Löytötavaroita voi tiedustella vahtimestarin huoneesta. Löydettyjä tavaroita säilytetään n. kuukauden ajan.

Transkriptio

1 OPINTO-OPAS Nurmijärven Yhteiskoulu Osoite: Pratikankuja 8, Nurmijärvi Postiosoite: PL 24, Nurmijärvi Kotisivun osoite: Sähköposti: Puhelinnumerot: Rehtori Apulaisrehtori ( pöytägsm ) tai ( gsm ) ( pöytägsm ) tai ( gsm ) Koulusihteeri Opettajat ( pöytägsm ) Koulukuraattori Oppilaanohjaaja (peruskoulu ) Opinto-ohjaaja ( pöytägsm ) (lukio) Erityisopettajat: Kuitunen Senja Laukkanen Sirkku Terveydenhoitaja ( pöytägsm ) Vahtimestari Iltavahtimestari Kannen suunnittelu: Ella Kajander PIDÄ HUOLTA OMAISUUDESTASI! Varusta kaikki koulutarvikkeesi nimelläsi ja luokkamerkinnällä. Mikäli tuot rahaa kouluun, pidä se koko ajan mukanasi. Älä missään tapauksessa jätä rahaa tai muuta arvokasta taskuun, koululaukkuun tai liikuntasalin pukuhuoneeseen, sillä voroja voi aina olla paikalla. Koulu ei vastaa kadonneesta tai vahingoittuneesta omaisuudesta! Jokaisella opiskelijalla on mahdollisuus saada lukollinen kaappi. Löytötavaroita voi tiedustella vahtimestarin huoneesta. Löydettyjä tavaroita säilytetään n. kuukauden ajan. 1

2 OPINTO-OPPAAN KÄYTTÄJÄLLE Olemme jälleen käynnistämässä uutta lukuvuotta lämpöisen ja toivottavasti rentouttaneen kesän jälkeen. Koulussa vuodesta 2007 käynnissä olleessa remonttivaiheessa ollaan nyt edetty siihen vaiheeseen, että ruokalaa on korjailtu kesän aikana. Osittain remontti on vielä kesken, ja joudumme jonkin aikaa ruokailemaan poikkeuksellisesti kertakäyttöastioita käyttäen mahdollisesti jossain muussa tilassa kuin ruokalassa. Remontin valmistuttua viimeistään lokakuussa saamme nauttia omassa koulussa valmistetuista aterioista. Tämän lukuvuoden alkaessa kaikissa Nurmijärven kouluissa otetaan käyttöön Helmi Reissuvihko. Se on sähköinen väline kodin ja koulun tiiviiseen yhteistyöhön. Toivonkin, että huoltajat seuraavat nuorensa poissaoloja ja koulumenestystä sekä ovat aktiivisesti yhteydessä koulun opettajiin ja henkilökuntaan nimenomaan Helmen välityksellä. Koulun piha-alueen liikennejärjestelyt tulevat muuttumaan uuden lukuvuoden alkaessa. Sarjalan ( piharakennuksen ) Pratikankujan puoleinen parkkipaikka on tähän saakka ollut mopojen ja moottoripyörien paikoitusalueena. Nyt se alue varataan kokonaan tilausajoliikenteen pysähtymispaikaksi ja oppilaiden moottoriajoneuvoille osoitetaan lisää parkkitilaa muualta piha-alueelta. Lukuvuoden mittaan tulee muutoksia tämän opinto-oppaan kurssijärjestyksiin ja lukuvuoden tapahtumakalenteriinkin, joten on hyvä seurata erityisesti ajankohtaista- ja tapahtumapalstaa koulun nettisivuilla, jonne pääsee Nurmijärven kunnan sivujen kautta tai suoraan osoitteesta Toivotan kaikille menestyksekästä lukuvuotta Nurmijärvellä , Kirsi Hyvämäki 2

3 KOULUN HENKILÖKUNTA Rehtori Kirsi Hyvämäki Rehtori ohjaa, johtaa ja valvoo koulun opetus- ja kasvatustyötä. Rehtori kutsuu opettajat noin kerran kuussa opettajainkokoukseen, jossa keskustellaan ja päätetään koulutyötä koskevista asioista, johtaa kokouksissa puhetta ja huolehtii niissä tehtyjen päätösten toimeenpanosta. Apulaisrehtori Rauno Karppinen Apulaisrehtori hoitaa hänelle erikseen määrättyjä tehtäviä, laatii mm. lukujärjestykset ja ryhmäjaot sekä toimii rehtorin sijaisena tämän ollessa estynyt tai esteellinen. Apulaisrehtorin vastuulla ovat myös ATKajokortit ja koulun kansainvälinen toiminta. Lukion apulaisrehtori Pekka Linna Pekka Linna toimii rehtoreiden sijaisena näiden ollessa koulutuksissa. Hän laatii myös lukujärjestyksiä. Luokanvalvojat Kukin luokanvalvoja huolehtii oman luokkansa oppilaiden koulunkäynnistä ja pitää yhteyttä oppilaiden kotiin. Luokanvalvoja myöntää luvan enintään kolmen päivän poissaoloon. 3

4 Perusopetuksen luokanvalvojat Lk Luokanvalvoja lyhenne 7a Johanna Johnsson JJO 7b Maria Edelman MED 7c Laura Sipilä LSI 7d Hanna Mannonen HMA 7e Seija Sorsa SSO 7f Tarja Karhapää TKA 7g Alpo Forsström AFO 7h Leila Jokinen LJO 7i Anja Lintunen ALI 7j Merja Taipale MTA 8a Jani Vesanen JVE 8b Miso Orava/Henri Hakola MOR/HHA 8c Taru El Ghoumri TGH 8d Raisa Kontulainen RKO 8e Katri Aapalahti KAA 8f Riikka Kaarnakorpi RIK 8g Paula Vaara VAA 8h Jaakko Tarhasaari TAR 9a Peppi Sutinen PSU 9b Sanna Kari SKA 9c Timo Vuorikallas TVU 9d Kristiina Setälä KSE 9e Henrik Vahtola HVA 9f Pekka Peltonen PPE 9g Mirva Paavola PAA 9h Tuula Simolin TSI 9i Maria Öhman MÖH 9j Paavo Ikonen PIK Lukion ryhmänohjaajat 11A Sari Hallikainen SHA 11B Anna Lehtonen ALE 11C Ilona Pärnänen IPÄ 10A Arttu Lehtonen LEH 10B Jyrki Leppäniemi JLE 09A Pia Hägglund-Viljanen PHV 09B Taavi Lehtonen TLE 08AB Kirsi Hyvämäki KHY 4

