Eduskunnan puhemiehelle

Transkriptio

1 KIRJALLINEN KYSYMYS 251/2011 vp Maahanmuuttajakeskittymistä aiheutuvien ongelmien ehkäiseminen Eduskunnan puhemiehelle Maahanmuuttajataustaisten henkilöiden merkittävä osuus asukkaista tietyillä kaupunkialueilla on uusi, mutta koko ajan voimistuva ilmiö. Turun Varissuo on Suomen maahanmuuttajavaltaisin lähiö. Turun kaupungin julkaiseman uusimman "Muutoksen suunnat" -ajankohtaisraportin 3/2011 mukaan muunkielisten, eli muuta kuin suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvien osuus Varissuon asukkaista on 37 %. "Muutoksen suunnat" -raportin 3/2007 mukaan muunkielisten osuus Varissuolla oli 31 %. Muualta Euroopasta saadut esimerkit maahanmuuttajakeskittymistä kertovat, että maahanmuuttajavaltaisilla alueilla on tyypillisesti ongelmia, kuten työttömyyttä ja syrjäytymistä. Integraatio ympäröivään yhteiskuntaan on ohutta. Maahanmuuttajat pysyvät omissa kulttuuripiireissään ilman kosketusta kantaväestöön. Esimerkiksi Englannissa toimii useita maallisen lain sijasta uskontoon perustuvia sharia-oikeusistuimia. Joissakin Englannin ja Ranskan sekä myös Ruotsin maahanmuuttajalähiöissä väkivalta ja jopa mellakointi on tyypillistä. Ruotsin eräässä maahanmuuttajavaltaisimmassa kaupungissa, Malmössä Rosengårdin ja Herrgårdenin lähiöissä tilanne on mennyt jo niin pahaksi, että viranomaiset eivät voi suorittaa tehtäviään ilman poliisin turvaa. Vuoden 2005 mellakat Pariisissa muistetaan yhä. Sen jälkeen Ranskassa on käytetty 35 miljardia euroa lähiöiden viihtyvyyden parantamiseen, mutta tämän jälkeen tehdyn tutkimuksen tuloksena todettiin, että segregaatio on rahallisesta panostuksesta huolimatta vain lisääntynyt. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Onko hallitus tietoinen tiettyjen Suomen lähiöiden maahanmuuttajakeskittymistä ja mitä hallitus aikoo tehdä, että Euroopassa koetut keskittymistä aiheutuvat ongelmat eivät toistu Suomessa? Helsingissä 2 päivänä marraskuuta 2011 Maria Lohela /ps Versio 2.0

