4 XML Schema: tyyppihierarkiat ja avaimet
|
|
- Anja Juusonen
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 4 XML Schema: tyyppihierarkiat ja avaimet Skeemat mahdollistavat yksinkertaisten rakenteiden ja tietotyyppien määrittelyn ohella myös muutakin käyttökelpoista. Erityisesti: - myös kompleksisia tyyppejä voidaan johtaa olemassa olevista tyypeistä, - skeemojen osat voivat sisältää korvattavia osia, skeemoja voidaan määritellä uudelleen, ja - skeemat voivat asettaa vaatimuksia esiintymän tietosisällön yksikäsitteisyydelle (avainten tavoin). Tarkastelemme näitä seuraavaksi. Paitsi että opimme lukemaan toisten kirjoittamia skeemoja, tarjoavat määritykset myös "selityksen" skeemojen aluksi hankalalta näyttävälle määrittelyrakenteelle... 71
2 4.1 Välisoitto Skeemoilla voi tyyppien kautta tehdä kaikenlaista millä hämätä DTDkadunmiehiä (yhdistely, korvaaminen, abstraktit tyypit; vrt. oliosuunn.) (Myös) skeemojen sisäinen suunnittelu kannattaa kuitenkin tehdä ymmärrettävyyden ja ylläpidon, ei kikkailun näkökulmasta (lue: sitten kun sovelluksen tarpeet ymmärretään ja tekniikan hiominen alkaa...) 72
3 4.2 Kompleksisten tyyppien johtaminen: laajennukset Kompleksinen tyyppi B voidaan laajentaa yksinkertaisen tyypin ohella myös toisesta kompleksisesta tyypistä A (extension) Laajennuksena johdettu kompleksinen tyyppi B on yhdistelmä, jossa - A:n sisältömallin (so. elementtisisältö) perään liitetään B:ssä esitelty sisältömalli - attribuuttien määrittelyt liitetään yhteen Tulos on sama kuin jos A:n määrittely olisi sopivasti kopioitu B:n sisään (elementtisekvenssien yms. merkkausrakenne huomioiden) Asiaa kannattaa miettiä esiintymän näkökulmasta: XML-dokumentissa elementeillä on aina jokin tietty järjestys, attribuuteilla ei ole 73
4 4.3 Esimerkki (1/3): laajennus Tarkastellaan esimerkkiä: halutaan johtaa osoitetyyppi jossa on sekä yleisiä että maakohtaisia osia: <schema targetnamespace=" xmlns=" xmlns:ipo=" <complextype name="address"> <sequence> <element name="name" type="string"/> <element name="street" type="string"/> <element name="city" type="string"/> </sequence> </complextype>... Ts. Address tulee toimimaan kantatyypin tavoin 74
5 4.4 Esimerkki (2/3): laajennus Määritellään uusi tyyppi USAddress laajennuksena: <complextype name="usaddress"> <complexcontent> <extension base="ipo:address"> <sequence> <element name="state" type="ipo:usstate"/> <element name="zip" type="positiveinteger"/> </sequence> </extension> </complexcontent> </complextype> Huomioita: - määrittely perii Address-tyypin elementtirakenteen jonka jälkeen esitellään lisää elementtejä - määrittely ei tuota uutta hierarkiatasoa, vaan sequence-osat yhdistetään implisiittisesti 75
6 4.5 Esimerkki (3/3): laajennus Ja vielä uusi tyyppi UKAddress laajennuksena: <complextype name="ukaddress"> <complexcontent> <extension base="ipo:address"> <sequence> <element name="postcode" type="ipo:ukpostcode"/> </sequence> <attribute name="exportcode" type="positiveinteger" fixed="1"/> </extension> </complexcontent> </complextype> Huomioita: - kuten USAddress, mutta mukana attribuutti - sekä USAdressia että UKAdressia voitaisiin käyttää seuraavien tyyppien perustana ("USAdress_NY") 76
7 4.6 Laajennettujen tyyppien soveltamisesta Laajennuksena johdettua tyyppiä voidaan käyttää kuten se olisi määritelty kopioimalla kantatyypin ja johdetun tyypin määritykset yhteen Tyyppihierarkia mahdollistaa myös olio-ohjelmoinnista tutun käyttötapauksen jossa kantatyypin esiintymä XML-dokumentissa korvataan johdetun tyypin esiintymällä (joskin tämä edellyttää lisämerkkausta XML-dokumenttiin): <?xml version="1.0"?> <ipo:purchaseorder xmlns:xsi=" xmlns:ipo=" orderdate=" "> <!-- elementin shipto tyyppi olisi skeeman mukaan ipo:address : --> <shipto exportcode="1" xsi:type="ipo:ukaddress"> <name>helen Zoe</name> <street>47 Eden Street</street> <city>cambridge</city> <postcode>cb1 1JR</postcode> </shipto>... 77
8 4.7 Kompleksisten tyyppien johtaminen: rajoitteet Kompleksinen tyyppi B voidaan johtaa myös rajoittamalla se olemassa olevasta kompleksisesta tyypistä A (restriction) Johdetun tyypin B mukaiset esiintymät muodostavat osajoukon kantatyypin A mukaisista esiintymistä Rajoitteena johdettu kompleksinen tyyppi on määritys jossa - B esittelee A:n sisältömallin kokonaisuudessaan ("uudestaan"), liittäen määrittelyyn lisää rajoitteita (esim. tarkentamalla kertojia) - attribuutteja ei ole pakko luetella uudelleen, vaan B perii A:n attribuuttimäärittelyt sellaisinaan (ellei toisin sanota) 78
9 4.8 Esimerkki (1/3): rajoitus Tarkastellaan seuraavassa esimerkkiä jossa uusi tyyppi rajoitetaan ao. (kanta)tyypistä PurhaceOrderType:...<complexType name="purchaseordertype"> <sequence> <element name="shipto" type="ipo:address"/> <element name="billto" type="ipo:address"/> <element ref="ipo:comment" minoccurs="0"/> <element name="items" type="ipo:items"/> </sequence> <attribute name="orderdate" type="date"/> </complextype>... Huomioita: - kommentti saa nyt puuttua - attribuutin määrittely Suositus ei sano miten tyypit tulee nimetä (esim. Address, UKAdress), mutta systemaattinen ja järkevä nimikäytäntö toki säästää monelta murheelta 79
10 4.9 Esimerkki (2/3): rajoitus Rajoitettu RestrictedPurchaseOrderType johdetaan pakottamalla tyyppiin kommentti:...<complextype name="restrictedpurchaseordertype"> <complexcontent> <restriction base="ipo:purchaseordertype"> <sequence> <element name="shipto" type="ipo:address"/> <element name="billto" type="ipo:address"/> <element ref="ipo:comment" minoccurs="1"/> <!-- ts. c? c --> <element name="items" type="ipo:items"/> </sequence> </restriction> </complexcontent> </complextype>... Esimerkkejä tyypillistä rajoitteista: - ks. (ja taulukko 3) 80
