Jäsentiedote. Pentti Huovinen ja Heikki Ylikangas saivat Warelius-palkinnot. Syyskokous Helsingissä Suomen tietokirjailijat ry 4/2012

Transkriptio

1 Jäsentiedote 4/2012 Yhdistykseen 33 uutta jäsentä Kutsu syyskokoukseen Helsingissä Syksyn apurahat haettavana asti Yhdistys tekee jäsentutkimukset syksyllä 2012 ja keväällä 2013 Pentti Huovinen ja Heikki Ylikangas saivat Warelius-palkinnot Toimittanut Katri Maasalo S uomen tietokirjailijat ry:n Wareliuspalkinnot on myönnetty professori, erikoislääkäri Pentti Huoviselle ja emeritusprofessori Heikki Ylikankaalle. Suuruudeltaan euron palkinnot jaettiin Sastamalassa 28. ja 29. kesäkuuta. Pentti Huovinen (s. 1956, asuu Turussa) toimii Turun yliopiston bakteeriopin professorina sekä tutkimusprofessorina Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella. Hän on kirjoittanut mikrobiologian ja infektiotautien oppikirjoja sekä julkaissut useita lääketieteen ja mikrobien maailmaa kansanomaistavia tietokirjoja, kuten lastenkirjan Heippa täällä bakteeri!. Heikki Ylikangas (s. 1937, asuu Helsingissä) on tullut tunnetuksi kirjoistaan Härmän häjyt ja Kauhavan herra, Nuijasota, Käännekohdat Suomen historiassa sekä Tie Tampereelle. Teoksissa näkyvät hänen eteläpohjalainen taustansa sekä toimiminen oikeushistorian ( ) ja Suomen historian ( ) professorina Helsingin yliopistossa. Pentti Huoviselle palkinto luovuttiin yhdistyksen kesäpäivän ohjelmassa 28. kesäkuuta suomalaisen kirjan museossa Pukstaavissa. Heikki Ylikangas palkittiin Vanhan kirjallisuuden päivien avajaisissa 29. heinäkuuta. Palkinnot jakoivat Suomen tietokirjailijat ry:n puheenjohtaja Markku Löytönen, palkintolautakunnan puheenjohtaja Anna Kortelainen ja palkintolautakunnan jäsen Matti Leinonen. Warelius-palkinto myönnetään vuo- Pentti Huovinen Heikki Ylikangas ja palkintolautakunnan puheenjohtaja Anna Kortelainen. Syyskokous Helsingissä jasentiedote_4_2012.indd :37:39

2 sittain tietokirjailijalle, jolla on laaja ja korkealaatuinen tietoteostuotanto tai jolla on ollut merkittävä vaikutus suomalaiseen tietokirjallisuuteen. Wareliuspalkinto on yhdistyksen merkittävin tunnustus. :n palkintoperustelut ovat kokonaisuudessaan seuraavat: Professori Pentti Huovinen on tietokirjailijana jokaisen suomalaisen omalääkäri, sillä hän on julkaissut mittavan määrän kansantajuista tietoa terveydestä ja sairauksista, erityisesti infektiotaudeista. Kyselytutkimusten mukaan monet lääkärit pitävät ongelmallisena sitä, että potilas saattaa tulla vastaanotolle internetin keskustelupalstalta löydetyn, valmiin diagnoosin kanssa. Julkaisemalla luotettavaa, tutkittua ja ymmärrettävää tietoa Pentti Huovinen on ollut potilaan kritisoimisen sijasta tarjoamassa hyvää ja asiallista vaihtoehtoa. On kaikkien etu, että maallikot ovat kiinnostuneita terveydestä ja sairastamisen ennaltaehkäisystä ja sairauden mahdollisesti koetellessa sen hoitamisesta ja parantamisesta. Juuri tätä Huovinen on työllään ollut merkittävästi edistämässä, sillä hänen teoksensa edistävät maallikon ja potilaan tietoisuutta. Maallikoillekin tarjoutuu mahdollisuus hyvään yleissivistykseen lääketieteestä. Hyvän lääketieteellisen tietokirjan lukeminen ja sen korkeaan laatuun perehtyminen ehkäisee jo sinällään vääriä käsityksiä ja tarpeettomia pelkoja, sillä asiatekstiin perehdyttyään maallikko ei enää niin helposti kallista korvaansa hölynpölylle. Pentti Huovinen kirjoittaa, esitelmöi ja kolumnoi aktiivisesti, ja osoittaa siten, että sanaseppo lääkäri voi toteuttaa yhteiskuntavastuutaan ja noudattaa Hippokrateen valaa myös kansanomaistamalla lääketiedettä. Lisäksi Huovisella on kutsumus kirjoittaa lapsille. Hänen teoksensa Heippa täällä bakteeri! (2007) kertoo bakteereista niin monipuolisesti ja eloisasti, että aikuinen lukee mielellään lapsensa olan yli. Arkiset ilmiöt saavat nasevat selityksensä ja taustansa ilman vanhanaikaista pelottelua tai valistussaarnaa. Kuten Huovinen lastenkirjassaan kirjoittaa: "Ihmisessä on satoja ellei tuhansia erilaisia bakteereja. Niistä voi löytyä mitä ihmeellisimpiä asioita. Siksi tarvitaan