OPETUSMINISTERIÖN SELVITYS

Transkriptio

1 SIVISTYSVALIOKUNNAN LAUSUNTO 6/2002 vp Ministeriön selvitys opetusalan koulutuskeskukselle asetettujen tavoitteiden toteutumisesta Opetusministeriölle JOHDANTO Vireilletulo Ammattikasvatushallinnon koulutuskeskus ja Heinolan kurssikeskus yhdistettiin hallinnollisesti yhdeksi yksiköksi lukien lailla Opetusalan koulutuskeskuksesta (1259/1997). Opetusalan koulutuskeskuksen tehtävänä on mainitun lain 1 :n mukaan järjestää opettajien ja opetustoimen muun henkilöstön jatko- ja täydennyskoulutusta sekä tähän toimintaan liittyviä oheispalveluja. Hyväksyessään lain eduskunta edellytti, että hallitus seuraa lain toteutumista ja tekee viimeistään neljän vuoden kuluttua selvityksen siitä, ovatko Opetusalan koulutuskeskukselle asetetut tavoitteet sekä ammatillisen että yleissivistävän opetushenkilöstön täydennyskoulutuksen ja taloudellisten toimintamahdollisuuksien osalta toteutuneet (SiVM 21/1997 vp). Edelleen eduskunta edellytti, että ammattikasvatushallinnon koulutuskeskukseen kehittynyt ammatillisten oppilaitosten ja ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen henkilöstön korkeatasoisen täydennyskoulutuksen erityisosaaminen, asiantuntemus, asiakassuhteet ja yhteistyöverkostot sekä Heinolan kurssikeskuksessa kehittynyt yleissivistävän täydennyskoulutuksen korkeatasoinen osaaminen hyödynnetään siten, että uuden koulutuskeskuksen mahdollisuudet kehittyä koulutustarpeita vastaavaksi ja tasokkaaksi yksiköksi turvataan. Koulutusta järjestetään erityisesti Heinolassa ja Tampereella sekä muilla paikkakunnilla, missä koulutuksen järjestäminen on tarkoituksenmukaista ja koulutusta hankitaan sieltä, missä kulloinkin on saatavissa paras asiantuntemus. Sivistysvaliokunta sai eduskunnan edellyttämän selvityksen Asiantuntijat Valiokunnassa ovat olleet kuultavina - suunnittelupäällikkö Jouko Könnölä, opetusministeriö - johtaja Reijo Jouttimäki ja koulutussuunnittelija Pentti Eloranta, Opetusalan koulutuskeskus. OPETUSMINISTERIÖN SELVITYS MINS 3/2002 vp Opetusministeriön selvityksessä käsitellään lain tavoitteiden toteutumista, koulutuskeskuksen toimintaa, hallintoa ja taloutta. Selvitys on laadittu Opetushallituksen ja Opetusalan koulutuskeskuksen (jäljempänä OPEKO) toimittaman kirjallisen aineiston perusteella. Lain tavoitteiden toteutumisesta ministeriön selvityksessä todetaan mm., että Opetusalan koulutuskeskuksen perustamisen yhtenä tavoit- Versio 2.0

2 teena oli tehostaa kahden erillisen yksikön toimintaa yhdistämällä ne hallinnollisesti. Hallinnon ja tukipalvelujen yhdistämisellä sekä sen jälkeen toteutetuilla muilla toimenpiteillä on tehostettu koulutuskeskusten toimintaa ja kapasiteetin käyttöastetta. Koulutuskeskus on lisännyt yhteistyötä korkeakoulujen ja niiden täydennyskoulutuskeskusten kanssa sekä lisännyt kurssitarjontaansa muilla kuin sijaintipaikkakunnillaan, mikä toisaalta on vähentänyt omien vuokrattujen tilojen käyttöastetta. Toiminnan järkiperäistäminen on onnistunut hyvin niissä rajoissa, jotka toiminta kahdessa toimipisteessä asettaa. Lain toisena tavoitteena on taloudellisen ja toiminnallisen ohjauksen saattaminen aikaisempaa paremmin vastaamaan koulutustoiminnan asettamia vaatimuksia. Kahden erillisen yksikön yhdistyminen sekä Opetusalan koulutuskeskuksen edellä kuvattu johtamisjärjestelmä ovat parantaneet sen edellytyksiä suunnata koulutustarjontaansa koulutuspoliittisten painopisteiden ja koulutuskysynnän mukaisesti. Opetusalan koulutuskeskuksen lisäksi opetushallitus ja lääninhallitukset järjestävät opetushenkilöstön koulutustoimintaa opetusministeriön määrärahoilla. Opetusalan koulutuskeskuksen, Opetushallituksen ja lääninhallitusten järjestämän opetushenkilöstön täydennyskoulutuksen työnjaosta on kuitenkin selkeästi sovittu järjestäjien