ARVIOINTI JA HOITO LOHJAN SAIRAALA MATERIAALI LADATTAVISSA TÄÄLTÄ:

Transkriptio

1 TOIMINNALLISET RIIPPUVUUDET ARVIOINTI JA HOITO LOHJAN SAIRAALA KLO 12:30-14, 14:30-16 MATERIAALI LADATTAVISSA TÄÄLTÄ: Suomen Psykologinen Instituutti Raul Soisalo, VET kouluttajapsykoterapeutti, kliininen yksilö-, pari- ja perheterapeutti

2 TOIMINNALLISET RIIPPUVUUDET ARVIOINTI JA HOITO ½ PV KOULUTUS LOHJAN SAIRAALAN AUDITORIO TI KLO Suomen Psykologinen Instituutti Raul Soisalo, VET kouluttajapsykoterapeutti, kliininen yksilö-, pari- ja perheterapeutti

3 INTENTIOMME TÄNÄÄN Opiskellaan minkälaisia ovat toiminnalliset riippuvuudet, ja mitä näyttöön perustuvia menetelmiä haitallisen / liiallisen (riippuvuuskriteerit täyttävän) toiminnan hallintaan sekä edellä mainitusti käyttäytyvän henkilön psykoedukaatioon Ilmiön yleisyyteen nähden, tutkimuksia ja näyttöön perustuvia suosituksia on hämmentävän vähän Meillä ei ole edes konsensusta siitä, mitä toiminnallisella riippuvuudella tarkoitetaan puhumattakaan siitä, miten niitä hoitaa 3

4 OHJELMAMME Johdanto: kohti uutta paradigmaa Riippuvuuksien neurobiologinen tausta Riippuvuuksien seurauksia TOIMINNALLISET RIIPPUVUUDET: * Esimerkkinä Internet- ja tietokonepeliriippuvuus uhkapeliriippuvuus, Seksiriippuvuus Shoppailuriippuvuus urheilemisriippuvuus tappeluriippuvuus hyppäämisriippuvuus,. Strukturoidut arviointimenetelmät Seurauksia ja hoitoja Katkaisuhoito, vieroitushoito ja Lääkkeelliset interventiot 4

5 AIKATAULU Yritetään yhden tauon taktiikkaa, kahvit noin puolessa välissä tilaisuutta. Vaikka aion olla itse enimmäkseen äänessä, kannustan kysymään, kommentoimaan ja osallistumaan aktiivisesti. Milloin tahansa voi kysyä. 5

6 KOULUTTAJANNE TÄNÄÄN Raul Soisalo, kliininen yksilö- pari- ja perheterapeutti / työnohjaaja Joensuusta. Kuntoutuslaitos, perheneuvola, koulumaailma, privaattiterapiavastaanottoa vuodesta 2006 Perustutkinnossa muinoin kasvatuspsykologia pääaineena, jonka jälkeen erilaisissa terapiakoulutuksissa yhteensä 9 vuotta. Tutkimusta mm. teemoista: potilaan aggressiivinen käyttäytyminen, psyykkisten oireiden normaalius, psyykkisen kriisin kysymykset, systeeminen yksilöpsykoterapia. 6

7 HARRASTUKSENI Purjehdus maailman merillä ja sisävesilaivailu Ilmailu, ilmailupsykologia ja pedagogiikka, erityisesti sotilasilmailupedagogiikka. Kuusi vuotta ilmavoimien asiantuntijakouluttajana sotilasilmailupedagogiikassa ja ilmailupsykologiassa (jonka jälkeen MPKK:ssa näissä dosentin hommia harvakseltaan 1-2 pro gradua/ vuosi) Tästä tulee kytkökseni lentämiseen, puolustusvoimiin ja myös mielenkiinto kutsuntajärjestelmään sekä palveluskelpoisuuskysymyksiin, joista myöhemmin lisää 7

8 MINKÄLAISIA OVAT KOHTAAMANNE ONGELMAT LUONTEELTAAN? Mitenkä paljon teillä on potilaita, joilla esiintyy seuraavia pulmia: Keskittymisvaikeuksia, mielialaongelmia, monenlaisia ahdistusongelmia, unihäiriöitä, paniikkihäiriötä, sosiaalisten tilanteiden pelkotiloja, pakko-oireita, tarkkaavaisuuden vaikeuksia, ihmissuhdeongelmia, somatisointia... Mitenkä paljon tästä ryhmästä ei oikein meinaa kuntoutua, vaikka heitä hoidetaan käypähoidolla laadukkaasti? Mitenkä paljon tästä ryhmästä on sellaisia, joille ei ole helppo keksiä syytä sille, että he oireilevat? 8

9 VOISIKO OLLA? Jos asiakas käyttää alkoa, tai lääkkeitä päihtymistarkoitukseen, tai peräti huumeita, niin kuinka monta prosenttia päihdeongelmaisista psykiatrian potilaista tunnistetaan päihdeongelmaiseksi? Ei ehkä puoliakaan. Päihdeongelman pitkittyessä ihmiselle tulee lisää psykiatrisia pulmia. Tyypillisiä ovat: Keskittymisvaikeuksia, mielialaongelmia, monenlaisia ahdistusongelmia, unihäiriöitä, paniikkihäiriötä, sosiaalisten tilanteiden pelkotiloja, pakko-oireita, tarkkaavaisuuden vaikeuksia, ihmissuhdeongelmia, somatisointia... 9

10 VOISIKO OLLA? Vaikuttaisi siltä, että toiminnallisetkin riippuvuudet aiheuttavat aivoissa samantyyppisiä muutoksia kuin kemialliset päihteet Kuinka monta prosenttia toiminnallisesta riippuvuusongelmasta kärsivää psykiatrista potilasta tunnistetaan toiminnallisesta riippuvuudesta kärsiväksi? Ei ehkä kymmentä prosenttiakaan. 10

11 VOISIKO OLLA? Koska vaikuttaisi siltä, että toiminnallisetkin riippuvuudet aiheuttavat aivoissa samantyyppisiä muutoksia kuin kemialliset päihteet On loogista, että toiminnallisetkin riippuvuusongelmat aiheuttavat pitkittyessään samoja ongelmia kuin kemialliset päihteet: Tyypillisiä ovat: Keskittymisvaikeuksia, mielialaongelmia, monenlaisia ahdistusongelmia, unihäiriöitä, paniikkihäiriötä, sosiaalisten tilanteiden pelkotiloja, pakko-oireita, tarkkaavaisuuden vaikeuksia, ihmissuhdeongelmia, somatisointia... 11

12 KOMORBIDITEETTI ON ENEMMÄN SÄÄNTÖ KUIN POIKKEUS Riippuvuusongelma johonkin, niin erittäin todennäköistä että on riippuvuusongelma johonkin muuhunkin, ja hoitamattomana niitä kehittyy lisää. Luultavasti kukaan riippuvuusongelmainen ei ole vailla kliinisesti merkittäviä psyykkisiä oireita ja psykoemotionaalisia/ -sosiaalisia pulmia. Kaikki psykiatrisesti oireilevat eivät kuitenkaan kärsi riippuvuusongelmasta. Mutta siitä syystä, riippuvuusongelma pitää hoitaa samalla, vaikka pts hakisikin apua muuhun psy-sos-pulmaansa. 12

13 KUMPI ENSIN MUNA VAI KANA? Olemme tottuneet ajattelemaan, että ihminen voi alkaa käyttää päihteitä ikään kuin itsehoitokeinona psyykkiseen, emotionaaliseen ja sosiaaliseen tuskaan. Eskapistinen vs. mielihyvähakuinen käyttö Toiminnallinen riippuvuus kehittyy paljon salakavalammin kuin kemialliset päihderiippuvuudet. Jos psy oireilun rinnalla on mikä tahansa riippuvuusongelma, ei psy pulmaa ole mahdollista hoitaa kuntoon, ellei myös riippuvuusongelmaa hoideta. 13