tutkijoita, jotka jaksavat katsoa mikroskooppiin ja tutkia kaikkia bakteereita ja viruksia laboratoriossa" ja palkintolautakunta jatkaa: "sekä kirjoittaa niistä meille". Emeritusprofessori Heikki Ylikangas on yksi Suomen tunnetuimpia ja luetuimpia historioitsijoita, joka tutkii ja kirjoittaa ainutlaatuisen vaikuttavalla tavalla. Ylikankaalla on ollut rohkeutta tarttua kipeisiin ja poleemisiin aiheisiin, kuten sisällissotaan, talvisodan rauhantekoon ja jatkosodan loppuvaiheisiin. Hän on tutkinut niitä pelkäämättä kovaäänisiäkään intressiryhmiä ja niiden painostusta ja julkaissut tutkimustuloksensa loisteliaasti kirjoitettuina teoksina. Hän ei pyri liehakoimaan lukijan käsityksiä, vaan ottaa lukijan mukaan päättelyketjuihin. Ylikangas argumentoi avoimesti ja vakuuttavasti lukijoilleen tai kuten hän tietokirjallisuutta seuraavia ja lukevia suomalaisia kauniisti kutsuu, "suurelle lukevalle yleisölle". Rankastakin aiheesta sukeutuu älyä ja tunteita stimuloiva lukunautinto. Ylikankaalla on kyky tehdä oikeutta historian draamalle sekä suuressa yhteisöllisessä että pienessä yksittäisen ihmisen mittakaavassa, ja se antaa hänen teoksilleen erityistä koskettavuutta ja unohtumattomuutta. Tie Tampereelle (1993) on tietokirjallisuuden klassikko, jossa tutkija onnistuu kirjoittamaan sekä järjellä että sydämellä. Myös Ylikankaan teokset suomalaisesta rikos- ja oikeushistoriasta ovat hyvä osoitus siitä, että mitä enemmän tiedämme menneestä, sitä paremmin saatamme ymmärtää nykypäivää. Ylikankaan näkemys Suomen historiasta on osa suomalaista yhteiskunnallista keskustelua. Tietokirjailijana Ylikangas on myös eräänlainen omatunto, joka muistuttaa, että historioitsijalla on tärkeämpiäkin tehtäviä kuin pohtia, miten päin istua norsunluutornissaan. Ylikangas näyttää tuotannollaan, miten historiateos voi käsitellä eettis-poliittisia kysymyksiä ja miten se voi toimia yhteiskunnallisena vaikuttajana. Lähikirjastojen puolesta! Lähikirjastot ovat uhan alla. Niitä lakkautetaan yksi toisensa jälkeen. Kuntien säästöpäätökset ja kuntaliitokset uhkaavat kulttuurimme kivijalkaa kattavaa kirjastoverkkoa. Kauhuesimerkki on Lahti, jossa on jo tehty periaatepäätös lähikirjastojen muuttamisesta kevyiksi kirjastopisteiksi monitoimitiloihin, täysin vastoin kaupunkilaisten toiveita ja tarpeita. Kirjastojen tuhoaminen on pysäytettävä ennen kuin on liian myöhäistä, ja sen vuoksi olemme perustaneet valtakunnallisen Lähikirjastojen puolesta -yhdistyksen. Yhdistys on riippumaton ja epäpoliittinen kansalaisjärjestö. Yhdistyksen tarkoituksena on lähikirjastojen kulttuurisen, sosiaalisen ja yhteisöllisen merkityksen esille tuominen ja lähikirjastojen toimintaedellytysten turvaaminen ja parantaminen. Erityistarkoituksena yhdistyksen toiminnassa on lähikirjastojen työn arvon tunnustaminen sellaisten lasten, nuorten ja vanhusten elämälle, jotka ovat suurimmassa vaarassa syrjäytyä yhteiskunnan ulkopuolelle. Yhdistyksen kunniajäseniksi on kutsuttu akateemikko Kirsi Kunnas, valtioneuvos Riitta Uosukainen, professori Laila Hirvisaari, professori Heikki A. Reenpää, opetusneuvos Antti Henttonen ja kirjailija Claes Andersson. Yhdistykseen voit liittyä lähettämällä ao. osoitteeseen yhteystietonsa ja tiedon siitä, saako nimeä käyttää julkisesti yhdistyksen kampanjassa. Jäsenmaksu on 20 euroa henkilöjäseneltä ja 50 euroa yhteisöjäseneltä. Lähikirjastojen puolesta ry Veikko Sonninen Laiturikatu 3 B 19, Lahti p , lahikirjastojenpuolesta@gmail.com 2 :n jäsentiedote 4/2012 jasentiedote_4_2012.indd :37:39