5 Opettajat NIMI LYH. AINE LUOKAT Aapalahti Katri KAA A2RU B1RU 7abc, 8e 7dei,9abcdij Edelman Maria MED FY KE MA 7bd,8acd,9g 7bd,8acd,9dgj 7b El Ghoumri Taru TGH A1EN B1RU B2EA 8cdg 9egh 8. ja 9. valinnainen Forsström Alpo AFO HI YH 7efgi,8dfgh 9gij Hallikainen Sari SHA A2RA 8. luokat ENA Hirvasniemi-Haverinen LHH IT pk ja lukio Lea Huurinainen Sami SHU LI LIP 7abcdefi,8bcdefg 8. valinnainen LI 1-5 TE 1-3 Hyvämäki Kirsi KHY MA 8cd Hägglund-Viljanen Pia PHV A2SA RUA RUB1 6 SAB , 8.ja 9. valinnainen Ikonen Paavo PIK BI GE GE 1 5, BI 7 Ilmavirta Kaija KIL BI 1-2, 4-5 Jaakkola Hannele HJA ÄI ITP Johnsson Johanna JJO KU KUP Jokinen Leila LJO BIRU BIRU 1 2 ESB3 1-9 Kaarnakorpi Riikka RIK ÄI OP UE Karhapää Tarja TKA BI GE Kari Sanna SKA KO KOP TE 7adg,9j 7adg,9j 7agh,8b,9adf 8. valinnainen 7acegi, 8fh 8. ja 9.valinnainen 7h, 8acegh 7bi,8df, 9cej, 7. ja 8. luokat 9bch 7ef,8ace,9dfgi 7efi,8ace,9bdfgi 7abcghi 8. ja 9. valinnainen 8a, 9bdf 5

6 Karppinen Rauno RKA AT 1-7 MAA16 MAB1-6, 8, 9 Kivelä Johanna JKO LI TE LI 1 Kontulainen Raisa RKO AT ATP MA Koponen Kimmo KKO TN TNP Kuitunen Senja SKU Erityisopetus Laakso Ira ET TS TSP Laukkanen Sirkku SLA Erityisopetus Lehtonen Anna ALE ÄI 1-9 Lehtonen Arttu LEH YH HI 1-5, 9 FI 1 OP Lehtonen Taavi TLE MU MUP MU 1-4 Leppäniemi Jyrki JLE FY FY 1 10 MAB 1 9 Linna Pekka PLI AT 1 FI 2-4 PS 1 6, 8 UE 1 6 Lintunen Anja ALI MA FY KE 7cgef,8cdhij,9fghi 7bfh,8bdfh, 9acegi 7abcdefh 8. ja 9.valinnainen 7fh,8d,9b 7ghi 8. valinnainen peruskoulu 7abcdefghi 8. ja 9. valinnainen 9e 7abcdefghi 8. ja 9. valinnainen 7i,8cd,9ac 7fij,8ef,9ac 7fij,8ef,9ac Mannonen Hanna HMA A1EN 7cd, 8f, 9abcej Meklin Raija MEK KO KOP Mettiäinen Irja IME MAA 1-15 KE 1 7 Orava Miso MOR KE ( sijainen syksyllä MA Hakola Henri ) HHA Paavola Mirva PAA AT ATP MA 7a 7abcdefghi 8. ja 9. valinnainen 7aeg,8bd,9bcdf 7a,8b,9f 7abdegih 8. ja 9. valinnainen 7d,8a,9gj 6

7 Partanen Virpi VPA A1EN B1RU Peltonen Pekka PPE HI YH YH 1-5 Pulkkinen Jukka JPU TN TNP Puustinen Marja MPU RUB 3-5,10 RAA2 4-9 Pärnänen Ilona IPÄ A1EN B1RU RUB 1-7 Roine Rauno RRO BI GE Saarinen Niko NSA KU KUP KU 1 5 Setälä Kristiina KSE A1EN ENA1 1-3, 7-8 Simolin Tuula KO KOP Sipilä Laura LSI BI GE BI 3 Sorsa Seija SSO FY MA 7ei,9g 7g,8f,9f 7cd,8b 9dfh 7abcdefghi 8. ja 9. valinnainen 7fg,8a,9i 7bc,8bd 7abdegh,8abcdef,9aceh 7abdegh,8abcdef,9aceh 7bdfh, 8abcdeg 8. ja 9. valinnainen 7abh,8beh,9dfh 7abcdefghi 8. ja 9. valinnainen 7bchi,8bdfgh,9bcd 7bch,8bdfgh,9cd 7cegh,8abg,9bfhj 7ce,8g,9h Sutinen Peppi PSU UE UE UE Taipale Merja MTA yleisopetus 7.-8.j Takalampi Sirpa-Liisa STA OP OP OP Talja Jenni JTA LI TE LI 1 5 Tarhasaari Jaakko JTA KE MA Thomsson Ville VTH RESOP Vaara Paula VAA ÄI ITP Vahtola Henrik HVA FY MA Vesanen Jani JVE ÄI ITP 7abcdefghi, 8abcdefgh 9adefghij 7abcdefghi 8abcd 9abcdefghij 7cdefi,8abdh,9abefg 7ceg, 8ceg, 9j 7abdegh,8abcfgh,9ehi 8fh 7c,8ceg,9bgi 8. valinnainen 7abdeg,8bcdfh, 9d 7g,9ei 7def,8ah,9h 8. ja 9. valinnainen 7

8 Vuorikallas Timo TVU HI YH KPP HI 6 Öhman Maria MÖH FY KE LIIKUNTA JA TERVEYSTIETO SAKSA JA RUOTSI MA LI LIP TE B1RU A2RU RUB1 1-2, 8 SAA2 1 9 SAB abh,8ace 9abc 8. luokat 7h,8e, 9di 7ch,8e, 9i 8ce,9dei 7gh, 8eh, 9. luokat 9. valinnainen 7adi, 9h 7af 9ij 8

9 Oppiaineiden lyhenteet Peruskoulu A1EN englannin kieli, A1-oppimäärä A2RA ranskan kieli, A2-oppimäärä A2RU ruotsin kieli, A2-oppimäärä A2SA saksan kieli, A2-oppimäärä AT tietotekniikka ATP valinnainen tietotekniikka ATLP valinnainen tietotekniikka, luova ATPP valinnainen tietotekniikka, painotettu B1RU ruotsin kieli, B1-oppimäärä B2ES espanjan kieli, B2-oppimäärä B2SA saksan kieli, B2-oppimäärä BI biologia ET elämänkatsomustieto FY fysiikka GE maantieto HI historia IT ilmaisutaito ( kerho ) ITP valinnainen ilmaisutaito KE kemia KPP kaupalliset aineet KO kotitalous KOP valinnainen kotitalous KU kuvataide KUP valinnainen kuvataide LI liikunta LIP valinnainen liikunta MA matematiikka MU musiikki MUP valinnainen musiikki OP oppilaanohjaus TE terveystieto TN käsityö, tekninen työ TNP valinnainen tekninen työ TS käsityö, tekstiilityö TSP valinnainen tekstiilityö UE uskonto ( ev.lut ) UO uskonto ( ort. ) UR uskonto ( room.kat. ) YH yhteiskuntaoppi ÄI äidinkieli ja kirjallisuus 9

