ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/ Kaupunginhallitus. AIKA kello 16:40-17:58. PAIKKA Kaupungintalo, kokoushuone 115

Transkriptio

1 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/ Kaupunginhallitus AIKA kello 16:40-17:58 PAIKKA Kaupungintalo, kokoushuone 115 LUETTELO KÄSITELLYISTÄ ASIOISTA Otsikko Sivu 54 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen 3 55 Pöytäkirjan tarkastus 4 56 Nakertajan itäosan asemakaavan muutos (Suolahti) 5 57 Rotkolan asemakaavan muutos 7 58 Turvapaikanhakijoiden ja kiintiöpakolaisten kuntapaikkamäärästä 8 päättäminen 59 Äänekosken kaupungin äänestysaluejako alkaen Äänekosken taidehankintapolitiikka ja taidehankintarahaston 18 säännöt 61 Selityksen antaminen korkeimmalle hallinto-oikeudelle Äänekosken 21 kouluverkkoa koskevassa asiassa 62 Ilmoitusasiat Lautakuntien pöytäkirjat Kaupunginjohtajan päätökset Määräalojen luovuttaminen tilasta Peltola 13:107 27

2 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/ OSALLISTUJAT Nimi Klo Tehtävä Lisätiedot LÄSNÄ Kiiskinen Kari 16:40-17:58 puheenjohtaja Kainu Keijo 16:40-17:58 jäsen Lindell Leila 16:40-17:58 2. varapuheenjohtaja Lunttila Tommi 16:40-17:58 1. varapuheenjohtaja Martins Sirpa 16:40-17:58 jäsen Närhi Merja 16:40-17:58 jäsen Piilonen Pentti 16:40-17:58 jäsen Salo Jani 16:40-17:58 varajäsen Tikander Suvi 16:40-17:58 varajäsen POISSA Halttunen Jari jäsen Tuominen Marke jäsen Leppänen Pekka valtuuston 2. varapuh.joht. MUU Tiusanen Matti 16:40-17:58 valtuuston puheenjohtaja Nyholm Rolf 16:40-17:58 valtuuston 1. varapuh.joht. Tani Jaana 16:40-17:58 valtuuston 3. varapuh.joht. Tuononen Matti 16:40-17:58 kaupunginjohtaja Kurkela Jouni I 16:40-17:58 va. hallintojohtaja Ruuska Tuula 16:40-17:58 tekninen sihteeri Kinnunen Olli 16:40-16:46 kaavoituspäällikkö läsnä ALLEKIRJOITUKSET Kari Kiiskinen Puheenjohtaja Jouni Kurkela Pöytäkirjanpitäjä KÄSITELLYT ASIAT PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS Keijo Kainu Sirpa Martins PÖYTÄKIRJA YLEISESTI NÄHTÄVILLÄ klo 9:00-12:00 Äänekosken kaupungin hallintopalvelut

3 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/ Kaupunginhallitus Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen KH 54 KuntaL:n 58 :n 2 momentin mukaan muu toimielin kuin valtuusto on päätösvaltainen, kun enemmän kuin puolet jäsenistä on läsnä. Puheenjohtajan ehdotus: Puheenjohtaja toteaa kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden. Päätös: Hyväksyttiin

4 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/ Kaupunginhallitus Pöytäkirjan tarkastus KH 55 Kuntalain 62 :n mukaan toimielimen kokouksesta on pidettävä pöytäkirjaa. Kuntalain 63 :n mukaan pöytäkirja siihen liitettyine valitusosoituksineen pidetään tarkastamisen jälkeen yleisesti nähtävänä siten kuin siitä on ennakolta ilmoitettu. Puheenjohtajan ehdotus: Kaupunginhallitus valitsee kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja puheenjohtaja määrää pöytäkirjantarkastuksen tapahtuvaksi viimeistään per jan tai na 18. päivänä maaliskuuta 2016 klo 15 mennessä ja tarkas te tun pöytäkirjan pi dettäväksi yleisesti nähtävänä maanantaina 21. päivänä maaliskuuta 2016 klo 9:00-12:00 Ää ne kosken kau pungin ta lol la. Valitaan pöytäkirjantarkastajiksi Keijo Kainu ja Sirpa Martins. Päätös: Hyväksyttiin

5 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/ Kaupunginhallitus Nakertajan itäosan asemakaavan muutos (Suolahti) KH 56 Suolahdessa Suolahdentien ja rautatien väliselle alueelle on laadittu luon nos asemakaavan muutokseksi. Kaavahanke on saatettu vireille kau pun gin hal li tuk ses sa vuoden 2009 kaa voi tus kat sauksen hyväksymisen yhteydessä. Suunnittelualueen pinta-ala on runsaat 50 ha. Suunnittelun tavoitteena on tutkia radanvarsialueen maan käyt tömah dol li suu det esim. työpaikkarakentamiseen ja uusia Suo lah dentien ja radan väliseltä asuntoalueelta vanhentunut asemakaava (van him mat osat asemakaavasta ovat 1940-luvulta). Vanhentuneet kaa va mer kin nät ja määräykset uusitaan nykyisten ohjeiden mu kaisik si ja tarkistetaan aluevarauksien tarkoituksenmukaisuus. Työn yhtey des sä myös nimetään nykyisessä kaavassa nimeämättä jääneitä vi her aluei ta. Kaavaluonnoksessa on osoitettu katuverkko olemassa olevan ti lanteen pohjalta. Voimassa olevan kaavan mukainen Suolahdentieltä Leh to ka dun liittymän kohdalta radan ylitse Suojarinteen länsipuolelle joh ta va yleisen tien varaus on poistettu tarpeettomana ja kaavoitettu Leh to ka tu nykytilanteen mukaisena. Entisen hyppyrimäen ala puo lelle voimassa olevassa kaavassa merkittyä Hiihtokatua on lyhennetty ja muutettu kadun nimi Viljaminkujaksi. Viljaminkujaa pitkin järjestetään kulkuyhteys radan varren teollisuusja varastorakennusten tonteille (T-3). Osittain rakentamattomia T-3 - aluei ta on myös Lastaustien alkupäässä sekä Lehtokadun ja radan vä li sel lä alueella. Nykyisin yksityisessä omistuksessa oleva rautatieasema on kaa voitet tu palvelurakennusten alueeksi, jolla sallitaan yksityiset ja julkiset pal ve lut, liike- ja toimistotilat sekä ympäristöhäiriöitä ai heut ta mat tomat työtilat. Rakennukseen saisi luonnoksen mukaan sijoittaa myös yh den pääkäyttötarkoitukseen liittyvän korkeintaan 80 m 2 :n asunnon. Asemarakennus on määritelty Äänekosken rakennusinventoinnissa pai kal li ses ti, historiallisesti, maisemallisesti ja rakennushistoriallisesti mer kit tä väk si rautatieympäristön asemarakennukseksi ja sille esi tetään kaavaluonnoksessa suojelumerkintää: asemarakennuksen ulko asu tulee säilyttää. Myös vesitorni on merkitty suojeltavaksi ra kennuk sek si. Pääosiltaan rakennetut pientaloalueet on kaavoitettu AO-mer kin nällä, mikä sallii tonteille myös paritalojen rakentamisen. Luonnoksessa on muutamia pienehköjä tonttialueiden rajausten tarkistuksia, mm. pien ten rakentamattomien tonttien liittämisiä olemassa oleviin tonttei hin.