3 Pääkirjoitus Muuttuva tietoympäristömme ja tietokirja Tapamme hahmottaa tietoympäristöämme ja ottaa vastaan ympäristöstämme tulvivia viestejä sekä tapamme hankkia tietoa käyttöömme ovat muuttuneet varsin perusteellisesti viimeisten kahden vuosikymmenen aikana. Kysymyksessä on ennen kaikkea tietoympäristömme siirtyminen digitaaliseen muotoon ja pesiytyminen internetmaailman loputtomiin kerroksiin miljoonille palvelimille ympäri maailman. On myös helppo nähdä, kuinka postmoderni aikamme on kiihdyttänyt elämän rytmiä erityisesti tietoympäristön hallinnan osalta. Internetmaailma ja sen kautta saapuvat viestit ja muu tieto napataan käyttöön mobiililaitteella ajasta ja paikasta riippumatta. Myös tietoympäristömme visuaalisuus on lisääntynyt nopeasti, mikä näkyy kaikissa medioissa perinteisestä sanomalehdestä alkaen. Ajankäytöstämme kilpaillaan kaikin mahdollisin keinoin, olivatpa kysymyksessä työympäristöön tai vapaa-aikaan liittyvät viestit. Sähköpostiin odotetaan vastausta melkein saman tien, kun muinaisen kirjemaailman aikaan henkilökohtaisen viestinnän rytmi oli suorastaan uneliaan verkkainen. Myös tietoympäristöstämme meihin kohdistuva aktiivinen ja passiivinen viestintä on moninkertaistunut vuosien kuluessa. Ei liene millään tavalla liioiteltua sanoa, että tietokirja joutuu kilpailemaan lukijan ajankäytöstä aivan eri tavoin kuin vielä parikymmentä vuotta sitten. Myös tietokirjan kehitys heijastelee tietoympäristömme ja työtapojemme muuttumista. Kuvia, taulukoita, karttoja ja väriä käytetään monin tavoin, ja kirjasta tehdään katsetta houkutteleva kaikin keinoin. Toisaalta tietokirjojen graafisen ilmeen monipuolistumisen seuraus on ollut yhä pienemmäksi käynyt leipätekstin osuus. Tietokirjan sisällöllinen ja rakenteellinen muuttuminen on siten pienin askelin edennyt kehityskulku, joka heijastelee lukijoiden muuttuneita toimintatapoja ja tiedon saatavuuteen ja käytettävyyteen kohdistuvia odotuksia. Lukija haluaa, että tietokirja palvelee nopeasti ja vaivattomasti ja soveltuu hyvinkin erilaisiin lukutottumuksiin. Edellä kuvattuun nojaten painettujen kirjojen elinkaaren päättymistä on aina silloin tällöin ennustettu. Minä en tällaiseen usko, päinvastoin. Vaikka Suomi on globaalisti tarkasteltuna mitättömän pieni kieli-, kulttuuri- ja markkina-alue, kirja on kaikesta huolimatta säilyttänyt suosionsa suomalaisten ajankäytössä. Tätä todistavat myös vuoden 2011 myyntitilastot. Suomessa ilmestyy vuosittain noin painettujen tietokirjaa. Tämä on 80 prosenttia kaikesta Suomessa julkaistusta painetusta kirjallisuudesta. Varsin iso luku, verrattiinpa sitä väkilukuun suhteutettuna mihin tahansa maahan. Lisäksi e-kirjoja, verkkojulkaisuja ja online-julkaisuja ilmestyy useita satoja, ellei jopa tuhat vuodessa. Kirja on olomuodostaan riippumatta pääsääntöisesti laatujärjestelmän tuote. Tietokirjan kirjoittaja, toimittaja ja kustantaja ovat laadusta huolehtivia toimijoita, ja tämä seikka on hyvä pitää mielessä. Tiedolla on aina tekijänsä mediasta riippumatta. Markku Löytönen puheenjohtaja PS. Syksyllä 2012 tietokirjailijailtoja ei järjestetä Villa Kiven remontin takia. uudet jäsenet Yhdistykseen 33 uutta jäsentä :n hallitus hyväksyi kokouksessaan 6. elokuuta yhdistyksen jäseniksi 33 hakijaa. Yhdistyksessä on nyt jäsentä. Kaisa Broner-Bauer, TkT, professori, arkkitehti SAFA (Helsinki) Kirsti Ekonen, FT, tutkija (Helsinki) Jarmo Elovaara, professori emeritus (Helsinki) Susan Eriksson, tutkija (Helsinki) Seikko Eskola, professori emeritus (Helsinki) Elina Hiltunen, KTT, DI, futuristi (Espoo) Juha Hiltunen, tutkija, dosentti (Turku) Kristine Järnefelt, KT, elto Arto Kallioniemi, TT, KM (Helsinki) Tuomas Kaseva, toimittaja (Helsinki) Tero Kauppinen, CEO, liikkeenjohdon konsultti (Helsinki) Jari Keinänen, FM, lehtori (Tampere) Seppo Keränen, VTT (Kokemäki) Tarja Koffert, ylihoitaja (Turku) Simo Kohonen, vapaa toimittajavalokuvaaja (Lahti) Antti Kolu, YTK (Jyväskylä) Pekka Makkonen, TaT (Joensuu) Katri Merikallio, toimittaja (Helsinki) Juha Meriläinen, tutkijatohtori (Vantaa) Aulikki Mäkinen, TT, kirkkoherra (Kuopio) Harri Nyman, FT (Helsinki) Ritva Parviainen, maajohtaja, fysioterapeutti (Maputo, Mosambik) Reijo Punnonen, professori emeritus (Turku) Viljami Puustinen, FM (Helsinki) Jyrki Reunanen, VTT (Helsinki) Hanna Saarinen, apulaisrehtori, opettaja (Kouvola) Pirkko-Liisa Schulman, arkkitehti (Helsinki) Mikko Taatila, TM (Helsinki) Juhani Tarkkonen, FT (Oulu) Tauno Tiusanen, professori emeritus (Lahti) Timo Toivonen, professori emeritus (Turku) Eeva-Leena Vaahtio, YTT (Luvia) Kirsi Vainio-Korhonen, professori (Helsinki) :n jäsentiedote 4/ jasentiedote_4_2012.indd :37:39