14 KOHTI UUTTA PARADIGMAA Tänään haluan puhua kanssanne Uudesta paradigmasta riippuvuusongelmiin: oman elämän elämisen sietämättömyys siinä puutteellisessa suhdeverkostossa. Tai mikä on uusi. On näistä asioista ollut tietoa kuitenkin jo kymmeniä vuosia. Aika monen suomalaisen lähipiiriin kuuluu ihmisiä, joita päihderiippuvuus tavalla tai toisella koskettaa. Päihderiippuvuus voi syntyä alkoholiin, lääkkeisiin, karkkiin ym. makeaan ja epäterveelliseen ruokaan, tietokonepeliin, uhkapeleihin, nettipornoon kuin huumeisiinkin. Luulen, että aika monella meistä on myös jonkunlaista kosketuspintaa päihderiippuvuudesta kärsivän auttamisesta, hoidon keinoin tai muutoin. Minulla on jo alle kouluikäisen lapsen muistikuvia päihderiippuvaisista ihmisistä. Muistan, miten heihin suhtauduttiin jotenkin niin, että omapa on vika kun on elämänsä tuohon kuntoon päästänyt. Moralisoiden, tuomiten, syyllistäen, ikään kuin he olisivat huonompia ihmisiä. Tänäkin päivänä varmaan iso osa väestöstä ajattelee niin, että päihderiippuvaiset ovat jollain tapaa alempaa kastia huonompia ja vähempiarvoisia, siinä määrin, ettei heihin ja heidän auttamiseksi välttämättä kannata edes uhrata hirmu paljon yhteiskunnan varoja. Päihdehoito ei tähän päivään mennessä ole näyttäytynyt mitenkään yksinkertaisena asiana, sen vaikuttavuudesta tai paremminkin vaikuttavuuden puutteesta on useimmilla meistä kokemusta. Minulla on murrosikäisen nuoren muistikuvia siitä, miten päihteitä arvotettiin eri kategorioihin. Osa päihteistä näyttäytyi murrosikäisen silmin salonkikelpoisemmalta kuin toiset päihteet. Tänäkin päivänä käydään paljon keskustelua siitä, mikä päihde on vaarallisempi, mikä vaarattomampi, mikä päihde sallittavampi mikä kielletympi. Siitä on reilut 100 vuotta aikaa, kun huumeet ensimmäisen kerran kriminalisoitiin yhdysvalloissa ja IsoBritanniassa, jonka jälkeen muut maat seurasivat perässä. Ja näin reilut sata vuotta päihderiippuvuuden hoidon tulokulma on ollut syyllistävä ja rankaiseva. Ajatuksena on ollut, että päihderiippuvainen kannattaa pysäyttää stigmatisoimalla ja rankaisemalla häntä, eli laittamalla hänet kärsimään, koska sata vuotta on uskottu, että tämä antaisi heille motivaatiota lopettaa päihteen käyttämisen. Vuonna 2011 Sisäministerinä ollessaan lääkäri Päivi Räsänen tiivisti hyvin yhteiskunnan päättäjien kovat mielipiteet ja asenteet huumeriippuvaisia kohtaan lausumalla: Vankila on se, joka sitten kuitenkin tarjoaa sen mahdollisuuden, että voidaan tarjota hoitoa ja henkilö on sitten tämän hoidon äärellä. Kuinka moni päihderiippuvainen on raitistunut vankilassa? Varmaan jokunen, mutta valtaosa ei raitistu. On aika ihmeellistä, että me niin sitkeästi yritämme hoitaa päihderiippuvuusongelmia tällä menetelmällä, vaikka sen teho on huonompi kuin, ettei tarjottaisi mitään hoitoa. Mikä aiheuttaa päihderiippuvuuden? Tämä on mielenkiintoinen kysymys, jota on paljon tutkittukin. 14

15 15

16 RIIPPUVUUKSIEN JAOTTELU KIRJOISSA EI OLE AJANTASALLA 1 päihderiippuvuudet -Alkoholiriippuvuus -Huume- ja lääkeriippuvuus -Tupakka- ja kahviriippuvuus 2 toiminnalliset riippuvuudet, kuten: - peli-, netti-, shoppailu- seksi-, (KYLLÄ) ja läheisriippuvuus (EI) - syömishäiriöt (EI) - liikunta-addiktio (KYLLÄ) 16 Riipp.käyttäytyminen mielihyväkokemus vähenee= vieroitusoireiden lievitysvaikutus Riippuvuusoireyhtymän kehittyminen

17 JAOTTELUA (RS) Toiminnallinenkin riippuvuus voi olla päihdettä Kemialliset päihteet: alkoholi aluksi kiihdyttää ja lopulta rauhoittaa/lamaa Amfetamiini: kiihdyttää adrenaliineja, serotoniineja ja dopamiineja Opiaatit (heroiini, morfiini, buprenorfiini) lisää dopamiinia sekä GABAA, estää Substance P:n, jolloin aluksi lisää voimakkaasti hyvää oloa ja euforiaa, mutta myös rauhoittaa ja lamaa voimakkaasti sekä myös vie kivun, nälän, janon, jopa hengittämisen tarpeen. Nikotiini kiihdyttää ja vaikuttaa mutkan kautta gabaan rajoittavasti, mistä tulee harhakuva, että tupakka rauhoittaisi. 17

18 MUUT SUBSTANSSIPÄIHTEET Suklaa, ylipäänsä makeat, Rasva+suola+hh, esim. sipsit, roskaruoka Kahvi, energiajuomat Lääkeaineet 18

19 TOIMINNALLISET PÄIHTEET Mikä tahansa toiminta, joka aikaansaa jotakin tavoiteltavaa fiilistä: adrenaliinia, serotoniinia, dopamiinia, endorfiinia TAI jolla pystyy pakenemaan truelife:n tyhjyyttä ESIMERKIKSI: Pelit, tietokonepelit, roolipelit Uhkapelit, rahapelit Kännykkäriippuvuus, Tietokoneriippuvuus Internetin käyttö ja sieltä löytyvät aktiviteetit, kuten uutisvirta, somen monet muodot ja nettiporno sekä monet pelit Sosiaaliset suhteet (ei ehkä perint. läheisriippuvuus) Shoppailu Työnteko / työnarkomania (jos se tuottaa tyydytystä) Varastelu, Tulenteko, Ylinopeus liikenteessä Jokin urheilun harjoittaminen, viiltely, piikittely, tatuointi, kauneuskirurgia, meikkailu Pornografia 19

20 FOMO On mahdollista, että osa elektronisista riippuvuuksista, olipa se someriippuvuus, riippuvuus, päivittämisriippuvuus, uutisvirran seuraamisriippuvuus, jne on enemmän kuin perinteinen riippuvuusongelma, sukua pelko-oireisille häiriöille, eli fobioille: Joidenkin päämotivaattori ei ole niinkään mielihyvän saaminen sinällään, vaan neuroottistasoinen yritys hoitaa pelkoa jäädä vaille jotakin oleellista tietoa tai kokemusta, FEAR OF MISSING OUT= FOMO Tässä olisi jollekin hyvä aivotutkimuksen aihe! 20

21 SEKSIADDIKTION MONET MUODOT Addiktiiviseen seksikäyttäytymiseen viittaavina voidaan pitää seuraavia kahtatoista käyttäytymismuotoa. Haitallisesta riippuvuudesta on kyse, jos jokin näistä ilmenee yksilön tai tämän kumppanin elämää voimakkaasti hallitsevana, pakonomaisena tai vahingoittavana piirteenä, tai henkilö kärsii useammasta toimintapakosta samanaikaisesti. On tärkeää muistaa, että vastaavaa käyttäytymistä voi esiintyä myös hallittuna tai lieväasteisena osana normaalia seksuaalisuutta. Esimerkiksi päivittäinen sooloseksi ei tarkoita addiktoitunutta käyttäytymistä, ellei se tuota jatkuvaa harmia ja haittaa ihmiselle. Oleellista on, että addiktoitunut toiminta on pakonomaista ja hallitsematonta. 21

22 Pakonomainen sooloseksi, joka saattaa toistua monia kertoja päivässä. Laukeamisen tuottamalla mielihyvällä pyritään usein lievittämään jotakin psyykkistä oiretta kuten ahdistuneisuutta, masennusta tai stressiin liittyvää uupumusta. Pakonomainen eroottisten ja pornografisten videoiden, lehtien ja internet-materiaalin runsas hankkiminen ja niiden jatkuva pakonomainen käyttäminen seksuaalisen kiihotuksen lähteenä. Sähköisten seksipalvelujen hallitsematon ja pakonomainen käyttö oman kiihottumisen lähteenä. Tähän kuuluvat mm. internetin seksipalvelut ja seksipuhelimet. Jatkuva seksipartnereiden vaihtaminen ja uusien etsiminen. Suhteet kestävät vain lyhyen ajan ja niissä pyritään yksinomaan seksuaaliseen, itsekeskeiseen mielihyvän kokemiseen eikä varsinaiseen parisuhteeseen. 22