11 4.10 Tyyppien ja ryhmien uudelleenmäärittely Include ja Import tarjoavat keinon paloitella skeemoja ("kopiointi" ja "sisällyttäminen") skeemastandardi tarjoaa myös näitä vahvemman tavan Uusi vaihtoehto on kierrättää olemassa olevan skeeman A määrittelyjä liittämällä se osaksi skeemaa B siten, että liitoksessa osa A:n sisällöstä määritellään uudelleen (redefine, "päällekirjoittaminen") Tällöin... - ne A:n osat (esim. tyypit) joita ei erikseen uudelleen määritellä kopioituvat B:hen kuten olisi käytetty include-komentoa (*) - uudelleen määritellyt A:n osat vaikuttavat B:n päällekirjoituksen mukaisesti Huom*. Mikäli liitoksessa päällekirjoitetaan A:n osia (esim. kantatyyppi Address) joista A:ssa johdetaan toisia tyyppejä, myös johdetut tyypit muuttuvat automaattisesti siltä osin kun niitäkin ei päällekirjoiteta (esim. UKAdress) 81
12 4.11 Esimerkki (1/2): uudelleen määrittely Esimerkki, "hetkinen... Address-tyypin pitääkin sisältää elementti country" <schema targetnamespace=" xmlns=" xmlns:ipo=" <!-- bring in address constructs --> <redefine schemalocation=" <!-- Address-tyypin uudelleenmäärittely (nyt johtamalla se) --> <complextype name="address"> <complexcontent> <extension base="ipo:address"> <!-- HUOM! ei toimisi muualla --> <sequence> <!-- kuin redefinessä! --> <element name="country" type="string"/> </sequence> </extension> </complexcontent> </complextype> </redefine> <!-- etc. --> </schema> 82
13 4.12 Esimerkki (2/2): esiintymä Kirjoitetaan ipo:ukaddress -tyyppinen esiintymä:... <shipto exportcode="1" xsi:type="ipo:ukaddress"> <name>helen Zoe</name> <street>47 Eden Street</street> <city>cambridge</city> <!-- country was added to Address which is base type of UKAddress --> <country>united Kingdom</country> <!-- postcode was added as part of UKAddress --> <postcode>cb1 1JR</postcode> </shipto>... Huomaa että country vaaditaan nyt siis myös johdetuissa tyypeissä (!) Varovaisuutta vaaditaan, ettei käy niin että (samaan kohdenimiavaruuteen) yritetään määritellä samannimisiä mutta erityyppisiä elementtejä (mikä on virhe) 83
14 4.13 Korvausryhmät Skeema voi määritellä että tietyt sen asettamat (päätason) elementit voidaan korvata toisilla (päätason) elementeillä esiintymässä (substitution group) - (vrt. edellä johdetut tyypit ja xsi:type) Esimerkki: määritellään että XML-dokumentissa saa comment-elementin tilalla esiintyä elementti shipcomment tai elementti customercomment:...<element name="shipcomment" type="string" substitutiongroup="ipo:comment"/> <element name="customercomment" type="string" substitutiongroup="ipo:comment"/>... Esiintymässä näyttää kuin olisi käytetty vaihtoehtoista rakennetta (choice):...<ipo:shipcomment>use gold wrap if possible</ipo:shipcomment>... Huom. skeeman ymmärtäminen vaikeutuu nyt oleellisesti tyypin sallittujen esiintymien selvittämiseksi pitää siis tutkia onko (jossain toisessa kohtaa ko. skeemaa) määritelty vaihtoehtoisia elementtirakenteita (!) 84
15 4.14 Abstraktit määrittelyt (1/3): elementit Elementti tai tyyppi voidaan määritellä myös abstraktina (vrt. oliosuunn.) Abstraktia elementtiä, esim. seuraavaa elementtiä comment... <element name="comment" type="string" abstract="true"/>... ei voi kirjoittaa esiintymään: sen sijaan valitaan elementti vastaavasta korvausryhmästä, esim. <ipo:shipcomment>use gold wrap if possible</ipo:shipcomment> Skeemamäärittelyn näkökulmasta abstrakti (tai muuten vain korvattava) elementti toimii korvausrakenteen tunnisteena -...ts. jota ei yleensä voi skeemassa korvata toiseksi ilman että skeeman merkitys muuttuisi 85
16 4.15 Abstraktit määrittelyt (2/3): tyypit Skeemassa voidaan määritellä myös abstrakteja tyyppejä Esimerkki, määritellään abstrakti kulkuneuvon käsite, tyyppi Vehicle: <schema xmlns=" targetnamespace=" xmlns:target=" <complextype name="vehicle" abstract="true"/> <complextype name="car"> <complexcontent> <extension base="target:vehicle"/> </complexcontent> </complextype> <complextype name="plane"> <complexcontent> <extension base="target:vehicle"/> </complexcontent> </complextype>... </schema> 86
17 4.16 Abstraktit määrittelyt (3/3): esimerkki tyypeistä Määritellään sitten kaksi elementtiä transport ja sedan: <element name="sedan" type="target:car"/> <!-- tyyppi konkreettinen --> <element name="transport" type="target:vehicle"/> <!--tyyppi abstr. --> Nyt kumpikaan elementeistä ei ole abstrakti, niinpä ne voivat esiintyä skeeman mukaisessa XML-dokumentissa, esim. <sedan/> Mutta: koska elementin transport tyyppi on abstrakti (Vehicle), pitää tämän esiintymässä valita jokin johdettu (konkreettinen) tyyppi, esim. <transport xmlns=" xmlns:xsi=" xsi:type="car"/> Ts. abstrakti määrittely (elementti tai tyyppi) ei sellaisenaan koskaan päädy esiintymään asti 87
18 4.17 Tyyppien johtamisen rajoittaminen (1/3): final Tyyppien johtaminen voidaan myös kieltää antamalla määre final joka voi saada arvot: - restriction: tyypistä ei saa rajoittaa uutta tyyppiä - extension: tyypistä ei saa laajentaa uutta tyyppiä - #all: minkäänlainen johtaminen ei ole sallittua Esim. "Address-tyypistä ei saa johtaa tyyppejä rajoittamalla" <complextype name="address" final="restriction"> <sequence> <element name="name" type="string"/>... </sequence> </complextype> Skeeman kaikki tyyppimäärittelyt voidaan pakottaa final-määreen tavoin antamalla schema-elementissä attribuutti finaldefault="restriction" (jne.) 88
19 4.18 Tyyppien johtamisen rajoittaminen (2/3): fasetit Yksinkertaisten tyyppien tapauksessa voidaan myös yksitellen luetella minkä fasettien muuttaminen ei ole johdetuissa tyypeissä sallittua: <simpletype name="postcode"> <restriction base="string"> <length value="7" fixed="true"/> </restriction> </simpletype> Tyyppiä voidaan edelleen rajoittaa, esim. <simpletype name="ukpostcode"> <restriction base="ipo:postcode"> <pattern value="[a-z]{2}\d\s\d[a-z]{2}"/> </restriction> </simpletype>...muttei fasetin length osalta 89
