KONTIOLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 10/2017 1

Transkriptio

1 KONTIOLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 10/ Kunnanhallitus Aika klo 17:30-19:15 Paikka Kunnantalo, kunnanhallituksen kokoushuone Käsitellyt asiat :t Otsikko Sivu 140 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Pöytäkirjantarkastajat Kontiolahden kunnan kuntalaiskyselyn 2016 tulokset Kunnanhallituksen lausunto kuntien maaseudun elinvoiman kehittämisestä maaseutuhallinnon siirtyessä maakuntaan Kontiorannan alueen asemakaavoittaminen Omavelkaisen takauksen antaminen Kiinteistö Oy Kontiolahden Vuokrataloille / Suutelantien aravalainan takaisin maksaminen / päätöksen päivittäminen lainasumman ja takausmäärän osalta 146 Omavelkaisen takauksen antaminen Kiinteistö Oy Kontiolahden Vuokrataloille / Leppäjonojen perusparannuslainan takaisin maksaminen / päätöksen päivittäminen lainasumman ja takausmäärän osalta Sisäisen valvonnan ohjeiden päivitys Maksumääräysoikeudet Kunnanhallituksen laskujen hyväksyjät vuonna Antti Kauppisen testamentti Kontiolahden kunnalle / Päätöksentekijän päivittäminen Valtionosuuden tarkistamisen hyväksyminen vuodelle Tyyne ja Reino Puhakan stipendirahaston perustaminen Tilivelvolliset viranhaltijat Täyttöluvat Jyty Kontiolahti ry:n luottamusmiesten määrä ja ajankäyttö toimikaudella Sopimus kuntouttavasta työtoiminnasta ja työllistämisestä Kontiolahden kunnassa Paikallissopimus pysäköintimaksujen korvaamisesta Virka- ja työvapaan hakeminen kuntoutuksen ajalle Ilmoitusasiat 46

2 KONTIOLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 10/ Kunnanhallitus Saapuvilla olleet jäse net Haukka Pertti puheenjohtaja Puumalainen Jukka 1. vpj. Sihvonen Aulikki 2. vpj. Suvanto Johanna jäsen Hiltunen Mika jäsen Paalanen Saara jäsen Poissa 145 ja 146 klo Sivonen Miitri jäsen Möntti Pirkko jäsen Poissa 145 ja 146 klo Muut saapuvilla olleet Kuusela Mika kv:n puheenjohtaja Nyyssönen Leena kv:n 1. vpj. Tikkanen Mauri kv:n 2. vpj. Penttilä Jere kunnanjoht., esitt. Pietikäinen Pauliina talousjoht., ptk:npit. Poissa Toppi Seppo jäsen Allekirjoitukset Pertti Haukka puheenjohtaja Pauliina Pietikäinen pöytäkirjanpitäjä Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja on tarkastettu ja todettu kokouksen kulun mukaiseksi. Kontiolahti Miitri Sivonen Mika Hiltunen Pöytäkirja yleisesti nähtävänä Kunnantalo, keskushallinto alkaen pöytäkirjanpitäjä Pauliina Pietikäinen

3 KONTIOLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 10/ Kunnanhallitus Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Kunnanhallitus Puheenjohtajan ehdotus: Kokous todetaan lailliseksi ja päätösvaltaiseksi.

4 KONTIOLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 10/ Kunnanhallitus Pöytäkirjantarkastajat Kunnanhallitus Puheenjohtajan ehdotus: Valitaan kaksi pöytäkirjantarkastajaa. Pöytäkirjantarkastajiksi valittiin Miitri Sivonen ja Mika Hiltunen.

5 KONTIOLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 10/ Kunnanhallitus Kontiolahden kunnan kuntalaiskyselyn 2016 tulokset 118/ /2017 Kunnanhallitus Taloustutkimus Oy on toteuttanut yhteistyössä Kontiolahden kunnan kanssa kuntalaiskyselyn, jossa Kontiolahden kunnan kotitalouksilla oli mahdollisuus ilmaista mielipiteensä Kontiolahden kunnan tuottamista palveluista. Edellisen kerran vastaavanlainen kysely toteutettiin neljä vuotta sitten. Tutkimus toteutettiin Kontiolahden kunnan toimeksiannosta välisenä aikana. Tutkimus tehtiin kirjekysely- ja Internet-kyselytutkimusten yhdistelmänä. Kyselyn kohderyhmänä olivat Kontiolahden kunnan täysi-ikäiset asukkaat. Kyselylomake paperisena versiona jaettiin Kontiolahden talouksiin osoitteettomana jakeluna. Kokonaisuudessaan jaettiin noin 6100 paperilomaketta. Lomakkeen saatekirjeessä oli ohjeistettu vastaaminen siten, että halutessaan kuntalaiset saivat vastata paperilomakkeella tai Internet-lomakkeella. Linkki Internet-lomakkeelle löytyi Kontiolahden kunnan Internet-ja facebook-sivuilta. Itse vastaaminen tapahtui käyttäjätunnuksen ja salasanan syöttämisen jälkeen Taloustutkimus Oy:n tutkimussivustolla, jonne annetut tiedot myös tallentuivat. Jos samassa taloudessa kaksi henkilöä halusi vastata kyselyyn, he pystyivät toimimaan siten, että toinen vastasi paperilomakkeella ja toinen internet-lomakkeella tai siten, että talouteen toimitettiin myös toinen internet-vastaamisen tunnus. Vastauksia saatiin kaikkiaan 1291 kpl, paperilomakkeen palautti 874 henkilöä ja internetin välityksellä kuntalaiskyselyyn osallistui 417 henkilöä. Vastausaktiivisuus on kaikkiaan noin 21% (palautuneiden vastausten määrä suhteessa jaettujen paperilomakkeiden määrään). Yhteenveto palveluittain: Lähes kolme neljäsosaa kotitalouksista on käyttänyt kunnan www-sivuja ja joka viides facebook-sivuja. Palveluja käyttäneistä valtaosa on sitä mieltä, että tietoa on tarjolla riittävästi, erityisesti www-sivuilla. Kunnan facebook-sivujen ja www-sivujen taso samoin kuin viestintä näillä sivuilla koetaan lähes hyväksi. Asteikko on 1-4. Neljä viidestä löysi viimeksi asioidessaan hakemansa tiedon www-sivuilta, kaksi kolmesta facebook-sivuilta. Kotisivujen ja Facebookin kokonaisarvosana on 2,85 (eli hyvän ja tyydyttävän välissä). Elinvoimapalveluja ei ole juurikaan käytetty kotitalouksissa, eikä tässä ole tapahtunut 4 vuoden aikana muutosta. Lähinnä on käytetty toimivien yritysten neuvontapalveluja. Palvelun laadusta annettuja arvioita on tämän vuoksi pidettävä hyvin suuntaa-antavina ja palvelun laadun selvittämisen osalta on suositeltavaa erillisen tutkimuksen tekemistä nimenomaisesti palvelun käyttäjien keskuudessa. Elinvoimapalveluiden kokonaisarvosana on 2,76 (eli hyvän ja tyydyttävän välissä). Elinvoimapalveluiden kokonaisarvosana on 2,76 (eli hyvän ja tyydyttävän välissä). Keskiarvo on