4 Kutsu syyskokoukseen Helsingissä :n sääntömääräinen syyskokous pidetään lauantaina 24. marraskuuta klo alkaen Helsingin yliopistomuseon Arppeanumin auditoriossa (os. Snellmaninkatu 3) Kruununhaassa. Kokouksessa käsitellään yhdistyksen sääntöjen 6. pykälässä mainitut asiat. Kokouksessa valitaan hallituksen jäsenet erovuoroisten tilalle, vahvistetaan uusi toimintasuunnitelma ja jäsenmaksujen 2013 suuruudet sekä päätetään tulo- ja menoarviosta. Vuosikokouksen esitelmän Miten minusta tuli tietokirjailija pitää Warelius-palkinnolla kesällä palkittu professori Heikki Ylikangas. Kokouksen päätteeksi noin klo alkaen on lounas ravintola Pianossa (os. Rauhankatu 15). Syyskokouspäivien ohjelma alkaa perjantaina 23. marraskuuta klo Kansallisarkistossa (os. Rauhankatu 17). Ohjelmassa on Kotkien varjot Suomi vuonna näyttely, jonka esittelee pääjohtaja, valtionarkistonhoitaja Jussi Nuorteva. Illan päätteeksi Kansallisarkiston tiloissa on tarjoilua. Kokouksen ohjelma ja tarjoilut ovat jäsenille ilmaisia. Syyskokoukseen ilmoittaudutaan maanantaihin 12. marraskuuta mennessä toimistoon yhdistyksen verkkosivujen ( kautta tai puhelimitse (p ). Kokouspaperit lähetetään kaikille syyskokoukseen ilmoittautuneille viikolla 46. Syyskokoukseen lauantaina 24. marraskuuta osallistuvien jäsenten matkakuluja tuetaan edullisimman julkisen kulkuneuvon (Matkahuollon taulukko) mukaan 15 euron omavastuun ylittävältä osalta. Matkalaskulomakkeen voi tulostaa yhdistyksen verkkosivuilta tai tilata toimistosta. Syyskokouksessa käydään hallituksen jäsenten vaali Ilmoittaudu ehdokkaaksi 19. lokakuuta mennessä :n kevätkokouksen valitsema vaalivaliokunta piti järjestäytymiskokouksensa 10. syyskuuta. Valiokunnan puheenjohtajaksi valittiin Paula Havaste ja varapuheenjohtajaksi Pekka Visuri. Valiokunta sopi menettelytavoista, joilla halukkaat voivat ilmoittautua ehdokkaiksi yhdistyksen hallituksen vaaliin ja joilla ehdokkaat voivat esittäytyä jäsenistölle. Hallituksen jäsenten toimikausi on kolme vuotta eli seuraava kausi on Enimmäisaika on yhteensä yhdeksän vuotta. Nyt erovuorossa ovat hallituksen jäsenet Paavo Ahonen, Jaakko Heinimäki ja Tuula Merisuo-Storm. Ahonen ja Merisuo-Storm ovat olleet hallituksessa kuusi vuotta ja Heinimäki kolme vuotta. Kaikki kolme voivat siis asettua sääntöjen mukaan ehdokkaaksi. Yhdistyksen hallituksessa on puheenjohtaja ja yhdeksän jäsentä. Hallitus kokoontuu kuusi kertaa vuodessa. Kokoukset järjestetään Helsingissä. Hallitus muun muassa hyväksyy yhdistyksen uudet jäsenet ja päättää apurahoista sekä hoitaa yhdistyksen asioita. Hallituksen jäsenille maksetaan kokouspalkkio ja matkakulut korvataan. Yhdistyksen varsinainen jäsen voi asettua ennakkoon ehdokkaaksi ilmoittamalla siitä kirjallisesti yhdistykselle suomentietokirjailijat.fi) perjantaihin 19. lokakuuta mennessä. Kirjallisen ilmoittautumisen liitteenä ehdokkaita pyydetään lähettämään itsestään enintään liuskan mittainen esittely ja valokuva. Ehdokkaat esitellään yhdistyksen verkkosivuilla perjantaista 9. marraskuuta alkaen sekä kokousaineistossa, joka postitetaan syyskokoukseen ilmoittautuneille jäsenille viikolla 46. Vaalivaliokunta valmistelee kokouksessaan 30. lokakuuta esityksensä, jossa ovat kaikkien vaalikelpoisten ehdokkaiden omat esittelyt sekä valiokunnan suositukset perusteluineen. Vaalivaliokunnan puheenjohtaja esittelee suositukset syyskokouksessa. Syyskokous, jossa hallituksen jäsenten vaali suoritetaan, pidetään Helsingissä lauantaina 24. marraskuuta. Ehdokas voi käyttää syyskokouksessa esittely- tai linjapuheenvuoron, jonka jälkeen ehdokkaalle voidaan esittää kysymyksiä. Syyskokouksen osanottajat voivat myös käyttää kannatuspuheenvuoroja, jotka jakaa syyskokouksen puheenjohtaja. Ehdokkuusasioissa voitte ottaa yhteyttä vaalivaliokuntaan sähköpostitse. Vaalivaliokunnan jäsenet: Paula Havaste Jussi Jalonen Juhani Lokki Antti Pekola Leena Rossi Pekka Visuri 4 :n jäsentiedote 4/2012 jasentiedote_4_2012.indd :37:39