6 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/ Kaupunginhallitus Kaupunginjohtajan ehdotus: Viheralueet on kaavoitettu lähivirkistysalueiksi (VL), jolloin niitä ei ole tar koi tet tu rakennetuiksi puistoiksi. Alueen keskeinen viheralue en tisen hyppyrimäen ympärillä on nimetty Tiitisenmäenpuistoksi. Liitteenä toimitetaan kaavakartta sekä osallistumis- ja ar vioin ti suunni tel ma. Muuhun kaava-aineistoon voi tutustua kaupungintalolla kaavoi tus yk si kös sä. (valmistelu kaavoituspäällikkö Olli Kinnunen, puh ) Kaupunginhallitus hyväksyy, että Nakertajan itäosan asemakaavan muu tok sen valmisteluvaiheen kuuleminen suoritetaan päivä tyn kartan perusteella. Pyydetään luonnoksesta lausunnot tekniseltä lautakunnalta, ym päris tö lau ta kun nal ta, Äänekosken Energia Oy:ltä, Keski-Suomen ELY-kes kuk sel ta, Keski-Suomen museolta ja Liikennevirastolta. Annetaan kaavoituspäällikölle oikeus tehdä teknisluonteisia tar kistuk sia nähtäville asetettavaan kaava-aineistoon. Päätös: Hyväksyttiin Liitteet Liite 1 Nakertajan itäosan asemakaavan muutos, kaavakartta ja osallistumis- ja arviointisuunnitelma, kh

7 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/ Kaupunginhallitus Rotkolan asemakaavan muutos KH 57 Valio Oy on esittänyt asemakaavan muutosta Rotkolan alueella omis ta man sa asemakaavassa teollisuus- ja varastorakennusten alu eek si kaavoitetun alueen osalta. Maanomistajan esityksenä on Kei te leen ranta-alueella sijaitsevien osittain asumiskäytössä olevien ra ken nus ten muodostamista asuinrakennusten tonteiksi: voimassa olevassa asemakaavassa rakennukset kuuluvat teollisuus- ja varastorakennusten alueeseen. Lisäksi kaa va muu tok ses sa selvitetään kulkuyhteyksien järjestämistä. Kaupunginjohtajan ehdotus: Maanomistajan kanssa on sovittu, että yhtiö korvaa kaupungille asema kaa van laatimisesta aiheutuvat kustannukset oman alueensa osal ta. Samassa yhteydessä kaupunki päivittää koko Rotkolan muun alu een 1980-luvulta peräisin olevat asemakaavat tä män hetkis tä ti lan net ta vastaavaksi. Tavoitteena on vanhentuneiden kaa va mer kin tö jen ja -määräysten päi vit tä mi nen sekä kaavojen aluevarausten tar koi tuk sen mu kai suuden tutkiminen. Tavoitteena on lisäksi sel vit tää Juustotien tar koi tuksen mu kai nen aluevaraus, jossa otetaan huo mi oon mm. Aholan ti lan rajalla sijaitseva kiviaita. Tulevan kevään aikana alueelle laaditaan luontoselvitys, jonka yhtey des sä tutkitaan mm. liito-oravien esiintyminen. (valmistelu kaavoituspäällikkö Olli Kinnunen, puh ) Kaupunginhallitus hyväksyy, että Rotkolan asemakaavan muutos saatetaan vireille. Päätös: Hyväksyttiin Liitteet Liite 2 Rotkolan asemakaavan muutos, osallistumis- ja arviointisuunnitelma, kh

8 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/ Kaupunginhallitus Turvapaikanhakijoiden ja kiintiöpakolaisten kuntapaikkamäärästä päättäminen KH 58 Äänekosken kaupungin turvapaikanhakijoiden määrä on tällä het kellä yhteensä 73 henkilöä. He ovat kaikki maahan yksin tulleita 17-vuo tiai ta tai sitä nuorempia lapsia ja nuoria. Nuoret on sijoitettu Kes ki-suo men Opistolle ryhmäperhekotiin, jossa on 21 nuorta ja tu ki asu mis yk sik köön, jossa on 52 nuorta. Toimintaa ylläpitää Ank kuri lastensuojelupalvelut. Kaupunki on käynnistänyt perusopetukseen val mis ta van opetuksen Telakkakadun koululla kahdella ope tus ryhmäl lä, joissa on yhteensä 33 nuorta. Lisäksi Keski-Suomen Opisto jär jes tää Nutukka - Nuoret turvapaikanhakijat kansalaisopistossa ope tus suun ni tel man mukaista koulutusta alaikäisille yli seit se mäntois ta vuo tiail le turvapaikanhakijoille. Äänekoskella on voimassa oleva monikulttuurinen ope tus suun ni telma, joka pitää sisällään myös perusopetukseen valmistavan ope tuksen opetussuunnitelman. Uuden opetussuunnitelman perusteiden mu kai nen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma on val mis telus sa ja se tullaan ottamaan käyttöön Keski-Suomen Elinkeino-, Liikenne- ja Ympäristökeskus tiedustelee työ- ja elinkeinoministeriön pyynnöstä toimialueensa kuntien ha lukkuut ta ja valmiutta ottaa vastaan oleskeluluvan saaneita tur va paikan ha ki joi ta ja / tai kiintiöpakolaisia kuntaan. Käytännössä kuntien tu li si päättää kuinka monta kuntapaikkaa kunta on valmis jär jes tämään. Kiintiöpakolaisen ja oleskeluluvan saaneen tur va pai kan ha kijan ero on siinä, että kiintiöpakolaisella on YK:n pakolaisjärjestön (UNHCR) myöntämä pakolaisen asema, ja hänelle on myönnetty maa han tu lo lu pa vuosittain valtion tulo- ja menoarvion yhteydessä pää tet tä vän pakolaiskiintiön puitteissa. Kiintiöpakolainen saa oles kelu lu van, ja hänellä on Suomessa työnteko-oikeus. Suomeen kiin tiöpa ko lai set pääsevät, kun heille on löytynyt vastaanottava kunta. Turvapaikanhakijat ovat henkilöitä, jotka Suomen valtio ottaa kansain vä lis ten sopimusten mukaisesti vastaan Suomesta kan sain vä listä suojelua ja oleskeluoikeutta hakevina henkilöinä. Tur va pai kan haki joi den vastaanottamista ja majoittamista varten perustettua vastaan ot to kes kus ver kos toa pitävät yllä kunnat, valtio ja Suomen Punai nen Risti. Vastaanottokeskuksessa olevien turvapaikanhakijoiden saa des sa oleskeluluvan, he voivat vapaasti valita asuinpaikkansa ja muut taa kunnasta toiseen, mikä varsin usein tapahtuukin. Pää sääntöi ses ti muuttovirta on suuntautunut suurempiin kasvukeskuksiin, eri tyi ses ti pääkaupunkiseudulle. Maahanmuuttajien määrän rä jähdys mäi nen kasvu on kuitenkin synnyttänyt nyt tarpeen sijoittaa uusia asuk kai ta laajemmille alueille eripuolille maata. ELY-keskus suo sitte lee etenkin vastaanottokeskusten tai hätämajoituskeskusten lä heisyy des sä olevia kuntia arvioimaan kuntapaikkasopimuksen te ke mistä saadakseen kuntaan muuttajista korvaukset heti alusta alkaen ja voi dak seen varautua tarvittavien palvelujen järjestämiseen.

