KERTOMUS MAAKAASUN TOIMITUSVARMUUDESTA

Transkriptio

1 ENERGIAMARKKINAVIRASTO KERTOMUS MAAKAASUN TOIMITUSVARMUUDESTA Energiamarkkinavirasto Lintulahdenkuja 4 Puhelin S-posti virasto@energiamarkkinavirasto.fi Energimarknadsverket Helsinki Telefax Internet

2 ENERGIAMARKKINAVIRASTO ii Sisällysluettelo: 1 JOHDANTO TIIVISTELMÄ MAAKAASU SUOMESSA Maakaasun kulutus talvella Maakaasun kulutus talvella MAAKAASUINFRASTRUKTUURI Rakenteilla ja suunnitteilla olevat hankkeet Maakaasun siirtoputkiston ylläpito ja kehittäminen TOIMITUSHÄIRIÖT Menettely toimitushäiriöissä Ilmapropaani- ja LNG-laitokset SIIRTO- JA JAKELUVERKKOJEN LAATU Kansikuva: Kaasuputken sujutus Kasarmikadulla valokuva Gasum Oy

3 ENERGIAMARKKINAVIRASTO 3 1 JOHDANTO Tässä raportissa on tarkasteltu maakaasun kulutusta, siirto- ja jakelujärjestelmiä sekä toimintaa häiriötilanteissa. Lisäksi mukana on yhteenveto maakaasun jakelu- ja siirtoverkkoyhtiöiden toimitusvarmuuteen liittyvistä teknisistä tunnusluvuista. Energiamarkkinavirasto seuraa maakaasun tarjonnan ja kysynnän tasapainoa, maakaasuverkkojen laatua ja niiden ylläpidon tasoa sekä toimenpiteitä kysyntähuippujen kattamiseksi ja maakaasun toimitusvajauksen hoitamiseksi. Virasto julkaisee vuosittain maakaasun toimitusvarmuutta koskevan kertomuksen, jossa esitellään toimitusvarmuuden seurannasta saatuja tuloksia sekä mahdollisia toimenpiteitä, joita on toteutettu tai joita suunnitellaan ongelmien ratkaisemiseksi. Lisäksi Energiamarkkinavirasto vastaa valvontaan liittyvistä EU-tason tehtävistä. Energiamarkkinavirasto julkaisi ensimmäisen raportin maakaasun toimitusvarmuudesta vuonna Tämä raportti on järjestyksessään kahdeksas Energiamarkkinaviraston julkaisema raportti maakaasun toimitusvarmuudesta.

4 ENERGIAMARKKINAVIRASTO 4 2 TIIVISTELMÄ Gasum Oy:n (jäljempänä myös Gasum) maakaasunhankinta perustuu vuonna 2005 tehtyyn kaasunhankintasopimuksen, joka on voimassa vuoteen Sopimus takaa noin 60 TWh:n vuositoimitukset Venäjältä Suomeen. Vuonna 2011 maakaasua kulutettiin Suomessa 39,1 TWh (3,91 mrd. m3/a, 0 C) Käyttö väheni edellisvuodesta ( ,6 TWh) noin kolmetoista prosenttia. Alkuvuoden 2012 aikana kaasun kulutus on jatkanut laskuaan, tammi-kesäkuun kulutus laski noin 25% edellisvuoteen verrattuna, ollen noin 17 TWh. Koko 2012 vuoden kulutuksen arvioidaan jäävän noin 35 TWh tasolle. Keskeiset syyt maakaasun käytön vähenemiselle ovat maakaasuun kohdistunut veronkorotus sekä taloudellinen taantuma. Maakaasun tilaustehon arvioidaan laskevan edellistalven tasosta ja olevan noin MW. Maakaasun tarjonnan odotetaan kattavan arvioitu maakaasun kysyntä. Myös siirtokapasiteetin odotetaan kattavan arvioitu maakaasun kulutus talvella Vuonna 2011 valmistui Suomen ensimmäinen maakaasuverkkoon biokaasua syöttävä tuotantolaitos Kouvolaan. Raaka-aineenaan jätevesilietettä sekä erilliskerättyä biojätettä ja peltobiomassaa käyttävän laitoksen tuotantokapasiteetti on noin 7 GWh vuodessa. Vuonna 2011 valmistui kaksi uutta linjaa, 90 kilometrin pituinen maakaasuputki Mäntsälästä Siuntioon sekä 34 kilometrin pituinen putki Lempäälästä Sahalahteen. Vuoden 2012 aikana ei ole rakennettu uusia merkittäviä putkiosuuksia. Edellisen raportointijakson jälkeen maakaasun siirtoputkiston pituus on kasvanut noin 120 km. Vuonna 2011 siirtoverkon kautta jäi toimittamatta energiaa suhteessa koko toimitusmäärään noin 0,001 %. Maakaasun jakeluverkossa ei tapahtunut merkittäviä häiriökeskeytyksiä vuonna 2011.