23 Pakonomaisesti, usein toistuva seksi seksityöntekijän kanssa. Toistuva anonyymi seksi tuntemattoman kanssa, esimerkiksi julkisessa käymälässä tai pysäköintialueella. Jännityksen tunteen hakeminen toistuvasti seksiä harrastamalla. Esimerkiksi naimisissa oleva henkilö pitää jatkuvasti useita rinnakkaissuhteita ja kiihottuu kiinnijäämisen mahdollisuudesta. Jatkuva ja pakonomainen seksibaareissa, - ravintoloissa ja -klubeilla tai seksihieronnassa käynti. Pakonomainen seksuaalinen tirkistely kiihottumistarkoituksessa, joskus myös samanaikainen itsetyydytys. 23

24 Toistuva itsensä paljastaminen kiihottumistarkoituksessa. Paljastaminen saattaa olla avointa, oman kehon alastomien osien paljastamista tai tilanteeseen nähden poikkeavan paljastavaa pukeutumista. Tuntemattomien tai tuttujen ihmisten toistuva luvaton koskettelu kiihottumistarkoituksessa, koskettaminen yritetään saada näyttämään vahingolta. Toistuva seksuaalinen väkivalta yhdyntään pakottamisen tai raiskaamisen muodossa. Haitalliseen seksiriippuvuuteen liittyy edellisten kanssa samanaikaisesti myös yksi tai useampi seuraavista lisäpiirteistä: Itsestäsi tai läheisistäsi tuntuu, että seksuaaliset halusi täyttävät pakonomaisesti mielesi. Huomaat olevasi suorastaan pakotettu ryhtymään 24 seksuaaliseen kanssakäymiseen silloin kun olet stressaantunut, ahdistunut, jännittynyt tai masentunut.

25 Pakonomaisen seksikokemuksen jälkeen mielihyvän ja tyydytyksen tunne kestää vain lyhyen ajan ja tunnet pian tarpeen toistaa tekosi. Seksikokemuksistasi on koitunut vakavia ongelmia (kuten uhka parisuhteen purkautumisesta, avioero, seksitautitartuntoja, muita terveysongelmia tai seksuaalista väkivaltaa). Jos koet seksikäyttäytymisesi ongelmalliseksi, voit käsitellä asiaa seksuaaliterapiassa, psykoterapiassa tai muissa mielenterveyspalveluissa. Seksuaalisuuteen ja addiktiiviseen seksikäyttäytymiseen erikoistuneita seksuaaliterapeutteja voit tiedustella esimerkiksi Sexpo-säätiöltä(link is external), Väestöliitosta(link is external) ja Suomen Seksologinen Seura ry:ltä(link is external). 25

26 26

27 27

28 PAKKONEUROOSIT ERI ASIA EIVÄT OLE VARSINAISIA RIIPPUVUUKSIA!! Pakonomainen käsienpesu Pakonomainen tarkistelu Pakonomainen järjestyksen tavoittelu Pakonomainen tavaroiden kerääminen Muut Pakkorituaalit ja Pakkoajatukset Näissä on eri dynamiikka, ne ovat eräänlaisia yrityksiä hoitaa olemassaolevia ahdistuksia sekä syyllisyyden ja häpeän tunteita. 28

29 UUDEN TIEDON MUKAAN MYÖSKÄÄN SYÖMISHÄIRIÖT EIVÄT OLE VARSINAISIA RIIPPUVUUKSIA!! Dopamine and opioid neurotransmission in behavioral addictions: a comparative PET study in pathological gambling and binge eating. Majuri, Joonas ( ) Neurobiologisesti erilaiset prosessit aivoissa! Löydökset osoittavat, että toiminnalliset riippuvuudet ovat neurobiologisesti erilaisia sairauksia, mikäli peliriippuvuus ja ahmimishäiriö niputetaan samaan kategoriaan. Pitkään kirjallisuudessa on esitetty, että riippuvuussairauden taustalla saattaisivat vaikuttaa samanlaiset muutokset keskushermoston välittäjäaineiden toiminnassa riippumatta riippuvuuden kohteesta. Olisiko niin, että AH ei sittenkään = t.riippuvuus 29

30 MUITA MT HÄIRIÖITÄ AIHEEN VIERESTÄ Syömishäiriöt ovat siis vielä oma luku erikseen, niiden dynamiikka on emotionaalisessa hallitsemisessa, vallassa, perustarpeiden tyydytetyksi tulemisen vanhemmuusfunktioissa yms. Ei ole samanlainen mekanismiltaan kuin riippuvuudet. Läheisriippuvuus on ehkä kuitenkin mieluummin kuin toiminnallinen riippuvuus, niin ikään neuroottisluonteinen persoonallisuustyyppi, eikä siten varsinainen riippuvuus sanan varsinaisessa merkityksessä. 30

31 PÄIHDEKÄYTÖSSÄ OLEVIA LÄÄKKEITÄ Opiaatit Barbituraatit bentsodiatsepiinit uni- ja rauhoittavina lääkkeinä psykosom. oireista epilepsiaan, ahdistukseen, jännitysoireisiin, unihäiriöihin, alkoholin vieroitusoireisiin jne. pitkään käytössä riippuvuusoireyhtymä sivuvaikutukset: ahdistuneisuus ja paniikkioireherkkyys kasvaa, lihasjännitys voimistuu, lukuisat epämiellyttävät somaattiset tuntemukset diagnostinen havainto: oireet suhteessa bentsojen käyttöön jos annosta lisätään ja oireet poistuvat ja plas käyttänyt säännöllisesti Bentsoja bentsoaltistustila jos edell. vähennet. lääkkeitä vieroitusoireet lisääntyvät Yhä lisääntyvässä määrin esiintyy, ja käyttäjät hakeutuvat somaatt. oireiden vuoksi esim. päivystyspkl:lle 31

32 PÄIHDEKÄYTÖSSÄ OLEVIA LÄÄKKEITÄ riippuvuuteen viittaavat oireet: lääkehakuinen käyttäytyminen (lääkehimo), lääkekäytön aiheuttamat sivuvaikutukset mm. toleranssin kasvu, vieroitusoireet. Sekakäyttäjällä (alkoholi +lääkkeet) em. lisäksi myös kaoottinen alkoholin ja muiden päihteiden käyttöhistoria Matala-annosriippuvuus: kohtuulliset ohjeen mukaiset annokset Korkea-annosriippuvuus: samanaikaisia lääkkeiden hankkimissuhteita, katukauppa, muut päihteet usein alkoholi 32

33 PÄIHDERIIPPUVUUKSIEN ETIOLOGIA Riippuvuuden neurobiologiset teoriat: negatiivista vahvistamista korostava riippuvuuskäsite päihteiden käytön jatkamista motivoi epämiellyttäviksi koettujen vieroitusoireiden välttäminen. mutta miksi säännöllisestäkään käytöstä huolimatta läheskään kaikki eivät kuitenkaan tule fyysisesti riippuvaisiksi? Itse asiassa nykyään heroiiniakaan käyttämällä onnistuu fyysisen riippuvuuden itsellensä kehittämään vain n. 10 % käyttäjistä. Uskomatonta, eikö! 33

34 PÄIHDERIIPPUVUUKSIEN ETIOLOGIA Positiivisten vahvistamiseen pohjaavien käsitysten mukaan addiktiivinen käyttäytyminen perustuu positiivisiin tunnetiloihin. Riittämätön näkökulma, koska päihteiden addiktiivisuuden ja niiden tuottaman mielihyvän suhde on ongelmallinen. Esim. nikotiini Nikotiini on erittäin addiktiivinen, mutta ei aiheuta euforiaa eikä suoraan juuri muutakaan varsinaista mielihyvää. Porttiteoriakin ontuu, sillä meillä on olemassa (vaikkakin pieni) vähemmistö, joka on tullut nikotiiniriippuvaiseksi suoraan nikotiinikorvaushoidosta ilman, että olisi ensin ikinä varsinaisesti tupakoinut Lopputulos on silti voimakas halu aineeseen, vaikka ei suoraan aikaansaa positiivisia tunnetiloja. 34

35 2.2 TOIMINNALLISET RIIPPUVUUDET Luokitukset auttamatta vanhentuneita ja vanhan paradigman mukaan käsitettyjä Trikotillomania? En oo varma ite kun en saa nautintoa minkäänlaista karvojen tai hiusteni irti nyppimisestä mutta jos vaikka jollekin tuottaisi nautintoa, niin mitenköhän siinä ilmenisivät toleranssi ja vieroitusoireet? Outkoa kyllä verenluovutuksen tai verikokeen yhteydessä suonensisäisestä pistämisestä saan jonkunlaista nautintoa, niin ymmärrän pistämisriippuvuuden kyllä Auttaisiko trikotillomaniaan karvattomuus? Olisiko kumminkin neuroottistyyppinen, kuten esim. kynsien pureskelu, johon ei auta kynnelikään emme sano, että ihmisellä on kynsienpureskeluriippuvuus. 35