6 KONTIOLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 10/ Kunnanhallitus hieman parempi kuin vuonna Sosiaali- ja terveyspalveluista useimmin kotitaloudet ovat käyttäneet lääkäreiden ja sairaanhoitajien vastaanottoa sekä hammashoitoa. Käytetyimpien palvelujen järjestys on samanlainen kuin 4 vuotta aiemminkin. Kaikkia sosiaali- ja terveyspalveluja on käytetty suunnilleen yhtä usein kuin 4 vuotta sitten. Palveluja käyttäneistä lähes kaikki ovat sitä mieltä, että äitiys- ja lastenneuvolapalveluja on tarjolla riittävästi. Perheneuvolan ja sairaanhoitajien vastaanottoa käyttäneet ovat myös hyvin usein tyytyväisiä palvelun riittävyyteen. Harvimmin palveluja on riittävästi saatavilla hammashoitoa käyttäneiden mielestä. Pääsääntöisesti näyttää siltä, että sosiaali- ja terveyspalvelujen riittävyys (käyttäjien arvioimana) on hieman aiempaa paremmalla tasolla. Käytetyimmistä palveluista erityisesti hoitajien vastaanoton riittävyys on kohentunut. Sosiaali- ja terveyspalveluista äitiys- ja lastenneuvolan laatutaso koetaan erittäin hyväksi. Perheneuvola, psykologipalvelut, hoitajien vastaanotto ja kouluterveydenhoito yltää hyvään laatutasoon. Paras palvelualueen yksittäinen keskiarvo on äitiys- ja lastenneuvolan 3,62 (palvelua käyttäneiden arvioimana), mikä onkin koko tutkimuksen palveluiden paras tulos. Sosiaali- ja terveyspalveluiden osa-alueiden laatutaso koetaan useimmissa asioissa aiempaa korkeammaksi. Sosiaali- ja terveyspalveluiden kokonaisarvosana on 2,76 (eli hyvän ja tyydyttävän välissä). Keskiarvo on käytännössä sama kuin vuonna 2013 perusturvapalveluille (joissa oli mukana muutama nyt kasvatus- ja koulutuspalveluihin siirretty palvelu). Kasvatus- ja koulutusalveluista useimmin taloudet ovat käyttäneet kansalaisopiston ja perusopetuksen palveluja. Käytetyimpien palvelujen järjestys on samanlainen kuin 4 vuotta aiemminkin. Kansalaisopistoa, perusopetusta ja päiväkoteja käyttäneitä on nyt aiempaa useammin. Palveluja käyttäneistä enemmistö on kaikkien asioiden osalta sitä mieltä, että palvelua on saatavilla riittävästi. Useimmin tätä mieltä ovat lukio-opetusta, perusopetusta tai esiopetusta käyttäneet taloudet.useimpien asioiden kohdalla ollaan nyt aiempaa harvemmin sitä mieltä, että palvelua on tarjolla riittävästi. Kasvatus- ja koulutuspalvelujen laatutaso koetaan yleisesti hyväksi. Kaikissa asioissa keskiarvo on yli 3, asteikon ollessa 1-4. Paras palvelualueen yksittäinen keskiarvo on esiopetuksen 3,44 (palvelua käyttäneiden arvioimana). Esiopetuksen ja päiväkotien arvosanat ovat aiempaa parempia, muskarin, perusopetuksen ja koululaisten iltapäivätoiminnan arvosanat ovat aiempaa heikompia. Kasvatus- ja koulutuspalvelujen kokonaisarvosana on 3,06 Teknisistä palveluista useimmin kotitaloudet ovat käyttäneet jätehuoltoa. Myös katuja, vesihuoltoa, kevyen liikenteen väyliä sekä ulkoliikuntapaikkoja (talvella) on käyttänyt yli puolet vastaajista. Käytetyimpien palvelujen järjestys on suunnilleen samanlainen kuin 4 vuotta aiemminkin. Lähes kaikkia teknisten palvelujen palvelumuotoja on käytetty hieman useammin kuin 4 vuotta sitten. Palveluja käyttäneistä neljä viidestä on sitä mieltä, että vesihuoltopalveluja ja jätehuoltopalveluja on tarjolla riittävästi. Ulkoliikuntapaikkoja käyttäneet ovat myös hyvin usein tyytyväisiä palvelun riittävyyteen. Harvimmin tyytyväisiä ollaan katujen kunnossapidon riittävyyteen. Pääsääntöisesti näyttää siltä, että teknisten palvelujen riittävyys (käyttäjien arvioimana) on suunnilleen 4 vuoden takaisella tasolla tai hieman sitä huonompi. Jätehuoltopalvelujen

7 KONTIOLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 10/ Kunnanhallitus riittävyyteen palvelun käyttäjät ovat nyt tyytyväisempiä kuin aiemmin. Teknisistä palveluista vesihuollon taso yleensä koetaan hyväksi, samoin ulkoliikuntapaikkojen laatutaso talvella. Jätehuolto ja ulkoliikuntapaikat kesäisin samoin kuin venepaikat yltävät myös lähes hyvään laatutasoon. Katujen ja kevyen liikenteen väylien kunnossapito koetaan lähinnä tyydyttävänä. Asteikko on 1-4. Paras palvelualueen yksittäinen keskiarvo on vesihuollon 3,23 (palvelua käyttäneiden arvioimana). Teknisten palveluiden osa-alueiden laatutaso koetaan useissa asioissa aiempaa korkeammaksi. Selvimmin aiempaa huonommaksi tulos jää yleisten leikkipaikkojen kohdalla, ja selvästi aiempaa paremmaksi jätehuollossa. Teknisten palveluiden kokonaisarvosana on 2,74 (eli hyvän ja tyydyttävän välissä). Keskiarvo on käytännössä sama kuin vuonna Ympäristöpalveluja ilmoittaa käyttäneensä harvat kotitaloudet. Palveluista useimmin on käytetty rakennusvalvontaa. Käytetyimpien palvelujen järjestys on suunnilleen samanlainen kuin 4 vuotta aiemminkin, joskin kaikkia ympäristöpalvelujen palvelumuotoja on käytetty hieman harvemmin kuin 4 vuotta sitten. Palveluja käyttäneistä lähes kaikki ovat sitä mieltä, että rakennusvalvontapalveluja on tarjolla riittävästi. Valtaosa palvelujen käyttäjistä on tyytyväisiä myös kartoitukseen ja mittaukseen sekä rakentamisen neuvontaan ja ohjaukseen. Ympäristöpalvelujen riittävyys (käyttäjien arvioimana) on suunnilleen 4 vuoden takaisella tasolla tai hieman sitä huonompi viidessä asiassa yhdeksästä. Selvimmin aiempaa harvemmin riittävänä pidetään maaseutuasioiden tiedotusta ja ohjausta. Aiempaa myönteisempi tulos on kaavoitus- ja tonttipalveluissa sekä asuntoasioiden palveluissa. Ympäristöpalveluista rakennusvalvonnan taso yleensä koetaan hyväksi, samoin mittauksen ja kartoituksen sekä rakentamisen ja neuvonnan ohjauksen laatutaso. Muissa kohdissa laatutasoa arvioidaan hyvän ja välttävän arvosanan välistä. Paras palvelualueen yksittäinen keskiarvo on rakennusvalvonnan 3,14 (palvelua käyttäneiden arvioimana). Aiempaan verrattuna on tyytyväisyys kaavoitukseen ja tonttipalveluihin, asuntopalveluihin sekä osoitekartan ajantasaisuuteen korkeammalla tasolla. Rakennusvalvonnan, rakentamisen neuvonnan ja ohjauksen sekä erityisesti korjausrakentamisen neuvonnan ja ohjauksen keskiarvo on aiempaa huonompi. Ympäristöpalveluiden kokonaisarvosana on 2,81 (eli hyvän ja tyydyttävän välissä). Keskiarvo on käytännössä sama kuin vuonna Kokonaisarvio Kontiolahdesta on hyvä (3,04). Arvio on selvästi neljän vuoden takaista tutkimusta myönteisempi. Puolet vastaajista voidaan luokitella Kontiolahden suosittelijoiksi, reilu kymmenesosa kriitikoiksi. Nettosuositteluindeksi luku (=suosittelijoiden ja kriitikoiden osuuksien erotus) on lähes erinomainen. Tutkimuskonseptin tulkintaohjeen mukaisessa asteikossa tulos on aivan hyvän ja erinomaisen rajalla. Keskustellessaan Kontiolahdesta muualla asuvien kanssa on puolet sitä mieltä, että keskustelukumppaniensa käsitys Kontiolahdesta on myönteinen, lähes kaikkien muiden mielestä käsitys Kontiolahdesta on neutraali. Kielteistä käsitystä Kontiolahdesta on vain prosentilla vastaajien keskustelukumppaneista. Kolme neljästä vastaajasta ei aio muuttaa pois Kontiolahdesta, joka viides

