ERILLISSELVITYS MAASEUDUN YRITYS- RAHOITUS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ERILLISSELVITYS MAASEUDUN YRITYS- RAHOITUS"

Transkriptio

1 Vastaanottaja Maa- ja metsätalousministeriö Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 1/2012 ERILLISSELVITYS MAASEUDUN YRITYS- RAHOITUS

2 SISÄLTÖ 1. Johdanto 3 2. Yritystukijärjestelmän kokonaisuus Yleisesti yritystukijärjestelmästä Yritystukijärjestelmän kehittäminen Tukien ja maksatusten hakeminen, hallinnollinen taakka Yritystukijärjestelmän vaikutukset kilpailuun Johtopäätökset ja toimenpidesuositukset Yritystukijärjestelmän vaikuttavuus Yritystukien kokonaisvaikutusten tarkastelu Investointituki Tuen lisäarvo ja merkitys yrityksen kasvussa Vaikutukset liikevaihtoon ja kannattavuuteen Vaikutukset henkilöstömäärään Vaikuttavuus toimialoittain Kehittämistuki Tuen lisäarvo ja merkitys yrityksen kasvussa Vaikutukset liikevaihtoon ja kannattavuuteen Vaikutukset henkilöstömäärään Käynnistystuki Vaikutukset kasvuun Vaikutukset liikevaihtoon ja kannattavuuteen Vaikutukset henkilöstömäärään Johtopäätökset ja toimenpidesuositukset Maaseudun yrittäjien keskeiset kompetenssit ja yritysten kyvykkyystekijät Maaseudun yritysten osaamisalueet ja osaamisen kehittämistarpeet Yrityspalveluiden hyödyntäminen Yritysten innovaatiotoiminta Yritysten verkottuminen Yritysten nykyiset toiminta-alueet ja tulevaisuuden suunnitelmat Johtopäätökset ja toimenpidesuositukset Menestyvän maaseutuyrityksen profiili Kootut johtopäätökset ja kehittämissuositukset 63 LIITTEET 1. TUTKIMUKSEN TOTEUTUSTAPA JA ETENEMINEN 2. TUKIALUEKARTTA 1