36 2.2.1 PELIRIIPPUVUUS Nämä elävät koko ajan hieman, kun tutkimusta tehdään Eli osa näistä on ehkä jo hieman muuttuneet. ICD-10 (F63-0): Peliriippuvuus häiriönä käsittää usein toistuvia henkilön elämää hallitsevia uhkapelijaksoja. Ne vahingoittavat hänen sosiaalisia, ammatillisia, aineellisia ja perheeseen liittyviä arvojaan ja sitoumuksiaan. DSM IV-luokittelussa 5/10 kriteeristä täytyttävä. Luokitellaan psykiatriassa käyttäytymis- ja hillitsemishäiriöihin. 36

37 2.2.1 PELIRIIPPUVUUS esiintyvyys: v tehdyn väestökyselyn mukaan Suomessa on henkilöä, joilla ongelmia rahapelaamisen kanssa. Näistä :lla vakava peliriippuvuus. Osuus väestöstä n. 1%, pelikulutuksesta n. 10%. Laskettu, että yhden henkilön peliriippuvuus vaikuttaa 7-10 henkilöön hänen lähipiirissään, joten kyseessä merkittävä, kaiken aikaa kasvava ongelma. 37

38 2.2.1 PELIRIIPPUVUUS peliriippuvuudelle ominaista: Pelaamisen yleisimmät motiivit ovat raha, viihde tai jännitys sekä arjen huolista pakeneminen. Peliongelmasta voidaan puhua silloin, kun rahapelien pelaaminen aiheuttaa pelaajalle taloudellisia, sosiaalisia tai psyykkisiä ongelmia. Muuttuu varsinaiseksi riippuvuudeksi, kun pelaaminen on pakonomaista ja hallitsematonta. Peliriippuvuus kehittyy yleensä ajan kuluessa. 38

39 2.2.1 PELIRIIPPUVUUS Keskeisin ongelmapelaajaa luonnehtiva piirre on ns. takaa-ajokäyttäytyminen (chasing), joka tarkoittaa pakonomaista pyrkimystä voittaa hävityt rahat takaisin. Patologisen pelaamisen tunnusmerkit: kontrollin menettäminen, toleranssi, elämän kapeutuminen, ongelman kieltäminen ja salaaminen, häpeän ja syyllisyyden tunteet, materiaaliset vaikutukset, psyykkiset ja fyysiset vaikutukset, vaikutukset ihmissuhteisiin. 39

40 2.2.1 PELIRIIPPUVUUS riippuvuuden synty: Peliriippuvuuden syntymiselle ei yhtä selkeää syytä. Sukupuoli ja ikä vaikuttavat. Miehet hakevat jännitystä ja rahaa, naisilla pakopelaamista. Miehet pelaavat määrällisesti enemmän ja kaikkia pelityyppejä, naiset peliautomaatteja. Nuorten liikapelaaminen aikuisia yleisempää. Miehillä ongelmallista varhaisessa aikuisiässä. Naiset aloittavat myöhemmin, mutta kehittävät riippuvuuden nopeammin. 40

41 2.2.1 PELIRIIPPUVUUS Riskiryhmässä erityisesti pojat, joilla myös muuta riskikäyttäytymistä, kuten päihteet, tupakointi, näpistely ja koulusta poissaolot. Riippuvuuden kehittymistä edesauttaa se, että pelaaminen aiheuttaa aivojen välittäjäaineiden tasolla samansuuntaisia fysiologisia reaktioita kuin päihteet. rinnalla usein päihderiippuvuutta, masennusta, persoonallisuushäiriöitä ja impulssikontrollin häiriöitä sekä muita häiriöitä/sairauksia. 41

42 2.2.1 PELIRIIPPUVUUS suorat riskitekijät: Toiminnalliset tekijät: varhainen pelaamisen aloittaminen, jatkuva pelaaminen Kognitiiviset tekijät: pelaajan harhaluulot, tietämättömyys pelien rakenteesta ja todennäköisyyksistä, uskomukset onnesta Muut riippuvuudet 42

43 2.2.1 PELIRIIPPUVUUS välilliset riskitekijät: Sosiaaliset alttiudet, esim. lasten saamat pelaamiseen liittyvät asenteet. Emotionaaliset taipumukset, esim. alhainen itsetunto. Biologiset taipumukset, esim. vajavainen impulssikontrolli Ympäristötekijät, mm. pelipalvelujen järjestäminen, saatavuus. 43

44 2.2.1 PELIRIIPPUVUUS pelaajan kierre: 1. Voittava vaihe: voittaminen oman toiminnan seurausta 2. Häviämisvaihe: motiivina pako, tavoitteena saada hävityt rahat takaisin 3. Epätoivon vaihe: Ihminen pohjalla. Pelaaminen hallitsee koko elämää, henkinen ja fyysinen vointi huono, seinä vastassa. 44

45 2.2.1 PELIRIIPPUVUUS hoidon haasteet: Ennaltaehkäisy yhteiskunnassa, jossa pelaaminen saanut yhä suuremman sijan. Pelaamisen siirtyminen nettiin. Hoitojen kytkeminen päihdehoitopaikkoihin nostaa kynnystä sellaisilta asiakkailta, joilla puhdas peliriippuvuus. Tarve erillisten hoito- ja kuntoutuspalvelujen kehittämiseen. 45

46 INTERNETRIIPPUVUUS Määritelmä ei vielä vakiintunut. Peltoniemen (2006), mukaan "nettiriippuvuudella tarkoitetaan hallitsematonta ja pakonomaista internetin käyttöä, joka aiheuttaa haittoja myös muilla elämänalueilla." Tilannettaan kannattaa miettiä tarkasti, jos netin käyttö alkaa tuntua niin liialliselta, että se vie paljon aikaa opiskelulta, perheeltä, ystäviltä tai harrastuksilta. (Peltoniemi 2006.) 46

47 Suurimmat riippuvuuden aiheuttajat internetissä ovat erilaiset keskusteluryhmät, chatit, IRC, roolipelit, sähköpostit ja uutisryhmät. Näissä käyttäjä pystyy esiintymään anonyyminä ja samalla luomaan edes jonkinlaista sosiaalista elämää. (Peltoniemi 2004.) 47

48 Nettiriippuvuuden alalajeina voidaan pitää Peltoniemen (2004), mukaan: keskusteluriippuvuutta (chat, myös kännykällä) nettipeliriippuvuutta nettirahapeliriippuvuutta nettiseksiriippuvuutta (myös puhelimitse) nettiseurustelua (dating) verkkoyhteisöriippuvuutta informaatioriippuvuutta surffailuriippuvuutta mobiiliriippuvuutta yleinen tietokoneriippuvuutta. 48

49 BEHAVIORAALINEN RIIPPUVUUS Kyvyttömyys vastustaa yllykettä tai houkutusta, jonka toteuttamisesta on haittaa itselle tai toisille. Käyttäytymistapa on toistuva Käyttäytymisestä on merkittävää haittaa yksilön muulle toiminnalle Ennen käyttäytymisen toteuttamista sisäinen jännitys kasvaa ja toiminnan aikana jännitys helpottuu Toiminta on egosyntonista eli sitä ei koeta itselle vieraaksi Toiminta saa aikaan päihtymiseen verrattavissa olevan positiivisen mielialan nousun Aiemmin koettuun mielialan nousuun tarvittava käyttäytymisen intensiteetti kasvaa (toleranssi) Käyttäytymisen estyminen aiheuttaa mielialan laskun, dysforian (vieroitusoireitten analogi) 49

50 ARVIOINTIMITTARI Koska nettiriippuvuus ei ole vakio, voi mittarien tuloksia käyttää lähinnä viitteellisinä. Jos on itse huolissaan ja haittaa on huomattavissa, kannattaa asialle jotakin tehdä ilman muuta. Jos itse huomaa tulleensa riippuvaiseksi internetistä tai jos epäilee oman lapsensa olevan nettiriippuvainen, niin Päihdelinkin-sivustolta löytyy testit näitä varten. IAT (Internet Addiction Test) on omaa riippuvuutta tutkiva testi, IAT-S on avo- tai aviopuolison nettiriippuvuutta tutkiva testi ja IAT-P on tarkoitettu lasten vanhemmille. (liitemateriaalissa) 50