8 KONTIOLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 10/ Kunnanhallitus on muuttoa harkinnut, 4 prosenttia aikoo muuttaa pois kunnasta. Raportti kuntalaiskyselystä 2016 on kokonaisuudessaan tämän pykälän liitteenä. Lisätietoja: talousjohtaja Pauliina Pietikäinen, p Kunnanhallitus saattaa tiedokseen kuntalaiskyselyn 2016 tulokset ja saattaa tulokset tiedoksi edelleen kunnanvaltuustolle. Liitteet Kontiolahden kunnan kuntalaiskysely 2017

9 KONTIOLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 10/ Kunnanhallitus Kunnanhallituksen lausunto kuntien maaseudun elinvoiman kehittämisestä maaseutuhallinnon siirtyessä maakuntaan 270/00.00/2016 Kunnanhallitus Liperin kunnanhallitus on päättänyt pyytää kannanotot maakunnan kunnilta ja kaupungeilta maaseudun elinvoiman kehittämisestä maaseutuhallinnon siirtyessä maakuntaan. Maaseutuviranomaistehtävät ja viljelijätukihallinto ovat valtakunnan hallituksen linjauksen mukaisesti maakuntaan siirrettävien tehtävien joukossa. Pohjois-Karjalassa on jatkettu uuden maakunnan tehtävien ja maakuntauudistuksen valmistelua yhteisesti sovitussa prosessissa ja aikataulussa. Pohjois-Karjassa valmistelua ohjaa yhteisesti nimetty poliittinen ohjausryhmä, jolle asioita valmistelee virkamiehistä koostuva koordinaatioryhmä. Valmistelua (sovittuja tehtäväkokonaisuuksia) varten on nimetty valmistelutyöryhmiä, joita on yhteensä 12 kpl. Tulevan väliaikaisen valmistelutoimielimen kokoonpano on sovittu neuvotelussa Maakunnan väliaikainen toimielin vastaa maakunnan toiminnan ja hallinnon käynnistämisen valmistelusta siihen saakka, kunnes maakuntavaltuusto on valittu ja maakuntavaltuuston asettama maakuntahallitus on aloittanut toimintansa. Väliaikaisen valmistelutoimielimen tehtävät ja toimivalta on määritelty lakiluonnoksessa. Väliaikainen toimielin johtaa maakunnan toiminnan ja hallinnon käynnistämisen valmistelua ja käyttää sitä koskevaa päätösvaltaa sekä vastaan tehtäviinsä liittyvän puhevallan käyttämisestä maakuntavaltuuston toimikauden alkuun saakka. Käynnissä olevassa valmistelussa on perustettu toimintamalliryhminä tähän asiaan liittyvinä viljelijäpalvelut -ryhmä ja kehittämis- ja yritysrahoitus -ryhmä sekä uutena aluekehitys -ryhmä. Viljelijäpalvelut ovat valmistelussa oma kokonaisuus ja maaseudun kehittäminen oma kokonaisuus. Maaseudun kehittäminen laajemmin ymmärrettynä kytkeytyy hyvin muuhun kehittämistyöhön ja siihen liittyvään rahoitukseen. Kehittämisrahoitus kanavoituu kuntien osalta tällä hetkellä pääosin kunnallisten kehittämisyhtiöiden kautta (Joensuun seudulla Josek Oy). Pieni kehittämisraha on sisältynyt Liperin sopimukseen liittyen maaseutuhankkeisiin. Jatkossa tätä kehittämisrahoitusta on hyvä arvioida kokonaisuutena. Maakuntauudistuksen valmistelutyö etenee sovitulla tavalla ja em. tavalla johdettuna ja organisoituna. Mikäli lainsäädäntö etenee suunnitellusti väliaikainen valmistelutoimielin jatkaa lakiin perustuen valmistelua ja sen organisointia ja johtamista alkaen. Aloittamisaikataulu saattaa siirtyä kuitenkin syksylle Viljelijäpalvelujen ja maaseudun kehittämiseen liittyvät ratkaisut tarkentuvat maakuntauudistuksen lainsäädännön ja Pohjois-Karjalassa

10 KONTIOLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 10/ Kunnanhallitus tehtävän yhteisen valmistelutyön edetessä ja niihin otetaan sen pohjalta aikanaan tarvittaessa tarkemmin kantaa. Valmistelun tässä vaiheessa ei ole perusteltua ottaa tarkemmin kantaa asiaa Liperin kunnan esittämän mallin pohjalta. Liperin kunnanhallituksen asiaa koskeva pöytäkirja on oheismateriaalina. Lisätietoja: kunnanjohtaja Jere Penttilä, p Kunnanhallitus päättää antaa edellä kirjoitetun lausunnon vastauksena Liperin kunnanhallituksen kannanottopyyntöön.

11 KONTIOLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 10/ Ympäristölautakunta Ympäristölautakunta Ympäristölautakunta Kunnanhallitus Kontiorannan alueen asemakaavoittaminen 402/ /2015 Ympäristölautakunta Ympäristölautakunta päätti Kontiorannan entisen varuskunnan ydinalueen asemakaavoituksen tilaamisesta jatkotyönä Kontioniemen osayleiskaavalle. Asemakaavan laajentamisen tarkoituksena on mahdollistaa vapaa-ajankeskuksen ja siihen liittyvän vapaa-ajan asumisen ja erilaisten palvelujen syntyminen Kontiorantaan. Asemakaava kytkeytyy laajennusalueen pohjoispuolella olevaan varuskunnan asuntoalueeseen ja toiminnallisesti myös laajennusalueen eteläpuolella olevaan ampumahiihtokeskukseen. Kaavoitettavan alueen pinta-ala on noin 81 ha ja se on lähes kokonaan kunnan omistuksessa. Kaavaluonnos on valmistunut. Lisätietoja: kaavoitusjohtaja Matti Moisala, puh Kaavoitusjohtajan ehdotus: Ympäristölautakunta päättää asettaa Kontiorannan asemakaavan päivätyt luonnosasiakirjat ja osallistumis- ja arviointisuunnitelman julkisesti nähtäville MRL 62 :n ja MRA 30 :n mukaisesti ja pyytää niistä lausunnot Museovirastolta, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon ELY-keskuksilta, Pohjois-Karjalan maakuntaliitolta, Pohjois-Karjalan Sähkö Oy:ltä, vapaa-aikalautakunnalta ja kasvatus- ja koulutuslautakunnalta. Ympäristölautakunta Asemakaavan laajentamista Kontiorannan entisen varuskunnan ydinalueelle koskevat päivätyt osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä kaavaluonnosasiakirjat olivat MRL 62 ja 63 :n ja MRA 30 :n mukaisesti julkisesti nähtävillä Lausunnot pyydettiin Museovirastolta, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon ELY-keskuksilta, Pohjois-Karjalan maakuntaliitolta, Pohjois-Karjalan Sähkö Oy:ltä, vapaa-aikalautakunnalta ja kasvatus- ja koulutuslautakunnalta. Lausunnot sekä niihin laaditut vastineet ovat ohessa. Pohjois-Karjalan ELY-keskus: Tiivistelmä: Asemakaavassa lomakylätyyppiselle rakentamiselle osoitetuille alueille on mahdollista toteuttaa noin 250 loma-asuinrakennusta, joissa voi sijaita noin