10 Lukio AT tietotekniikka ENA1 englannin kieli, A1-oppimäärä BI biologia ET elämänkatsomustieto ESB3 espanja, B3-oppimäärä FI filosofia FY fysiikka GE maantieto HI historia IT ilmaisutaito KE kemia KU kuvataide LAT latina LI liikunta MAA matematiikka, pitkä oppimäärä MAB matematiikka, lyhyt oppimäärä MU musiikki OP opinto-ohjaus PS psykologia RAA2 ranskan kieli, A-oppimäärä RAB2 ranskan kieli, B2-oppimäärä RAB3 ranskan kieli, B3-oppimäärä RUB1 ruotsin kieli, B1-oppimäärä SAA2 saksan kieli, A-oppimäärä SAB2 saksan kieli, B2-oppimäärä SAB3 saksan kieli, B3-oppimäärä TE terveystieto UE uskonto ( ev.lut ) YH yhteiskuntaoppi ÄI äidinkieli ja kirjallisuus A1-oppimäärä on 3. luokalta alkanut kieli A2-oppimäärä on 5. luokalta alkanut kieli B1-oppimäärä on 7. luokalta alkanut kieli B2-oppimäärä on 8. luokalta alkanut kieli B3-oppimäärä on lukiossa alkanut kieli 10

11 Oppilaanohjaajat Oppilaanohjaajina peruskoulussa toimivat Sirpa-Liisa Takalampi ja Riikka Kaarnakorpi. 7. luokkien opetuksessa kiinnitetään huomiota mm. opiskelutekniikkaan ja kouluyhteisöön sopeutumiseen. 8. ja 9.-luokkalaiset tutustutetaan toisen asteen koulutusmahdollisuuksiin sekä työelämän kokonaiskuvaan. OPOt antavat myös henkilökohtaista ohjausta sekä pyrkivät kehittämään kodin ja koulun yhteistyötä. Opinto-ohjaaja Lukion opinto-ohjaajana toimii Arttu Lehtonen. LOPOon voi ottaa yhteyttä jatkoopinto asioissa ja hän auttaa myös opiskelun mahdollisissa ongelmatilanteissa. Kaikista kurssivalintoihin tulevista muutoksista tulee neuvotella opinto-ohjaajan kanssa. Erityisopetus ( EO ) Erityisopettajina toimivat Senja Kuitunen ja Sirkku Laukkanen. Erityisopetuksen tarkoituksena on tukea niitä oppilaita, joilla on vaikeuksia selviytyä isossa ryhmässä. Oppilaalla saattaa olla mm. oppimis- tai sopeutumisvaikeuksia. Nurmijärven Yhteiskoulussa erityisopetus on osa-aikaista erityisopetusta. Oppilas saa suurimman osan opetuksesta oman luokkansa työjärjestyksen mukaisesti ja keskimäärin 2-6 tuntia pienryhmässä. Ryhmä koostuu 1-5 oppilaasta. Pyrkimyksenä on opettaa saman luokkaasteen oppilaita samassa ryhmässä. Aloitteen jaksottaiseen erityisopetukseen osallistumisesta voi tehdä aineenopettaja, luokanvalvoja, oppilaan huoltaja tai oppilas itse. Erityisopettaja yhdessä aineenopettajan kanssa valitsee opetukseen osallistuvat. Oppilaat vaihtuvat 6-8 viikon välein. Erityisopettajat tavoittaa numeroista ( Senja Kuitunen ) ja ( Sirkku Laukkanen ). Koulun kirjasto Kirjastonhoitajana toimivat Rauno Karppinen ja Jani Vesanen. Koulun kirjasto sijaitsee mediateekissa, jonne lukiolaisilla on vapaa pääsy. 11

12 Koulun kanslia Nurmijärven Yhteiskoulun koulusihteerinä toimii Jaana Virkki. Kansliassa hoidetaan mm. koulukuljetukset, opintotukihakemukset ja ylioppilaskirjoituksiin ilmoittautumiset. Kanslian puhelinnumero on Vahtimestari Vahtimestarina toimii Hilkka Parviainen. Hänen tehtävänään on valvoa ja hoitaa koulun tiloja, avata ja sulkea ovet, huolehtia postista ja pitää varauskirjaa koulun ulkopuolisista käyttäjistä. Mikäli tapahtuu vahinko, esim. ikkunan rikkoutuminen, ota välittömästi yhteyttä vahtimestariin. Vahtimestariin saa yhteyden numerosta Koulun iltavahtimestarina toimii Leila Perkiö. Häneen saa kouluajan jälkeen yhteyden numerosta Kouluruokala Ruokapalveluesimiehenä toimii Sirpa Salminen. Hänen kanssaan tulee neuvotella mm. erikoisruokavaliosta. Häneen saa yhteyden numerosta Muina työntekijöinä ruokalassa toimivat kokki Eeva Nieminen ja Katariina Lahtinen sekä Galina Tuominen. Ruokailu tapahtuu kolmessa vuorossa: 1. vuoro alkaa klo ja päättyy klo Siinä ruokailevat 8. ja 9. luokat. 2. vuoro (klo ) on lukiolaisille ja 7. luokkalaiset ruokailevat 3. vuorossa klo alkaen. Maksullista välipalaa tarjoillaan iltapäivän pitkällä välitunnilla Välipalakuponkeja voi ostaa kirjastosta. Siivous Koulun siistijöinä toimivat Pirkko Eskola ( Sarjala ja Kivelä ), Heidi Hietakymi, Ilse Koskinen, Jaana Nappalin, Leila Perkiö ja Anumit Saukkonen. Heillä on päivittäin laaja alue siistittävänään, joten älä aiheuta heille turhaa työtä heittelemällä roskia lattialle, vaan pane ne roskakoriin. 12

