HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 6/ (21) SAIRAANHOITOPIIRI

Transkriptio

1 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 6/ (21) HALLITUS AIKA klo 08:30-10:45 PAIKKA Hallituksen kokoushuone, Stenbäckink. 9, 4. krs KÄSITELLYT ASIAT Asia Otsikko Sivu 47 VERISUONIKIRURGIAN ESITTELY 4 48 KUNTALAIN 51 :N MUKAISTA OTTO-OIKEUSME- NETTELYÄ VARTEN SAAPUNEET PÄÄTÖKSET 49 UUDEN LASTENSAIRAALAN HANKESUUNNITEL- MA JA HANKINTARAJOJA KOSKEVA ASIAKIRJA 50 TAMMI-MAALISKUUN 2015 TOIMINNAN JA TALOU- DEN TOTEUMA 51 AIESOPIMUKSEN TEKEMINEN RAASEPORIN KAU- PUNGIN KANSSA MUUT ASIAT 18

2 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 6/ (21) OSALLISTUJAT Nimi Klo Tehtävä Lisätiedot LÄSNÄ Urho Ulla-Marja 08:30-10:45 puheenjohtaja Haahtela Tari 08:30-10:45 jäsen Heinimäki Heikki 08:30-10:45 jäsen Ikävalko Suzan 08:30-10:45 jäsen Karma Pekka 08:30-10:45 jäsen Laine Leena 08:30-10:45 jäsen Luhtanen Leena 08:30-10:45 jäsen Långvik Berndt 08:30-10:45 jäsen Niemi Marika 08:37-10:45 jäsen Ohisalo Maria 08:30-10:45 jäsen Oksanen Jari 08:30-10:45 jäsen Ranki Risto 08:30-10:45 jäsen Tahvanainen Säde 08:30-10:45 jäsen Taipale Ilkka 08:30-10:45 jäsen Yltävä Harry 08:30-10:45 jäsen Karhu Ulla-Mari 08:30-10:45 valtuuston pj. Könkkölä Kalle 08:30-09:58 valtuuston I vpj. poistui 50 käsittelyn aikana Äyräväinen Irene 08:30-10:45 valtuuston II vpj. Lindén Aki 08:30-10:45 toimitusjohtaja Frostell Mari 08:30-10:45 talousjohtaja Lehtonen Lasse 08:30-10:45 hallintoylilääkäri Sonkeri Outi 08:30-10:45 henkilöstöjohtaja Saukkomaa Johanna 08:30-10:45 viestintäjohtaja Torppa Kaarina 08:30-10:45 hallintoylihoitaja Albäck Anders - ylilääkäri, linjajohtaja 47 Priha Anne - investointijohtaja 49 Kauppinen Ilkka 08:30-10:45 hallintojohtaja, sihteeri POISSA Slunga-Poutsalo Riikka varapj. Valpas Antti jäsen Mäkijärvi Markku johtajaylilääkäri Renkonen Risto dekaani ALLEKIRJOITUKSET Ulla-Marja Urho puheenjohtaja Ilkka Kauppinen sihteeri

3 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 6/ (21) PÖYTÄKIRJAN Pöytäkirja tarkastettu TARKASTUS Jari Oksanen pöytäkirjantarkastaja Harry Yltävä pöytäkirjantarkastaja PÖYTÄKIRJA YLEISESTI Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin Keskuskirjaamo, NÄHTÄVÄNÄ Tynnyrintekjiänkatu 1 C, Helsinki, KOKOUKSEN LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN Päätös Kokous todettiin laillisesti ko koonkutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. PÖYTÄKIRJANTARKASTAJIEN VALINTA Päätös Pöytäkirjantarkastajiksi valittiin Jari Oksanen ja Harry Yltävä.

4 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 6/ (21) HALLITUS VERISUONIKIRURGIAN ESITTELY 713/00/01/02/2010 HALL 47 Edellisessä kokouksessa aloitetun käytännön mukaisesti ylilääkäri, linjajohtaja Anders Albäck jatkaa tässä kokouksessa HUS:ssa edustettuina olevien lääketieteen erikoisalojen esittelyä. Verisuonikirurgia kuuluu HYKS Vatsakeskukseen. Päätösesitys Hallitus päättää 1. merkitä tiedoksi verisuonikirurgian esittelyn; ja 2. käydä asiasta keskustelun. Päätös Esitys hyväksyttiin. Lisätietoja Aki Lindén, p. (09) , Anders Albäck, p. (09)

5 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 6/ (21) HALLITUS KUNTALAIN 51 :N MUKAISTA OTTO-OIKEUSMENETTELYÄ VARTEN SAAPUNEET PÄÄTÖKSET 27/00/02/00/01/2015 HALL Psykiatrisen sairaanhoidon lautakunta Psykiatrisen sairaanhoidon lautakunnan ja HYKS Psykiatrian tulosyksikön järjestämä seminaari : HUS Psykiatrian suunnitelmia tulevina vuosina 5 Kellokoski-työryhmä 6 Vantaan mielenterveys- ja päihdepalvelujen integraatiotyöryhmä 7 Pääkaupunkiseudun mielenterveys- ja päihdepalvelujen toimintamallien yhdenmukaistaminen 8 Psykiatrian tulosyksikön tutkimus- ja kehittämishankkeet Kellokosken sairaala 100 vuotta Muut asiat 2. Nämnden för den språkliga minoriteten Diskussion om sote-reformen 30 Premiering för goda tvåspråkiga insatser 31 Nämndens arbetsprogram Övriga ärenden 33 Anmälningsärenden 34 Nästa möte 3. Lohjan sairaanhoitoalueen lautakunta Toiminnan ja talouden toteuma tammi-maaliskuu Infoasiat 4. Toimitusjohtajan päätökset Johtajaylilääkärin sijaisuus Talousjohdon työnkehittämispäivä Ensihoidon ohjausryhmän kokoonpanon muuttaminen Vakinaisen Erica-pääkäyttäjän vakanssin perustaminen yhtymähallintoon, valmiuden ylläpidon vastuuyksikköön Berndt Ekholmin siirtyminen Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueelta HUS-Tietohallintoon Päätösesitys Hallitus päättää 1. merkitä tiedoksi toimitusjohtajan päätöksen ; ja 2. ettei se ota käsiteltäväkseen muita esittelytekstissä lueteltuja kuntalain 51 :ssä tarkoitettuja päätöksiä. Päätös Esitys hyväksyttiin. Lisätietoja Ilkka Kauppinen, p. (09)

