Yhteysviranomaisen lausunnon liitteeksi Simon Seipimäen Tikkalan tuulivoimapuistojen yva-ohjelmasta annetuista lausunnoista ja mielipiteistä

Transkriptio

1 Etelä-Savo Yhteysviranomaisen lausunnon LIITE LAPELY/15/07.04/ Yhteysviranomaisen lausunnon liitteeksi Simon Seipimäen Tikkalan tuulivoimapuistojen yva-ohjelmasta annetuista lausunnoista ja mielipiteistä Lausunnot Kemin kaupunki YVA-ohjelmassa vaihtoehtoisia tuulivoima-alueita on esitetty vain kaksi: Seipinmäki ja Tikkala. Kyseisten alueiden valinta mahdollisten tuulivoimaloiden sijoituspaikaksi perustuu todennäköisesti siihen, että Seipinmäen ja Tikkalan hankealueet sijoittuvat pääosin maakuntakaavassa osoitetuille tuulivoimaloiden alueille. Vaikka tässäkin YVA-ohjelmassa olisi kaivannut Seipinmäen ja Tikkalan hankealueiden rinnalle lisää vaihtoehtoisia alueita tuulivoimaloiden mahdollisiksi sijoituspaikoiksi, voidaan YVA-ohjelmassa hyvä puolena pitää sitä, että nyt valittujen hankealueiden kesken on esitetty VE0:n lisäksi neljä mahdollista vaihtoehtoa. Hankkeen YVA-menettelyn jatkoaikataulu näyttää varsin onnistuneelta, sillä arviointiselostuksen nähtävilläolo ajoittuu pääasiallisen kesälomakauden loppupuolelle ajalle elo-syyskuu Tällainen aikataulu samoin kuin YVA-ohjelman ja YVA-selostuksen yleisötilaisuuksien ajankohdat mahdollistavat laajan kansalaisvaikuttamisen. Voidaan olettaa, että tuulivoimaloiden mahdolliset ympäristövaikutukset tulevat arvioiduiksi riittävällä luotettavuudella YVA-ohjelmassa esitetyillä menetelmillä. YVA-ohjelmassa esitetty asukaskysely tulisi toteuttaa siten, että kysely kohdistetaan satunnaisotannan lisäksi myös kaikkiin niihin kemiläisiin tai muualla asuviin, joilla kiinteistötietojärjestelmän (KTJ) mukaan on tuulivoimaloiden vaikutusalueella rakennettuja kiinteistöjä. Jatkotyöskentelyssä tulee huomioida että keväällä 2014 valtioneuvosto antaa asetuksen tuulivoimarakentamisen ulkomelutasoa koskevista suunnitteluohjearvoista, jotka saattavat vaikuttaa tähänkin hankkeeseen. Keminmaan kunta Lapin liitto Kunnanhallitus toteaa Keminmaan kunnan lausuntona, että kunnalla ei ole huomautettavaa tuulivoimapuistoja koskevasta ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta. Seipinmäen ja Tikkalan tuulivoimapuistojen ympäristövaikutusten arviointiohjelman alueella on voimassa Länsi-Lapin maakuntakaava, joka on vahvistettu ympäristöministeriössä sekä Kemi-Tornion alueen ydinvoimamaakuntakaava, joka on vahvistettu ympäristöministeriössä Kemi-Tornio alueen ydinvoimamaakuntakaavan alueella ollaan laatimassa korvaavaa vaihemaakuntakaavaa. Lapin liiton hallitus päätti asettaa nähtäville ja lausunnoille Kemi-Tornio LAPIN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Kutsunumero PL Rovaniemi Asemakatu Kemi

2 2/15 alueen ydinvoimamaakuntakaavan osittaisen kumoamisen luonnoksen. Simon tuulivoimapuistojen alueella ei ole voimassaolevia yleiskaavoja. Länsi-Lapin maakuntakaavan vahvistamisen yhteydessä ympäristöministeriö on tutkinut kolme valitusta, jotka pääosin hylättiin. Maakuntakaavasta jäävät vahvistamatta Varevuoman turvetuotantoalue riittämättömien luontoselvitysten vuoksi, Perämeren alueelle sijoittuvat tuulivoimaloiden alueet vaelluskaloihin kohdistuvien riittämättömien selvitysten vuoksi sekä viisi tuulivoimaloiden aluetta maa-alueella. Maa-alueella vahvistamatta jätetyt tuulivoimaloiden alueet sijoittuvat Simossa Simojoen suun valtakunnallisesti arvokkaan maisema-alueen sekä Ylitorniolla ja Pellossa Aavasaksan valtakunnallisesti arvokkaan maisemaalueen välittömään läheisyyteen. Seipinmäen ja Tikkalan alueita koskeva tuulivoimala-aluevaraus tv 2387 vahvistui maakuntakaavassa. Länsi-Lapin maakuntakaavassa kaikki suunnitellut hankealueet sijoittuvat maa- ja metsätalousvaltaiselle alueelle (M). Koko aluetta koskee Perämerenkaarimerkintä, joka on kansainvälisesti ja valtakunnallisesti tärkeä kehittämisvyöhyke. Suunnittelualue sijaitsee myös erityisesti poronhoitoa varten tarkoitetulla alueella. Tikkalan alue sijoittuu kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeän alueen / kohteen läheisyyteen. Simonkylän ja Simonniemen kyläasutus (ma 8144) sisältyy valtakunnallisesti arvokkaaseen maisema-alueeseen Simojoen suun kulttuurimaisemat. Sen kehittämisperiaatteena on säilyttää kylien kulttuurihistoriallisesti ja maisemallisesti arvokkaat piirteet sekä säilyttää arvokkaat rakennukset ja rakennelmat. Uudis- ja lisärakentaminen sovitetaan perinteiseen ympäristöön. Pellot ja niityt pyritään pitämään avoimina ja turvataan kirkkolailla suojeltujen kohteiden ja muinaismuistokohteen säilyminen. Tikkalan alue sijoittuu myös laajemman kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeän alueen / kohteen (Simojoen kulttuurimaisema, ma 8139) läheisyyteen. Tikkalan alueen tuntumassa kulkee myös kulttuurihistoriallisesti merkittävä Pohjanmaan rantatie (RKY 2009), jonka ominaispiirteet tulee turvata säilyneillä osilla. Seipinmäen alue kuuluu myös kaivostoiminnan kehittämisen vyöhykkeen alueelle. Seipinmäen alueen poikki kulkee Kemi-Simo alueen ydinvoimamaakuntakaavan ohjeellinen päävoimalinja sekä molempien alueiden poikki kulkee voimajohto sekä moottorikelkkailureitti. Tikkalan alue kuuluu myös maaseudun kehittämisen kohdealueeseen ja rajautuu etelässä päärataan sekä asuntovaltaiseen alueeseen. Seipinmäen ja Tikkalan tuulivoimalat toteuttavat yleispiirteisellä tasolla Länsi-Lapin maakunta-kaavan tuulivoimaloiden alueetta (tv 2387). Kaavamääräyksen mukaan tuulivoimalat tulee sijoittaa keskitetysti usean tuulivoimalan muodostamiin ryhmiin ja niin lähelle toisiaan kuin se energiatuotannon taloudellisuus huomioiden on mahdollista. Poronhoitoalueella alueen käyttöä suunniteltaessa tulee ottaa huomioon alueen poronhoidon edellytykset. Kohdetta tv 2387 koskee myös erityismääräys: Tuulivoimaloiden suunnittelussa tulee selvittää alueen pesimälinnusto ja lintujen muuttoreitit sekä arvioida yhteisvaikutukset jo toteutuneiden tuulivoimalahankkeiden kanssa ja pyrittävä lieventämään haitallisia vaikutuksia. Tavoitteiltaan hankesuunnitelma on Länsi-Lapin maakuntakaavassa esitettyjen kehittämisperiaatteiden mukainen, kun linnustovaikutukset, poronhoito, maisemavaikutukset ja muinaismuistolaki otetaan suunnitte-

