Kaupunginhallitus Kiintiöpakolaisten vastaanottosopimuksen valmistelu 443/ /2015

Transkriptio

1 Kaupunginhallitus Kiintiöpakolaisten vastaanottosopimuksen valmistelu 443/ /2015 KH 253 Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus tiedustelee työ- ja elin kei no mi nis te riön pyynnöstä toimialueensa kuntien halukkuutta ja val miut ta ottaa vastaan kiintiöpakolaisia. ELY-keskus kehottaa etenkin vastaanottokeskuksen tai hätämajoituskeskuksen läheisyydessä ole via kuntia arvioimaan sopimuksen tekemistä saadakseen kun taan muuttajista korvaukset heti alusta pitäen ja voidakseen va rau tua tarvittavien palvelujen järjestämiseen. Suomen valtio ottaa kansainvälisten sopimusten mukaisesti vastaan Suo mes ta kan sain vä lis tä suojelua hakevia henkilöitä. Tur va pai kanha ki joi den vastaanottamista ja majoittamista varten olevaa vas taanot to kes kus ver kos toa pitävät yllä kunnat, valtio ja Suomen Punainen Ris ti. Vastaanottokeskuksessa turvapaikanhakijalle järjestetään perus pal ve lut turvapaikkahakemuksen käsittelyn ajaksi. Vuonna 2014 tur va pai kan ha ki joi ta oli Tämänvuotisen määrän arvioidaan ole van jopa kymmeniä tuhansia. Kiintiöpakolaisella on YK:n pakolaisjärjestön myöntämä pakolaisen ase ma, ja hänelle on myönnetty maahantulolupa vuosittain valtion tu lo- ja menoarvion yhteydessä päätettävän pakolaiskiintiön puit teissa. Kiintiöpakolainen saa oleskeluluvan, ja hänellä on Suomessa työn te ko-oi keus. Yleensä kiintiöpakolaiset ovat sotaa pakenevia ihmi siä. Suomeen kiintiöpakolaiset pääsevät, kun heille on löytynyt vas taan ot ta va kunta. Pakolaisten vastaanottamisen ensisijainen syy on humanitaarinen. Suo men valtio on päättänyt ottaa vastaan tietyn määrän ää rim mäisen vaikeissa olosuhteissa eläviä muiden maiden kansalaisia ja tukea kuntia maahanmuuttajien kotouttamisessa ja palvelujen jär jes tämi ses sä pakolaisille myös taloudellisesti. Suomen kiintiö on pitkään ollut 750 pakolaista vuodessa. Kahtena vii me vuotena on lisäksi otettu 300 pakolaisen lisäkiintiö. Nämä ovat ol leet syyrialaisia pakolaisia. Hämeessä kiintiöpakolaisia ottavat vastaan Lahti, Hämeenlinna ja Janakkala. Hämeenlinna ottaa lisäksi vuo sit tain huomattavan määrän oleskeluluvan saaneita tur va pai kanha ki joi ta. Oleskeluluvan saaneet henkilöt voivat vapaasti muuttaa kunnasta toi seen, ja kiintiöpakolaiset muuttavatkin usein. Mikäli kunta on so pinut ELY-keskuksen kanssa kiintiöpakolaisten vastaanottamisesta, val tio korvaa kustannukset. Ilman sopimusta kunnalla ei ole oikeutta

2 saa da valtiolta korvauksia heistä aiheutuvista kustannuksista. Kiin tiöpa ko lai set otetaan vastaan suunnitelmallisesti ELY-keskuksen kanssa sovittavin tavoin. He sijoittuvat asumaan yleensä vuok ra- asun toihin. Kiintiöpakolaisilla on sama sosiaaliturva kuin muillakin kun ta laisil la. Valtio korvaa kunnille maahanmuuttajien kotoutumisen edis tämi sek si järjestettyjen toimenpiteiden aiheuttamia kustannuksia kotou tu mis lain mukaisesti. Kustannuksia maksetaan henkilöistä, jot ka on määritelty kotoutumislaissa. Kiintiöpakolaisia koskevia korvattavia kustannuksia ovat 1. laskennallinen korvaus pakolaisten ohjauksen, neuvonnan ja muun kotoutumista tukevan toiminnan järjestämisestä 2. sosiaali- ja terveydenhuollon erityiskustannukset 3. kunnan maksama kotoutumis- ja toimeentulotuki 4. tulkkaus- ja käännöspalvelut 5. ilman huoltajaa maassa asuvien lasten ja nuorten tuki 6. alkukartoituksen järjestäminen 7. paluumuuttoavustus. Laskennallinen korvaus Kunnalle maksetaan valtion varoista laskennallista korvausta pa kolai sen ja muun kansainvälistä suojelua saaneen henkilön ja tämän per heen jä se nen kuntaan osoittamisesta, ohjauksesta, neuvonnasta ja muusta kotoutumista tukevan toiminnan järjestämisestä. Kor vausten piiriin kuuluvan 7 vuotta täyttäneen henkilön osalta korvaus on euroa vuodessa ja alle 7-vuotiaan henkilön osalta euroa vuo des sa. Laskennallista korvausta