5 APURAHAT Syksyn apurahat haettavana asti julistaa haettavaksi apurahoja luovaan kirjalliseen työskentelyyn oppi- ja tietokirjailijoille, jotka ovat toimittaneet Kopiostovaltakirjan :lle. Apurahat rahoitetaan Kopioston perimillä tekijänoikeuskorvauksilla. Allekirjoitettuun hakemukseen on liitettävä selkeä työsuunnitelma. Apurahan saannin edellytys on, että hakija on tehnyt selvityksen yhdistykseltä aiemmin saamistaan apurahoista. Suomi on Frankfurtin kirjamessujen teemamaana vuonna Yhdistys tukee mielellään apurahalla sellaisten hankkeiden luovaa kirjoitustyötä, jotka sopivat julkaistavaksi myös muilla kuin suomen kielellä ja joita voitaisiin esitellä Frankfurtissa Hankkeisiin haetaan apurahaa normaalisti yhdistyksen syksyn ja kevään apurahahauissa. Hakemuksen on oltava yhdistyksen toimistossa (os. Hallituskatu 2 B, 3. krs, Helsinki) viimeistään perjantaina klo Viimeisen hakupäivän Suomen postileima hyväksytään. Lomake on tulostettavissa yhdistyksen verkkosivuilla tai tilattavissa yhdistyksen toimistosta. Lomakkeet ja hakuohjeet: tai puh tai toimisto@suomentietokirjailijat.fi. Koneen Säätiön apurahat haussa asti Koneen Säätiön jakaa apurahoja tutkimukseen ja tietokirjoittamiseen. Apurahojen haku päättyy 30. syyskuuta. Koneen Säätiö tukee humanistista, yhteiskuntatieteellistä ja ympäristöntutkimusta sekä taiteellista tutkimusta. Rahoitusta voidaan myöntää myös taiteen ja kulttuurin hankkeille. Kaikissa apurahamyönnöissä otetaan huomioon Koneen Säätiön kieliohjelman ( ) painotukset. Kieliohjelman tarkoituksena on suomen, Suomen vähemmistökielten ja suomalais-ugrilaisten vähemmistökielten dokumentointi, analyysi ja tukeminen. Selkokirjallisuuden tuki haussa asti Selkokirjallisuuden julkaisemiseksi jaetaan vuosittain avustuksia ja apurahoja. Apurahaa voi hakea kaksi kertaa vuodessa, keväällä ja syksyllä. Seuraava hakuaika päättyy 30. syyskuuta. Avustuksia ja apurahoja jaetaan selkokirjojen kustantajille, kirjoittajille tai mukauttajille ja kuvittajille. HUOM! Turun kirjamessuilla ( ) Selkokeskuksen osastolla (A 87) voit kokeilla asiantuntijan opastuksella, miten teksti taipuu selkokieliseen muotoon. Voit myös tutustua selkokirjoihin ja saada lisätietoa selkokirjallisuuden valtiontuesta. Suomen tietokirjailijat ry:n jäsenet voivat ostaa osastolta Hannu Virtasen Selkokirjan käsikirjaa alennuksella hintaan 19 euroa (norm. 29 euroa). Opettaja, hae tietokirjastipendiä kovalle lukijalle! Onko opiskelijallasi jokin erityisala, josta hän tietää paljon? Pitääkö oppilaasi upeita esitelmiä? Onko lukiolaisella tai ammattiin opiskelevalla loistavat yleistiedot? Kysy 9.-luokkalaisilta, lukiolaisilta ja ammattioppilaitosten opiskelijoilta, mistä he ovat tietonsa ammentaneet. Jos vastaus on "tietokirjoista", heille kannattaa hakea tietokirjastipendiä. Lauri Jäntin säätiö ja Suomen tietokirjailijat ry jakavat sadan euron suuruisia stipendejä peruskoulun päättöluokan oppilaille ja toisen asteen opiskelijoille. Myönnetyt stipendit jaetaan kevätjuhlassa. Kevään 2013 stipendien hakuaika päättyy perjantaina 19. huhtikuuta Stipendiä haetaan Suomen tietokirjailijat ry:n verkkosivuilla ( olevalla lomakkeella. Voit myös tutustua tietokirjallisuuden lajeihin samoilla sivuilla. HUOM. Vain sellaiset hakemukset voidaan ottaa huomioon, joissa on nimetty oppilaan lukemia tietokirjoja (vähintään kirjoittaja ja teoksen nimi). Stipendit toimitetaan kouluille viikolla 19. Lisätietoja: Claes von Heiroth, hallituksen puheenjohtaja, Lauri Jäntin säätiö, claes.vonheiroth@heirothcapital.fi, p ja Jukka-Pekka Pietiäinen, toiminnanjohtaja,, jukkapekka.pietiainen@suomentietokirjailijat. fi, p Muista myös Säätiöpalvelu, jonka verkkosivuilta löydät parhaillaan haettavana olevat apurahat :n jäsentiedote 4/ jasentiedote_4_2012.indd :37:39