3 3/15 lussa huomioon. Huomioon ottaen ympäristöministeriön päätös on tärkeää tunnistaa maisema-arvot, jotka Simojoen suun valtakunnallisesti arvokkaaseen maisema-alueen liittyvät ja arvioida tuulivoimaloiden aiheuttamien vaikutusten merkittävyys maisema-arvoihin. Museovirasto YVA-ohjelmassa tarkastellaan neljää voimaloiden lukumäärän osalta vaihtelevaa toteutusvaihtoehtoa sekä kahta vaihtoehtoa tuulipuistojen sähkönsiirron toteuttamiseksi. Arkeologinen kulttuuriperintö Hankealue on runsaat 2300 ha. Tuulipuistoalue on osoitettu myös vahvistetussa, mutta valituksenalaisessa Länsi-Lapin maakuntakaavassa. Hankealueen rajaus YVAmenettelyssä poikkeaa osin maakuntakaavan osoittamasta rajauksesta ja on sitä laajempi. Arkeologinen kulttuuriperintö on YVA-ohjelmassa otettu esille varsin kattavasti. Kuten ohjemassa todetaan, muinaisjäännösrekisterissä alueelta ei ole yhtään muinaismuistolain (295/63) nojalla rauhoitettua kiinteää muinaisjäännöskohdetta. Simon kunnan alueen arkeologinen perusinventointi on vuodelta Se sisältää likimain ¾ nykyisin tiedossa olleista kiinteistä kohteista luvun selvitys keskittyi vanhojen löytöjen sijaintipaikkojen tarkastukseen sekä alueisiin, jotka olivat suhteellisen helposti saavutettavissa; tuulipuistojen hankealue lienee tuolloin kokonaan tai ainakin pääosin jäänyt selvittämättä. YVA-ohjelmassa todetun mukaisesti puute tullaan kuitenkin korjaamaan keväällä 2014 toteutettavalla arkeologisella inventoinnilla. Alueen korkeusvyöhykkeiden (vajaasta 10 m aina noin m mpy.) perusteella alueella voi sijaita arkeologisia kohteita varhaismetallikaudelta historialliseen aikaan, vaikkei alue ennakkoon vaikuta erityisen otolliselta muinaisjäännösten sijaintialueelta. Arkeologinen inventointi on tarpeellinen muuttuvan maankäytön alueilla ja siinä on tarpeen huomioida myös mahdolliset hankkeen aikana suunnittelussa tehdyt muutokset. Selvitettyjen alueiden tulee käydä ilmi inventointiraportin karttaliitteestä. Ohjelmassa on selvitetty hankkeen edellyttämiä suunnitelmia ja lupia. Mahdollisesti sen yhteydessä tarvittavien muiden lupien joukossa todetaan myös muinaismuistolain (295/63) poikkeamislupa (kappale ). Poikkeamisessa laissa määriteltyjen kohteiden rauhoittamisesta on kyse kajoamisluvasta. Mahdolliseen kajoamislupaan voidaan sisällyttää tarpeelliseksi katsottuja ehtoja, joihin Museovirasto edellyttää arkeologisia tutkimuksia antaessaan 11 :n mukaisesti lausunnon ELYkeskukselle kajoamisen edellytyksistä. Yleiseen työhankkeeseen sovelletaan lain 13 :ssä säädettyä menettelyä. YVA-ohjelman asianomaiseen kuvaukseen voi vielä lisätä lain 14 :n, joka edellyttää työn keskeyttämisen ja ilmoittamisen museoviranomaiselle, mikäli työssä havaitaan ennestään tuntematon muinaisjäännös. Myös tällaista kohdetta siis koskevat lain edellyttämät lupamenettelyt. On tästäkin lähtökohdasta tärkeää, että arkeologiset selvitykset toteutetaan riittävästi resursoiden.

