Turvapaikanhakijoiden ja kiintiöpakolaisten kuntapaikkamäärästä päättäminen

Transkriptio

1 Kaupunginhallitus Turvapaikanhakijoiden ja kiintiöpakolaisten kuntapaikkamäärästä päättäminen KH 58 Äänekosken kaupungin turvapaikanhakijoiden määrä on tällä het kellä yhteensä 73 henkilöä. He ovat kaikki maahan yksin tulleita 17-vuo tiai ta tai sitä nuorempia lapsia ja nuoria. Nuoret on sijoitettu Kes ki-suo men Opistolle ryhmäperhekotiin, jossa on 21 nuorta ja tuki asu mis yk sik köön, jossa on 52 nuorta. Toimintaa ylläpitää Ank ku ri lastensuojelupalvelut. Kaupunki on käynnistänyt perusopetukseen val mis ta van opetuksen Telakkakadun koululla kahdella ope tus ryhmäl lä, joissa on yhteensä 33 nuorta. Lisäksi Keski-Suomen Opisto jär jes tää Nutukka - Nuoret turvapaikanhakijat kansalaisopistossa ope tus suun ni tel man mukaista koulutusta alaikäisille yli seit se mäntois ta vuo tiail le turvapaikanhakijoille. Äänekoskella on voimassa oleva monikulttuurinen ope tus suun ni telma, joka pitää sisällään myös perusopetukseen valmistavan ope tuksen opetussuunnitelman. Uuden opetussuunnitelman perusteiden mu kai nen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma on val mis te lussa ja se tullaan ottamaan käyttöön Keski-Suomen Elinkeino-, Liikenne- ja Ympäristökeskus tiedustelee työ- ja elinkeinoministeriön pyynnöstä toimialueensa kuntien ha lukkuut ta ja valmiutta ottaa vastaan oleskeluluvan saaneita tur va pai kanha ki joi ta ja / tai kiintiöpakolaisia kuntaan. Käytännössä kuntien tu li si päättää kuinka monta kuntapaikkaa kunta on valmis jär jes tä mään. Kiintiöpakolaisen ja oleskeluluvan saaneen tur va pai kan ha ki jan ero on siinä, että kiintiöpakolaisella on YK:n pakolaisjärjestön (UNHCR) myöntämä pakolaisen asema, ja hänelle on myönnetty maa han tu lolu pa vuosittain valtion tulo- ja menoarvion yhteydessä pää tet tä vän pakolaiskiintiön puitteissa. Kiintiöpakolainen saa oles ke lu lu van, ja hänellä on Suomessa työnteko-oikeus. Suomeen kiin tiö pa ko lai set pääsevät, kun heille on löytynyt vastaanottava kunta. Turvapaikanhakijat ovat henkilöitä, jotka Suomen valtio ottaa kansain vä lis ten sopimusten mukaisesti vastaan Suomesta kan sain vä listä suojelua ja oleskeluoikeutta hakevina henkilöinä. Tur va pai kan haki joi den vastaanottamista ja majoittamista varten perustettua vastaan ot to kes kus ver kos toa pitävät yllä kunnat, valtio ja Suomen Pu nainen Risti. Vastaanottokeskuksessa olevien turvapaikanhakijoiden saa des sa oleskeluluvan, he voivat vapaasti valita asuinpaikkansa ja muut taa kunnasta toiseen, mikä varsin usein tapahtuukin. Pää sääntöi ses ti muuttovirta on suuntautunut suurempiin kasvukeskuksiin, erityi ses ti pääkaupunkiseudulle. Maahanmuuttajien määrän rä jäh dysmäi nen kasvu on kuitenkin synnyttänyt nyt tarpeen sijoittaa uusia asuk kai ta laajemmille alueille eripuolille maata. ELY-keskus suo sit telee etenkin vastaanottokeskusten tai hätämajoituskeskusten lä hei-

