VALTIOVARAINMINISTERIÖ Hallinnon kehittämisosasto Arja Terho PÖYTÄKIRJA KANSALAISVAIKUTTAMINEN TIETOVERKOISSA. Aika 15.6.

Transkriptio

1 VALTIOVARAINMINISTERIÖ Hallinnon kehittämisosasto Arja Terho PÖYTÄKIRJA KANSALAISVAIKUTTAMINEN TIETOVERKOISSA Aika klo 9-11 Paikka VM, Mariankatu 9 Osallistujat Arja Terho, VM, pj Seppo Niemelä, OM Pirkko Kauppinen, OM Katrina Harjuhahto-Madetoja, VNK Marjukka Saarijärvi, LVM Päivi Toivanen, UM Markku Mölläri, SM Päivi Kurikka, Suomen Kuntaliitto Hanna-Leena Asunta, Suomen kylätoiminta ry Mikko Pakarinen, Turun kaupunki Sinikka Sassi, Helsingin yliopisto Heikki Heikkilä, Tampereen yliopisto Jaana Korkiakoski, VM 1 Osallistujien esittäytyminen Puheenjohtaja toivotti jäsenet tervetulleiksi hankkeeseen. Osallistujat esittäytyivät. Todettiin työryhmän edustavan monipuolista näkemystä ja osaamista. 2 Hankkeen tausta, tehtävät ja hyödyllinen taustamateriaali Hanke on osa kansalaisvaikuttamisen politiikkaohjelmaa ja sillä on vahva liittymä tietoyhteiskuntaohjelmaan. Tietoyhteiskuntaohjelmajohtaja Katrina Harjuhahto-Madetoja esitteli ohjelman painopisteet. (Liitteenä kalvot) Lisätietoa tietoyhteiskuntaohjelmasta löytyy osoitteesta: Kansalaisvaikuttamisen ohjelmajohtaja Seppo Niemelä esitteli kansalaisvaikuttamisen politiikkaohjelmaa, jonka keskeiset tavoitteet ovat: (1) Koulu ja oppilaitokset tukevat kasvua aktiiviseen ja demokraattisen kansalaisuuteen elinikäisen oppimisen periaatteen mukaisesti. Suomen kansalaisuuden ohella kasvatuksessa tulee ottaa huomioon EU:n kansalaisuus ja maailmankansalaisuus. (2) Kansalaisyhteiskunnan juridiset ja hallinnolliset toimintaedellytykset ovat kansalaistoiminnan kannalta suotuisia ja ajanmukaisia. Kolmannen sektorin tutkimus-, koulutus ja kehittämispalveluita kehitetään. (3) Perinteisiä ja uusia kansalaisvaikuttamisen kanavia ja mahdollisuuksia id VALTIOVARAINMINISTERIÖ PL VALTIONEUVOSTO PUH. (09) 16001