13 OPPILASHUOLTO Oppilashuoltotyöryhmä kokoontuu peruskoulun puolella säännöllisesti kerran viikossa. Ryhmään kuuluvat rehtori, koulukuraattori, kouluterveydenhoitaja, erityisopettaja ja opintojenohjaaja. Koulupsykologia, kasvatus- ja perheneuvolaa sekä nuorisopoliklinikkaa konsultoidaan tarvittaessa. Lukion opiskelijahuoltotyöryhmä kokoontuu lukukausittain. Siihen kuuluvat rehtori ( = lukion opinto-ohjaaja ), lukion apulaisrehtori ja terveydenhoitaja. Ryhmänohjaajia kutsutaan palavereihin tarvittaessa. Kouluterveydenhuolto Terveydenhoitaja Pirjo Selenius on tavattavissa koululla kaikkina koulupäivinä. Avoin vastaanotto klo ajanvarauksia ja muita lyhyitä käyntejä varten. Terveystarkastukset ja keskustelu- ja neuvontakäynnit sekä lääkärinvastaanotto ajanvarauksella. Terveydenhuoltohenkilöstöön voi ottaa yhteyttä terveyden- ja sairaanhoitoasioissa, nuorten elämäntilanteisiin, murrosiän kehitykseen, mielenterveyteen, opiskeluun ja ammatinvalintaan liittyvissä terveysasioissa. Myös nuorison terveystodistuksen mopo- ym. ajokortteja ja jatko-opiskelupaikkaa varten saa maksutta kouluterveydenhuollosta. Puh ( pöytägsm ), puhtunti klo koulupäivinä. Sähköposti: pirjo.selenius@nurmijarvi.fi Koulukuraattori Koulukuraattoripalveluiden tavoitteena on tukea oppilaiden selviytymistä koulussa. Toiminta koostuu arvioinnista, ennaltaehkäisystä, neuvonnasta ja tukitoimien etsimisestä. Työtä tehdään yhdessä oppilaiden, vanhempien, koulun ja yhteistyötahojen kanssa. Koulukuraattoritoiminta on osa oppilashuoltoa ja kunnan sosiaalipalveluja. Nurmijärven Yhteiskoulun koulukuraattorina toimii Anne Siitonen. Hän on tavattavissa koulussa ti to klo 9-15, puh Sähköposti: anne.siitonen@nurmijarvi.fi. Yläkoulujen hammashoito syksy 2011 ja kevät Suun terveydenhuollon ajanvaraus numero on Ajanvaraus ma pe Syksystä 2010 alkaen taksikyydillä hammashoitoloihin kuljetetaan kuljetuskouluista ainoastaan hammastarkastukseen tulevat oppilaat. Yläkouluista kuljetusta on Klaukkalassa, Mäntysalon koulusta. 13

14 Tarvittaville hoitoajoille, jatkokäynneille huoltajat järjestävät tarvittaessa kuljetuksen. Hammastarkastuksiin oppilaat kutsutaan seuraavasti. 7. luokat; syksy 2011, kutsu lähetetään koululle 8. luokat; kevät 2012, kutsu lähetetään koululle 9. luokat; terveydenedistämisen käynti koululla, ei vuositarkastusta Mikäli tarvetta hammashoitoon on tarkastusten välillä, voi ajan varata hammashoitolasta. Yksilöllisen tarpeen mukaan voidaan myös hoitolasta kutsua hoitokäynnille edellisestä poiketen. Oikomishoito on erikoishoitoa. Suosittelemme että vanhemmat ovat mukana varsinkin oikomishoidon alkuvaiheessa tai uuteen oikomiskojeeseen siirryttäessä. Oikomiskäyntien kuljetuksista huolehtivat vanhemmat. Luokkien vuositarkastuksiin tullaan vaikka käynnit oikomishoitoon on sovittu. Yhteistyön sujuvuuden vuoksi toivomme että oppilaat saapuvat sovituille hoitoajoille. Ajanvarausjärjestelmämme lähettää varatusta ajasta tekstiviestimuistutuksen automaattisesti kaksi arkipäivää ennen varattua aikaa. Viesti lähtee kunnan potilastietojärjestelmään merkittyyn matkapuhelinnumeroon. Koska viesti ei aina kunnasta riippumattomista syistä tavoita vastaanottajaa, sen saapumatta jääminen ei ole peruste jättää hoitoaika käyttämättä. Jos on tarve henkilökohtaiselle hoitoajalle tulee mahdollinen peruutus tehdä edellisenä päivänä klo mennessä, muussa tapauksessa peruuttamattomasta hoitoajasta peritään 33,80 euroa 15 vuotta täyttäneiltä. Muistutamme että hampaat tulee olla hyvin harjattu kotona tarkastus- ja hoitokäynnille tullessa. -Terveisin Nurmijärven kunnan suun terveydenhuolto- KOULUTYÖ Koulun työaika Syyslukukausi alkaa tiistaina ja päättyy keskiviikkona Kevätlukukausi alkaa maanantaina ja päättyy lauantaina

15 Syysloma Joululoma Talviloma Pääsiäisloma Lukion ylimmän luokan varsinainen koulutyö päättyy torstaina Lukuvuoden jaksot 1. jakso ti ti jakso ke to jakso pe pe jakso ma ti jakso ke la Oppituntien alkamis- ja päättymisajat Oppituntien alkamis- ja päättymisajat ( 7. luokat ) Päivänavaus RUOKAILU

16 Oppituntien alkamis- ja päättymisajat ( 8. ja 9. luokat ) Päivänavaus RUOKAILU Oppituntien alkamis- ja päättymisajat ( lukio ) Päivänavaus RUOKAILU Maanantaipäivän aikataulu: LV/RO ( sis. päivänavauksen ) RUOKAILU ( 8. ja 9. luokat ) tai RUOKAILU ( 7. luokat ja lukio )

17 Sähköinen reissuvihko Helmi Nurmijärven kunnan kouluissa on lukuvuoden aikana otettu käyttöön Helmi, sähköinen reissuvihko. Se on oppilaiden, opettajien ja huoltajien väliseen viestintään tarkoitettu ohjelma. Sieltä näkee helposti oppilaan tulevat kokeet, koearvosanat ja poissaolot sekä huoltaja voi myös kuitata poissaoloja. Lisäksi Helmi Reissuvihkosta löytyvät koulun opettajat, terveydenhoitaja, kuraattori sekä heidän yhteystietonsa. Helmi Reissuvihkon käyttämiseen tarvitaan tietokone ja Internetyhteys. Jokaiselle huoltajalle annetaan henkilökohtaiset käyttäjätunnukset ja salasanat, joita ei ole tarkoitus antaa oppilaan käyttöön. Helmi Reissuvihkon käyttämä tietoturva on SSL-tasoista eli samaa tasoa kuin mm. pankkien käyttämä salaus. Huoltaja näkee vain oman huollettavansa tiedot. Huoltajalle on jo mahdollisesti yhdistetty useampi huollettava ( Nurmijärven Yhteiskoulussa ) saman tunnuksen alle. Jos näin ei ole, sitä voi pyytää koulun rehtorilta tai Helmi Reissuvihkon yhteyshenkilö Raisa Kontulaiselta esim. sähköpostitse. PERUSKOULU Peruskoulun opetussuunnitelmat Peruskoulussa noudatetaan vuonna 2004 käyttöönotettua opetussuunnitelmaa. Se löytyy kokonaisuudessaan koulun kotisivuilta osoitteessa 17