9 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/ Kaupunginhallitus Valtion korvaukset kunnille Valtio korvaa maahanmuuttajien kotoutumisen edistämiseksi jär jestet ty jen toimenpiteiden aiheuttamia kustannuksia kotoutumislain mukai ses ti (6 luku). Kunnalle maksetaan valtion varoista laskennallista kor vaus ta pakolaisen tai muun kansainvälistä suojelua saaneen hen ki lön ja tämän perheenjäsenen kuntaan osoittamisesta, oh jaukses ta, neuvonnasta ja muusta kotoutumista tukevan toiminnan järjes tä mi ses tä. Korvausten piiriin kuuluvan 7 vuotta täyttäneen hen kilön osalta korvaus on 2.300,00 euroa/vuosi ja alle 7-vuotiaan hen kilön osalta 6.845,00 euroa/vuosi. Laskennallisesti korvausta mak setaan yleensä kolme vuotta. Kunnan maksama kotoutumis- ja toimeentulotuki korvataan to teu tunei den kustannusten mukaan. Kunnalle korvataan henkilölle mak setuis ta kotoutumistuesta ja toimeentulotuesta aiheutuneet kus tan nukset enintään kolmen vuoden ajalta. Kotoutumisen tavoitteena on, että maahanmuuttajat voivat osallistua suomalaisen yhteiskunnan toimin taan kuten muutkin maassa asuvat. Suomen tai ruotsin kielen op pi mi nen on yksi kotoutumisen keskeinen tekijä. Työikäisten maahan muut ta jien kohdalla tavoitteena on, että he pääsevät työelämään ja että heidän osaamisensa ja koulutuksensa saadaan suomalaisen yh teis kun nan käyttöön. Kunnalla on alueellaan yleis- ja yhteensovittamisvastuu maa hanmuut ta jien kotouttamisen kehittämisestä, suunnittelusta ja seu rannas ta. Kunta järjestää kotoutumista edistäviä ja tukevia toimenpiteitä ja palveluja maahanmuuttajille. Työ- ja elinkeinoministeriö vastaa maa han muut ta jien kotouttamisesta, ja ELY-keskukset huolehtivat suun nit te lus ta yhteistyössä kuntien ja TE-toimistojen kanssa. Kustannusten korvaamisen edellytyksenä on, että kunta on tehnyt ELY-kes kuk sen kanssa kirjallisen sopimuksen maahanmuuttajan kun taan osoittamisesta ja kotoutumisen edistämisestä. Kirjallisen so pi muk sen lisäksi kunnassa tulee olla kunnanvaltuuston hy väk symä kotouttamisohjelma. Äänekosken kaupunginvaltuusto on hy väksy nyt edellisen, yhä voimassa olevan kotouttamisohjelman , 70. Kotouttamissuunnitelman päivitys tehdään kevään 2016 aikana. _ Laskennallisten, ohjaukseen, neuvontaan ja muuhun kotoutumista tu ke vaan toimintaan maksettavien korvausten lisäksi korvataan kunnal le valtion varoista seuraavista toimenpiteistä johtuvat kus tan nukset: Sosiaali- ja terveydenhuollon erityiskustannukset Jos kunta on järjestänyt korvausten piiriin kuuluvalle henkilölle vamman tai sairauden edellyttämää pitkäaikaista sosiaali- ja ter vey den-

10 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/ Kaupunginhallitus huol toa ja siitä aiheutuu kunnalle huomattavia kustannuksia, kus tannuk set voidaan korvata kunnalle. Lisäksi edellytetään, että henkilö on ollut huollon tai hoidon tarpeessa, kun hän on saapunut Suomeen. Kustannukset korvataan enintään kymmeneltä vuodelta. Vamman tai sairauden perusteella syntyvistä pitkäaikaisista so si aa lija terveydenhuollon kustannuksista voidaan korvata esimerkiksi kehi tys vam ma lais sa (519/1977) ja vammaispalvelulaissa (381/1987) tar koi tet tu jen palvelujen ja tukitoimien kustannukset. Näihin kuuluvat mm. henkilökohtainen apu, koti- ja kuljetuspalvelut, pal ve lu asu minen, kuntoutustoiminta, apuvälinepalvelut, asunnon muutostyöt sekä vam mai sen työllistymistä tukeva toiminta ja vammaisten henkilöiden työ toi min ta. Lisäksi korvataan psyykkisistä traumaperäisistä sairauksista johtuvat toi men pi teet, kuten psykiatrinen hoito, psykoterapia, laitos-, ja perhe hoi to, kuntoutus sekä syövästä, sydänsairaudesta ja neu ro lo gises ta sairaudesta tai muusta vakavasta sairaudesta aiheutuvat pitkä ai kai set ja huomattavat kustannukset, kuten yliopistollisen sai raalan antama erikoissairaanhoito (osasto ja avohoito), kotisairaanhoito ja kotipalvelut sekä kuntoutus. Edelleen korvataan amputaatiosta joh tu vat kustannukset liittyen proteesien uusimiseen ja huoltoon sekä tuki- ja liikuntaelinsairauksista johtuvat toimenpiteet ja muu hoito. Erityisistä syistä muut kunnalle aiheutuneet kustannukset ovat yleen sä ennalta arvaamattomia ja huomattavia ja aiheutuvat so si aali- ja terveydenhuollon tarpeista. Korvaamisesta on sovittava erikseen ELY-keskuksen kanssa. Kustannukset korvataan enintään kym me nel tä vuodelta. Tavanomaiset sosiaali- ja terveydenhuollon toi men pi teet sekä lastensuojelulain mukainen ehkäisevä las ten suoje lu työ kuuluvat yleensä laskennallisten korvausten kattamaan toimin taan. Tulkkaus- ja käännöspalvelut Tulkkauskulut korvataan kunnalle, jos ne liittyvät korvausten piiriin kuu lu val le henkilölle järjestetyn sosiaali- ja terveydenhuollon pal velui hin, kotoutumissuunnitelman laatimiseen, maahantulon al ku vaiheen kotouttamispalvelun käyttöön, perehdyttämiseen kunnassa (esim. asioiminen kaupassa, postissa ja viranomaisissa, julkisen liiken teen käyttö) sekä koulun tai päiväkodin ja kodin väliseen yh teistyö hön. Lisäksi voidaan tapauksittain korvata yllä mainittuihin ti lantei siin liittyviä kääntämisestä aiheutuneita kustannuksia, jos ne ovat ol leet maahanmuuttajan kotoutumisen edistämisen ja asian sel vit tämi sen kannalta välttämättömiä. Tulkkauksen järjestämisestä ai heutu vien kustannusten korvaamiselle ei ole laissa määriteltyä mää rä aikaa. Tulkkauksen tarve on kuitenkin suurin kotoutumisen al ku vuo sina. Tarve vähenee, kun kielitaito kehittyy ja mu kotoutuminen edistyy. Kustannuksia ei korvata enää sen jälkeen, kun maahanmuuttaja on saanut Suomen kansalaisuuden.

11 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/ Kaupunginhallitus Ilman huoltajaa maassa asuvien lasten ja nuorten tuki Kunnalle voidaan korvata myös ilman huoltajaa maassa olevan alaikäi sen perheryhmäkotiin tai muihin asumisyksiköihin sijoittamisesta ai heu tu vat kustannukset sekä lastensuojelun palveluihin rin nas tet tavi na palveluina perhehoito ja asumisen tukipalvelut. Lisäksi las tensuo je lu lain jälkihuoltoon rinnastettavia tukipalveluita voidaan korvata sil loin, kun ilman huoltajaa maassa oleskeleva, kansainvälistä suo jelua saava lapsi tai nuori oleskeluluvan saatuaan tai tullessaan täysi-ikäi sek si muuttaa ryhmäkodista, perheryhmäkodista tai muusta asu mis yk si kös tä tukiasumisyksikköön tai muutoin itsenäisesti asumaan kotipaikkakunnalleen. Jälkihuoltoon rinnastettavina tu ki toimen pi tei nä ja nuoren itsenäistymisen tukena voidaan kunnalle korva ta esimerkiksi tukiperhe- tai tukihenkilötoimintaa. Korvauksia voidaan maksaa siihen asti, kun ilman huoltajaa maahan saapunut nuo ri täyttää 21 vuotta. Korvausta ei kuitenkaan makseta au to maatti ses ti 21 ikävuoteen saakka vaan todellisen ja todennetun tu ki toimien tarpeen perusteella. Alkukartoitus Alkukartoituksen järjestämisen kustannusten korvaaminen koskee kaik kia maahanmuuttajia. Valtioneuvoston asetuksen mukaan kunnal le maksetaan valtion varoista laskennallista korvausta al ku kar toituk sen kustannuksista. Korvaus on 700 euroa jokaisesta kar toi tukseen osallistuneesta. Se voidaan maksaa saman henkilön osalta vain kerran. Korvaukseen sisältyvät mahdolliset tulkkauskulut. Al kukar toi tuk seen sisältyy alkuhaastattelu sekä tarvittaessa tarkentavia toi men pi tei tä. Korvausten maksaminen edellyttää, että kunta on järjes tä nyt ainakin suomen tai ruotsin kielen osaamisen tasoa kar toit tavan alkuhaastattelun. Alkukartoitus on maahanmuuttajalle tarjottava toi men pi de ko ko nai suus, jonka avulla arvioidaan alustavasti hänen työl lis ty mis-, opiskelu- ja muut kotoutumisvalmiutensa sekä kie li koulu tuk sen ja muiden kotoutumista edistävien toimenpiteiden ja pal velu jen tarpeensa. TE-toimisto käynnistää alkukartoituksen maahanmuut ta jal le, joka on työtön työnhakija ja kunnan toimeentulotukea saa va maahanmuuttaja. Alkukartoitusta voivat pyytää myös muut maa han muut ta jat, jolloin kartoitus tehdään, mikäli maahanmuuttajan ar vioi daan sitä tarvitsevan. Paluumuuttoavustus Kunta voi maksaa kohtuulliset matka- ja muuttokustannukset korvaus ten piiriin kuuluvalle henkilölle, joka palaa vapaaehtoisesti kotitai lähtömaahansa muuten kuin tilapäisessä tarkoituksessa. Lisäksi kun ta voi maksaa yhdelle henkilölle enintään kahden kuukauden ja per heel le enintään neljän kuukauden toimeentulotuen perusosan mää rää vastaavan paluumuuttoavustuksen. Edellytyksenä pa luumuu ton tukemiselle on, että henkilön on tarkoitus muuttaa maasta muu ten kuin tilapäisessä tarkoituksessa. Osoituksena tästä voi olla esi mer kik si maistraateille ja kansaneläkelaitokselle tehty muut to ilmoi tus, josta ilmenee ulkomailla oleskelun vakinainen tarkoitus. Mat-