51 Internetriippuvuudeksi on määritelty: hallitsematon ja vahingoittava internetin käyttö, jota esiintyy kolmessa muodossa: pelaaminen, erilaiset seksuaaliset aktiviteetit ja sähköpostin tai muiden viestimien yletön käyttö. Liiallisesta käytöstä voi seurata monenlaisia terveysongelmia sekä ammatillisen, taloudellisen ja sosiaalisen elämän vaikeuksia. 51

52 Myös toiminnallisiin riippuvuuksiin voi liittyä muiden päihteiden haitallista ja riippuvaista käyttöä sekä masentuneisuutta. Tarkkaavuushäiriö on liitetty toistuvasti internetriippuvuuteen, ja se saattaa olla joillakin taustatekijä riippuvuuden kehittymisessä. Hoitolinjauksissa on sovellettu peliriippuvuuden hoidossa tunnettuja keinoja. Koska nykyaikana verkon ja tietokoneen käytöstä on miltei mahdotonta täysin pidättäytyä, ei täyteen vieroittautumiseen tähtäävä hoito ole realistinen vaihtoehto. 52

53 ERÄS KÄYTETYISTÄ DIAGNOSTISISTA MÄÄRITELMISTÄ: oirekriteerit : kaikkien seuraavien tulee olla havaittavissa Internetin käyttö vie paljon aikaa, ja asianomaisen ajatukset pyörivät usein internetin käytön ympärillä Esiintyy vieroitusoireita, jotka ilmenevät ainakin mielialan laskuna, ahdistuneisuutena, ärtyisyytenä sekä tylsistymisenä useamman päivän sen jälkeen, kun henkilö on ollut käyttämättä internetiä SEKÄ 53

54 ainakin yksi tai useampi seuraavista Sietokynnyksen nousu, joka ilmenee käytön lisääntymisenä, jotta siitä saadaan sama nautinto Jatkuva halu tai epäonnistuneet yritykset hallita tai vähentää käyttöä tai lopettaa se Jatkuva liiallinen käyttö huolimatta siitä, että se aiheuttaa (tai pahentaa) fyysistä tai psyykkistä ongelmaa tai ongelmia Muihin harrastuksiin kohdistuvan mielenkiinnon katoaminen Internetin käyttö masentuneen mielialan pakenemiseen tai dysforian (toivottomuus, syyllisyys ja ahdistuneisuus) keventämiseen 54

55 Poissulkukriteerit Liiallinen käyttö ei ole seurausta psykoottisesta häiriöstä tai tyypin I kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä kliinisesti merkittävä toimintakyvyn heikkeneminen Toimintakyvyn heikentymistä on havaittavissa joko ammatillisessa suorituskyvyssä tai kyvyssä suoriutua opinnoista. Heikentymistä voi ilmetä myös sosiaalisessa toimintakyvyssä, mikä saattaa johtaa suhteiden katkeamiseen. kestokriteerit Internetriippuvuus on kestänyt vähintään kol- men kuukauden ajan. Tähän sisältyy kuusi tuntia internetin päivittäistä käyttöä muuhun kuin työ- tai opiskelutarkoitukseen. 55

56 OMA EHDOTUKSENI Kiinnitettäisiin enemmän huomiota tapaan, jolla nettiä käytetään. Se on mielestäni olennaisempi kuin netissä vietetty aika: Mielihyvää tuottavien klikkausten klikkausfrekvenssin (palaan jäljempänä tähän) kehittyminen 56

57 NETTI- JA PELIRIIPPUVUUDEN ONGELMALLISIA SEURAUKSIA Erityisesti viimeisimmistä neurotieteen löydöistä voidaan todeta, että Internet-pornon sekä väkivaltaisten pelien suurkulutus saattaa aiheuttaa aivomuutoksia, joista puolestaan seuraa erilaisia tuttuja oireita, esimerkiksi: keskittymisvaikeuksia, mielialaongelmia, monenlaisia ahdistusongelmia, paniikkihäiriötä, sosiaalisten tilanteiden pelkoa ja pakko-oireita. Nämä ovat tänä päivänä räjähdysmäisesti kasvaneita ilmiöitä, jotka luultavasti eivät ole muuta kuin ongelmallisen riippuvuuden seurauksia. Riippuvuutta vain ei ole tunnistettu. 57

58 Jos hoidamme pelkästään näitä oireita ilman, että tunnistamme taustalla olevan riippuvuuden, potilas ei tule autetuksi vaan ongelma enemmän tai vähemmän jatkuu. Nettipornon katselun tai pelien pelaamisen lopettaminen voi käyttäjästä tuntua mahdottomalta, ja hän saattaa siirtyä entistä kovempaan, jopa äärimmäiseen materiaaliin. Oma seksuaalinen suoriutuminen voi vaikeutua, ja seksuaaliset mieltymykset vääristyä radikaalisti. Suhde sopivaan ja ei sopivaan väkivaltaan vääristyy. Moni käyttäjä on kuitenkin onnistunut irrottautumaan riippuvuudestaan, jolloin psyykkiset ja fyysiset oireet ovat usein helpottaneet ja normaali seksuaalinen ja aggressioon reagointitapa on palautunut. 58

59 TIESITTEKÖ? Lähes kaikki nuoret pojat (ja yli 50% tytöistä), joilla on Internet-yhteys, katselevat Internetpornoa murrosikään mennessä. Useimmat etsivät näitä sivuja jo alle 10- vuotiaina, kun seksuaalisuus on alkanut kiehtoa heitä. Internet-pornoa pidetään huomattavasti vastustamattomampana kuin perinteistä pornoa. 59

60 IHMINEN JÄÄ KOUKKUUN LOPUTTOMAAN UUTUUDENVIEHÄTYKSEEN Australialaistutkimuksen (Koukounas ja Over 2000) mukaan tämä ei johdu pelkästään alastomuuden näkemisestä vaan loputtomasta uutuudenviehätyksestä. Tutkimukseen osallistujille näytettiin 22 pornografista esitystä. He reagoivat voimakkaimmin silloin, kun heille näytettiin esitys, jota he eivät olleet nähneet aikaisemmin. 60

61 61

62 COOLIDGE EFEKTI Luontoäiti on järjestänyt asian siten, että yksi koiras hedelmöittää lukuisia suostuvaisia naaraita. Jos saatavilla on vain yksi naaras, koiraan paritteluaika pitenee vähitellen. Jos naaraat sen sijaan vaihtuvat, parittelu kestää vain noin 2 minuuttia ja koiras voi jatkaa, kunnes on täysin uupunut. Efekti tarkoittaa tässä tapauksessa sitä, että jokainen kuva uudesta naisesta tietokoneen ruudulla saa aikaan dopamiinisyöksyn miehen aivoissa. Nykyajan miehen on mahdollista nähdä 10 minuutissa enemmän alastomia naisia kuin hänen esi-isänsä näkivät koko elämänsä aikana. 62

63 ARMEIJA Viimeisen 15 vuoden aikana ovat voimakkaasti lisääntyneet: Huono fyysinen kunto, ongelmia mentaalipuolella lykkäys tai vapautus, Psyykkiset syyt ovat useimmiten: Keskittymisvaikeuksia, mielialaongelmia, monenlaisia ahdistusongelmia, paniikkihäiriötä, sosiaalisten tilanteiden pelkoa ja pakko-oireita. Oma havaintoni on, että näistä oireista kärsiviä hakeutuu enemmän myös vastaanotoillemme, eikä kukaan tule hoidattamaan riippuvuuttaan 63

64 ONGELMAT KUITENKIN SEURAUSTA RIIPPUVUUDESTA, EIVÄT SYY SIIHEN Jos hoidamme pelkästään oireita ilman, että kartoitamme mahdollisen aiheuttajan: nettiriippuvuus, pornoriippuvuus tai peliriippuvuus hoidon seuraukset jäävät laihoiksi. Tämä saattaisi selittää, miksi näyttää siltä, että osa potilaista ei oikein hyödy minkäänlaisesta hoidosta. 64

65 SALAKAVALASTI KEHITTYVÄ RIIPPUVUUS Suomalaisista Internetin käyttäjistä 82% käyttää sitä päivittäin tai lähes päivittäin (Tilastokeskus, 2009). Suomalaiset käyttävät Internetiä eniten asioiden hoitoon, viestintään ja tiedonhakuun (Ståhle, 2010:8). Ståhle (2010:9) tutkimuksen mukaan 92% vuotiaista käyttää Internetiä. Suurin osa aloittaa sen käytön alle 10-vuotiaina. V v lähes 80% käytti päivittäin. Yli 99% yli 13 vuotiaista on käyttänyt nettiä viimeisen 3kk aikana. 65