maksetaan yleensä kolme vuotta. Pakolaiskiintiössä Suomeen otetuista laskennallista korvausta mak se taan kuitenkin neljän vuoden ajalta. Neljän vuoden kor vaus aika koskee myös kiintiöpakolaisen perheenyhdistämisen kautta Suomeen saapunutta perheenjäsentä. Sosiaali- ja terveydenhuollon erityiskustannukset Kunnan järjestettyä korvausten piiriin kuuluvalle henkilölle vamman tai sairauden edellyttämää pitkäaikaista sosiaali- ja ter vey den huol toa ja siitä aiheuduttua kunnalle huomattavia kustannuksia kus tan nuk set voidaan korvata kunnalle. Lisäksi edellytetään, että henkilö on ollut huollon tai hoidon tarpeessa Suomeen saapuessaan. Kus tan nuk set kor va taan enintään kymmeneltä vuodelta. Vamman tai sairauden perusteella syntyvistä pitkäaikaisista sosiaalija terveydenhuollon kustannuksista voidaan korvata esimerkiksi ke hitys vam ma lais sa ja vammaispalvelulaissa tarkoitettujen palvelujen ja tukitoimien kustannukset, kuten henkilökohtainen apu, koti- ja kul jetus pal ve lut, palveluasuminen, kuntoutustoimintaa, apu vä li ne pal ve lut,

3 asunnon muutostyöt sekä vammaisen työllistymistä tukeva toi min ta ja vammaisten henkilöiden työtoiminta. Lisäksi korvataan psyyk ki sistä ja traumaperäisistä sairauksista johtuvat toimenpiteet, ku ten psykiatrinen hoito, psykoterapia, laitos- ja perhehoito, kun tou tus sekä syövästä, sydänsairaudesta ja neurologisesta sairaudesta tai muusta vakavasta sairaudesta aiheutuvat pitkäaikaiset ja huo mat tavat kustannukset, kuten yliopistollisen sairaalan antama eri kois sairaan hoi to (osasto- ja avohoito), kotisairaanhoito ja ko ti pal ve lut sekä kuntoutus. Edelleen korvataan amputaatiosta johtuvat kus tan nuk set liittyen proteesien uusimiseen ja huoltoon sekä tuki- ja lii kun ta elin sairauk sis ta johtuvat toimenpiteet ja muu hoito. Erityisistä syis tä muut kunnalle aiheutuneet kustannukset ovat yleensä ennalta ar vaa mat tomia ja huomattavia ja aiheutuvat sosiaali- tai ter vey den huol lon tarpeista. Kustannukset korvataan enintään kymmeneltä vuodelta. Tavanomaiset sosiaali- ja terveydenhuollon toimenpiteet se kä lastensuojelulain mukainen ehkäisevä lastensuojelutyö kuu luvat yleensä laskennallisten korvausten kattamaan toi min taan. Kunnan maksama kotoutumis- ja toimeentulotuki Kotoutumis- ja toimeentulotuki korvataan toteutuneiden kus tan nusten mukaan. Kunnalle korvataan kohderyhmään kuuluvalle hen ki löl le maksetusta kotoutumistuesta ja toimeentulotuesta aiheutuneet kustan nuk set enintään kolmen vuoden ajalta. Kotouttamisella tar koi tetaan niitä toimenpiteitä, jotka tähtäävät maahanmuuttajan ko tou tu miseen. Kotouttamisen tavoitteena on, että maahanmuuttajat voivat osal lis tua suomalaisen yhteiskunnan toimintaan kuten muutkin maas sa asuvat. Suomen tai ruotsin kielen oppiminen on yksi ko toutu mi sen keskeinen tekijä. Työikäisten maahanmuuttajien kohdalla tavoit tee na on, että he pääsevät työelämään ja että heidän osaa misen sa ja koulutuksensa saadaan suomalaisen yhteiskunnan käyttöön. TE-toi mis tot ja kuntien maahanmuuttotyöntekijät auttavat Suomeen muut ta via alkuun. Kotouttamiseen kuuluvat - ohjaus ja neuvonta: annetaan tietoa asumiseen liittyvistä sään nöistä, julkisten liikennevälineiden käytöstä, erilaisten lomakkeiden täyttä mi ses tä, passi- ja oleskelulupien hakemisesta, Suomen lain säädän nös tä sekä kaupungin ja valtion tarjoamista palveluista - asumisjärjestelyt: järjestetään kuntapaikan saaneille pakolaisille asun not ja annetaan muille asiakkaille neuvoja asunnon ha ke mi seen - sosiaalipalvelut: seurataan kotoutumisen edistymistä, annetaan apua ja tukea ongelmatilanteissa, tehdään toi meen tu lo tu ki pää tök set, ohjataan opetukseen, työvoimapalveluihin ja muihin tarvittaviin palve lui hin - terveyspalvelut: tuetaan fyysiseen ja psyykkiseen terveyteen liit tyvis sä asioissa, tehdään terveystarkastukset ja ohjataan tarvittaviin tut ki muk siin ja muihin terveyspalveluihin.