kesken. Koordinaatioon tähtäävä yhteistyö Opetusalan koulutuskeskuksen ja Opetushallituksen sekä myös lääninhallitusten kesken on säännöllistä. Yhteistyön voi ennakoida lisääntyvän, koska käynnistynyttä peruskoulun ja lukion opetussuunnitelmatyötä on suunniteltu tuettavan Opetushallituksen, koulutuskeskuksen ja lääninhallitusten yhteisesti toteuttamalla koulutus- ja konsultointiohjelmalla. Opetushallituksen maksupalvelutoimintana järjestämä opetustoimen henkilöstökoulutus on pääosin Opetushallituksen omaan asiantuntemukseen perustuvia lyhytkestoisia (1 2 päivää) tiedotusluonteisia koulutustilaisuuksia ja konferensseja sekä konsultointi-, selvitys- ja arviointipalveluja. Pääsääntöisesti nämä tilaisuudet järjestetään viraston auditoriossa ja niiden toteutukseen käytetään pääasiassa viraston omia asiantuntijoita. Lääninhallitusten järjestämän opetushenkilöstön täydennyskoulutuksen painopisteistä sovitaan opetusministeriön ja lääninhallitusten tulossopimuksissa. Lääninhallitusten tukeman opetushenkilöstön täydennyskoulutuksen pääpaino on lyhytkestoisessa informaatio-ohjauksessa sekä alueellisen näkökulman painottamisessa koulutuksessa. Taloudellisista toimintamahdollisuuksista selvityksessä todetaan, että Opetusalan koulutuskeskus on, kuten lain valmistelun yhteydessä ennakoitiin, kohdannut ensimmäisinä toimintavuosinaan varsin suuria taloudellisia vaikeuksia, vaikka jokaisesta toimintavuodesta on juuri ja juuri selvitty. Kustannusrakennetta on koko toiminnan ajan tervehdytetty, järjestelmällisimmin koulutuskeskuksen johtokunnan vahvistettua talouden tervehdyttämissuunnitelman Koulutuksen järjestämisen yksikkökustannukset ja erityisesti kiinteiden yleiskustannusten osuus ovat alentuneet aikaisempaan kahden koulutuskeskuksen tilanteeseen verrattuna. Tältä osin Opetusalan koulutuskeskuksesta annetun lain tavoitteet ovat toteutuneet, vaikka kustannusrakenteen tervehdyttämisen jatkamiseen on aihetta. Opetusalan koulutuskeskuksen taloutta rasittavat ennen kaikkea Heinolan toimipisteen korkeat vuokrakustannukset, toimitilojen matala käyttöaste sekä suojellut tai varjellut rakennukset ja muut tilat, jotka eivät ole välttämättömiä keskuksen toiminnan kannalta ja joiden vuokrat ja ylläpito aiheuttavat keskukselle vuositasolla noin euron (1,3 miljoonan markan) ylimääräiset kustannukset. Opetusalan koulutuskeskus on sille asetettujen tavoitteiden mukaisesti onnistunut lisäämään koulutustarjontaansa keskuksen sijaintipaikkojen ulkopuolella. Tämä kehitys on olennaisesti parantanut keskuksen koulutuspalvelujen saavutettavuutta maan eri osissa ja lisännyt täydennyskoulutuksen tarjonnan alueellista tasaarvoa, mutta samalla myös osaltaan alentanut keskuksen omien toimitilojen käyttöastetta. Keskuksen omien koulutustilojen käyttöasteen 2

3 nostamista rajoittaa myös päätoimipaikan liikenneyhteyksien kannalta epäsuotuisa sijainti. Selvityksen mukaan raskaasta kustannusrakenteesta johtuen koulutuskeskuksen taloudellista kilpailuasemaa muihin vastaavan koulutuksen järjestäjiin verrattuna voi pitää epäedullisena. Vaikka koulutuskeskuksen toiminnan kehittämisessä on monin tavoin edistytty, keskuksella ei ole käytännössä taloudellisia mahdollisuuksia investoida sen kilpailukykyä parantavaan koulutustuotteiden kehitystyöhön. Johtopäätöksenä selvityksessä todetaan, että Opetusalan koulutuskeskus on kehittynyt opetusalan henkilöstökoulutuksen järjestäjä sille lainsäädännössä ja tulosohjauksessa asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Koulutuskeskuksen perustehtävä on opetustoimen henkilöstön kansallista koulutuspolitiikkaa tukevan täydennys- ja lisäkoulutuksen järjestäminen. Tämä koulutus on laajuudeltaan pääsääntöisesti useamman opintoviikon opiskelutyötä edellyttävää. Opetusalan koulutuskeskus on myös pyrkinyt