6 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 6/ (21) HALLITUS UUDEN LASTENSAIRAALAN HANKESUUNNITELMA JA HANKINTARAJOJA KOSKEVA ASIAKIRJA 697/10/03/02/00/2011 HALL 49 Valtuusto päätti uuden lastensairaalan tukisäätiölle sairaalan rakentamiseen annettavan 40 milj. euron lahjoituksen maksamisesta ja ehdoista. Yksi ehdoista on, että uuden lastensairaalan hankeselvitystä ja myöhemmin HUS:n hyväksyttäväksi esitettävää hankesuunnitelmaa noudatetaan hankkeen sisältöä ja laajuutta sitovasti ohjaavina suunnitelmina. Hallitus hyväksyi lastensairaalan hankesuunnitelman lukuun ottamatta alustava versiona ollutta tilaratkaisujen ja niiden teknisen toteutuksen lukua, joka hallituksen päätöksen mukaisesti suunniteltiin esitettäväksi hallitukselle toukokuussa Kesän 2014 jälkeen uuden lastensairaalan suunnitelmiin on tehty useita muutoksia, joiden seurauksena hallituksen maaliskuussa 2014 hyväksymää hankesuunnitelmaa on vielä tarkistettu ja kehitetty. Koska hankesuunnitelman sitovuus ja ohjausvaikutus on linjattu valtuuston päätöksellä ja asetettu HUS:n lahjoituksen maksamisen yhdeksi ehdoksi, päivitetty hankesuunnitelma ja sen yhteydessä myös hankintaraja-asiakirja esitetään hallituksen hyväksyttäväksi. Hankesuunnitelman noudattaminen ja muiden valtuuston asettamien ehtojen toteutuminen tarkistetaan vuosittain ennen lahjoituserien maksamista. Vuodelle 2015 budjetoitu 13,3 milj. euron lahjoitus maksetaan tukisäätiölle alustavan suunnitelman mukaan kahdessa erässä, kesäkuussa ja syyskuussa. Lastensairaalan hankesuunnitelmaan, liite 1, on tehty rakennuksen laajuuden sekä tilaratkaisujen ja niiden teknisen suunnittelun edistymisen mukaiset muutokset verrattuna vuoden takaiseen suunnitelmaversioon. Hankkeen laajuus on syksyllä 2014 linjattu enintään bm2:ksi. Toiminnalliset suunnitelmat, hoitopäivä-, käyntimäärä- ja muut potilasvolyymitiedot ja niistä seuraava tilaohjelma on hankesuunnitelmassa yhteensovitettu ja tarkistettu tilatarve vastaa em. laajuustavoitetta. Uuteen lastensairaalaan rakennettavat tilat ovat pääpiirteissään samat kuin kevään 2014 suunnitelmassa, vaikka esimerkiksi sairaansijamäärä ja polikliinisten alueiden tilat ovat jonkin verran muuttuneet, erilliset toimistotila-alueet ovat edellistä suunnitelmavaihetta pienemmät ja hankkeesta on poistettu siihen aikaisemmin sisällytetty Raviolin äidinmaitokeskus. Lastensairaalan suunnittelu on edennyt merkittävästi myös erilaisten ydintoiminnan ja tukipalvelujen edellyttämien teknisten ja logististen ratkaisujen sekä mm. käyttöönotettavan tietotekniikan suunnittelun osalta. Lääketieteellisten prosessien, lapsen ja perheen kokemuksen, magneettisairaalamallin soveltamisen ja mm. tuottavuuden edistämisen tavoitteet on kuvattu hankesuunnitelmassa; arvioinnissa käytettävä mittaristo laaditaan vuosien aikana. Uuden lastensairaalan käyttöönotosta aiheutuvat lisäkustannukset voidaan hankesuunnitelman mukaan kattaa tuottavuuden kasvulla. Keskeinen tavoite liittyy tilatehokkuuden ohella

7 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 6/ (21) HALLITUS henkilötyön tuottavuuden lisäämiseen siten, että vuoden 2013 henkilökuntamäärä riittää edelleen vuonna 2021, vaikka toiminnan arvioidaan laajentuvan merkittävästi. Uuden lastensairaalan tarkistettu kustannusarvio on 175 milj. euroa perustuen vuoden 2014 rakentamisen hintatasoon Helsingissä. Kustannuksista 40 milj. katetaan valtionavustuksella, 40 milj. HUS:n lahjoituksella, 35 milj. keräystuotoilla ja 60 milj. lainapääomalla. Kustannusten tarkentumisen myötä keräystuottojen tavoitetta on nostettu 5 milj. eurolla ja lainarahoituksen osuutta 10 milj. eurolla vuoden 2014 rahoitusarviosta. Koska HUS:n maksaman sairaalarakennuksen vuokran määräytymisperusteeksi on hallituksen päätöksellä hyväksytty enintään 50 milj. euron lainaosuus, vuokrasopimuksen ehtojen muuttaminen esitetään hallituksen hyväksyttäväksi myöhemmin hankkeen kustannusten, lainapääoman tarpeen ja lastensairaalan tukisäätiölle maksettavan pääomavuokran määrän tarkentuessa. Kustannusarviossa on 10 milj. euron varaus käyttäjätehtävien eli toimintavarustuksen kuten kiinteiden sairaalalaitteiden kustannuksiin. Kyseessä on enimmäismäärä, jonka ylittävät laite- ym. hankinnat HUS rahoittaa. Hankesuunnitelman mukaan lähtökohtana em. kustannusten sisällyttämiselle hankkeeseen on, että kyseiset laitteet ovat kiinteästi rakenteisiin asennettavia ja edellyttävät erityisiä rakennusteknisiä toimenpiteitä. Tarkoituksena on, että lastensairaalan tukisäätiö ja HUS sopivat jatkossa vielä erikseen laitteiden ja kojeiden hankintarajoista. Muilta osin hankintarajat on määritelty liitteessä 2, joka esitetään hallituksen hyväksyttäväksi. HUS-Tietohallinnon hankinnoiksi hankintarajaliitteen perusteella tulevien tietojärjestelmien alustava kustannusarvio on 10 milj. euroa. Laitteista ja kalusteista, jotka HUS lastensairaalaan rahoittaa, ei suunnittelun tässä vaiheessa vielä ole käytettävissä riittäviä tietoja, joiden perusteella hankintarajaehdotuksen kustannusvaikutus HUS:lle voitaisiin arvioida. Hankesuunnitelmassa olevia lastensairaalaprojektin taloudellisten vaikutusten laskelmia ei tässä vaiheessa ole päivitetty valmistelun keskeneräisyyden vuoksi myöskään lastensairaalan toimintayksiköiltä perittävien sisäisten vuokrien tai HUS-Tietohallinnon veloitusten osalta. Yksittäisten kulu- tai tuottoerien muuttumisesta huolimatta HYKS lasten ja nuorten sairauksien tulosyksikkö sitoutuu hallituksen jo aikaisemmin vahvistamiin tuottavuustavoitteisiin uuden sairaalan käyttöönoton myötä. Päätösesitys Hallitus päättää hyväksyä 1. liitteenä 1 olevan uuden lastensairaalan hankesuunnitelman 2. liitteenä 2 olevan lastensairaalahankkeen hankintarajat-asiakirjan 3. valtuuttaa kiinteistöjohtaja Lähteenmäen hyväksymään erikseen sovittavat kojeiden ja laitteiden hankintarajat.