2 2 (3) kehitetään niin, että ne tukevat kansalaisten täyttä osallistumista yhteisöjen ja yhteiskunnan toimintaan. Hallinnolla on tarpeelliset työkalut ja asenteellinen valmius keskusteluun kansalaisten kanssa. (4) Edustuksellisen demokratian rakenteet ja käytännöt toimivat hyvin kaikilla päätöksenteon tasoilla ja niissä otetaan huomioon tapahtuvat suuret yhteiskunnalliset muutokset tietoyhteiskunnasta globaalistumiseen. Lisää tietoa kansalaisvaikuttamisen politiikkaohjelmasta löytyy oikeusministeriön sivuilta osoitteesta: Osana kansalaisvaikuttamisen politiikkaohjelmaa on VM asettanut myös toisen hankkeen: Kuule kansalaista valmistele viisaasti, joka on jo päässyt työssään hyvään alkuun. Hankkeen tiedot löytyvät valtioneuvoston hankerekisteristä (HARE) osoitteesta: Kokouksessa jaettiin hankkeessa valmisteltu julkilausuma (liitteenä), johon haetaan julkishallinnon organisaatioiden sitoutumista ja luonnos suosituksiksi sähköisen kuulemisen periaatteiksi (liitteenä). Sovittiin, että linkkejä hyödyllisiin taustamateriaaleihin lähetetään ryhmän jäsenille. 3 Selvitys muiden maiden ja kuntien verkkovaikuttamishankkeista Jaana Korkiakoski, joka on VM:ssä tekemässä selvitystä kotimaisista ja ulkomaisista julkishallinnon verkkovaikuttamisvälineistä, esitteli tähän mennessä tekemäänsä työtä (kalvot liitteenä). Selvitystyötä pidettiin tarpeellisena ja työn jatkamiselle saatiin työryhmältä seuraavanlaista evästystä: tutkittavista kohteista voisi yrittää selvittää: o onko kyse pelkästään kuulemisesta vai päätöksentekoprosessiin osallistumisesta: verkkovaikuttamisfoorumit voidaan asettaa janalle, jossa ääripäissä ovat pulinaboksi-tyyppiset keskustelut, jotka eivät vaikuta mihinkään ja toisessa ääripäässä ovat päätöksentekoon kiinteästi liittyvät foorumit o onko kyseessä kansalaistoiminnan vai hallinnon ylläpitämä kansalaisfoorumi o onko kyse yksittäisten ihmisten näkemysten keräämisestä vai muodostetaanko foorumissa yhteistä näkemystä o miten selvästi foorumissa on ilmaistu, miten keskustelua hyödynnetään/ei hyödynnetä päätöksenteossa ja miten tämä vaikuttaa keskustelujen sisältöön o löytyykö uudenlaisia lähestymistapoja (esim. leikki- tai pelimäinen lähestymistapa) kiinnostavia selvitettäviä kohteita voisivat olla: o Viro ja Norja o Skotlanti ja Wales aluekohtaisina esimerkkeinä ovat kiinnostavia

3 3 (3) o Hollanti ja erityisesti siellä verkkovaikuttamisvälineitä kehittävä instituutti (Heikki Heikkilä toimittaa Internet-osoitteen) o Oulu o Pohjois-Karjalan Osku-hankkeessa kehitetyt ratkaisut o kaupunginosafoorumit, jotka toimivat kansalaislähtöisesti o Päijät-Hämeen Verkko-opiston kansalaisfoorumi Puheenjohtaja kiitti hyvästä evästyksestä ja lupasi, että VM:ssä arvioidaan miten paljon esityksistä voidaan sisällyttää tähän selvitykseen. 4 Alustava keskustelu osahankkeiden muodostamisesta ja aikatauluttamisesta Keskusteltiin alustavasti osahankkeiden muodostamisesta. Mahdollisia osahankkeita ovat: Kuntalaiset tietoverkoissa selvitys DigiTV kansalaisvaikuttamisen kanavana Avoimen lähdekoodin päätöksenteko-ohjelman testaus Paikkatieto kansalaisvaikuttamisessa Hankkeiden muodostamiseen palataan seuraavassa kokouksessa. 5 Seuraava kokous Seuraava kokous pidetään elokuussa. Ajankohta sovitaan sähköpostilla. 6 Kokouksen päättäminen Puheenjohtaja kiitti jäseniä aktiivisesta kokouksesta ja päätti kokouksen.

4 KANSALAISVAIKUTTAMINEN TIETOVERKOISSA -HANKKEEN AVAUSKOKOUS Hallituksen tietoyhteiskuntaohjelma Katrina Harjuhahto-Madetoja ohjelmajohtaja, tietoyhteiskuntaohjelma valtioneuvoston kanslia tietoyhteiskuntaneuvoston pääsihteeri

5 TIETOYHTEISKUNTAKEHITYS Laajakaistayhteyksien lukumäärä 04/2004 Noin kpl Accenturen kansainvälinen sähköisen hallinnon selvitys Suomi jaetulla 4. sijalla Taloussanomat Verkkokaupan volyymi ,7 miljardia euroa Noin 4 % vähittäiskaupan koko volyymista 1990-luvun lopulla noin suomalaista ei osannut käyttää tietokonetta Arvio tällä hetkellä noin Valtionhallinnon sähköisten palveluiden lkm Määrä kasvanut vuodessa 31 % (259Ł339)