6 Turun kirjamessut Tee lipputilauksesi 24. syyskuuta mennessä Turun 21. kansainväliset kirjamessut järjestetään Turun messukeskuksessa lokakuuta. Tapahtuman teemat ovat Espanja ja Rauma. Kirjamessujen yhteydessä ovat mm. Tiedemessut ja Turun Ruokamessut. Yhdistyksellä on kirjamessuilla oma osastonsa (A 48). Seilaa ja selaa selkeillä sivuilla -näyttelyn ovat toteuttaneet Lounais-Suomen alueen tietokirjailijat. Lauantaina 6. lokakuuta osastolla on mahdollista tavata yhdistyksen lakimiestä Mari Wallgrenia, jolle voi varata myös henkilökohtaisia keskusteluaikoja sekä yhdistyksen tiedottajaa Anne Rutasta. Samana päivänä yhdistyksellä on ohjelmaa ruokamessujen ja tiedemessujen lavalla. Lauantai 6. lokakuuta: Ruokamessut, Puustelli-lava (C-halli) Haastattelijana Aki Wahlman klo Kemisti ja keittiömestari keittiössä omenapiirakan synty: Anu Hopia ja Tatu Lehtovaara klo Sienimetsästä risottoon: Tatu Lehtovaara klo Terveellistä ruokaa: Pirjo Saarnia Tiedemessut, Tieto-lava (B-halli) TIETOKIRJA.FI Tietokirjaraati klo Jäsenet: Paula Havaste, Anu Hopia, Hannu Salmi ja Keijo Virtanen. Puheenjohtaja: Pirjo Hiidenmaa. Yhdistyksen jäsenet voivat tilata lippuja (enintään 2 kpl/jäsen) Turun kirjamessuille maanantaihin 24. syyskuuta mennessä yhdistyksen verkkosivujen kautta tai sähköpostitse (toimisto@suomentietokirjailijat.fi) tai puhelimitse (p ). Tilaajan on ilmoitettava osoite, mihin liput lähetetään. Varaa samalla keskusteluaikasi lakimiehen kanssa. Lippuja hankitaan vain ennakkoon tilattu määrä ja ne tilataan kerralla. Määräajan jälkeen tulleita tilauksia ei valitettavasti voida ottaa vastaan. Pääsylippu tulee annettuun osoitteeseen postitse viimeistään tiistaina 2. lokakuuta. Liput ovat jäsenille maksuttomia. Edun arvo on 14/28 euroa. Helsingin kirjamessut Tee lipputilauksesi 12. lokakuuta mennessä Helsingin kirjamessut järjestetään Helsingin messukeskuksessa lokakuuta. Messujen teemamaa on Unkari, jonka ohjelman painopisteinä ovat mm. maiden väliset kulttuurisuhteet, molemmissa maissa tunnetun valokuvaajan ja kääntäjän István Ráczin elämäntyö, tutkijoiden yhteistyö kansatieteen alalla sekä lasten- ja nuortenkirjat. Lauantaina 27. lokakuuta yhdistys jakaa Tietokirjailijapalkinnot ja järjestää tietokirjaraadin, jossa tuoreita teoksia arvioivat Minna Lindgrenin johdolla Heikki Haapavaara, Holle Holopainen, Lasse Lehtinen ja Anna-Stina Nykänen. Tietokirjailijapalkinto myönnetään yhdistyksen jäsenelle tai työryhmälle tunnustukseksi laajasta ja ansiokkaasta tietoteostuotannosta. Palkintoja jaetaan vuodessa useita. Viime vuonna Tietokirjailijapalkinnon saivat professori emeritus Paavo Castrén, FL Helena Honka- Hallila, FM Satu Itkonen, professori Veli-Pekka Lehtola ja dokumentaristi Juha Taskinen. Äidinkielen opettajain liiton kanssa yhdistys toteuttaa Suunnista kirjaan -tapahtuman, joka tuo messuille pääkaupunkiseudun luokan oppilasta ja toisen asteen opiskelijaa. Tapahtuma järjestetään Tietokirjallisuuden edistämiskeskuksen tuella. :n ohjelma lauantaina 27. lokakuuta: Eino Leino -lava klo Tietokirjailijapalkintojen jakaminen Kullervo-auditorio klo TIETOKIRJA.FI: Tietokirjaraati Jäsenet: Heikki Haapavaara, Holle Holopainen, Lasse Lehtinen ja Anna- Stina Nykänen. Puheenjohtaja: Minna Lindgren. Yhdistyksen jäsenet voivat tilata lippuja (enintään 2 kpl/jäsen) Helsingin kirjamessuille perjantaihin 12. lokakuuta mennessä yhdistyksen toimistosta verkkosivujen kautta tai sähköpostitse (toimisto@suomentietokirjailijat.fi) tai puhelimitse (p ). Tilaajan on ilmoitettava osoite, mihin liput lähetetään. Lippuja hankitaan vain ennakkoon tilattu määrä ja ne tilataan kerralla. Määräajan jälkeen tulleita tilauksia ei valitettavasti voida ottaa vastaan. Pääsylippu tulee annettuun osoitteeseen postitse viimeistään tiistaina 23. lokakuuta. Liput ovat jäsenille maksuttomia. Edun arvo on 15/30 euroa. Helsingin kirjamessut on Suomen suurin kirja-alan tapahtuma, ja ne järjestetään nyt kahdettatoista kertaa. Viime vuonna nelipäiväinen tapahtuma keräsi kävijää. Hallituskatu 2 B, 3. krs, Helsinki puhelin faksi toimisto@suomentietokirjailijat.fi jasentiedote_4_2012.indd :37:41

