KERTOMUS MAAKAASUN TOIMITUSVARMUUDESTA

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KERTOMUS MAAKAASUN TOIMITUSVARMUUDESTA 2013 21.11.2013"

Transkriptio

1 ENERGIAMARKKINAVIRASTO KERTOMUS MAAKAASUN TOIMITUSVARMUUDESTA Energiamarkkinavirasto Lintulahdenkuja 4 Puhelin S-posti Energimarknadsverket Helsinki Telefax Internet

2 ENERGIAMARKKINAVIRASTO ii Sisällysluettelo: 1 JOHDANTO TIIVISTELMÄ MAAKAASU SUOMESSA Maakaasun kulutus talvella Maakaasun kulutus talvella MAAKAASUINFRASTRUKTUURI Rakenteilla ja suunnitteilla olevat hankkeet LNG-terminaalit Balticconnector Biokaasuhankkeet Maakaasun siirtoputkiston ylläpito ja kehittäminen TOIMITUSHÄIRIÖT Menettely toimitushäiriöissä Ilmapropaani- ja LNG-laitokset SIIRTO- JA JAKELUVERKKOJEN LAATU Kansikuva: Nina Kaverinen

3 ENERGIAMARKKINAVIRASTO 3 1 JOHDANTO Tässä raportissa on tarkasteltu maakaasun kulutusta, siirto- ja jakelujärjestelmiä sekä toimintaa häiriötilanteissa. Lisäksi mukana on yhteenveto maakaasun jakelu- ja siirtoverkkoyhtiöiden toimitusvarmuuteen liittyvistä teknisistä tunnusluvuista. Energiamarkkinavirasto seuraa maakaasun tarjonnan ja kysynnän tasapainoa, maakaasuverkkojen laatua ja niiden ylläpidon tasoa sekä toimenpiteitä kysyntähuippujen kattamiseksi ja maakaasun toimitusvajauksen hoitamiseksi. Virasto julkaisee vuosittain maakaasun toimitusvarmuutta koskevan kertomuksen, jossa esitellään toimitusvarmuuden seurannasta saatuja tuloksia sekä mahdollisia toimenpiteitä, joita on toteutettu tai joita suunnitellaan ongelmien ratkaisemiseksi. Lisäksi Energiamarkkinavirasto vastaa valvontaan liittyvistä EU-tason tehtävistä. Energiamarkkinavirasto julkaisi ensimmäisen raportin maakaasun toimitus-varmuudesta vuonna Tämä raportti on järjestyksessään yhdeksäs Energiamarkkinaviraston julkaisema raportti maakaasun toimitusvarmuudesta.

4 ENERGIAMARKKINAVIRASTO 4 2 TIIVISTELMÄ Lähes kaikki Suomessa kulutettu maakaasu tuodaan Venäjältä. Siirtoputkiston omistaa ja kaasuntoimituksesta vastaa Gasum Oy. Gasumin maakaasunhankinta perustuu vuonna 2005 tehtyyn kaasunhankintasopimuksen, joka on voimassa vuoteen Sopimus takaa noin 60 TWh:n vuositoimitukset Venäjältä Suomeen. Vuonna 2012 maakaasua kulutettiin Suomessa 35,0 TWh (3,5 mrd. m3/a, 0 C) Käyttö väheni edellisvuodesta ( ,1 TWh) noin kymmenen prosenttia. Alkuvuoden 2013 aikana kaasun kulutus on ollut hienoisessa laskussa, tammi-kesäkuun kulutus on laskenut noin 3% edellisvuoteen verrattuna, ollen noin 16,6 TWh. Koko 2013 vuoden kulutuksen arvioidaan jäävän noin 35 TWh tasolle. Keskeiset syyt maakaasun käytön vähenemiselle ovat maakaasuun kohdistuneet veronkorotukset, yleinen taloudellinen taantuma ja kaasunkäytön väheneminen sähköntuotannossa. Maakaasun tilaustehon arvioidaan olevan noin 5000 MW. Siirron kiinteiden vuositilaustehojen ennakoidaan laskevan vuoden 2014 alusta tariffi- ja sopimusrakenteen johdosta. Maakaasun tarjonnan odotetaan kattavan arvioitu maakaasun kysyntä. Myös siirtokapasiteetin odotetaan kattavan arvioidun maakaasun kulutuksen talvella Vuoden 2012 lopussa valmistui Suomen toinen maakaasuverkkoon biokaasua syöttävä tuotantolaitos Suomenojalle. Laitoksella tuotetaan jätevesilietteistä mädättämällä biokaasua ja sen kapasiteetti on noin 20 GWh vuodessa. Vuosien aikana ei ole rakennettu uusia merkittäviä putkiosuuksia. Suomeen suunnitellaan useita nesteytetyn maakaasun, LNG:n, tuontiterminaaleja. Suurin suunnitelluista terminaaleista on Gasumin Finngulf -terminaali, jonka sijoituspaikka olisi joko Inkoo tai Porvoo. Terminaalilla voitaisiin täyttää % Suomen kaasuntarpeesta. Myös Tornioon, Poriin ja Turkuun suunnitellaan pienempimuotoisia kaasuterminaaleja. Gasumin Finngulf-hanke kytkeytyy vahvasti Suomen ja Viron välille suunniteltuun Balticconnector -putkihankkeeseen. Molempia hankkeita on esitetty Euroopan unionin ns. PCI-hankkeeksi. Biokaasun tuotantokapasiteettia suunnitellaan kasvatettavaksi merkittävästi seuraavan kolmen vuoden aikana. Joutsenoon suunniteltu biojalostamo olisi kooltaan selvästi suurin, tuotantoteholtaan maksimissaan 200 MW. Vuonna 2012 siirtoverkon kautta jäi toimittamatta energiaa yhteensä noin 0,13 GWh, mikä on alle 0,00001% maakaasun toimitusmäärästä. Maakaasun siirto- tai jakeluverkoissa ei tapahtunut merkittäviä häiriökeskeytyksiä vuonna Maakaasun siirtoverkkoa voidaankin pitää erittäin toimitusvarmana.

5 ENERGIAMARKKINAVIRASTO 5 3 MAAKAASU SUOMESSA 1 Lähes kaikki Suomessa kulutettu maakaasu tuodaan Venäjältä. Suomessa ei ole maakaasuvarantoja eikä maakaasun tuotantoa. Biokaasua syötetään maakaasuverkkoon verrattain vähäisiä määriä kahdella paikkakunnalla. Maakaasun maahantuonnista, siirrosta ja tukkumyynnistä Suomessa vastaa Gasum Oy. Tukkuasiakkaita ovat suuret ja keskisuuret teollisuusyritykset, kaukolämpöä ja sähköä tuottavat energiayhtiöt, kaukolämpöyhtiöt, maakaasun paikallisjakeluyhtiöt ja voimayhtiöt. Maakaasua myydään paikallisen jakeluverkon kautta myös pienempiin käyttökohteisiin. Maakaasun vähittäismyynnistä ja paikallisjakelusta huolehtii useimmiten alueella toimiva energiayhtiö tai erillinen maakaasun paikallisjakeluyhtiö. Koko maakaasun myyntivolyymista maakaasun vähittäismyyjien osuus on noin seitsemän prosenttia; valtaosa kaasusta menee suoraan suurkäyttäjille. Maakaasua on saatavilla noin 40 paikkakunnalla Suomessa. Kuva 1. Maakaasun kulutus Suomessa kk liukuva summa. Lähde: Tilastokeskus, Gasum Oy Vuonna 2012 maakaasua kulutettiin Suomessa 35,0 TWh (39,1 TWh vuonna 2011). Kuvassa 1 on esitetty maakaasun kulutuksen kehittyminen Suomessa alkaen vuodesta Kulutuksen vähentymiseen on vaikuttanut esimerkiksi teollisuuden taantuma, maakaasun kiristynyt verotus sekä sähkömarkkinoihin vaikuttanut pohjoismaisittain hyvä vesitilanne. Suomessa vuonna 2012 kulutetusta maakaasusta energialaitokset ja yhtiöt kuluttivat tai jakelivat noin 55,7 %, ja muu teollisuus 44,3 %. Sähköntuotannon ja yhdistetyn sähkön- ja lämmöntuotannon osuus kaasun kulutuksesta oli noin 36 %. 1 Maakaasuyhdistys ry, Gasum Oy, Tilastokeskus, Öljyalan keskusliitto

6 ENERGIAMARKKINAVIRASTO 6 Suomessa vuonna 2012 tuotetusta sähköenergiasta noin 9 % tuotettiin maakaasulla. Eurooppalainen maakaasun siirtoverkonhaltijoiden yhteistyöjärjestö ENTSOG 2 on arvioinut Suomen maakaasun kulutuksen vuonna 2013 olevan noin 45TWh, mutta alkuvuonna toteutunut kulutus on jäänyt merkittävästi tästä arviosta. Alkuvuoden 2013 aikana kaasun kulutus on edelleen ollut hienoisessa laskusuunnassa, tammi-kesäkuun kulutus laski noin 3 % edellisvuoteen verrattuna, ollen noin 16,6 TWh. Tammi-kesäkuun kulutus on tyypillisesti ollut suurempi tai vähintään yhtä suuri kuin loppuvuoden kulutus, joten alkuvuoden kulutus ennakoi korkeintaan noin 35 TWh kulutusta vuodelle Eduskunta päätti syksyllä 2010 maakaasun verotuksen portaittaisesta korottamisesta. Vuoden 2011 alussa energiasisältövero nostettiin tasolle 3 /MWh ja vuoden 2013 alussa tasolle 4,45 /MWh. Vuonna 2015 vero nousee edelleen tasolle 6,65 /MWh. Myös hiilidioksidivero nousi vuoden 2013 alussa 5,94 /MWh tasolta 6,93 /MWh tasolle. Sähköntuotantoon käytettävä maakaasu on kuitenkin jatkossakin verovapaata. Veronkorotuksien odotetaan vähentävän osaltaan maakaasun käyttöä. Gasumin maakaasunhankinta perustuu vuonna 2005 tehtyyn kaasun-hankintasopimukseen, joka on voimassa vuoteen Sopimus takaa noin 60 TWh:n vuositoimitukset Venäjältä Suomeen. Kuvassa 2 on esitetty maakaasun kulutusmäärät vuodesta 1974 lähtien ja kulutusennuste vuoteen Kuva 2. Maakaasun kulutus Suomessa (lähde: Gasum). 2 ENTSOG, BEMIP Gas Regional Investment Plan , julkaistu