6 TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA Suomen 1. hallitustason tietoyhteiskuntastrategia v Hallitus hyväksyi nykyisen tietoyhteiskuntaohjelman Ty-ohjelmaa johtaa pääministeri Matti Vanhanen Painopisteet: olemassa olevan teknologian hyödyntäminen ja soveltaminen uusien sähköisten palveluiden tuottaminen prosessien ja toimintamallien uudistaminen ja kehittäminen (back office ja front office) poikkihallinnollisuus ja yhteistyö

7 HALLITUSOHJELMA: Hallituksella 4 poikkihallinnollista politiikkaohjelmaa: työllisyys, yrittäjyys, tietoyhteiskunta ja kansalaisvaikuttaminen Tietoyhteiskuntaohjelman tarkoituksena lisätä: kilpailukykyä tuottavuutta sosiaalista tasa-arvoa alueellista tasa-arvoa kansalaisten hyvinvointia elämänlaatua hyödyntämällä tietoja viestintätekniikkaa koko yhteiskunnassa

8 TIETOYHTEISKUNTAOHJELMAN ORGANISAATIO TIETOYHTEISKUNTA- NEUVOSTO ministeriryhmä ulkoiset sidosryhmät ym. VALTIONEUVOSTO PÄÄMINISTERI JA MINISTERIRYHMÄ OHJELMAJOHTAJA Poliittinen, yhteiskunnallinen ja hallinnollinen/ operatiivinen näkökulma OHJELMAN TOIMISTO 3,8 hlöä TIETOYHTEISKUNTA- NEUVOSTON JAOSTOT ministeriöt ulkoiset sidosryhmät TIETOYHTEISKUNTAOHJELMAN JOHTO- JA SEURANTARYHMÄ ministeriöt (13 kpl) asiantuntija Kuntaliitosta OHJELMAJOHTAMISEN JOHTORYHMÄ valtiosihteeri ohjelmajohtajat VNK:n edustajat TIETOYHTEISKUNTA- NEUVOSTON SIHTEERISTÖ ministeriöt (12 hlöä) Myös ministereiden erityisavustajista nimetty TY-vastaavat VALMISTELURYHMÄT ministeriöt ulkoiset sidosryhmät

9 TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA Tietoyhteiskuntaohjelman päämissio on: Koko kansan tietoyhteiskunta Kaikilla kansalaisilla tulisi olla mahdollisuus hyödyntää tietoyhteiskunnan palveluita Julkisen hallinnon tulisi lisätä tuottavuutta ja uudistaa prosessejaan ja toimintamallejaan ICT:n avulla Elinkeinoelämän tulisi kyetä parantamaan kilpailukykyään ICT:n avulla

10 SANOISTA TEKOIHIN PIENET ASKELEET KOHTI AVOIMEMPAA HALLINTOA

11 Helmikuussa 2004 kysyttiin mm., mitä palveluita kansalaiset haluavat sähköistää Ł Tulokset saatettu TY-ohjelman ministeriryhmän tietoon

12

13

14

15 Accenturen maailmanlaajuinen sähköisen hallinnon selvitys 2004 Lähde: Accenture

16 Yleiset havainnot Suomen kehityksestä 2004 Hyvää: Tietoa kattavasti tarjolla Perusrekistereiden hyödyntäminen Maksaminen Yksittäiset kehittyneet hallinnonalat ja virastot Demokratian toteutumiseen liittyvät palvelut Kehitettävää: Julkishallinnon portaaleista puuttuu syvyyttä eivät itsessään sisällä sähköisiä asiointipalveluita käyttäjä ohjataan portaalista uusille sivuille Hallinnon rajojen yli ulottuvat palvelut Lähde: Accenture

17 Suomen heikot ja vahvat alueet 2004 VAHVUUDET Vaalit Työelämä Korkeakoulu- ja muut toisen asteen opinnot, aikuis- ja täydennyskoulutus Kansalaisten tiedonsaanti, osallistuminen, lakien ja lainvalmistelun avoimuus Maanviljely Väestörekisteri, nimiasiat Kuluttaja-asiat Posti HEIKKOUDET Terveydenhuolto Sosiaaliturva Matkustaminen, maahanmuutto, ulkomaalaisasiat, ulkomaan edustustot Oikeuslaitos Poliisi Ympäristöasiat Valtion hankintatoimi Puolustusvoimat Eläkeasiat Kaupparekisteriasiat SEKÄ VAHVOJA ETTÄ HEIKKOJA OSA-ALUEITA Verotus Tulli, ulkomaankauppa Liikenne Perusopetus Lähde: Accenture

