuksia kysellä esimerkiksi pelkoon liittyvistä asioista. Koti- ja tuotantoeläinten suojaamiseen tarkoitettuja menetelmiä olisi kehitettävä ja testattava kattavammin eri olosuhteissa. o Erityisesti erityyppisiä sähköaitoja sekä aitojen hoitamiseen liittyviä välineitä olisi testattava. Sähköaitojen alusten niittäminen on erittäin resursseja kuluttavaa, jonka takia siihen olisi saatava uusia menetelmiä ja välineitä. Suojausmenetelmistä (aidat, karkotteet, valvontakamerat, suojaliivit, laumanvartijakoirat) on tehtävä kattavat kustannuslaskelmat avoimeen käyttöön. o Hankintahinta, pystytys- ja huoltokustannukset sekä ylläpitoon vaadittavat kustannukset. 9/12

10 Tietoa susien liikkeistä pitäisi voida kerätä ja jakaa reaaliaikaisesti esim. erilaisten sosiaalisen median verkostojen kautta, jotta voidaan varoittaa mm. karjanpitäjiä ja koirilla metsästäviä. Tällaisia sovelluksia alueella on (mm. Facebook-ryhmiä ja sisäisiä WhatsUp-ryhmiä), mutta tiedonvälitys niissä ei ole kattavaa. Tähän tarvittaisiin puolueeton operaattori tai vastaava. 3.1 Toimintamalli tiedonvälitykseen ja yhteiseen toimintaan susiasioissa Oleellista yhteiseen toiminnan ja tiedonvälityksen muodostumiseksi susiasioissa on luottamuksellinen yhteistyö mahdollisen monen osallisen sidosryhmän kanssa. Mukaan on muistettava ottaa myös rekisteröimättömiä toimijoiden yhteenliittymiä ja aktiivisia paikallisia yksityishenkilöitä. Jo alkuvaiheessa pitää asioista keskustella avoimesti. On kyettävä saaman yhteinen päämäärä ja toimintasuunnitelma, vaikka kaikista asioita ei oltaisikaan aivan samaa mieltä. 1. Aluksi on kartoitettava LÄHTÖTILANNE. Onko kyseessä uusi susireviiri vai yllättäen runsastunut petovahinkojen määrä, joka on aiheuttanut ristiriitoja? Ovatko sidosryhmät hajallaan ja tietämättömiä toisistaan tai muodostaneet näkemyksineen jo poteroita? Mikä on tietotaso susista ja niiden ekologiasta? 2. TAVOITETILA voidaan määrittää jo heti alussa, jotta osataan kohdistaa suunnittelua eteenpäin. Kaikkea ei kannata tavoitella tehtäväksi, vaan on ajateltava realistisesti, mitä oikeasti voidaan saavuttaa? Jos tavoitetila on liian optimistinen ja hanke epäonnistuu siksi, jää sidosryhmille helposti vielä huonompi kuva asiasta kuin mitä heillä alussa oli. Tavoitetilaa tulee tarkentaa sidosryhmätyön edetessä huomioimaan kaikkien intressitahojen näkemyksiä. 3. SUUNNITTELE VIESTINTÄTOIMINTA YHDESSÄ SIDOSRYHMIEN KANSSA heidän tarpeet ja resurssit huomioon ottaen. Toisinaan tarvitaan laajoja yleisiä seminaareja, mutta luottamuksellisten keskustelujen kannalta pienemmät keskustelutilaisuudet ovat usein antoisempia. Viestintäkanavat kannattaa suunnitella paikallisen toimintakulttuurin mukaan ja on huomioitava erilaiset viestintämuodot. Facebook ja vastaavat ovat hyviä nopeaan viestintään, mutta kaikki eivät seuraa somea yhtä ahkerasti ja etenkin Facebookin kaltaisissa avoimissa verkoissa voi keskustelu muuttua helposti väittelyksi. Hankkeelle on syytä luoda omat some-profiilit. Sen toiminta helposti henkilöityy ja tästä voi aiheutua turhaa harmia. perinteinen lehtiilmoittelu on syytä muistaa edelleen tänäkin päivänä. 4. TOTEUTA avoimesti ja tietoon pohjautuen. Seuraa ja kysele sidosryhmien näkemyksiä toiminnan ajan ja ole valmis muuttamaan toimintaa niiden perusteella, että tavoitetila saavutetaan. 10/12

11 11/12

12 4. Ohjausryhmän lausunto hankkeesta Ehdotus: "Hankkeen ohjausryhmän toivomuksena on, että nyt päättyvää SusiAita-hanketta seuraisi Varsinais-Suomen alueelle kohdistuva tiedotushanke. Hanke jalkauttaisi päättyneen hankkeen tuloksia alueen kunta- ja maakuntapäättäjille, virkamiehille sekä eri alojen toimijoille ja yhdistyksille, joiden toimintaan pedot liittyvät. Hankkeen tavoitteena olisi lisätä vuorovaikutusta eri tahojen välillä, jonka perustalle voitaisiin luoda alueellinen strategia ja toimintamalli kehittyvään petotilanteeseen. Hankkeeseen voitaisiin myös yhdistää selvitystyöosio, jossa hankittaisiin lisätietoa SusiAita-hankkeessa esitettyjen jatkotoimenpide-ehdotusten mukaisesti. 5. Allekirjoitukset ja päiväys Liitteet: Liite 1. Toimintaraportti. Liite 2. Susihankkeen arviointi. Turun ammattikorkeakoulu Liite 3. Hankeen toteutuneet kustannukset, tuloslaskelma ja pääkirjan avain 12/12