4 4/15 Lapin aluehallintovirasto Pääesikunta, Logistiikkaosasto Maisema ja rakennettu kulttuuriympäristö Maisemavaikutukset ovat yksi hankkeen todennäköisesti merkittävimmistä vaikutuksista. Kulttuuriympäristöön kohdistuvien vaikutusten arviointi tulee toteuttaa siten, että voidaan arvioida hankkeen vaikutukset myös valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden valtakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita ja rakennettuja ympäristöjä koskeviin erityistavoitteisiin. Valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita kuten valtakunnallisesti arvokkaiden kulttuuriympäristöarvojen säilymistä tulee edistää. Olennaista on arvioida hankkeen vaikutuksia ja haittavaikutusten minimointimahdollisuuksia paitsi hankealueen välittömässä lähiympäristössä (n. 1-4 km etäisyydellä) myös tuulivoimaloiden näkymäalueella sijaitseviin arvokkaisiin maisema-alueisiin ja rakennettuihin ympäristöihin. Näkymäalueanalyysit tulee esittää riittävän suuressa mittakaavassa ja selostuksessa tulee käyttää riittävästi havainnekuvia. Kulttuuriympäristöön kohdistuvien vaikutusten arvioinnissa on hyvä käyttää myös arviointiohjelmassa mainittuja uudempaa ympäristöministeriön julkaisua Kulttuuriympäristö vaikutusten arvioinnissa. Suomen ympäristö 14/2013. Ympäristöministeriö Lapin aluehallintoviraston peruspalvelut, oikeusturva ja luvat - vastuualue esittää pyydettynä lausuntona Simon ja Tikkalan tuulivoimapuistojen arviointiohjelmasta seuraavaa: Voimajohtoalueen tutkimuslupa (s 27) ei myönnä Länsi-Suomen aluehallintovirasto vaan lunastuslain (603/1977, muutos 908/2013) 84 :n mukaisesti Maanmittauslaitos. Lapin aluehallintovirasto katsoo, että hankkeen sosiaaliset ja ihmisten elinoloihin ja viihtyvyyteen kohdistuvat vaikutukset on arviointiohjelmassa käsitelty kattavasti. Muilta osin Lapin aluehallintovirastolla ei ole huomauttamista arviointiohjelmasta. 1 Puolustusvoimien toiminnan huomioonottaminen tuulivoimarakentamisessa Maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 24 mukaan kaikessa alueiden käyttöä koskevassa suunnittelussa on otettava huomioon valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. Tuulivoiman rakentamista koskevien erityistavoitteiden lisäksi tulee ottaa huomioon maanpuolustusta ja sotilasilmailua koskevat erityistavoitteet (luku 4.2. toimiva aluerakenne ja luku 4.5 toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto). Niiden huomioonottamisella turvataan riittävät alueelliset edellytykset varuskunnille, ampumaja harjoitusalueille, varikkotoiminnalle, sotilasilmailulle sekä muille maanpuolustuksen toimintamahdollisuuksille Simon kunnan alueella. Merkittävin ja laaja-alaisin tuulivoimaloista aiheutuva vaikutus kohdistuu puolustusvoimien aluevalvonnassa käyttämiin sensorijärjestelmiin. Tuulivoimaloiden tiedetään aiheuttavan haittaa erityisesti tutkille (=ilma- ja

5 5/15 merivalvontatutkat), joille voimalat ovat suuria tutkakohteita. Tuulivoimalan aiheuttamat häiriöt ilmenevät muun muassa varjostamisena ja eitoivottuina heijastuksina, mistä johtuen tutkan valvontakyky heikentyy ja tuulivoimala voi näkyä tutkakuvassa. Tällä voi olla merkittäviä vaikutuksia puolustusvoimien lakisääteisen aluevalvontatehtävän suorittamiselle (Laki puolustusvoimista 551/2007 ja aluevalvontalaki 755/2000). Tuulivoimalat voivat häiritä radioyhteyksiä. Voimalan sijoittuminen radiomaston välittömään läheisyyteen saattaa aiheuttaa häiriöitä erityisesti linkkiyhteyksille. Tästä johtuen on tapauskohtaisesti selvitettävä tuulivoiman sijoitusalueille suunniteltavien tuulivoimaloiden haittavaikutukset puolustusvoimien kiinteään linkkiverkkoon. 3 Kannanotto Seipimäen ja Tikkalana tuulivoimapuiston YVA-ohjelmasta Pohjois-Suomen Sotilasläänin Esikunta Pääesikunnan logistiikkaosaston näkemyksen mukaan YVA -ohjelman kohdan 8 (Hankkeen nykytila) alakohdassa 8.6 (Vies-tiyhteydet ja tutkat) ja kohdan 13 (Muut vaikutukset) alakohdassa 13.1 (Vaikutukset tutkien toimintaa ja viestiyhteyksiin) on kohtuullisesti tuotu esiin hankkeen mahdollisia vaikutuksia puolustusvoimien toimintaan ja niiden edellyttämiä selvityksiä. Tässä lausunnossa kohdissa 1-2 ja seuraavassa esiintuodut asiat esitetään huomioon otettavaksi ympäristövaikutusten arviointiselostuksessa. Simon tuulivoimapuistot sijoittuvat siten, että niistä voi aiheutua haittaa puolustusvoimien linkkiyhteyksiin. Pääesikunnan logistiikkaosaston näkemyksen mukaan tuulivoimahankkeiden toteuttaminen edellyttää puolustusvoimilta hankkeen hyväksyvää lausuntoa, mikäli hanke voi muun muassa aiheuttaa haittaa puolustusvoimien lakisääteisen aluevalvontatehtävän suorittamiselle (esim. ilmavalvontatutkat). Jatkosuunnittelua koskevat lausuntopyynnöt pyydetään toimittamaan Pääesikunnalle osoitteella kirjaamo.pe@mil.fi tai Pääesikunta, PL 919, Helsinki. Pääesikunnassa tuulivoima-asiaa hoitaa Pääesikunnan operatiivinen osasto (komentaja Kari Salin ja majuri Tomi Böhm, puh ) sekä kaavoitukseen liittyen Pääesikunnan logistiikkaosasto (Juhani Lantto, puh ). Pääesikunnan logistiikkaosasto pyytää pitämään Maavoimien esikunnan (kirjaamo.maave@mil.fi tai Maavoimien Esikunta, PL145, Mikkeli) ja Ilmavoimien esikunnan (kirjaamo.ilmave@mil.fi tai Ilmavoimien Esikunta, PL30, Tikkakoski) tietoisena Seipimäen ja Tikkalana tuulivoimapuistojen suunnittelua koskevissa asioissa. Edellä mainitut tahot asettavat tarvittaessa edustajansa valmistelutyöhön liittyviin viranomaisneuvotteluihin. Pohjois-Suomen Sotilasläänin Esikunnalla ei ole huomauttamista Simon Seipimäen ja Tikkalan tuulivoimapuiston ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta.