7 Sinut on kutsuttu Yhdistys tekee jäsentutkimukset syksyllä 2012 ja keväällä 2013 teettää syksyn 2012 ja kevään 2013 aikana kaksi tärkeää jäsentutkimusta. Jäseniltä toivotaan laajaa osallistumista, sillä kattavalla tutkimuksella pystytään kehittämään yhdistyksen toimintaa ja tukemaan edunvalvontaa. Ensimmäinen, syyskuussa 2012 toteutettava jäsentutkimus on samankaltainen kuin vuonna 2004 julkaistu selvitys. Sen toteuttavat VTM, KM Mira Kalalahti, joka teki edellisenkin jäsentutkimuksen, sekä VTM Tommi Wallenius Helsingin yliopistosta. Maaliskuussa 2013 selvitetään tietokirjailijoiden taloudellista asemaa. Kyselyn toteuttavat KTM Mikko Grönlund ja VTM Veijo Pönni Turun yliopistosta. He ovat tehneet vastaavan tutkimuksen muun muassa Suomen Kirjailijaliitolle. Syksyn tutkimuksessa esitetään kysymyksiä julkaisemisesta, kokemuksista kustannussopimuksista ja kustantajista sekä lyhyesti tietokirjailijan työskentelytavasta ja -ajasta. Omat kokonaisuutensa ovat kysymykset järjestäytymisestä. Jäseniltä toivotaan myös mielipiteitä :n toiminnasta. Kysymyksiin vastataan sähköisellä lomakkeella, johon jäsenille lähetetään linkki sähköpostitse. Niille, joiden sähköpostiosoitetta ei ole yhdistyksen jäsenrekisterissä tai joiden sähköpostiosoite ei toimi, kysely lähetetään postitse. Vastausaikaa on kaksi viikkoa eli 17. syyskuuta 1. lokakuuta. Kaikille kyselyyn osallistuneille lähetetään kiitokseksi Suomen tietokirjailijat ry:n logolla varustettu muistitikku. Yksittäisten vastaajien tietoja käsitellään kummassakin tutkimuksessa luottamuksellisesti. Tutkimusten tulokset julkaistaan yhdistyksen 30-vuotisjuhlassa 16. toukokuuta Muista päivittää yhteystietosi täyttää 30 vuotta keväällä 2013 Mikäli et ole saanut yhdistyksen toimistosta sähköpostia, ilmoita osoitteesi. Tiedotamme sähköpostitse muun muassa eri järjestäjien koulutustilaisuuksista. Muista myös ilmoittaa, jos muut yhteystietosi muuttuvat. Lähetä viesti osoitteeseen suomentietokirjailijat.fi tai soita numeroon Kevätkokous järjestetään yksipäiväisenä Vantaalla juhlii 30-vuotistaivaltaan Finlandiatalossa torstaina 16. toukokuuta Yhdistyksen hallitus päätti kokouksessaan 6. syyskuuta, että 30-vuotisjuhlan vuoksi yhdistyksen sääntömääräinen kevätkokous pidetään yksipäiväisenä. Kokous järjestetään lauantaina 16. maaliskuuta 2013 Tiedekeskus Heurekassa Vantaan Tikkurilassa. Molempien tapahtumien ohjelmat julkistetaan myöhemmin. Tietokirjailijan oppaan kolmas laitos julkaistaan verkossa Oppaasta Tietokirjailijan eväät tekijänoikeus, sopimukset, apurahat julkaistaan kolmas, uudistettu laitos yhdistyksen verkkosivuilla syksyn aikana. Opas ilmestyi ensimmäisen kerran 2008 ja toinen, korjattu painos Opas on jaettu jäsenille jäsenetuna ja molemmat painokset on nyt loppu. Kolmannessa laitoksessa on päivitettyä tietoa muun muassa palkkiosuosituksista, apurahojen ja sivutulojen verotuksesta sekä lainauskorvauksesta. Lisäksi oppaassa on päivitettyä asiaa tekijänoikeudesta sekä uudet suositukset kustannussopimusta varten. Kirjan tekijä, Suomen tietokirjailijat ry:n jäsen YTM Heikki Jokinen on työskennellyt vapaana toimittajana vuodesta Hän on Suomen freelance-journalistit ry:n puheenjohtaja sekä Euroopan journalistiliiton (EFJ) tekijänoikeus-asiantuntijaryhmän sekä Kopioston hallituksen jäsen. Apurahajärjestelmiin Jokinen on perehtynyt Valtion muotoilutoimikunnan jäsenenä sekä useissa muissa apurahoja jakavissa elimissä eri järjestöissä, säätiöissä ja valtion taidehallinnossa. Toimistossa uusi lakimies ja tiedottaja Yhdistyksen toisena lakimiehenä on 1. elokuuta aloittanut OTM Niko Laukkonen. Hänen toimenkuvaansa kuuluvat muiden muassa jäsenten neuvonta kustannussopimus- ja tekijänoikeusasioissa sekä laajamittaisempi edunvalvonta oikeudellisissa asioissa. Hän on yhdistyksen koulutustyöryhmän jäsen. Tiedottajan sijaisena aloittaa FM Anne Rutanen 17. syyskuuta. Hän sijaistaa Katri Maasaloa, joka on vuorotteluvapaalla 15. syyskuuta syyskuuta :n jäsentiedote 4/ jasentiedote_4_2012.indd :37:41