18 MILLÄ SEURAAVILLA JULKISHALLINNON WWW-SIVUILLA ON KÄYNYT VIIMEISEN 3KK AIKANA Kaikki vastaajat Käyttänyt Internetiä, n=634 Oman asuinkunnan www-sivut mol.fi (Työministeriö) kirjastot.fi kela.fi vero.fi Alueen seutukuntien sivut/seutuportaalit Suomi.fi finlex.fi valtioneuvosto.fi poliisi.fi lomake.fi kuluttajavirasto.fi oikeus.fi ymparisto.fi fmi.fi opintoluotsi.fi Ei missään näistä Ei osaa sanoa Omnibus Marraskuu 2003 KMR/ca/hmk/ % Julkishallinnon verkkopalvelut Syksy 2003

19 Lisätietoja hallituksen tietoyhteiskuntaohjelmasta ja tietoyhteiskunnan parhaista käytännöistä:

20 Hallinnon yhteiset periaatteet kansalaisten kuulemiseen Me allekirjoittaneet haluamme omalla ja organisaatiomme toiminnalla edistää alla olevien kuulemista koskevien periaatteiden toteutumista hallinnossa. Laki takaa kansalaisille avoimuuteen ja kuulemiseen liittyvät oikeudet. Kansalaisten oikeuksien saada tietoa, antaa palautetta ja tulla kuulluksi tulee näkyä myös hallinnon käytännön toiminnassa. Kansalaisten kuuleminen on osa hyvää hallintoa. Se parantaa valmistelutyön laatua ja helpottaa päätösten toimeenpanoa. Kuuleminen tukee edustuksellista demokratiaa. Se ei vähennä poliittisten päätöksentekijöiden päätösvaltaa tai velvollisuuksia. Sitoutuminen Virkamiesjohdon ja virkamiesten sitoutuminen kansalaisten kuulemiseen on tärkeää kaikilla hallinnon tasoilla. Resurssit Kansalaisten kuulemiseen on varattava riittävästi aikaa. Organisaation tulee suunnitella kuuleminen ja järjestää sille riittävä budjetointi. Ajoitus Kansalaisia on kuultava riittävän aikaisessa vaiheessa valmisteluprosessia, jolloin aitoon vaikuttamiseen on vielä mahdollisuus. Avoimuus Hallinnon tiedon on oltava tasapuolista, helposti saatavilla ja mahdollisimman täydellistä. Selkeys Kuulemisessa on selkeästi kerrottava, mihin asiassa on mahdollisuus vaikuttaa ja kenelle päätöksenteko kuuluu. Kattavuus Kuulemisessa on huolehdittava kattavuudesta ja siitä, että eri kuulemistapoja hyödynnetään monipuolisesti asian laajuudesta ja merkityksestä riippuen. Koordinaatio Hallinnon on yhteensovitettava kuulemiset niin, että asiat käsitellään riittävän suurina kokonaisuuksina. Vaikuttavuus ja vastuu Hallinnon vastuulla on huolehtia, että kansalaisten esittämät mielipiteet hyödynnetään valmistelussa. Arviointi Kuulemisten onnistumista on seurattava ja arvioitava. Avoimuus ja kansalaisten kuuleminen ovat tärkeä osa demokratiaa, sillä ne tukevat rakentavan vuoropuhelun syntymistä. Kuulemisen onnistumista määrittää se, että kansalaiset voivat olla aidosti vakuuttuneita siitä, että heidän mielipiteitään on todella kuultu. Allekirjoitukset