12 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/ Kaupunginhallitus ka- ja muuttokustannuksien korvauksen sekä pa luu muut to avus tuksen myöntää hakemuksesta se kunta, jossa mainittu henkilö asuu. Kun nal le korvataan annetusta paluumuuttoavustuksesta aiheutuvat kus tan nuk set ilman määräaikaa. Korvausten maksamisen perusteet Korvausta maksetaan siitä alkaen, kun henkilölle on rekisteröity ensim mäi sen kerran kotikunta väestötietojärjestelmään. Henkilöistä, joil la ei ole oleskelulupaa maahan tullessaan tai jotka eivät voi oleske lu lu van saatuaan saada kotikuntalain mukaista kotikuntaa, makse taan korvausta oleskeluluvan myöntämisestä alkaen. Pakolaisina tai oleskeluluvan saaneina turvapaikanhakijoina kuntaan sijoitetuista hen ki löis tä aiheutuneiden kustannusten korvaamisen edellytyksenä on, että kunta on laatinut kunnan kotouttamisohjelman ja tehnyt sopi muk sen kuntaan osoittamisesta elinkeino-, liikenne- ja ym pä ris tökes kuk sen kanssa. Korvaukset suoritetaan kotoutumislaissa sää detys ti joko laskennallisen perusteen tai todellisten kustannusten mukaan. Kunnan on haettava korvauksia viimeistään kahden vuoden ku lut tua korvauksiin oikeuttamien toimien toteuttamisesta. Kunta voi ha kea korvauksia laissa ja ohjeessa määritellyistä kuluista kuluvalta vuo del ta sekä kahdelta edelliseltä kalenterivuodelta. Valtionosuudet Pakolaiset ja oleskeluluvan saaneet tulevat otetuiksi huomioon kunnil le maksettavissa valtionosuuksissa, joita maksetaan väes tö määrän mukaan. Näitä ovat kunnan peruspalvelujen valtionosuus sekä esi- ja perusopetuksen kotikuntakorvaukset ja opetustoimen ra hoitus lain mukainen rahoitus. Poikkeuksena valtionosuuksien mää räyty mi ses sä on, että opetus- ja kulttuuriministeriön pääluokasta kun nille ja muille opetuksen järjestäjille myönnetään rahoitusta maa hanmuut ta jien perusopetuksen ja ammatillisen opetuksen valmistavaan kou lu tuk seen ja vieraskielisten lasten lisäopetukseen (korotuskerroin 0,2). Kelan etuudet Kansaneläkelaitos myöntää pakolaisille, toissijaisen suojelun tai huma ni taa ri sen suojelun kautta oleskeluluvan saaneille tai Suomessa va ki nai ses ti asuvan henkilön perheenjäsenille asumiseen pe rus tuvaa sosiaaliturvaa ilman määräaikaa. Lisäksi se myöntää yli 65-vuotiail le tai työkyvyttömille, Suomessa vähintään viisi vuotta asuneille hen ki löil le tarveharkintaisesti sosiaaliavustuksena enintään täyden kan san eläk keen suuruista maahanmuuttajien erityistukea. Tähän mennessä saatujen kokemusten perusteella on nähtävissä, et tä suurimmalle osalle turvapaikanhakijoista ei tule myönteistä turva paik ka pää tös tä. Merkittävä määrä peruuntuu myös tur va pai kanha ki joi den omasta aloitteesta heidän huomattuaan saaneensa väärää tietoa kohdemaansa olosuhteista jo ennen lähtöään al ku pe räises tä kotimaastaan.

13 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/ Kaupunginhallitus Kaupunginjohtajan päätösehdotus: On todennäköistä, että erityisesti perheettömät aikuiset henkilöt muut ta vat myönteisen päätöksen jälkeen kasvukeskuksiin. Ää nekos kel le tällä hetkellä sijoitetut turvapaikanhakijat ovat kaikki maahan yksin tulleita nuoria ja lapsia, joille siirtyminen paikalliseen, alaikäi sil le tarkoitettuun, perheryhmäkotiin tai muihin asumisyksiköihin oli si alkuvaiheessa luonnollinen vaihtoehto. Näin ollen voidaan olettaa, että he voisivat myönteisen turvapaikkapäätöksen jälkeen jäädä Ää ne kos kel le, mikäli kaupunkiin näitä asumisen palveluyksiköitä perus te taan. (valmistelu va. hallintojohtaja Jouni Kurkela, puh ) Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle, että se tekee päätök sen, jonka mukaan Äänekosken kaupunki varautuu kotouttamaan vuo sit tain 30 oleskeluluvan saanutta turvapaikanhakijaa Ää ne koskel le. Kuntapaikkojen määrää ja kuntaan muuton alkuvaiheen pal velui den ja kotouttamistoimenpiteiden tarvetta arvioidaan Ää ne kos ken kaupungin ja ELY-keskuksen välisissä vuosittaisissa neu vot te luis sa. ELY-keskus korvaa kaupungille kotoutumislain mukaisista toi men piteis tä aiheutuneet kustannukset. Kaupunginhallitus suhtautuu myönteisesti lapsille ja nuorille tar koitet tu jen perheryhmäkotien ja muiden maahanmuuttoviranomaisten hy väk sy mien yksityisten tukiasumisyksiköiden perustamiseen Ää nekos kel le. Kaupunginhallitus esittää edelleen kaupunginvaltuustolle, että se antaa kaupunginhallitukselle valtuutuksen tehdä ELY-keskuksen kanssa kirjallinen sopimus oleskeluluvan saaneiden tur va pai kan ha ki joiden kuntaan osoittamisesta ja kotoutumisen edistämisestä. Päätös: Hyväksyttiin