5 ENERGIAMARKKINAVIRASTO 5 3 MAAKAASU SUOMESSA 1 Lähes kaikki Suomessa kulutettu maakaasu tuodaan Venäjältä. Suomessa ei ole maakaasuvarantoja eikä myöskään maakaasun tuotantoa, lukuun ottamatta toistaiseksi vähäistä maakaasuverkkoon syötettävän biokaasun tuotantoa. Maakaasun maahantuonnista, siirrosta ja tukkumyynnistä Suomessa vastaa Gasum Oy. Tukkuasiakkaita ovat suuret ja keskisuuret teollisuusyritykset, kaukolämpöä ja sähköä tuottavat energiayhtiöt, kaukolämpöyhtiöt, maakaasun paikallisjakeluyhtiöt ja voimayhtiöt. Maakaasua myydään paikallisen jakeluverkon kautta myös pienempiin käyttökohteisiin. Maakaasun vähittäismyynnistä ja paikallisjakelusta huolehtii useimmiten alueella toimiva energiayhtiö tai erillinen maakaasun paikallisjakeluyhtiö. Koko maakaasun myyntivolyymista maakaasun vähittäismyyjien osuus on noin viisi prosenttia; valtaosa kaasusta menee suoraan suurkäyttäjille. Maakaasua on saatavilla noin 40 paikkakunnalla Suomessa. Kuva 1 Maakaasun kulutus Suomessa kk liukuva summa. Lähde: Tilastokeskus, Öljyalan keskusliitto Ry Vuonna 2011 maakaasua kulutettiin Suomessa 39,1 (44,6 TWh vuonna 2010). Kuvassa 1 on esitetty maakaasun kulutuksen kehittyminen Suomessa alkaen vuodesta Kulutuksen vähentyminen johtui vuoden 2011 alussa voimaan tulleesta maakaasun veronkorotuksesta, teollisuuden taantumasta sekä sähkömarkkinoihin vaikuttaneesta pohjoismaisittain hyvästä vesitilanteesta. Suomessa vuonna 2011 kulutetusta maakaasusta energialaitokset ja yhtiöt kuluttivat tai jakelivat noin 53,8 %, ja muu teollisuus 46,2 %. Sähköntuotannon ja yhdistetyn sähkön- ja lämmöntuotannon osuus kaasun kulutuksesta oli noin 40 %. 1 Maakaasuyhdistys ry, Gasum Oy, Tilastokeskus, Öljyalan keskusliitto

6 ENERGIAMARKKINAVIRASTO 6 Suomessa vuonna 2011 tuotetusta sähköenergiasta noin 13 % tuotettiin maakaasulla. Eurooppalainen maakaasun siirtoverkonhaltijoiden yhteistyöjärjestö ENTSOG oli arvioinut Suomen maakaasun kulutuksen vuonna 2012 olevan noin 42 TWh, mutta alkuvuonna toteutunut kulutus on jäänyt merkittävästi tästä arviosta. Alkuvuoden 2012 aikana kaasun kulutus on vähentynyt voimakkaasti, tammi-kesäkuun kulutus laski noin 25 % edellisvuoteen verrattuna, ollen noin 17 TWh. Tammi-kesäkuun kulutus on tyypillisesti ollut suurempi tai vähintään yhtä suuri kuin loppuvuoden kulutus, joten alkuvuoden kulutus ennakoi korkeintaan noin 35 TWh kulutusta vuodelle Gasum arvioi kaasun kulutuksen pysyvän lähivuosina vuoden 2012 tasolla. Vuodesta 2015 kaasun käytön ennakoidaan kuitenkin kääntyvän kasvu-uralle. Eduskunta päätti syksyllä 2010 maakaasun verotuksen portaittaisesta korottamisesta. vuoden 2011 alussa vero nostettiin tasolle 3 /MWh. Vuonna 2013 vero nostetaan 5,5 /MWh ja vuonna ,7 /MWh. Sähköntuotantoon käytettävä maakaasu on jatkossakin verovapaata. Veronkorotuksien odotetaan vähentävän osaltaan maakaasun käyttöä. Valtioneuvoston vuonna 2008 julkaistussa pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategiassa on arvioitu kaasun kulutuksen olevan vuonna 2020 noin 52 TWh perusurassa ja tavoiteurassa 39 TWh. Perusura on viiteskenaario, joka kuvaa tilannetta jossa politiikkatoimenpiteiden intensiteetti on skenaarion tekohetken tasolla. Tavoiteura taas on viiteskenaario jossa kansalliset ja EU-tason tavoitteet on toteutettu. Gasumin maakaasunhankinta perustuu vuonna 2005 tehtyyn kaasunhankintasopimukseen, joka on voimassa vuoteen Sopimus takaa noin 60 TWh:n vuositoimitukset Venäjältä Suomeen. Kuvassa 2 on esitetty maakaasun kulutusmäärät vuodesta 1990 lähtien ja kulutusennuste vuoteen Gasum ennustaa kulutuksen pysyvän lähivuosikymmeninä nykyisellä tasolla. Kuva 2. Maakaasun kulutus Suomessa (lähde: Gasum).