8 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 6/ (21) HALLITUS Asian käsittely Merkittiin, että esittelijä - tarkisti asian perustelutekstiä seuraavasti: Uuden lastensairaalan tarkistettu kustannusarvio indeksin muutoksella lisättynä maanalaisilla pysäköintitiloilla ja keskusvaraston purkukustannuksilla on 175 milj. euroa perustuen vuoden 2014 rakentamisen hintatasoon Helsingissä. Kustannuksista 40 milj. katetaan valtionavustuksella, 40 milj. HUS:n lahjoituksella, 35 milj. keräystuotoilla ja 60 milj. lainapääomalla. Koska HUS:n maksaman sairaalarakennuksen vuokran määräytymisperusteeksi on hallituksen päätöksellä hyväksytty enintään 50 milj. euron lainaosuus, vuokrasopimuksen ehtojen muuttaminen esitetään hallituksen hyväksyttäväksi myöhemmin hankkeen kustannusten, lainapääoman tarpeen ja lastensairaalan tukisäätiölle maksettavan pääomavuokran määrän tarkentuessa. - muutti päätösesityksen kuulumaan: Hallitus päättää 1. todeta, että uuden lastensairaalan hankkeen laajuus ja rakentamisen kokonaiskustannus (160 milj. euroa) on alkuperäisen mukainen tarkistettuna indeksin muutoksella, pysäköintihallin rakentamiskustannuksilla ja Logistiikkakeskuksen purun kustannuksilla. 2. hyväksyä liitteenä 1 olevan uuden lastensairaalan hankesuunnitelman 3. hyväksyä liitteenä 2 olevan lastensairaalahankkeen hankintarajat-asiakirjan 4. valtuuttaa kiinteistöjohtaja Lähteenmäen hyväksymään erikseen sovittavat kojeiden ja laitteiden hankintarajat. Päätös Esitys hyväksyttiin muutetun päätösesityksen mukaisesti. Lisätietoja Anne Priha, p. (09)

9 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 6/ (21) HALLITUS TAMMI-MAALISKUUN 2015 TOIMINNAN JA TALOUDEN TOTEUMA 238/02/02/00/01/2014 HALL 50 Tammi-maaliskuussa toiminnan määrä ylitti selvästi talousarviossa suunnitellun tason. Erityisesti maaliskuun tuotantomäärä oli ennätyksellisen suuri. Kokonaisuutena palvelutuotannon laskutusosuudella painotettu volyymi kasvoi tammi-maaliskuussa 4,1 % edelliseen vuoteen verrattuna ja se ylitti talousarvion sisältämän suunnitelman 5,3 %. Maaliskuussa kasvua oli erityisesti klassisten (sisältää vuodeosastohoitoa) DRG-tuotteiden ja käyntituotteiden laskutuksessa verrattuna edellisvuoteen. Verrattuna edellisvuoteen sekä NordDRG-tuotteiden kokonaislukumäärä + 5,8 % että käyntituotteiden lukumäärä on kasvanut kolmen ensimmäisen kuukauden aikana. Käyntituotteiden lukumäärän kasvu somatiikassa on + 3,7 % ja psykiatriassa + 5,6 %. Psykiatristen hoitopäivien lukumäärä (- 15,3 %) on sen sijaan edelleen merkittävästi laskenut palvelurakenteen muutoksen ja avohoidon lisääntymisen johdosta. Avohoidon osuus HUS:n kokonaistuotannosta oli tammi-maaliskuussa 42,5 %. Alkuvuoden tuottavuuskehitys oli tavoitetta parempi. Kokonaistasolla henkilötyön toteutunut tuottavuus parantui 6,9 %. Somaattisen palvelutuotannon kokonaistuottavuutta kuvaa DRG-pistekustannus -mittari. Tavoitteeksi on asetettu 1,45 %:n deflatoitu DRG-pistekustannuksen lasku. Tammi-maaliskuussa deflatoimaton pistekustannus on laskenut edellisestä vuodesta 3,4 %. Huomioiden arvioitu kustannustason muutos (Peruspalveluiden hintaindeksi 0,9 %, Tilastokeskus ) on deflatoitu DRG-pistekustannus laskenut 4,3 %. Käyttämämme tuottavuusmittari on "paras olemassa olevista", mutta siihen liittyy epävarmuustekijöitä. DRG-pistekustannus ei täysimääräisesti kalenterivuoden aikana huomioi tuotantorakenteen muutosta avohoitopainotteiseen suuntaan. Toisaalta alkuvuonna tulee tuottavuuskertymän ollakin korkealla, koska kesän aikana tuotanto vähenee, mutta henkilöstökulut lomien ja sijaisten takia kasvavat. Muiden kuin jäsenkuntamaksajien laskutus on kehittynyt positiivisesti; toteutunut laskutus (37,2 milj. euroa) ylittää talousarvion 2,2 milj. eurolla (+ 6,4 %). Muiden maksajien talousarvion toteutumisessa on jatkuvaa epävarmuutta, koska vaativien erityistason hoitojen laskutuksen suuruus yhteensä ja erityisesti kohdentuminen eri maksajille vaihtelee kuukausittain ja vuosittain. Suunniteltua suuremmasta palvelukäytöstä johtuen jäsenkuntien maksuosuuslaskutus ylitti tammi-maaliskuussa kuukausijaksotetun talousarvion 5,9 % (22,0 milj. euroa). Toteumassa on kuitenkin suuria kuntakohtaisia eroja, kuten aikaisempinakin vuosina. Tammi-maaliskuussa 19 jäsenkunnan toteutunut laskutus ylitti kuukausijaksotetun talousarvion ja viiden kunnan laskutus vastaavasti alitti talousarvion. Talousarvioon verrattuna jäsenkuntien palveluiden määrällisen käytön vaikutus oman palvelutuotannon laskutuksen budjettiylitykseen oli + 4,7 % (määräero) ja käytettyjen palveluiden keskihinnan vaikutus oli + 1,1 % (hintaero). Sitovien nettokulujen budjettiylitys oli selvästi pienempi kuin toimintavolyymin toteutunut budjettiylitys. Sitovat nettokulut ylittivät talousarvion 2,0 % ja