2 syy des sä olevia kuntia arvioimaan kuntapaikkasopimuksen te ke mistä saadakseen kuntaan muuttajista korvaukset heti alusta alkaen ja voi dak seen varautua tarvittavien palvelujen järjestämiseen. Valtion korvaukset kunnille Valtio korvaa maahanmuuttajien kotoutumisen edistämiseksi jär jestet ty jen toimenpiteiden aiheuttamia kustannuksia kotoutumislain mukai ses ti (6 luku). Kunnalle maksetaan valtion varoista laskennallista kor vaus ta pakolaisen tai muun kansainvälistä suojelua saaneen henki lön ja tämän perheenjäsenen kuntaan osoittamisesta, oh jauk ses ta, neuvonnasta ja muusta kotoutumista tukevan toiminnan jär jes tä mises tä. Korvausten piiriin kuuluvan 7 vuotta täyttäneen hen ki lön osalta korvaus on 2.300,00 euroa/vuosi ja alle 7-vuotiaan hen ki lön osalta 6.845,00 euroa/vuosi. Laskennallisesti korvausta mak se taan yleensä kolme vuotta. Kunnan maksama kotoutumis- ja toimeentulotuki korvataan to teu tunei den kustannusten mukaan. Kunnalle korvataan henkilölle mak setuis ta kotoutumistuesta ja toimeentulotuesta aiheutuneet kus tan nukset enintään kolmen vuoden ajalta. Kotoutumisen tavoitteena on, että maahanmuuttajat voivat osallistua suomalaisen yhteiskunnan toimin taan kuten muutkin maassa asuvat. Suomen tai ruotsin kielen op pi mi nen on yksi kotoutumisen keskeinen tekijä. Työikäisten maahan muut ta jien kohdalla tavoitteena on, että he pääsevät työelämään ja että heidän osaamisensa ja koulutuksensa saadaan suomalaisen yh teis kun nan käyttöön. Kunnalla on alueellaan yleis- ja yhteensovittamisvastuu maa hanmuut ta jien kotouttamisen kehittämisestä, suunnittelusta ja seu rannas ta. Kunta järjestää kotoutumista edistäviä ja tukevia toimenpiteitä ja palveluja maahanmuuttajille. Työ- ja elinkeinoministeriö vastaa maa han muut ta jien kotouttamisesta, ja ELY-keskukset huolehtivat suun nit te lus ta yhteistyössä kuntien ja TE-toimistojen kanssa. Kustannusten korvaamisen edellytyksenä on, että kunta on tehnyt ELY-kes kuk sen kanssa kirjallisen sopimuksen maahanmuuttajan kun taan osoittamisesta ja kotoutumisen edistämisestä. Kirjallisen sopi muk sen lisäksi kunnassa tulee olla kunnanvaltuuston hy väk sy mä kotouttamisohjelma. Äänekosken kaupunginvaltuusto on hy väk sy nyt edellisen, yhä voimassa olevan kotouttamisohjelman , 70. Kotouttamissuunnitelman päivitys tehdään ke vään 2016 aikana. _ Laskennallisten, ohjaukseen, neuvontaan ja muuhun kotoutumista tu ke vaan toimintaan maksettavien korvausten lisäksi korvataan kunnal le valtion varoista seuraavista toimenpiteistä johtuvat kus tan nukset:

3 Sosiaali- ja terveydenhuollon erityiskustannukset Jos kunta on järjestänyt korvausten piiriin kuuluvalle henkilölle vamman tai sairauden edellyttämää pitkäaikaista sosiaali- ja ter vey denhuol toa ja siitä aiheutuu kunnalle huomattavia kustannuksia, kus tannuk set voidaan korvata kunnalle. Lisäksi edellytetään, että henkilö on ollut huollon tai hoidon tarpeessa, kun hän on saapunut Suomeen. Kustannukset korvataan enintään kymmeneltä vuodelta. Vamman tai sairauden perusteella syntyvistä pitkäaikaisista so si aa lija terveydenhuollon kustannuksista voidaan korvata esimerkiksi ke hitys vam ma lais sa (519/1977) ja vammaispalvelulaissa (381/1987) tarkoi tet tu jen palvelujen ja tukitoimien kustannukset. Näihin kuuluvat mm. henkilökohtainen apu, koti- ja kuljetuspalvelut, pal ve lu asu minen, kuntoutustoiminta, apuvälinepalvelut, asunnon muutostyöt sekä vam mai sen työllistymistä tukeva