7 /MWh ENERGIAMARKKINAVIRASTO 7 Kuvassa 3 on esitetty maakaasun hinnan kehitys eri tyyppikäyttäjillä. Voimalaitosasiakkaan hinta syyskuussa 2012 oli noin 38 /MWh. Energiamarkkinavirasto tilastoi maakaasun verotonta kokonaishintaa, tilastot ovat saatavilla viraston internetsivuilta T1: 12,5 MW / 50 GWh / 4000 h T2: 8,3 MW / 50 GWh / 6000 h T3: 37,5 MW / 150 GWh / 4000 h T4: 25 MW / 150 GWh / 6000 h T5: 125 MW / 500 GWh / 4000 h T6: 83,3 MW / 500 GWh / 6000 h T7: 250 MW / 1000 GWh / 4000 h T8: 166,7 MW / 1000 GWh / 6000 h 0 Kuva 3. Maakaasun veroton kokonaishinta teollisuus-, voima- ja lämpölaitosasiakkaita kuvaaville tyyppikäyttäjille Suomessa. 3.1 Maakaasun kulutus talvella Maakaasun kokonaiskulutus laski selkeästi verrattuna edelliseen talvikauteen. Myös kulutushuippu jäi edellistalven huippukulutuksesta. Talvikauden kulutushuippu oli 9104 MWh/h, joka saavutettiin klo 8-9. Edellisen talvikauden kulutushuippu oli 9835 MWh/h, joka on myös kaikkien aikojen korkein kulutushuippu. Vuorokausitasolla kulutushuippu oli yhteensä 201 GWh/vuorokaudessa. Edellisen talvikauden vuorokausitason kulutushuippu oli 221 GWh/vuorokaudessa, joka niin ikään on kaikkien aikojen korkein kulutus vuorokaudessa. 2 Gasum

8 ENERGIAMARKKINAVIRASTO 8 Maakaasuasiakkaiden tilausteho talvikaudella oli noin 5500 MW (edellisenä talvikautena noin 6000 MW). Kulutushuippu ylittää maakaasuasiakkaiden tilaustehon merkittävästi, noin 65 %. Kaasun käyttöä ei kuitenkaan jouduttu rajoittamaan lisäkaasun hintaohjauksella, vaan kaasua oli saatavilla riittävästi kaikkina tunteina. Kaasun toimituksissa ei ollut ongelmia. Kaikki asiakkaiden tekemät tilaukset toimitettiin ilman ongelmia ja myös tilaustehon ylittävä kulutus pystyttiin täyttämään. Siirtojärjestelmässä ei ilmennyt toimitusvarmuutta heikentäviä teknisiä häiriöitä. Maakaasun toteutunut myyntiteho ja tilattu myyntiteho helmikuulta 2012 on esitetty kuvassa 4. Kuva 4. Maakaasun tilattu- ja toteutunut myyntiteho helmikuussa Kulutushuipputunti klo 8-9 on merkitty kuvaan katkoviivalla (lähde: Gasum). 3.2 Maakaasun kulutus talvella Gasum Talvikaudella maakaasun tilaustehon arvioidaan laskevan noin 200 MW edellistalvesta ja olevan noin 5300 MW. Edellistalvena suurin kulutuksen tuntikeskiteho oli 9104 MWh/h, mikä ylitti tilaustehon merkittävästi. Huippukulutuksen määrään vaikuttaa voimakkaasti ulkoilman lämpötila ja sähkön markkinahinta. Maakaasun maksimaalinen tuontikapasiteetti Suomeen kasvoi vuoden 2008 loppupuolella tasolle 9500 MW, kun Imatran vastaanottoaseman modernisointi valmistui. Putkiston nimelliskapasiteetti pystytään hetkellisesti ylittämään kuten esimerkiksi talvikaudella tapahtui. Tilaustehon määrän ollessa reilusti pienempi kuin maksimaalinen siir-

9 ENERGIAMARKKINAVIRASTO 9 tokapasiteetti on maakaasun siirtokapasiteetti riittävä ensi talvikauden aikana, ellei siirtoputkistossa tapahdu merkittäviä vaurioita. Maakaasun kulutus ylittää käytännössä varmasti maakaasun tilaustehon talvikauden kulutushuippujen aikana kuten aiempinakin talvikausina. Tilaustehon ylittävän maakaasun toimitukset riippuvat maakaasun saatavuudesta Venäjältä. Käytettävien ohjauskeinojen avulla Gasum turvaa maakaasun siirtojärjestelmän toimivuuden. Huippukulutustilanteissa voidaan hyödyntää verkostossa olevaa (line-pack) kaasua ja kaasun toimittajan kanssa sovittuja joustomekanismeja. Tarvittaessa kaasun kulutusta ohjataan käytettävissä olevilla ohjauskeinoilla. Ohjauskeinoja on tarkoitus käyttää vasta tilaustehon ylittävän kulutuksen ohjaukseen.