21 VM/HKO (LUONNOS) Sähköisen kuulemisen periaatteet Sähköisellä kuulemisella tarkoitetaan sellaista kansalaisten tai kansalaisjärjestöjen kuulemista, joka tapahtuu tietoja viestintäteknologiaa käyttäen esimerkiksi Internetin, sähköpostin, matkapuhelimen tai DigiTV:n välityksellä. Sähköisessä kuulemisessa noudatetaan niitä hallinnon yhteisiä kansalaisten kuulemisen periaatteita, jotka löytyvät käsikirjan sivulta X. Niiden lisäksi on syytä kiinnittää huomiota erityisesti seuraaviin asioihin. Yhdistä sähköinen kuuleminen muihin kuulemistapoihin Harkitse sähköisen kuulemisen tarkoituksenmukaisuutta ja yhdistämistä muihin kuulemistapoihin. Yhdistetty kuuleminen saattaa olla parempi tapa saavuttaa ja saada kansalaiset osallistumaan kuin yhden välineen käyttö. Sovita kuulemistapa kohderyhmän mukaan. Määrittele kohderyhmät, joita erityisesti halutaan kuulla (esim. suuri yleisö, asiantuntijat, nuoret) ja sopeuta sähköinen kuuleminen heidän kykyihinsä ja odotuksiinsa. Huolehdi siitä, että palvelua on mahdollisuus käyttää suomeksi ja ruotsiksi ja että kieli on selkeää.. Ota huomioon että jotkut ryhmät kuten vanhukset saattavat tarvita erityistukea osallistuakseen.. Huolehdi saavutettavuudesta ja varmista käytettävyys Palvelun on oltava helposti saatavilla ja sellaisessa muodossa, että sitä voi käyttää hyväksi. Sovellukset tulee rakentaa niin, että ne ovat käytettävissä myös hitailla tietoliikenneyhteyksillä ja vanhoilla selainversioilla. Huolehdi, että kaikki voivat käyttää palveluita esteettömästi. Varmista, että valittua tietoteknistä sovellusta on helppo käyttää. Keskustelufoorumeissa on vakiokeskustelijoiden lisäksi paljon satunnaisia käyttäjiä, jotka haluavat ilmaista näkemyksensä nopeasti, eivätkä mahdollisesti käytä palvelua enää toista kertaa. Tämä asettaa erityisen suuret vaatimukset käytettävyydelle. Osallisuussovellusten käyttöliittymän selkeys tulisi aina etukäteen testata kattavalla käyttäjäjoukolla. Oman näkemyksen jättämiseen ei kansalaiselta saa vaatia monia napinpainalluksia Huolehdi luottamuksellisuudesta ja henkilötietojen suojaamisesta Kansalaisten tunnistamista ei tule osallisuuspalveluissa vaatia, ellei se palvelun luonteen vuoksi ole välttämätöntä. Silloinkin, kun halutaan tarjota kansalaisille heitä varten profiloituja palveluita esimerkiksi valikoitua sähköpostitiedottamista, on rekisteröinti vaadittava vain tätä toimintoa varten ja se on selkeästi ilmaistava. Jos henkilötietoja kerätään niiden käsittelyssä on noudatettava henkilötietolakia. Jos palvelussa käytetään evästeitä (cookies), niiden käyttö on selostettava ymmärrettävästi ja kattavasti. Tiedota sähköisestä kuulemisesta ja sen tuloksista Huolehdi, että tieto sähköisestä kuulemisesta tavoittaa mahdolliset osallistujat. Kartoita mahdollisia yhteistyökumppaneita, jotka voisivat auttaa viestinnässä sekä helpottaa osallistumista (esim. kansalaisjärjestöt). Huolehdi, että kuultavasta asiasta on saatavilla tiivis lyhennelmä, valmisteluprosessin kokonaisuuden kuvaus ja aineistoa yleiskielellä. Julkaise sähköisen kuulemisen tulokset niin pian kuin mahdollista ja tiedota osallistujille, mikä on valmistelun seuraava vaihe. Taltioi kaikki kuulemisessa saadut kommentit ja palautteet. Varmista, että osallistujille tiedotetaan, miten tuloksia käytettiin päätöksenteossa. Kehitä ja muokkaa käytettäviä välineitä Ennen kuin sähköinen kuuleminen käynnistyy, varmista, että valitut välineet (esimerkiksi ohjelmisto, kyselylomakkeet) on testattu. Huomioi eri kieliversiot. Muokkaa välineitä osallistujilta saadun palautteen pohjalta ja huomioi uudet tietoja viestintätekniikan mahdollisuudet kuulemisen kehittämisessä.