14 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/ Kaupunginhallitus Äänekosken kaupungin äänestysaluejako alkaen KH 59 Vaalilain 8 :n mukaan kunta muodostaa yhden äänestysalueen, joll ei sitä ole tarpeen jakaa useampaan äänestysalueeseen. Ää nestys aluei den maantieteellisestä koosta taikka asukasmäärästä ei laissa ole määräyksiä. Vaalilain mukaan äänestysalueista päättää kunnan val tuus to. Edelleen on säädetty, että äänestysaluejakoa koskevasta pää tökses tä on ilmoitettava maistraatille viimeistään huhtikuussa, jolloin ää nes tys alue ja ko tulee voimaan 15. lokakuuta samana vuonna. Tämä uusi äänestysaluejako on voimassa niissä vaaleissa ja kan sanää nes tyk sis sä, jotka toimitetaan saman vuoden lokakuun 15. päiväs tä alkaen. Päätös on voimassa toistaiseksi siihen saakka kunnes si tä vaalilain määräämän järjestyksen mukaisesti uudestaan muu tetaan, kuitenkin vähintään seuraavan vuoden 14. lokakuuta saakka. Maistraatille ilmoitettua, äänestysaluepäätöstä noudatetaan hal linto-oi keu del le mahdollisesti tehdystä valituksesta huolimatta kunnes va li tus on ratkaistu, jollei hallinto-oikeus muuten määrää. Hal lin tooi keu den antamasta päätöksestä ei voi valittaa. (VaaliL 1998/714, 8). Saman pykälän mukaan on valtuuston myös määrättävä, mihin äänes tys alu ee seen kuuluvat ne henkilöt, joita ei ole väes tö tie to jär jestel mäs sä merkitty minkään asuinkiinteistön kohdalle. Mikäli Äänekosken kaupunki haluaa muuttaa äänestysaluejakoa siten, että uusi jako olisi voimassa jo vuoden 2017 kevään kun ta vaaleis sa, on äänestysaluejaosta tehtävä päätös ja toimitettava se maist raa til le huhtikuun 2016 loppuun mennessä. Äänekosken kaupunki on nykyisin jaettu 9 äänestysalueeseen, joista nel jän äänestyspaikka sijaitsee Äänekosken keskustaajaman alu eella, 2 Suolahden taajaman alueella ja muut 3 äänestyspaikkaa Honko las sa, Konginkankaalla ja Sumiaisissa. Vuoden 2015 vaaleissa vaa li päi vä nä äänestäneitä oli 5539 (33,9 % äänioikeutetuista) ja ennak koon äänestäneitä oli yhteensä 5042 (30,8 % äänioikeutetuista). An net tu jen äänien määrä oli yhteensä (64,7 % ää ni oi keu tetuis ta). Kevään 2015 eduskuntavaalien vaalipäivänä äänestäneet ja äänioikeutetut äänestysalueittain. Äänestysalueen Äänestysalueen Vaalipäivänä Ääninumero nimi äänestäneitä oikeutetut 1 Keskusta Kirkonmäki-Kuhnamo Akanniemi-Karhunlähde

15 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/ Kaupunginhallitus Markkamäki Honkola Konginkangas Alkula-Keskusta Mutapohja-Majala Sumiainen Jokaisella äänestysalueella on kunnanhallituksen määräämä vaa lipäi vän äänestyspaikka, asianmukainen äänestystila, tarvittava kalus to, vaalimateriaali ja laitteet. Vaalipäivänä äänestäjä voi ää nestää vain sen äänestysalueen äänestyspaikassa, johon hänet on asuin kiin teis tön sijainnin perusteella väestötietojärjestelmässä re kiste röi ty. Äänekosken keskustaajamassa on neljä eri äänestysaluetta ja neljä ää nes tys paik kaa. Äänestysalueiden väestön keskittymisestä johtuen ovat vaalipäivän äänestyspaikat sijoittuneet siten, että Keskustan ja Kir kon mä ki Kuhnamon äänestyspaikkojen etäisyys on noin 700 met riä toisistaan ja Akanniemi Karhunlähteen ja Markkamäen äänes tys pai kan etäisyys toisistaan on noin 750 metriä. Näin ollen äänes tys paik ko jen saavutettavuus ei juurikaan muutu vaikka osa äänes tys alueis ta ja paikoista poistettaisiin. Kaksi äänestyspaikoista on kau pun gin omistamissa kiinteistöissä (kaupungintalo ja kes kus koulu) ja kaksi äänestyspaikoista on viime vaaleissa toiminut ul ko puo listen hallitsemissa tiloissa (entinen kaupungin varikko ja kaup pa op pilai tos). Suolahden kahden äänestysalueen äänestyspaikkojen välinen etäisyys toisistaan on myös vajaan kilometrin ja siten Suolahden keskus taa ja maa ajatellen kävelyetäisyydellä toisistaan. Ha ja-asu tus alueel ta tuleville äänestäjille ei nykyisten äänestyspaikkojen si jain ti erolla ole merkitystä. Suolahden molemmat äänestyspaikat toimivat kau pun gin omistamissa tiloissa (Asemakadun koulu ja Telakkakadun kou lu). Äänestyksen järjestämisestä kullakin äänestysalueella huolehtii vaali lau ta kun ta, johon kuuluu puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja kolme muuta jäsentä sekä tarpeellinen määrä varajäseniä, joita on kuiten kin oltava vähintään kolme. Lisäksi on nimetty vaalipäivän ää nestys tä ja laitosäänestyksiä varten vaaliavustajia. Viime vuosina ha lukkuus toimia vaaleihin liittyvissä luottamustehtävissä ja vaa li avus ta jina on vähentynyt ja puolueilla on ollut jonkin verran vaikeuksia löytää luottamushenkilöitä näin moneen vaalilautakuntaan. Keskeisin asia, jolla kunta pystyy itse vaikuttamaan vaaleista ai heutu viin kustannuksiin, on kunnassa ylläpidettävien äänestysalueiden mää rä. Käytännössä taloudellista merkitystä sillä on ainoastaan kunta vaa leis sa, joissa kustannukset tulevat kokonaisuudessaan kunnan mak set ta vak si. Edellisten kunnallisvaalien (2012) kustannukset oli-

16 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/ Kaupunginhallitus vat noin euroa. Valtiollisissa vaaleissa ja Euroopan Unionin eu ro par la ment ti vaa leis sa maksaa valtio kunnille tulevista kuluista suu rim man osan. Tulevien sote- / itsehallintoalueiden vaalien ai katau luis ta tai kustannusperiaatteista ei ole vielä edes arvioita. Kuluja vaalien järjestämisessä tulee erikseen palkattavien työn te kijöi den ja luottamushenkilöiden palkkioista, ostopalveluna han kit tavis ta vaalipaikkojen rakentamiskuluista, siivoamiskuluista, opas tamis ku luis ta, ilmoituskuluista, tilavuokrista vaalimainostelineiden kulje tus- ja kunnostuskustannuksista sekä atk-liittymien rakentamisista. Etu äänestysalueiden yhdistämisestä olisi siinä, että henkilöstöä tarvit tai siin aikaisempaa vähemmän, äänten laskenta tulisi su ju vammak si ja itse äänestystapahtuma tulisi näyttävämmäksi ja suun ni tellut tilat olisivat kaikki kaupungin hallinnassa. Kunnan äänestysaluejakoa määriteltäessä tulee kuitenkin huolehtia myös siitä, että mikään äänestysalue ei muodostu ää nes tä jä mää rältään niin suureksi, että siitä aiheutuu haittaa äänestäjille ää nes tyspai kan ruuhkautumisena ja toisaalta vaalilautakunnan alustavan tulos las ken nan hidastumisena, jolloin koko kunnan tuloslaskenta viiväs tyi si. Keskushallinto on valmistellut uutta äänestysaluejakoa siten, että muu tok set nykyiseen aluejakoon ovat seuraavat: 1. Äänestysalueet Keskusta (nro 1) ja Kirkonmäki-Kuhnamo (nro 2) yh dis te tään. Äänestysalueen numeroksi tulee nro 1 ja äänestysalueen ni mek si Äänekoski. Äänestyspaikaksi tulisi kaupungintalo. 2. Äänestysalueet Akanniemi-Karhunlähde (nro 3) ja Markkamäki (nro 4) yhdistetään. Äänestysalueen numeroksi tulee nro 2 ja Ää nes tys alu een nimeksi Markkamäki. Äänestyspaikaksi tulisi Keskuskoulun ruo ka la (Äänekoski). 3. Äänestysalueet Mutapohja-Majala (nro 8) ja Alkula-Keskusta (nro 7) yh dis te tään. Äänestysalueen numeroksi tulee nro 3 ja ää nes tys alu een nimeksi Suolahti. Äänestyspaikaksi tulisi Asemakadun koulu (Suo lah ti). 4. Honkola - äänestysalue (nro 5) pysyy entisellään, mutta uudeksi ää nes tys alu een numeroksi tulee nro 4. Äänestyspaikka säilyy Hon ko lan koululla. 5. Konginkangas-äänestysalue (nro 6) pysyy entisellään, mutta uu dek si äänestysalueen numeroksi tulee nro 5. Äänestyspaikka säilyy Kon gin kan kaan koululla.