20 4.19 Tyyppien johtamisen rajoittaminen (3/3): korvaaminen On myös mahdollista rajoittaa korvausryhmien ja johdettujen tyyppien mukaisten vaihtoehtoisten elementtien käyttöä esiintymässä Esimerkki: - oletetaan että tyyppi B on rajoittamalla johdettu tyypistä Address - nyt halutaan kieltää että esiintymään voidaan Address-tyyppisen elementin paikalle kirjoittaa B-tyyppinen elementti <complextype name="address" block="restriction"> <sequence> <element name="name" type="string"/>... </sequence> <!-- Address voidaan kuitenkin nyt korvata --> </complextype> <!-- laajennetun tyyppisellä elementillä --> Kuten final, block voi saada myös arvot extension ja #all, ja schemaelementissä voidaan antaa attribuutti blockdefault="restriction" (jne.) 90
21 4.20 Esiintymän yksikäsitteisyys DTD määritteli ID-tyyppisen attribuutin joka tuli olla arvoltaan yksikäsitteinen Skeemat vievät ajatuksen pidemmälle tarjoamalla mahdollisuuden vaatia että minkä tahansa elementin tai attribuutin arvo on yksikäsitteinen tietyn esiintymän tietorakenteen sisällä XPath-viittausten avulla Esimerkki: Vaaditaan että esiintymän items-elementin lapset item voidaan yksilöidä osanumeron (partnum) ja tuotenimen (productname) perusteella <xsd:element name="items" type="items">... <xsd:unique name="partnumandname"> <xsd:selector xpath="item"/> <xsd:field <xsd:field xpath="productname"/> </xsd:unique> </xsd:element> selector valitsee vaatimuksen alan (scope), ja field-elementit luettelevat yksilöivät rakenteet suhteessa tähän (nyt attribuutti ja lapsielementti) 91
22 4.21 Avaimet ja viittaukset: Esimerkki (1/3) Eheiden viittausten varmistamiseen tarvitaan ID/IDREF:n kaltainen pari Esimerkki, tavaratoimituksia tietyille alueille: <purchasereport date=" " xmlns:xsi=" xsi:nonamespaceschemalocation="report.xsd"> <regions> <region areacode="03">tampere</region> <region areacode="09">helsinki</region> <region areacode="02">turku</region> </regions> <parts> <part destination="03">ruohonleikkuri</part> <part destination="03">kuokka</part> <part destination="09">kottikärryt</part> </parts> </purchasereport> 92
23 Avaimet ja viittaukset: Esimerkki (2/3) Skeema määrittelee asian key/keyref-esittelyillä; ensin vaaditaan että osa tyypin esiintymästä toimii yksikäsitteisenä avaimena:...<xsd:element name="purchasereport"> <xsd:complextype> <xsd:sequence> <xsd:element name="regions" type="regionstype"/> <xsd:element name="parts" type="partstype"/> </xsd:sequence> <xsd:attribute name="date" type="xsd:date"/> </xsd:complextype>... <xsd:key name="akey"> <xsd:selector xpath="regions/region"/> <xsd:field <!--aluenumero on avain--> </xsd:key> 93
24 4.22 Avaimet ja viittaukset: Esimerkki (3/3)...sitten sanotaan minkä osan esiintymää on viitattava ko. avaimeen (refer):... <xsd:keyref name="dummy2" refer="akey"> <xsd:selector xpath="parts/part"/> <xsd:field <!-- viittaus avaimeen --> </xsd:keyref> </element>... Määritys pakottaa että viittaukset osuvat aina avaimiin (akey) 1:1-viittausrakennetta ei oletuksena vaadita, ts. kaikkiin avaimiin ei ole pakko viitata ja yhteen avaimeen voidaan viitata monta kertaa (tämäkin voidaan toki pakottaa, vrt. unique) Avainten ja viittausten syntaksi on vastaava unique-määrittelyn kanssa; ne voidaan siis erityisesti rakentaa myös useista (eritasoisista!) field-osista XPath-lausekkeet ovat XML-skeemoissa muodoltaan rajoitettuja 94
25 4.23 Lopuksi XML-skeeman avulla voi siis: - validoida esiintymän skeeman suhteen, ja - tuoda lisätietoja esiintymän tulkintaan (ns. infoset contributions) XML Schema ei yleisnimestään huolimatta ole vahvin/yleisin ajateltavissa oleva skeemakieli (vrt. hahmopohjainen Schematron) - skeemassa ei esim. pystytä sanomaan näin: "Jos esiintymässä on annettu attribuutti address/@country='fi', lapsielementin address/phone arvo pitää alkaa koodilla '+358'." (mieti!) Tässä tyydymme toteamaan että muita tunnettuja skeemakieliä ovat esim. Relax NG ja (erityisesti) ISO-standardoitu ISO Schematron - ks. ja 95
2 XML Schema: johdanto ja rakenteiden perusteet
2 XML Schema: johdanto ja rakenteiden perusteet Kun XML-dokumentteja tarkastellaan kommunikoivien järjestelmien välisinä viesteinä, on tärkeää että viestiformaatista on sovittu täsmällisesti. Yleisemmin
Lisätiedot2 XML Schema: johdanto ja rakenteiden perusteet
2 XML Schema: johdanto ja rakenteiden perusteet Kun XML-dokumentteja tarkastellaan kommunikoivien järjestelmien välisinä viesteinä, on tärkeää että viestiformaatista on sovittu täsmällisesti. Yleisemmin
LisätiedotHelsingin yliopisto / TKTL XML-Metakieli XML Schema
W3C:n tavoite kehittää parempi määrittelykieli ilmaisuvoimaisempi XML-rakenteinen itsedokumentoiva yksinkertainen Tekniseltä kannalta tuki nimiavaruuksille käyttäjän omat tietotyypit määritysten perintä
LisätiedotXML merkintäkielten perusteet. Luento 3 Pekka Aarnio
XML merkintäkielten perusteet Luento 3 Pekka Aarnio 1 Luennon sisältö OSA 1: XML-Schema OSA 2: XML-Schema ja nimiavaruudet 2 Osa 1: sisältö Osa 1 1. Mikä on XML-Schema-kieli 2. Tietotyypit ja elementtien
LisätiedotXML merkintäkielten perusteet. Luento 3 Pekka Aarnio
XML merkintäkielten perusteet Luento 3 Pekka Aarnio 1 Luennon sisältö OSA 1: XML-Schema OSA 2: XML-Schema ja nimiavaruudet 2 Osa 1: sisältö Osa 1 1. Mikä on XML-Schema-kieli 2. Tietotyypit ja elementtien
LisätiedotXML-metakieli, k
DTD:n puutteita DTD ei ole XML-muotoinen Jäsennys vaatii omat työkalut Eri dokumenttityyppien yhteiskäyttöä ei tueta DTD-määritelmien lainailua ja yhdistelyä ei voi validoida Tietotyyppejä on rajoitetusti:
LisätiedotOmat Lähdöt ohjelmointirajapinta: Versio 1.01
Sivu 1(19) Omat Lähdöt ohjelmointirajapinta: Versio 1.01 Seasam House Oy Helsingin seudun liikenne Hyväksynyt: Päivämäärä: Hyväksynyt: Päivämäärä: www.seasam.com Sivu 2(19) Versio historia Versio 0.01
LisätiedotP e d a c o d e ohjelmointikoulutus verkossa
P e d a c o d e ohjelmointikoulutus verkossa XML-kielen perusteet Teoria ja ohjelmointitehtävät XML-kielen perusteet 3 Sisältö YLEISKATSAUS KURSSIN SISÄLTÖIHIN... 7 YLEISKATSAUS KURSSIN SISÄLTÖIHIN...