7 / MWh ENERGIAMARKKINAVIRASTO 7 Kuvassa 3 on esitetty maakaasun hinnan kehitys eri tyyppikäyttäjillä. Voimalaitosasiakkaan hinta syyskuussa 2013 oli noin 34 /MWh. Energiamarkkinavirasto tilastoi maakaasun verotonta kokonaishintaa, tilastot ovat saatavilla viraston internet-sivuilta. 45,00 40,00 35,00 T1: 50 GWh / 4000 h / 12,5 MW T2: 50 GWh / 6000 h / 8,3 MW T3: 150 GWh / 4000 / 37,5 MW T4: 150 GWh / 6000 h / 25 MW T5: 500 GWh / 4000 h / 125 MW T6: 500 GWh / 6000 h / 83,3 MW T7: 1000 GWh / 4000 h / 250 MW T8: 1000 GWh / 6000 h / 166,7 MW 30,00 25,00 20,00 15,00 10,00 01/ / / / / / /2013 Kuva 3. Maakaasun veroton kokonaishinta teollisuus-, voima- ja lämpölaitosasiakkaita kuvaaville tyyppikäyttäjille Suomessa. 3.1 Maakaasun kulutus talvella Maakaasun kokonaiskulutus laski verrattuna edelliseen talvikauteen. Myös kulutushuippu jäi edellistalven huippukulutuksesta. Talvikauden kulutushuippu oli 8565 MWh/h joka saavutettiin klo Edellistalven kulutushuippu oli noin 6 % korkeampi, 9104 MWh/h (kaikkien aikojen korkein kulutushuippu 9835 MWh/h on vuodelta 2011). Vuorokausitason kulutushuippu osui samalle vuorokaudelle, ja oli yhteensä 193 GWh. (kaikkien aikojen korkein vuorokausikulutus 221 GWh on vuodelta 2011) Maakaasuasiakkaiden tilausteho talvikaudella laski, ollen noin 4950 MW (edellisenä talvikautena noin 5580 MW). Kulutushuippu ylittää maakaasuasiakkaiden tilaustehon tyypillisesti verrattain merkittävästi, yli 50 %:lla. Näyttääkin, että kaasun huippukulutus ei ole vähentynyt samassa suhteessa kuin kaasun kokonaiskäyttö. Kaasun käyttöä ei kuitenkaan jouduttu rajoittamaan lisäkaasun hintaohjauksella, vaan kaasua oli saatavilla riittävästi kaikkina tunteina. Kaasun toimituksissa ei ollut ongelmia. Kaikki asiakkaiden tekemät tilaukset toimitettiin ilman ongelmia ja myös tilaustehon 3 Gasum

8 ENERGIAMARKKINAVIRASTO 8 ylittävä kulutus pystyttiin täyttämään. Siirtojärjestelmässä ei ilmennyt toimitusvarmuutta heikentäviä teknisiä häiriöitä. Maakaasun toteutunut myyntiteho ja tilattu myyntiteho tammikuulta 2013 on esitetty kuvassa 4. Kuva 4. Maakaasun tilattu- ja toteutunut myyntiteho tammikuussa tunneittain. Kulutushuipputunti klo 10-11on merkitty kuvaan viivalla. (lähde: Gasum). 3.2 Maakaasun kulutus talvella Talvikaudella maakaasun tilaustehon arvioidaan laskevan noin 5000 MW:n tasolle. Kiinteiden vuositilaustehojen ennakoidaan edelleen laskevan vuoden 2014 alusta tariffi- ja sopimusrakenteen johdosta. Jatkossa kaasunkäyttäjät pyrkivät todennäköisesti optimoimaan kaasunhankintaa tilaamalla kaasua enenevissä määrin ns. lyhyenä kauppana, jolloin tilausteho ei enää kuvaa kattavasti kaasun kysyntää. Edellistalven kulutuksen suurin tuntikeskiteho, 8565 MWh/h, ylitti tilaustehon merkittävästi. Huippukulutuksen määrään vaikuttaa voimakkaasti ulkoilman lämpötila ja sähkön markkinahinta. Maakaasun maksimaalinen tuontikapasiteetti Suomeen on noin 9500 MWh/h. Putkiston nimelliskapasiteetti pystytään hetkellisesti ylittämään kuten esimerkiksi talvikaudella tapahtui. Tilaustehon määrän ollessa reilusti pienempi kuin maksimaalinen siirtokapasiteetti on maakaasun siirtokapasiteetti riittävä ensi talvikauden aikana, ellei siirtoputkistossa tapahdu merkittäviä vaurioita. Maakaasun kulutus ylittää käytännössä varmasti maakaasun tilaustehon talvikauden kulutushuippujen aikana kuten aiempinakin talvikausina. Tilaustehon ylittävän maakaasun toimitukset riippuvat maakaasun saatavuudesta Venäjältä. Käytettävien ohjauskeinojen avulla Gasum turvaa maakaasun siirtojärjestelmän toimivuuden. Huippukulutustilanteissa voidaan hyödyntää verkostossa olevaa (line-pack) kaasua ja kaasun toimittajan kanssa sovittuja joustomekanismeja. Tarvittaessa kaasun 4 Gasum

9 ENERGIAMARKKINAVIRASTO 9 kulutusta ohjataan käytettävissä olevilla ohjauskeinoilla. Ohjauskeinoja on tarkoitus käyttää vasta tilaustehon ylittävän kulutuksen ohjaukseen.

10 ENERGIAMARKKINAVIRASTO 10 4 MAAKAASUINFRASTRUKTUURI 5 Gasum omistaa maakaasun siirtoputkiston Suomessa. Yhtiö vastaa myös putkiston käytöstä. Siirtoputkiston pituus on noin 1318 km. Taulukossa 1 on esitetty siirtoputkistossa käytetyt putkikoot ja niiden yhteenlasketut pituudet. Samassa taulukossa on esitetty myös jakeluputkiston pituudet eri putkimateriaaleilla. Siirtoputkisto on pääasiassa polyeteenimuovilla päällystettyä teräsputkea. Imatralla on maakaasun vastaanottoasema, jossa maahan tuodun maakaasun määrä mitataan ja sen koostumus analysoidaan. Imatralla on myös kompressoriasema putkiston paineen nostamiseksi. Muut kompressoriasemat sijaitsevat Valkealassa ja Mäntsälässä. Suomessa siirtoputkiston enimmäiskäyttöpaine on aikaisemmin ollut 54 bar, mutta tällä hetkellä uusia putkia rakennetaan myös 80 bar paineelle. Gasumin keskusvalvomo sijaitsee lähellä Kouvolaa Valkealan maakaasukeskuksessa. Maakaasun siirtoputkiston maksimi siirtokapasiteetti (tuontikapasiteetti) oli vuoden 2012 lopussa 9500 MW, mikä vastaa päiväsiirtona noin 22,8 miljoonaa nm 3 /d (noin 228 GWh/d). Maakaasun siirtoputkisto Maakaasun jakeluputkisto Putkikoko mm Pituus km Putkimateriaali Pituus km DN Polyeteeni 1810 DN Teräs 81 DN Valurauta 20 DN DN DN DN DN DN DN DN DN 80 4 DN 50 1 PEH PEH PEH Yhteensä Taulukko 1. Maakaasun siirtoputkiston putkikoot ja pituudet sekä jakeluputkiston putkimateriaalit ja pituudet (lähde: Gasum, Suomen Kaasuyhdistys). 5 Gasum, Suomen Kaasuyhdistys

11 ENERGIAMARKKINAVIRASTO 11 Tällä hetkellä siirtoverkossa ei ole rakenteilla merkittäviä uusia maakaasun putkiyhteyksiä. Orimattilan ja Mäntsälän välille suunnitellaan rinnakkaisputken rakentamista. Suunniteltu putki olisi halkaisijaltaan 700 mm. Osuuden perussuunnittelu aloitettiin keväällä 2005 ja kaavavaraus putken reitistä on tehty. Gasum on suunnitellut useiden vuosien ajan maakaasuputken rakentamista Mäntsälästä Turun talousalueelle. Hankkeen tekninen suunnittelu on edennyt pitkälle. Toteutuspäätöstä siirtoputken rakentamisesta ei kuitenkaan ole tehty. Kuvassa 5 on esitetty maakaasun siirtoputkisto ja sen laajennussuunnitelmat. Kuvaan ei ole merkitty suunnitteilla olevia LNG-terminaaleja eikä Suomen ja Viron välille suunniteltua Balticconnector-yhteyttä. Kuvassa eivät myöskään näy Venäjän ja Saksan väliset Nord Stream -maakaasuputket. Ensimmäinen Nord Stream -putkista valmistui marraskuussa 2011 ja toinen lokakuussa Kuva 5. Maakaasun siirtoputkisto ja laajennussuunnitelmat. Kuvaan ei ole merkitty Suomen ja Viron välille suunniteltua Balticconnector-putkiyhteyttä, eikä Venäjän ja Saksan välisiä Nord Stream -putkiyhteyksiä (lähde: Gasum). 4.1 Rakenteilla ja suunnitteilla olevat hankkeet LNG-terminaalit Gasum suunnittelee nesteytetyn maakaasun (liquefied natural gas, LNG) tuontiterminaalin rakentamista Suomenlahdelle, joko Inkooseen tai Porvoon Tolkkiseen. Finngulf -terminaalin kautta voitaisiin tuoda LNG:tä määrä, joka vastaa prosenttia Suomen nykyisestä maakaasun kulutuksesta. Hankkeen YVA-menettely valmistui toukokuussa Investointipäätös hankkeesta on tarkoitus tehdä vuoden 2014 aikana. Gasumin

12 ENERGIAMARKKINAVIRASTO 12 tavoitteena on LNG-terminaalien valmistuminen täydellä tuonti-, varastointi- ja verkkoonsyöttökapasiteetilla vuoden 2018 loppuun mennessä. Terminaali voidaan myös rakentaa ja ottaa käyttöön vaiheittain, jolloin LNG:n toimitukset voisivat alkaa jo vuonna Investoinnin suuruusluokka on miljoonaa euroa. Myös Viroon suunnitellaan nesteytetyn maakaasun tuontiterminaaleja. Sekä Gasumin Finngulf hankkeita että Viron hankkeita on esitetty EU:n ns. PCI-hankkeeksi (Projects of Common Interest). Terminaalien yhteydessä suunnitellaan Suomen ja Viron yhdistävää kaasuputkea, Balticconnectoria, josta on kerrottu tarkemmin luvussa PCItuen myöntämisen edellytyksenä on, että hanke hyödyttää useampaa jäsenmaata. Terminaalihankkeen tuen edellytyksenä onkin siksi myös Suomen ja Viron maakaasuverkot yhdistävän putken rakentaminen. Gasum suunnittelee myös pienemmän mittakaavan maakaasun siirtoputkistosta erillistä LNG:n tuontiterminaalin rakentamista Turkuun, Pansion satamaan (Kuva 6). Pansioon on mahdollista sijoittaa terminaalitoiminnot, joihin sisältyisi noin m 3 varastosäiliö. Pansiosta LNG:tä voitaisiin toimittaa Turun satamaan bunkrausaluksilla tai säiliöautoilla. Lisäksi jakeluverkoston rakentaminen alueen teollisuuskohteisiin on mahdollista. Mikäli kaavoitus ja jatkopäätökset hankkeesta tehdään suunnitellussa aikataulussa, LNG-terminaali voisi valmistua vuoden 2016 alussa. Investointi on suuruudeltaan noin 60 miljoonaa euroa. Kuva 6. Havainnekuva Turun Pansioon suunnitellusta LNG:n tuontiterminaalista (lähde: Gasum) Suomalaiset teollisuusyritykset Outokumpu, Rautaruukki ja EPV Energia sekä ruotsalainen LKAB suunnittelevat LNG-terminaalia Tornion Röyttään. Tornio ManGa LNGhankkeessa rakennettaisiin LNG-laivojen vastaanotto-, purku ja täyttöasemat, nestemäisen maakaasun höyrystyslaitteistot ja yksi m³:n varastosäiliö. Kaasun jakelua varten rakennettaisiin putkisto Röytän teollisuusalueelle ja autolastausterminaali.