17 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/ Kaupunginhallitus Kaupunginjohtajan ehdotus: 6. Sumiainen äänestysalue (nro 9) pysyy entisellään, mutta uudeksi ää nes tys alu een numeroksi tulee nro 6. Äänestyspaikka säilyy Su mi ais ten koululla. (valmistelu va. hallintojohtaja Jouni Kurkela, puh ) Kaupunginhallitus päättää esittää kaupunginvaltuustolle, että Ää nekos ken nykyiset äänestysalueet: 1. Keskusta ja 2. Kirkonmäki Kuhnamo yhdistetään yhdeksi ää nestys alu eek si, 3. Akanniemi Karhunlähde ja 4. Markkamäki yhdistetään yhdeksi ää nes tys alu eek si sekä 7. Alkula-Keskusta ja 8. Mutapohja-Majala yhdistetään yhdeksi äänes tys alu eek si. Äänestysalueiden nimet ja numerot muutetaan seuraavasti: Vanha äänestysalue Uusi äänestysalue 001 Keskusta 001 Äänekoski 002 Kirkonmäki-Kuhnamo 001 Äänekoski 003 Akanniemi-Karhunlähde 002 Markkamäki 004 Markkamäki 002 Markkamäki 007 Alkula-Keskusta (Suolahti) 003 Suolahti 008 Mutapohja-Majala 003 Suolahti 005 Honkola 004 Honkola 006 Konginkangas 005 Konginkangas 009 Sumiainen 006 Sumiainen Kaupunginhallitus päättää esittää kaupunginvaltuustolle, että kaupun gin val tuus to määrää, että ne henkilöt, joita ei ole merkitty väestö tie to jär jes tel mäs sä minkään kiinteistön kohdalle, kuuluvat ää nestys alu ee seen nro 1. Päätös: Hyväksyttiin

18 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/ Vapaa-aikalautakunta Kaupunginhallitus Äänekosken taidehankintapolitiikka ja taidehankintarahaston säännöt VAPAA Vapaa-aikalautakunta hyväksyi kokouksessaan si vis tysjoh ta jan ehdotuksen katsoa Äänekoskelle perustetun tai de mu seo yksi kön ns. Hammarènin talon kauppakirjan allekirjoituksen yh tey dessä Taidemuseoyksikkö on operoinut tähän saakka ainoastaan Toivo Pa ran tai sen taidemuseosäätiön kokoelmalla (n.750 teosta), josta en sim mäi nen perusnäyttely ja nykyinen uudistettu perusnäyttely koot tiin. Lisäksi taidemuseoyksikkö hallinnoi entisen Äänekosken kau pun gin taidekokoelmaa (n.260 teosta) sekä entisen Suolahden kau pun gin taidekokoelmaa (n.120 teosta). Ko. kokoelmien teokset on sijoitettuna uuden Äänekosken kaupungin virastoihin ja muihin jul ki siin tiloihin, eivätkä ne ole taidemuseon operatiivisen näyt te ly toimin nan ulottuvilla. Taidemuseon olemassaololle ja toiminnalle on kuitenkin ää rim mäisen tärkeää, että museolla on oma kokoelmansa, jolle on luotu toimin ta oh jeet mm. kartuntapolitiikan osalta. Tämä ilmenee Val tio neuvos ton asetuksessa museoista (1192/2005), joka astui voimaan yhdessä museolain 1 ja 2 :n muutoksen yhteydessä. Museo toi men tavoitteellisuuden ja suunnitelmallisuuden lisäämisellä tar koi te taan sitä, että museolla tulee olla pitkän tähtäimen toimintaja taloussuunnitelma, joka sisältää rahoitussuunnitelmien lisäksi suun ni tel mat museon tavoitteista ja painopisteistä sekä siitä, kuinka tut ki mus ja konservointi sekä kokoelmien esittäminen, tallennus, kartut ta mi nen ja säilyttäminen on museossa järjestetty/tullaan jär jes tämään. Suolahden kaupungin taidehankintarahasto siirtyi kuntafuusion yhtey des sä uuden Äänekosken hallintaan. Rahaston peruspääoma syn tyi 1980-luvulla patsasrahastolta ylijääneestä rahasummasta (11 751,58 mk), joka siirtyi sääntömuutoksen myötä tai de han kin ta ra haston peruspääomaksi. Rahastoa kartutettiin vuosittain määrärahoilla, jot ka kaupunginvaltuusto talousarviossa tai muutoin osoitti ra hastoon, rahaston pääomalle kertyneillä koroilla (10%) sekä lah joi tus varoin. Suolahden kaupunginvaltuusto hyväksyi rahaston sään töi hin kaksi muutosta, joista toinen käsitteli taidehankinnasta päät tä vää tahoa ja toinen vuosittaista rahaston kartuttamista. Muutok sen myötä poistettiin lause "Kassavaroina oleville rahaston va roille suoritetaan vuosittain 10 prosentin korkoa." Taiderahaston pääoman nykyinen arvo on ,21 euroa. Tällä hetkellä uuden Äänekosken taidehankinnat on tehty suoraan ta lous ar vio mää rä ra hoil la ilman suunnitelmallista kartuntapolitiikkaa. Tu le vaan kokoelmapoliittiseen ohjelmaan kirjataan taidemuseon

19 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/ Vapaa-aikalautakunta Kaupunginhallitus Vapaa-aikajohtajan ehdotus: pro fi loi tu mi nen keskisuomalaiseen grafiikkaan, jonka ajallinen pai nopis te ulottuu 1940-luvulta nykyhetkeen. Lisäksi hankitaan veistoksia ja maalauksia paikallisuusperiaatteen mukaisesti. Kokoelmiin han kitta vien teosten lähtökohtana on, että teoksella on suhde olemassa ole vaan kokoelmaan ja/tai sen katsotaan profiloivan tulevaisuuden ko koel maa halutulla tavalla. Kartuntapolitiikka koskee kaikkia kokoel miin hankittavaksi aiottuja lahjoituksina tarjottavia taideteoksia. Pe ri aat teet tulee perustella selkeästi ja kirjallisesti kunkin han kit tavan teoksen kohdalla. Kartuntapolitiikka tarkistetaan vähintään viiden (5) vuoden välein ja tarvittaessa useammin. Ylläolevan asian valmisteli vuonna 2008 vs. kulttuurijohtaja Marjo Aho la. Tämän jälkeen asiaa käsiteltiin kaksi kertaa va paa-ai ka lau ta kun nassa ja lopullisesti taidehankintarahaston säännöt hyväksyi ja vahvisti kau pun gin hal li tus Vahvistetut säännöt on liitteenä nro 1. Edellisen kerran vapaa-aikalautakunta päätti osoittaa vuoden 2011 tai de han kin toi hin euroa. Lisäksi se päätti osoittaa euroa Äänekosken kaupungin juhlavuoden 2011 taidehankintaan ja tuol loin yhtenä ajatuksena oli, että hankittava teos sijoitettaisiin kaupun gin ta lon alapuoliseen rantapuistoon. Teoksen hankinta jäi kulttuu ri joh ta jan ja museonjohtajan valmisteltavaksi, taidehankintaa ei ole tehty, eikä määrärahaa käy tet ty. Rahaston pääomaa on tällä hetkellä , 66 euroa. (valmistelu vapaa-aikajohtaja Markku Auvinen, puh ) Vapaa-aikalautakunta vahvistaa vuoden 2016 taidehankintarahaksi euroa, jolla kartutetaan taidemuseon kokoelmia. Lisäksi lautakunta päättää, että jo aiempi päätös osoittaa euroa taideteoksen hankintaan taiderahastosta, toteutetaan vuoden 2017 aikana Suomen itsenäisyyden 100- vuotisjuhlan kunniaksi. Teok sen hankinnan valmistelee rahaston sääntöjen mukaan museon joh ta ja vuoden 2016 aikana ja päätöksen siitä tekee kult tuu rijoh ta ja. Teoksen sijaintipaikan päättää vapaa-aikalautakunta. Käsittely Vapaa-aikajohtajan uusittu ehdotus:

20 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/ Vapaa-aikalautakunta Kaupunginhallitus Vapaa-aikalautakunta päättää vahvistaa vuoden 2016 tai de han kinta ra hak si taiderahastosta euroa, jolla kartutetaan tai de museon kokoelmia. Vapaa-aikalautakunta päättää, että aiempi päätös osoittaa eu roa taideteoksen hankintaan, pidetään voimassa. Hankinta to teute taan vuoden 2017 aikana Suomen itsenäisyyden 100- vuotisjuhlan kun niak si. Asian valmistelevat vapaa-aikalautakunnalle mu seon johta ja ja kulttuurijohtaja. Samalla vapaa-aikalautakunta esittää kaupunginhallitukselle, että tai de ra has ton sääntöihin tehdään muutos kappale "Rahaston va roil la hankittavasta taiteesta tekee päätöksen va paa-ai ka lau ta kunta kulttuurijohtajan ja museonjohtajan esityksestä". Päätös: Hyväksyttiin KH 60 Kaupunginjohtajan ehdotus: Kaupunginhallitus hyväksyy, että taiderahaston sääntöihin tehdään muutos 6. :n ensimmäiseen kappaleeseen. Muutoksen jälkeen 6. :n ensimmäinen kappale on seuraavanlainen: "Rahaston varoilla hankittavasta taiteesta tekee päätöksen vapaa-aikalautakunta kulttuurijohtajan ja museonjohtajan esityksestä". Päätös: Hyväksyttiin Liitteet Liite 3 Äänekosken kaupungin taidehankintarahaston säännöt, kh

21 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/ Kaupunginhallitus Selityksen antaminen korkeimmalle hallinto-oikeudelle Äänekosken kouluverkkoa koskevassa asiassa KH 61 Korkein hallinto-oikeus pyytää Äänekosken kaupunginhallitukselta se li tys tä valitukseen, joka koskee Hämeenlinnan hallinto-oikeuden pää tös tä , päätösnumero 15/0984/3, diaarinumero /2299. Hämeenlinnan hallinto-oikeus on antamallaan vä li pää töksel lä nro 15/0286/3 hylännyt valittajien vaatimuksen kau pun gin valtuus ton ( , 92) päätöksen täytäntöönpanon kieltämisestä. Valituksen alaisella päätöksellään Hämeenlinnan hallinto-oikeus on hy län nyt valittajien Äänekosken kaupunginvaltuuston päätöstä ( , 92) koskevan valituksen. Samalla hallinto-oikeus on hy län nyt molempien osapuolten oikeudenkäyntikuluvaatimukset. Korkeimmalle hallinto-oikeudelle nyt tehdyssä valituksessa tois tetaan jo hallinto-oikeuteen tehdyssä valituksessa esitetyt seikat ku ten val tuu tet tu jen esteellisyys, ulkopuolisten henkilöiden kuu le mi nen valtuus ton kokouksessa ja asukkaiden tasapuolinen kohtelu hal lin nossa. Lisättyinä otsikkoasioina on valituksessa esitetty kohdat Asian kä sit te lyn yhteydessä myöhemmin julki tulleet seikat ja Muut päätök sen te koon vaikuttavat seikat. Äänekosken kaupunki ja ne poliittiset päättäjät ja virkamiehet, jotka hal lin to-oi keu del le tehdyssä valituksissa on erikseen nimetty, ovat jo vas tan neet kertaalleen esitettyihin valituksiin tai väitteisiin. Kau pungin hal li tus käytti tällöin vastauksensa laatimisessa apunaan jy väs kylä läi sen asianajotoimiston lakimiehiä. Hämeenlinnan hal lin to-oi keuden lakimiehet ovat niin ikään käyneet omalta osaltaan läpi hal linto-oi keu teen tehdyn valituksen sisällön, eivätkä ole todenneet kaupun gin asiaa koskevassa käsittelyssä tai päätöksenteossa sellaisia työ ta po ja, menetelmiä tai virheitä, jotka olisivat aiheuttaneet tarpeen pää tök sen kumoamiseen. Asiaan liittyy myös kaksi Aluehallintovirastoon tehtyä kantelua ( ja ), jotka koskevat sekä kouluverkkoasian valmis te lua että päätöksentekoa. Molemmista kanteluista on tullut aluehal lin to vi ras ton ratkaisut helmikuussa Valitukset, vastaukset va li tuk siin ja aluehallintoviraston ratkaisut liitetään nyt käsittelyssä ole van selityspyynnön vastaukseen. Molemmissa tapauksissa on rat kai su asiallisesti sama: Aluehallintovirasto katsoo, että Ää ne kosken kaupunki on toiminut käytettävissä olevien asiakirjojen pe rusteel la kyseisessä asiassa asianmukaisesti, eikä kantelu anna aluehal lin to vi ras tol le aihetta enempiin toimenpiteisiin. (valmistelu va. hallintojohtaja Jouni Kurkela, puh )

22 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/ Kaupunginhallitus Kaupunginjohtajan ehdotus: Kaupunginhallitus valtuuttaa kaupungin keskushallinnon laatimaan ja toimittamaan laatimansa selityksen Korkeimmalle hal lin to-oi keudel le vastauksena kaupungille toimitettuun selityspyyntöön. Kes kus hal lin to voi tarvitessaan käyttää asian valmistelussa myös ulko puo lis ta apua. Päätös: Hyväksyttiin Liitteet Liite 4 Korkeimman hallinto-oikeiden selvityspyyntö, kh

23 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/ Kaupunginhallitus Ilmoitusasiat KH Äänekosken kaupungille on toimitettu seuraavat pöytäkirjat: Keski-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymä, hallitus, keskiviikkona , klo , Keskussairaalan kabinetti 1, Jyväskylä. Äänekosken ammatillisen koulutuksen kuntayhtymä, hallitus, , klo Piilolantie 17, Äänekoski. Pöytäkirjojen asialistat ovat oheismateriaalina. 2. Valtionkonttori / Perintöasiat on antanut päätöksen koskien perijättä edesmenneen Anna-Liisa Lindströmin perinnönjakoa.(päätös , Nro 1098/ /2014) Kuolinpesän rahavaroista on osa luovutettu hakemuksesta kahdelle vainajan läheiselle henkilölle heidän ja vainajan läheisen suhteen perusteella. Valtio on pysyttänyt rahavaroista suurimman osan valtiolla itsellään. Päätös perustuu Valtionkonttorin harkintavaltaan ja vakiintuneeseen ratkaisukäytäntöön. Kuolinpesään kuuluvasta kiinteistöstä Äänekoski, Koivusaari ( ) noin 2,7 hehtaarin määräala (pohjoisempi palsta kokonaisuudessaan) pysytetään valtion omistuksessa ja luovutetaan ympäristöministeriön hallintaan käytettäväksi luonnonsuojelutarkoitukseen METSO-ohjelman kohteena. Kuolinpesän muu omaisuus mukaanlukien kuolinpesään kuuluva kiinteistö Äänekoski, Kannanniemi ( ) kokonaisuudessaan ja kiinteistöstä Koivusaari se osa, jota ei pysytetä valtion omistuksessa, luovutetaan Äänekosken kaupungille seuraavilla ehdoilla: 1. Kaupunki vastaa pesän veloista ja maksuista. 2. Kaupunki käyttää omaisuuden hakemuksessa esitetyn mukaisesti lapsiperheitä tukevaan pilottiprojektiin. 3. Jos ilmaantuu perimään oikeutettu sukulainen tai testamentin saaja, kaupunki luovuttaa omaisuuden tälle. Tämä ehto koskee myös läheisyysperusteella osan rahavaroista saaneita yksityisiä henkilöitä. 3. Elinkeino,- liikenne- ja ympäristökeskusten päätös koskien Äänekoski - Vaajakoski -vesireitin yhteistarkkailuohjelmaa vuosille (KESELY/2139/2015 ja POSELY/1983/5723/2015) Keski-Suomen ELY-keskus ja Pohjois-Savon ELY-keskuksen