10 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 6/ (21) HALLITUS kasvoivat viime vuoden toteumaan verrattuna 3,0 % eli 10,4 milj. euroa. Toteutunut talousarvioylitys johtuu pääasiassa volyymin kasvusta aiheutuvasta toiminnan kulujen budjettiylityksestä. Tammi-maaliskuussa toiminnan kulut (toimintakulut + poistot + rahoituskulut) ylittivät talousarvion 2,5 % eli 11,4 milj. euroa ja vastaavasti toimintavolyymi ylitti 5,3 % talousarvion. Tammi-maaliskuun toteutunut tilikauden tulos on 32,9 milj. euroa ylijäämäinen ja se ylittää 15,0 milj. euroa kuukausikohdennetussa talousarviossa suunnitellun tason. Elektiivisten lähetteiden määrä oli tammi-maaliskuussa 2,0 % edellisvuoden määrää suurempi. Kuluvan vuoden tammi-maaliskuussa oli yhtä monta arkipäivää kuin edellisen vuoden vastaavana aikana (62). Päivystyskäyntien määrä on myös kasvanut viime vuodesta 3,0 %. Vuodeosastohoitoon odottavien potilaiden kokonaismäärä on laskenut 2,0 % vuodenvaihteesta ja yli 6 kk odottavien potilaiden lukumäärä on laskenut 67,1 % edellisen vuoden lopun tilanteeseen verrattuna (12/2014: 158 potilasta, 3/2015: 52 potilasta, : 177). Kiireettömään polikliiniseen tutkimuksen ja hoitoon odottavien potilaiden kokonaismäärä on vähentynyt 4,4 % ja yli 3 kk odottavien määrä on vähentynyt vuodenvaihteesta 22,0 % potilaaseen (12/2014: 1 406, 2/2015: 1.346, : 978). Valvira asetti euron uhkasakon, jos hoitoon pääsyä ja lähetteiden käsittelyaikoja ei saateta lain vaatimalle tasolle mennessä. Valvira totesi päätöksessään, että saadun selvityksen mukaan kiireettömään hoitoon pääsy oli HUS:n alueella sellaisella tasolla, että syytä uhkasakon tuomitsemiseen ei ole. HUS:n johto seuraa säännöllisesti hoitoon pääsyn toteutumista ja tarvittaessa ryhtyy tarpeellisiin toimenpiteisiin. Siirtoviivepäivien lukumäärän kehitys on edelleen ollut myönteistä. Siirtoviivepäivien kokonaislukumäärä laski (- 0,8 %) edelliseen vuoteen verrattuna. Siirtoviivepäiviä raportoidaan sekä kokonaistasolla että laskutettavina siirtoviivehoitopäivinä. Siirtoviivehoitopäivien laskutus alkaa, mikäli potilas ei ole saanut jatkohoitopaikkaa karenssiajan sisällä siirtoilmoituksesta. Karenssiajat ovat kaksi päivää somatiikan erikoisaloilla ja 14 päivää psykiatriassa. Laskutettavien siirtoviivehoitopäivien kehitys oli tammi-maaliskuussa erittäin myönteistä (-61,1 %) viime vuoteen verrattuna. HYKS-sairaanhoitoalue HYKS-sairaanhoitoalue muodostaa lähes 80 % koko HUS:n erikoissairaanhoidon palvelutuotannosta, joten sen piirissä tapahtunut kehitys vaikuttaa merkittävimmin koko HUS:n toiminnan ja talouden tilanteeseen ja näkymiin. Hoitoonpääsy on pysynyt koko alkuvuoden hyvin hallinnassa, mikä on edellyttänyt kuitenkin ylitöiden (lisätyö) tekemistä suunniteltua enemmän. Alkuvuodesta on mm. leikkaustoimenpiteitä tehty 3 % viimevuotista enemmän. Palvelutuotannon määrään sidoksissa olevat sairaanhoidollisten palvelujen ostot sekä lääkkeiden ja hoitotarvikkeiden kulut ovat etenkin maaliskuussa ylittäneet merkittävästi talousarviossa kaudelle suunnitellun.