LisätiedotJUHTA Julkisen hallinnon tietohallinnon neuvottelukunta
JHS 177 Paikkatietotuotteen määrittely Liite 2 Hallinnollisen jaotuksen XML skeema Versio: 1.0 Julkaistu: 21.10.2010 Voimassaoloaika: toistaiseksi Hallinnollinen jaotus esimerkin UML luokkakaaviosta johdettu
Lisätiedot3 XML Schema: datatyypit
3 XML Schema: datatyypit XML Schema esittelee DTD-kieleen verrattuna jotakin aivan uutta: datatyypin käsitteen. Datatyyppi on pohjimmiltaan merkkijono jonka rakenne voidaan testata kuten elementinkin.
LisätiedotNELLI-Tunnis. Käyttäjän tunnistus NELLI-tiedonhakuportaalissa yleisissä kirjastoissa. Versio 1.0. 16.5.2006 Ere Maijala Kansalliskirjasto
NELLI-Tunnis Käyttäjän tunnistus NELLI-tiedonhakuportaalissa yleisissä kirjastoissa Versio 1.0 16.5.2006 Ere Maijala Kansalliskirjasto Sisällysluettelo Johdanto...3 Tekniikka...3 Esimerkit...4 XML-Skeema...5
LisätiedotXML kielioppi. Elementtien ja attribuuttien määrittely. Ctl230: Luentokalvot Miro Lehtonen
XML kielioppi Elementtien ja attribuuttien määrittely Ctl230: Luentokalvot 11.10.2004 Miro Lehtonen Dokumenttien mallinnus Säännöt dokumenttityypeille 3Mahdollisten dokumenttirakenteiden määrittely Samassa
LisätiedotHelsingin yliopisto/tktl XML-metakieli XPath
XML-perusrakenteen ympärille on kehitetty tekniikoita ja standardeja kuvaamaan XML-rakenteisen tiedon käsittelyä sekä tietojen välisiä kytkentöjä. Näissä keskeinen tarve on pystyä osoittamaan operaatioiden
LisätiedotXML standardeja. nimiavaruudet, namespaces XHTML XML Schema linkitys. 26.3.2015 Jaana Holvikivi 1
XML standardeja nimiavaruudet, namespaces XHTML XML Schema linkitys 26.3.2015 Jaana Holvikivi 1 Namespaces - ongelma mr. President zaphod
LisätiedotLuento 3: Tietorakenteiden esittäminen
Luento 3: Tietorakenteiden esittäminen AS-0.110 XML-kuvauskielten perusteet Janne Kalliola Tietorakenteiden esittäminen XML-dokumentti puuna Muunnokset muodosta toiseen Perustietorakenteet listat puut
LisätiedotHohde Consulting 2004
Luento 5: XQuery AS-0.110 XML-kuvauskielten perusteet Janne Kalliola XQuery XQuery uudet funktiot sekvenssit muuttujat Iterointi järjestys suodatus järjestäminen Ehtorakenteet Muita toimintoja www.hohde.com
LisätiedotSÄHKE-hanke. Tekninen mallintaminen SÄHKE-metatietojen XML Schema
04.02.2005 1 (5) SÄHKE-hanke SÄHKE-metatietojen XML Schema Versio ja pvm Laatinut Tarkpvm Tarkastanut Hyvpvm Hyväksynyt 2.0 / 04.02.2005 Anneli Rantanen 15.02.2005 Markus Merenmies 18.02.2005 Ohjausryhmä
LisätiedotGML-mallinnus. 1 Johdanto 1/27. Paikkatietojen mallintaminen tiedonsiirtoa varten. Liite III
Paikkatietojen mallintaminen tiedonsiirtoa varten Liite III GML-mallinnus 1 Johdanto... 1 2 Yleistä... 2 3 GML kohdemalli... 3 3.1 Objekti/ominaisuus -rakenne... 3 3.2. Kohde... 4 3.3 Kohdejoukko... 6
LisätiedotPaikkatiedot ja Web-standardit
Paikkatiedot ja Web-standardit Ossi Nykänen Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), Digitaalisen median instituutti (DMI), Hypermedialaboratorio W3C Suomen toimisto Esitelmä Hyvin lyhyt versio: World Wide
Lisätiedot9.16 XSLT ja nimiavaruudet (1/3): literaali oletusnimiavaruus
9.16 XSLT ja nimiavaruudet (1/3): literaali oletusnimiavaruus XSL-muunnos voi tietenkin tuottaa myös tiettyyn nimiavaruuteen liittyviä kohdedokumentteja (tarvitaan aina jo esim. XHTML-sovelluksissa!) Helpoimmillaan
LisätiedotTIEA241 Automaatit ja kieliopit, syksy Antti-Juhani Kaijanaho. 30. marraskuuta 2015
TIEA241 Automaatit ja kieliopit, syksy 2015 Antti-Juhani Kaijanaho TIETOTEKNIIKAN LAITOS 30. marraskuuta 2015 Sisällys t Väitöstilaisuus 4.12.2015 kello 12 vanhassa juhlasalissa S212 saa tulla 2 demoruksia
LisätiedotLuento 12: XML ja metatieto
Luento 12: XML ja metatieto AS-0.110 XML-kuvauskielten perusteet Janne Kalliola XML ja metatieto Metatieto rakenne sanasto Resource Description Framework graafikuvaus XML Semanttinen Web agentit 2 1 Metatieto
LisätiedotTietueet. Tietueiden määrittely
Tietueet Tietueiden määrittely Tietue on tietorakenne, joka kokoaa yhteen eri tyyppistä tietoa yhdeksi asiakokonaisuudeksi. Tähän kokonaisuuteen voidaan viitata yhteisellä nimellä. Auttaa ohjelmoijaa järjestelemään
LisätiedotTekninen rajapinta Zip-tiedosto sovelluskehittäjälle Kansallisen tulorekisterin perustamishanke
Versio 1.07 Tekninen rajapinta Zip-tiedosto sovelluskehittäjälle Kansallisen tulorekisterin perustamishanke SISÄLLYS 1 Versiohistoria... 3 2 Zip-tiedoston sisältö... 6 2.1 WSDL-kuvaukset... 6 2.2 XSD-skeematiedostot...