toiminta ja vammaisten henkilöiden työ toi min ta. Lisäksi korvataan psyykkisistä traumaperäisistä sairauksista johtuvat toi men pi teet, kuten psykiatrinen hoito, psykoterapia, laitos-, ja per hehoi to, kuntoutus sekä syövästä, sydänsairaudesta ja neu ro lo gi ses ta sairaudesta tai muusta vakavasta sairaudesta aiheutuvat pit kä ai kaiset ja huomattavat kustannukset, kuten yliopistollisen sai raa lan antama erikoissairaanhoito (osasto ja avohoito), kotisairaanhoito ja kotipalvelut sekä kuntoutus. Edelleen korvataan amputaatiosta joh tuvat kustannukset liittyen proteesien uusimiseen ja huoltoon se kä tuki- ja liikuntaelinsairauksista johtuvat toimenpiteet ja muu hoito. Erityisistä syistä muut kunnalle aiheutuneet kustannukset ovat yleensä ennalta arvaamattomia ja huomattavia ja aiheutuvat so si aa li- ja terveydenhuollon tarpeista. Korvaamisesta on sovittava erik seen ELY-keskuksen kanssa. Kustannukset korvataan enintään kym menel tä vuodelta. Tavanomaiset sosiaali- ja terveydenhuollon toi men piteet sekä lastensuojelulain mukainen ehkäisevä las ten suo je lu työ kuuluvat yleensä laskennallisten korvausten kattamaan toi min taan. Tulkkaus- ja käännöspalvelut Tulkkauskulut korvataan kunnalle, jos ne liittyvät korvausten piiriin kuu lu val le henkilölle järjestetyn sosiaali- ja terveydenhuollon pal velui hin, kotoutumissuunnitelman laatimiseen, maahantulon al ku vaiheen kotouttamispalvelun käyttöön, perehdyttämiseen kunnassa (esim. asioiminen kaupassa, postissa ja viranomaisissa, julkisen liiken teen käyttö) sekä koulun tai päiväkodin ja kodin väliseen yh teistyö hön. Lisäksi voidaan tapauksittain korvata yllä mainittuihin ti lan teisiin liittyviä kääntämisestä aiheutuneita kustannuksia, jos ne ovat olleet maahanmuuttajan kotoutumisen edistämisen ja asian sel vit tä misen kannalta välttämättömiä. Tulkkauksen järjestämisestä ai heu tuvien kustannusten korvaamiselle ei ole laissa määriteltyä mää rä ai-

4 kaa. Tulkkauksen tarve on kuitenkin suurin kotoutumisen al ku vuo sina. Tarve vähenee, kun kielitaito kehittyy ja mu kotoutuminen edistyy. Kustannuksia ei korvata enää sen jälkeen, kun maahanmuuttaja on saanut Suomen kansalaisuuden. Ilman huoltajaa maassa asuvien lasten ja nuorten tuki Kunnalle voidaan korvata myös ilman huoltajaa maassa olevan alaikäi sen perheryhmäkotiin tai muihin asumisyksiköihin sijoittamisesta ai heu tu vat kustannukset sekä lastensuojelun palveluihin rin nas tet tavi na palveluina perhehoito ja asumisen tukipalvelut. Lisäksi las tensuo je lu lain jälkihuoltoon rinnastettavia tukipalveluita voidaan korvata sil loin, kun ilman huoltajaa maassa oleskeleva, kansainvälistä suo jelua saava lapsi tai nuori oleskeluluvan saatuaan tai tullessaan täysi-ikäi sek si muuttaa ryhmäkodista, perheryhmäkodista tai muusta asu mis yk si kös tä tukiasumisyksikköön tai muutoin itsenäisesti asumaan kotipaikkakunnalleen. Jälkihuoltoon rinnastettavina tu ki toi menpi tei nä ja nuoren itsenäistymisen tukena voidaan kunnalle kor va ta esimerkiksi tukiperhe- tai tukihenkilötoimintaa. Korvauksia voi daan maksaa siihen asti, kun ilman huoltajaa maahan saapunut nuo ri täyttää 21 vuotta. Korvausta ei kuitenkaan makseta au to maat ti ses ti 