11 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 6/ (21) HALLITUS Ennuste / tulevaisuuden näkymät Syöpäsairauksia hoitavat tulosyksiköt (Syöpäkeskus ja Vatsakeskus) ovat jatkuvan kasvavan kysyntäpaineen alla. Kyseinen potilasryhmä tulee hoitaa kiireellisinä (tällä hetkellä odotusajat ovat pidentyneet), minkä johdosta eikiireellisten potilaiden hoitoa joudutaan lykkäämään, mikä heikentää hoitotakuussa pysymistä. Syöpähoitoihin liittyy kalliita lääkehoitoja ja leikkauksia. Väestön ikääntymiseen liittyvät hoidot kuten silmätaudit, sydämen tietyt hoidot mm. rytmihoidot sekä neurologia ovat voimakkaassa kasvussa. Huomioiden väestön ikärakenteessa tapahtuva muutos, ei ko. hoitojen vähentäminen ole mahdollista. Viime syksystä on tietoisesti lisätty neuro- ja plastiikkakirurgian volyymeja hoitoon pääsyssä olleiden ongelmien takia. Huomioiden tämänhetkinen tilanne, ei kevään aikana ole mahdollisuutta näiden vähentämiseen. Elinsiirtoleikkaukset ovat lisääntyneet alkuvuodesta huomattavasti, joka heijastuu mm. verituotteiden ja hyytymistekijöiden sekä kalliiden sieniantibioottien käytön lisääntymisenä. Oman haasteensa tuovat uudet kalliit, mutta vaikuttavat hoitomuodot. Näiden osalta käyttöönotossa kyse ei vain HUS:n omista ratkaisuista, vaan useimmassa tapauksessa valtakunnallisista päätöksistä. Päivystävyys lisääntyy HYKSissä useilla erikoisaloilla, mikä aiheuttaa kulujen kasvua aikaisemman vapaamuotoisen päivystyksen muuttuessa kalliimmaksi työpaikkapäivystykseksi. Vuoden 2015 toiminnan ja talouden raportointiaikataulun mukaisesti kaikki HUS-kuntayhtymän yksiköt päivittävät huhtikuun lopussa koko vuoden toiminnan ja talouden ennusteen. Vuosiennuste sisällytetään huhtikuun raportointiin. Huolimatta voimakkaasta jäsenkuntalaskutuksen kasvusta tammi-maaliskuussa voidaan alustavasti ennakoida koko vuoden kehitystä mm. seuraavat seikat huomioiden. Tuotantovolyymin kasvu on ollut suurempi kuin sitovien nettokulujen kasvu, mikä on hyvä asia. Täten jäsenkuntien laskutuksen lopullinen kasvu tulee jäämään tammi-maaliskuuta pienemmäksi. Talousarviossa pysymiseksi tai ainakin ylityksen pienentämiseksi on käytössä eri keinoja, jotka ovat osin käytössä jatkuvasti, osin niihin jouduttaneen turvautumaan mikäli maaliskuun korkea tuotantovolyymi ja sen mukainen tulonmuodostus jatkuu. Mainitut keinot voidaan jakaa kolmeen ryhmään: A. Miten saadaan kasvanut volyymi hoidettua organisaatiossa volyymin kasvua alemmalla kulujen kasvulla, B. Mitä järkevää voidaan tehdä kysynnän hillitsemiseksi, sekä C. Mitä voidaan tehdä tuotannontekijöiden yksikkökustannusten alentamiseksi.

12 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 6/ (21) HALLITUS Sitovat nettokulut Alla eräitä yleisiä havaintoja mainituista keinoista (varsinaisesti keinoihin palataan tammi-huhtikuun katsauksessa). A. HUS:n sairaaloissa ja muissa yksiköissä on jatkuvasti meneillään laaja palveluprosessien kehittäminen, jonka tuottamia tuloksia jo sisältyy siihen, että kulujen kasvu on tammi-maaliskuussa ollut volyymikasvua alhaisempi. Tällaisia ovat mm. akuuttipotilaan hoitoprosessin nopeuttaminen välivaiheita vähentämällä, leiko-prosessin laajentaminen, toiminnan avohoitoistaminen, useat lean-hankkeet, urakkaperusteisesta lisätyömallista luopuminen, toimenpiteiden henkilöresurssien keventäminen (esim. office-kirurgia, kaihileikkaus), "yksi potilas lisää päivässä poliklinikalle" -hanke syöpäkeskuksessa jne. B. Kysynnän hillitseminen on monitahoinen asia. Samaan aikaan tapahtuu toimintaympäristössä kilpailijoiden toimesta asioista, jotka lisäävät kysyntää tai ohjaavat tyydytetyn kysynnän tulovirtaa pois HUS-sairaaloista. Olennaista on kuitenkin koko palveluketjun hallinta perusterveydenhuollosta sairaalaan ja kotiin. Kaikilla tulosyksiköillä on meneillään yhteistyöhankkeita perusterveydenhuollon kanssa. Suunnitteilla on kumppanuustoimien ja -virkojen perustaminen terveyskeskusten kanssa. Jossain määrin väestön palveluiden käyttöä voidaan ohjata myös informaatiota lisäämisellä sekä omahoidon mahdollisuuksia kehittämällä (Mielenterveystalo ym.). Sairauksien preventio on luonnollisesti tärkeässä asemassa, mutta sen keinot eivät näy budjettikvartaaleissa, vaan pitkäjänteisemmin. Hyvin keskeisessä asemassa on erikoissairaanhoidon omien hoitokäytäntöjen muutos. Merkittävä osa kysynnän lisääntymisestä ja kulujen kasvusta johtuu siitä, että hoitojen indikaatiot laajenevat ja uusia hoitomuotoja otetaan käyttöön. On vakavasti pohdittava millainen "säästöpotentiaali" tältä alueelta olisi löydettävissä. C. Perinteinen "kulukuri" tuottaa aina parempaa kulujen hallintaa, vaikka merkittävin kulujen kasvu liittyykin palveluiden laajentuneeseen tuotantovolyymiin. Sijaisten käyttö, palkkauspäätökset, päivystyspisteiden lukumäärä, käytettyjen hoitomateriaalien ja lääkkeiden tiukka kontrolli, tilojen käyttö, matkojen ja koulutusten kriittinen tarkastelu jne. tuottavat suuressa organisaatiossa aina kulujen säästöä. Tämän tulee luonnollisesti tapahtua siten, että tuottavuus ei heikkene. Virkamiesjohto on jo suorittanut tammi-maaliskuun talouslukujen perusteella "hälytyksen" HUS:n yksiköissä ja tätä tullaan systemaattisesti jatkamaan. (1 000 euroa) Tammi - Maalis Loppuvuosi Koko vuosi Toteuma/Ennuste (=Talousarvio) Talousarvio Edellinen vuosi Toteuma/Ennuste vs TA Toteuma/Ennuste vs TA % 2,0 % -0,6 % 0,0 % Toteuma/Ennuste vs EDV Toteuma/Ennuste vs EDV % 3,0 % -0,3 % 0,5 %