6 6/15 Länsi-Suomen Merivartiosto Esikunta/Meritoimisto Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on pyytänyt Länsi- Suomen merivartiostolta lausuntoa Simon Seipimäen ja Tikkalan tuulivoimapuiston ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta. Olemme tutustuneet esitettyyn aineistoon, eikä Länsi-Suomen merivartiostolla ole lausuttavaa em. arviointiohjelmasta. Liikennevirasto Liikennevirasto esittää lausuntonaan seuraavaa: Suunniteltavan tuulivoimapuiston Tikkalan aluetta rajaa etelässä rautatie, ja sen läheisyyteen on alustavasti sijoitettu tuulivoimaloita. Tuulivoimapuiston eteläpuolella kulkee valtatie 4 ja halki yhdystie (Torviaavantie). Torviaavantien välittömään läheisyyteen on suunniteltu tuulivoimaloita. Muita lähiseudun maanteitä ovat yhdystiet (Palohovintie), (Viantienjoentie) ja (Maksniementie). Liikennevirasto muistuttaa, että ympäristövaikutusten arvioinnissa ja hankkeen toteutuksessa on noudatettava Liikenneviraston Tuulivoimalaohjetta (Liikenneviraston ohjeita 8/2012), jossa on määritelty vähimmäisetäisyydet maanteihin ja rautateihin. YVA-selostuksessa on tarpeen mainita, mitkä ovat lähimpien tuulivoimaloiden etäisyydet rautatiestä ja alueen halki kulkevasta yhdystiestä. Lisäksi on arvioitava tuulivoimaloiden vaikutukset liikenneturvallisuuteen. Hankkeen jatkosuunnittelussa ja toteutuksessa on otettava huomioon, että Kemi-Oulu-radalla varaudutaan mahdollisiin lisäkohtauspaikkoihin ja/tai kaksoisraideosuuksiin. Raide voi tulla nykyisen raiteen itäpuolelle, joten vähimmäisetäisyydet rataan on suunniteltava raidevaraus huomioon ottaen. YVA-ohjelmassa (s. 38) todetaan, että hankealueelle johtavat tiet risteävät radan kanssa tasoristeyksissä. Selostuksessa on tärkeää arvioida hankkeen rakentamisen ja toiminnan aikainen vaikutus tasoristeysturvallisuuteen sekä esitettävä keinot turvallisuusriskien vähentämiseksi. Tieliikenteen ja tienpidon osalta hankkeen arvioinnissa on selvitettävä, millaista määrällistä muutosta työmaa-aikainen liikenne tulee nykyiselle tieverkolle aiheuttamaan voimalaitoskomponenttien kuljetuksineen. Voimalaitosten osien kuljettamiseen tarvitaan erikoiskuljetusjärjestelyjä. Kuljetukset saattavat myös edellyttää mm. rakenteiden vahvistamista (esim. silta- tai rumpurakenteet), valaisinpylväiden ja liikennemerkkien väliaikaista siirtoa sekä liittymien avartamista. Suunnittelun edetessä rakentamisen aikaiseen liikenneturvallisuuteen on kiinnitettävä huomiota. Arviointiselostuksessa on kuvattava hankkeesta aiheutuva liikenne ja sen suuntautuminen on esitettävä kartalla. YVA-ohjelmassa on tunnistettu tarpeet erikoiskuljetusluville. Lisäksi ohjelmassa todetaan mahdolliset lupatarpeet liittymäluvalle maantiehen, kaapeleiden ja johtojen sijoittamiseen yleiselle tiealueelle ja voimajohtojen sijoittamiseen rautatiealueelle tai risteämiseen rautatien kanssa. Liikennevirasto muistuttaa, että lentoestevaloja suunniteltaessa on hyvä tiedostaa myös merellä kulkeva alusliikenne. Maalla olevien tuulivoima-

7 7/15 Liikenteen turvallisuusvirasto TRAFI Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos loiden kirkkaat lentoestevalot eivät saa aiheuttaa meriliikenteelle häiriötä. Maanteiden osalta lausunnon antaa tarkemmin Lapin ELY-keskuksen liikenne ja infrastruktuuri -vastuualue. Tuulivoimalat muodostavat lentoesteitä ja siten niiden vaikutus lentoliikenteeseen ja -turvallisuuteen tulee selvittää. Ilmailulain (1194/2009) 165 :n edellyttää lentoestelupaa tuulivoimaloiden, niiden rakentamiseen tarkoitettujen nostureiden sekä mahdollisten muiden hankkeen kannalta tarpeellisten korkeiden esteiden pystytykseen ennen esteiden asettamista. Esteen pystyttäjä / omistaja hakee lupaa Liikenteen turvallisuusvirastolta, joka myöntää luvan esteen asettamiseen lupaehtojen mukaisesti, jollei lentoturvallisuus vaarannu tai ilmaliikenteen sujuvuus häiriinny. Lentoesteluvassa on esteen suurin ulottuma (enimmäiskorkeus) maanpinnasta esteen kohdalla. Este on merkittävä ja valaistava lentoestevaloin luvan ehtojen mukaisesti. Esteen asettajan tulee varmistaa lentoestelupamenettelyn mukaisesti, ettei lentoturvallisuudelle tai ilmaliikenteen sujuvuudelle aiheudu vaaraa taikka haittaa. Arviointiohjelman kuvassa 8.10 on esitetty tuulivoimapuiston etäisyys Kemi-Tornion lentoasemasta sekä lentoaseman esterajoitusalueet. Edellä on keskitytty ilmaliikenteeseen, mutta liikenteen turvallisuusnäkökulmasta myös mahdolliset vaikutukset muille liikennemuodoille tulisi selvittää tuulivoimapuiston suunnitellun sijainnin osalta. Tällaisia hankkeen suunnittelussa ja toteutuksessakin arvioitavia asioita ovat mm. turvallisuussyistä määriotellut etäisyydet esimerkiksi teihin tai rautateihin sekä mahdolliset vaikutukset liikennevalvontatutkiin. Yleisenä huomiona Liikenteen turvallisuusvirasto pitää myös tärkeänä, että tuulivoimarakentamisen vaikutukset liikenteen turvallisuudelle ja sujuvuudelle selvitetään suunnitteluvaiheessa ja otetaan huomioon hankkeen toteutuksessa. Pyydettynä lausuntona Riista ja kalatalouden tutkimuslaitos esittää seuraavan. Hankealueen nykytilan kuvaus on pesimälinnuston osalta tehty tavanomaisella tavalla käyttäen hyväksi lintuatlas-kartoituksen tuloksia sekä Metsähallituksen ja Luonnontieteellisen keskusmuseon tietoja. Lintuharrastajien havaintoja ei nykytilan kuvauksessa ole juurikaan käytetty. Alueen halki kulkevan lintumuuton kuvaus on suppea verrattuna siihen, kuinka paljon aineistoa siitä on mm. lintuharrastajien toimesta kerätty ja julkaistukin. Riistaeläimistön kuvaus on niin ikään niukka. Metsästyksen osalta nykytilan kuvaus rajoittuu siihen, minkä metsästysseurojen vuokra-alueita hankealueella on. Hankealueen linnustoselvitykset on jo aloitettu: lintujen syysmuuttoa selvitettiin vuoden 2013 elokuun ja lokakuun välisenä aikana 10 maastotyöpäivän ajan. Suunnitelman mukaan kevätmuuttoselvitys tehdään