erikoistumaan toimialan arviointitulosten sekä hyvien tulosten, järjestelyjen ja hyvien käytäntöjen levittämiseen. Koulutuspalveluja on kasvavassa määrin voitu järjestää myös niiden maakuntien alueella, joista koulutuskeskuksen toimipisteet eivät ole helposti saavutettavissa, erityisesti Itä- ja Pohjois-Suomessa. Tämä kehitys vahvistaa osaltaan pyrkimystä siirtyä yksittäisistä kursseista ja ohjelmista kohti työyhteisöllistä kouluttautumista. Koulutuskeskuksen kehittämisessä on keskeistä verkostoituminen ja yhteistyö ennen kaikkea muiden opettajakoulutuksen järjestäjien, erityisesti yliopistojen opettajankoulutuslaitosten ja täydennyskoulutuskeskusten ja ammattikorkeakoulujen kanssa. Koulutusta ja kouluttajia tulee hankkia sieltä, missä kulloinkin on saatavissa paras asiantuntemus. Yhteistyön tulisi myös edistää opetushenkilöstön perus- ja jatkokoulutuksen jatkuvuuden muodostumista. Samoin koulutuskeskuksen yhteistyötä ja koulutuspalvelujen koordinointia Opetushallituksen ja lääninhallitusten kanssa tulee edelleen vahvistaa. Nämä kehittämistavoitteet on asetettu myös koulutuskeskuksen omissa toiminta- ja taloussuunnitelmissa. Taloudellisten toimintaedellytysten kehittämisestä ministeriö toteaa, että Opetusalan koulutuskeskuksen kustannusrakenteen jatkuva tervehdyttäminen on tarpeen myös lähivuosina. Koulutuskeskuksen kilpailuasema pysyy onnistuneestakin saneerauksesta huolimatta epäedullisena. Keskuksen toiminta ja sen kehittäminen kahdella paikkakunnalla ja erityisesti Heinolan kulttuurihistoriallisesti suojelluissa tai varjelluissa tiloissa aiheuttavat keskukselle sen kilpailuasemaa vaikeuttavia ylimääräisiä kustannuksia myös lähitulevaisuudessa. Tehokkaimmin Opetusalan koulutuskeskuksen kustannusrakennetta parantaisi Heinolan toimi- ja majoitustilojen vuokran määrittely tilojen käytön perusteella. Tämä edellyttää kuitenkin nykyisen vuokrasopimuksen irtisanomista ja uuden neuvottelemista, mikä puolestaan on mahdollista aikaisintaan 36 kuukautta nykyisen vuokrasopimuksen irtisanomisen jälkeen eli vasta vuonna Näissä olosuhteissa ja ottaen erityisesti huomioon keskuksen koulutustoiminnan kehittämistarpeet, voidaan pitää perusteltuna korottaa valtion talousarviossa Opetusalan koulutuskeskukselle osoitettua tukea. Valtion talousarviosta maksettavan tuen lisäys on perusteltua sitoa keskuksen tilakustannuksiin, erityisesti, kun huomattava osa niistä johtuu keskuksen toiminnan kannalta tarpeettomista, mutta kulttuurihistoriallisesti arvokkaista tiloista ja niiden ylläpidosta. Tämä merkitsisi valtion talousarvion momentin Opetusalan koulutuskeskuksen määrärahan korottamista nykytasoon verrattuna noin eurolla (0,9 1,3 miljoonalla markalla). 3

4 VALIOKUNNAN KANNANOTOT Perustelut Säädettäessä lakia Opetusalan koulutuskeskuksesta vuonna 1997 tavoitteena oli järkiperäistää Ammattikasvatushallinnon koulutuskeskuksen ja Heinolan kurssikeskuksen toimintaa siten, että keskukset yhdistettiin hallinnollisesti yhteen yksikköön. Tavoitteena oli myös saada taloudellinen ja toiminnallinen ohjaus paremmin vastaamaan koulutustoiminnan asettamia vaatimuksia. Sivistysvaliokunta korosti tuolloin sitä, että opettajien kehittyminen ja kouluttautuminen muuttuvien ammatillisten vaatimusten mukaisesti edellyttävät tehokasta ja ajanmukaista täydennyskoulutusta. Pyrkimyksenä on, että opetusalalla toimivilla on kulloinkin uusien odotusten ja muuttuneiden ammattiroolien mukaiset valmiudet, jotta he voivat toimia tehtävässään kulloistenkin toiminnallisten ja pedagogisten periaatteiden mukaisesti. Opetusalan koulutuskeskuksen strategisena tavoitteena on ollut erikoistua kansallisten painopisteiden mukaisen henkilöstön koulutuksen järjestämiseen. Yli puolet koulutuskeskuksen järjestämästä koulutuksesta on kohdistunut kulloinkin