66 Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2009 suomalaisista 82 % oli käyttänyt internetiä päivittäin tai lähes päivittäin viimeisen kolmen kuukauden aikana (Kohvakka 2009). Vuonna 2008 Suomi kuului Euroopan seitsemän johtavan internetmaan joukkoon. Näissä maissa käyttö on omaksuttu nopeasti: verkossa hoidetaan sosiaalisia suhteita, asioidaan viranomaisten kanssa ja tehdään ostoksia. 66

67 Internetissä keskustellaan usein jo ennestään tuttujen ihmisten kanssa. Siellä voi muodostua hyvin läheisiä, luottamuksellisia ja merkityksellisiä ihmissuhteita. Vuorovaikutus on Internetissä usein vaihtuvaa, nopeaa, levotonta ja epävarmaa. Internet kasvattaa monimuotoiseen teknologiavälitteiseen vuorovaikutukseen, mikä on nykyiselle kasvattajasukupolvelle vieraampi vuorovaikutusmuoto. Verkon suosio toisaalta asettaa kouluille haasteen, tulisiko työtapoja alkaa viedä enemmän verkkoon, jossa toimiminen ja vuorovaikutusmuodot houkuttelevat ja motivoivat opiskelijoita? 67

68 JÄÄDÄ KOUKKUUN ASIAAN, JOHON PÄÄSEE KÄSIKSI NETIN KAUTTA VAI JÄÄDÄ KOUKKUUN ITSE VERKKOON?? Monet tietokoneeseen liittyvät asiat voivat olla voimakkaasti riippuvuutta aiheuttavia. (Airola & Tarsalainen, 2005:112). Kansainvälisten tutkimusten mukaan varhaisen iän rahapelien pelaaminen on yhteydessä aikuisiässä esiintyvään peliriippuvuuteen. Nuorelle saattaa muodostua aikuista helpommin ja nopeammin rahapeliongelma, kuitenkaan ongelmasta selviytymiseen ei välttämättä mene nuorella yhtä kauan. Verkko itsessään myös koukuttaa 68

69 Nuorella peliongelma saattaa myös liittyä johonkin elämänvaiheeseen ja ongelma voi kadota nuoren elämään ilmaantuessa jokin muu mielenkiintoinen tekemisen kohde. (Taskinen 2007:17). Tutkimusten mukaan Suomessa pelataan paljon rahapelejä ja ongelmapelaajia on kolme prosenttia aikuisväestöstä. Kolmasosa näistä ongelmapelaajista kärsii pelihimosta, joka on vakava riippuvuushäiriö. (Kaasinen, Halme & Alho, 2009.) Rahapeleistä erityisesti Internet pokeri on lisännyt suosiotaan myös Suomessa pelaajamäärien kaksinkertaistuessa alle vuodessa. 69

70 SOSIAALINEN RIIPPUVUUS Internetin käyttöön voi muodostua niin sanottu sosiaalinen riippuvuus, jossa reaalimaailman aktiviteetti ja ihmissuhteet korvataan virtuaalisilla. Tällöin nuori voi ajautua kehityksensä kannalta todelliseen psyykkiseen vaaraan luottaessaan Internet tuttavuuksien luotettavuuteen ja pyyteettömyyteen. (Kokko, 2012:21.) 70

71 Usein toistuva Internet-pornon käyttö muuttaa aivoja. Virtuaalipornon suurkuluttaja viettää paljon aikaa yksinään; katseluun liittyy tirkistelyä (voyeurismia), jatkuvaa klikkaamista, uusien näkymien etsimistä, järkyttymistä ja yllättymistä. Eräs nuori kaveri on kysynyt osuvasti, olemmeko me ensimmäinen sukupolvi, joka masturboi vasemmalla kädellä. Todellisessa elämässä seksuaalisuuteen liittyy seurustelua, koskettelua, tuoksuja, feromoneja, emotionaalista yhteyttä ja keskinäistä vuorovaikutusta. Nämä elementit puuttuvat Internet-pornosta. Mitä tapahtuu sitten, kun pornoon tottunut mies tapaa todellisen kumppanin? Tutkijat eivät tunne asiaa kovin hyvin. 71

72 MIESTEN LISÄÄNTYNYT HALUTTOMUUS Monet kollegat jakavat havaintoni, että vastaanotolle hakeutuu useita pareja, joissa nainen valittaa, ettei mieheltänsä saa. Myös hakeutuu miehiä, joilla erektiohäiriö ja vain vähäinen vaste viagraan. 72

73 Kiihottumisriippuvuuden oireet ovat samanlaisia kuin ADHD-häiriössä, sosiaalisten tilanteiden pelossa, masennuksessa, keskittymisongelmissa, esiintymispelossa, pakko-oireisessa häiriössä ja monissa muissa häiriöissä. Terveydenhoidon ammattilaiset olettavat usein, että kyseiset häiriöt aiheuttavat erilaisia päihdeja riippuvuusongelmia. Entäpä jos oireet johtuvatkin riippuvuudesta? Tästä seuraa, että määrätään hoitoja (lääkkeitä tai/ja psykoterapiaa) kysymättä, missä määrin ja miten he käyttävät nettiä ja eritoten nettipornoa. 73

74 EIHÄN SEKSI OLE VAARALLISTA Joidenkin voi olla vaikea uskoa, että seksuaalinen toiminta voisi kehittyä ongelmalliseksi riippuvuudeksi. Internet-porno ei kuitenkaan ole oikeaa seksuaalisuutta. Virtuaaliporno on yhtä kaukana normaalista seksuaalisuudesta kuin nykyajan videopelit ovat tammipelistä. Alastomien kehon osien katselu tietokoneen näytöltä ei suojaa kiihottumisriippuvuudelta. Hollantilaistutkimuksessa (Meerkerk ym. 2006) todettiin, että kaikesta Internetissä tapahtuvasta toiminnasta porno aiheuttaa eniten riippuvuutta. 74

75 MUUTKIN MIELIHYVÄN LÄHTEET KOUKUTTAVAT Ihmisen mielihyvä- ja palkkiojärjestelmä (reward circuit) on kehittynyt sellaiseksi, että normaalisti tavoittelemme luonnollisia mielihyvän lähteitä. Näitä ovat esimerkiksi ruoka, seksuaaliset kokemukset ja yhteys toisiin ihmisiin. Luonnollisen mielihyvän äärimmäiset muodot saavat kuitenkin helposti ylivallan: kaloripitoiset ruuat ja yhä uudet seksikkäät videon pätkät aiheuttavat ylimääräisen dopamiinivirtauksen. Liian suuri määrä dopamiinia voi syrjäyttää luonnollisen kylläisyysmekanismin. 75

76 Johnson ja Kenny (2010) totesivat, että kun rottien annetaan mitenkään rajoittamatta syödä roskaruokaa, lähes kaikki niistä ahmivat itsensä lihaviksi. Lihottavaa ruokaa (makeita kuorrutteita, makkaroita ja juustokakkua) vapaasti saaneet rotat lihoivat merkittävästi enemmän verrattuna normaaliruokaa saaneisiin rottiin. 76

77 Samasta ilmiöstä on kyse myös siinä, että neljällä viidestä amerikkalaisesta on ylipainoa ja puolet heistä on lihavia. Toisin sanoen he ovat riippuvaisia ruuasta. Luonnollisiin mielihyvää tuottaviin asioihin verrattuna päihteet kuten kokaiini ja alkoholi aiheuttavat riippuvuutta pienemmälle osalle käyttäjistä, ovat nämä sitten rottia tai ihmisiä. 77

78 RIIPPUVUUS MUUTTAA AIVOJA Liiallinen krooninen kulutus/käyttö (dopamiinipiikit) Ahmimismekanismi (Delta-FosB kasaantuu) Himo saada lisää Kierre jatkuu ja jatkuu ja jatkuu ja jatkuu 78

79 SEURAUKSIA Jatkuva käyttö Aivomuutokset: 1. Mielihyväreaktion turtuminen 2. Hyperreaktiivisuus pornoon 3. Tahdonvoiman mureneminen 4. Psyykkiset ja somaattiset oireet 79

80 Eräs ensimmäisistä muutoksista on se, että jokapäiväiset mielihyvän lähteet eivät enää tyydytä nettipornosta riippuvaiseksi tullutta henkilöä. Muut samanaikaiset fyysiset muutokset aivoissa saavat henkilön reagoimaan nettipornoon hyvin voimakkaasti: kaikki muu elämässä vaikuttaa ikävystyttävältä, mutta nettiporno on superjännittävää. Sama koskee pelejä, jos on niihin jäänyt koukkuun, tai mitä muuta tahansa tietokoneella tehtävää koukuttajaa. Lopulta henkilön tahdonvoima murenee, kun etuotsalohkon kuoressa (prefrontal cortex) tapahtuu muutoksia. Samat aivomuutokset ja Delta-FosB:n kasaantuminen liittyvät myös muihin riippuvuuksiin, esimerkiksi huume- ja peliriippuvuuteen. 80