12 KONTIOLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 10/ Ympäristölautakunta Ympäristölautakunta Ympäristölautakunta Kunnanhallitus huoneistoa. Loma-asumisen osalta kaavaratkaisu on mitoitukseltaan varsin tiivis. Maakuntakaavan 4. vaihekaavassa Kontiorannan varuskunta-alue on merkitty maakunnallisesti arvokkaaksi kulttuuriympäristöksi (ma/km-1). Kontioniemen osayleiskaavaehdotuksessa arvokas kulttuuriympäristöalue (sk/m) kattaa tältä asemakaava-alueelta varuskunnan sairaalan, palvelurakennusten, kasarmien ja väylien muodostaman kokonaisuuden. Asemakaavaluonnoksessa kyseistä aluerajausta on supistetttu ja vain sairaala, esikunta ja sauna on merkitty suojeltaviksi rakennuksiksi. Kaava-asiakirjoissa tulisi tuoda esille, miksi rajausta on muutettu ja miten esitetyllä ratkaisulla turvataan entiseen varuskuntaan liittyvien kulttuuriarvojen säilyminen. Kaavaan tulee lisätä pohjavesialuetta koskeva merkintä ja määräykset. Vastine: Asemakaavaan on ko. rajauksella osoitettu keskeisin arvokas kulttuuriympäristöalue. Rajauksen piiriin sisältyvät kaikki yleiskaavassa osoitetut suojeltavat rakennukset ja näiden lähialueet. Tämä on se kokonaisuus, jolla nähdään olevan parhaat mahdollisuudet entisen varuskunnan kulttuuriarvojen säilyttämiseen. Asemakaavassa osoitetun kulttuuriympäristörajauksen ulkopuolella ei sen sijaan olevia rakennuksia tule säilymään. Samoin näille alueille tulee sijoittumaan uudisrakentamista siinä määrin, ettei siinä tilanteessa kulttuuriympäristörajaus ole enää tarkoituksenmukainen. Toki osin ko. alueellakin tulee vanhaa tiestöä säilymään nykyisillä paikoillaan. Pohjois-Savon ELY-keskus: Tiivistelmä: Kontiorannan asemakaavaluonnoksen mukaisen alueen liikennöinti järjestetään mt 5051 ja siitä johdetun uuden kokoojakadun kautta. Kontioniemen osayleiskaavaa varten on laadittu liikenneselvitys, joka tomii myös tämän asemakaavan liikenteellisten vaikutusten arvioinnin pohjana. Osayleiskaavasta johtuva liikennemäärien kasvu on suurinta Kontioniementiellä Napakympintien/Asemantien liittymän ja Uuron eritasoliittymän välillä. Selvityksen perusteella merkittävästi lisääntyvästä liikenteestä huolimatta liikenteen sujuvuus ei edellytä nelihaaraliittymän muuttamista. ELY-keskus kuitenkin huomauttaa, että lisääntyvän liikenteen myötä tulee kevyen liikenteen kulkureitit Asemantien suunnasta tarkastella uuden kokoojakadun suunnittelun yhteydessä. ELY-keskus myös huomauttaa, että mikäli mt 5051 ja Napakympintien liittymäalueelle on suunniteltu parannustoimia, ne tulee tarpeen mukaan huomioida katualuevarauksessa ja esittää kaavaselostuksessa. Edellä mainitun lisäksi ELY-keskus kehottaa kuntaa käynnistämään mt 5051 kaduksi kaavoittamisen. Vastine: mt 5051 ja Napakympintien liittymäalueelle on alustavasti suunniteltu kiertoliittymän mahdollistaminen. Tilantarve otetaan huomioon osaltaan nyt laadittavassa asemakaavassa ja muilta osin tulevissa, mm. mt 5051

13 KONTIOLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 10/ Ympäristölautakunta Ympäristölautakunta Ympäristölautakunta Kunnanhallitus koskevissa asemakaavahankkeissa. Pohjois-Karjalan maakuntaliitto: Tiivistelmä: Maakuntakaavallisesti alueen käyttöä ohjaa erityisesti Pohjois-Karjalan 4. vaihemaakuntakaava, joka on vahvistettu ympäristöministeriössä Kaava on lainvoimainen. Maakuntakaavassa suunnittelualue sijoittuu taajamatoimintojen alueelle (A) sekä matkailun ja virkistyksen vetovoima-alueelle (mv-3). Maakuntakaavassa alueelle on merkitty myös useita seudullisesti, maakunnallisesti tai valtakunnallisesti merkittäviä kysymyksiä, joita ovat esimerkiksi matkailupalvelujen kohdemerkintä (rm), Kontiorannan varunkunta-alueen arvokas kulttuuriympäristö (ma/km-1), Joensuun kaupunkiseudun viheryhteystarve sekä vierasvenesatama. Lisäksi kaava-alueen läheisyydessä on virkistysalueet pohjoisessa (golf-kenttä) ja etelässä (ampumahiihtostadionin virkistysalue (V/a). Asemakaavan selostuksessa on todettu suunnittelualueen sijoittuvan virkistysalueelle, mutta virkistysalueet jäävät suunnittelualueen ulkopuolelle. Alueen läheisyyteen sijoittuvan seudullisen ampumaradan melualue (me-3) on hyvä tiedostaa kaavatyössä. Aikaisemmista kaavavaiheista tulisi lisäksi huomioida alueen sijoittuminen pohjavesialueelle (pv). Maakuntakaavassa alueelle sijoittuu myös muinaismuisto, jota on kuitenkin asemakaavatyön yhteydessä selvitetty tarkemmin ja todettu, että alueella ei ole muinaisjäännöstä. Asemakaava noudattelee alueelle laadittua yleiskaavaa ja on ratkaisultaan maakuntakaavan linjausten mukainen. Koska tarkoituksena on ensisijassa mahdollistaa vapaa-ajankeskuksen syntyminen, tulee huomiota kiinnittää reitistöihin ja niiden linjauksiin maastossa. Erityisesti alueen käyttäjien, mutta myös liikenteen näkökulmasta, esimerkiksi teiden ylitykset tulisi pyrkiä minimoimaan ja ohjaamaan ali-/ylikulkujen kautta. Lisäksi suunnitellut kevyen liikenteen yhteydet olisi hyvä näkyä kaavakartalla. Maakuntaliitto kiinnittää huomiota kaavojen hyväksymisjärjestykseen eli alueen yleiskaavan hyväksyminen on edellytys asemakaavan hyväksymiselle. Vastine: Kaavaselostukseen täsmennetään; maakuntakaavan laaja virkistysalue (V) sijoittuu asemakaava-alueen ulkopuolelle. Lisäksi alueen läheisyyteen sijoittuu seudullisen ampumaradan melualue (me-3). Asemakaavan lisätään tarvittavat merkinnät pohjavesialueesta. Tieverkostoa on suunniteltu kaavatyön rinnalla. Niissä on esitetty myös kevyenliikenteen väyläratkaisut. Kaduille sijoittuvia kevyenliikenteen väyliä ei ole tarvetta merkitä kaavakartalle. Niiden edellyttämä tilantarve on otettu katualueissa huomioon. Kontioniemen osayleiskaavan on tullut voimaan kh:n päätöksellä lukuun ottamatta valituksenalaisia alueita. Valitukset eivät kohdennu nyt asemakaavoitettavalle alueelle.