3 TIIVISTELMÄ Tässä selvitysraportissa on tarkasteltu Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman sisältämien yritystukien vaikuttavuutta. Selvityksen kohteena ovat olleet maaseudun yrityksille suunnatut investointituki-, kehittämistuki- sekä käynnistystuki -instrumentit. Vaikuttavuuden tarkastelun lisäksi selvityksessä on tarkasteltu yritystukijärjestelmän toimivuutta asiakaslähtöisyyden näkökulmasta. Lisäksi selvityksessä on pyritty kartoittamaan maaseudun yrittäjien ja yritysten keskeisiä kompetensseja ja kyvykkyystekijöitä sekä tarkastelemaan näiden korrelaatiota suhteessa yritysten liikevaihdon kehitykseen ja liiketuloksen kasvuun. Maaseudun yritystoiminnan kehittämiseen tähtäävän yritystukijärjestelmän voidaan selvityksen tulosten perusteella todeta toimivan hyvin ja tukevan aidosti maaseudun yritystoimintaa. Yritystukien paikallista tai alueellista kilpailua vääristävistä mahdollisista haittavaikutuksista ei selvityksen perusteella löydy näyttöä. Vaikka yritykset kokevat yritystukijärjestelmän toimivaksi, liittyy tukiprosesseihin myös merkittäviä kehitystarpeita. Yrittäjien näkökulmasta tukijärjestelmän haku- ja maksatusprosessit koetaan byrokraattisiksi ja niiden nähdään lisäävän huomattavasti yritysten hallinnollista taakkaa. Tukien päätös- ja maksatusajoissa esiintyy myös merkittäviä alueellisia eroja. Erityisesti tukien maksatusten pitkät aikavälit hankaloittavat yritysten operatiivista toimintaa. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta tukia saaneet yritykset ovat selvityksen perusteella selvinneet taloudellisesta taantumasta verrokkiryhmää paremmin. Tukea saaneiden yritysten liikevaihdon, liikevoittoprosentin sekä henkilöstömäärän kehitys on ollut parempaa suhteessa verrokkiryhmän vastaavaan kehitykseen. Maaseudun kehittämisohjelman tukimuodoista suosituin ja vaikuttavuudeltaan tehokkain on ollut investointituki. Investointituen käytön korrelaatio suhteessa yritysten liikevaihdon, liikevoiton sekä henkilöstömäärän kehitykseen on ollut voimakkain. Investointituen käytön additionaliteetti on ollut myös varsin korkea, sillä investointitukea saaneista yrityksistä noin 30 prosenttia ilmoitti, ettei olisi toteuttanut investointihankettaan ilman maaseudun kehittämisohjelmasta saatua tukea. Kehittämistuen vaikuttavuus on ollut selvityksen perusteella investointitukea vähäisempi, vaikkakin sen käytön vaikutukset yrityksen liiketoiminnan kehitykseen ovat selvityksen perusteella olleet positiivisia. Yrityskyselyn aineiston perusteella voidaan kuitenkin todeta, että kehittämistuen vaikuttavuuden mittaaminen on melko hankalaa ja yritysten näkemysten mukaan hyötyvaikutukset realisoituvatkin pidemmällä aikavälillä. Myös käynnistystuen merkittävyys on ollut suuri ja erityisesti tuen avulla on pystytty tukemaan yksinyrittäjiä ja mikroyrityksiä uusien työntekijöiden palkkaamisessa. Maaseudun yritysten osaamisprofiilia voidaan pitää kohtuullisen hyvänä. Noin puolet yrityskyselyyn vastanneista tahoista on hyödyntänyt ulkopuolisia yrityspalveluita liiketoimintaosaamisen kehittämisessä. Alueellisten asiantuntijoiden näkemysten mukaan maaseudun yritysten keskeiset osaamisvajeet liittyvät pitkälti myynti- ja markkinointiosaamiseen. Yritysten substanssiosaamisen koetaan olevan erittäin hyvällä tasolla, mutta puutteet uusien myyntikanavien avaamisessa ja markkinointiosaamisessa heikentävät yritysten kasvupotentiaalia. Maaseudun yritysten paikallisella ja alueellisella verkottumisella on selvityksen perusteella selkeä korrelaatio yritysten liiketoiminnan kehittymiseen. Maaseudun kehittämisohjelmasta tukea saaneista yrityksistä alueelliseen tai paikalliseen yritysverkostoyhteistyöhön osallistuneet tahot ovat kasvattaneet liikevaihtoaan muita tukia saaneita yrityksiä enemmän. Julkisten toimijoiden ja rahoittajatahojen tulisikin jatkossa edistää alueellisten ja paikallisten yritysverkostojen syntyä sekä korostaa omassa markkinointiviestinnässään verkostoyhteistyön tuottamia hyötyjä. 2