8 8/15 huhti-toukokuussa 2014, niin ikään 10 päivän aikana. Aineisto tulee olemaan pieni, mutta toivottavasti laskennat onnistutaan ajoittamaan vilkkaimpaan muuttoaikaan, jotta törmäysanalyysien pohjaksi saadaan riittävästi tietoja. Hankealueen pesimälinnusto pyritään selvittämään touko-kesäkuussa kahdeksan maastotyöpäivän työllä. Tyydyttävä yleiskuva saataneen tällä ponnistuksella. Tämän lisäksi metson ja teeren soidinpaikkoja kartoitetaan huhti-toukokuun vaihteessa. Varhain pesivistä lajeista, kuten pöllöistä, ei saada tietoa suunnitelman mukaisilla maastotöillä. Iin ja Tornion välisellä rannikkoalueella on hankealueen lisäksi yhteensä 14 toimivaa tai suunnitteluasteella olevaa tuulivoimapuistoa. Tarpeellista olisi pyrkiä hahmottamaan näiden voimala-alueiden yhteisvaikutusta. Erityisen välttämätöntä tällainen tarkastelu olisi lintumuuton suhteen, ja eri alueiden lintumuuttoaineistoja yhdistämällä se olisikin mahdollista. Hankealueen metsästysjärjestelyjä aiotaan kuvata haastattelemalla hankealueella toimivien metsästysseurojen ja Simon riistanhoitoyhdistyksen edustajia. Tässä yhteydessä, ja yleisemminkin alueen virkistyskäyttöä koskien, lähialueilla asuville ja vapaa-ajanasunnon omistajille suunnattu kysely olisi hyödyllinen. Porotalouteen kohdistuvien vaikutusten arvioinnin tai hankkeen muiden vaikutusten arvioinnin suhteen tutkimuslaitoksella ei ole huomauttamista. Paliskuntain yhdistys Tuulipuiston ja sähkönsiirron vaihtoehdot sijoittuvat Isosydänmaan paliskunnan alueelle. Paliskunnan suurin sallittu eloporomäärä on 2000 ja poronomistajia oli 65 poronhoitovuonna Poronhoito on tärkeä elinkeino Simossa. Elinkeinolla on paitsi välittömiä, myös välillisiä työllisyysvaikutuksia mm. lihan ja muiden tuotteiden jalostuksessa. Poro ja poronhoito ovat tärkeä osa matkailuimagoa. Elinkeinon merkitys syrjäkylien asuttuna pitämiselle on suuri. Poronhoitolaki ja valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Poronhoitolaki (848/1990) (PHL) on erityislaki, joka tulee ottaa huomioon poronhoitoalueella toimittaessa. Poronhoitolaki turvaa elinkeinon aseman ja säätää poronhoidolle vapaan laidunnusoikeuden, joka on lain esitöiden mukaan tarkoitettu pysyväksi oikeudeksi: Poronhoitoa saadaan tässä laissa säädetyin rajoituksin harjoittaa poronhoitoalueella maan omistus- tai hallintaoikeudesta riippumatta. (PHL 3 ). Poronhoitolaissa säädetään myös, että suunnitellessaan valtion maita koskevia, poronhoidon harjoittamiseen olennaisesti vaikuttavia toimenpiteitä, valtion viranomaisen on neuvoteltava asianomaisen paliskunnan edustajan kanssa. (53 ). Vaikka alue ei olisikaan valtion mailla, on poronhoitolain mukaisten neuvotteluiden tyyppisiä neuvotteluita käyty hankkeissa Lapissa ja Kainuussa, sillä ne on todettu hyväksi osallistamisen välineiksi. Poronhoitolain ja muun lainsäädännön lisäksi poroelinkeinoa turvataan myös valtioneuvoston päätöksellä valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista. Luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet luvun yleistavoitteissa todetaan: Poron-hoitoalueella on turvattava po-

9 9/15 Poroelinkeinoon kohdistuvia vaikutuksia ronhoidon alueidenkäytölliset edellytykset. Tästä määrätään myös alueelle Ympäristöministeriön vahvistamassa Länsi-Lapin maakuntakaavassa: Poronhoitoalueella on turvattava poronhoidon ja muiden luontaiselinkeinojen alueidenkäytölliset toiminta- ja kehittämisedellytykset. Poronhoitoon olennaisesti vaikuttavaa alueidenkäyttöä suunniteltaessa on otettava huomioon poronhoidolle tärkeät alueet. Länsi- Lapin maakuntakaavaan on merkitty Tuulivoimaloiden alueet (tv) ja Tuulivoiman tuotannon suunnitteluun soveltuvat alueet (tv1). Niihin liittyvät myös seuraavat kaavamääräykset: --- Poronhoitoalueella alueen käyttöä suunniteltaessa tulee ottaa huomioon alueen poronhoidon edellytykset. Seipimäen ja Tikkalan alueet sijoittuvat maakuntakaavassa osoitetulle tv-alueelle. YM on jättänyt vahvistamatta maakuntakaavan tv-merkinnät Simojoen suun valtakunnallisesti arvokkaan maisema-alueen välittömään läheisyyteen. Ovatko Tikkalan ja Seipimäen puistot tällä alueella, ja mitä se tarkoittaa hankkeen toteuttamisedellytyksille tulee tutkia YVAmenettelyssä. Poronhoito on ekstensiivinen maankäyttömuoto, jonka kannattavuus perustuu laajoihin laidunalueisiin ja porojen luontaisen laidunkierron mukaiseen vapaaseen laiduntamiseen. Paliskunnan toiminnalliseen ympäristöön kuuluvat erilaiset laidunalueet (mm. kesä, talvi, rykimä, vasoma), ja niille siirtymiseen käytettävät alueet, sekä paliskunnan poronhoidon toiminta-alueet ja infrastruktuuri (mm. kuljetusreitit, erotusaidat, kämpät, laidunkiertoaidat ym.). Paliskunnan toiminta on suunnitelmallista elinkeinon harjoittamista. Kaikki paliskunnan alueelle tuleva uusi toiminta vaikuttaa poroelinkeinoon, sillä paliskunta eri osineen on yhtenäinen toimintaympäristö. Eri alueiden merkityksen suuruus vaihtelee paliskunnan sisällä. Tuulipuistohanke sijoittuisi Isosydänmaan paliskunnan toiminta-alueelle. Tuulipuistoalueilla on syksyn ja syystalven laitumia. Tuulipuistohankkeesta aiheutuu välittömiä laidunten menetyksiä. Mikäli porot välttävät tuulipuiston alueita häiriön (rakentaminen, voimaloiden liike, ääni, välke lentoestevaloista) vuoksi tai niitä ei voida enää käyttää poronhoitotöissä, aiheutuu laajemmille alueille ulottuvia välillisiä laidunmenetyksiä. Tuulipuistojen alueilla on myös porojen pyyntiaitoja, joista poroja kerätään lukemista, teurastuksia ja kotitarhoihin/muualle paliskunnan alueelle viemistä varten. Hankkeella voi olla vaikutuksia rakenteiden käytettävyyteen. Tämä voi tarkoittaa työmäärän lisääntymistä ja paliskunnan tuon osan toiminnan suunnittelua uudestaan ja se voi johtaa jopa poronhoidon rakenteiden siirtämiseen alueelta. Suunnittelu ja uudelleenrakentaminen aiheuttavat kustannuksia elinkeinolle. Rakenteet ovat välttämättömiä porojen saamiseksi pois alueelta, jossa aiheutuu vuosittain kymmeniä junaonnettomuuksia väärin suunnitellun riista-aidan vuoksi (aita tien ja radan välissä, porot jäävät radalle ja jopa 30 poroa on kuollut kerralla). Voimajohtoaukean raivaaminen pirstoo laidunalueita ja aiheuttaa muutoksia laitumille ja sitä kautta porojen laidunnukselle. Voimajohtoaukeat ja voimajohtojen rakenteet vaikeuttavat porojen kuljettamista ja aiheut-