10 ENERGIAMARKKINAVIRASTO 10 4 MAAKAASUINFRASTRUKTUURI 4 Gasum omistaa maakaasun siirtoputkiston Suomessa. Yhtiö vastaa myös putkiston käytöstä. Siirtoputkiston pituus on noin 1312 km. Taulukossa 1 on esitetty siirtoputkistossa käytetyt putkikoot ja niiden yhteenlasketut pituudet. Samassa taulukossa on esitetty myös jakeluputkiston pituudet eri putkimateriaaleilla. Siirtoputkisto on pääasiassa polyeteenimuovilla päällystettyä teräsputkea. Imatralla on maakaasun vastaanottoasema, jossa maahan tuodun maakaasun määrä mitataan ja sen koostumus analysoidaan. Imatralla on myös kompressoriasema putkiston paineen nostamiseksi. Muut kompressoriasemat sijaitsevat Valkealassa ja Mäntsälässä. Suomessa siirtoputkiston enimmäiskäyttöpaine on aikaisemmin ollut 54 bar, mutta tällä hetkellä uusia putkia rakennetaan myös 80 bar paineelle. Gasumin keskusvalvomo sijaitsee lähellä Kouvolaa Valkealan maakaasukeskuksessa. Maakaasun siirtoputkiston maksimi siirtokapasiteetti (tuontikapasiteetti) oli vuoden 2011 lopussa 9500 MW, mikä vastaa päiväsiirtona noin 22,8 miljoonaa nm 3 /d (noin 228 GWh/d). Vuonan 2011 valmistui uusi maakaasuputki Mäntsälästä Hirvihaaran venttiiliasemalta Siuntioon Pölansin venttiiliasemalle. Uusi putki varmistaa Espoossa sijaitsevan Suomenojan voimalaitoksen tarvitseman kaasun saannin ja tarjoaa samalla uuden vaihtoehtoisen siirtoväylän pääkaupunkiseudun kaasun toimituksille. Lisäksi putki mahdollistaa maakaasun toimittamisen läntisen Uudenmaan kuntiin, jotka eivät tällä hetkellä ole kaasuverkon piirissä. Uusi putki on halkaisijaltaan 500 mm ja sen kokonaispituus on 90 km. Vuonna 2011 valmistui myös uusi putkiyhteys Lempäälästä Kangasalan Huutijärven kautta Sahalahteen. Putkilinjan pituus on noin 34 kilometriä. Putken halkaisija on Huutijärvelle saakka 315 mm ja Huutijärvi Sahalahti-välillä 200 mm. Orimattilan ja Mäntsälän välille suunnitellaan rinnakkaisputken rakentamista. Suunniteltu putki olisi halkaisijaltaan 700 mm. Osuuden perussuunnittelu aloitettiin keväällä 2005 ja kaavavaraus putken reitistä on tehty. Gasum on suunnitellut useiden vuosien ajan maakaasuputken rakentamista Mäntsälästä Turun talousalueelle. Hankkeen tekninen suunnittelu on edennyt pitkälle. Toteutuspäätöstä siirtoputken rakentamisesta ei kuitenkaan ole tehty. Gasum ja Turun Seudun Maakaasu ja Energiantuotanto Oy (TSME) jatkoivat kahden välistä aiesopimustaan vuoden 2010 loppuun saakka. Vuoden 2011 alussa voimaan tullut maakaasun veronkorotus heikentää hankkeen toteutumismahdollisuuksia. Kuvassa 5 on esitetty maakaasun siirtoputkisto ja sen laajennussuunnitelmat. Kuvassa eivät näy Venäjän ja Saksan väliset Nord Stream maakaasuputket. Ensimmäinen Nord Stream putkista valmistu marraskuussa 2011, toisen putken käytön esivalmistelut ovat parhaillaan (syyskuussa 2012) käynnissä. 4 Gasum, Suomen Kaasuyhdistys

11 ENERGIAMARKKINAVIRASTO 11 Kuva 5. Maakaasun siirtoputkisto ja laajennussuunnitelmat (lähde: Gasum). Maakaasun siirtoputkisto Maakaasun jakeluputkisto Putkikoko mm Pituus km Putkimateriaali Pituus km DN Polyeteeni DN Teräs 81 DN Valurauta 20 DN DN DN DN DN DN DN DN DN 80 4 DN 50 1 PEH PEH PEH Yhteensä Taulukko 1. Maakaasun siirtoputkiston putkikoot ja pituudet sekä jakeluputkiston putkimateriaalit ja pituudet (lähde: Gasum, Suomen Kaasuyhdistys).