4 1. JOHDANTO Tämän Manner-Suomen maaseudun yritysrahoitusta koskevan erillisselvityksen ensisijaisena tavoitteena on selvittää, millainen vaikutus yritystuella yhtenä yrityksen ulkoisena, kertaluontoisena rahoituslähteenä on ja miten tuki on vaikuttanut yritykseen suhteessa tilanteeseen ennen tuen hakemista. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaan on ohjelmakaudella kuulunut yritystukia yhteensä kolmelta eri toimintalinjalta. Erilaisia toimenpiteitä tai alatoimenpiteitä on yhteensä kuusi, mukaan lukien kaksi Leader toimintatavalla toteutettua toimenpidettä 1. Selvityksessä on hyödynnetty erilaisia aineistonkeruumenetelmiä. Sähköisten kyselyiden, hankerekisteriaineistojen sekä haastatteluiden ohella tietoja on kerätty Asiakastieto Oy:n tilinpäätösrekistereistä (Voitto+ -tietokanta). Tarkempi kuvaus erillisselvityksen toteutuksesta sekä siinä hyödynnetyistä menetelmistä löytyy selvityksen liitteistä. Varsinainen selvitys rakentuu seuraavasti: Luvussa kaksi tarkastellaan yritystukijärjestelmän kokonaisuutta toimialoittaisen tarkastelun kautta. Luvussa kolme keskitytään yritystukijärjestelmän vaikuttavuuteen sekä tarkastellaan kutakin kolmesta yritystyypistä erikseen. Luku neljä summaa selvityksen tulokset liittyen maaseudun yrittäjien, käytännössä tuensaajien, keskeiset kompetenssit ja yritysten kyvykkyystekijät. Lukujen 2-4 tulokset summaa luvussa viisi esiteltävä menestyvän maaseutuyrityksen profiili, johon on koottu selvityksen pohjalta keskeisimmät menestyviä maaseutuyrityksiä yhdistävät tekijät. Lisäksi kunkin luvun jälkeen on esitetty tiivistetysti havaintoihin perustuvat selvityksen toteuttajien laatimat johtopäätökset sekä toimenpidesuositukset. Selvityksen tilaaja on Maa- ja metsätalousministeriö. Selvityksen toteuttaja on Ramboll Management Consulting. 3 1 Toimintalinja 1: Alatoimenpide 111.3: Osaamisen tason kohottaminen, Toimenpide 123: Maa- ja metsätaloustuotteiden arvon lisääminen. Toimintalinja 3: Toimenpide 311: Taloudellisen toiminnan laajentaminen maatalouden ulkopuolelle, Toimenpide 312: Mikroyritysten perustaminen ja kehittäminen. Toimintalinja 4: Leader: Edellä mainittuja toimenpiteitä toteutetaan Leader toimintatavalla toimenpiteissä 411 ja 413.

5 2. YRITYSTUKIJÄRJESTELMÄN KOKONAISUUS Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan yritystukijärjestelmän kokonaisuutta ja sen kehitystarpeita tarkasteltiin tässä selvityksessä sekä haastattelujen, Hanke2007-järjestelmän tietojen että sähköisten kyselyiden avulla. Lisäksi hyödynnettiin vuonna 2010 Euroopan komission toimeksiannosta toteutettuja maaseudun kehittämisohjelman hallinnollisen taakan lähtötasomittauksen tuloksia. 2.1 Yleisesti yritystukijärjestelmästä Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma tarjoaa maaseudulla toimiville yrityksille mahdollisuuden rahoittaa merkittävän osan investointi- ja/tai kehittämistoimenpiteistään julkisilla varoilla. Investointituella tuetuissa toimenpiteissä tuen määrä on tukialueesta ja yrityskoosta riippuen % hyväksyttävistä kustannuksista. Prosenttiosuuksiin sisällytetään myös muut julkiset tuet, kuten Finnveran lainoihin tai takauksiin sisältyvä tuki sekä Leader toimintaryhmän myöntämä kuntaraha. Kehittämis- ja käynnistämistuet myönnetään de minimis tukena 2. Kehittämistuen suuruus ja osuus kustannuksista vaihtelee sekä hankittavasta palvelusta sekä yritystoiminnasta riippuen. Maaseudun yritystoiminnan tukemista koskevan valtioneuvoston asetuksen (632/2007) mukaisesti yrityksen liiketoimintaedellytysten selvittämistä koskevan, enintään euroa maksavan neuvonta- tai muun asiantuntijapalvelun hankkimiseen voidaan myöntää tukea enintään 90 prosenttia kustannuksista. Muihin yrityksen kehittämistoimenpiteisiin kehittämistukea voidaan myöntää enintään 50 prosenttia hyväksytyistä kustannuksista. Maa- ja metsätaloustuotteiden jalostusta ja markkinointia harjoittaville yrityksille kehittämistukea voidaan myöntää enintään 40 prosenttia kustannuksista. Maitotuotteiden ensiasteen jalostusta harjoittaville yrityksille sekä maa- tai metsätalouden tuottamaa biomassaa uusiutuvaksi energian raaka-aineeksi jalostaville yrityksille kehittämistukea voidaan myöntää kuitenkin enintään 50 prosenttia. Käynnistystukea voidaan maksaa enintään puolet palkkakustannuksista. Käynnistystukea ei myönnetä välillisiin työvoimakustannuksiin. Ajanjaksolla 1/2007 7/2011 ohjelmaan oli hyväksytty yhteensä 6025 yritystukitoimenpidettä. Näistä valtaosa oli investointitoimenpiteitä (80 % toimenpiteistä), 14 % kehittämistoimenpiteitä ja ainoastaan 6 % käynnistystoimenpiteitä. Ohjelmassa jaetusta julkisesta rahoituksesta investointitoimenpiteisiin ohjautui noin 90 % sekä kehittämis- että käynnistystuen osuuksien jäädessä viiteen prosenttiin. Tässä selvitysraportissa on tarkasteltu eri tuki-instrumentteja erillisinä kokonaisuuksina. Käytännössä tuki-instrumentit limittyvät varsin usein keskenään, sillä esimerkiksi suuri osa kehittämistukea saaneista yrityksistä on hakenut myös investointitukea liiketoimintansa kehittämiseen. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman tukialuekartta ELY-keskus- ja kuntarajoineen löytyy tämän selvitysraportin liitteestä kaksi. 4 2 Yleisenä de minimis -tuen (vähämerkityksisen tuen) rajana on euroa per yritys kuluvan ja kahden edellisen verovuoden aikana (komission asetus 1998/2006/EY). Maantiekuljetuspalvelujen alalla vastaava raja on euroa, kalastuksessa euroa (komission asetus 1860/2004/EY) ja maatalouden alkutuotannossa euroa (komission asetus 1535/2007/EY). Mukaan lasketaan kaikkien julkisten viranomaisten (kunnat, kuntayhtymät, valtio) myöntämät de minimis-tuet. (Lähde: TEM)