13 ENERGIAMARKKINAVIRASTO Balticconnector Investointipäätös on tarkoitus tehdä vuoden 2013 kuluessa ja rakentaminen toteutettaisiin vuosina Myös Porin Tahkoluodon satamaan suunnitellaan LNG:n tuontiterminaalia Oy AGA Ab:n toimesta. Terminaali olisi muita suunniteltuja hankkeita pienempi, varastointikapasiteetti olisi noin m 3. Tavoiteaikataulu hankkeen valmistumiselle on kesä 2015, mutta lopullista investointipäätöstä ei ole vielä tehty. Myös Gasum on suunnitellut LNG:n tuontiterminaalia Porin satamaan. Valtioneuvosto antoi syksyllä 2013 asetuksen LNG terminaalien investointituen myöntämisen yleisistä ehdoista. Valtion 2013 vuoden tulosarviosta on varattu 33 miljoonaa euroa tukea varten. Ensi vuoden budjettiin on esitetty 90 miljoonan euron tukimäärää. Investointituki on tarkoitettu maakaasun tuontiin tai vastaanottamiseen sekä purkamiseen, varastointiin ja toimittamiseen käytettävän terminaalin ja siihen liittyvän laitteiston suunnitteluun ja rakentamiseen. Tuen avulla on tarkoitus saada liikkeelle hankkeita, joissa Suomen rannikolle rakennetaan useita pienemmän kokoluokan LNG-terminaaleja, joiden säiliöiden tilavuus olisi kuutiometriä. Työ- ja elinkeinoministeriö käsittelee investointitukihakemukset. Gasum, Gazprom, Eesti Gaas ja Latvijas Gãze jatkavat Balticconnector-hanketta, jonka tavoitteena on yhdistää Suomen, Viron ja Latvian maakaasuverkostot rakentamalla maakaasuputki Virosta Suomenlahden kautta Suomeen. Hankkeen esiselvitys valmistui helmikuussa Kaasu siirrettäisiin putkessa 80 barin paineessa ja siirtokapasiteetiksi on suunniteltu m 3 /h. Esiselvityksessä mahdollisiksi liityntäpisteiksi Suomessa määriteltiin Inkoo sekä Vuosaari. Arvioiden mukaan maakaasun toimitukset Viron kautta Suomeen voisivat nousta noin 20 TWh:iin vuodessa. Balticconnector-hankkeen YVA-selostuksen on määrä olla valmiina elokuussa 2014 ja koko YVA-prosessin joulukuussa Balticconnector-yhteyden toteuttamisesta ei ole tehty lopullista päätöstä ja toteutusaikataulu on tällä hetkellä avoin. Putkiyhteyden kustannusarvio on 110 miljoonaa euroa. Balticconnector hanke kuuluu BEMIP- (Baltic Energy Market Interconnector Plan) suunnitelmaan ja se on myös ehdolla EU:n PCI-hankkeeksi. PCI-tukijärjestelmän kautta Suomeen ja Viroon suunniteltujen LNG-terminaalien toteutuminen on kiinteästi yhteydessä Balticconnector-hankkeen toteutumiseen. Toteutuessaan Balticconnector yhdistäisi Suomen maakaasumarkkinat Viron ja muun Baltian kaasumarkkinoihin. Markkinaintegraation ennakoidaan johtavan Suomen kaasumarkkinoiden avautumiseen kilpailulle ja Suomelle myönnetyn maakaasumarkkinoiden sääntelystä annetun ns. derogaation päättymiseen. Derogaatiolla tarkoitetaan poikkeusmenettelyä, jonka mukaan Suomessa ei sovelleta kaikkia EU:n kolmannen sisämarkkinapaketin säännöksiä, kuten esimerkiksi kaasun siirtoverkonhaltijan verkko- ja myyntiliiketoimintojen eriyttämisvaatimusta.

14 ENERGIAMARKKINAVIRASTO Biokaasuhankkeet Vuoden 2011 lokakuussa valmistui Suomen ensimmäinen maakaasuverkkoon biokaasua syöttävä tuotantolaitos Kouvolaan. Mäkikylän jätevedenpuhdistamon yhteyteen rakennettu Kymen Bioenergia Oy:n biokaasulaitos pystyy syöttämään biokaasua maakaasuverkkoon noin 7 GWh vuodessa. Laitos käyttää raaka-aineenaan jätevesilietettä, erilliskerättyä biojätettä ja peltobiomassaa. Espoon Suomenojan jätevedenpuhdistamon yhteyteen valmistui maakaasuverkkoon liitetty biokaasulaitos vuoden 2012 joulukuussa. Helsingin seudun ympäristöpalvelun laitoksen kokonaistuotanto on noin 20 GWh vuodessa. Suomenojan jätevedenpuhdistamo käsittelee asukkaan jätevedet Espoosta, Kauniaisista, Vantaan länsiosista sekä Kirkkonummelta. Jätevesilietteistä tuotetaan mädättämällä biokaasua, joka jalostetaan ja syötetään kaasuverkkoon. Gasum ja Kujalan Komposti Oy rakentavat parhaillaan Lahteen Suomen suurinta biokaasun tuotanto- ja jalostuslaitosta. Laitoksen suunniteltu kokonaistuotanto on noin 50 GWh vuodessa ja sen on määrä valmistua vuoden 2015 aikana. Biokaasulaitos rakennetaan Lahteen Kujalan jätekeskuksen alueelle. Laitoksessa orgaaninen jäte mädätetään kaasuksi, joka jalostetaan koostumukseltaan maakaasua vastaavaksi, vähintään 95 prosenttiseksi metaaniksi. Investoinnin arvo on noin 17 miljoonaa euroa. Gasum, Helsingin Energia ja Metsä Fibre Oy suunnittelevat Joutsenoon biokaasua tuottavan suuremman kokoluokan biojalostamon rakentamista. Suunnitellun laitoksen tuotantoteho olisi maksimissaan 200 MW. Tavoitteena on saada mahdollisen investointipäätöksen tekemistä varten tarvittavat tiedot valmiiksi vuoteen 2014 mennessä. Hankkeen YVA-selostus on valmistunut. Laitoksen rakentamisen arvioidaan kestävän 2-3 vuotta. 4.2 Maakaasun siirtoputkiston ylläpito ja kehittäminen 6 Siirtoputkisto pidetään turvallisena ja käyttövarmana ennakoivan huollon avulla. Korvausinvestointien kartoittamiseksi on laadittu siirtojärjestelmän elinikäselvitys. Selvityksessä on arvioitu järjestelmän olemassa olevien osien jäljellä oleva elinikä ja eliniän aikana sekä uuden hankintaan tarvittavat investoinnit. Maakaasuputkien sisäpuoliset tarkastukset tehdään painekaapimilla eli "porsailla". Porsaat kulkevat kaasuvirran mukana putkessa. Puhdistusporsaita putkiston sisäpuolella ajetaan noin puolen vuoden välein. Niillä poistetaan putkeen mahdollisesti rakennusaikana jääneitä tai myöhemmin syntyneitä epäpuhtauksia. Uusimmat putket ovat sisäpuolisesti pinnoitettuja, joten niiden puhdistustarve on pienempi. Profiiliporsaalla saadaan tieto putken geometrisesta muodosta. Kalibrointiporsaalla taas mitataan putken pyöreys. Sitä käytetään yleensä rakennustyön laadun tarkastamiseen otettaessa käyttöön uusia putkilinjoja. Älykkäällä porsaalla saadaan selville kaikki putken vaipassa olevat magneettiset ja geometriset poikkeamat sekä tarkka tieto putken rakenteesta. Sen toimintaperiaate perustuu magneettivuon tiheyden mittaukseen. Näitä ajoja putkistossa tehdään noin viiden vuoden välein. 6 Gasum

15 ENERGIAMARKKINAVIRASTO 15 Putkilinjat tarkastetaan kävellen kerran vuodessa. Tällöin tarkastetaan mm. linjamerkinnät, peitesyvyys ojien kohdalla, kasvillisuus, linjan läheisyyteen tulleet uudet rakenteet tai maanrakennustyöt sekä muita putkireitin yleiskuntoon liittyviä asioita. Linjat tarkastetaan vuosittain myös ilmasta helikopterilla. Tällöin kiinnitetään erityistä huomiota putkireitillä mahdollisesti tapahtuneisiin muutoksiin, linjamerkintöihin ja kasvustotilanteeseen. Osa maakaasuputkista on rakennettu vesistöjen alle. Vesistöjen alitukset tarkastetaan viiden vuoden välein sukeltamalla. Tällöin tarkastetaan, että putki on vesistön pohjan alapuolella ja ettei eroosio ole muuttanut pohjan profiilia siten, että putki ei enää ole peitossa. Pisimmät vesistönalitukset Gasumin siirtoputkessa ovat Sääksjärvellä Tampereen haarassa sekä Espoonlahdessa. Kymmenen vuoden välein tehtävässä pinnoitetarkastuksessa käytetään CIPS -menetelmää (Close Interval Potential Survey). Sillä saadaan selville katodisen suojauksen kannalta välttämättömässä pinnoitteessa mahdollisesti olevat vauriot. Menetelmä perustuu putken ja maaperän potentiaalierojen mittaukseen koko putkiston alueelta noin yhden metrin välein.

16 ENERGIAMARKKINAVIRASTO 16 5 TOIMITUSHÄIRIÖT 7 Mahdollisista maakaasun toimitushäiriöistä on selviydyttävä käyttämällä korvaavia polttoaineita ja energiantuotantomuotoja. Valtioneuvoston asettamien huoltovarmuustavoitteiden lähtökohtana on turvata väestöä palvelevat ja maan taloutta tukevat perustoiminnot sekä kriittisten materiaalien saatavuus. Tuontiin perustuvan energian saantihäiriön varalta ja kansainvälisten sopimusvelvoitteiden täyttämiseksi pidetään keskimäärin viiden kuukauden normaalikulutusta vastaavat tuontipolttoainevarastot. Maakaasun osalta varastot muodostuvat yritysten velvoitevarastoista ja valtion varmuusvarastoista. Huoltovarmuuden ylläpitämiseksi maakaasun käyttäjiltä peritään huoltovarmuusmaksua, joka on 0,084 /MWh. Maksua ei peritä sähköntuotantoon käytetystä maakaasusta. Maakaasun varastointivelvoite koskee yhdyskuntien energiakäyttöä, kuten sähkön ja lämmön tuotantoa, mutta ei teollisuutta. Varastointivelvollisia ovat maahantuoja, maakaasun jälleenmyyjät ja maakaasulaitokset, joiden edellisen vuoden maakaasun kulutus on ollut vähintään 15 miljoonaa kuutiometriä. Varastointivelvoite vastaa kolmen kuukauden keskimääräistä kulutusta. Maakaasun varastointivelvoite vahvistetaan korvaavana polttoaineena. Huoltovarmuuskeskus voi perustellusta syystä antaa maakaasulaitokselle luvan korvata varastointivelvoitteensa myös muulla vastaavan varmuuden turvaavalla järjestelyllä, jolla voidaan varmistaa sama määrä energiaa kuin velvoitevarastolla. Huoltovarmuuden kannalta tärkeä kuluttajaryhmä, jonka kaasun saanti on turvattava, on pientalot ja muut maakaasua suoraan käyttävät asuinkiinteistöt. Useimmissa asuinrakennuksissa ei voida käyttää korvaavia polttoaineita kuten kevyttä polttoöljyä tai nestekaasua. Kaasuun sidottuja käyttäjiä varten on Porvooseen rakennettu ilmapropaanilaitos, josta voidaan toimittaa maakaasua korvaavaa seoskaasua, jos maakaasun saanti on keskeytyneenä pitkään. Lisäksi maakaasuverkkoon voidaan syöttää nesteytettyä maakaasua siirrettävällä 75 MW:n höyrystimella LNG-varastosta. Suomessa ei ole Porvooseen vuonna 2010 valmistuneen 2000 m 3 LNG-varaston lisäksi toistaiseksi olemassa muita maakaasuvarastoja tai merkittävää vaihtoehtoista hankintalähdettä. Jos kaasun tulo Venäjältä Imatran vastaanottoasemalle vähenee tai loppuu kokonaan, Gasum pyrkii selvittämään maakaasukatkoksen syyn ja minimoimaan katkoksen vaikutukset. Maakaasun kulutuksesta suurin osa on korvattavissa nopeasti vaihtoehtoisilla energiamuodoilla tai siirtymällä korvaavan polttoaineen käyttöön. Maakaasua korvaavia polttoaineita ovat ensisijaisesti kevyt ja raskas polttoöljy sekä kaasuspesifistä käyttöä varten nestekaasu ja ilmapropaaniseos. Vaihtoehtona maakaasun saantihäiriössä voi olla myös tuotannon sopeuttaminen tai keskeyttäminen. Maakaasun käyttäjä kuluttaja-asiakkaita lukuun ottamatta vastaa ensisijaisesti itse omasta varautumissuunnitelmastaan ja siihen mahdollisesti liittyvän varapolttoainejärjestelmän toimintakunnosta, varapolttoaineen puskurivarastoinnista ja tarvittavien kuljetusten järjestämisestä. Jos maakaasun ja öljyn tuonti on estynyt, tuontipolttoaineiden velvoitevarastoinnista annetun lain mukaan velvoitevarastot voidaan ottaa käyttöön Huoltovarmuuskeskuksen päätöksellä. Lupa velvoitevarastojen käyttöön annetaan viipymättä, jos maakaasun saanti loppuu ennalta määräämättömäksi ajaksi. 7 Gasum, Laki tuontipolttoaineiden velvoitevarastoinnista 1070/1994