12 ENERGIAMARKKINAVIRASTO Rakenteilla ja suunnitteilla olevat hankkeet Vuoden 2011 lokakuussa valmistui Suomen ensimmäinen maakaasuverkkoon biokaasua syöttävä tuotantolaitos Kouvolaan. Mäkikylän jätevedenpuhdistamon yhteyteen rakennettu Kymen Bioenergia Oy:n biokaasulaitos pystyy syöttämään biokaasua maakaasuverkkoon noin 7 GWh vuodessa. Laitos käyttää raaka-aineenaan jätevesilietettä, erilliskerättyä biojätettä ja peltobiomassaa. Espoon Suomenojan jätevedenpuhdistamon yhteyteen rakennetaan parhaillaan niin ikään biokaasulaitosta, joka pystyy valmistuttuaan syöttämään biokaasua maakaasuverkkoon. Helsingin seudun ympäristöpalvelun laitoksen kokonaistuotanto tulee olemaan noin 20 GWh vuodessa. Laitos valmistuu vuoden 2012 loppuun mennessä. Myös Joutsenoon ja Lahteen valmistellaan biokaasun tuotantolaitoksia. Lahden laitoksen on määrä valmistua vuoden 2013 lopussa ja sen tuotantomäärän arvioidaan olevan noin 50 GWh. Biokaasulaitos rakennetaan Lahteen Kujalan jätekeskuksen alueelle. Gasum, Helsingin Energia ja Metsä Fibre Oy suunnittelevat Joutsenoon biokaasua tuottavan suuremman kokoluokan biojalostamon rakentamista. Suunnitellun laitoksen tuotantoteho olisi maksimissaan 200 MW. Investointipäätös hankkeesta pyritään tekemään vuoden 2013 loppuun mennessä ja rakentamisen arvioidaan kestävän 2-3 vuotta. Gasum suunnittelee nesteytetyn maakaasun (liquefied natural gas, LNG) tuontiterminaalin rakentamista Suomenlahdelle, joko Inkooseen tai Porvoon Tolkkiseen. Terminaalin kautta voitaisiin tuoda LNG:tä määrä, joka vastaa prosenttia Suomen nykyisestä maakaasun kulutuksesta. Molempien paikkakuntien osalta on aloitettu ympäristövaikutusten arviointimenettely huhtikuussa YVA-menettelyn arvioidaan kestävän kesään 2013 asti. Gasumin tavoitteena on LNG-terminaalien valmistuminen täydellä tuonti-, varastointi- ja verkkoonsyöttökapasiteetilla vuoden 2018 loppuun mennessä. Terminaali voidaan myös rakentaa ja ottaa käyttöön vaiheittain, jolloin LNG:n tuonti esimerkiksi meriliikenteen tarpeisiin voitaisiin aloittaa jo vuoden 2015 lopussa. Myös Viroon suunnitellaan nesteytetyn maakaasun tuontiterminaalia. Sekä Gasumin hankkeita että Viron hankkeita on esitetty EU:n ns. PCI-hankkeeksi (Projects of Common Interest). Myös Tornion satamaan suunnitellaan LNG:n tuontiterminaalia. Terminaali palvelisi erityisesti Outokummun terästehtaan kaasunkäyttöä. Hanketta on esitetty EU:n PCIhankkeeksi. Gasum, Gazprom, Eesti Gaas ja Latvijas Gãze jatkavat Balticconnector-hanketta, jonka tavoitteena on yhdistää Suomen, Viron ja Latvian maakaasuverkostot rakentamalla maakaasuputki Virosta Suomenlahden kautta Suomeen. Hankkeen esiselvitys valmistui helmikuussa Kaasu siirrettäisiin putkessa 80 barin paineessa ja siirtokapasiteetiksi on suunniteltu m 3 /h. Esiselvityksessä mahdollisiksi liityntäpisteiksi Suomessa määriteltiin Inkoo sekä Vuosaari. Arvioiden mukaan maakaasun toimitukset Viron kautta Suomeen voisivat nousta noin 20 TWh:iin vuodessa. Balticconnectoryhteyden toteuttamisesta ei ole tehty lopullista päätöstä ja toteutusaikataulu on tällä hetkellä avoin. Putkiyhteyden kustannusarvio on 96 miljoonaa euroa. Balticconnector