13 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 6/ (21) HALLITUS Päätösesitys Hallitus päättää merkitä tiedoksi HUS-kuntayhtymän tammi-maaliskuun 2015 toiminnan ja talouden seurantatiedot (liite 3) ja edellyttää, että osavuosikatsausta 1-4/2015 käsiteltäessä hallitukselle esitetään toimenpiteet talousarviossa pysymiseksi tai ainakin talousarvion sitovien nettokulujen ylitysuhan pienentämiseksi. Samalla tulee huolehtia siitä, että HUS pystyy selviytymään lainsäädännön asettamista velvoitteista. Asian käsittely Merkittiin, että esittelijä muutti päätösesityksen toisen kohdan kuulumaan seuraavasti: edellyttää, että osavuosikatsausta 1-4/2015 käsiteltäessä hallitukselle esitetään toteumaennusteen edellyttämät toimenpiteet. Samalla tulee huolehtia siitä, että HUS pystyy selviytymään lainsäädännön asettamista velvoitteista. Päätös Esitys hyväksyttiin muutetun päätösesityksen mukaisesti. Lisätietoja Aki Lindén, p. (09) , Mari Frostell, p

14 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 6/ (21) HALLITUS AIESOPIMUKSEN TEKEMINEN RAASEPORIN KAUPUNGIN KANSSA 336/02/07/2012 HALL 51 Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueen toiminnot ovat olleet HUS:n sairaanhoitoalueista voimakkaimman rakennemuutoksen kohteena. Alueella on tehty kuntien toimesta sekä HUS:n ja kuntien yhteistyönä useita selvityksiä optimaalisen ja kustannustehokkaan palvelurakenteen saavuttamiseksi. VNS/LUS:n toimintaan on tehty viime vuosina useita muutoksia asukkaan väestöpohja on pieni erikoissairaanhoidolle. Toisaalta alueen perusterveydenhuolto tarvitsee tuekseen paikallista erikoissairaanhoitoa ja esimerkiksi teollistuneen Hangon etäisyys päivystävään keskussairaalaan on 130 km. Alueella on myös runsaasti loma-asutusta ja kaksikielisyys on merkittävä seikka. Kuluneen vuoden aikana yhteinen suunnittelu alueen kuntien ja HUS:n kesken on tuottanut perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyötä merkittävästi lisäävän kustannustehokkaan ratkaisuehdotuksen, jonka periaatteet on hyväksytty myös sairaanhoitoalueen lautakunnassa. Tässä malli 4B :n nimellä kulkeneessa hankkeessa siirtyisi Raaseporin perusterveydenhuollon avohoidon toimintaa sairaalan tiloihin, sairaalan tilojen käyttöä erikoissairaanhoitoon tiivistettäisiin, Raaseporin vuodeosastot Meltolan sairaalasta siirtyisivät sairaalan välittömään naapurustoon, kuten myös HUS:n psykiatrian toiminnot, jotka ovat jatkaneet toistaiseksi vuokratiloissa Raaseporille myydyssä Tammiharjun sairaalassa, jonka näin ollen siirtyisi kokonaan Raaseporin kaupungin käyttöön. Tällä ratkaisulla luovuttaisiin samalla merkittävästä lisärakennussuunnitelmasta, jota oli kaavailtu toteutettavaksi edellytyksenä perusterveydenhuollon ja koko alueellisen erikoissairaanhoidon saamiselle samalle tontille. HUS:n hallitus hyväksyi Tammiharjun sairaalakiinteistön myynnin yhteydessä aiesopimuksen, jossa Raaseporin kaupunki ja HUS-kuntayhtymä sopivat uudisrakennuksen rakentamisesta Länsi-Uudenmaan sairaalan tontille. Sopimuksen tarkoituksena oli keskittää erikoissairaanhoito ja perusterveydenhoito Länsi-Uudenmaan sairaalan yhteyteen. Suunnitelmaan sisältyi uudisrakennus, johon sijoittuisi kaupungin vuodeosasto ja terveysasema sekä Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueen psykiatrian toiminnot. Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueen psykiatrian toiminnoille sovittiin vuokrattavaksi tilat Tammiharjun sairaalasta kunnes toiminnot voidaan siirtää uudisrakennukseen. Tehdyn aiesopimuksen jälkeen psykiatrian hoitokäytännöt ovat muuttuneet. HUS alueen psykiatrian kokonaissuunnitelmassa todetaan, että Länsi-Uudenmaan psykiatrinen osastohoito siirretään Tammiharjun vuokratiloista Länsi-Uudenmaan sairaalan yhteyteen. Lisäksi todetaan, että psykiatrian sairaalapaikkojen tavoitteellinen mitoitus HUS-alueella on n. 0,4 promillea. Länsi-Uudenmaalla 0,4 promillea merkitsee n vuodepaikkaa. Puolet paikoista järjestetään HUS:ssa keskitetysti ja puolet paikallisesti (8 paikkaa) Länsi-Uudenmaan sairaalan yhteyteen tukemaan laajenevaa avohoitoa.