valtion talousarvion yhteydessä päätetyille koulutuspolitiikan painopistealueille. Tällaisia ovat olleet esimerkiksi työssäoppiminen, opetushenkilöstön tietotekniikkataidot, matematiikan ja luonnontieteiden opetus ja ennalta ehkäisevä huumetyö. Noin puolet koulutuksesta on ollut opetustoimen henkilöstön pitkäkestoista lisäkoulutusta. Valiokunta kannattaa opetusministeriön selvityksessä todettua siitä, että koulutuskeskuksen tulee nykyistä enemmän pyrkiä tukemaan kansallisten hankkeiden toteutusta kuten opetussuunnitelmauudistusten onnistumista sekä arviointitulosten levitystä. Valiokunta korostaa Opetusalan koulutuskeskuksen ajankohtaisena koulutustehtävänä paikallisen ja koulukohtaisen arviointityön merkitystä ja siihen liittyvää arviointikoulutuksen tarvetta. Myös oppilaitosten johdon ja rehtorien johtamiskoulutus tulee olla painopistealueena. Niin opetuksen sisällölliset muutokset kuin koko koulun toimintakulttuurin muutos vaativat entistä enemmän täydennyskoulutusta. Valiokunta korostaa sitä, että koulussa viime vuosina tapahtunut ja koko ajan tapahtuva syvällinen muutos edellyttää panostusta täydennyskoulutukseen nykyistä enemmän. Valiokunnan käsityksen mukaan Opetusalan koulutuskeskus osaltaan hoitaa asianmukaisesti opettajien täydennyskoulutustehtävänsä. Valiokunta esittää kuitenkin, että jatkossa panostetaan myös opetusalan muun henkilöstön koulutukseen. Opetusalan koulutuskeskus on valiokunnan käsityksen mukaan pystynyt vakiinnuttamaan asemansa ensisijaiseksi määritellyn kohderyhmän osalta eli esi- ja perusopetuksen, lukion ja ammatillisen koulutuksen sekä aikuiskoulutuksen osalta. Myös muu koulutus on suurelta osin suuntautunut kansallisille koulutuspoliittisille painopistealueille. Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että Opetusalan koulutuskeskuksen tarkoituksena on ollut järjestää koulutusta koko opetusalan henkilöstölle. Valitettavasti muun henkilöstön kuin opettajien täydennyskoulutusta ei ole voitu riittävästi järjestää. Valiokunta pitää välttämättömänä, että Opetusalan koulutuskeskus järjestää jatkossa koulutustarjontaa kasvavasti myös ammatillisen koulutuksen suuntaan ja koko opetustoimen henkilöstölle, esimerkiksi kirjastonhoitajille ja koulunkäyntiavustajille. Valiokunta on huolissaan koulutuskeskuksen taloudellisista toimintaedellytyksistä. Taloudellista tilannetta vaikeuttaa erityisesti Heinolan yksikön toimiminen kulttuurihistoriallisesti suojelluissa tiloissa. Tilakustannukset puolestaan heikentävät koulutuskeskuksen varsinaisen toiminnan toteuttamismahdollisuuksia ja hankaloittavat sen kilpailuasemaa muihin vastaavaa koulutusta järjestäviin nähden. Valiokunnan mielestä tilaongelmat tulisi ratkaista pikaisesti niin Heinolassa kuin Tampereella siten, että varsinainen toiminta ja koulutuskeskuksen kehittäminen voi jatkua asianmukaisesti. Opetusministeriön selvityksen mukaan Opetusalan koulutuskeskus on sille asetettujen tavoitteiden mukaisesti onnistunut lisäämään kou- 4

5 lutustarjontaansa keskuksen sijaintipaikkojen ulkopuolella. Valiokunta painottaa sitä, että koulutuskeskuksen tulee mahdollisuuksien mukaan palvella opetusalan henkilöstön täydennyskoulutustarvetta koko maassa. Lausunto Lausuntonaan sivistysvaliokunta kunnioittavasti esittää, että opetusministeriö ottaa huomioon, mitä edellä on esitetty. Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 2002 Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa vpj. jäs. Jukka Gustafsson /sd Tapio Karjalainen /sd Tanja Karpela /kesk Inkeri Kerola /kesk Timo E. Korva /kesk Irina Krohn /vihr Markku Markkula /kok vjäs. Osmo Puhakka /kesk Säde Tahvanainen /sd (osittain) Irja Tulonen /kok Unto Valpas /vas Pia Viitanen /sd Lauri Oinonen /kesk. Valiokunnan sihteerinä on toiminut valiokuntaneuvos Marjo Hakkila. 5