Lisätiedot15. Ohjelmoinnin tekniikkaa 15.1
15. Ohjelmoinnin tekniikkaa 15.1 Sisällys For-each-rakenne. Lueteltu tyyppi enum. Override-annotaatio. Geneerinen ohjelmointi. 15.2 For-each-rakenne For-rakenteen variaatio taulukoiden ja muiden kokoelmien
LisätiedotTekninen rajapinta Zip-tiedosto sovelluskehittäjälle Kansallisen tulorekisterin perustamishanke
Versio 1.11 Kansallisen tulorekisterin perustamishanke SISÄLLYS 1 Versiohistoria... 3 2 Zip-tiedoston sisältö... 6 2.1 WSDL-kuvaukset... 6 2.2 XSD-skeematiedostot... 6 2.3 Sanomarakenne-esimerkit... 6
LisätiedotYdin-Haskell Tiivismoniste
Ydin-Haskell Tiivismoniste Antti-Juhani Kaijanaho 8. joulukuuta 2005 1 Abstrakti syntaksi Päätesymbolit: Muuttujat a, b, c,..., x, y, z,... Tyyppimuuttujat α, β, γ,... Koostimet (data- ja tyyppi-) C, D,...,
LisätiedotSosiaalihuollon asiakasasiakirjojen tietomallinnus Tietomallit teknisen asiakirjamäärittelyn näkökulmasta
Sosiaalihuollon asiakasasiakirjojen tietomallinnus Tietomallit teknisen asiakirjamäärittelyn näkökulmasta Riikka Huttunen Suunnittelija Tietojenkäsittelytieteen laitos Kuopion Yliopisto 1 11.5.2009 Sisältö
LisätiedotAlkuarvot ja tyyppimuunnokset (1/5) Alkuarvot ja tyyppimuunnokset (2/5) Alkuarvot ja tyyppimuunnokset (3/5)
Alkuarvot ja tyyppimuunnokset (1/5) Aiemmin olemme jo antaneet muuttujille alkuarvoja, esimerkiksi: int luku = 123; Alkuarvon on oltava muuttujan tietotyypin mukainen, esimerkiksi int-muuttujilla kokonaisluku,
LisätiedotOlio-ohjelmoinnissa luokat voidaan järjestää siten, että ne pystyvät jakamaan yhteisiä tietoja ja aliohjelmia.
4. Periytyminen 4.1. Johdantoa Käytännössä vähänkään laajemmissa ohjelmissa joudutaan laatimaan useita luokkia, joiden pitäisi pystyä välittämään tietoa toisilleen. Ohjelmien ylläpidon kannalta olisi lisäksi
LisätiedotRDF ja RDFS. 8 RDF ja RDFS
8 RDF ja RDFS RDF:n merkitys selkiytyy kun tarkastelemme RDFsanastojen määrittelyä (kuvailua). RDF-skeemat (RDF Schema) tarjoaa peruskäsitteet joiden varassa voidaan karkeasti luonnehtia esim. yksinkertaisten
Lisätiedot2. Lisää Java-ohjelmoinnin alkeita. Muuttuja ja viittausmuuttuja (1/4) Muuttuja ja viittausmuuttuja (2/4)
2. Lisää Java-ohjelmoinnin alkeita Muuttuja ja viittausmuuttuja Vakio ja literaalivakio Sijoituslause Syötteen lukeminen ja Scanner-luokka 1 Muuttuja ja viittausmuuttuja (1/4) Edellä mainittiin, että String-tietotyyppi
Lisätiedot15. Ohjelmoinnin tekniikkaa 15.1
15. Ohjelmoinnin tekniikkaa 15.1 Sisällys For-each-rakenne. Geneerinen ohjelmointi. Lueteltu tyyppi enum. 15.2 For-each-rakenne For-rakenteen variaatio taulukoiden ja muiden kokoelmien silmukoimiseen:
LisätiedotRajapinnasta ei voida muodostaa olioita. Voidaan käyttää tunnuksen tyyppinä. Rajapinta on kuitenkin abstraktia luokkaa selvästi abstraktimpi tyyppi.
11. Rajapinnat 11.1 Sisällys Johdanto. Abstrakti luokka vai rajapinta? Rajapintojen hyötyjä. Kuinka rajapinnat määritellään ja otetaan käyttöön? Eläin, nisäkäs, kissa ja rajapinta. Moniperiytyminen rajapintojen
LisätiedotSisältö. XML, XHTML ja CSS XML XML. XML:n ja HTML:n ero. XML kieliä XML XHTML CSS XSL. T Hypermediadokumentin laatiminen 2002
, XHTML ja CSS T-111.361 Hypermediadokumentin laatiminen 2002 XHTML CSS XSL Sisältö EXtensible Markup Language W3C Recommendation helmikuu 1998 SGML:n osajoukko Standard Generalized Markup Language Kevyempi
LisätiedotTaulukot. Jukka Harju, Jukka Juslin 2006 1
Taulukot Jukka Harju, Jukka Juslin 2006 1 Taulukot Taulukot ovat olioita, jotka auttavat organisoimaan suuria määriä tietoa. Käsittelylistalla on: Taulukon tekeminen ja käyttö Rajojen tarkastus ja kapasiteetti
LisätiedotRakenteisten dokumenttien jatkokurssi, syksy 2006
Rakenteisten dokumenttien jatkokurssi, syksy 2006 MATHM-57200 Rakenteisten dokumenttien jatkokurssi, 5 op opetetaan syksyn 1-2 periodeilla Kotisivu: http://matriisi.ee.tut.fi/hmopetus/rdj/index.html Luennot:
LisätiedotOpiskeluoikeudet. Kaaviokuva
Opiskeluoikeudet Opiskeluoikeuksien tiedonsiirtoskeema. XML-skeema jonka avulla on tarkoitus siirtää useiden opiskeluoikeuksien tiedot kerralla. Skeeman voi myös lukea sisään muihin skeemoihin jolloin
LisätiedotSisällys. 11. Rajapinnat. Johdanto. Johdanto
Sisällys 11. ajapinnat. bstrakti luokka vai rajapinta? ajapintojen hyötyjä. Kuinka rajapinnat määritellään ja otetaan käyttöön? Eläin, nisäkäs, kissa ja rajapinta. Moniperiytyminen rajapintojen avulla.
LisätiedotXML:n käyttötavat työeläkejärjestelmässä. Versio 2
XML:n käyttötavat työeläkejärjestelmässä 10.1.2005 XML-sanomastandardi 2(35) 1 Johdanto... 4 2 Standardi lyhyesti... 5 3 Skeemojen toteutuksesta... 6 3.1 Yleistä... 6 3.2 Kieli... 6 3.3 Merkistö... 6 3.4
LisätiedotXML-pohjaiset rakennemäärittelyt
-pohjaiset rakennemäärittelyt Ossi Nykänen Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), Digitaalisen median instituutti (DMI), W3C Suomen toimisto Esitelmä Hyvin lyhyt versio: -perustainen kommunikointi edellyttää
LisätiedotTutkitaan sitten HTML-dokumenttien anatomiaa, jotta päästään käsiksi rakenteisten dokumenttien käsitteistöön esimerkkien kautta.
3 HTML ja XHTML Tutkitaan sitten HTML-dokumenttien anatomiaa, jotta päästään käsiksi rakenteisten dokumenttien käsitteistöön esimerkkien kautta.
Lisätiedot9. Periytyminen Javassa 9.1
9. Periytyminen Javassa 9.1 Sisällys Periytymismekanismi Java-kielessä. Piirteiden näkyvyys periytymisessä. Ilmentymämetodien korvaaminen. Luokkametodien peittäminen. Super-attribuutti. Override-annotaatio.