81 MIKSI KUKAAN HALUAISI LOPETTAA?? Sexual Medicine -yhdistyksen johtaja, kiteyttää asian näin: Ilmiö alkaa siten, että reagointi pornosivuihin heikkenee. Sen jälkeen tapahtuu yleinen libidon lasku, ja lopulta erektio tulee mahdottomaksi. 1) Kyse on klassisesta riippuvuusprosessista, asteittaisesta aistien turtumisesta. 2) Internet-porno eroaa laadultaan suuresti esim. Playboy-lehdestä. Nuorten miesten laajalle levinneitä erektio-ongelmia ei ole tavattu koskaan aikaisemmin. 3) Erektio-ongelmat ovat ainoa oire, joka saa nuoret miehet kiinnittämään huomiota asiaan. Mitä muita vähemmän merkittäviä oireita he eivät huomaa??? 81

82 Useimmat tajuavat niiden olemassaolon vasta lopetettuaan pornon katselun. Olen käynyt psykologien ja psykiatrien vastaanotoilla viimeisten 8 vuoden ajan. Minulla on diagnosoitu masennus, vaikeita sosiaalisia pelkoja, vakavia muistiongelmia ja joitakin muita häiriöitä. Olen kokeillut useita lääkkeitä, keskeyttänyt opinnot kahdessa oppilaitoksessa, saanut potkut kahdesta työpaikasta ja juonut viinaa sekä polttanut pilveä sosiaalisten pelkojen lievittämiseksi. 82

83 Useat naiset ovat lähestyneet minua, mutta he ovat häipyneet pian uskomattoman omituisuuteni takia. Olen ollut riippuvainen kovasta pornosta 14-vuotiaasta lähtien. Parin viime vuoden aikana minulla on ollut erektio-ongelmia ja totesin, että ongelmani on porno. Lopetin sen käytön täysin kaksi kuukautta sitten. Se oli hyvin vaikeaa, mutta se todella kannatti. Erektio on palautunut ja olen sen jälkeen pystynyt lopettamaan myös muut päihteet. Ahdistukseni on myös mennyttä. Muistini ja keskittymiskykyni ovat terävämpiä kuin koskaan. Vedän naisia puoleeni magneetin tavoin. Vai vetävätkö naiset nykyään minut puoleensa? Uskon todella, että sain kokea uudestisyntymisen, uuden mahdollisuuden elämässä. 83

84 TOIPUMISEN KESTO Vanhemmat miehet 2 kk Nuoret miehet 4 5 kk Erikoinen tosiasia on, että kaksikymppiset nuoret miehet eivät vapaudu erektio-ongelmista yhtä nopeasti kuin vanhemmat miehet. Nuoret miehet toipuvat pornon aiheuttamista erektio-ongelmista 4-5 kuukaudessa, kun taas iäkkäämmät tarvitsevat siihen vain 2 kuukautta. Miten on mahdollista, että tämä onnistuu viisikymppiseltä paremmin kuin kaksikymppiseltä? 84

85 IHMISELLÄ EI OLE LAAJAKAISTA-AIVOT Vastaus on siinä, että vaikka vanhempi mies olisi harrastanut pornon katselua netistä huomattavastikin pitempään kuin nuorempi mies, hän ei aloittanut pornon katselua Internetin sivuilla. Tiedämme, että tämä seikka on avainmuuttuja, koska vanhemmilla miehillä ei ollut samanlaisia seksuaalisia ongelmia ennen kuin heillä oli käytettävissään nopea Internet-yhteys. Nykyajan teini-ikäiset nuoret sen sijaan aloittavat nopeilla yhteyksillä samaan aikaan, kun heidän aivonsa tuottavat eniten dopamiinia ja aivojen neuroplastisuus on suurimmillaan. He ovat silloin myös altteimpia riippuvuuksille. 85

86 KLIKKAAMINEN KOUKUTTAA Internet tarjoaa mahdollisuuden loputtomaan uutuudenviehätykseen toisin kuin perinteisemmät mediat. Klikkaus ja klikkausfrekvenssin kehittyminen olisi minusta tärkein muuttuja tutkittaessa internetriippuvuuden kehittymistä. Montako välilehteä on samaan aikaan auki? Miten pitkään jaksaa lukea yhtä sivua ennen kuin klikkaa seuraavan auki? Mitä enemmän on dopamiinipiikkejä aikaansaavia klikkauksia tunnissa, sitä riippuvaisempaa on netinkäyttö. 86

87 RIIPPUVUUDEN HOITO KANNATTAA Aivojen plastisuudesta johtuen häiriöt ja oireet voivat korjaantua pelkästään käytöstä muuttamalla. Sen jälkeen kun ongelmallisesta pelaamisesta tai nettipornosta tai ylenpalttisesta somen käytöstä tms. luovutaan Odotettavissa rajuja vieroitusoireita, joihin ei kumminkaan kuole Normaali tunneherkkyys palautuu Aivot alkavat etsiä sellaista mielihyvää ja palkkioita, joita varten mielihyväja palkkiojärjestelmät ovat alun perin kehittyneet: esimerkiksi ystävällinen vuorovaikutus ja kumppanuus todellisessa elämässä. Psyykkiset ja somaattiset oireet häviävät. 87

88 NÄISTÄ ASIOISTA PITÄÄ PUHUA Samalla, kun opetetaan / opitaan netin käyttöä ja pelaamista tietokoneella, tulisi näistä asioista puhua lasten, nuorten ja aikuisten kanssa ilman kiihkoa, asiallisesti. Koulussa, kotona, ja muuallakin. Ammattilaisten kannattaa rutiininomaisesti kartoittaa/ seuloa mahdollisen salakavalasti kehittyneen netti- tai peliriippuvuuden mahdollisuutta ennen kuin alkaa hoitamaan psyykkisiä tai psykosomaattisia ongelmia muutoin. 88

89 2.2.4 LIIKUNTA-ADDIKTI Riippuvuus liikuntaan on yleensä positiivinen, terveyttä edistävä asia. Mielihyvähormoneiden merkitys. Häiriöksi riippuvuus muodostuu silloin, kun harjoitteleminen muuttuu pakonomaiseksi, kun se uhkaa liikkujan terveyttä tai haittaa hänen lähisuhteitaan tai muuta elämäänsä. Harjoittelun keskeyttäminen vamman tai muun syyn vuoksi aiheuttaa selkeitä vieroitusoireita, kuten ärtymystä ja muita psyykkisiä oireita. 89

90 2.2.4 LIIKUNTA-ADDIKTI Altistaa niin kilpailijan kuin harrastajan vammautumisille. Aiheuttaa mm. erilaisia revähtymiä, rasitusmurtumia ja mustelmia. Tavallista, että vammautunut ei noudata hoitoja kuntoutusohjeita. Riippuvuus ajaa harrastamaan liikuntaa myös sairaana tai krapulaisena. Voi altistaa erityisesti keski-ikäisten miesten äkillisille sydänkuolemille. Altistaa hormonien ja muiden dopingaineiden säännölliseen käyttöön. 90

91 2.2.4 LIIKUNTA-ADDIKTI Anoreksiaan ja muihin syömishäiriöihin liittyy usein pakonomaista liikuntaa tavoitteena hallita painoa. Liikunta on kuitenkin tällöin toissijaista ja painonpudotus pakonomaista. Varsinaisessa liikunta-addiktiossa tilanne on päinvastainen: liikunta on ensisijaista ja painon vähentäminen sekundaarista. Em. erottelu tärkeää, koska primaariseen liikuntariippuvuuteen ei välttämättä liity syömishäiriöille tavallisia persoonallisuuden piirteitä, kuten perfektionismia, vaikeutta ilmaista vihamielisiä tunteita ja depressioalttiutta. 91

92 2.2.4 LIIKUNTA-ADDIKTI Hoito perustuu pitkälti omalle oivallukselle ja tarpeellisille muutoksille harjoittelussa. Havahtuminen siihen, ettei harjoittelu tuo enää mitään iloa tai että harjoittelu aiheuttaa terveydelle vakavia vammoja. Yleensä havahtuminen tapahtuu vasta sitten, kun elimistö pettää. Hoidossa sovelletaan muiden riippuvuussairauksien hoitomuotoja, ei yhtä selkeää linjaa. Moniammatillisuus. 92