4 Kunnalla on alueellaan yleis- ja yhteensovittamisvastuu maa hanmuut ta jien kotouttamisen kehittämisestä, suunnittelusta ja seu rannas ta. Kunta järjestää kotoutumista edistäviä ja tukevia toimenpiteitä ja palveluja maahanmuuttajille. Sisäasiainministeriö vastaa maa hanmuut ta jien kotouttamisesta, ja ELY-keskukset huolehtivat suun nit telus ta yhteistyössä kuntien ja TE-toimistojen kanssa. Forssan seu dulle hyväksyttiin alueellinen kotouttamisohjelma vuonna Tulkkaus- ja käännöspalvelut Tulkkauskulut korvataan kunnalle, jos ne liittyvät korvausten piiriin kuu lu val le henkilölle järjestetyn sosiaali- ja terveydenhuollon pal velui hin, kotoutumissuunnitelman laatimiseen, maahantulon al ku vaiheen kotouttamispalvelujen käyttöön, perehdyttämiseen kunnassa (asioi mi nen kaupassa, postissa ja viranomaisissa, julkisen liikenteen käyt tö jne.) sekä koulun tai päiväkodin ja kodin väliseen yh teis työhön. Lisäksi voidaan tapauksittain korvata yllä mainittuihin ti lan tei siin liit ty viä kääntämisestä aiheutuneita kustannuksia, jos ne ovat ol leet maa han muut ta jan kotoutumisen edistämisen ja asian sel vit tä mi sen kan nal ta välttämättömiä. Tulkkauksen järjestämisestä ai heu tu vien kus tan nus ten korvaamiselle ei ole laissa määriteltyä mää rä ai kaa. Tulk kauk sen tarve on kuitenkin suurin kotoutumisen al ku vuo si na. Tar ve vähenee kielitaidon kehittyessä ja muun kotoutumisen ede tessä. Kustannuksia ei korvata enää sen jälkeen, kun maahanmuuttaja on saanut Suomen kan sa lai suu den. Ilman huoltajaa maassa asuvien lasten ja nuorten tuki Kunnalle voidaan korvata myös ilman huoltajaa maassa olevan alaikäi sen perheryhmäkotiin tai muihin asuinyksiköihin sijoittamisesta aiheu tu vat kustannukset sekä lastensuojelun palveluihin rin nas tet ta vina palveluina perhehoito ja asumisen tukipalvelut. Lisäksi las ten suoje lu lain jälkihuoltoon rinnastettavia tukipalveluita voidaan korvata silloin, kun ilman huoltajaa maassa oleskeleva, kansainvälistä suo je lua saava lapsi tai nuori oleskeluluvan saatuaan tai tullessaan täy si-ikäisek si muuttaa ryhmäkodista, perheryhmäkodista tai muusta asuin yksi kös tä tukiasumisyksikköön tai muutoin itsenäisesti asu maan kotipaikkakunnalleen. Jälkihuoltoon rinnastettavina tu ki toi men pi tei nä ja nuoren itsenäistymisen tukena voidaan kunnalle kor va ta esimerkiksi tukiperhe- tai tukihenkilötoimintaa. Korvauksia voi daan maksaa siihen asti, kun ilman huoltajaa maahan saapunut nuo ri täyttää 21 vuotta. Korvausta ei kuitenkaan makseta au to maat ti ses ti 21 ikävuoteen saakka vaan todellisen ja todennetun tu ki toi mien tarpeen perusteella. Alkukartoituksen järjestäminen

5 Alkukartoituksen järjestämisen kustannusten korvaaminen koskee kaik kia maahanmuuttajia. Valtioneuvoston asetuksen mukaan kunnal le maksetaan valtion varoista laskennallista korvausta al ku kar toituk sen kustannuksista. Korvaus on 700 euroa jokaisesta kar toi tukseen osallistuneesta. Se voidaan maksaa saman henkilön osalta vain kerran. Korvaukseen sisältyvät mahdolliset tulkkauskulut. Al kukar toi tuk seen sisältyy alkuhaastattelu sekä tarvittaessa tarkentavia toi men pi tei tä. Korvausten maksaminen edellyttää, että kunta on järjes tä