LisätiedotPoikkeusinfo XML-rajapinnan kuvaus, rajapinnan versio 2 Seasam Group
1.10.2010 1(15) Poikkeusinfo XML-rajapinnan kuvaus, rajapinnan versio 2 Seasam Group Graanintie 7 Tel. + 358 15 338 800 FIN-50190 MIKKELI Fax + 358 15 338 810 VERSIOHISTORIA Versio Pvm Tekijä Selite 1.0
Lisätiedot3 Verkkosaavutettavuuden tekniset perusteet
3 Verkkosaavutettavuuden tekniset perusteet Saavutettavuuden toteuttaminen edellyttää lähtökohtaisesti tietoa laitteista ja sovelluksista, käyttäjistä ja käyttötavoista, sekä tekniikasta. Tekniikasta on
LisätiedotTieto- ja tallennusrakenteet
Tieto- ja tallennusrakenteet Sisältö Tyyppi, abstrakti tietotyyppi, abstraktin tietotyypin toteutus Tallennusrakenteet Taulukko Linkitetty rakenne Abstraktit tietotyypit Lista (Puu) (Viimeisellä viikolla)
LisätiedotPAIKKATIETOIKKUNAN LUETTELOPALVELU KÄYTTÖOHJE
PAIKKATIETOIKKUNAN LUETTELOPALVELU KÄYTTÖOHJE Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Yleistä Luettelopalvelusta... 3 2. Luettelopalvelun tulevia ominaisuuksia... 3 3. Käyttöoikeudet... 4 4. Lisenssit...
LisätiedotTietojen jakelu Skeemat Palvelupyyntö Kansallisen tulorekisterin perustamishanke
Versio 1.05 Tietojen jakelu Skeemat Palvelupyyntö Kansallisen tulorekisterin perustamishanke Tietojen jakelu Skeemat Palvelupyyntö 2 (11) Versiohistoria Versio Päivämäärä Kuvaus 1.0 12.6.2017 Dokumentti
LisätiedotTietojen toimittaminen Skeemat Vastaanottokuittaus Kansallisen tulorekisterin perustamishanke
Versio 1.02 Tietojen toimittaminen Skeemat Vastaanottokuittaus Kansallisen tulorekisterin perustamishanke Tietojen toimittaminen Skeemat Vastaanottokuittaus 2 (10) Versiohistoria Versio Päivämäärä Kuvaus
LisätiedotTietojen toimittaminen Skeemat Mitätöintitiedot Kansallisen tulorekisterin perustamishanke
Versio 1.0 Tietojen toimittaminen Skeemat Mitätöintitiedot Kansallisen tulorekisterin perustamishanke Tietojen toimittaminen Skeemat Mitätöintitiedot 2 (10) Versiohistoria Versio Päivämäärä Kuvaus 1.0
LisätiedotTietojen toimittaminen Skeemat Käsittelypalautteen kysely Kansallisen tulorekisterin perustamishanke
Versio 1.05 Tietojen toimittaminen Skeemat Käsittelypalautteen kysely Kansallisen tulorekisterin perustamishanke Tietojen toimittaminen Skeemat Käsittelypalautteen kysely 2 (8) Versiohistoria Versio Päivämäärä
LisätiedotSchema ReitinTilaus.xsd
Schema ReitinTilaus.xsd element ReitinTilaus ReitinTilaus children annotation Reittipiste complex documentatio n Sisältää MPK:n kuljetusoperaattorille tekemän
LisätiedotOpintosuoritukset. Kaaviokuva
Opintosuoritukset Opintosuoritukset-tiedonsiirtoskeema. XML-skeema jonka avulla voidaan siirtää useita opintosuoritusten tietoja kerralla. Skeeman voi myös lukea sisään muihin skeemoihin jolloin myös yksittäisiä
LisätiedotHaskell ohjelmointikielen tyyppijärjestelmä
Haskell ohjelmointikielen tyyppijärjestelmä Sakari Jokinen Helsinki 19. huhtikuuta 2004 Ohjelmointikielten perusteet - seminaarityö HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos 1 Johdanto 1 Tyyppien
LisätiedotJHS 183 Julkisen hallinnon palvelujen tietomalli ja ryhmittely verkkopalveluissa Liite 3 XML-skeeman kuvaus ja esimerkit
JHS 183 Julkisen hallinnon palvelujen tietomalli ja ryhmittely verkkopalveluissa Liite 3 XML-skeeman kuvaus ja esimerkit Versio: 05.03.2013 Julkaistu: 28.2.2013 Voimassaoloaika: toistaiseksi Sisällys 1
LisätiedotOhjelmointi 2. Jussi Pohjolainen. TAMK» Tieto- ja viestintäteknologia , Jussi Pohjolainen TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU
Ohjelmointi 2 Jussi Pohjolainen TAMK» Tieto- ja viestintäteknologia Tietotyypeistä C++ - kielessä useita tietotyyppejä Kirjaimet: char, wchar_t Kokonaisluvut: short, int, long Liukuluvut: float, double
LisätiedotSisältö. 2. Taulukot. Yleistä. Yleistä
Sisältö 2. Taulukot Yleistä. Esittely ja luominen. Alkioiden käsittely. Kaksiulotteinen taulukko. Taulukko operaation parametrina. Taulukko ja HelloWorld-ohjelma. Taulukko paluuarvona. 2.1 2.2 Yleistä
LisätiedotTietojen toimittaminen Skeemat Käsittelypalaute Kansallisen tulorekisterin perustamishanke
Versio 1.0 Tietojen toimittaminen Skeemat Käsittelypalaute Kansallisen tulorekisterin perustamishanke Tietojen toimittaminen Skeemat Käsittelypalaute 2 (19) Versiohistoria Versio Päivämäärä Kuvaus 1.0
LisätiedotJava-kielen perusteet
Java-kielen perusteet Tunnus, varattu sana, kommentti Muuttuja, alkeistietotyyppi, merkkijono, literaalivakio, nimetty vakio Tiedon merkkipohjainen tulostaminen 1 Tunnus Java tunnus Java-kirjain Java-numero
LisätiedotOliot ja tyypit. TIES542 Ohjelmointikielten periaatteet, kevät Antti-Juhani Kaijanaho. Jyväskylän yliopisto Tietotekniikan laitos
Oliot ja tyypit TIES542 Ohjelmointikielten periaatteet, kevät 2007 Antti-Juhani Kaijanaho Jyväskylän yliopisto Tietotekniikan laitos 19. maaliskuuta 2007 Olion tyyppi? attribuutti on oikeastaan metodi,
LisätiedotXML prosessori. XML prosessointi. XML:n kirjoittaminen. Validoiva jäsennin. Tapahtumaohjattu käsittely. Tapahtumaohjattu käsittely.