17 ENERGIAMARKKINAVIRASTO 17 Öljypoolin maakaasujaosto päivitti maakaasun käyttäjille suunnatun julkisen tiivistelmän 8 Maakaasuhuollon järjestelyt poikkeustilanteissa valmiusohjeesta tammikuussa Tiivistelmässä on kuvattu keskeisimmät menettelyt poikkeustilanteissa. 5.1 Menettely toimitushäiriöissä 9 Saatavuushäiriötilanteessa Gasumin tulee järjestelmävastaavana yhdessä maakaasumarkkinoiden muiden osapuolien kanssa ohjata kaasutoimituksia siten, että toimitushäiriöstä aiheutuvat haitat jäävät mahdollisimman pieniksi. Järjestelmävastaavan toimet maakaasun toimitushäiriöissä: 1. Tilaustehon ylittävän kulutuksen leikkaaminen Järjestelmävastaava pyrkii leikkaamaan tilaustehon ylittävää kulutusta korottamalla lisäkaasun hintaa. Lisäksi voidaan keskeyttää toimitukset kohteisiin, joissa menettelystä on etukäteen sovittu. 2. Tilaustehojen leikkaus Kaasun saannin edelleen vähentyessä myös sopimuksen mukaisia tilaustehoja on alennettava. Asiakkaiden tilaustehorajaa alennetaan, kunnes maakaasua saadaan maahan kysyntää vastaavasti. Yhdenvertaisuuden vuoksi järjestelmävastaava alentaa asiakkaidensa tilaustehoja järjestelmän ohjaustarpeen mukaisesti samassa suhteessa kaikilta asiakkailta. Ilmapropaanilaitoksesta kaasua varanneet saavat rajoituksen aikanakin vähintään vastaavan määrän maakaasua. 3. Jälkimarkkinakauppa Osa asiakkaista rajoittaa omaa maakaasun kulutustaan enemmän kuin järjestelmävastaava edellyttää. Nämä asiakkaat voivat myydä kiintiönsä tai osan siitä muille asiakkaille jälkimarkkinakaupan sääntöjen mukaisesti, jolloin kaasun käyttö ohjautuu tärkeimpiin kohteisiin. 4. Siirtyminen varapolttoaineiden käyttöön Maakaasuverkoston paine alenee, jolloin kaasuturbiinit siirtyvät kevyen polttoöljyn käyttöön tai tarvittava sähkö ja lämpö tuotetaan muussa laitoksessa. Jos maakaasun saanti keskeytyy kokonaan pitkäksi aikaa, otetaan käyttöön maakaasun velvoitevarastot. Lisäksi valtiolla on varmuusvarastoja Ilmapropaani- ja LNG-laitokset Gasumilla on Porvoon Kilpilahdessa ilmapropaanilaitos, jolla tuotetaan polttoainetta niihin kohteisiin, joissa voidaan käyttää ainoastaan kaasua. Laitos voidaan käynnistää vasta sen jälkeen, kun paine siirtoputkistossa on laskenut alle seitsemän barin. Edellä mainittuja kohteita ovat esimerkiksi eräät paperi- ja lasiteollisuuden laitteet sekä kotitalouksien ja ravintoloiden liedet. Laitos tuottaa maakaasua vastaavaa kaasuseosta teholla 350 MW. Sen tuottama kaasu kattaa kaasuspesifisen kulutuksen, jonka asiakkaat ovat varanneet maakaasun maahantuojan varastointivelvoitteesta oman käyttönsä poh- 8 Öljypoolin maakaasujaosto, Varautuminen ja toiminta mahdollisessa maakaasun häiriötilanteessa, saatavilla 9 Gasum

18 ENERGIAMARKKINAVIRASTO 18 jalta tai erillisellä vapaaehtoisella sopimuksella. Laitoksen yhteydessä varastoidaan propaania maahantuojan varastointivelvoitteiden ja tehtyjen kaupallisten sopimusten mukaisesti. Gasumin maakaasun nesteytyslaitos ja nesteytetyn maakaasun varasto sijaitsevat Porvoossa (kuva 7). Kesällä 2010 valmistunut laitos pystyy tuottamaan noin tonnia nesteytettyä maakaasua vuodessa. Laitoksen LNG-varaston koko on 2000 m 3. Nesteytettyä maakaasua toimitetaan rekkakuljetuksina asiakkaille, jotka eivät ole putkiverkoston piirissä. Lisäksi nesteytettyä maakaasua voidaan hyödyntää varapolttoaineena lyhytaikaisten, esimerkiksi maakaasuverkoston kunnostustöistä johtuvien toimituskatkosten aikana. Varapolttoainekäyttöön tarkoitettu LNG-höyrystin toimitettiin loppuvuodesta Siirrettävää, hyörystysteholtaan 75 MW laitetta koekäytettiin maakaasuverkostossa loppukesällä Kuva 7. Gasumin Porvoon maakaasun nesteytyslaitos ja varastot syksyllä 2010 (lähde: Gasum).

19 ENERGIAMARKKINAVIRASTO 19 6 SIIRTO- JA JAKELUVERKKOJEN LAATU Energiamarkkinaviraston maakaasun tunnuslukukyselyssä pyydetään tietoja maakaasun siirto- ja jakeluverkkoyhtiöiden hallinnoimista putkiverkoista sekä maakaasutoimitusten keskeytyksistä. Vuoden 2013 kyselyssä pyydettiin toimittamaan tietoja vuodelta Taulukossa 2 on esitetty yhteenveto jakeluverkkoyhtiöiden ilmoittamista maakaasun toimitusten vuotuisista keskeytysajoista ja niiden lukumäärästä sekä hävikistä vuonna Taulukossa esitetyt luvut on laskettu suoraan yhtiöiden ilmoittamien lukujen perusteella. Todettakoon, että ainoastaan viisi jakeluverkkoyhtiötä ilmoitti keskeytyksistä. Keskiarvo Maksimi Kuluttajan vuotuinen keskeytysaika, tuntia / vuosi 1,71 34 Kaikkien keskeytysten lukumäärä kuluttajalla, kpl / vuosi 0,167 1 Hävikki, milj. m3 0,073 1,44 Taulukko 2. Jakeluverkkoyhtiöiden teknisiä tunnuslukuja vuonna Taulukossa 3 on esitetty yhteenveto siirtoverkkoyhtiön Gasum Oy:n ilmoittamista maakaasun toimitusten vuotuisista keskeytysajoista ja toimittamatta jääneen energiamäärän osuudesta vuonna Lisäksi taulukossa on esitetty keskeytettävien toimitusten osuus siirretystä kaasumäärästä. Taulukossa 4 on esitetty tarkempia tietoja keskeytysten tyypistä ja sijainnista. Vuonna 2012 maakaasun siirtoputkessa tapahtui yhdeksäntoista häiriökeskeytystä, mikä on tyypillinen määrä. Asiakkaan vuotuinen keskeytysaika oli noin 85 tuntia, mutta se koostui lähes kokonaan suunnitelluista keskeytyksistä (83,5 h). Toimittamatta jäänyt energia oli kokonaisuudessaan 0,13 GWh. Asiakkaan vuotuinen keskeytysaika, tuntia / vuosi 84,9 Toimittamatta jäänyt energia verkon kautta siirretystä energiasta, % 0,000 Keskeytettävien toimitusten osuus siirretystä kaasumäärästä, % 0,000 Taulukko 3. Siirtoverkkoyhtiön teknisiä tunnuslukuja vuonna Häiriöiden lukumäärä ja kesto 19 Suunniteltujen keskeytysten lukumäärä ja keskeytysaika - Syötössä siirtoputkeen 0 0 kpl Tuntia - Siirtoputkessa 6 83,5 Taulukko 4. Tietoja keskeytysten tyypistä ja sijainnista siirtoverkossa vuonna 2012.

KERTOMUS MAAKAASUN TOIMITUSVARMUUDESTA 2014 1.12.2014

KERTOMUS MAAKAASUN TOIMITUSVARMUUDESTA 2014 1.12.2014 KERTOMUS MAAKAASUN TOIMITUSVARMUUDESTA 2014 1.12.2014 ENERGIAVIRASTO 2 Sisällysluettelo: 1 JOHDANTO... 3 2 TIIVISTELMÄ... 4 3 MAAKAASU SUOMESSA... 5 3.1 Maakaasun kulutus talvella 2013 2014... 7 3.2 Maakaasun

Lisätiedot

KERTOMUS MAAKAASUN TOIMITUSVARMUUDESTA 2010 15.10.2010

KERTOMUS MAAKAASUN TOIMITUSVARMUUDESTA 2010 15.10.2010 ENERGIAMARKKINAVIRASTO KERTOMUS MAAKAASUN TOIMITUSVARMUUDESTA 2010 15.10.2010 Energiamarkkinavirasto Lintulahdenkatu 10 Puhelin 010 60 5000 S-posti virasto@energiamarkkinavirasto.fi Energimarknadsverket

Lisätiedot

KERTOMUS MAAKAASUN TOIMITUSVARMUUDESTA 2015 9.12.2015

KERTOMUS MAAKAASUN TOIMITUSVARMUUDESTA 2015 9.12.2015 KERTOMUS MAAKAASUN TOIMITUSVARMUUDESTA 2015 9.12.2015 ENERGIAVIRASTO Sisällysluettelo: 1 JOHDANTO... 1 2 TIIVISTELMÄ... 2 3 MAAKAASU SUOMESSA... 4 3.1 Maakaasun kulutus talvella 2014 2015... 6 3.2 Maakaasun

Lisätiedot

KERTOMUS MAAKAASUN TOIMITUSVARMUUDESTA VUONNA JA TALVIKAUDELLA SEKÄ ENNUSTE TALVIKAUDELLE

KERTOMUS MAAKAASUN TOIMITUSVARMUUDESTA VUONNA JA TALVIKAUDELLA SEKÄ ENNUSTE TALVIKAUDELLE KERTOMUS MAAKAASUN TOIMITUSVARMUUDESTA VUONNA JA TALVIKAUDELLA 2016 2017 SEKÄ ENNUSTE TALVIKAUDELLE 2017-2018 1.12.2017 ENERGIAVIRASTO Sisällysluettelo: 1 JOHDANTO... 1 2 TIIVISTELMÄ... 2 3 MAAKAASU SUOMESSA...