nyt ainakin suomen tai ruotsin kielen osaamisen tasoa kar toit tavan alkuhaastattelun. Al ku kar toi tus on maahanmuuttajalle tarjottava toi men pi de ko ko nai suus, jon ka avulla arvioidaan alustavasti hänen työl lis ty mis-, opis ke lu- ja muut kotoutumisvalmiutensa sekä kie li koulu tuk sen ja muiden ko tou tu mis ta edistävien toimenpiteiden ja pal velu jen tarpeensa. TE-toi mis to käyn nis tää alkukartoituksen maa hanmuut ta jal le, joka on työ tön työn ha ki ja ja kunnan toi meen tu lo tu kea saa va maa han muut ta ja. Alkukartoitusta voivat pyytää myös muut maa han muut ta jat, jol loin kartoitus tehdään, mikäli maa han muut ta jan ar vioi daan sitä tar vit se van. Paluumuuttoavustus Kunta voi maksaa kohtuulliset matka- ja muuttokustannukset korvaus ten piiriin kuuluvalle henkilölle, joka palaa vapaaehtoisesti kotitai lähtömaahansa muuten kuin tilapäisessä tarkoituksessa. Lisäksi kun ta voi maksaa yhdelle henkilölle enintään kahden kuukauden ja per heel le enintään neljän kuukauden toimeentulotuen perusosan mää rää vastaavan paluumuuttoavustuksen. Edellytyksenä pa luumuu ton tukemiselle on, että henkilön on tarkoitus muuttaa maasta muu ten kuin tilapäisessä tarkoituksessa. Osoituksena tästä voi olla esi mer kik si maistraatille ja kansaneläkelaitokselle tehty muut to il moitus, josta ilmenee ulkomailla oleskelun vakinainen tarkoitus. Matkaja muuttokustannuksien korvauksen sekä pa luu muut to avus tuk sen myön tää hakemuksesta se kunta, jossa mainittu henkilö asuu. Kunnal le korvataan annetusta paluumuuttoavustuksesta aiheutuvat kustan nuk set ilman määräaikaa. Korvausten maksamisen edellytyksistä Korvausta maksetaan siitä alkaen, kun henkilölle on rekisteröity ensim mäi sen kerran kotikunta väestötietojärjestelmään. Henkilöistä, joil la ei ole oleskelulupaa maahan tullessaan tai jotka eivät voi oleske lu lu van saatuaan saada kotikuntalain mukaista kotikuntaa, mak setaan korvausta oleskeluluvan myöntämisestä alkaen. Pakolaisina kun taan sijoitetuista henkilöistä aiheutuneiden kustannusten kor vaami sen edellytyksenä on, että kunta on laatinut kunnan ko tout ta misoh jel man ja tehnyt sopimuksen pakolaisten kuntaan osoittamisesta

6 elin kei no-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kanssa. Valtion kor vaukset kunnille maksetaan ELY-keskusten kautta. Korvaukset suo ri tetaan kotoutumislaissa säädetysti joko laskennallisen perusteen tai to del lis ten kustannusten mukaan. Kunnan on haettava korvauksia vii meis tään kahden vuoden kuluttua korvauksiin oikeuttamien toimien toteuttamisesta. Kunta voi hakea korvauksia laissa ja ohjeessa mää ri tel lyis tä kuluista kuluvalta vuodelta sekä kahdelta edelliseltä ka len te ri vuo del ta. Valtionosuudet Pakolaiset tulevat otetuiksi huomioon kunnille maksettavissa val tionosuuk sis sa, joita maksetaan väestömäärän mukaan. Näitä ovat kunnan peruspalvelujen valtionosuus ja esi- ja perusopetuksen ko ti kunta kor vauk set ja opetustoimen rahoituslain mukainen rahoitus. Poikkeuk se na valtionosuuksien määräytymisessä on, että ope tus- ja kulttuu ri mi nis te riön pääluokasta kunnille ja muille ope tuk sen jär jes tä jil le myönnetään rahoitusta maahanmuuttajien pe rus ope tuk sen