10 10/15 Ympäristövaikutusten arviointi hankkeessa tavat turvallisuusriskin maastoajoneuvoilla ja helikopterilla liikuttaessa (harukset, ilmajohdot, pitkät kannot ym.). Poronhoitoon kohdistuvat vaikutukset ovat keskeisiä ja niiden kunnolliseen selvittämiseen ohjaa paitsi poronhoitolaki ja valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, myös alueelle vahvistettu Länsi-Lapin maakuntakaava. Ympäristölle aiheutetut muutokset vaikuttavat keskeisesti poronhoitoon. Poroelinkeinoon kohdistuvat vaikutukset tulee arvioida riittävän laajasti. Arvioinnissa tulee selvittää alueen merkitys poronhoidolle. Arvioinnissa tulee myös selvittää kaikkien rakennelmien (voimalat, voimajohto ym.) ja toimintojen vaikutukset porolaitumiin (määrä, laatu), porojen laidunten käyttöön, poronhoitotoimintaan (muuttuminen/vaikeutuminen, turvallisuusriskit ym.) ja sen rakenteisiin (erotusaidat, laidunkiertoaidat ym.). Lisäksi myös mahdollisia poroille aiheutuvia vahinkoja (liikenne, tippuva jää) tulee selvittää. YVA-menettelyn porotalousvaikutusten arvioinnissa tulee käsitellä niin rakentamisen aikaisia kuin toiminnan aikaisiakin vaikutuksia. Menettelyssä tulee etsiä toimenpiteitä haitallisten vaikutusten lieventämiseen ja kompensointiin yhteistyössä elinkeinon harjoittajien kanssa. Poronhoitoon kohdistuvia vaikutuksia aiotaan YVA-ohjelman mukaan selvittää olemassa olevien tietojen avulla poronhoidon rakenteista sekä haastattelemalla paliskunnan osakkaita. Lisäksi poronhoitajien kanssa aiotaan järjestää neuvottelu hankkeesta. Karttatarkasteluja poronhoidon toiminnasta suhteessa tuulipuistoon on syytä tehdä sekä toiminnan lähialueella että koko paliskunnan alueella. Arvioinnin lähemmän tarkastelualueen tulee olla tarpeeksi laaja, sillä paliskunta laitumineen, muine toiminnallisine alueineen ja rakenteineen on yhtenäinen toimintaympäristö ja muutokset sen yhdessä osassa voivat vaikuttaa myös muualle. Lisäksi aiotaan selvittää yhteisvaikutukset muiden mahdollisesti lähialueelle rakennettavien tuulipuistojen (Leipiö, Onkalo, Halmekangas) kanssa. Arviointisuunnitelma vaikuttaa riittävältä. Mikäli tuulipuisto rakennetaan, tulee sen vaikutuksia seurata ympäristöön kohdistuvien vaikutusten lisäksi myös poronhoidon osalta, sillä tuulipuistojen vaikutuksista poroihin ja poronhoitoon ei ole kattavaa tietoa olemassa ja toiminta voi myös aiheuttaa vaikutuksia, joita ei voida ennalta arvata. Nämäkin vaikutukset tulee niiden ilmetessä korvata/ kompensoida ja pyrkiä lieventämään. Näitä varten tulee perustaa esimerkiksi vuosittain tai tarpeen mukaan kokoontuva vaikutusten seurantaryhmä. Muutamissa hankkeissa on hankittu GPS-pantoja porojen laidunten käytön seurantaan. Lisää tietoa vaikutusten arvioinnista, haittojen lieventämisestä ja seurannasta on esim. poroyva-oppaassa: poroyva Alueen paliskunta on kutsuttu YVA-menettelyn seurantaryhmään ja paliskunnalta sekä Paliskuntain yhdistykseltä on pyydetty lausunnot YVAohjelmasta. Näin tulee toimia, jotta poronhoitolain velvoitteet ja YVA-lain osallistumiselle ja tiedonsaannille asetetut tavoitteet täyttyvät. Paliskuntaa on lisäksi syytä haastatella, sekä neuvotella ja sopia vaikutusten seurannasta ja kompensoinnista. Paliskuntain yhdistys muistuttaa, että