6 Kuvio 1: Yritystukitoimenpiteiden lukumäärä sekä julkisen tuen määrä tukityypeittäin (Lähde: Hanke2007-järjestelmä) Kokonaisuudessaan ajanjaksolla 1/2007-7/2011 maaseudun kehittämisohjelmasta jaettiin yritystukitoimenpiteisiin noin euroa. Keskimääräisen investoinnin koko on noin euroa, josta keskimäärin 26 % (noin per toimenpide) on julkista rahoitusta. Yrityksen käynnistymistukitoimenpiteet olivat keskimäärin noin euron suuruisia ja yrityksen kehittämistoimenpiteet noin euron suuruisia. Sekä käynnistys- että kehittämistukitoimenpiteistä keskimäärin puolet oli rahoitettu julkisilla varoilla. Kuvio 2: Julkisen ja yksityisen rahoituksen osuus Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman yritystukitoimenpiteissä (Lähde: Hanke2007-järjestelmä) 5

7 2.2 Yritystukijärjestelmän kehittäminen Asiakkaalle ei lähtökohtaisesti ole merkitystä, minkä rahaston varoista hän tukea hakee. Yksityiskohtien alle jää olennaisia asioita, kuten se, millaisissa tilanteissa tukea on mahdollista saada. Vähemmän tukia, kaikki tuet Tuki järjestelmän kautta. Ei samanlaisia tukia useista rahan lähteistä, vaan kohdentamista. Asiantuntijoiden näkemykset tukijärjestelmän kehittämisestä olivat melko yhtenevät. Sekä haastatteluihin että sähköiseen kyselyyn vastanneet asiantuntijat korostivat nykyisen yritystukijärjestelmän monikanavaisuutta ja kaipasivat entistä asiakaslähtöisempää lähestymistapaa. Konkreettisina ehdotuksina esitettiin haku- ja maksatuslomakkeiston, tukijärjestelmän sekä säädöspohjan yhtenäistämistä työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) yritystukijärjestelmien kanssa. Käytännössä osassa Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksissa (ELY-keskukset) tämän eteen olikin jo tehty töitä ja eri ministeriöiden yritystukijärjestelmien välisiä raja-aitoja on pyritty häivyttämään asiakkaiden suuntaan. Käytännössä erilaiselle säädöspohjalle perustuvista tuista viestittäminen selkeästi ja nk. yhden luukun periaatteen mukaisesti oli haastateltavien mukaan kuitenkin haastavaa. Selvityksessä toteutettujen haastattelujen perusteella tuen hakemiseen ja maksatukseen liittyvät käytännöt vaihtelevat ELY-keskusten välillä ja maksatusajoissa sekä tuen hakemiskäytännöissä oli merkittäviä eroja ELYkeskuksittain. Esimerkiksi tukipäätöksen tekeminen (aika hankkeen aloituksesta päätöksen tekopäivään) vaihtelee Varsinais-Suomen ELY-keskuksen reilusta 200 päivästä Pohjois-Savon reiluun 300 päivään. Haastattelujen mukaan myös maksatuspäätösten tekemisen käytännöt sekä päätöksentekoajat, vaihtelivat merkittävästi ELYkeskusten välillä. Merkittävien vaihteluiden voidaankin katsoa kertovan eri ELY-keskusten poikkeavista menettelytavoista ja prosesseista, ennemminkin kuin päätöksenteon hitaudesta. Kuvio 3: Tukipäätöksen tekoaika päivinä ELY-keskuksittain. Päätöksentekoaika on laskettu vähentämällä tukipäätöksen tekopäivästä tuenhakupäivä. 6