22 Kansalaisvaikuttaminen tietoverkoissa VALTIOVARAINMINISTERIÖ Hallinnon kehittämisosasto/vm

23 Sivustoselvityksiä osallistumis- ja kuulemiskäytännöistä Keskushallinto: Pohjoismaat: Ruotsi ja Tanska Keski-Eurooppa: Iso-Britannia muu maailma: Kanada, Yhdysvallat, Singapore Alue- ja paikallishallinto: Skotlannin aluehallinto Ruotsin kunnat Tampereen kaupunki Muut: Euroopan komissio Saksan liittovaltion parlamentti VALTIOVARAINMINISTERIÖ Hallinnon kehittämisosasto/vm

24 Analysoitavat asiat Ylläpito ja sisältö Kohderyhmä Foorumin tarkoitus ja tavoite Foorumin käyttöönotto tai käyttöaika Reaalimaailman linkit Käsiteltävän asian historia ja tulevaisuus Palvelun kuvaus Numeerinen mittaus Virkamiesten näkyvyys Moderointi ja sensurointi VALTIOVARAINMINISTERIÖ Hallinnon kehittämisosasto/vm

25 Osallistumis- ja kuulemiskäytäntöjä konsultaatiot keskustelufoorumit online keskustelut kysymys- ja palautefoorumit kansalaisaloite informaatiofoorumit, jotka mahdollistavat päätöksentekoprosessin seuraamisen. VALTIOVARAINMINISTERIÖ Hallinnon kehittämisosasto/vm

26 Case: Your Voice in Europe Euroopan komission ylläpitämä kansalaisportaali. Portaali perustuu IPM (Interactive Policy Making) järjestelmään, jonka kehittäminen aloitettiin vuonna IPM järjestelmä koostuu kahden tyyppisestä kuulemismekanismista: sähköinen konsultaatiojärjestelmä neuvontapalveluiden kautta kerättävä palautejärjestelmä VALTIOVARAINMINISTERIÖ Hallinnon kehittämisosasto/vm

27 Your Voice in Europe Your Voice in Europe portaali avattiin vuonna 2003, ja sinne on koottuna yhteen IPM:n kuulemismekanismit sekä avattu keskustelufoorumi. Portaali on käännetty 11 viralliselle EU-kielelle. Lähtösivulta voi valita sivuston haluamallaan kielellä. VALTIOVARAINMINISTERIÖ Hallinnon kehittämisosasto/vm

28 Sähköinen konsultaatiojärjestelmä tarkoituksena on, että määrätty kohderyhmä voi kommentoida komissiossa käynnistyviä tai käynnissä olevia aloitteita ja uudistuksia. tavoitteena on saada komission valmistelutyöhön kohderyhmän mielipiteitä, näkemyksiä ja asiantuntemusta. kohderyhmänä voi olla suuri yleisö tai ennalta määrätty joukko (esim. European Business Test Panel). foorumin on avattu vuonna VALTIOVARAINMINISTERIÖ Hallinnon kehittämisosasto/vm

29 Sähköinen konsultaatiojärjestelmä komission pääosasto (DG) avaa konsultaation sekä vastaa palautteen analysoinnista ja julkaisusta. uusista konsultaatioista tehdään aina ilmoitus lehdistölle. konsultaation avauksen yhteydessä aloite kuvataan lyhyesti ja siihen liittyvät asiakirjat esitellään. konsultaation yhteydessä kerrotaan kohderyhmä, kuulemisen päättymispäivä ja mitä politiikan alaa asia koskee. konsultaation päätyttyä palautteesta tehdään yhteenveto, joka julkaistaan sivustolla. VALTIOVARAINMINISTERIÖ Hallinnon kehittämisosasto/vm

30 Sähköinen konsultaatiojärjestelmä vastaaminen ei vaadi rekisteröitymistä ellei konsultaatio ole kohdistettu tietylle joukolle, kuten European Business Test Panelille. vastaukset lähetetään tavallisesti valmiilla lomakkeella, joka helpottaa tulosten analysointia. Palautetta voi antaa usein myös sähköpostitse tai faxilla. järjestelmä tukee monikielisyyttä. vuonna 2003 järjestettiin 21 konsultaatiota, joihin saatiin 6000 vastausta. Vuonna 2004 on järjestetty 18 konsultaatiota, joihin on saatu 8500 vastausta. VALTIOVARAINMINISTERIÖ Hallinnon kehittämisosasto/vm