14 KONTIOLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 10/ Ympäristölautakunta Ympäristölautakunta Ympäristölautakunta Kunnanhallitus Museovirasto: Tiivistelmä: Jo kaava-aluetta koskevaa Kontioniemen osayleiskaavaa käsiteltäessä Museovirasto totesi, että entisen varuskunnan kulttuuriympäristön arvojen ja ominaispiirteiden säilyttäminen uudessa tilanteessa ja uusia käyttöjä suunniteltaessa on osoittautunut vaikeaksi. Alue tulee muuttumaan voimakkaasti ja nykyinen väljä julkisten rakennusten muodostama kokonaisuus muuttuu tiiviiksi matkailua palvelevaksi alueeksi. Suojeltavia kohteita on asemakaavassa osoitettu vain neljä: varuskunnan sairaala, esikuntarakennus, varusmiessauna Lautsa sekä kauempana sijaitseva ns. Takkusen talo. Selostusluonnoksessa todetaan, että kaava mahdollistaa myös kasarmirakennusten säilymisen ja käytön, vaikka se sallii myös niiden purkamisen. Museovirasto ehdottaa, että jo uudessa käytössä mahdollisesti olevat kasarmi tai kasarmit osoitettaisiin myös säilymistä tukevin suojelumerkinnöin. Kasarmit ovat erittäin tärkeä varuskunta-alueen rakennustyyppi. Kaavaneuvotteluissa esitettiin myös mahdollisuus, että sotilaskoti ja ruokalarakennus voisivat säilyä osana uudisrakentamista, mitä Museovirasto pitää hyvänä tavoitteena. Vastine: Aivan kuten lausunnossakin todetaan, asemakaavassa on osoitettu neljä suojeltavaa rakennuskohdetta. Suojeltavat rakennuskohteet on esitetty yleiskaavan mukaisesti. Mainittujen muiden rakennusten osalta mahdollisuus niiden säilyttämiseen selviää ko. alueiden uutta rakentamista suunniteltaessa. Pohjois-Karjalan Sähkönsiirto Oy: Olemme merkinneet oheiseen liitekarttaan sinisellä värillä alueella olevat 20 kv ilmajohdot, jotka tarvitsevat kaavaan seuraavan aluevarauksen: - johtoalueen leveys 10 metriä (5 metriä johdon molemmin puolin) Lisäksi olemme merkinneet punaisella värillä alueelle myöhemmin mahdollisesti rakennettavat puistomuuntamot, jotka tarvitsevat kaavaan seuraavan aluevarauksen: - muuntamon suoja-alueen säde on 10 metriä. Vastine: Kaavaehdotukseen lisätään mainitut puistomuuntamoaluevaraukset. Ilmajohdoille ei ole tarkoituksenmukaista merkitä aluevarauksia liikerakennusten (KL) korttelin 772 alueelle. Siinä vaiheessa, kun alueelle tullaan rakentamaan, ilmajohdot on perusteltua siirtää toisaalle tai korvata maakaapeleilla. Vapaa-aikalautakunta: Tiivistelmä: Vapaa-aikalautakunta lausuntonaan toteaa, että sillä ei ole huomautettavaa asemakaavan laajentamisesta. Kasvatus- ja koulutuslautakunta: Tiivistelmä:

15 KONTIOLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 10/ Ympäristölautakunta Ympäristölautakunta Ympäristölautakunta Kunnanhallitus Kasvatus- ja koulutuslautakunta toteaa lausuntonaan, että sillä ei ole huomautettavaa Kontiorannan alueen asemakaavan luonnosvaiheeseen. Kaavaluonnoksesta saatujen palutteiden jälkeen on nyt valmisteltu kaavaehdotus, joka voidaan laittaa nyt julkisesti nähtäville. Lisätietoja: kaavoitusjohtaja Matti Moisala, puh Kaavoitusjohtajan ehdotus: Ympäristölautakunta päättää asettaa Kontiorannan päivätyt asemakaavaehdotus asikirjat julkisesti nähtäville MRL 65 ja MRA 27 :n mukaisesti. Lausunnot pyydetään MRL 28 :n mukaisesti Museovirastolta, Pohjois-Karjalan maakuntaliitolta, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon ELY -keskuksilta, Pohjois-Karjalan Sähkö Oy:ltä, vapaa-aikalautakunnalta ja kasvatus- ja koulutuslautakunnalta. Ympäristölautakunta Asemakaavan laajentamista Kontiorannan entisen varuskunnan ydinalueelle koskevat päivätyt ehdotusasiakirjat olivat MRL 65 :n ja MRA 27 :n mukaisesti nähtävillä ja niistä pyydettiin lausunnot MRA 28 :n mukaisesti Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon ELY-keskuksilta, Pohjois-Karjalan maakuntaliitolta, Museovirastolta, Pohjois-Karjalan Sähkö Oy:ltä, vapaa-aikalautakunnalta, kasvatus- ja koulutuslautakunnalta sekä Puolustusvoimilta. Lausunnot ja niihin laaditut vastineet ovat ohessa. Pohjois-Karjalan ELY-keskus: Tiivistelmä: Asemakaavoitusta ohjaa Kontioniemen osayleiskaava, joka on nyt asemakaavoitettavan alueen osalta tullut voimaan Asemakaavassa varaudutaan kylpylä-, hotelli-, liike-, majoitus- ja matkailupalvelujen sijoittamiseen alueelle. Lomakylätyyppiselle rakentamiselle osoitetuille alueille on mahdollista toteuttaa noin 250 loma-asuinrakennusta, joissa voi sijaita noin huoneistoa. Kontioniemen osayleiskaavassa Kontiorannan varuskunta-alue on merkitty maakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi (sk/m). Jo asemakaavaluonnoksessa kyseistä aluerajausta oli supistettu. ELY-keskuksen luonnoksesta antaman lausunnon vastineessa kaavan laatija toteaa, että asemakaavassa osoitetun kulttuuriympäristörajauksen ulkopuolella olevia rakennuksia ei tule säilymään ja siten laajempi kulttuuriympäristörajaus ei ole enää tarkoituksenmukainen. Perustelu on varsin ristiriitainen, koska käytännössä osayleiskaavaa ja asemakaavaa on laadittu samanaikaisesti rinnakkain.

16 KONTIOLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 10/ Ympäristölautakunta Ympäristölautakunta Ympäristölautakunta Kunnanhallitus Vastine: Toistetaan luonnosvaiheen vastine: Asemakaavaan on ko. rajauksella osoitettu keskeisin arvokas kulttuuriympäristöalue. Rajauksen piiriin sisältyvät kaikki yleiskaavassa osoitetut suojeltavat rakennukset ja näiden lähialueet. Tämä on se kokonaisuus, jolla nähdään olevan parhaat mahdollisuudet entisen varuskunnan kulttuuriarvojen säilyttämiseen. Asemakaavassa osoitetun kulttuuriympäristörajauksen ulkopuolella ei sen sijaan olevia rakennuksia tulle säilymään. Näille alueille tulee nyt laaditun asemakaavan mukaan sijoittumaan uudisrakentamista siinä määrin, ettei siinä tilanteessa nyt esitettyä laajempi kulttuuriympäristörajaus ole enää tarkoituksenmukainen. Toki osin ko. alueellakin tulee vanhaa tiestöä säilymään nykyisillä paikoillaan. Asemakaavan voidaan katsoa em. osin tarkentavan yleiskaavaratkaisua. Pohjois-Savon ELY-keskus: Tiivistelmä: Kaava-alueen liikenne järjestetään maantien 5051 ja uuden kokoojakadun (Jääkärintie) kautta. Kontioniemen osayleiskaavaa varten on laadittu syksyllä 2015 liikenneselvitys, jonka mukaan osayleiskaavasta johtuva liikennemäärien lisääntyminen on suurinta mt 5051:llä Jääkärintien/Asemantien liittymän ja Uuron eritasoliittymän välillä. Selvityksen mukaan liikennemäärän lisääntyminen ei edellytä nelihaaraliittymän muuttamista. ELY-keskus huomauttaa, että kevyen liikenteen kulkureitit tulee suunnitella Jääkärintieltä Asemantielle siten, että niissä huomioidaan nelihaaraliittymän tilalle mahdollisesti tuleva kiertoliittymä. ELY-keskus myös huomauttaa, että kaavaan tulisi merkitä liittymäkieltomerkintä korttelin 772 ja Jääkärintien väliin vähintään 30 metrin matkalle mt 5051 liittymästä. Lisäksi ELY-keskus kehottaa kuntaa käynnistämään mt 5051 kaavoittamisen kaduksi sekä kiertoliittymän rakentamisen mt 5051, Asemantien ja Jääkärintien liittymään liikenteen turvallisuuden ja sujuvuuden turvaamiseksi. Koska tarve mahdollisen kiertoliittymän rakentamiseen syntyy pelkästään kunnan oman maankäytön laajenemisen johdosta, ei Pohjois-Savon ELY-keskusosallistu kiertoliittymän suunnitteluja rakentamiskuluihin. Aiemmin lausutun lisäksi ELY-keskus myös muistuttaa kuntaa tekemään yhdystien osalta kadunpitopäätöksen. Vastine: mt 5051 ja Jääkärintien liittymäalueelle on alustavasti suunniteltu kiertoliittymän mahdollistaminen. Tilantarve kevyenliikenteen järjestelyineen on otettu huomioon osaltaan nyt laaditussa asemakaavassa ja muilta osin otetaan huomioon tulevissa, mm. mt 5051 koskevissa, asemakaavahankkeissa. Jääkärintien ja korttelin 772 väliin lisätään liittymäkieltomerkintä lausunnossa mainitulla tavalla. Pohjois-Karjalan maakuntaliitto: Tiivistelmä: Kontiorannan entisen varuskunnan ydinalueen käsittävän asemakaavan