24 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/ Kaupunginhallitus Kaupunginjohtajan ehdotus: kalatalousviranomainen hyväksyvät eräin täydennyksin Metsä Fibre Oy:n ELY-keskukselle toimittaman yhteistarkkailuesityksen Äänekoski - Vaajakoski -vesireitin vesistö- ja kalataloustarkkailuksi. Tarkkailun osapuolia ovat Metsä Fibre OY/Metsä Board Oyj/CP Kelco Oy/Äänekosken tehtaat sekä Äänekosken Energia Oy/Teräväniemen ja Suolahden jäteveden puhdistamot. Päätöksen tarkennukset koskevat sedimenttitutkimuksen laajentamista myös yläjuoksulle, kalataloustarkkailun telemetriaseurantaa ja sen onnistumista, kaloista tehtävien jäämäaine- ja raskasmetallipitoisuuksien seurantaa ja seurantatietojen rekisteröintiä. Lisäksi tarkennuksia vaadittiin myös veden lämpötilamittauksiin mm. lämpötilaloggeripisteiden lisäämistä tehtaan alapuolisiin vesiin mm. Kapeenkosken ja Kuusaankosken kutuun soveltuvien koskenosien niskalle tai alle. Lämpötiloja tulee mitata ympärivuotisesti. Muut muutosvaatimukset koskevat tarkennuksia raportointiin. Tarkkailuohjelma on voimassa vuoden 2021 loppuun saakka. (valmistelu va. hallintojohtaja Jouni Kurkela, puh ) Merkitään ilmoitusasiat tiedoksi. Päätös: Hyväksyttiin

25 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/ Kaupunginhallitus Lautakuntien pöytäkirjat KH 63 Kaupunginhallitukselle on toimitettu seuraavien lautakuntien pöytäkirjajäljennökset: Kaupunginjohtajan ehdotus: Kasvun ja oppimisen lautakunta Perusturvalautakunta Tekninen lautakunta Vapaa-aikalautakunta Ympäristölautakunta Kaupunginhallitus päättää, ettei se ota käsiteltäväkseen edellä mainituissa ko kouksissa tehtyjä päätöksiä. Päätös: Hyväksyttiin Oheismateriaali Lautakuntien päätösluettelot, kh

26 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/ Kaupunginhallitus Kaupunginjohtajan päätökset KH 64 Kaupunginhallitukselle on toimitettu kaupunginjohtajan päätökset ajalta Puheenjohtajan ehdotus: yleinen päätös 2 Äänekosken kaupungin ja AKK Sports Oy:n välinen yhteistyösopimus koskien Neste Rallia 2016 yleinen henkilöstöpäätös, viranhaltijapäätösten tarkastus 17 Va. hallintojohtajan, henkilöstöjohtjaan, kaavoituspäällikön ja talousjohtajan viranhaltijapäätösten tarkistaminen Ei oteta edellä mainittuja kaupunginjohtajan päätöksiä kaupunginhalli tuksen käsiteltäväksi. Päätös: Hyväksyttiin

27 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/ Kaupunginhallitus Määräalojen luovuttaminen tilasta Peltola 13:107 KH 65 Suolahden Mutapohjassa osoitteessa Keiteleentie 76b kaupungin omis ta mal la vuokratontilla olevasta rakennuksesta on vireillä kiinteis tö kaup pa. Kaupunginjohtajan ehdotus: Rakennuksen ostaa viereisen tontin nro 11 omistaja. Myytävän rakennuksen ympärille muodostetaan 3500 m 2 :n vuok ratont ti ja ostajan omistamaan tonttiin nro 11 liitetään kaupungin omista mas ta tilasta (Peltola) 518 m 2 :n suuruinen alue. Alueen hinnoitteluna käytetään aiemmin samassa korttelissa (KH ja KH ) päätettyä myyntihintaa eli 4 e/m2. (valmistelu tonttipäällikkö Petri Konttimäki, puh ) Kaupunginhallitus päättää 1. ottaa tämän asian käsiteltäväkseen kokouskutsun ulkopuolisena asiana hallintosäännön 33 :n 2. momentin nojalla ja 2. vuokrata Jari Rossille noin 3500 m 2 :n suu rui sen määräalan tilasta Peltola (perusvuokra 700 euroa/vuosi) ja myydä noin 518 m 2 :n määräalan tilasta Peltola hintaan 2072 euroa. Vuokrasopimus ja kauppakirja on allekirjoitettava 1 vuoden kuluesssa. Päätös: Hyväksyttiin Oheismateriaali Määräalojen luovuttaminen tilasta Peltola 13:107, kartta, kh

28 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/ Äänekosken kaupunginhallitus MUUTOKSENHAKUKIELLOT Kieltojen Seuraavista päätöksistä ei saa tehdä kuntalain 91 :n mukaan oikaisuvaatimusta eikä kunnallisvalitusta, koska päätös koskee vain valmistelua ja täytäntöön- perusteet panoa. Pykälät: 54-59, Koska päätöksestä voidaan tehdä kuntalain 89 :n 1. mom. mukaan kirjallinen oikaisuvaatimus, seuraaviin päätöksiin ei saa hakea muutosta valittamalla: Pykälät: 60, 65 Hallintolainkäyttölain 5 :n/muun lainsäädännön mukaa seuraaviin päätöksiin ei saa hakea muutosta valittamalla. Pykälät ja valituskieltojen perusteet: Hankinta-asiat: Pöytäkirjan :ssä tehdyn päätöksen voi julkisista hankinnoista annetun lain (hankintalaki) mukaan hakea muutosta vaatimalla hankintayksiköltä oikaisua (han kintaoikaisu). Asia voidaan myös saattaa markkinaoikeuden käsiteltäväk si, mi käli hankinnan arvo ylittää hankintalain 15 :n mukaisen kynnysarvon. Oi kaisuohje ja valitus osoitus liitteenä. OIKAISUVAATIMUSOHJEET Oikaisuvaatimusoikeus Oikaisuvaatimuksen saa tehdä se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeu- Päätökseen tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. teen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä Oikaisuviranomainen kun nan jäsen. Seuraaviin päätöksiin tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen Äänekosken kaupunginhallitukselle, osoite Hallintokatu 4, PL 24, ÄÄNE KOS KI 14 päi vän ku luessa päätöksen tiedoksisaannista. Pykälät: 60, 65 Oikaisuvaatimusaika ja sen alkaminen Oikaisuvaatimuksen sisältö ja toimittaminen Lisätietoja Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa tiedoksisaannista. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä, saantitodistuksen osoittamana aikana tai erillisen tiedoksisaantitodistukseen merkittynä aikana.tavallinen sähköinen tiedoksianto katsotaan annetun tiedoksi kolmantena päivänä viestin lähettämisestä, jollei muuta näytetä. Oikaisuvaatimuksesta on käytävä ilmi vaatimus perusteluineen ja se on tekijän allekirjoitettava. Oikaisuvaatimus on toimitettava oikaisuvaatimusviranomaiselle ennen oikaisuvaatimusajan päättymistä. Valitusasiakirjat voi toimittaa myös: nimi, osoite ja postitoimipaikka Pykälät: Valitusasiakirjat on toimitettava ¹ ): nimi, osoite ja postitoimipaikka Pykälät: ¹) Jos toimitettava muulle kuin valitusviranomaiselle