2 Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Maria Lohelan /ps näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 251/2011 vp: Onko hallitus tietoinen tiettyjen Suomen lähiöiden maahanmuuttajakeskittymistä ja mitä hallitus aikoo tehdä, että Euroopassa koetut keskittymistä aiheutuvat ongelmat eivät toistu Suomessa? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Vieraskielisten määrän lisääntyminen maahanmuuton, maan sisäisen muuttoliikkeen ja kantaväestöä hieman suuremman syntyvyyden seurauksena asettaa pitkäkestoisia haasteita asumisen järjestämiselle. Vieraskieliset ovat paikoin keskittyneet samoille asuinalueille. Vaikka valtaosassa asuinalueita vieraskielisten osuus on pysynyt vakiona, joillakin asuinalueilla vieraskielisten määrä on kasvanut nopeasti. Usein näiltä alueilta on myös havaittavissa kantaväestön poismuuttoa. Tämä kehitys johtaa usein eriytymisen kierteeseen niin asuinalueilla kuin koulussa. Maahanmuuttajien keskittyminen ei sinänsä ole ongelma, mutta keskittyminen vuokratalovaltaisille alueille yhdessä alhaisen koulutus- ja palkkatason kanssa saattaa nostaa riskiä huonoosaisuuden kasautumisesta tietyille alueille, joka taas vahvistaa asuinalueiden sosiaalisen eriytymisen kierrettä. Osittain maahanmuuttajien keskittymiseen samoille alueille vaikuttaa myös asuntotarjonta; suuria perheasuntoja on usein saatavilla vain tietyillä asuinalueilla. Tämä ohjannee osittain maahanmuuttajien asumista ainakin pääkaupunkiseudulla. Hallitusohjelman mukaan maahanmuuttajien asumisessa huolehditaan kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen riittävästä tarjonnasta sekä kattavasta seudullisesta jakautumisesta. Kaupunkiseutujen kehittämisessä on harjoitettava positiivista erityiskohtelua. Määrärahoja kohdennetaan alueille, joilla on korkea työttömyys, paljon vuokralla asuvia ihmisiä ja korkea maahanmuuttajaosuus väestöstä. Pääkaupunkiseudulla hallitus jatkaa aiesopimusmenettelyä kokonaisvaltaisemman kotouttamispolitiikan vahvistamiseksi. Tavoitteena on nopeuttaa kotoutumista, koulutukseen pääsyä ja työllistymistä paikallistason toimijoiden yhteistyötä lisäämällä ja työnjakoa selkeyttämällä. Kotoutumislain tavoitteena on tehostaa maahanmuuttajien kotoutumista ja työllistymistä. Kotoutumista edistävät toimenpiteet pyritään aloittamaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Kaikille maahanmuuttajille tarjotaan perustietoa suomalaisesta yhteiskunnasta, millä voidaan vaikuttaa siihen, että useampi maahanmuuttaja pääsisi kotoutumista edistävien palvelujen piiriin. Perustietomateriaali on haettavissa myös osoitteesta Maahantulon jälkeen toteutetaan alkuvaiheen toimenpiteitä, kuten yksilöllinen alkukartoitus, jonka perusteella maahanmuuttajalle pystytään laatimaan yksilöllisiin ja perheiden tarpeisiin vastaava kotoutumissuunnitelma. Kotoutumislakiin sisältyy myös Osallisena Suomessa -kokeilu, jossa kokeillaan kotoutumiskoulutuksen uusia koulutuskokonaisuuksia, koulutuksen hankkimista ja järjestämistä, koulutukseen ohjaamista ja koulutuksen tarjoamista nykyistä laajemmalle henkilöpiirille. Etenkin suo- 2

3 Ministerin vastaus KK 251/2011 vp Maria Lohela /ps men tai ruotsin kielen opetusta, yhteiskuntaan perehdyttävää opetusta sekä työllistymistä ja työelämään osallistumista tukevaa opetusta tehostetaan. Kokeilun tavoitteena on tukea maahanmuuttajien osallisuutta suomalaisessa yhteiskunnassa lisäämällä heidän kielellisiä ja yhteiskunnallisia valmiuksiaan, jolloin myös työllistymisen edellytykset paranisivat ja samalla yhteiskunnasta syrjäytymisen uhka pienenisi. Hallitus valmistelee nelivuotisen valtion kotouttamisohjelman ensi vuoden toukokuun loppuun mennessä. Ohjelman tavoite on laajaalaisen yhteistyön avulla varmistaa maahanmuuttajien aktiivinen osallistuminen Suomessa sekä lisätä tasa-arvoa, yhdenvertaisuutta ja eri väestöryhmien välistä vuorovaikutusta maassamme. Ohjelma keskittyy erityisesti keinoihin, jotka parantavat maahanmuuttajien työllisyyttä, edistävät kotoutumiskoulutusta ja parantavat heikossa asemassa olevien maahanmuuttajien (nuoret, naiset, turvapaikanhakijat) asemaa. Ohjelmaa tarvitaan myös helpottamaan kotouttamisen seurantaa. Kotouttamisohjelma pureutuu myös keinoihin, jotka auttaisivat lisäämään eri väestöryhmien välistä myönteistä vuorovaikutusta ja suvaitsevaisuutta. Helsingissä 22 päivänä marraskuuta 2011 Työministeri Lauri Ihalainen 3