17 KONTIOLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 10/ Ympäristölautakunta Ympäristölautakunta Ympäristölautakunta Kunnanhallitus tarkoituksena on mahdollistaa vapaa-ajan keskuksen ja siihen liittyvän vapaa-ajan asumisen ja erilaisten palvelujen syntyminen Kontiorantaan. Asemakaava kytkeytyy alueen pohjoispuolella sijaitsevaan varuskunnan asuntoalueeseen ja toiminnallisesti myös laajennusalueen eteläpuolella sijaitsevaan Kontiolahden ampumahiihtokeskukseen. Alueelle on valmisteltu uusi Kontioniemen osayleiskaava, joka on tullut voimaan kunnanhallituksen päätöksellä lukuun ottamatta valituksenalaisia alueita, jotka eivät kuitenkaan kohdennu nyt asemakaavoitettavalle alueelle. Asemakaava noudattelee alueelle laadittua yleiskaavaa ja on ratkaisuiltaan 4.vaihemaakuntakaavan linjausten mukainen. Maakuntaliitto on antanut lausunnon yhdistetystä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta ja kaavaluonnoksesta ja tyytyy siihen, mitä kaavoittaja on vastineessaan lausunut. Pohjois-Karjalan maakuntaliitolla ei ole huomauttamista asemakaavaehdotukseen. Puolustusvoimat, 3 Logistiikkarykmentti: Tiivistelmä: Puolustusvoimien lausunto Puolustusvoimat muistuttaa, että Kontiorannan tietyn alueen maaperässä on vielä mahdollisesti räjähtämättömiä ampumatarvikkeita, joiden raivaaminen jatkuu arviolta vuoteen On syytä huomioida kesken oleva raivaamisen selvitystyö, joka vaikuttaa raivaamisen tarpeeseen ja alueen jatkokäyttömahdollisuuksiin. Alue on kunnalla tiedossa ja on syytä huomioida tässä alueen kaavoitusvaiheessa. Rakentajille ja tuleville käyttäjille tulee kertoa toimenpiteet löydettäessä mahdollinen räjähde (Puolustusvoimat on liittänyt lausuntoonsa ohjeistuksen konetyön tekijälle kuvineen räjähteistä sen näköisenä kuin niitä yleensä maastokohteista nykyään löydetään). Kaavaehdotukseen on merkittävä kaavamääräys, jonka mukaan: "Yli 50 metriä (kokonaiskorkeus maanpinnasta) korkeista tuulivoimaloista tulee aina pyytää erillinen lausunto Pääesikunnalta. Yksittäisiä alle 50 metriä (kokonaiskorkeus maanpinnasta) korkeita pientuulivoimaloita saa rakentaa, mikäli ne eivät rajoitu puolustusvoimien vakituisessa käytössä oleviin alueisiin." Ilmailulain mukaan lentoesteluvan tarve tulee aina selvittää Liikenneturvavirasto Trafi:lta Kaavoitukseen ja maankäyttöön liittyen on pyydettävä lausunnot puolustusvoimien lisäksi myös Suomen Turvallisuusverkko Oy:ltä. Jatkotyö Rakennus- ym. töitä tehdessä tulee huomioida alueella ja läheisyydessä mahdollisesti kulkevat puolustusvoimien kaapelilinjat. Mahdollisten kaapelilinjojen sijainti tulee selvittää hyvissä ajoin, vähintään kymmenen (10) työpäivää ennen aiottua rakentamista. Puolustusvoimien

18 KONTIOLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 10/ Ympäristölautakunta Ympäristölautakunta Ympäristölautakunta Kunnanhallitus kaapelinäytöt tilataan Johtotieto Oy:ltä. Kaavoituksesta mahdollisesti aiheutuvien olemassa olevien kaapelireittien siirtojen, kaapeleiden rakentamisaikaisten suojaamisen tai muiden muutosten osalta kustannukset on kohdennettava muutoksen aiheuttajalle. Koska kuntakaavoilla ja rakennus-/ toimenpideluvilla voidaan joskus ratkaista yksittäisiä tuulivoimakohteita, Puolustusvoimat esittää, että Kontiolahden kunta lisäisi laadittavaan kunnalliseen rakennusjärjestykseen ja tarvittavilta osin muihin yleiskaavoihin seuraavat lauseet: "Yli 50 metriä (kokonaiskorkeus maanpinnasta) korkeista tuulivoimaloista tulee aina pyytää erillinen lausunto Pääesikunnalta koko kunnan alueella. Yksittäisiä alle 50 metriä (kokonaiskorkeus maanpinnasta) korkeita pientuulivoimaloita saa rakentaa, mikäli ne eivät rajoitu puolustusvoimien vakituisessa käytössä oleviin alueisiin." Puolustusvoimat on täydentänyt lausuntoaan : Tiivistelmä: Asemakaavan luonnoskartan kortteleiden 748 ja 749 osalta esitetään, että kortteleita ei varattaisi lainkaan loma-asutus tai asuinrakentamiskäyttöön (RM-1) vieressä olevan vanhan haulikkoradan maaperän pilaantuneisuuden vuoksi. Haulikkorata-alue sijoittuu osayleiskaavassa retkeily- ja urheilualueeksi sekä satama-alueeksi merkityille alueille. Perusteluna esitykselle on haulikkorata-alueesta tehty riskiarvio (Ramboll Finland Oy ), jossa todetaan mm. seuraavaa: Mikäli alue otetaan vakituiseen asuinkäyttöön loma-asumisen sijasta, on terveysriskin muodostuminen todennäköisempää kuin loma-asutusalueella, sillä asuinalueella ampumarataa virkistysalueena käyttävät vierailevat siellä säännöllisemmin kuin lomalaiset. Mikäli alueen läheisyyteen rakennetaan, lisää se tarvetta erilaisten riskienhallintatoimien osalta, mm. alueen kunnostuskaivuun ja peittämisen osalta. Myös Ristilahden eteläpuolisen tien rakentamisesta esitetään luovuttavaksi. Tie sijoittuisi haulikkoradan ampumasektoriin ja tien rakentamiseen liittyvät maansiirtotyöt olisivat pilaantuneen maan kunnostusta. Pilaantuneen ohuen pintakerrosmaan poisto kustannustehokkaasti on haastavaa. Alueen maaperän suurien kivien poisto mahdollisen kunnostuksen yhteydessä, lisää pölyämistä. Mikäli alueita kuitenkin jatkossa kunnostetaan mm. venesataman teiden osalta, suositetaan, että rakentamisen suunnittelussa huomioidaan kunnostuksen yhteydessä muodostuvien massojen hyötykäyttö kiertotalouden periaatteiden mukaisesti esimerkiksi sataman ja teiden rakenteissa. Vastine:

19 KONTIOLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 10/ Ympäristölautakunta Ympäristölautakunta Ympäristölautakunta Kunnanhallitus Tuulivoimaloita koskevaa määräystä ei ole tarkoituksenmukaista sisällyttää nyt laadittavaan asemakaavaan. Asemakaava ei mahdollista tuulivoimaloiden rakentamista. Sen sijaan esitetty merkintä on mahdollista lisätä kunnan rakennusjärjestykseen. Turvallisuusverkko Oy:ltä on pyydetty lausunto eikä heillä ollut lausuttavaa asemakaavaehdotuksesta. Kuten täydennetyssä lausunnossa todetaan, lakannut haulikkorata ja siitä aiheutunut pilaantunut maaperä sijaitsevat pääosin asemakaava-alueen ulkopuolisella retkeily- ja ulkoilualueella ja osittain asemakaavaankin sisältyvällä Ristilahteen osoitetulla satama-alueella (LV-1) ja sinne joh tavalla uudella kaavatiealueella. Asemakaavassa osoitetuille varsinaisille raken tamisalueille (RM-1) piilaantunut maaperä ei ulotu. Laaditun riskiarvioinnin perusteella pilaantuneesta maaperästä voi olla kuitenkin haittaa myös em. rakentamisalueille. Tämän johdosta asema kaavaan on perusteltua lisätä pilaantuneen maaperän likimääräinen rajaus katko viivamerkinnällä. Merkinnän selitykseen sisällytetään edellytys pilaantuneen maaperän huomioon ottamisesta ja tarvittaessa kunnostamisesta en nen alueelle tai sen läheisyyteen rakentamista. Ristilahteen johtavasta tieyhteydestä ei ole perusteltua luopua. Tieyhteys palvelee Ristilahteen osoitettua satama-aluetta. Satama-alueella tulee olemaan keskeinen merkitys matkailu- ja urheilualueen sekä laajemmankin alueen maankäytön kehittämisen kannalta. Museovirasto: Tiivistelmä: Kaava-alue on merkitty maakuntakaavassa arvokkaaksi kulttuuriympäristöksi. Jo alueen osayleiskaavaa laadittaessa selvisi, että entisen varuskunnan kulttuuriympäristön arvojen ja ominaispiirteiden säilyttäminen uudessa tilanteessa ja uusia käyttöjä suunniteltaessa on vaikeaa. Alue tulee muuttumaan voimakkaasti ja nykyinen väljä julkisten rakennusten muodostama kokonaisuus muuttuu tiiviiksi matkailua palvelevaksi alueeksi. Entisen varuskunnan rakennuksista on osoitettu SR-merkinnällä varuskunnan sairaala, esikuntarakennus, varusmiessauna Lautsa sekä Takkusen talo. Valitettavasti yhtäkään kasarmirakennusta ei osoitettu SR-merkinnällä. Kaavaehdotus mahdollistaa luontevasti kahden kasarmin (majoitus- ja liikerakennusten korttelialue KL-2) sekä varuskuntaruokalan ja sotilaskodin (kylpylä-, hotelli- ja liikerakennusten korttelialue (KL-1) säilymisen ja uudet käyttötarkoitukset. Kaavaselostuksessa todetaan lisäksi, että ainoastaan uimahalli puretaan kaavamerkinnöillä (tilalle tulee paikoitusalue ja varastorakennuksia), mutta muut rakennukset on mahdollista säilyttää myös kaavan toteutuessa. Kulttuuriympäristön kannalta on toivottavaa, että matkailuhankkeeseen ryhtyvä ymmärtää Kontiorannan entisen varuskunnan kulttuuriympäristön arvot ja tekee ratkaisuja olevan rakennuskannan säilymisen puolesta. Vastine:

20 KONTIOLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 10/ Ympäristölautakunta Ympäristölautakunta Ympäristölautakunta Kunnanhallitus Lausunnossa otetut seikat otetaan mahdollisuuksien mukaan huomioon alueen toteuttamisen yhteydessä. Pohjois-Karjalan Sähkö Oy: Tiivistelmä: Ei huomauttamista lausuntopyyntöön. Kasvatus- ja koulutuslautakunta: Tiivistelmä: Asemakaavan rakenne tähtää vapaa-ajan aktiviteettien sekä loma-asumisen tarpeita koskevaan rakentamiseen. Kaavasuunnitelmassa on mainittu sen mahdollistavan vanhalle kasarmialueelle kolmen asuinkerrostalon rakentamisen. Varhaiskasvatus- tai perusopetuspalveluja tarvitsevien asukkaiden määrän oletetaan lisääntyvän asemakaavan laajennussuunnitelman myötä vain vähän. Asemakaavaehdotus selkeyttää liikennejärjestelyjä ja mahdollistaa myös joukkoliikenteen järjestämisen joustavammin, kun käytössä on uusi alueelle johtava kokoojatie. Kontioniemen alueella ei ole tällä hetkellä alueen asukkaita palvelevaa lähipalvelutoimintaa juuri lainkaan. Asemakaavassa on varattu lähipalveluille sekä palvelu- ja yritystoiminnalle aluevarauksia. Näille alueille mahdollisesti perustettava yritystoiminta palvelee matkailupalvelujen asiakkaiden lisäksi alueen vakituisia asiakkaita. Varhaiskasvatus- ja perusopetuspalvelujen toiminnan kannalta kaavan vaikutukset tulevat olemaan vähäisiä. Alueelle suunniteltujen urheilutoiminnan palvelujen ja liikunnan harrastuspaikkojen läheisyyden vuoksi niitä on mahdollisuus hyödyntää lähitulevaisuudessa myös varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen toiminnassa. Kasvatus- ja koulutuslautakunta toteaa lausuntonaan, että sillä ei ole huomautettavaa Kontiorannan alueen asemakaavan ehdotusvaiheesta. Vapaa-aikapäällikkö / Vapaa-aikalautakunta: Tiivistelmä: Johtuen vapaa-aikalautakunnan kokouskierrosta vapaa-aikapäällikkö antaa lausunnon vapaa-aikalautakunnan puolesta. Vapaa-aikalautakunta lausuntonaan toteaa, ettei sillä ole huomautettavaa Kontiorannan alueen asemakaavan ehdotusvaiheesta. Leena Puhakka Mikko ja Sisko Puhakan perikunnan puolesta, tila RN:o 13:259: Tiivistelmä: Tilaa on vuosien varrella pirstottu ja maita kaavoitettu tarpeeksi. Maatalouselinkeino on mennyt ja perikunta haluaa jatkaa vuokraamalla peltoalueiden rippeet viljelijöille ja hoitaa metsät tuottaviksi. 1. Järkevintä on keskittää liikerakennukset Uuroon tai Lehmoon. 2. Jääkärintie olisi hyvä siirtää kulkemaan ampumahiihtostadionin kautta Lehmon rampille valmiille uudelle liittymälle, jota voidaan käyttää hyväksi