18 Tuntijako ( esim. äidinkieltä 7. vuosiluokalla 4 kurssia/tuntia, 8. vuosiluokalla 3 kurssia/tuntia ja 9. luokalla 3 kurssia/tuntia ) Vuosiluokat Äidinkieli ja kirjallisuus A- kieli B- kieli Matematiikka Biologia ja maantieto Fysiikka ja kemia Terveystieto Uskonto/ET Historia 2 2 Yhteiskuntaoppi 3 Musiikki 1 Kuvataide 1 1 Käsityö 3 Liikunta Kotitalous 3 Oppilaanohjaus 0,4 0,6 1 Valinnaisaineet 6 6 Oppilaantuntimäärä 29,4 29,6 31 Vapaaehtoinen kieli (A2) 2 (2) (2) 8. ja 9. luokilla vapaaehtoisen kielen tuntimäärä (2) otetaan valinnaisaineiden tuntimäärästä. 18

19 Vanhempainillat Seitsemänsien luokkien vanhempainillat pidetään tiistaina ja torstaina ( valinnaisainevanhempainilta ). Keväällä 2012 luokanvalvoja järjestää joko vanhempainvartteja tai luokkakohtaisen vanhempainillan. Kahdeksansien luokkien syksyn vanhempainilta pidetään lokakuussa myöhemmin ilmoitettavana ajankohtana. Keskiviikkona järjestetään 8.luokkalaisille huoltajille infoilta opiskelusta ja jatko-opinnoista. Yhdeksänsien luokkien vanhempainillat ovat keskiviikkona ( koulutusmessut ) ja maanantaina ( ns. lukioilta ). Kaikista vanhempainilloista lähetetään kutsu kotiin ja niiden ajankohta on myös nähtävissä koulun kotisivuilla. Poissaolot Oppilaan huoltajan tulee kiinnittää huomiota lastensa poissaoloihin. Mikäli oppilas jää saapumatta kouluun esim. sairauden vuoksi, huoltajan velvollisuus on ilmoittaa poissaolosta luokanvalvojalle puhelimitse tai Helmi-järjestelmän kautta. Uusintakuulustelut Peruskoulun uusintakuulustelut pidetään klo erikseen ilmoitettavassa luokassa seuraavasti: 1. ti tai ti ti ti pe ehtolaisuusintakuulustelu klo Käyttäytymisen arviointi perusopetuksessa Jokainen opettaja arvioi kunkin oppilaan käyttäytymisen omassa oppiaineessaan. Todistuksen arvosana muodostuu eri opettajien antamien arvosanojen keskiarvosta luokanvalvojan antamaa arvosanaa painottaen. Erinomaista tai kiitettävää arvosanaa (10, 9) ei voi saada, jos oppilas on saanut arvosteltavalla jaksolla rangaistuksia. Peruskoulun päättötodistukseen käyttäytymisen arvosanaa ei merkitä. 19

20 Erillisen liitteen saa huoltajan pyynnöstä. Lukuvuoden alussa oppilaille selvitetään käyttäytymisen kriteerit ja painotetaan hyvän käytöksen merkitystä jatko-opintojen, työelämän ja yhteiskunnan jäsenyyden kannalta. Saadakseen arvosanan kymmenen oppilas - toimii aktiivisesti koulun tavoitteiden mukaisesti - osaa ottaa huomioon tilanteen vaatimat käyttäytymisnormit - on rehellinen ja vastuuntuntoinen - on luotettava ja auttavainen yhteistyökumppani - kunnioittaa työtovereitaan ja työympäristöään - on asenteeltaan positiivinen ja sopuisa Arvosana yhdeksän annetaan oppilaalle, joka - toimii koulun tavoitteiden mukaisesti - on ystävällinen, huomaavainen ja auttavainen - osallistuu yhteisvastuuseen - hoitaa koulutyönsä säännöllisesti ja täsmällisesti Arvosana kahdeksan annetaan asiallisesti käyttäytyvälle oppilaalle, joka - toimii koulun tavoitteiden mukaisesti - on yhteistyöhaluinen, ystävällinen ja sosiaalinen - huolehtii hyvin työvälineistään ja tehtävistään Arvosanan seitsemän saa oppilas, joka - ymmärtää käytöksessään olevia puutteita ja pyrkii korjaamaan niitä - oppilaalla on voinut olla pieniä rikkeitä, harkitsematonta puhetapaa oppilastovereita tai henkilökuntaa kohtaan - ajoittaista välinpitämättömyyttä - tehtävien laiminlyöntejä Arvosanan ollessa kuusi koulutyössä on runsaasti huomautettavaa - oppilas käy koulua epäsäännöllisesti - oppilaan puhetapa on röyhkeä tai toista ihmistä halventava - käyttäytyminen häiritsee työrauhaa - oppilaan suhtautuminen työntekoon ja työvälineisiin on välinpitämätöntä - oppilas on saanut rangaistuksia eikä välitä käytöksessään olevista puutteista Arvosana viisi annetaan oppilaalle, joka - käy koulua hyvin epäsäännöllisesti tai - rikkoo räikeästi koulun sääntöjä tai on vilpillinen ja on saanut useita rangaistuksia 20

21 Oppilaalle, johon koulun kurinpitokeinot eivät vaikuta ja joka kiusaa oppilastovereitaan, käyttäytyy väkivaltaisesti tai rikkoo työvälineitään, voidaan antaa käyttäytymisen arvosanaksi neljä. 21

22 Toimintamalli kiusaamistapauksissa Jokaisella oppilaalla tulee olla oikeus turvalliseen koulunkäyntiin. Yhteisin ponnistuksin voidaan esim. koulukiusaaminen eliminoida. Me emme hyväksy kiusaamista ja sen kitkemiseksi ja ennaltaehkäisemiseksi teemme päättäväisesti kaiken voitavamme. Koulukiusaaminen on saman oppilaan toistuvan ja tietoisen kiusaamisen kohteeksi joutumista. Kiusaaminen voi olla esimerkiksi tönimistä, lyömistä, haukkumista ja pilkkaamista, yksin jättämistä, ilkeiden juttujen puhumista takanapäin, tai mitä tahansa sellaista toimintaa, jolla pyritään vahingoittamaan tai loukkaamaan toista. Miten kiusaaminen tunnistetaan? - kiusatun tai hänen vanhempiensa ilmoitus asiasta - opettajien, oppilaiden ja muun henkilökunnan havainnot ja nimettömät kyselyt - oppilaan oireilu (esim. vetäytyminen ryhmästä, poissaolot) Kehen otetaan yhteyttä? - luokanvalvojaan, rehtoriin, kuraattoriin tai terveydenhoitajaan Miten tapaus hoidetaan? - jokainen tapaus selvitetään perusteellisesti ja kirjataan seurantaa varten. Asiaa selvitettäessä on tärkeää tietää: 1. mitä tapahtui? 2. missä tapahtui? 3. milloin? 4. kaikkien asianosaisten nimet Kiusaajalle määrätään mahdollinen rangaistus. Kiusatulle ja kiusaajalle luodaan toimintamalli, jonka toteutumista seurataan. Tarvittaessa otetaan yhteyttä oppilashuoltotyöryhmään, sosiaalitoimeen tai poliisiin. Lopuksi: Jos Sinua kiusataan, kerro siitä jollekulle. Ellei kukaan tiedä kiusaamisesta, kukaan ei voi myöskään Sinua auttaa! Koulun kotisivuilta kohdasta työsuunnitelmat löytyy tarkempi toimintasuunnitelma oppilaan suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä. 22