13 ENERGIAMARKKINAVIRASTO 13 hanke kuuluu BEMIP- (Baltic Energy Market Interconnector Plan) suunnitelmaan ja se on myös ehdolla EU:n PCI-hankkeeksi. 4.2 Maakaasun siirtoputkiston ylläpito ja kehittäminen 5 Siirtoputkisto pidetään turvallisena ja käyttövarmana ennakoivan huollon avulla. Korvausinvestointien kartoittamiseksi on laadittu siirtojärjestelmän elinikäselvitys. Selvityksessä on arvioitu järjestelmän olemassa olevien osien jäljellä oleva elinikä ja eliniän aikana sekä uuden hankintaan tarvittavat investoinnit. Maakaasuputkien sisäpuoliset tarkastukset tehdään painekaapimilla eli "porsailla". Porsaat kulkevat kaasuvirran mukana putkessa. Puhdistusporsaita putkiston sisäpuolella ajetaan noin puolen vuoden välein. Niillä poistetaan putkeen mahdollisesti rakennusaikana jääneitä tai myöhemmin syntyneitä epäpuhtauksia. Uusimmat putket ovat sisäpuolisesti pinnoitettuja, joten niiden puhdistustarve on pienempi. Profiiliporsaalla saadaan tieto putken geometrisesta muodosta. Kalibrointiporsaalla taas mitataan putken pyöreys. Sitä käytetään yleensä rakennustyön laadun tarkastamiseen otettaessa käyttöön uusia putkilinjoja. Älykkäällä porsaalla saadaan selville kaikki putken vaipassa olevat magneettiset ja geometriset poikkeamat sekä tarkka tieto putken rakenteesta. Sen toimintaperiaate perustuu magneettivuon tiheyden mittaukseen. Näitä ajoja putkistossa tehdään noin viiden vuoden välein. Putkilinjat tarkastetaan kävellen kerran vuodessa. Tällöin tarkastetaan mm. linjamerkinnät, peitesyvyys ojien kohdalla, kasvillisuus, linjan läheisyyteen tulleet uudet rakenteet tai maanrakennustyöt sekä muita putkireitin yleiskuntoon liittyviä asioita. Linjat tarkastetaan vuosittain myös ilmasta helikopterilla. Tällöin kiinnitetään erityistä huomiota putkireitillä mahdollisesti tapahtuneisiin muutoksiin, linjamerkintöihin ja kasvustotilanteeseen. Osa maakaasuputkista on rakennettu vesistöjen alle. Vesistöjen alitukset tarkastetaan viiden vuoden välein sukeltamalla. Tällöin tarkastetaan, että putki on vesistön pohjan alapuolella ja ettei eroosio ole muuttanut pohjan profiilia siten, että putki ei enää ole peitossa. Pisimmät vesistönalitukset Gasumin siirtoputkessa ovat Sääksjärvellä Tampereen haarassa sekä Espoonlahdessa. Kymmenen vuoden välein tehtävässä pinnoitetarkastuksessa käytetään CIPS - menetelmää (Close Interval Potential Survey). Sillä saadaan selville katodisen suojauksen kannalta välttämättömässä pinnoitteessa mahdollisesti olevat vauriot. Menetelmä perustuu putken ja maaperän potentiaalierojen mittaukseen koko putkiston alueelta noin yhden metrin välein. 5 Gasum

14 ENERGIAMARKKINAVIRASTO 14 5 TOIMITUSHÄIRIÖT 6 Mahdollisista maakaasun toimitushäiriöistä on selviydyttävä käyttämällä korvaavia polttoaineita ja energiantuotantomuotoja. Valtioneuvoston asettamien huoltovarmuustavoitteiden lähtökohtana on turvata väestöä palvelevat ja maan taloutta tukevat perustoiminnot sekä kriittisten materiaalien saatavuus. Tuontiin perustuvan energian saantihäiriön varalta ja kansainvälisten sopimusvelvoitteiden täyttämiseksi pidetään keskimäärin viiden kuukauden normaalikulutusta vastaavat tuontipolttoainevarastot. Maakaasun osalta varastot muodostuvat yritysten velvoitevarastoista ja valtion varmuusvarastoista. Huoltovarmuuden ylläpitämiseksi maakaasun käyttäjiltä peritään huoltovarmuusmaksua, joka on 0,084 /MWh. Maksua ei peritä sähköntuotantoon käytetystä maakaasusta. Maakaasun varastointivelvoite koskee yhdyskuntien energiakäyttöä, kuten sähkön ja lämmön tuotantoa, mutta ei teollisuutta. Varastointivelvollisia ovat maahantuoja, maakaasun jälleenmyyjät ja maakaasulaitokset, joiden edellisen vuoden maakaasun kulutus on ollut vähintään 15 miljoonaa kuutiometriä. Varastointivelvoite vastaa kolmen kuukauden keskimääräistä kulutusta. Maakaasun varastointivelvoite vahvistetaan korvaavana polttoaineena. Huoltovarmuuskeskus voi perustellusta syystä antaa maakaasulaitokselle luvan korvata varastointivelvoitteensa myös muulla vastaavan varmuuden turvaavalla järjestelyllä, jolla voidaan varmistaa sama määrä energiaa kuin velvoitevarastolla. Huoltovarmuuden kannalta tärkeä kuluttajaryhmä, jonka kaasun saanti on turvattava, on pientalot ja muut maakaasua suoraan käyttävät asuinkiinteistöt. Useimmissa asuinrakennuksissa ei voida käyttää korvaavia polttoaineita kuten kevyttä polttoöljyä tai nestekaasua. Kaasuun sidottuja käyttäjiä varten on Porvooseen rakennettu ilmapropaanilaitos, josta voidaan toimittaa maakaasua korvaavaa seoskaasua, jos maakaasun saanti on keskeytyneenä pitkään. Lisäksi maakaasuverkkoon voidaan syöttää nesteytettyä maakaasua siirrettävällä 75 MW:n höyrystimella LNG-varastosta. Suomessa ei ole Porvooseen vuonna 2010 valmistuneen 2000 m 3 LNG-varaston lisäksi toistaiseksi olemassa muita maakaasuvarastoja tai merkittävää vaihtoehtoista hankintalähdettä. Jos kaasun tulo Venäjältä Imatran vastaanottoasemalle vähenee tai loppuu kokonaan, Gasum pyrkii selvittämään maakaasukatkoksen syyn ja minimoimaan katkoksen vaikutukset. Maakaasun kulutuksesta suurin osa on korvattavissa nopeasti vaihtoehtoisilla energiamuodoilla tai siirtymällä korvaavan polttoaineen käyttöön. Maakaasua korvaavia polttoaineita ovat ensisijaisesti kevyt ja raskas polttoöljy sekä kaasuspesifistä käyttöä varten nestekaasu ja ilmapropaaniseos. Vaihtoehtona maakaasun saantihäiriössä voi olla myös tuotannon sopeuttaminen tai keskeyttäminen. Maakaasun käyttäjä kuluttaja-asiakkaita lukuun ottamatta vastaa ensisijaisesti itse omasta varautumissuunnitelmastaan ja siihen mahdollisesti liittyvän varapolttoainejärjestelmän toimintakunnosta, varapolttoaineen puskurivarastoinnista ja tarvittavien kuljetusten järjestämisestä. Jos maakaasun ja öljyn tuonti on estynyt, tuontipolttoaineiden velvoitevarastoinnista annetun lain mukaan velvoitevarastot voidaan ottaa käyttöön Huoltovarmuuskeskuk- 6 Gasum, Laki tuontipolttoaineiden velvoitevarastoinnista 1070/1994