15 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 6/ (21) HALLITUS Aiemmin suunnitellun Raaseporin perusterveydenhuollon vuodeosastohoidon keskittämisestä uudisrakennukseen luovutaan. Raasepori järjestää perusterveydenhuollon vuodeosastotoimintansa olemassa oleviin rakennuksiin. Raaseporin kaupunki on ilmoittanut, että se tekee omistamansa Tammiharjun päärakennuksesta (F-talo) kaupungintalon vuoden 2017 aikana, jolloin HUS:n aikuispsykiatrian toiminnot on siirrettävä Tammiharjusta Länsi-Uudenmaan sairaalan yhteyteen. Uusien tilaratkaisujen löytämiseksi perustettiin HUS:n ja Raaseporin kaupungin virkamiehistä koostuva työryhmä. Työryhmä on tehnyt laajoja selvityksiä eri tilaratkaisujen toteuttamisvaihtoehdoista. Työryhmä selvitti muun muassa mahdollisuutta muuttaa Tammisaaren terveysaseman rakennus psykiatriakeskukseksi ja mielenterveydenhoidon keskukseksi. Rakennukseen ei kuitenkaan mahdu kaikki tarvittava toiminta. Lisäksi alustavan kustannuslaskennan mukaan terveysaseman rakennuksen muutoskustannukset olisivat yli 80 % saman suuruisen uudisrakennuksen rakennuskustannuksista. Taloudellisesti ja toiminnallisesti parhaana toteutusvaihtoehtona nähdään uudisrakennuksen rakentaminen Tammisaaren terveysaseman yhteyteen osoite Sairaalakuja 1 / Carpelanintie 17, Tammisaari, tontille (kiinteistötunnus ), joka sijaitsee Länsi-Uudenmaan sairaalan viereisellä tontilla. Laajuudeltaan noin brm2 uudisrakennus toteutetaan Raaseporin kaupungin rakentamana. Tiloihin tulee HUS:n psykiatrisia toimintoja 80 % ja Raaseporin perusterveydenhuollon toimintoja 20 %. Hankkeen arvolisäveroton kustannusarvio on 03/2015 hintatasossa 7,4 milj. euroa. Tätä varten esitetään tehtävän uusi aiesopimus HUS:n ja Raaseporin kaupungin välillä, jossa sovitaan rakentamisaikeesta, uudisrakennuksen hankesuunnitelman laatimisesta sekä vuokrasopimuksen laatimisesta osapuolten välillä. Aiesopimus on voimassa siihen asti, kun sopimuksessa mainituista asioista on tehty vaadittavat päätökset ja niiden edellyttämät sopimukset. Sopimus purkautuu, jos osapuolet päättävät, että uudisrakennusta ei rakenneta. Uudisrakennus on tarkoitus suunnitella 2015 ja rakentaa 03/ /2017. Samalla vuonna 2012 laadittu aiesopimus kumoutuu niiltä osin, missä sovitaan seuraavista asioista: 1) HUS-kuntayhtymä vuokraa 60 vuoden maanvuokrasopimuksella Raaseporin kaupungille n neliömetrin määräalan uudisrakennuksen rakentamista varten Länsi-Uudenmaan sairaalan tontista, 2) Raasepori rakennuttaa määräalalle uudisrakennuksen Raaseporin terveyskeskuksen ja HUS:n käyttöön ja 3) HUS vuokraa uudisrakennuksesta psykiatrian ja yhteispäivystyksen käyttöön tilat 30 vuodeksi.

16 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 6/ (21) HALLITUS Liitteenä 4 olevan aiesopimuksen mukaan HUS vuokraa uudisrakennuksesta psykiatrian käyttöön n brm2 tilat vuodeksi. Tilojen vuokraamisesta laaditaan erillinen vuokrasopimus, vuokra- ja muut ehdot ovat vastaavat, joita Raasepori noudattaa sisäisessä vuokrauksessa. Vuokran suuruus määräytyy omakustannushinnan perusteella. Hankesuunnitelman valmistuttua vuokranantaja laatii alustavan vuokrasopimuksen, jonka osapuolet hyväksyvät yhdessä hankesuunnitelman kanssa hankkeen toteutusta ohjaavaksi. Tiloista HUS:n käyttöön tulee brm2 ja Raaseporin käyttöön 550 brm2. HUS:in toimintojen sijoittuminen esitetään alla olevassa taulukossa Osapuolet tavoittelevat potilaiden hoidossa mahdollisimman hyvää ja tiivistä yhteistyötä. Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon palveluista tehdään ehyt palvelukokonaisuus, jolla potilaan diagnosointi, sairaudet ja kuntoutus hoidetaan mahdollisimman hyvin hyödyntäen uudenlaisia palvelumuotoja. Keskeinen näkökulma toteutettavissa perusterveydenhoidon ja erikoissairaanhoidon toimitilaratkaisuissa on toimintojen keskittämisen tuoma synergia ja sitä kautta saatavat säästöt sekä toiminta- että tilakustannuksissa. Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueen psykiatrian tilojen kokonaismäärä pienenee keskittämisen kautta noin m2, runsaasta neliöstä noin neliöön. Käyttökustannusten muutokset Länsi-Uudenmaan psykiatrian osalta arvioidaan laskevan 1,2 milj. euroa vuodessa. Hankkeesta on laadittu yksityiskohtainen tarveselvitys, liite 5, jossa on esitetty yhteisrakentamisen synergiaedut ja toimintakuluvaikutukset. Hankkeen arvolisäveroton kustannusarvio on 03/2015 hintatasossa 7,4 milj. euroa. Rakennettavien tilojen laajuus on n hym2. Uudisrakennuksen pääomavuokran suuruus on n. 4 % kustannuksista vuodessa. Investoinnin pääomavuokraksi saadaan 17,62 euroa/kk/hym2. Ylläpitovuokran arvioidaan olevan 6 /kk/hym2. Vuokra-arvio on yhteensä 23,60 /kk/hym2.

17 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 6/ (21) HALLITUS Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueen osuus uudisrakennuksen pääoma- ja ylläpitovuokrasta on yhteensä n euroa vuodessa. Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueen psykiatrian tiloja poistuu käytöstä uudisrakennuksen rakentamisen myötä m2, joiden vuosivuokrakustannukset ovat noin euroa (vuoden 2015 vuokrat). Aiesopimus on voimassa siihen asti, kun sopimuksessa mainituista asioista on tehty vaadittavat päätökset ja niiden edellyttämät sopimukset. Sopimus purkautuu, jos osapuolet päättävät, että uudisrakennusta ei rakenneta. Kumpikin osapuoli vastaa omista ja teettämiensä selvitysten kustannuksista. Aiesopimuksen allekirjoituksella kumotaan vuonna 2012 allekirjoitetun aiesopimuksen, liite 6, kohdat Raaseporin rakennuttaman uudisrakennuksen rakentamisesta, määräalan vuokraamisesta Raaseporin kaupungille ja vuokrasopimuksen laatimisesta uudisrakennuksen tiloista. Päätösesitys Hallitus päättää hyväksyä liitteenä olevan Raaseporin kaupungin kanssa tehtävän toimitilajärjestelyjä ja yhteistyötä koskevan aiesopimuksen; ja oikeuttaa kiinteistöjohtaja Hannu Lähteenmäen ja kiinteistöpäällikkö Teuvo Koiviston allekirjoittamaan aiesopimuksen. Päätös Ote Esitys hyväksyttiin. Raaseporin kaupunki, Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalue Lisätietoja Mari Frostell , Hannu Lähteenmäki