4 Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 251/2011 rd undertecknat av riksdagsledamot Maria Lohela /saf: Är regeringen medveten om att det finns invandrarkoncentration i vissa förorter i Finland och vad tänker regeringen göra för att de problem på grund av dessa koncentrationer som upplevts i Europa inte ska upprepas i Finland? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: När antalet människor som talar ett främmande språk ökar till följd av invandring, inrikes flyttningsrörelse och på grund av något större nativitet än hos urbefolkningen, resulterar detta i långsiktiga utmaningar när det gäller att ordna med boendet. De som talar ett främmande språk har på en del ställen koncentrerats till samma bostadsområden. Även om andelen människor som talar ett främmande språk har varit konstant i de flesta bostadsområden, har deras andel ökat snabbt i vissa bostadsområden. Ofta kan det också observeras att urbefolkningen flyttar bort från dessa områden. Denna utveckling leder ofta till en ond cirkel såväl i bostadsområdena som i skolorna. Invandrarkoncentrationer utgör inte i sig något problem, men koncentrationen till områden med mestadels hyresbostäder kombinerat med en låg utbildnings- och lönenivå kan höja risken för att det i vissa områden också förekommer ett större antal sämre lottade, vilket igen stärker den onda cirkeln med social segregering i bostadsområden. Delvis leder också utbudet av bostäder till att invandrare koncentreras till samma områden; stora familjebostäder finns ofta tillgängliga bara i vissa bostadsområden. Detta torde delvis styra boendet hos invandrare åtminstone i huvudstadsregionen. Enligt regeringsprogrammet ser man i fråga om invandrarnas boende till att det finns ett tillräckligt utbud på hyresbostäder till rimligt pris samt att bostäderna i regionalt hänseende är fördelade på ett balanserat och heltäckande sätt. När det gäller att utveckla stadsregionerna bör positiv särbehandling tillämpas. Anslag ska riktas till sådana områden som har hög arbetslöshet, ett stort antal invånare som bor på hyra och en stor andel invandrare av befolkningen. I huvudstadsregionen fortsätter regeringen med intentionsavtalsförfarandet för att stärka en mer helhetsbetonad integrationspolitik. Målet är snabbare integration, tillträde till utbildning och sysselsättning genom att samarbetet med lokala aktörer ökas och arbetsfördelningen görs tydligare. Integrationslagen syftar till att effektivisera integrationen och sysselsättningen av invandrare. Avsikten är att de integrationsfrämjande åtgärderna inleds så tidigt som möjligt. Alla invandrare erbjuds basinformation om det finländska samhället, vilket kan bidra till att allt fler invandrare får tillgång till sysselsättningsfrämjande tjänster. Materialet med basuppgifter kan också hämtas på adressen Efter inresan genomförs åtgärder i initialskedet, såsom en individuell inledande kartläggning, utifrån vilken man för invandraren kan utarbeta en integrationsplan som baserar sig på individuella och familjerelaterade behov. I integrationslagen ingår också försöket Delaktig i Finland, där man provar nya helheter i in- 4

5 Ministerns svar KK 251/2011 vp Maria Lohela /ps tegrationsutbildning, anskaffning och organisering av utbildning, vägledning till utbildning och erbjudande av utbildning till ett större antal personer än för närvarande. I synnerhet effektiviseras undervisningen i finska eller svenska, undervisningen för orientering i samhället samt sådan undervisning som stöder sysselsättning och deltagande i arbetslivet. Försöket har som mål att stödja invandrares delaktighet i det finländska samhället genom att deras språkliga och samhälleliga färdigheter ökas. Då förbättras också förutsättningarna för sysselsättning och samtidigt minskar risken för utslagning från samhället. Regeringen bereder ett fyraårigt program för integrationsfrämjande för staten före utgången av maj nästa år. Programmet har som mål att med hjälp av brett samarbete säkerställa aktivt deltagande bland invandrare i Finland samt att öka jämställdheten, likabehandlingen och interaktionen mellan olika befolkningsgrupper i vårt land. Programmet koncentrerar sig i synnerhet på metoder som förbättrar invandrarnas sysselsättning, främjar integrationsutbildningen och förbättrar ställningen för invandrare med svag ställning (unga, kvinnor, asylsökande). Programmet behövs även för att underlätta uppföljningen av integrationen. Programmet för integrationsfrämjande sätter sig också in i sådana metoder som bidrar till ökad positiv växelverkan mellan olika befolkningsgrupper och ökad tolerans. Helsingfors den 22 november 2011 Arbetsminister Lauri Ihalainen 5