21 ikävuoteen saakka vaan todellisen ja todennetun tu ki toi mien tarpeen perusteella. Alkukartoitus Alkukartoituksen järjestämisen kustannusten korvaaminen koskee kaik kia maahanmuuttajia. Valtioneuvoston asetuksen mukaan kunnal le maksetaan valtion varoista laskennallista korvausta al ku kar toituk sen kustannuksista. Korvaus on 700 euroa jokaisesta kar toi tukseen osallistuneesta. Se voidaan maksaa saman henkilön osalta vain kerran. Korvaukseen sisältyvät mahdolliset tulkkauskulut. Al kukar toi tuk seen sisältyy alkuhaastattelu sekä tarvittaessa tarkentavia toi men pi tei tä. Korvausten maksaminen edellyttää, että kunta on järjes tä nyt ainakin suomen tai ruotsin kielen osaamisen tasoa kar toit tavan alkuhaastattelun. Alkukartoitus on maahanmuuttajalle tarjottava toi men pi de ko ko nai suus, jonka avulla arvioidaan alustavasti hänen työl lis ty mis-, opiskelu- ja muut kotoutumisvalmiutensa sekä kie li koulu tuk sen ja muiden kotoutumista edistävien toimenpiteiden ja pal velu jen tarpeensa. TE-toimisto käynnistää alkukartoituksen maahanmuut ta jal le, joka on työtön työnhakija ja kunnan toimeentulotukea saa va maahanmuuttaja. Alkukartoitusta voivat pyytää myös muut maa han muut ta jat, jolloin kartoitus tehdään, mikäli maahanmuuttajan ar vioi daan sitä tarvitsevan. Paluumuuttoavustus Kunta voi maksaa kohtuulliset matka- ja muuttokustannukset korvaus ten piiriin kuuluvalle henkilölle, joka palaa vapaaehtoisesti kotitai lähtömaahansa muuten kuin tilapäisessä tarkoituksessa. Lisäksi kun ta voi maksaa yhdelle henkilölle enintään kahden kuukauden ja

5 per heel le enintään neljän kuukauden toimeentulotuen perusosan mää rää vastaavan paluumuuttoavustuksen. Edellytyksenä pa luumuu ton tukemiselle on, että henkilön on tarkoitus muuttaa maasta muu ten kuin tilapäisessä tarkoituksessa. Osoituksena tästä voi olla esi mer kik si maistraateille ja kansaneläkelaitokselle tehty muut to ilmoi tus, josta ilmenee ulkomailla oleskelun vakinainen tarkoitus. Matka- ja muuttokustannuksien korvauksen sekä pa luu muut to avus tuksen myöntää hakemuksesta se kunta, jossa mainittu henkilö asuu. Kun nal le korvataan annetusta paluumuuttoavustuksesta aiheutuvat kus tan nuk set ilman määräaikaa. Korvausten maksamisen perusteet Korvausta maksetaan siitä alkaen, kun henkilölle on rekisteröity ensim mäi sen kerran kotikunta väestötietojärjestelmään. Henkilöistä, joil la ei ole oleskelulupaa maahan tullessaan tai jotka eivät voi oleske lu lu van saatuaan saada kotikuntalain mukaista kotikuntaa, mak setaan korvausta oleskeluluvan myöntämisestä alkaen. Pakolaisina tai oleskeluluvan saaneina turvapaikanhakijoina kuntaan sijoitetuista hen ki löis tä aiheutuneiden kustannusten korvaamisen edellytyksenä on, että kunta on laatinut kunnan kotouttamisohjelman ja tehnyt so pimuk sen kuntaan osoittamisesta elinkeino-, liikenne- ja ym pä ris tö keskuk sen kanssa. Korvaukset suoritetaan kotoutumislaissa sää de tys ti joko laskennallisen perusteen tai todellisten kustannusten mu kaan. Kunnan on haettava korvauksia viimeistään kahden vuoden ku lut tua korvauksiin oikeuttamien toimien toteuttamisesta. Kunta voi ha kea korvauksia laissa ja ohjeessa määritellyistä kuluista