11 11/15 hyvä neuvottelukäytäntö tarkoittaa sitä, että neuvottelut aloitetaan riittävän aikaisessa vaiheessa, ja että neuvotteluiden lähtökohtana on todellinen mahdollisuus vaikuttaa asioihin. Alueen maakuntakaavasta tulee määräyksiä, jotka poronhoitolain ja VATien kanssa edellyttävät erityistä poronhoidon huomioon ottamista. YVA-menettelyssä tulee arvioida asianmukaisesti kaikki poroelinkeinoon kohdistuvat vaikutukset - myös yhteisvaikutukset alueelle suunniteltujen muiden tuulipuistojen kanssa. Tuulipuiston rakentamisesta ja toiminnasta aiheutuvat haitat ja menetykset tulee pyrkiä lieventämään ja korvata Isosydänmaan paliskunnalle täysimääräisesti. Hankkeen vaikutuksia tulee seurata. Näistä asioista tulee neuvotella paliskunnan kanssa. Fingrid Oy Fingrid Oyj kiittää mahdollisuudesta lausua arviointiohjelmasta ja lausuu seuraavaa: Simon Seipinmäen ja Tikkalan tuulivoimapuistot Fingrid Oyj on valtakunnallinen kantaverkkoyhtiö, joka vastaa Suomen sähköjärjestelmän toimivuudesta sähkömarkkinalain perusteella sille myönnetyn sähköverkkoluvan ehtojen mukaisesti. Yhtiön on hoidettava sähkömarkkinalain edellyttämät velvoitteet pitkäjänteisesti siten, että kantaverkko on käyttövarma ja siirtokyvyltään riittävä. Kantaverkkoyhtiöllä on sähkömarkkinalaissa määritelty verkon kehittämis-ja liittämisvelvollisuus. Verkonhaltijan tulee pyynnöstä ja kohtuullista korvausta vastaan liittää verkkoonsa tekniset vaatimukset täyttävät sähkön käyttöpaikat ja sähköntuotantolaitokset toiminta-alueellaan. Kantaverkkoliityntöjen tulee täyttää tekniset vaatimukset, jotka on esitetty Fingridin yleisissä liittymisehdoissa (YLE). Liittymisehtoja noudattamalla varmistetaan järjestelmien tekninen yhteensopivuus. Niissä myös määritellään sopimuspuolten liityntää koskevat oikeudet ja velvollisuudet. Yleisten liittymisehtojen lisäksi voimalaitosten tulee täyttää Fingridin järjestelmätekniset vaatimukset (VJV). Asiakas huolehtii omaan sähköverkkoon suoraan tai välillisesti liittyvien osapuolien kanssa siitä, että myös niiden sähköverkot ja niihin liittyvät laitteistot täyttävät kantaverkkoa koskevat liittymisehdot ja järjestelmätekniset vaatimukset. Kustakin liitynnästä sovitaan erillisellä liittymissopimuksella tapauskohtaisesti. Fingrid laatii Suomen sähkönsiirtoverkon kehityssuunnitelmat ja periaatteelliset ratkaisut yhtenä kokonaisuutena. Tavoitteena on, yhteistyössä nykyisten ja uusien verkkoliityntää suunnittelevien tahojen kanssa varmistaa teknistaloudellisesi parhaat verkkoratkaisut ja liityntätavat. Tuulipuistojen verkkoliityntä ja liittymisjohdot kuuluvat olennaisena osana tuulivoimapuistoon ja sen toteuttamismahdollisuuksiin. Simon Seipinmäen ja Tikkalan tuulivoimapuistojen arviointiohjelmassa on esitetty kohdassa 4.2 kaksi alustavaa vaihtoehtoa tuulivoimapuistojen liittämiseksi sähköverkkoon. Edellä mainitut liityntävaihtoehdot ovat Fingridin ja hankkeesta vastaavan käymien keskustelujen mukaisia.

12 12/15 Fingridin näkemyksen mukaan YVA:ssa tulisi lisäksi tarkastella liityntää Raasakka -Isohaara 110 kv voimajohdon Kittilänjärven haarapisteeseen, jolloin tämä uusi voimajohto hankealueelta Kittilänjärven haarapisteeseen sijoittuisi nykyisen Raasakka -Isohaara 110 kv voimajohdon rinnalle. Edellä mainittu liityntävaihtoehto tarjoaisi lisävaihtoehtoja alueellisten voimansiirtoratkaisujen tarkasteluun ja alueen tuulivoimahankkeiden yhteensovittamiseen. Muutenkin hankkeen ympäristövaikutustenarviointimenettelyssä tulee varmistaa alueen muiden tuulivoimasuunnitelmien ja niihin liittyvien voimajohtojen huomioon ottaminen. Yhtiöllä ei ole muuta huomautettavaa arviointiohjelmasta. YVA:n osalta hankkeessa yhteyshenkilönä toimii Mika Penttilä ja liitynnän osalta hankevastaavan tulee olla yhteydessä yhtiössämme Petri Parviaiseen Digita Networks Oy Seuraavaan kuvaan (Liite 1) on merkitty mustalla kolmiolla tuulivoimalat ja vihreällä pallukoilla nähdään alueella asuva väestö. Suunniteltujen tuulivoimaloiden ympäristössä antennitv-vastaanotto tapahtuu Tervolan /40.50 km tuulipuistosta asemalle) pääasemalta sekä Simon (2-10 km) täyteasemalta. Eniten ongelmia on ennustettavissa alueelle jossa antennitvvastaanotto tapahtuu suoraan suunniteltujen tuulivoimaloiden yli (rajattu ruskealla). Mahdollisella ongelma-alueella on noin 200 asukasta. Suoraan suunnitellun tuulivoimala-alueen yli ei näyttäisi tapahtuvan antennitv-vastaanottoa; kuitenkin ollaan niin lähellä tuulivoimaloita että yksittäisissä tapauksissa tuulivoimalat saattavat aiheuttaa häiriöitä antennitv-vastaanottoon. Tuulivoimalat eivät häiritse Digitan tiedonsiirtoyhteyksiä (linkkejä).