8 KOVA LAKI Kustannussopimus on osiensa summa Kustannussopimus on vapaamuotoinen sopimus, jolla tekijä luovuttaa kustantajalle oikeuden julkaista ja saattaa yleisön saataviin sopimuksen kohteena olevan teoksen. Sopimusten sisältö, muoto ja laajuus vaihtelevat huomattavasti eri kustantajien ja teosten välillä. Kustannussopimus on yksinkertaisimmillaan pelkistetty yhden sivun mittainen dokumentti. Sopimuskokonaisuus voi kuitenkin myös muodostua monesta eri osasta: kustannussopimuksesta, yleisistä sopimusehdoista ja sopimuksen liitteistä. Tekijänoikeuslain kustannussopimussäännökset ovat ns. tahdonvaltaisia eli niistä voidaan sopia toisin joko kustannussopimuksessa tai yleisissä sopimusehdoissa. Sopimukset ovat ensisijaisia suhteessa tekijänoikeuslain kustannussopimussäännöksiin. Kustannussopimus: Varsinainen kustannussopimus on usein melko lyhyt dokumentti. Sisällölle ja muodolle ei ole lainsäädännössä asetettu tarkkoja vaatimuksia. Kustannussopimuksessa ei välttämättä ole sovittu mitään esimerkiksi tekijänpalkkion tilitysaikataulusta, kilpailukiellosta tai oikeuksien palautumisesta. Näihin kysymyksiin sovelletaan silloin joko yleisiä sopimusehtoja tai mikäli sellaisia ei ole, tekijänoikeuslain kustannussopimuksia koskevia säännöksiä. Yleiset sopimusehdot: Erityisesti suuremmat kustantamot ovat ottaneet käyttöön yleisiä sopimusehtoja. Ne sisältävät kaikkiin kustannussopimussuhteisiin yleisesti sovellettavia ehtoja, usein hyvinkin laajasti ja tarkasti. Vaikka varsinaisessa kustannussopimuksessa ei olisi esimerkiksi kilpailukieltolauseketta, yleisissä sopimusehdoissa on saatettu määritellä tiukka kilpailukielto. Vain tutustumalla yleisiin sopimusehtoihin huolellisesti, voit saada kokonaiskuvan oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan. Kustannussopimuksella on mahdollista sopia jostain asiasta yleisistä sopimusehdoista poikkeavasti. Sopimukseen tulee tällöin ottaa nimenomainen ehto, ettei tiettyä yleisten sopimusehtojen määräystä noudateta. Mikäli kustannussopimuksessa ei ole mitään mainintaa tietystä asiasta, yleiset sopimusehdot tulevat sovellettaviksi. Mikäli myöskään yleisissä sopimusehdoissa ei ole määräystä tästä asiasta, tekijänoikeuslain kustannussopimussäännökset tulevat sovellettaviksi. Sopimuksen liitteet: Kustannussopimusta saatetaan tarkentaa ja täydentää erilaisilla liitteillä. Liitteissä voidaan sopia tarkemmin esimerkiksi kuvituksesta, teoksen laajuudesta ja käytettävästä tiedostomuodosta tai markkinointisuunnitelmasta. Kustannussopimuksen liitteet muodostavat osan varsinaista kustannussopimusta ja ovat ensisijaisia yleisiin sopimusehtoihin ja tekijänoikeuslain säännöksiin nähden. Sopimusneuvontaa saat yhdistyksen lakimiehiltä: Kustannussopimuksessa sovitaan tekijän kannalta merkittävistä asioista, joten kaikki sopimuksen ehdot tulee lukea tarkasti ennen sopimuksen allekirjoittamista. Kannattaa muistaa, että sopimusehtojen muuttaminen jälkikäteen on hyvin hankalaa, jollei mahdotonta. Mikäli et ymmärrä jotain sopimusehtoa, pyydä kustantajaa selventämään ehdon sisältö. Yhdistyksen jäsenenä voit myös halutessasi toimittaa kustannussopimuksesi yhdistyksen lakimiehille kommentoitavaksi ja kysyä neuvoa kustannussopimuksiin liittyvissä asioissa. TUUMANTUPA Tee varauksesi keväälle mennessä Kevään 2013 sesonkiviikoille ( ) Tuumantuvalle on tehtävä varaukset 30. marraskuuta mennessä toimiston kautta. Mikäli suosituimmilla viikoilla on useita varaajia, vuokraaja ratkaistaan arvalla. Syyskauden suosituimpien lomaviikkojen varaukset on arvottu. Mahdolliset peruutusviikot näkyvät varauskalenterissa (Jäsenyys > Lapinmaja ja residenssit > Varauskalenteri). Tuumantuvan viikkovuokra on helmi-, maalis- ja huhtikuussa sekä elo- ja syyskuussa 250 euroa, muina aikoina 130 euroa. Hintaan sisältyy loppusiivous. Mökkiä voivat vuokrata vain yhdistyksen jäsenet omaan henkilökohtaiseen käyttöön. Mökille ei valitettavasti saa viedä lemmikkieläimiä. Varaukset: verkkosivujen kautta (muut kuin sesonkiviikot) tai puhelimitse tai sähköpostitse (järjestösihteeri Eija Tiihonen, puh , Syksyn apurahojen viimeinen hakupäivä Turun kirjamessut Helsingin kirjamessut Syyskokous Helsingissä Hallituksen kokoukset 9.10., Seuraava jäsentiedote 5/2012 ilmestyy lokakuun puolivälissä. Hallituskatu 2 B, 3. krs, Helsinki puhelin faksi toimisto@suomentietokirjailijat.fi jasentiedote_4_2012.indd :37:41