XML prosessointi Miten XML dokumentteja luetaan ja kirjoitetaan XML prosessori lukee ja välittää XML dokumentin sovellukselle. Se sisältää entieettikäsittelijän (mahdollisesti) XML jäsentimen Sovellus
LisätiedotTietojen toimittaminen Skeemat Mitätöintitiedot Kansallisen tulorekisterin perustamishanke
Versio 1.04 Tietojen toimittaminen Skeemat Mitätöintitiedot Kansallisen tulorekisterin perustamishanke Tietojen toimittaminen Skeemat Mitätöintitiedot 2 (12) Versiohistoria Versio Päivämäärä Kuvaus 1.0
LisätiedotStanForD-XML. Juha-Antti Sorsa, Tapio Räsänen, Vesa Imponen
Projektiryhmä StanForD-XML Juha-Antti Sorsa, Tapio Räsänen, Vesa Imponen Rahoittajat Koskitukki Oy, Metsähallitus, Metsäliitto Osuuskunta, Pölkky Oy, Stora Enso Oyj, UPM- Kymmene Oyj, Vapo Timber Oy, Yksityismetsätalouden
LisätiedotKehitysohje. ETL-työkalu. ExtraTerrestriaLs / Aureolis Oy
Kehitysohje ETL-työkalu Versio Pvm Tekijä Kuvaus 0.1 15.1.2005 Timo Sallinen Ensimmäinen versio 0.2 26.1.2005 Timo Sallinen Täydenetty pohjaa 0.3 06.02.2005 Mika Suvanto Pieniä täydennyksiä ja oikolukua
LisätiedotTietorakenteet ja algoritmit - syksy 2015 1
Tietorakenteet ja algoritmit - syksy 2015 1 Tietorakenteet ja algoritmit - syksy 2015 2 Tietorakenteet ja algoritmit Johdanto Ari Korhonen Tietorakenteet ja algoritmit - syksy 2015 1. JOHDANTO 1.1 Määritelmiä
LisätiedotKvarkki XUA: sähköisen allekirjoituksen määritys 1 (6) V 1.0. Kvarkki XUA: sähköisen allekirjoituksen määritys
Kvarkki XUA: sähköisen allekirjoituksen määritys 1 (6) Kvarkki XUA: sähköisen allekirjoituksen määritys 9.6.2017 Kvarkki XUA: sähköisen allekirjoituksen määritys 2 (6) Sisältö 1 Johdanto... 3 1.1 Dokumentissa
LisätiedotSuvi Junes Tampereen yliopisto / tietohallinto 2013
Keskustelualue Keskustelualue soveltuu eriaikaisen viestinnän välineeksi. Keskustelualueelle voidaan lähettää viestejä toisten luettavaksi, ja sitä voidaan käyttää alueena myös ryhmätöiden tekemiseen,
LisätiedotTietojen jakelu Skeemat Palvelupyyntö Kansallisen tulorekisterin perustamishanke
Versio 1.0 Tietojen jakelu Skeemat Palvelupyyntö Kansallisen tulorekisterin perustamishanke Tietojen jakelu Skeemat Palvelupyyntö 2 (9) Versiohistoria Versio Päivämäärä Kuvaus 1.0 12.6.2017 Dokumentti
LisätiedotUudistettu käyttöliittymä osoitteessa https://validointipalvelu.kanta.fi
Tutustu n palvelukuvaukseen ennen palvelun käyttöä (esim. rekisteröityminen palveluun ym. palvelun käyttöön liittyvät seikat). Palvelukuvaus on saatavissa www.kanta.fi -sivustolla http://www.kanta.fi/fi/web/ammattilaisille/testaus
LisätiedotIDL - proseduurit. ATK tähtitieteessä. IDL - proseduurit
IDL - proseduurit 25. huhtikuuta 2017 Viimeksi käsiteltiin IDL:n interaktiivista käyttöä, mutta tämä on hyvin kömpelöä monimutkaisempia asioita tehtäessä. IDL:llä on mahdollista tehdä ns. proseduuri-tiedostoja,
LisätiedotJHS 193 Paikkatiedon yksilöivät tunnukset Liite 1. URI:n muodostamisen prosessi
JHS 193 Paikkatiedon yksilöivät tunnukset Liite 1. URI:n muodostamisen prosessi Versio: 1.0 Julkaistu: 2.9.2015 Voimassaoloaika: toistaiseksi Sisällys 1 Johdanto...1 2 Paikallisen tunnuksen luominen tietokantaan
LisätiedotTIEA241 Automaatit ja kieliopit, syksy Antti-Juhani Kaijanaho. 3. lokakuuta 2016
TIEA241 Automaatit ja kieliopit, syksy 2016 Antti-Juhani Kaijanaho TIETOTEKNIIKAN LAITOS 3. lokakuuta 2016 Sisällys n tunnistin Jay : An Efficient Context-Free Parsing Algorithm. Communications of the
LisätiedotVeRan laboratoriotietojen siirtoformaatti
FCG Finnish Consulting Group Oy VERA TOIMINTAOHJEET Rev./pvm 1.03 Hyväksytty 30.4.2010 Sisältö Käyttö Vastuuhenkilö VeRan tiedonsiirtoformaatti Laboratoriot, jotka toimittavat tulokset suoraan VeRaan.
LisätiedotTietojen toimittaminen Skeemat Käsittelypalaute Kansallisen tulorekisterin perustamishanke
Versio 1.04 Tietojen toimittaminen Skeemat Käsittelypalaute Kansallisen tulorekisterin perustamishanke Tietojen toimittaminen Skeemat Käsittelypalaute 2 (22) Versiohistoria Versio Päivämäärä Kuvaus 1.0
LisätiedotATK tähtitieteessä. Osa 3 - IDL proseduurit ja rakenteet. 18. syyskuuta 2014
18. syyskuuta 2014 IDL - proseduurit Viimeksi käsiteltiin IDL:n interaktiivista käyttöä, mutta tämä on hyvin kömpelöä monimutkaisempia asioita tehtäessä. IDL:llä on mahdollista tehdä ns. proseduuri-tiedostoja,
LisätiedotOhjelmistojen mallintaminen Luokkakaaviot Harri Laine 1
Ohjelmistojen mallintaminen Luokkakaaviot 5.12.2008 Harri Laine 1 Olioiden palvelut Palvelun kuvauksessa annettavat tiedot näkyvyys (kuten attribuuttien kohdalla) nimi (ainoa välttämätön osa) parametrit
LisätiedotPaikkatiedon mallinnus Dokumentoinnin ymmärtäminen. Lassi Lehto
Paikkatiedon mallinnus Dokumentoinnin ymmärtäminen Lassi Lehto INSPIRE-seminaari 23.08.2012 Sisältö Tietotuoteselosteen rakenne (ISO 19131) Unified Modeling Language (UML) Luokkakaaviotekniikan perusteet
LisätiedotVarmennepalvelu Rajapintakuvaus Kansallisen tulorekisterin perustamishanke
Versio 1.0 Varmennepalvelu Rajapintakuvaus Kansallisen tulorekisterin perustamishanke Varmennepalvelu Rajapintakuvaus 2 (13) Versiohistoria Versio Päivämäärä Kuvaus 1.0 Dokumentti julkaistu. Varmennepalvelu
LisätiedotOsoitin ja viittaus C++:ssa
Osoitin ja viittaus C++:ssa Osoitin yksinkertaiseen tietotyyppiin Osoitin on muuttuja, joka sisältää jonkin toisen samantyyppisen muuttujan osoitteen. Ohessa on esimerkkiohjelma, jossa määritellään kokonaislukumuuttuja
LisätiedotSisällys. 1. Omat operaatiot. Yleistä operaatioista. Yleistä operaatioista