15 ENERGIAMARKKINAVIRASTO 15 sen päätöksellä. Lupa velvoitevarastojen käyttöön annetaan viipymättä, jos maakaasun saanti loppuu ennalta määräämättömäksi ajaksi. Öljypoolin maakaasujaosto päivitti maakaasun käyttäjille suunnatun julkisen tiivistelmän 7 Maakaasuhuollon järjestelyt poikkeustilanteissa valmiusohjeesta tammikuussa Tiivistelmässä on kuvattu keskeisimmät menettelyt poikkeustilanteissa. 5.1 Menettely toimitushäiriöissä 8 Saatavuushäiriötilanteessa Gasumin tulee järjestelmävastaavana yhdessä maakaasumarkkinoiden muiden osapuolien kanssa ohjata kaasutoimituksia siten, että toimitushäiriöstä aiheutuvat haitat jäävät mahdollisimman pieniksi. Järjestelmävastaavan toimet maakaasun toimitushäiriöissä: 1. Tilaustehon ylittävän kulutuksen leikkaaminen Järjestelmävastaava pyrkii leikkaamaan tilaustehon ylittävää kulutusta korottamalla lisäkaasun hintaa. Lisäksi voidaan keskeyttää toimitukset kohteisiin, joissa menettelystä on etukäteen sovittu. 2. Tilaustehojen leikkaus Kaasun saannin edelleen vähentyessä myös sopimuksen mukaisia tilaustehoja on alennettava. Asiakkaiden tilaustehorajaa alennetaan, kunnes maakaasua saadaan maahan kysyntää vastaavasti. Yhdenvertaisuuden vuoksi järjestelmävastaava alentaa asiakkaidensa tilaustehoja järjestelmän ohjaustarpeen mukaisesti samassa suhteessa kaikilta asiakkailta. Ilmapropaanilaitoksesta kaasua varanneet saavat rajoituksen aikanakin vähintään vastaavan määrän maakaasua. 3. Jälkimarkkinakauppa Osa asiakkaista rajoittaa omaa maakaasun kulutustaan enemmän kuin järjestelmävastaava edellyttää. Nämä asiakkaat voivat myydä kiintiönsä tai osan siitä muille asiakkaille jälkimarkkinakaupan sääntöjen mukaisesti, jolloin kaasun käyttö ohjautuu tärkeimpiin kohteisiin. 4. Siirtyminen varapolttoaineiden käyttöön Maakaasuverkoston paine alenee, jolloin kaasuturbiinit siirtyvät kevyen polttoöljyn käyttöön tai tarvittava sähkö ja lämpö tuotetaan muussa laitoksessa. Jos maakaasun saanti keskeytyy kokonaan pitkäksi aikaa, otetaan käyttöön maakaasun velvoitevarastot. Lisäksi valtiolla on varmuusvarastoja Ilmapropaani- ja LNG-laitokset Gasumilla on Porvoon Kilpilahdessa ilmapropaanilaitos, jolla tuotetaan polttoainetta niihin kohteisiin, joissa voidaan käyttää ainoastaan kaasua. Laitos voidaan käynnistää vasta sen jälkeen, kun paine siirtoputkistossa on laskenut alle seitsemän barin. Edellä mainittuja kohteita ovat esimerkiksi eräät paperi- ja lasiteollisuuden laitteet sekä kotitalouksien ja ravintoloiden liedet. Laitos tuottaa maakaasua vastaavaa kaasuseosta teholla 350 MW. Sen tuottama kaasu kattaa kaasuspesifisen kulutuksen, jonka asiakkaat ovat varanneet maakaasun maahantuojan varastointivelvoitteesta oman käyttönsä poh- 7 Öljypoolin maakaasujaosto, Varautuminen ja toiminta mahdollisessa maakaasun häiriötilanteessa, saatavilla 8 Gasum