18 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 6/ (21) HALLITUS MUUT ASIAT 26/00/02/00/01/2015 HALL 52 Yliopistosairaanhoitopiirien tilinpäätöstietoja vuodelta 2014, oheismateriaali 1 Aki Lindén Päätösesitys Merkitään tiedoksi. Päätös Merkittiin tiedoksi.

19 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 6/ (21) HELSINGIN JA UUDENMAAN MUUTOKSENHAKUOHJEET HUS-KUNTAYHTYMÄN HALLITUS Kokouspäivä Pykälät Sivut 1-18 MUUTOKSENHAKUKIELLOT Kieltojen perusteet Seuraavista päätöksistä ei saa tehdä kuntalain 91 :n mukaan oikaisuvaatimusta eikä kunnallisvalitusta, koska päätös koskee vain valmistelua tai täytäntöönpanoa: 47-48, 50, 52 Koska päätöksestä voidaan tehdä kuntalain 89 :n 1 mom. mukaan kirjallinen oikaisuvaatimus, seuraaviin päätöksiin ei saa hakea muutosta valittamalla: 49, 51 Hallintolainkäyttölain 5 :n/ muun lainsäädännön mukaan seuraaviin päätöksiin ei saa hakea muutosta valittamalla. Pykälät ja valituskieltojen perusteet: Seuraaviin päätöksiin liittyvien yksityisoikeudellisten asioiden käsittely kuuluu Helsingin käräjäoikeuden toimivaltaan: OIKAISUVAATIMUSOHJE Oikaisuvaatimusoikeus Oikaisuvaatimuksen saa tehdä se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen). Kuntayhtymän viranomaisen päätöksestä oikaisuvaatimuksen saa tehdä myös kuntayhtymän jäsenkunta ja sen jäsen. Oikaisuvaatimus tehdään kirjallisena. Oikaisuvaatimuskielto Oikaisuvaatimusta ei saa tehdä päätöksestä, joka koskee päätöksen valmistelua tai täytäntöönpanoa, oikaisuvaatimuksen johdosta tehtyä päätöstä, eikä päätöksestä, johon haetaan muutosta muun lain nojalla. Oikaisuvaatimusviranomainen Hallituksen päätöksestä oikaisuvaatimus osoitetaan hallitukselle. Hallitus käsittelee oikaisuvaatimuksen silloin, jos se on käyttänyt kuntalain 51 :n mukaista otto-oikeuttaan lautakunnan päätökseen.

20 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 6/ (21) Oikaisuvaatimusaika Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä, saantitodistuksen osoittamana aikana tai erilliseen tiedoksisaantitodistukseen merkittynä aikana. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi. Tiedoksisaantipäivää ei lueta oikaisuvaatimusaikaan. Jos oikaisuvaatimuksen viimeinen päivä on pyhäpäivä tai muu sellainen päivä, jolloin virastossa ei työskennellä, oikaisuvaatimuksen saa toimittaa ensimmäisenä sen jälkeisenä arkipäivänä. Oikaisuvaatimuksen sisältö Oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava oikaisuvaatimuksen tekijän nimi ja kotikunta, postiosoite ja muut yhteystiedot, johon asiaa koskevat ilmoitukset voidaan toimittaa, päätös, johon haetaan oikaisua sekä miltä osin päätökseen haetaan oikaisua ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi ja oikaisuvaatimuksen perusteet. Oikaisuvaatimuksen hakijan tai hänen laillisen edustajansa taikka asiamiehen on omakätisesti allekirjoitettava oikaisuvaatimus. Jos oikaisuvaatimuksen hakijan puhevaltaa käyttää muu kuin muutoksenhakija itse, on oikaisuvaatimuksessa mainittava myös tämän henkilön nimi, kotikunta, postiosoite ja muut yhteystiedot, johon asiaa koskevat ilmoitukset hakijalle voidaan toimittaa. Hallituksen päätöksen liitteistä voi tiedustella HUS Keskuskirjaamosta. Tiedon luovuttamiseen salassa pidettävistä asiakirjoista sovelletaan julkisuuslain (621/1999) säännöksiä. Oikaisuvaatimuksen toimittaminen Asianosaisen tai hänen valtuuttamansa henkilön on toimitettava hallitukselle osoitettu oikaisuvaatimus HUS Keskuskirjaamoon. Oikaisuvaatimus on jätettävä niin ajoissa, että se ehtii perille oikaisuvaatimusajan viimeisenä päivänä ennen kirjaamon aukioloajan päättymistä. Omalla vastuulla oikaisuvaatimuksen voi lähettää postitse, lähetin välityksellä tai faksilla taikka sähköpostilla. Sähköpostilla saapuneen oikaisuvaatimuksen katsotaan tulleen perille määräajassa, mikäli se on viranomaisen käytettävissä tämän vastaanottolaitteessa ennen määräajan päättymistä. Tarvittaessa voidaan oikaisuvaatimuksen tekijää pyytää toimittamaan sähköpostilla saapuneesta oikaisuvaatimuksesta alkuperäinen allekirjoitettu kappale, mikäli on syytä epäillä asiakirjan aitoutta, eheyttä ja muuttumattomuutta (laki sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa 13/2003.)

21 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 6/ (21) Yhteystiedot HUS Keskuskirjaamo, HYKS-sairaanhoitoalueen kirjaamo Osoite: PL 200, HUS (Käyntiosoite: Tynnyrintekijänkatu 1 C, Helsinki) Puhelin: (vaihde) tai Telekopio: Sähköposti: keskuskirjaamo@hus.fi Asiakaspalvelu klo