8 2.3 Tukien ja maksatusten hakeminen, hallinnollinen taakka Oleellisena osana yritystukijärjestelmän kehittämistä toteutettiin selvityksessä virtaviivaistettu hallinnollisen taakan tarkastelu. Tarkastelussa hyödynnettiin sekä aiempia tutkimustuloksia jonka lisäksi täydentävää tietoa kerättiin sekä haastatteluissa että sähköisten kyselyiden avulla. Hallinnollisen taakan menetelmän mukaisesti kustakin toimenpiteestä sekä niihin kuuluvista segmenteistä haastateltiin vähintään viisi tuensaajaa. Segmenteillä tarkoitetaan esimerkiksi toimenpiteen 311 osalta toteutettua jakoa pieniin ja suuriin 3 investointeihin. Euroopan komission toteuttamassa hallinnollisen taakan lähtötasomittauksessa 4 kuusi Euroopan unioniin kuuluvaa maata toteutti yhteismitalliset hallinnollisen taakan lähtötasomittaukset valittujen maaseudun tukityyppien osalta. Selvityksen piirissä oli kaksi yritystukitoimenpidettä; investointituki (toimenpide 311) sekä kehittämistuki (toimenpide 111). Kerätyn aineiston perusteella Suomessa työläimpänä pidettiin suuria investointeja varten haettuja tukia kun taas pienten toimenpiteestä 311 rahoitettujen tukien hakeminen koettiin vähiten työlääksi. Hallinnollisen taakan mittaustulokset sisältävät tukiprosessin kolme pääkohtaa: 1) Tuen hakeminen a. Mm. lomakkeisiin tutustuminen, lomakkeiden täyttäminen, tiedonkeruu, liitemateriaalin suunnittelu ja laatiminen, lomakkeiden postitus 2) Maksatuksen hakeminen a. Sisältää edellä esitettyjen kohdan lisäksi myös kirjanpitovelvoitteen sekä muut maksatukseen liittyvät velvoitteet. 3) Mahdollinen tarkastuskäynti tai käynnit a. Sisältää läsnäolotunnit tarkastuksen aikana sekä siihen liittyvät mahdolliset valmistelut. Tyypillisesti hallinnollista taakkaa muodostavat erilaiset tiedonanto- ja säilytysvelvoitteet. Esimerkiksi rakennusluvan hakeminen ei ole hallinnollista taakkaa, todistuksen kopiointi ja postitus hakemuksen liitteenä sen sijaan on. Kaiken kaikkiaan sekä tässä selvityksessä että aiemmassa Euroopan komission toimeksiannossa lähtötasomittauksessa sekä asiantuntijat että tukia hakevat yritykset totesivat tukijärjestelmän olevan sekä monimutkainen että tarpeettoman byrokraattinen. Lisäksi kansainvälinen vertailu osoitti, että suomalainen maaseudun yritystukijärjestelmän käytännön toteutus oli huomattavasti muiden vertailussa olleiden maiden vastaavaa järjestelmää aikaa vievempi ja teetättää sekä hakijalle, että tätä kautta myös tukien hyväksyjälle merkittävästi enemmän työtä. Haastateltavat mainitsivat erityisinä ärsytystekijöinä samoja tietoja sisältävien lomakkeiden täyttämisen useissa eri toimenpidevaiheissa, sähköisen järjestelmän puutteet sekä kuittikopioiden lähettämisen. Työläs ja monimutkainen haku- ja maksatusprosessi näkyy selvästi myös ulkopuolisen avun käytössä, sillä noin 60 % yrityskyselyyn vastanneista on hyödyntänyt tai aikoo hyödyntää yrityspalveluita hankkeessaan (ks. Kuvio 49). Komission julkaisemassa loppuraportissa 5 selvityksen tulokset on esitelty kootusti hallinnollisen taakan vähentämisen näkökulmasta. 7 3 Pienet ja suuret investoinnit määriteltiin ko. investointituensaajien mediaanin avulla. Mittauksiin valittiin kuitenkin ääripäiden hankkeita, eli selvästi pieniä ja selvästi suuria, kaukana mediaanista olevia hankkeita. 4 Raportti kokonaisuudessaan: 5 Raportti kokonaisuudessaan:

9 Kuvio 4: Sanapilvi yritysten vastauksista kysymykseen Miten maaseudun yritysrahoituksen hakuprosessia tulisi mielestänne kehittää? (Lähde: Yrityskysely) 8

10 Case: Metallialan pienyritys, Pohjois-Suomi Vuonna 2006 perustettu yritys toimii Pohjois-Suomessa työllistäen tällä hetkellä 1-2 henkilöä. Vahvasti tuotekehityspainotteisen yrityksen 2 työntekijää kuuluvat molemmat paikalliseen keksijäyhdistykseen. Yritys kehittää, valmistaa ja vie pääasiassa metsätalouden apuvälineitä sekä moottoreiden osia. Viimeisten vuosien aikana yritys ei ole päässyt kasvamaan sekä talouden taantuman, että epäonnistuneen yritystukitoimenpiteen seurauksena. Yritys haki ja sai sekä investointi- että käynnistystukea. Investointitukea myönnettiin konehankintaan, jonka lisäksi tukea myönnettiin kahden henkilön palkkakustannuksiin kahden vuoden ajalle. Tukien hakemisessa hyödynnettiin ulkopuolisen konsultin palveluita, sillä kyseessä oli yrityksen ensimmäinen yritystukihaku. Maksatusvaiheessa muutamaa vuotta aiemmin tehty käynnistystukipäätös todettiin kuitenkin laittomaksi ja yritykselle maksettiin tukea vain yhden työntekijän osalta. Loppujen kustannusten kattamiseksi yritys joutui ottamaan lainan, jonka takaisinmaksu hidastaa tällä hetkellä yrityksen muuta kehitystä. Kun suunnittelee kasvua tehtyjen päätösten mukaisesti, on näiden pyörtäminen jälkikäteen valtava isku pienelle yritykselle. Lisäksi tehty investointi jäi vaillinaiseksi. Varsinaisen investointisuunnitelman mukaisia muita laitteita ei investointituella alkuperäisestä päätöksestä poiketen voitukaan hankkia, vaan ne jouduttiin kustantamaan pankkilainalla. Jos investoi ja saa tuen, niin nähdäkseni kone pitäisi saada myös käyttökuntoon. Käyttökuntoon saattamiseen liittyvien lisälaitteiden kustannukset leikattiin kuitenkin maksatusvaiheessa pois alkuperäisesti myönnetystä tukisummasta. Itse hakuprosessia yrittäjä piti kuitenkin kohtuullisen helppona, vaikka näki myös mahdollisuuksia virtaviivaistamiseen. Noudatin pykäliä huolellisesti ja konsultit avustivat hakemusten kanssa. Tarkastuksessakaan ei ilmennyt ongelmia, sillä kirjanpito ja investoinnit oli toteutettu kuten pitikin. Nähdäkseni järjestelmä toimi tältä osin ihan hyvin. 2.4 Yritystukijärjestelmän vaikutukset kilpailuun 9 Osana yritystukijärjestelmän kokonaisuutta tarkasteltiin kyselyiden avulla myös maaseudun yritystukien kilpailua vääristäviä vaikutuksia. Maaseudun kehittämisohjelman tarjoama julkinen tuki on merkittävä tukimuoto maaseutuyrityksille. Ohjelmassa mukana olevien yritysten investointitoimenpiteistä se rahoittaa noin neljänneksen ja kehittämis- ja käynnistämistoimenpiteistä noin puolet. Sekä sähköisessä kyselyssä että asiantuntijahaastatteluissa asiantuntijoilta pyydettiin näkemyksiä siitä, vääristävätkö maaseudun yritystuet yritysten välistä kilpailua. Sähköisen kyselyn vastausten (Kuvio 4) mukaan valtaosa asiantuntijoista ei kokenut maaseudun yritystukien olevan kilpailua vääristävä tekijä. Avovastausten perusteella Maaseutuyritysten toimintaympäristö on niin vaikea, etteivät tukitoimet vääristä juurikaan kilpailua. Monella toimialalla kilpailua ei edes ole. Toimintaryhmiltä pois yritysrahoitus, ne rahat pitäisi siirtää jatkossa ELY-keskukselle, jossa toimitaan laajakatseisemmin, alueelliset tekijät ja markkinat, kilpailutekijät huomioiden.