16 ENERGIAMARKKINAVIRASTO 16 jalta tai erillisellä vapaaehtoisella sopimuksella. Laitoksen yhteydessä varastoidaan propaania maahantuojan varastointivelvoitteiden ja tehtyjen kaupallisten sopimusten mukaisesti. Kesällä 2010 valmistuivat Gasumin uudet maakaasun nesteytyslaitos ja nesteytetyn maakaasun varasto Porvoossa (kuva 6). Laitos pystyy tuottamaan noin tonnia nesteytettyä maakaasua vuodessa. Laitoksen LNG-varaston koko on 2000 m 3. Nesteytettyä maakaasua toimitetaan rekkakuljetuksina asiakkaille, jotka eivät ole putkiverkoston piirissä. Lisäksi nesteytettyä maakaasua voidaan hyödyntää varapolttoaineena lyhytaikaisten, esimerkiksi maakaasuverkoston kunnostustöistä johtuvien toimituskatkosten aikana. Varapolttoainekäyttöön tarkoitettu LNG-höyrystin toimitettiin loppuvuodesta Siirrettävää, hyörystysteholtaan 75 MW laitetta koekäytettiin maakaasuverkostossa loppukesällä Kuva 6. Gasumin Porvoon maakaasun nesteytyslaitos ja varastot syksyllä 2010 (lähde: Gasum).

17 ENERGIAMARKKINAVIRASTO 17 6 SIIRTO- JA JAKELUVERKKOJEN LAATU Energiamarkkinaviraston maakaasun tunnuslukukyselyssä pyydetään tietoja maakaasun siirto- ja jakeluverkkoyhtiöiden hallinnoimista putkiverkoista sekä maakaasutoimitusten keskeytyksistä. Vuoden 2012 kyselyssä pyydettiin toimittamaan tietoja vuodelta Taulukossa 2 on esitetty yhteenveto jakeluverkkoyhtiöiden ilmoittamista maakaasun toimitusten vuotuisista keskeytysajoista ja niiden lukumäärästä sekä hävikistä vuonna Taulukossa esitetyt luvut on laskettu suoraan yhtiöiden ilmoittamien lukujen perusteella. Todettakoon, että ainoastaan neljä jakeluverkkoyhtiötä ilmoitti keskeytyksistä. Keskiarvo Maksimi Kuluttajan vuotuinen keskeytysaika, tuntia / vuosi 1,09 24 Kaikkien keskeytysten lukumäärä kuluttajalla, kpl / vuosi 0,42 5 Hävikki, milj. m3 1,38 1,38 Taulukko 2. Jakeluverkkoyhtiöiden teknisiä tunnuslukuja vuonna Taulukossa 3 on esitetty yhteenveto siirtoverkkoyhtiön Gasum Oy:n ilmoittamista maakaasun toimitusten vuotuisista keskeytysajoista ja toimittamatta jääneen energiamäärän osuudesta vuonna Lisäksi taulukossa on esitetty keskeytettävien toimitusten osuus siirretystä kaasumäärästä. Taulukossa 4 on esitetty tarkempia tietoja keskeytysten tyypistä ja sijainnista. Vuonna 2011 maakaasun siirtoputkessa tapahtui kolmekymmentä häiriökeskeytystä, määrä on jonkin verran suurempi kuin aiempina vuosina, mutta häiriöiden vaikutus toimittamatta jääneeseen energiaan on ollut vähäinen. Vastaavasti suunniteltuja keskeytyksiä maakaasun siirtoputkistossa oli kahdesti. Näiden yhteenlaskettu kesto oli 8,5 tuntia. Asiakkaan vuotuinen keskeytysaika, tuntia / vuosi 9,5 Toimittamatta jäänyt energia verkon kautta siirretystä energiasta, % 0,001 Keskeytettävien toimitusten osuus siirretystä kaasumäärästä, % 0,000 Taulukko 3. Siirtoverkkoyhtiön teknisiä tunnuslukuja vuonna Häiriöiden lukumäärä ja kesto 30 Suunniteltujen keskeytysten lukumäärä ja keskeytysaika - Syötössä siirtoputkeen 0 0 kpl Tuntia - Siirtoputkessa 2 8,5 Taulukko 4. Tietoja keskeytysten tyypistä ja sijainnista siirtoverkossa vuonna 2011.