Lisätiedot

KERTOMUS MAAKAASUN TOIMITUSVARMUUDESTA

KERTOMUS MAAKAASUN TOIMITUSVARMUUDESTA ENERGIAMARKKINAVIRASTO KERTOMUS MAAKAASUN TOIMITUSVARMUUDESTA 2012 17.10.2012 Energiamarkkinavirasto Lintulahdenkuja 4 Puhelin 029 505 0000 S-posti virasto@energiamarkkinavirasto.fi Energimarknadsverket

Lisätiedot

KERTOMUS MAAKAASUN TOIMITUSVARMUUDESTA

KERTOMUS MAAKAASUN TOIMITUSVARMUUDESTA ENERGIAMARKKINAVIRASTO KERTOMUS MAAKAASUN TOIMITUSVARMUUDESTA 2008 28.10.2008 Energiamarkkinavirasto Lintulahdenkatu 10 Puhelin 010 60 5000 S-posti virasto@energiamarkkinavirasto.fi Energimarknadsverket

Lisätiedot

KERTOMUS MAAKAASUN TOIMITUSVARMUUDESTA

KERTOMUS MAAKAASUN TOIMITUSVARMUUDESTA ENERGIAMARKKINAVIRASTO KERTOMUS MAAKAASUN TOIMITUSVARMUUDESTA 2011 14.10.2011 Energiamarkkinavirasto Lintulahdenkuja 4 Puhelin 010 60 5000 S-posti virasto@energiamarkkinavirasto.fi Energimarknadsverket

Lisätiedot

KERTOMUS MAAKAASUN TOIMITUSVARMUUDESTA

KERTOMUS MAAKAASUN TOIMITUSVARMUUDESTA ENERGIAMARKKINAVIRASTO KERTOMUS MAAKAASUN TOIMITUSVARMUUDESTA 2009 15.10.2009 Energiamarkkinavirasto Lintulahdenkatu 10 Puhelin 010 60 5000 S-posti virasto@energiamarkkinavirasto.fi Energimarknadsverket

Lisätiedot

FINNGULF LNG JA BALTICCONNECTOR

FINNGULF LNG JA BALTICCONNECTOR FINNGULF LNG JA BALTICCONNECTOR Alueellisen kaasuinfrastruktuurin kehittäminen 13.8.2014 in vuosi 2013 Liikevaihto 1 147,5 milj. euroa Liikevoitto 36,8 milj. euroa Taseen loppusumma 768,6 milj. euroa Investoinnit

Lisätiedot

Suomen maakaasumarkkinoiden tulevaisuuden näkymiä

Suomen maakaasumarkkinoiden tulevaisuuden näkymiä Suomen maakaasumarkkinoiden tulevaisuuden näkymiä Ympäristöoikeustieteen seuran syyspäivät 6.9.2013 OTM Meri-Katriina Kanervisto Esityksen sisältö 1. Maakaasun asema Suomen energiakentässä 2. Tavoitteet

Lisätiedot

FINNGULF LNG LNG TERMINAALI

FINNGULF LNG LNG TERMINAALI FINNGULF LNG LNG TERMINAALI YVA-selostus 19.8.2015 Gasum Gasumin vuosi 2014 Liikevaihto 1 079 milj. euroa Liikevoitto 5,1 milj. euroa Taseen loppusumma 1 621 milj. euroa Investoinnit 51,5 milj. euroa Gasumin

Lisätiedot

LNG:N NÄKYMÄT ENERGIAHUOLLOSSA

LNG:N NÄKYMÄT ENERGIAHUOLLOSSA LNG:N NÄKYMÄT ENERGIAHUOLLOSSA Johtava analyytikko Hannu Hernesniemi Kuljetusketjun tulevaisuudennäkymät -seminaari Pori 1 ENERGIAN KOKONAISKULUTUS RAAKA-AINELÄHTEITTÄIN VUONNA 2011 Lähde: Tilastokeskus

Lisätiedot

Biokaasun jakelu Suomessa

Biokaasun jakelu Suomessa JÄTTEESTÄ PUHTAITA AJOKILOMETREJÄ Työpaja Turussa 10.6.2010 12.00-16.00 Biokaasun jakelu Suomessa 2 GASUMIN TUNNUSLUVUT 2009 Maakaasun myynti 40,6 TWh Henkilökunta 220 Siirtoputkiston pituus 1186 km Liikevaihto

Lisätiedot

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013 26.3.2014 Johanna Lamminen Gasum lyhyesti Gasum on suomalainen luonnonkaasujen osaaja. Yhtiö tuo Suomeen maakaasua, ja siirtää ja toimittaa sitä energiantuotantoon, teollisuudelle,

Lisätiedot

22.5.2012 Gasum Oy Veli-Heikki Niiranen 1

22.5.2012 Gasum Oy Veli-Heikki Niiranen 1 22.5.2012 Gasum Oy Veli-Heikki Niiranen 1 FINNGULF LNG NESTEYTETYN MAAKAASUN TUONTITERMINAALI SUOMEEN 22.5.2012 Gasum Oy Veli-Heikki Niiranen 2 Asiat 1. Muutokset Suomen energia- ja polttoainemarkkinoilla

Lisätiedot

Liikennebiokaasu ja Suomi Joensuun tiedepuisto 31.5.2010. Biokaasun jakelu maakaasuverkossa Suomessa

Liikennebiokaasu ja Suomi Joensuun tiedepuisto 31.5.2010. Biokaasun jakelu maakaasuverkossa Suomessa 1 Liikennebiokaasu ja Suomi Joensuun tiedepuisto 31.5.2010 Biokaasun jakelu maakaasuverkossa Suomessa 2 Gasumin perustehtävä Hallitsemme energiakaasuihin perustuvat ratkaisut ja toimimme alan edelläkävijänä.

Lisätiedot

KAASUALAN KEHITYSNÄKYMIÄ SUOMESSA JA MAAILMALLA

KAASUALAN KEHITYSNÄKYMIÄ SUOMESSA JA MAAILMALLA KAASUALAN KEHITYSNÄKYMIÄ SUOMESSA JA MAAILMALLA ESITYS KLUUVIN ROTARY-KLUBILLA 11.4.2012 CHRISTER PALTSCHIK Kaasualan kehitysnäkymiä Suomessa ja maailmalla Maakaasu maailmalla Luonnonkaasujen hankinta

Lisätiedot

Mitä uutta Gasumilla?

Mitä uutta Gasumilla? Mitä uutta Gasumilla? Kaasun käytön valvojien neuvottelupäivät Maakaasun käyttäjäpäivät Tallinna 13.-14.9.2011 Ari Suomilammi MITÄ UUTTA GASUMILLA? Aiheet: Yhtiörakenteen muutokset Verkoston kehityshankkeet

Lisätiedot

Biokaasun jakelu Suomessa

Biokaasun jakelu Suomessa JÄTTEESTÄ PUHTAITA AJOKILOMETREJÄ Työpaja Salossa 7.9.2010 Biokaasun jakelu Suomessa 2 GASUMIN TUNNUSLUVUT 2009 Maakaasun myynti 40,6 TWh Henkilökunta 220 Siirtoputkiston pituus 1186 km Liikevaihto 1 064,7

Lisätiedot

LUONNONKAASUT PUHTAAN LIIKENTEEN EDISTÄJÄNÄ

LUONNONKAASUT PUHTAAN LIIKENTEEN EDISTÄJÄNÄ LUONNONKAASUT PUHTAAN LIIKENTEEN EDISTÄJÄNÄ BIOLAITOSYHDISTYS 07.11.2013 07.11.2013 Gasum Jani Arala 1 LISÄARVOA SUOMELLE 2012 Gasum investoi vuonna 21 miljoonaa euroa uusiin maakaasuputkiin ja biokaasun

Lisätiedot

Mitä uutta kaasualalla? Tallinna 13.9.2011

Mitä uutta kaasualalla? Tallinna 13.9.2011 Mitä uutta kaasualalla? Tallinna 13.9.2011 Hannu Kauppinen Havainto Observation Liuskekaasuesiintymiä ja varoja on ympäri maailmaa Unconventional gas resources are estimated to be as large as conventional

Lisätiedot

11.12.2012 Gasum Tommy Mattila

11.12.2012 Gasum Tommy Mattila 11.12.2012 Gasum Tommy Mattila 1 LNG:N JAKELUN JA TOIMITUSKETJUN KEHITTÄMINEN TOMMY MATTILA 11.12.2012 Gasum Tommy Mattila 2 LISÄARVOA SUOMELLE 2011 Liikevaihto 1 260 milj. euroa Liikevoitto 92 milj. euroa

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen BIOKAASUA METSÄSTÄ Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen KOTIMAINEN Puupohjainen biokaasu on kotimaista energiaa. Raaka-aineen hankinta, kaasun tuotanto ja käyttö tapahtuvat kaikki maamme rajojen

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖLAITOSTEN MAAKAASUN HUOLTOVARMUUDEN PARANTAMISEHDOTUKSIA

KAUKOLÄMPÖLAITOSTEN MAAKAASUN HUOLTOVARMUUDEN PARANTAMISEHDOTUKSIA Maakaasuyhdistys, Vierumäki 29.5.2008 KAUKOLÄMPÖLAITOSTEN MAAKAASUN HUOLTOVARMUUDEN PARANTAMISEHDOTUKSIA 1 Kaukolämmitys ja huoltovarmuus 2 Tutkimusraportti maakaasun saantihäiriön vaikutuksista 3 Huoltovarmuuden

Lisätiedot

19.5.2014 Gasum Veli-Heikki Niiranen 1

19.5.2014 Gasum Veli-Heikki Niiranen 1 19.5.2014 Gasum Veli-Heikki Niiranen 1 LNG TERMINAALIVERKOSTO SUOMESSA GASUM LNG OY KEHITYSPÄÄLLIKKÖ VELI-HEIKKI NIIRANEN 19.5.2014 Gasum Veli-Heikki Niiranen 2 LNG-liiketoiminta Suomessa Gasum aloitti

Lisätiedot

KAASU LÄMMÖNLÄHTEENÄ

KAASU LÄMMÖNLÄHTEENÄ KAASU LÄMMÖNLÄHTEENÄ MAA- JA BIOKAASUN MAHDOLLISUUDET 2 1 Luonnonkaasusta on moneksi 3 Gasumin kaasuverkosto kattaa puolet suomalaisista Korkeapaineista kaasun siirtoputkea 1 286 km Matalan paineen jakeluputkea

Lisätiedot

Kivihiilen ja maakaasun hinnat laskivat toisella vuosineljänneksellä

Kivihiilen ja maakaasun hinnat laskivat toisella vuosineljänneksellä Energia 2013 Energian hinnat 2013, 2. neljännes Kivihiilen ja maakaasun hinnat laskivat toisella vuosineljänneksellä Sähkön ja lämmöntuotannossa käytettävän kivihiilen ja maakaasuun hinnat kääntyivät laskuun