13 13/15

14 14/15 Kemi-Tornion lintuharrastajat Xenus ry Yhdistyksemme mielestä Seipimäen ja Tikkalan alueille voi rakentaa korkeintaan 4 6 tuulivoimalaa. Esitämme mielipiteemme tueksi seuraavat perustelut: 1. Perämeren pohjukan rannikko, Simo mukaan luettuna, on lintujen muuton kannalta pullonkaula-aluetta. Muutto tiivistyy alueella, koska suurin osa muuttajista lähtee seuraamaan rannikkoa sen läheisyyteen saavuttuaan. Sille ja sen läheisyyteen sijoittuu valtakunnallisesti merkittävä päämuuttoreitti mm. piekanalle, kurjelle ja kuikkalinnuille. Suunnitellun tuulivoimala-alueen halki muuttaa parhaina päivinä mm. satoja hanhia, petolintuja ja kurkia. Rannikon läheisyydessä tulee olla vähintään 5 6 km leveä tuulimyllyistä vapaa muuttoreitti. 2. Simossa ovat jo Onkalon, Halmeskankaan ja Leipiön tuulivoimalat rannikkoa seuraavan muuttoreitin vaikutuspiirissä ja samalla reitillä on myllyjä myös Kuivaniemessä ja Iissä. Uudet myllyt lisäisivät lintujen törmäysriskiä huomattavasti. 3. Tuulimyllyalueen kohdalla on myös tärkeä arktisten sorsien (mustalintu ja pilkkasiipi) muuttoreitti. Ne lepäilevät Simon saariston edustalla, mistä ne suuntaavat kulkunsa mantereen ylle pääasiassa Simoniemen ja Ykskuusen välistä. Rannikon tuntumassa jopa satapäiset parvet ottavat kierrellen korkeutta ja suuntaavat sitten matkansa kohti pohjoista. 4. Suunnitelluilla myllyalueilla ja niiden läheisyydessä on 4 5 uhanalaisten ja erityistä suojelua vaativien lajien reviiriä. Myllyt muodostavat niille suuren riskin, koska ne liikkuvat päivittäin laajalla alueella. Esimerkiksi kalasääsket ja kaakkurit käyvät merellä kalassa monta kertaa päivässä. Minimietäisyys suojelua vaativien lajien pesäpaikkoihin on oltava vähintään 3 km. 5. Tuulimyllyjen minimietäisyys Natura-, soidensuojelu- ja vanhojen metsien suojelualueista tulee olla vähintään 3 km. 6. Tuulimyllyjen korkeus on kasvanut kovasti, minkä vuoksi ne ovat linnuille entistä suurempi riski. 7. Sähkölinjat tulee soiden ja muiden avointen alueiden kohdalla merkitä varoituspalloilla. Linjojen tulee olla sellaisia, etteivät ne aiheuta vaaraa tolppiin ja langoille laskeutuville isoille petolinnuille. BirdLife Suomi on Ympäristöministeriön Tuulivoima ja linnusto -hanketta varten määritellyt suurikokoisten lintulajien päämuuttoreitit Suomessa. Hankkeessa tuotetaan myös ohjeistus linnuston huomioimiseksi tuulivoimalahankkeissa. Raportit ja niihin liittyvät muuttoreittikartat julkaistaan, kun Ympäristöministeriö on ne lopullisesti hyväksynyt. Tämä tapahtuu todennäköisesti alkuvuoden 2014 aikana, jonka jälkeen materiaalit ovat kaikkien käytettävissä. Uusia tuulivoimalalupia ei tule myöntää ennen raportin valmistumista eikä raportin valmistumisen jälkeenkään valtakunnallisesti merkittäviksi todettujen päämuuttoreittien alueille.

15 15/15 Maksniemen Erämiehet ry Maksniemen Erämiehet ry:n kanta Simon Seipimäen-Tikkalan tuulivoimahankkeeseen on kielteinen. Tikkalan alue on Maksniemen Erämiehet ry:n parasta metsästysaluetta. Alueella on seuramme parhaat kanalintualueet ja se on myös hirvenmetsästyksen kannalta keskeisintä aluetta. Katsomme, että hanke vaarantaa metsästysmahdollisuuksia ja riistakantoja. Hanke heikentää myös oleellisesti alueen käyttämistä metsästyskoirien koetoiminnassa. Kaikki hankkeeseen liittyvä maapohjan käsittely, metsien hakkaaminen voimala-alueilta sekä tiestön rakentaminen vähentävät tosiasiallisesti metsästysaluettamme. Tiestön ja voimala-alueiden rakentaminen vaikuttaa negatiivisesti riistakantoihin, koska se pirstoo riistaeläinten elinalueita. Lisäksi alueelle pääsee aikaisempaa helpommin, jolloin metsästyspaine alueella kasvaa. Myös salametsästyksen mahdollisuus kasvaa. Mielipiteet Mielipide 1 Seipimäen hankkeen osalta haluan kiinnittää huomiota siihen, että Viantiejoen itäpuolella kulkevan paikallistien varsi on potentiaalista asuinrakentamisen aluetta, Näin ollen tuulivoimaloiden sijoittaminen lähemmäs kuin 1100 m (arvio) tiestä heikentää maiden arvoa. Arvon menetys on korvattava maanomistajille. Mielipide 2 Muistutus 1 Rakentamalla ja sijoittamalla VE1-VE4 myllyt kunnioitettujen sääntöjen mukaisesti etäisyydelle asutuksesta ja vapaa-ajan asunnoista lisää pyynnön kunnioittaa myös seuraavaa: sijoittaan myllyt napakorkeus x 10 etäisyydelle Viantiejoesta. Pyyntö perustuu jokivarren paremman elinvoimaisuuden mahdollistavaan kehittämiseen jatkossa. Joella on siinä merkittävä osuus. Muistutus 2 Yhtiönä toivon Rajakirin ja suurten yhteistyökumppanien osallistuvan suunnitteluun jokivarren ja kylän elinkelpoisuuden sekä matkailun kehittämiseksi. Yhteistyöllä on parhaat lopputulokset ja toteutuksissa on tilaa hyvälle tahdolle. Lausunto Allekirjoittanut on lähettänyt Seipimäki-Tikkala tuulivoiman rakentamiseen kytkettyjä kehityssuunnitelma-aihioita ELY-keskukseen ja Peräpohjolan kehitys ry:een. Ne liittyvät osittaiseen joen entisöintiin virkistyskalastukseen ja monikäyttöiseen vaellusreitistöön. Pienemmät hankkeet ovat riistanhoidon, marjastuksen ja muun luontokäytön kompensointia menetettyjen alueiden korvaamiseksi eri. Jäljelle jäävää aluetta hyödynnetään kestävän kehityksen arvoilla myös matkailuun. Hankeaihioissa on mukana tuulivoimapositiivinen näkökanta ja mahdollisuus sen brändin kohottamiseen niin tutkimuksien kuin rakenteiden kautta. Mielipide 3 Mielipide erillisenä liitteenä.