23 Järjestyssäännöt Koulun järjestyssäännöt täydentävät voimassa olevia lakeja ja asetuksia. Järjestyssäännöissä määritellään kouluyhteisön jäsenten oikeudet ja velvollisuudet, joiden avulla pyritään takaamaan järjestyksen ja työrauhan säilyminen koulussa. Järjestyssääntöjen rikkoja asetetaan vastuuseen. Säännöt ovat voimassa kouluaikana sekä koulunkäyntiin liittyvissä tilaisuuksissa sekä koulumatkoilla. 1. Kouluyhteisön jäsenen henkistä tai fyysistä koskemattomuutta ei saa loukata. 2. Koulun omaisuutta tulee käsitellä huolellisesti. Oppilas on velvollinen korvaamaan aiheuttamansa vahingon. 3. Koulussa noudatetaan hyviä käytöstapoja. Jokaisella on vastuu työrauhan säilymisestä. 4. Oppilaan tulee pitää huolta koulutilojen ja ympäristön siisteydestä. 5. Tupakkalain mukaisesti tupakointi on kielletty kouluaikana koulualueella ja sen välittömässä läheisyydessä. Kouluyhteisön jäsen ei saa esiintyä koulussa eikä koulun tilaisuuksissa päihtyneenä eikä tuoda alkoholia koulun alueelle. 6. Välituntien ajaksi suositellaan ulosmenoa. Koulun alueelta poistuminen on kuitenkin kielletty. Sisätiloissa oppilaat oleskelevat omissa auloissaan. 7. Matkapuhelin pidetään äänettömänä oppituntien aikana eikä sitä käytetä oppitunnin aikana. Oppitunneilla ei saa syödä eikä juoda. 8. Kaikki klo 8 ja 9 kouluun tulevat oppilaat osallistuvat päivänavaukseen. 9. Tapaturmasta on heti ilmoitettava terveydenhoitajalle, rehtorille tai jollekin opettajalle. 10. Päähineet ja ulkovaatteet riisutaan oppitunneilla, ruokailussa ja juhlissa. Koulussa pukeudutaan asiallisesti, tilanteen ja vuodenajan mukaan. 23

24 LUKIO Lukion tuntijako oppiaine tai Pakolliset Syventävät koulukohtaiset aineryhmä kurssit kurssit soveltavat kurssit Äidinkieli ja 6 3 kirjallisuus Kielet: A1- kieli ( yleensä EN ) A2, B2, B3- kielet, RA 8 1 SA 8 1 B1-kieli RU Matematiikka: Pitkä oppimäärä Lyhyt oppimäärä 6 3 Biologia Maantiede Fysiikka Kemia Uskonto ET 3 2 Filosofia 1 3 Historia Yhteiskuntaoppi Psykologia Musiikki Kuvataide Liikunta Terveystieto OPO 1 1 Tietotekniikka 7 Ilmaisutaito 3 Pakolliset kurssit Syventävät kurssit 10- Tarjolla olevat soveltavat kurssit ilmoitetaan vuosittain. Yhteensä vähintään 75 24

25 Lukio-opinnot Vanhempainillat Lukion aloittaneiden 11A-,11B- ja 11C- luokkien vanhempainilta pidetään keskiviikkona Muiden lukioluokkien vanhempainillat ilmoitetaan myöhemmin. Lukio ei ole oppivelvollisuuskoulu, vaan se perustuu opiskelijan omaan haluun opiskella. Lukio antaa yleissivistävää koulutusta. Se ei valmista suoraan mihinkään ammattiin, vaan antaa yleisen korkeakoulukelpoisuuden eli oikeuden pyrkiä yliopistoon tai ammattikorkeakouluun. Opiskelumotivaatio merkitsee kiinnostusta opiskeluun ja sen kokemista tärkeäksi. Motivaatio ei tule mistään ulkopuolelta, sen on lähdettävä omasta itsestä käsin. Lukiolaisen on opittava jäsentämään asiat monipuolisesti ja laajasti, hallitsemaan kokonaisuuksia, hankkimaan tietoa ja analysoimaan sitä sekä työskentelemään itsenäisesti. Lukioon tullessaan opiskelija valitsee pääsääntöisesti opinto-ohjelmansa koko lukiota varten. Tämän pohjalta hän laatii itselleen lukujärjestykset syyslukukauden alkaessa koko vuodeksi. Opinto-ohjelmaa voi tarkentaa opintojen aikana ja keskittää siten opinnot jatko-opiskelussa tarvittaviin oppiaineisiin. Lukusuunnitelma koostuu pakollisista ja syventävistä kursseista. Lisäksi opiskelija voi valita soveltavia kursseja, joista tarjolla olevat vaihtelevat vuosittain. Pakollisia kursseja opiskelijan tulee suorittaa koko lukion aikana vähintään 47, pitkän matematiikan lukijoille pakollisia kursseja on vähintään 51. Koko lukion opintoohjelmaan tulee sisältyä vähintään 75 kurssia. Kurssien enimmäismäärää ei ole. Jotta lukion pystyisi suorittamaan kolmessa vuodessa, opiskelijan tulee kunakin jaksona valita vähintään neljä kokonaista kurssia hajautettujen lisäksi. Kursseille ilmoittaudutaan pääsääntöisesti lukuvuoden alussa. Opiskelijat otetaan ryhmiin ilmoittautumisjärjestyksessä ryhmäkoon ja opetustilojen sallimissa puitteissa. Aloitettu kurssi on suoritettava kokonaan. Ensimmäisen vuoden opiskelija voi ottaa ohjelmaansa myös toisen ja kolmannen vuoden kursseja, mikäli ryhmissä on tilaa. Kurssien suoritusjärjestys on määritelty ainekohtaisissa opetussuunnitelmissa. Kunkin oppiaineen opettaja selvittää opintojen alkaessa oman oppiaineensa kurssien suoritusjärjestyksen. 25