93 2.2.5 SEKSIRIIPPUVUUS Tärkeää muistaa, että hyvin erilaisia käyttäytymismalleja voi esiintyä hallittuina, normaaliin seksuaaliseen käyttäytymiseen liittyvinä toimintoina. Olennaista on toiminnan pakonomaisuus ja haitallisuus sekä yksilön oma kokemus riippuvuudesta ja halu muuttaa käyttäytymistä. Seksiriippuvuudelle on tyypillistä pakkomielteiset ajatukset ja ahdistusta ja häpeää aiheuttavat toiminnot, joita henkilö pyrkii salaamaan. 93

94 2.2.5 SEKSIRIIPPUVUUS Pakonomainen itsetyydytys Pakkomielteinen eroottisen materiaalin ja pornografian hankkiminen ja käyttö Sähköisten seksipalvelujen hallitsematon käyttö Jatkuva partnerien vaihtaminen Pakonomainen prostituution käyttö Toistuvat anonyymit seksisuhteet tuntemattomien kanssa, etenkin poikkeavissa paikoissavaarallinen seksi Jatkuva seksibaarien, -ravintoloiden ja hierontapalveluiden käyttö Pakonomainen tirkistely, samanaikainen masturbointi Toistuva itsensä paljastelu Ihmisten koskettelu luvattomasti kiihottumistarkoituksessa, yritetään naamioida vahingoksi Toistuva seksuaalinen väkivalta 94

95 2.2.5 SEKSIRIIPPUVUUS seksiriippuvuuden kehittyminen: Synnylle on olemassa erilaisia selitysmalleja koulukunnasta ja tieteenalasta riippuen Riippuvuuskäyttäytyminen alkaa tyypillisesti jo nuoruudessa tai varhaisaikuisuudessa, luonteeltaan lisääntyvä Miehillä yleisempää kuin naisilla. Joidenkin tutkimusten mukaan kolmea miesaddiktia kohden on yksi naisaddikti Jännityksen tavoittelu Fysiologisen kiihottumisen ja orgasmin tavoittelu Valta Epätoivoinen yhteyden haku toiseen ihmiseen, puuttuneen rakkauden kompensointi Tapa tulla toimeen sisäisen kärsimyksen kanssa, huomio pois kielteisistä ajatuksista 95

96 2.2.5 SEKSIRIIPPUVUUS esiintyvyys: Määrällistä esiintyvyyttä hankala arvioida, koska seksin liiallisuutta ei voida mitata objektiivisesti Määrälliseksi rajaksi ehdotettu seksin harrastamista lähes päivittäin tai itsetyydytystä useita kertoja päivässä Olennaista em. Kriteerit, jotka kertovat riippuvuuden ilmenemisestä komorbiditeetti: 80 %:lla seksiriippuvuuteen taipuvaisilla on todettu päällekkäisiä riippuvuuksia, kuten päihde- ja lääkeaineriippuvuus, syömishäiriöt, työnarkomania ja pakonomainen shoppailu 96

97 2.2.5 SEKSIRIIPPUVUUS seuraukset: Hyvin samankaltaisia muiden riippuvuuksien kanssa, kuten ongelmat ihmissuhteissa, mielenterveyden ongelmat, taloudelliset ongelmat, maineen ja työn menettäminen (etenkin naisilla) Erityisenä seurauksena seksiteitse tarttuvien infektioiden riski. Yhtäaikainen päihderiippuvuus lisää riskiä selvästi. 97

98 2.2.5 SEKSIRIIPPUVUUS hoito: Hoidetaan kognitiivisella terapialla, pari- ja perheterapialla, psykoterapialla ja ryhmäterapialla Kognitiivisessa terapiassa pyritään siihen, että ihminen tiedostaa ja ymmärtää tilanteensa ja riippuvuuskäyttäytymiseen johtavat tekijät ja voi tätä kautta opetella uuden käyttäytymismallin Käyttäytymisterapiassa pyritään vähentämään seksuaalisen ärsykkeen kiihottavuutta ja parantamaan impulssikontrollia Lisääntyvässä määrin käytetään itseapuryhmiä, kuten SAryhmät Lääkehoito (serotoniinitasoihin vaikuttavat antidepressantit, mieshormoonitasoa laskevat lääkkeet) 98

99 2.2.5 SEKSIRIIPPUVUUS Seksologi Jukka Virtanen: Parhaat tulokset saatu yhdistelmähoidoilla, joissa kognitiivisbehavioraaliseen yksilö-, pari- tai perheterapiaan yhdistetään lääkehoito 99 Seksiriippuvuuteen erikoistuneita seksiterapeutteja voi tiedustella mm. Väestöliiton seksuaaliterveysklinikalta ja Helsingin seksuaalineuvonta-asemalta

100 2.2.6 LÄHEISRIIPPUVUUS Tommy Hellsten: Läheisriippuvuus on sairaus tai sairauden kaltainen tila, joka syntyy, kun ihminen elää jonkin voimakkaan ilmiön läheisyydessä eikä kykene käsittelemään tätä ilmiötä persoonallisuudessaan, vaan sopeutuu sen olemassaoloon. Em. ilmiöitä esim. vanhemman tai puolison alkoholismi, mielenterveysongelmat jne. tarkoittaa ihmisen pakonomaista riippuvuutta toisesta ihmisestä, usein puolisosta, lähimmäisestä tai asiakkaasta. Ilmenemismuodot yksilöllisiä ja vaihtelevat äärilaidasta toiseen: epävarmuus ja takertuminen vs. sairaalloinen vahvuus. Rajattomuus ja häpeä. On syytä erottaa terveestä riippuvuudesta, johon kuuluu yhteenkuuluvuuden tunne ja sitoutuminen. 100

101 LÄHEISRIIPPUVUUS Tommy Hellsten: Läheisriippuvuus on sairaus tai sairauden kaltainen tila, joka syntyy, kun ihminen elää jonkin voimakkaan ilmiön läheisyydessä eikä kykene käsittelemään tätä ilmiötä persoonallisuudessaan, vaan sopeutuu sen olemassaoloon. Em. ilmiöitä esim. vanhemman tai puolison alkoholismi, mielenterveysongelmat jne. tarkoittaa ihmisen pakonomaista riippuvuutta toisesta ihmisestä, usein puolisosta, lähimmäisestä tai asiakkaasta. Ilmenemismuodot yksilöllisiä ja vaihtelevat äärilaidasta toiseen: epävarmuus ja takertuminen vs. sairaalloinen vahvuus. Rajattomuus ja häpeä. On syytä erottaa terveestä riippuvuudesta, johon kuuluu yhteenkuuluvuuden tunne ja sitoutuminen. 101

102 LÄHEISRIIPPUVUUS oireet: Epävarmuus, epäitsenäisyys, pelokkuus ja takertuminen. Ihminen pyrkii toisten miellyttämiseen ja tarpeisiin vastaamiseen oman itsensä kustannuksella. Ihminen muuttaa mielipiteitään ja arvojaan toisten mukaan. Hakee hyväksyntää ja turvaa. Vahvuuteen sairastuminen: kontrolloivuus, vakavuus, hallitsevuus ja ylimenevä järkevyys. Huolehtiminen ja auttaminen pakonomaista, vastuu muista muttei itsestä, uhrautuminen. Hylätyksi tulemisen pelko, jonka seurauksena ihminen ei osaa sanoa ei silloin kun pitäisi. Johtaa riskiin joutua hyväksikäytetyksi ihmissuhteissa tai työssä. Omien tunteiden ja tarpeiden tunnistamisen vaikeus. Takertuminen tai liiallinen hallitsevuus ajaa usein läheiset kauemmaksi itsestä. 102

103 2.2.6 LÄHEISRIIPPUVUUS taustaa: Liittyy aina emotionaalisiin ongelmiin. Taustalla voi olla lapsuudenaikaisia kokemuksia hylätyksi tulemisesta, turvattomuudesta, tuen ja rohkaisun puutteesta, vanhempien liiallisista vaatimuksista tai sitomisesta, toisaalta liiallisesta sallimisesta. Riippuvuussairaudet lähipiirissä, aiheuttavat usein em. asioita. esiintyvyys: Mahdotonta arvioida, koska rajanveto hankalaa. Ilmenee erityisesti päihdeperheissä (vrt. Hellstenin Virtahepo olohuoneessa ) Läheisriippuvaisia työskentelee usein hoitoalalla. (Auttamisen addikti) 103