ja amma til li sen opetuksen valmistavaan koulutukseen ja vie ras kie lis ten las ten lisäopetukseen (korotuskerroin 0,2). Kelan etuudet Kansaneläkelaitos myöntää pakolaisille, toissijaisen suojelun tai huma ni taa ri sen suojelun kautta oleskeluluvan saaneille tai Suomessa va ki nai ses ti asuvan henkilön perheenjäsenille asumiseen pe rus tuvaa sosiaaliturvaa ilman määräaikaa. Lisäksi se myöntää yli 65-vuotiail le tai työkyvyttömille, Suomessa vähintään viisi vuotta asuneille hen ki löil le tarveharkintaisesti sosiaaliavustuksena enintään täyden kan san eläk keen suuruista maahanmuuttajien erityistukea. Seutuneuvoston alustava kannanotto Seutuneuvosto käsitteli ELY-keskuksen lähettämää tiedustelua kokouksessa Se näki järkeväksi neuvotella seu dullises ta sopimuksesta ELY-keskuksen kanssa. (MP) Lisätiedot: työllisyys- ja hyvinvointipalvelujen päällikkö Jaakko Les kinen, puh , Kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus 1. ilmoittaa Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle alus ta vas ti kaupungin olevan valmis yhteistyössä seudun muiden kun tien kanssa neuvottelemaan kiintiöpakolaisten vas taan ot to so pimuk ses ta

7 2. pyytää Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymää nimeämään edus ta jan sa mukaan neuvotteluun ja valmistelemaan asiaa yhdessä kau pun gin ja seudun muiden kuntien viranomaisten kanssa. Asian käsittely: Keskustelun kuluessa jäsen Johanna Häggman ehdotti kau pun ginjoh ta jan ehdotuksesta poiketen, että kaupunginhallitus pa nee asian pöy däl le lisäselvityksiä ja lisäharkintaa varten. Jäsen Tuula Fors blom kannatti Häggmanin ehdotusta. Päätettyään pöydällepanoa kos keneen keskustelun puheenjohtaja totesi Häggmanin eh do tuk sen hyväk sy mi ses tä tai hylkäämisestä jouduttavan äänestämään. Pu heenjoh ta jan esityksestä äänestys päätettiin toimittaa kät ten nos to ää nestyk se nä. Äänestyksessä Häggmanin ehdotuksen hyl kää mi sen eli asian tässä kokouksessa käsittelyn kannalla olivat pu heen joh ta ja Mika Penttilä sekä jäsenet Ilkka Joenpalo, Pentti Jolanki, Mar jo Kotioja-Partanen, Emmi Lintonen, Jaana Lähteenkorva ja Jan ne Niemi nen. Johanna Häggmanin ehdotuksen kannalla olivat hä nen lisäkseen jäsenet Tuula Forsblom ja Eino Jär vi nen. Jäsen Sami Latva pidättyi äänestyksestä. Puheenjohtaja totesi kau pun gin hal li tuk sen äänin 7 3 hylänneen Häggmanin ehdotuksen eli päät tä neen käsitellä asian tässä kokouksessa. Ensimmäinen päätös: Kaupunginhallitus päätti käsitellä asian tässä ko kouk ses sa. Asian käsittelyä koskeneen keskustelun kuluessa jäsen Johanna Hägg man ehdotti kaupunginjohtajan ehdotuksesta poiketen kau pungin hal li tuk sen päättävän, ettei kaupunki neuvottele kiintiöpakolaisten vas taan ot to so pi muk ses ta eli että kaupunginhallitus päättää hylätä kau pun gin joh ta jan ehdotuksen. Ehdotusta ei kannatettu. Pää tet tyään keskustelun puheenjohtaja totesi Häggmanin ehdotuksen kannat ta mat to ma na rauenneen. Puheenjohtaja totesi kau pun gin hal li tuksen yksimielisesti hyväksyneen kaupunginjohtajan ehdotuksen.. Toinen päätös: Kaupunginhallitus hyväksyi yksimielisesti kau pun ginjoh ta jan ehdotuksen. Johanna Häggman ilmoitti päätöksestä eriävän mielipiteensä.