kuluvalta vuo delta sekä kahdelta edelliseltä kalenterivuodelta. Valtionosuudet Pakolaiset ja oleskeluluvan saaneet tulevat otetuiksi huomioon kunnil le maksettavissa valtionosuuksissa, joita maksetaan väes tö määrän mukaan. Näitä ovat kunnan peruspalvelujen valtionosuus sekä esi- ja perusopetuksen kotikuntakorvaukset ja opetustoimen ra hoitus lain mukainen rahoitus. Poikkeuksena valtionosuuksien mää räy tymi ses sä on, että opetus- ja kulttuuriministeriön pääluokasta kun nil le ja muille opetuksen järjestäjille myönnetään rahoitusta maa han muutta jien perusopetuksen ja ammatillisen opetuksen valmistavaan koulu tuk seen ja vieraskielisten lasten lisäopetukseen (korotuskerroin 0,2). Kelan etuudet Kansaneläkelaitos myöntää pakolaisille, toissijaisen suojelun tai huma ni taa ri sen suojelun kautta oleskeluluvan saaneille tai Suomessa va ki nai ses ti asuvan henkilön perheenjäsenille asumiseen pe rus tuvaa sosiaaliturvaa ilman määräaikaa. Lisäksi se myöntää yli 65-vuotiail le tai työkyvyttömille, Suomessa vähintään viisi vuotta asuneille hen ki löil le tarveharkintaisesti sosiaaliavustuksena enintään täyden kan san eläk keen suuruista maahanmuuttajien erityistukea.

6 Kaupunginjohtajan päätösehdotus: Tähän mennessä saatujen kokemusten perusteella on nähtävissä, et tä suurimmalle osalle turvapaikanhakijoista ei tule myönteistä turva paik ka pää tös tä. Merkittävä määrä peruuntuu myös tur va pai kanha ki joi den omasta aloitteesta heidän huomattuaan saaneensa väärää tietoa kohdemaansa olosuhteista jo ennen lähtöään al ku pe räises tä kotimaastaan. On todennäköistä, että erityisesti perheettömät aikuiset henkilöt muut ta vat myönteisen päätöksen jälkeen kasvukeskuksiin. Ää ne koskel le tällä hetkellä sijoitetut turvapaikanhakijat ovat kaikki maa han yksin tulleita nuoria ja lapsia, joille siirtyminen paikalliseen, ala ikäi sille tarkoitettuun, perheryhmäkotiin tai muihin asumisyksiköihin oli si alkuvaiheessa luonnollinen vaihtoehto. Näin ollen voidaan olet taa, että he voisivat myönteisen turvapaikkapäätöksen jälkeen jäädä Ääne kos kel le, mikäli kaupunkiin näitä asumisen palveluyksiköitä pe ruste taan. (valmistelu va. hallintojohtaja Jouni Kurkela, puh ) Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle, että se tekee päätök sen, jonka mukaan Äänekosken kaupunki varautuu kotouttamaan vuo sit tain 30 oleskeluluvan saanutta turvapaikanhakijaa Ää ne kos kelle. Kuntapaikkojen määrää ja kuntaan muuton alkuvaiheen pal ve luiden ja kotouttamistoimenpiteiden tarvetta arvioidaan Ää ne kos ken kaupungin ja ELY-keskuksen välisissä vuosittaisissa neu vot te luis sa. ELY-keskus korvaa kaupungille kotoutumislain mukaisista toi men piteis tä aiheutuneet kustannukset. Kaupunginhallitus suhtautuu myönteisesti lapsille ja nuorille tar koi tettu jen perheryhmäkotien ja muiden maahanmuuttoviranomaisten hyväk sy mien yksityisten tukiasumisyksiköiden perustamiseen Ää nekos kel le. Kaupunginhallitus esittää edelleen kaupunginvaltuustolle, että se antaa kaupunginhallitukselle valtuutuksen tehdä ELY-keskuksen kanssa kirjallinen sopimus oleskeluluvan saaneiden tur va pai kan ha ki joiden kuntaan osoittamisesta ja kotoutumisen edistämisestä. Päätös: Hyväksyttiin