21 KONTIOLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 10/ Ympäristölautakunta Ympäristölautakunta Ympäristölautakunta Kunnanhallitus muulloinkin kuin hiihtojen aikaan. Lehmoon on rakenteilla uusi kauppa ja varmaan on suunniteltu paljon uusia palveluja, jotka palvelisi ampumahiihtostadionin kautta kulkevaa työmatka/asutus liikennettä Taskisentieltä liittymä Lehmoon. Olemassa oleva polku/metsäkonetie poistetaan tilan alueelta. Kunta on saanut riittävästi aluetta entisen varuskunnan mailta, jonne mahtuu rakentamaan tiet ja kunnallistekniikan maat eikä maata tarvitse ottaa yksityisiltä. 3. Peltoalue on vuokrattu kontiolahtelaiselle yrittäjälle aluksi 10 vuodeksi ja jatkosta on alustavasti sovittu. Yrityksen toiminnan takia on hyvä, ettei peltoaluetta kaavoiteta ainakaan 25 vuoteen. Yrittäjälle tulisi jo nyt tulonmenetyksiä alueelle tehdyistä töistä ja EU-tukien takaisin maksusta. Voimakkaasti kasvava ja kehittyvä yritys tarvitsee raaka-aineiden viljelyalueensa. 4. Kaavoitetulla alueella on myös asuttu kiinteistö ja Kontiolahden yrityshistoriaan kuuluva Vaskisepän talo. Edellä olevan perusteella pyydän poistamaan liikerakennusten korttelialueen 772 asemakaavaehdotuksesta. Vastine: Asemakaavaratkaisussa on otettu huomioon liikenneverkoston parantamistarve. Jääkärintie esitetyssä paikassaan on tarpeellinen alueen tulevan maankäytön kehittämisen ja liikenteellisen toimivuuden kannalta. Tien toteuttamistapa ja ajankohta on sovittava kunnan ja alueen maanomistajan kanssa. Jääkärintien toteuttaminen ei rajoita ko. tilan muiden alueiden käyttöä nykytilanteen mukaisesti maa- ja metsätalousalueina. Uuden liikerakennuskorttelin KL 772 toteuttaminen on riippuvainen alueen maanomistajan tahdosta. Laadittu asemakaava ei edellytä ko. korttelialueen välitöntä tai lähivuosinakaan tapahtuvaa käyttöönottoa, vaan tarjoaa siihen tarvittaessa mahdollisuuden. Lisätietoja: kaavoitusjohtajan sijainen tekninen johtaja Antti Asikainen puh Teknisen johtajan ehdotus: Kaavaehdotuksen ja nähtävilläpidon jälkeen kaavaan on tehty pieniä teknisiä tarkastuksia. Muutokset ovat sen laatuisia, etteivät ne vaadi kaavan uudelleen nähtäville asettamista. Ympäristölautakunta päättää hyväksyä päivätyt Kontiorannan alueen asemakaavan laajennuksen ehdotusasiakirjat ja esittää ne edelleen kunnanhallituksen ja -valtuuston hyväksyttäväksi.

22 KONTIOLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 10/ Ympäristölautakunta Ympäristölautakunta Ympäristölautakunta Kunnanhallitus Kunnanhallitus Kunnanhallitus päättää hyväksyä ympäristölautakunnan ehdotuksen ja esittää sen edelleen hyväksyttäväksi kunnanvaltuustolle. Liitteet Kontiorannan alueen asemakaavoittaminen, kaavakartta Kontiorannan alueen asemakaavoittaminen, kaavaselostus Kontiorannan alueen asemakaavoittaminen, osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kontiorannan alueen asemakaavoittaminen, pinta-alataulukko Kontiorannan alueen asemakaavoittaminen, osayleiskaavan havainnekuva Kontiorannasta Kontiorannan alueen asemakaavoittaminen, luontoselvitys Kontiorannan alueen asemakaavoittaminen, liikenteellisten vaikutusten arviointi

23 KONTIOLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 10/ Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto Kunnanhallitus Omavelkaisen takauksen antaminen Kiinteistö Oy Kontiolahden Vuokrataloille / Suutelantien aravalainan takaisin maksaminen / päätöksen päivittäminen lainasumman ja takausmäärän osalta 209/ /2016 Kunnanhallitus KIINTEISTÖ OY KONTIOLAHDEN VUOKRATALOT Hallitus LAINATARJOUKSET SUUTELANTIEN VUOKRATALOJEN ARAVALAINAN TAKAISINMAKSAMISEKSI Suutelantien vuokratalojen rakentamiseen otettu aravalainaa on jäljellä eur. Lainan korko on tällä hetkellä 3,4 % Aravalainan takaisinmaksamiseksi on pyydetty lainatarjoukset OP-Pohjolalta, Kuntarahoitukselta ja Nordea Pankilta. Lainan vakuudeksi haetaan kiinteistökiinnitys ja valtion takaus. Lainatarjoukset pyydettiin jo viime vuoden alkupuolella. Takaushakemusten käsittely Valtiokonttorissa vei aikaa, ja lainatarjoukset kerkesivät vanhentua. Sittemmin toivottiin, että Valtiokonttorin lainan korko laskisi ensi vuonna, mutta näin ei tapahtunut. Näin ollen lainasta pyydettiin uudet tarjoukset. Valtiokonttoriin uutta takaushakemusta ei tarvitse toimittaa. Lainan korko on pyydetty kello tilanteen mukaan. Tarjoukset pyydettiin 10 vuoden laina-ajalla siten, että vuosittainen lyhennys määräytyy 35 vuoden maksuohjelman mukaan. Jäljellä oleva laina erääntyy 10 vuoden kuluttua kerralla maksettavaksi. Tarjoukset on pyydetty toimittamaan kello mennessä. Yhteenveto tarjouksista sekä päätösehdotus esitellään hallitukselle kokouksessa Ehdotus: Hallitus päättää, että Suutelantien vuokratalojen rakentamisen aravalainan takaisinmaksamiseksi tarkoitettu euron suuruinen laina otetaan Nordea Pankki Oyj:ltä 10 vuoden laina-ajalla ja 35 vuoden maksuohjelmalla, 12 kk Euribor korolla siten, että korkoindikaatio kello oli 0,64 % sisältäen marginaalin. Lainan nostohetkellä sovitaan, että korkosuoja astuu voimaan vuoden päästä. Kiinteistö Oy Kontiolahden Vuokrataloilla on voimassa oleva Nordea Master johdannaissopimus, jonka puitteissa on mahdollista tehdä myös uusia korkosuojausratkaisuja. Lisäksi hallitus päättää esittää kunnanhallitukselle ja edelleen

24 KONTIOLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 10/ Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto Kunnanhallitus kunnanvaltuustolle, että kunta myöntäisi 5 %:lle (= eur) lainasta omavelkaisen takauksen ehdolla, että valtio myöntää takauksen 95 %:lle lainasta (= eur) Päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Lisäksi päätettiin valtuuttaa toimitusjohtaja tarvittaessa tekemään päätökset korkosuojaukseen liittyvissä asioissa Lisätietoja: talousjohtaja Pauliina Pietikäinen, p Kunnanhallitus ehdottaa kunnanvaltuustolle, että se antaa 5-prosenttisen omavelkaisen takauksen, ehdolla että valtio antaa kyseiseen lainaan 95-prosenttisen takauksen, Kiinteistö Oy Kontiolahden Vuokrataloille Nordea Pankki Oyj:ltä otettavalle Euribor 12 kk korkoon sidottavalle ja vuoden päästä korkosuojattavalle euron 10 vuoden lainalle, jolla on 35 vuoden maksuaika. Takauksen suuruus on euroa. Takauksesta peritään 0,4 prosentin takausprovisio vuosittain maksamatta olevalle pääomalle. Kunnanvaltuusto Kunnanhallitus Kunnanhallitus totesi Pirkko Möntin ja Saara Paalasen esteellisyydet syy; yhteisöjääviys. Esteelliset henkilöt olivat poissa kokouksesta asian käsittelyn ja päätöksenteon ajan. KIINTEISTÖ OY KONTIOLAHDEN VUOKRATALOT Hallitus Suutelantien vuokratalojen rakentamiseen otettua aravalainaa on jäljellä eur. Lainan Korko on tällä hetkellä 3,4 %. Lainatarjoukset on pyydetty jo aikaisemminkin, ja valtionkonttorilta haettiin kaksi vuotta sitten lainalle 95 %:n valtion takausta. Takaushakemuksesta tuli maaliskuulla hylkäävä päätös. Aravalainan takaisin maksamiseksi on pyydetty uudet lainatarjoukset OP-Pohjolalta, Nordea Pankki Oyj:ltä sekä Kuntarahoitus Oyj:ltä.