26 Opiskeluaika Lukio-opiskelu kestää kahdesta neljään vuoteen. Mikäli opiskelija aikoo suorittaa lukion kahdessa vuodessa, hänen on tehtävä heti lukion alussa opinto-ohjaajan avustuksella kirjallinen opintosuunnitelma. Samoin opiskelijan, jonka on tarkoitus käydä lukiota neljä vuotta, on tehtävä kirjallinen opintosuunnitelma yhdessä opintoohjaajan kanssa. Itsenäinen suorittaminen Opiskelija voi suorittaa jonkin kurssin joko kokonaan tai osittain itsenäisesti opettajan kanssa etukäteen sovitulla tavalla. Tällöin sovelletaan samoja arviointiperusteita kuin normaalisti kurssia suoritettaessa. Kurssien keskeyttäminen ja etenemiseste Jo aloitettua kurssia ei saa jättää kesken tai se on suoritettava kokonaisuudessaan uudestaan. Jos opiskelija on poissa kurssilta yli 3 tuntia ilman hyväksyttävää selitystä, harkitaan, onko hänellä oikeus osallistua loppukuulusteluun. Ennen vakavia seuraamuksia opiskelijaa varoitetaan. Mikäli oppilas on ollut poissa yli 25% oppitunneista, on kurssi käytävä uudelleen. Tapauskohtaisesti ( esim. sairaus ) voidaan sopia, että kurssia voidaan täydentää opettajan määräämällä tavalla. Kaksi peräkkäistä hylättyä kurssia samassa oppiaineessa aiheuttaa etenemisesteen. Muiden aineiden opiskelu voi jatkua normaalisti. Opintojen hyväksilukeminen Ulkomailla sekä muissa oppilaitoksissa suoritetut opinnot luetaan hyväksi, jos ne tavoitteiltaan ja sisällöltään ovat lukion opetussuunnitelman mukaisia. Näistä opinnoista tulee esittää hyväksyttävä kirjallinen selvitys. Luettaessa opiskelijalle hyväksi muissa oppilaitoksissa suoritettuja opintoja pitäydytään suoritusoppilaitoksen antamaan arviointiin. Neuvottele aina ennen koulun ulkopuolisten opintojen aloittamista niiden korvaavuudesta asianomaisen oppiaineen opettajan, tai ellei ainetta opeteta koulussa, rehtorin kanssa. Saat opettajalta lomakkeen, jossa hän hyväksyy toisessa oppilaitoksessa suoritettavat opinnot. Vieraan oppilaitoksen opettaja merkitsee lomakkeeseen suoritusmerkinnän ja arvosanan. Lomake palautetaan rehtorille. 26

27 Lukion opiskelijan arviointi Arvioinnin tavoitteena on antaa opiskelijalle palautetta hänen edistymisestään ja oppimistuloksistaan, kannustaa ja ohjata opintojen suorittamisessa sekä antaa tietoja huoltajalle, jatko-opintojen järjestäjälle ja työelämän tarpeisiin. Arviointia toteutettaessa on aina pyrittävä positiiviseen palautteeseen, niin että opiskelija saa rakentavassa hengessä kannustusta omien tavoitteiden asettamiseen ja työskentelytapojen tarkentamiseen. Tavoitteena on myös kehittää opiskelijan edellytyksiä itsearviointiin. Kurssin arviointi Kurssin alussa opettaja esittelee sen arvioinnin perusteet. Kurssin suoritus arvioidaan sen päätyttyä. Jokaisen jakson jälkeen opiskelijalle annetaan jaksoarvostelu. Arviointi perustuu mahdollisiin kirjallisiin kokeisiin, opiskelijan tuotosten arviointiin, opiskelijan edistymisen jatkuvaan havainnointiin sekä opiskelijan itsearviointiin ja arviointikeskusteluihin. Kaikki valtakunnalliset pakolliset ja syventävät kurssit arvioidaan numeroin. Opiskelija voi halutessaan saada numeroarvosanan myös sellaisista kursseista, joista annetaan suoritusmerkintä (S=suoritettu, H=hylätty). Koulukohtaisten syventävien ja soveltavien kurssien arvioinnista päätetään kurssikohtaisesti oppiaineen opetussuunnitelmassa. Hylätyn kurssin voi suorittaa yhden kerran uusintakuulustelussa tai osallistumalla uudelleen kurssille ja kurssikokeeseen. Opettaja voi perustellusta syystä antaa oppilaan korottaa jo hyväksytystä kurssista saatua arvosanaa. Diagnostisoidut vammat tai niihin rinnastettavat vaikeudet, kuten esim. lukemis- ja kirjoitushäiriö, jotka vaikeuttavat osaamisen osoittamista, tulee ottaa huomioon arvioinnissa siten, että opiskelijalla on mahdollisuus muuhunkin kuin kirjalliseen näyttöön. Mikäli opiskelijan havaitaan syyllistyneen vilppiin esim. kokeessa, harjoitustyössä tai muussa vastaavassa kurssin arviointiin liittyvässä tehtävässä, hänen kaikki kys. kurssin suoritukset hylätään ja kurssista ei anneta arvosanaa. Kys. kurssi on suoritettava myöhemmin kokonaan uudestaan. 27

28 Oppiaineen oppimäärän arviointi Jokainen opiskeltu pakollinen ja syventävä kurssi on mukana oppiaineen päättöarvosanassa. Soveltavien kurssien vaikutus päättöarvosanaan määräytyy ainekohtaisesti. Opettajalla on oikeus korottaa päättöarvosanaa, mikäli opiskelijan tiedot ja taidot ovat päättövaiheessa aikaisempia suorituksia paremmat. Opiskelijalla on mahdollisuus korottaa päättöarvosanaa erillisissä kuulusteluissa. Opiskelijan on suoritettava hyväksytysti vähintään 2/3 opinto-ohjelman mukaisista oppiaineen pakollisista ja syventävistä kursseista. Opiskelija on suorittanut lukion oppimäärän silloin, kun hän on suorittanut oppiaineiden oppimäärät edellä esitetyllä tavalla hyväksytysti ja vähimmäismäärä 75 kurssia täyttyy. Lukion kurssimäärässä ovat mukana kaikki arvioidut kurssit, eikä mitään kurssia voi jälkikäteen poistaa. Todistukset ja niihin merkittävät tiedot Lukion koko oppimäärän suorittaneelle annetaan päättötodistus. Siihen merkitään opiskelijan opiskelemat oppiaineet, niissä suoritettujen kurssien määrä sekä kunkin oppiaineen arvosana sanallisesti ja numeroin tai merkintä oppiaineen hyväksytystä suorittamisesta. Ylioppilastutkintolautakunta ei anna ylioppilastodistusta ennen kuin päättötodistus on saatu. Pidä siis itse huolta siitä, että lukion päättyessä olet suorittanut vaadittavat 75 kurssia! Arvioinnin uusiminen ja oikaisu Lukioasetuksen 13 :n mukaan opiskelija voi kahden kuukauden kuluessa arvioinnista tiedon saatuaan pyytää opinnoissa etenemistä koskevan päätöksen tai päättöarvioinnin uusimista. Pyyntö tehdään rehtorille. Uudesta arvioinnista päättävät rehtori ja opiskelijan opettaja yhdessä. Jos opiskelija on tyytymätön 1 momentissa tarkoitetusta pyynnöstä tehtyyn uuteen arviointiin tai ratkaisuun, jolla pyyntö on hylätty, opiskelija voi pyytää arviointiin oikaisua lääninhallitukselta. Lääninhallitus voi, jos päätös on ilmeisesti virheellinen, 28