Lisätiedot

24.5.2013 Gasum Tommy Mattila

24.5.2013 Gasum Tommy Mattila 24.5.2013 Gasum Tommy Mattila 1 LNG MERENKULUN JA TEOLLISUUDEN POLTTOAINEENA GASUMIN LNG-HANKKEET TOMMY MATTILA 24.5.2013 Gasum Tommy Mattila 2 LNG on vaihtoehto kaasun logistiikkaan Kaasu voidaan toimittaa

Lisätiedot

SÄHKÖN TOIMITUSVARMUUS

SÄHKÖN TOIMITUSVARMUUS SUOMEN ATOMITEKNILLISEN SEURAN VUOSIKOKOUS 21.2.2007 Eero Kokkonen Johtava asiantuntija Fingrid Oyj 1 14.2.2007/EKN Tavallisen kuluttajan kannalta: sähkön toimitusvarmuus = sähköä saa pistorasiasta aina

Lisätiedot

Lämmin alkuvuosi laski kivihiilen ja maakaasun hintoja

Lämmin alkuvuosi laski kivihiilen ja maakaasun hintoja Energia 2014 Energian hinnat 2014, 1. neljännes Lämmin alkuvuosi laski kivihiilen ja maakaasun hintoja Kivihiilen ja maakaasun kulutus pieneni lämpimän alkuvuoden seurauksena ja myös niiden hinnat lämmöntuotannossa

Lisätiedot

Fossiilisten polttoaineiden ja sähkön hinnat laskivat toisella vuosineljänneksellä

Fossiilisten polttoaineiden ja sähkön hinnat laskivat toisella vuosineljänneksellä Energia 2014 Energian hinnat 2014, 2. neljännes Fossiilisten polttoaineiden ja sähkön hinnat laskivat toisella vuosineljänneksellä Kivihiilen ja maakaasun hinnat lämmöntuotannossa laskivat toisella vuosineljänneksellä

Lisätiedot

Sähkömarkkinoiden tilanne nyt mitä markkinoilla tapahtui vuonna 2016

Sähkömarkkinoiden tilanne nyt mitä markkinoilla tapahtui vuonna 2016 Sähkömarkkinoiden tilanne nyt mitä markkinoilla tapahtui vuonna 216 Energiaviraston tiedotustilaisuus 17.1.217 Ylijohtaja Simo Nurmi, Energiavirasto 1 Sähkön tukkumarkkinat Miten sähkön tukkumarkkinat

Lisätiedot

Energian hinnat. Verotus nosti lämmitysenergian hintoja. 2013, 1. neljännes

Energian hinnat. Verotus nosti lämmitysenergian hintoja. 2013, 1. neljännes Energia 2013 Energian hinnat 2013, 1. neljännes Verotus nosti lämmitysenergian hintoja Energiantuotannossa käytettävien polttoaineiden verotus kiristyi vuoden alusta, mikä nosti erityisesti turpeen verotusta.

Lisätiedot

Fossiilisten polttoaineiden hinnat laskivat kolmannella vuosineljänneksellä

Fossiilisten polttoaineiden hinnat laskivat kolmannella vuosineljänneksellä Energia 2013 Energian hinnat 2013, 3. neljännes Fossiilisten polttoaineiden hinnat laskivat kolmannella vuosineljänneksellä Kivihiilen satamahinta laski kolmannella vuosineljänneksellä yli kuusi prosenttia.

Lisätiedot

Suunnitelmat maakaasun toimitusvarmuuden riskien ennaltaehkäisemisestä ja toimista toimitushäiriötilanteissa (hätäsuunnitelma) Suomi

Suunnitelmat maakaasun toimitusvarmuuden riskien ennaltaehkäisemisestä ja toimista toimitushäiriötilanteissa (hätäsuunnitelma) Suomi Suunnitelmat maakaasun toimitusvarmuuden riskien ennaltaehkäisemisestä ja toimista toimitushäiriötilanteissa (hätäsuunnitelma) Suomi 3.12.2012 2 3 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 4 2. Tiivistelmä... 5

Lisätiedot

Kivihiilen rooli huoltovarmuudessa

Kivihiilen rooli huoltovarmuudessa Kivihiilen rooli huoltovarmuudessa Hiilitieto ry:n seminaari 11.2.2009 M Jauhiainen HVK PowerPoint template A4 11.2.2009 1 Kivihiilen käyttö milj. t Lähde Tilastokeskus HVK PowerPoint template A4 11.2.2009

Lisätiedot

Lämmön tuottaminen tuontipolttoaineilla oli aiempaa halvempaa

Lämmön tuottaminen tuontipolttoaineilla oli aiempaa halvempaa Energia 2014 Energian hinnat 2013, 4. neljännes Lämmön tuottaminen tuontipolttoaineilla oli aiempaa halvempaa Kotimaisten polttoaineiden hinnat jatkoivat kallistumista, mikä osaltaan vaikutti kaukolämmön

Lisätiedot

KAASUN TOIMITTAJAN NÄKEMYKSET KAASUMARKKINOIDEN KEHITYSSUUNNISTA

KAASUN TOIMITTAJAN NÄKEMYKSET KAASUMARKKINOIDEN KEHITYSSUUNNISTA KAASUN TOIMITTAJAN NÄKEMYKSET KAASUMARKKINOIDEN KEHITYSSUUNNISTA 22.10.2015 Gasum Kotimainen putkikaasumarkkina Maakaasun käyttö Suomessa (TWh) Maakaasun verotus on noussut kohtuuttomasti suhteellisen

Lisätiedot

Energian hinnat. Energian hintojen nousu jatkui. 2011, 3. neljännes

Energian hinnat. Energian hintojen nousu jatkui. 2011, 3. neljännes Energia 2011 Energian hinnat 2011, 3. neljännes Energian hintojen nousu jatkui Liikenteessä ja lämmityksessä käytettävät energian hinnat nousivat merkittävästi tämän vuoden kolmannella vuosineljänneksellä

Lisätiedot

Sähköjärjestelmän toiminta viikon 5/2012 huippukulutustilanteessa

Sähköjärjestelmän toiminta viikon 5/2012 huippukulutustilanteessa Raportti 1 (5) Sähköjärjestelmän toiminta viikon 5/2012 huippukulutustilanteessa 1 Yhteenveto Talven 2011-2012 kulutushuippu saavutettiin 3.2.2012 tunnilla 18-19 jolloin sähkön kulutus oli 14 304 (talven

Lisätiedot

MAAKAASUVERKKOTOIMINNAN TUNNUSLUKUJEN JULKAISEMISESTA

MAAKAASUVERKKOTOIMINNAN TUNNUSLUKUJEN JULKAISEMISESTA ENERGIAMARKKINAVIRASTO PÄÄTÖS Dnro 352/01/2001 ENERGIMARKNADSVERKET 14.11.2001 MAAKAASUVERKKOTOIMINNAN TUNNUSLUKUJEN JULKAISEMISESTA Energiamarkkinavirasto on tänään päättänyt maakaasumarkkinalain (508/2000)

Lisätiedot

Sähköjärjestelmän toiminta talven 2012-2013 huippukulutustilanteessa

Sähköjärjestelmän toiminta talven 2012-2013 huippukulutustilanteessa Raportti 1 (5) Sähköjärjestelmän toiminta talven 2012-2013 huippukulutustilanteessa 1 Yhteenveto Talven 2012-2013 kulutushuippu saavutettiin 18.1.2013 tunnilla 9-10, jolloin sähkön kulutus oli 14 043 MWh/h

Lisätiedot

ENERGIA JA ITÄMERI -SEMINAARI 16.7.2009 Energiayhteyksien rakentaminen ja ympäristö

ENERGIA JA ITÄMERI -SEMINAARI 16.7.2009 Energiayhteyksien rakentaminen ja ympäristö ENERGIA JA ITÄMERI -SEMINAARI 16.7.2009 Energiayhteyksien rakentaminen ja ympäristö Tapio Pekkola, Manager for Baltic and Nordic Organisations, Nord Stream Miksi Nord Stream? - Energiaturvallisuutta varmistamassa

Lisätiedot

Energian hinnat. Energian hinnat nousivat. 2011, 2. neljännes

Energian hinnat. Energian hinnat nousivat. 2011, 2. neljännes Energia 2011 Energian hinnat 2011, 2. neljännes Energian hinnat nousivat Liikenteessä ja lämmityksessä käytettävät energian hinnat nousivat tämän vuoden toisella vuosineljänneksellä Tilastokeskuksen mukaan.

Lisätiedot

GASUM-KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.6.2012

GASUM-KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.6.2012 9.8.2012 1 (5) Liikevaihto 682,0 miljoonaa euroa (713,9 milj. euroa 30.6.2011) Liikevoitto 30,1 miljoonaa euroa (55,2 milj. euroa) Maakaasun myynti 18,6 TWh (23,6 TWh). Gasum arvioi koko vuoden maakaasun

Lisätiedot

[Kirjoita teksti] Maakaasun hinnoittelujärjestelmä M2014 Siirto Energiakauppa

[Kirjoita teksti] Maakaasun hinnoittelujärjestelmä M2014 Siirto Energiakauppa [Kirjoita teksti] Maakaasun hinnoittelujärjestelmä M2014 Siirto Energiakauppa Gasum Oy 11.9.2013 Maakaasun hinnoittelujärjestelmä M2014 2 (24) 1. HINNOITTELUJÄRJESTELMÄN M2014 SOVELTAMINEN 1.1. Soveltaminen

Lisätiedot

LUONNONKAASUA TEOLLISUUDELLE NYT KAIKKIALLE SUOMEEN.

LUONNONKAASUA TEOLLISUUDELLE NYT KAIKKIALLE SUOMEEN. LUONNONKAASUA TEOLLISUUDELLE NYT KAIKKIALLE SUOMEEN. ENERGIATEHOKASTA JA YMPÄRISTÖ- YSTÄVÄLLISTÄ. Luonnonkaasu on tarjonnut suomalaiselle teollisuudelle turvallisen, energiatehokkaan ja kokonaishinnaltaan

Lisätiedot

Energian hinnat. Energian hinnat nousivat. 2011, 1. neljännes

Energian hinnat. Energian hinnat nousivat. 2011, 1. neljännes Energia 2011 Energian hinnat 2011, 1. neljännes Energian hinnat nousivat Tilastokeskuksen mukaan kotimaisten lämmöntuotannon polttoaineiden hintojen nousu on ollut pienempää verrattuna tuontipolttoaineisiin.