31 Futurum-keskustelufoorumi tarkoituksena on, että EU-kansalaiset voivat osallistua Euroopan tulevaisuutta koskevaan keskusteluun. tavoitteena on mm. luoda uusia käytäntöjä kansalaisten keskinäiselle sekä kansalaisten ja hallinnon edustajien väliselle vuoropuhelulle. kohderyhmänä on suuri yleisö, lisäksi nuorisolle on oma keskustelupalsta. foorumi on avattu vuonna VALTIOVARAINMINISTERIÖ Hallinnon kehittämisosasto/vm

32 Futurum-keskustelufoorumi keskustelu avataan ajankohtaisen aiheen pohjalta. EU-huippukokouksen tulokset (maaliskuu 04). tarvitseeko Eurooppa perustuslain (nuorisofoorumi). keskustelun avauksen yhteydessä aiheeseen liittyvät asiakirjat julkaistaan. kommenteja voi periaatteessa lähettää millä kielellä tahansa. palautetta voi antaa nimellä tai nimimerkillä. vuosina kommenteja lähetettiin noin Vuonna 2004 kommenteja on lähetetty noin VALTIOVARAINMINISTERIÖ Hallinnon kehittämisosasto/vm

33 Futurum-keskustelufoorumi vuosina foorumilla on ollut kolme vierailevaa virka- ja luottamusmiestä keskustelemassa (neuvoston puheenjohtaja, parlamentin puhemies ja komissaari). keskustelun sisältöä tai muotoa ei muuteta millään tavoin, mikäli mielipiteet ovat asiallisia ja liittyvät aiheeseen. Toimitus valvoo keskustelua. VALTIOVARAINMINISTERIÖ Hallinnon kehittämisosasto/vm

34 Online keskustelufoorumi tarkoituksena on antaa kansalaisille mahdollisuus esittää päättäjille suoria kysymyksiä ja keskustella heidän kanssaan. tavoitteena on kuulla kansalaisten mielipiteitä ja luoda uusia mahdollisuuksia kansalaisten ja päättäjien väliselle vuorovaikutukselle. foorumi on otettu käyttöön vuonna VALTIOVARAINMINISTERIÖ Hallinnon kehittämisosasto/vm

35 Online keskustelufoorumi keskustelulle on olemassa tietty teema, jonka pohjalta keskustelu avataan. esim. WTO:n ministerikokouksen alla kauppakomissaari keskustelijana. keskustelijat ovat tavallisesti komissaareja. keskustelut kestävät 2-3 tuntia. yleensä osallistujilla on mahdollisuus esittää kysymyksiä EU:n 11 virallisella kielellä. Suora keskustelu käydään tavallisesti englannin tai ranskan kielillä. kaikista keskusteluista tehdään yhteenveto ainakin englanniksi. Yhteenvedot julkaistaan foorumilla. VALTIOVARAINMINISTERIÖ Hallinnon kehittämisosasto/vm

36 Online keskustelufoorumi vuonna 2002 keskusteluja järjestettiin kahdeksan, vuonna 2003 järjestettiin kaksi keskustelua. Viimeisin keskustelu on käyty toukokuussa 04, jolloin EU:n koulutus-, nuoriso- ja kulttuuriasioista vastaavat komissaarit kävivät kansalaisten kanssa Internet-keskustelua aiheesta "Euroopan nuorisoportaali avataan". Osallistujilla oli nyt mahdollisuus esittää kysymyksiä 19:llä EU:n virallisella kielellä. Suora keskustelu käytiin englanniksi. kysymyksiä on tavallisesti enemmän kuin ehditään vastaamaan. VALTIOVARAINMINISTERIÖ Hallinnon kehittämisosasto/vm

37 Loppuajatelmia näkemyksiä ja mielipiteitä... mitä asioita tulisi vielä huomioida analyysiä tehtäessä? millaiset esimerkit olisivat kiinnostavia? mitä haluamme loppuraportilta, mitä asioita siinä tulisi olla? Kommentteja voi lähettää myös sähköpostitse. Osoitteeni on VALTIOVARAINMINISTERIÖ Hallinnon kehittämisosasto/vm