29 velvoittaa opettajan toimittamaan uuden arvioinnin, määrätä opinnoissa etenemistä koskevan päätöksen muutettavaksi tai määrätä, mikä arvosana opiskelijalle on annettava. Uusintakuulustelut Uusintakuulustelusta sovitaan asianomaisen opettajan kanssa. Kunkin jakson uusintakuulustelu järjestetään kahtena eri päivänä. Yhdessä uusintakuulustelussa voi osallistua vain yhteen kokeeseen. Ilmoittautumislomakkeet on jätettävä koulusihteerille viimeistään ohessa ilmoitettuna päivänä. Myöhästyneitä ilmoittautumisia ei oteta huomioon. Kumpaankin uusintakuulusteluun ilmoittaudutaan samanaikaisesti. Jakso Viimeinen Uusintakuulustelupäivät ilmoittautumispäivä 1. ke ti ja ti ke ti ja ti ke ti ja ti ke ti 6.3. ja ti ke ti ja ke 2.5. Uusintakuulustelut pidetään klo luokassa T1. Suulliset kuulustelut eli tentit Opiskelijalle on ennen päättötodistuksen antamista varattava mahdollisuus osallistua suullisiin kuulusteluihin. Ylioppilaskokelas saa halutessaan osallistua suullisiin kuulusteluihin aineissa, joiden ylioppilaskokeeseen hän on ilmoittautunut tai joiden arvosanaa hän haluaa korottaa. Arvosanan korottamisen ohella tenttien tarkoitus on valmistaa kokelasta ylioppilastutkintoon ja auttaa häntä samalla kertaamaan ja jäsentämään lukiossa opittua tietoa. Kunkin aineen kuulustelussa on hallittava koko lukion oppimäärä. Tentti saa kestää enintään kolme tuntia. Se on luonteeltaan suullinen kuulustelu, ja siihen saattaa sisältyä myös kirjallinen osio, joka voi jatkaa sitä tunnilla. Abiturientit ilmoittautuvat tentteihin koulun määräämänä aikana. Koulutyön kuluessa abiturientit laativat itse tenttijärjestyksen, jonka rehtori ja opettajat vahvistavat. Enintään 6 tenttiin voi ilmoittautua. Yhteen tenttiryhmään saa kuulua korkeintaan 10 opiskelijaa, eikä kenellekään saa tulla tenttiä perättäisiksi päiviksi. Tentit voivat vaikuttaa korottavasti mutta eivät alentavasti 29

30 aineen numeroon lukion päättötodistuksessa. Korotusaikeista on hyvä ilmoittaa etukäteen opettajalle, viimeistään tentin alussa. Ylioppilastutkinto Ylioppilastutkintoon sisältyy vähintään neljä koetta. Äidinkielessä ja kirjallisuudessa järjestettävä koe on kaikille pakollinen. Kolme muuta pakollista koetta kokelas valitsee ryhmästä, johon kuuluvat toisen kotimaisen kielen koe, vieraan kielen koe, matematiikan koe ja reaaliaineissa järjestettävät kokeet. Matematiikassa, toisessa kotimaisessa kielessä ja vieraassa kielessä järjestetään vaativuudeltaan kahden tasoiset kokeet. Kokelaan on sisällytettävä tutkintoonsa vähintään yksi vaativamman tason koe. Ylioppilastutkinto voidaan suorittaa joko kertakokeena tai hajautettuna, enintään kolmena peräkkäisenä tutkintokertana. Kokeet järjestetään kahdesti vuodessa ja molemmat tutkintokerrat ovat samanarvoisia. Kokelas voi osallistua kokeeseen opiskeltuaan asianomaisen oppiaineen pakolliset kurssit. Reaaliaineenkokeeseen osallistuminen edellyttää kys. oppiaineen pakollisten kurssien opiskelua. Osa kokeista voidaan suorittaa jo lukion aikana. Koetehtävät laaditaan oppiaineen pakollisten ja syventävien kurssien perusteella. Hyvä menestyminen kokeissa edellyttää siis sekä pakollisten että syventävien kurssien opiskelua kirjoitusaineissa. Kokelas saa uusia pakollisen hylätyn kokeen kaksi kertaa kolmen seuraavan kirjoituskerran aikana. Hyväksytyn kokeen saa uusia ilman aikarajaa. Syksyn ja kevään koepäivät ovat lukuvuosikalenterissa. Ylioppilastutkintoon liittyvää tietoa on ylioppilastutkintolautakunnan nettisivuilla Tutkintomaksut Ylioppilastutkintomaksut vahvistaa opetusministeriö vuosittain. Syksyllä 2011 perusmaksu on 27,00 ja maksu kultakin kirjoitettavalta aineelta 28,00. Kokelas, joka osallistuu samaan tutkintoon useammassa eri kokelaslajissa, maksaa vain yhden perusmaksun. Kokelas, joka suorittaa tutkinnon ajallisesti hajautettuna, maksaa perusmaksun kustakin tutkintokerrasta erikseen. Maksu on suoritettava myöhemmin ilmoitettavana määräaikana koulun kansliaan. Kesäkuussa syksyn ylioppilaskirjoituksiin ilmoittauduttaessa suoritetaan tutkintomaksu postitettavalla laskulla. 30

31 Lukiolaisten poissaolot Kunkin oppiaineen opettaja seuraa itse ryhmänsä poissaoloja. Mikäli opiskelija on ollut poissa oppitunnilta, hän jättää punaisen poissaoloselvityslapun ao. aineen opettajalle. Mikäli opiskelija on aiheetta poissa kolme tuntia saman aineen oppitunnilta, hän menettää oikeutensa osallistua kurssikokeeseen. Mikäli opiskelija on perustellusta syystä estynyt tulemaan oppitunnille, hänen on pyydettävä ryhmänohjaajalta etukäteen vihreällä lapulla poissaololupa. Myöskään asiaton myöhästely oppitunnilta ei ole sallittua. Opettajan ei tarvitse päästää myöhästyjiä luokkaan. 31