Lisätiedot

Energian hinnat. Sähkön hinta kääntyi laskuun. 2012, 2. neljännes

Energian hinnat. Sähkön hinta kääntyi laskuun. 2012, 2. neljännes Energia 2012 Energian hinnat 2012, 2. neljännes Sähkön hinta kääntyi laskuun Sähkön kokonaishinta laski kaikissa kuluttajaryhmissä vuoden toisella neljänneksellä. Sähkön kuluttajahinnat kääntyivät laskuun

Lisätiedot

Määräys maakaasuverkkotoiminnan tunnusluvuista ja niiden julkaisemisesta

Määräys maakaasuverkkotoiminnan tunnusluvuista ja niiden julkaisemisesta Määräys 1 (9) Määräys maakaasuverkkotoiminnan tunnusluvuista ja niiden julkaisemisesta Helsingissä 30.11.2015 Energiavirasto on määrännyt maakaasumarkkinalain (508/2000) 7 :n 2 momentin nojalla: Tätä määräystä

Lisätiedot

Joustavuuden lisääminen sähkömarkkinoilla. Sähkömarkkinapäivä 7.4.2014 Jonne Jäppinen, kehityspäällikkö, Fingrid Oyj

Joustavuuden lisääminen sähkömarkkinoilla. Sähkömarkkinapäivä 7.4.2014 Jonne Jäppinen, kehityspäällikkö, Fingrid Oyj Joustavuuden lisääminen sähkömarkkinoilla Sähkömarkkinapäivä 7.4.2014 Jonne Jäppinen, kehityspäällikkö, Fingrid Oyj 74 Tuotannon ja kulutuksen välinen tasapaino on pidettävä yllä joka hetki! Vuorokauden

Lisätiedot

KAASUALAN NEUVOTTELUPÄIVÄT 22.5.2014

KAASUALAN NEUVOTTELUPÄIVÄT 22.5.2014 KAASUALAN NEUVOTTELUPÄIVÄT 22.5.2014 LNG-terminaaliverkosto Suomeen - HAMINA Timo Toikka 0400-556230 05 460 10 600 timo.toikka@haminanenergia.fi www.haminanenergia.fi Miksi LNG-terminaali Haminaan? Kaasun

Lisätiedot

Suuren mittakaavan LNG - tuontiterminaali - Finngulf LNG

Suuren mittakaavan LNG - tuontiterminaali - Finngulf LNG Suuren mittakaavan LNG - tuontiterminaali - Finngulf LNG Alueellisen kaasuinfrastruktuurin kehittäminen Gasumin vuosi 2013 Liikevaihto 1 147,5 milj. euroa Liikevoitto 36,8 milj. euroa Taseen loppusumma

Lisätiedot

Maakaasu kaukolämmön ja sähkön tuotannossa: case Suomenoja

Maakaasu kaukolämmön ja sähkön tuotannossa: case Suomenoja Maakaasu kaukolämmön ja sähkön tuotannossa: case Suomenoja Maakaasuyhdistyksen syyskokous 11.11.2009 Jouni Haikarainen 10.11.2009 1 Kestävä kehitys - luonnollinen osa toimintaamme Toimintamme tarkoitus:

Lisätiedot

Kivihiilen kulutus kasvoi 25 prosenttia vuonna 2010

Kivihiilen kulutus kasvoi 25 prosenttia vuonna 2010 Energia 2011 Kivihiilen kulutus 2010, 4. vuosineljännes Kivihiilen kulutus kasvoi 25 prosenttia vuonna 2010 Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan kivihiiltä käytettiin vuoden 2010 aikana sähkön- ja lämmöntuotannon

Lisätiedot

Fossiilisten polttoaineiden ja sähkön hinnat edelleen laskussa

Fossiilisten polttoaineiden ja sähkön hinnat edelleen laskussa Energia 2014 Energian hinnat 2014, 3. neljännes Fossiilisten polttoaineiden ja sähkön hinnat edelleen laskussa Fossiilisten polttoaineiden ja sähkön hinnat jatkoivat laskuaan vuoden kolmannella neljänneksellä.

Lisätiedot

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki Sähköntuotannon näkymiä Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki Sähkön tuotanto Suomessa ja tuonti 2016 (85,1 TWh) 2 Sähkön tuonti taas uuteen ennätykseen 2016 19,0 TWh 3 Sähköntuotanto energialähteittäin

Lisätiedot

Maakaasun mahdollisuudet Pohjoisessa

Maakaasun mahdollisuudet Pohjoisessa Maakaasun mahdollisuudet Pohjoisessa Toimeksiantajat Oulun kaupunki/oulun kauppakamari/barentskeskus Toteutus Iin Micropolis Oy Selvitystyön toimeksianto Maakaasun jakelu- ja käyttömahdollisuuksien selvittäminen

Lisätiedot

Kaasuvisio energia- ja ilmastotiekarttaan 2050

Kaasuvisio energia- ja ilmastotiekarttaan 2050 Kaasuvisio energia- ja ilmastotiekarttaan 2050 Kohti älykästä energiajärjestelmää Mistä älykäs, fiksu energiajärjestelmä koostuu? Energia- ja ilmastotiekartta 2050 Älykkään energiajärjestelmän

Lisätiedot

KUIVAN LAATUHAKKEEN 11.11.2013

KUIVAN LAATUHAKKEEN 11.11.2013 KUIVAN LAATUHAKKEEN MARKKINAT 11.11.2013 KUIVA LAATUHAKE Kuiva laatuhake tehdään metsähakkeesta, joka kuivataan hyödyntämällä Oulussa olevien suurten teollisuuslaitosten hukkalämpöjä ja varastoidaan erillisessä

Lisätiedot

Sähköjärjestelmän toiminta talven 2014-2015 kulutushuipputilanteessa

Sähköjärjestelmän toiminta talven 2014-2015 kulutushuipputilanteessa Raportti 1 (6) Sähköjärjestelmän toiminta talven 2014-2015 kulutushuipputilanteessa 1 Yhteenveto Talvi 2014-2015 oli keskimääräistä leudompi. Talven kylmimmät lämpötilat mitattiin tammikuussa, mutta silloinkin

Lisätiedot

Energiaverot nostivat liikennepolttoaineiden hintoja

Energiaverot nostivat liikennepolttoaineiden hintoja Energia 2012 Energian hinnat 2012, 1. neljännes Energiaverot nostivat liikennepolttoaineiden hintoja Energiaveron korotukset ja raakaöljyn korkeampi hinta nostivat liikennepolttoaineiden hintoja ensimmäisellä

Lisätiedot

Lämmitys- ja liikennepolttoaineiden hinnat kallistuivat

Lämmitys- ja liikennepolttoaineiden hinnat kallistuivat Energia 2013 Energian hinnat 2012, 4. neljännes Lämmitys ja liikennepolttoaineiden hinnat kallistuivat Energiantuotannossa käytettävien polttoaineiden verotus kiristyi vuoden alusta. Kaukolämmön hinnat

Lisätiedot

Biokaasu nyt ja tulevaisuudessa tuottajan näkökulma

Biokaasu nyt ja tulevaisuudessa tuottajan näkökulma Biokaasu nyt ja tulevaisuudessa tuottajan näkökulma JÄTTEESTÄ PUHTAITA AJOKILOMETREJÄ Työpaja Kotkassa 30.9.2010 Biovakka Suomi Oy Markus Isotalo Copyright Biovakka Suomi Oy, Harri Hagman 2010 Esitys keskittyy

Lisätiedot

Energian hinnat. Energian hintojen nousu jatkui. 2011, 4. neljännes

Energian hinnat. Energian hintojen nousu jatkui. 2011, 4. neljännes Energia 2012 Energian hinnat 2011, 4. neljännes Energian hintojen nousu jatkui Liikenteessä ja lämmityksessä käytettävät energian hinnat nousivat vuoden 2011 viimeisellä vuosineljänneksellä Tilastokeskuksen

Lisätiedot

HE 50/2017 Maakaasumarkkinalain kokonaisuudistus ja sähkömarkkinalain muutos: Maakaasun hinta ja markkinoiden kehittyminen

HE 50/2017 Maakaasumarkkinalain kokonaisuudistus ja sähkömarkkinalain muutos: Maakaasun hinta ja markkinoiden kehittyminen HE 50/2017 Maakaasumarkkinalain kokonaisuudistus ja sähkömarkkinalain muutos: Maakaasun hinta ja markkinoiden kehittyminen Eduskunnan talousvaliokunta 13.6.2017 Kaasun hinta EU:n alueella Kaasun käyttäjähinta

Lisätiedot

Virolahden biokaasulaitokselta biokaasua jakeluverkkoon 12.11.2015

Virolahden biokaasulaitokselta biokaasua jakeluverkkoon 12.11.2015 Virolahden biokaasulaitokselta biokaasua jakeluverkkoon 12.11.2015 Haminan Energia Oy Perustettu 23.3.1901 Maakaasun jakelu aloitettiin 3.12.1982 Haminan Energia Oy:ksi 1.9.1994 Haminan kaupungin 100%

Lisätiedot

Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle 2010-luvulla

Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle 2010-luvulla Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle ll 2010-luvulla Hiilitieto ry:n seminaari 18.3.2010 Ilkka Kananen Ilkka Kananen 19.03.2010 1 Energiahuollon turvaamisen perusteet Avointen energiamarkkinoiden toimivuus

Lisätiedot

Energiavuosi 2009. Energiateollisuus ry 28.1.2010. Merja Tanner-Faarinen päivitetty: 28.1.2010 1

Energiavuosi 2009. Energiateollisuus ry 28.1.2010. Merja Tanner-Faarinen päivitetty: 28.1.2010 1 Energiavuosi 29 Energiateollisuus ry 28.1.21 1 Sähkön kokonaiskulutus, v. 29 8,8 TWh TWh 11 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 197 1975 198 1985 199 1995 2 25 21 2 Sähkön kulutuksen muutokset (muutos 28/29-6,5 TWh) TWh

Lisätiedot

11.12.2012 Gasum Tommy Mattila

11.12.2012 Gasum Tommy Mattila 11.12.2012 Gasum Tommy Mattila 1 LNG MERENKULUN POLTTOAINE TOMMY MATTILA 11.12.2012 Gasum Tommy Mattila 2 LNG on vaihtoehto kaasun logistiikkaan Kaasu voidaan toimittaa käyttökohteisiin: Kaasuna putkiverkostoa

Lisätiedot

Viikinmäen jätevedenpuhdistamon Energiantuotannon tehostaminen

Viikinmäen jätevedenpuhdistamon Energiantuotannon tehostaminen Viikinmäen jätevedenpuhdistamon Energiantuotannon tehostaminen Kaasumoottorikannan uusiminen ja ORC-hanke Helsingin seudun ympäristöpalvelut Riikka Korhonen Viikinmäen jätevedenpuhdistamo Otettiin käyttöön

Lisätiedot

Määräys. maakaasuverkkotoiminnan tunnuslukujen julkaisemisesta. Annettu Helsingissä 2. päivänä joulukuuta 2005

Määräys. maakaasuverkkotoiminnan tunnuslukujen julkaisemisesta. Annettu Helsingissä 2. päivänä joulukuuta 2005 Dnro 1346/01/2005 Määräys maakaasuverkkotoiminnan tunnuslukujen julkaisemisesta Annettu Helsingissä 2. päivänä joulukuuta 2005 Energiamarkkinavirasto on määrännyt 31 päivänä toukokuuta 2000 annetun maakaasumarkkinalain

Lisätiedot

Energiaverotuksen muutokset HE 34/2015. Talousvaliokunta 16.10.2015

Energiaverotuksen muutokset HE 34/2015. Talousvaliokunta 16.10.2015 Energiaverotuksen muutokset HE 34/2015 Talousvaliokunta Energiaverotus Yhdenmukaistettu energiaverodirektiivillä (EVD) Biopolttonesteet veronalaisia EVD:ssä Turpeen verotukseen ei sovelleta EVD:tä Sähköllä

Lisätiedot

Energian hinnat laskivat toisella neljänneksellä

Energian hinnat laskivat toisella neljänneksellä Energia 2015 Energian hinnat 2015, 2. neljännes Energian hinnat laskivat toisella neljänneksellä Tilastokeskuksen tietojen mukaan energiatuotteiden hinnat jatkoivat laskuaan myös toisella neljänneksellä.