Sisällys 1. Omat operaatiot Yleistä operaatioista. Mihin operaatioita tarvitaan? Oman operaation määrittely. Yleisesti, nimeäminen ja hyvä ohjelmointitapa, määreet, parametrit ja näkyvyys. HelloWorld-ohjelma
LisätiedotJulkishallinnon XML-skeemat v0.5 JHS-suositus
Julkishallinnon XML-skeemat v0.5 JHS-suositus Keskustelutilaisuus 22.10.2008, Kansallismuseon auditorio Lasse Akselin TietoEnator lasse.akselin@tietoenator.com Sisällys Johdanto Nimeämissäännöt Skeemojen
LisätiedotSosiaalihuollon asiakirjastandardi kehittyy. Konstantin Hyppönen Erikoissuunnittelija Tietojenkäsittelytieteen laitos Kuopion yliopisto
Sosiaalihuollon asiakirjastandardi kehittyy Konstantin Hyppönen Erikoissuunnittelija Tietojenkäsittelytieteen laitos Kuopion yliopisto 1 Esityksen sisältö Asiakirjastandardin lähtökohdat Suunnitteluperiaatteet
LisätiedotSemanttinen Web. Ossi Nykänen Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), DMI / Hypermedialaboratorio W3C Suomen toimisto
Semanttinen Web Ossi Nykänen ossi.nykanen@tut.fi Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), DMI / Hypermedialaboratorio W3C Suomen toimisto Esitelmä "Semanttinen Web" Sisältö Konteksti: W3C, Web-teknologiat
Lisätiedot1. Omat operaatiot 1.1
1. Omat operaatiot 1.1 Sisällys Yleistä operaatioista. Mihin operaatioita tarvitaan? Oman operaation määrittely. Yleisesti, nimeäminen ja hyvä ohjelmointitapa, määreet, parametrit ja näkyvyys. HelloWorld-ohjelma
LisätiedotXML johdatus: DTD. Jaana Holvikivi
XML johdatus: DTD Jaana Holvikivi Dokumenttityypin rakennemäärittely DTD = kielioppi esim. XML- esitykselle Elementit Attribuutit Entiteetit ja notaatiot Prosessointikomennot DTD:n suunnittelu 19.1.2013
LisätiedotSuvi Junes/Pauliina Munter Tampereen yliopisto / tietohallinto 2014
Keskustelualue Keskustelualue soveltuu eriaikaisen viestinnän välineeksi. Keskustelualueelle voidaan lähettää viestejä toisten luettavaksi, ja sitä voidaan käyttää alueena myös ryhmätöiden tekemiseen,
LisätiedotYleistä. Nyt käsitellään vain taulukko (array), joka on saman tyyppisten muuttujien eli alkioiden (element) kokoelma.
2. Taulukot 2.1 Sisältö Yleistä. Esittely ja luominen. Alkioiden käsittely. Kaksiulotteinen taulukko. Taulukko operaation parametrina. Taulukko ja HelloWorld-ohjelma. Taulukko paluuarvona. 2.2 Yleistä
LisätiedotOhjelmoinnin perusteet Y Python
Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 20.1.2010 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 20.1.2010 1 / 40 Arvon pyytäminen käyttäjältä Käyttäjän antaman arvon voi lukea raw_input-käskyllä. Käskyn sulkujen
LisätiedotTietojen toimittaminen Skeemat Käsittelypalautteen kysely Kansallisen tulorekisterin perustamishanke
Versio 1.0 Tietojen toimittaminen Skeemat Käsittelypalautteen kysely Kansallisen tulorekisterin perustamishanke Tietojen toimittaminen Skeemat Käsittelypalautteen kysely 2 (7) Versiohistoria Versio Päivämäärä
LisätiedotXML-merkkaus. Merkkidata, prosessointikomennot, kommentit
XML-merkkaus Merkkidata, prosessointikomennot, kommentit Merkkidata Elementtien ja attribuuttien arvot 3Merkkijonot elementtien tunnisteiden välissä 3Attribuuttien arvot 3Kielletyt merkit < & Voidaan korvata
LisätiedotSisältö. 22. Taulukot. Yleistä. Yleistä
Sisältö 22. Taulukot Yleistä. Esittely ja luominen. Alkioiden käsittely. Kaksiulotteinen taulukko. Taulukko metodin parametrina. Taulukko ja HelloWorld-ohjelma. Taulukko paluuarvona. 22.1 22.2 Yleistä
LisätiedotTaas laskin. TIES341 Funktio ohjelmointi 2 Kevät 2006
Taas laskin TIES341 Funktio ohjelmointi 2 Kevät 2006 Rakennepuutyyppi data Term = C Rational T F V String Term :+: Term Term : : Term Term :*: Term Term :/: Term Term :==: Term Term :/=: Term Term :
LisätiedotUML-kielen formalisointi Object-Z:lla
UML-kielen formalisointi Object-Z:lla Kalvot ja seminaarityö WWW:ssä: http://users.jyu.fi/~minurmin/opiskelu/form/ UML UML == Unified Modelling Language. OMG:n standardoima kieli ohjelmistojärjestelmien,
LisätiedotSÄHKE-hanke. Abstrakti mallintaminen Tietomallin (graafi) lukuohje
04.02.2005 1 (6) SÄHKE-hanke Versio ja pvm Laatinut Tarkpvm Tarkastanut Hyvpvm Hyväksynyt 2.0 / 04.02.2005 Anneli Rantanen 15.02.2005 Markus Merenmies 18.02.2005 Ohjausryhmä 04.02.2005 2 (6) Muutoshistoria
LisätiedotT740103 Olio-ohjelmointi Osa 5: Periytyminen ja polymorfismi Jukka Jauhiainen OAMK Tekniikan yksikkö 2010
12. Periytyminen Johdantoa Käytännössä vähänkään laajemmissa ohjelmissa joudutaan laatimaan useita luokkia, joiden pitäisi pystyä välittämään tietoa toisilleen. Ohjelmien ylläpidon kannalta olisi lisäksi
LisätiedotApuja ohjelmointiin» Yleisiä virheitä
Apuja ohjelmointiin» Yleisiä virheitä Ohjelmaa kirjoittaessasi saattaa Visual Studio ilmoittaa monenlaisista virheistä "punakynällä". Usein tämä johtuu vain siitä, että virheitä näytetään vaikket olisi
LisätiedotSisällys. JAVA-OHJELMOINTI Osa 7: Abstrakti luokka ja rajapinta. Abstraktin luokan idea. Abstrakti luokka ja metodi. Esimerkki
Sisällys JAVA-OHJELMOINTI Osa 7: Abstrakti luokka ja rajapinta Abstrakti luokka ja metodi Rajapintamäärittely (interface) Eero Hyvönen Tietojenkäsittelytieteen laitos Helsingin yliopisto 13.10.2000 E.
LisätiedotOpintojakso TT00AA11 Ohjelmoinnin jatko (Java): 3 op Rajapinnat ja sisäluokat
Opintojakso TT00AA11 Ohjelmoinnin jatko (Java): 3 op Rajapinnat ja sisäluokat Rajapinnat Java-kieli ei tue luokkien moniperintää. Jokaisella luokalla voi olla vain yksi välitön yliluokka. Toisinaan olisi
Lisätiedot