Lisätiedot

Kaukolämpöpäivät , Hämeenlinna. Kaasumarkkinat murroksessa

Kaukolämpöpäivät , Hämeenlinna. Kaasumarkkinat murroksessa Kaukolämpöpäivät 23.-24.8.2017, Hämeenlinna Kaasumarkkinat murroksessa Hannu Kauppinen Suomen Kaasuyhdistys ry Maakaasu sinänsä olisi esitelmän arvoinen. Kukahan vain osaisi kertoa sen oikein sanakääntein.

Lisätiedot

Sähkön hinnat laskivat edelleen kolmannella neljänneksellä

Sähkön hinnat laskivat edelleen kolmannella neljänneksellä Energia 2012 Energian hinnat 2012, 3. neljännes Sähkön hinnat laskivat edelleen kolmannella neljänneksellä Korjaus 21.12.2012: Jyrsin ja palaturpeen verolliset hinnat lämmöntuotannossa korjattu. Myös kotitaloussähkön

Lisätiedot

Balticconnector-hanke

Balticconnector-hanke Balticconnector-hanke Herkko Plit, toimitusjohtaja Maakaasumarkkinalain uudistus ja kaasumarkkinan kehittäminen -infotilaisuus 15.5.2017 Baltic Connector Oy on vuonna 2015 perustettu valtionyhtiö, joka

Lisätiedot

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari - 22.3.216 Pöyry Management Consulting Oy EU:N 23 LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT EU:n 23 linjausten toteutusvaihtoehtoja

Lisätiedot

Hiilitieto ry:n seminaari / Jonne Jäppinen Fingrid Oyj. Talvikauden tehotilanne

Hiilitieto ry:n seminaari / Jonne Jäppinen Fingrid Oyj. Talvikauden tehotilanne Hiilitieto ry:n seminaari 16.3.2017 / Jonne Jäppinen Fingrid Oyj Talvikauden tehotilanne Sähkömarkkinat 2016 SYS 26,9 NO4 25,0 Sähkön kulutus Suomessa vuonna 2016 oli 85,1 TWh. Kulutus kasvoi noin 3 prosenttia

Lisätiedot

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Jukka Leskelä Energiateollisuus Energia- ja ilmastostrategian valmisteluun liittyvä asiantuntijatilaisuus 27.1.2016 Hiilen käyttö sähköntuotantoon on

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Sisältö Keski-Suomen taloudellinen kehitys 2008-2009 Matalasuhteen

Lisätiedot

BIOENERGIASTA VOIMAA ALUETALOUTEEN SEMINAARI 28.10.2014 Kainuun liikennebiokaasutiekartta liikennebiokaasun tuotanto Kainuussa

BIOENERGIASTA VOIMAA ALUETALOUTEEN SEMINAARI 28.10.2014 Kainuun liikennebiokaasutiekartta liikennebiokaasun tuotanto Kainuussa BIOENERGIASTA VOIMAA ALUETALOUTEEN SEMINAARI 28.10.2014 Kainuun liikennebiokaasutiekartta liikennebiokaasun tuotanto Kainuussa Tausta Tiekartta laadittu Oulun yliopiston/kajaanin yliopistokeskuksen toimeksiantona.

Lisätiedot

MAAKAASUN TOIMITUSSOPIMUS

MAAKAASUN TOIMITUSSOPIMUS Maakaasun toimitussopimus 1(7) MAAKAASUN TOIMITUSSOPIMUS (Y- tunnus 1233567-8), jäljempänä Ostaja ja Gasum Oy (Y- tunnus 0969819-3), jäljempänä Myyjä, ovat solmineet keskenään seuraavan sopimuksen koskien

Lisätiedot

MAAKAASUN VEROTUS. Ajankohtaista 17.11.2010. Energiainsinööri Antti Saastamoinen

MAAKAASUN VEROTUS. Ajankohtaista 17.11.2010. Energiainsinööri Antti Saastamoinen VEROTUS Ajankohtaista 17.11.2010 Energiainsinööri Antti Saastamoinen VEROTUKSEN NYKYTILA Maakaasun valmistevero kannetaan kaikesta maakaasusta maahantuonnin yhteydessä. Kaikille käyttäjille maakaasu siirretään

Lisätiedot

Talvikauden tehotilanne. Hiilitieto ry:n seminaari Helsinki Reima Päivinen Fingrid Oyj

Talvikauden tehotilanne. Hiilitieto ry:n seminaari Helsinki Reima Päivinen Fingrid Oyj Talvikauden tehotilanne Hiilitieto ry:n seminaari 16.3.2016 Helsinki Reima Päivinen Fingrid Oyj Pohjoismaissa pörssisähkö halvimmillaan sitten vuoden 2000 Sähkön kulutus Suomessa vuonna 2015 oli 82,5 TWh

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄN LÄMPÖ OY MAAKAASUN TARIFFIT M2014 HINNASTO

LEMPÄÄLÄN LÄMPÖ OY MAAKAASUN TARIFFIT M2014 HINNASTO LEMPÄÄLÄN LÄMPÖ OY MAAKAASUN TARIFFIT M2014 HINNASTO 1.1.2014 Liittyminen Siirto Myynti Liittymismaksu Maakaasu verkoston tehtyjen ja lähiaikoina tehtävien investointien kattamiseksi peritään verkostoon

Lisätiedot

Jätevirroista uutta energiaa. Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo

Jätevirroista uutta energiaa. Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo Jätevirroista uutta energiaa Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo 1 Etusijajärjestys 1. Määrän ja haitallisuuden vähentäminen 2. Uudelleenkäytön valmistelu 3. Hyödyntäminen

Lisätiedot

Öljytuotteiden hinnat laskivat viimeisellä neljänneksellä

Öljytuotteiden hinnat laskivat viimeisellä neljänneksellä Energia 2015 Energian hinnat 2014, 4. neljännes Öljytuotteiden hinnat laskivat viimeisellä neljänneksellä Öljyn tuontihintojen selkeä lasku vaikutti polttonesteiden kuluttajahintojen laskuun vuoden viimeisellä

Lisätiedot

Sähköjärjestelmän toiminta talven 2013-2014 kulutushuipputilanteessa

Sähköjärjestelmän toiminta talven 2013-2014 kulutushuipputilanteessa Raportti 1 (5) Sähköjärjestelmän toiminta talven 2013-2014 kulutushuipputilanteessa 1 Yhteenveto Talvi 2013-2014 oli keskimääräistä lämpimämpi. Talven kylmin ajanjakso ajoittui tammikuun puolivälin jälkeen.

Lisätiedot

Energian hintojen nousu hidastui vuoden toisella neljänneksellä

Energian hintojen nousu hidastui vuoden toisella neljänneksellä Energia 2017 Energian hinnat 2017, 2. neljännes Energian hintojen nousu hidastui vuoden toisella neljänneksellä Viime vuoden lopulla alkanut energian hintojen nousu jatkui myös vuoden toisella neljänneksellä.

Lisätiedot

Kaasuautoilu Suomessa ja Keski-Suomessa Gasum Oy:n (ja Biovakka Suomi Oy:n) silmin TÄYTTÄ KAASUA ETEENPÄIN, KESKI-SUOMI! Jyväskylä 10.12.

Kaasuautoilu Suomessa ja Keski-Suomessa Gasum Oy:n (ja Biovakka Suomi Oy:n) silmin TÄYTTÄ KAASUA ETEENPÄIN, KESKI-SUOMI! Jyväskylä 10.12. Kaasuautoilu Suomessa ja Keski-Suomessa Gasum Oy:n (ja Biovakka Suomi Oy:n) silmin TÄYTTÄ KAASUA ETEENPÄIN, KESKI-SUOMI! Jyväskylä 10.12.2009 Gasum Oy Myyntipäällikkö Jussi Vainikka jussi.vainikka@gasum.fi

Lisätiedot

Lannan ravinteet ja energia talteen Biokaasun tuotannon mahdollisuudet Punkalaitumella

Lannan ravinteet ja energia talteen Biokaasun tuotannon mahdollisuudet Punkalaitumella Excellence by Experience Lannan ravinteet ja energia talteen Biokaasun tuotannon mahdollisuudet Punkalaitumella Punkalaidun 15.3.2014, Päivi Piispa Excellence by Experience. Biokaasun tuotannon mahdollisuudet

Lisätiedot

Energiapoliittisia linjauksia

Energiapoliittisia linjauksia Energiapoliittisia linjauksia Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa -kutsuseminaari Arto Lepistö Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto 25.3.2010 Sisältö 1. Tavoitteet/velvoitteet 2. Ilmasto- ja energiastrategia

Lisätiedot

Kivihiilen kulutus kasvoi 35 prosenttia tammi-syyskuussa

Kivihiilen kulutus kasvoi 35 prosenttia tammi-syyskuussa Energia 2010 Kivihiilen kulutus 2010, 3. vuosineljännes Kivihiilen kulutus kasvoi 35 prosenttia tammisyyskuussa Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan kivihiiltä käytettiin vuoden 2010 kolmen ensimmäisen

Lisätiedot

Yleistä tehoreservistä, tehotilanteen muuttuminen ja kehitys

Yleistä tehoreservistä, tehotilanteen muuttuminen ja kehitys Yleistä tehoreservistä, tehotilanteen muuttuminen ja kehitys Tehoreservijärjestelmän kehittäminen 2017 alkavalle kaudelle Energiaviraston keskustelutilaisuus 20.4.2016 Antti Paananen Tehoreservijärjestelmän

Lisätiedot

Kivihiilen kulutus. Kivihiilen kulutus kasvoi 18 prosenttia vuonna , neljäs neljännes

Kivihiilen kulutus. Kivihiilen kulutus kasvoi 18 prosenttia vuonna , neljäs neljännes Energia 2010 Kivihiilen kulutus 2009, neljäs neljännes Kivihiilen kulutus kasvoi 18 prosenttia vuonna 2009 Kivihiiltä käytettiin vuonna 2009 sähkön- ja lämmöntuotannon polttoaineena 4,7 miljoonaa tonnia

Lisätiedot

Sääntöjen valmistelu avoimelle kaasumarkkinalle

Sääntöjen valmistelu avoimelle kaasumarkkinalle Sääntöjen valmistelu avoimelle kaasumarkkinalle Leena Sivill, sääntöprojektin konsultti Gasumille TkT, Head of Business Consulting, Enoro Oy leena.sivill@enoro.com 30/10/2017 2 SISÄLTÖ 1. Markkinasääntöjen

Lisätiedot

Nesteytetty maakaasu puhdasta energiaa maalla ja merellä

Nesteytetty maakaasu puhdasta energiaa maalla ja merellä Nesteytetty maakaasu puhdasta energiaa maalla ja merellä 15.11.2013 Päivitetty 7.2.2014 Nesteytetty maakaasu on ympäristölle ystävällinen Nesteytetty maakaasu (liquified natural gas, LNG) koostuu pääosin

Lisätiedot

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kohti puhdasta kotimaista energiaa Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

Määräysluonnos maakaasuverkkotoiminnan tunnusluvuista ja niiden julkaisemisesta

Määräysluonnos maakaasuverkkotoiminnan tunnusluvuista ja niiden julkaisemisesta Määräysluonnos 1 (8) Määräysluonnos maakaasuverkkotoiminnan tunnusluvuista ja niiden julkaisemisesta Luonnos, Helsingissä Energiavirasto on määrännyt maakaasumarkkinalain (508/2000) 7 :n 2 momentin nojalla:

Lisätiedot