11 vastaajat olivat tarkastelleet kysymystä lähinnä oman alueensa näkökulmasta; Vääristävätkö maaseudun yritystuet kilpailua täällä omalla paikkakunnallani?. Avointen vastausten mukaan tuen myöntäjien hyvä paikallisen liiketoiminnan tuntuma ja tieto tuen mahdollisista vääristävistä vaikutuksista estää tehokkaasti alueiden sisäisten vääristymien syntymisen. Tukipäätösten tekijöiden hyvään paikallisen liiketoiminnan tuntemukseen tulisikin vastaajien mukaan panostaa myös tulevaisuudessa. ELY-keskuksen yritystutkijat tuntevat harvaan asutulla alueella alueen kilpailutilanteen, joten kilpailun vääristymiä ei synny yhtä helposti kuin kasvukeskuksissa. Mahdollisten vääristymien entistä tehokkaammaksi välttämiseksi asiatuntijakyselyn vastaajat sekä haastatellut asiantuntijat peräänkuuluttivat tarkempia ja yksiselitteisempiä ohjeistuksia sekä esimerkiksi toimialarajauksia. Leader toimintaryhmät nostettiin esille toimijoina, joilla on erinomainen tuntemus paikallisista olosuhteista ja toimijoista. Niitä pidettiin toimijoina, joilla on hyvät mahdollisuudet jakaa tukea erityisen tuloksekkaisiin ja mahdollisimman vähän vääristymiä aiheuttaviin hankkeisiin. Toisaalta Leader toimintaryhmien ongelmana nähtiin liian tiivis yhteistyö tuen hakijoiden ja päätösten tekijöiden välillä. Tämän pelättiin aiheuttavan vääristymiä paikallisessa kilpailutilanteessa. Kuvio 5: Asiantuntijakyselyn vastaajien näkemykset siitä, vääristävätkö maaseudun yritystuet yritysten välistä kilpailua (Lähde: Asiantuntijakysely) 10

12 2.5 Johtopäätökset ja toimenpidesuositukset JOHTOPÄÄTÖKSET Maaseudun yritystukijärjestelmää pidetään toimivana ja sen katsotaan tukevan aidosti maaseudun yritystoimintaa. Yritystukijärjestelmien muodostaman kokonaisuuden asiakaslähtöisyys on kuitenkin heikko monikanavaisuudesta johtuen. Eri tukimuodoista ja niiden ehdoista viestiminen on haastavaa erilaisen säädösperustan vuoksi. Maaseudun yritystukijärjestelmän yhdeksi suurimmaksi haasteeksi koetaan tuen ja maksatusten hakemisen vaikeus. Pääsääntöisesti yritystukien ei koeta vääristävän paikallista tai alueellista kilpailua. Yritystukea myöntävät tahot kokevat omaavansa niin hyvän paikallistuntemuksen, että eivät jaa rahaa kohteille tai hankkeille, joilla saattaisi olla muita toimijoita syrjiviä tai koko toimialaa vääristäviä vaikutuksia. Aineiston perusteella sekä tukien myöntämisen kokonaiskestoissa, maksatusajoissa ja näihin liittyvissä käytännöissä on merkittäviä eroavaisuuksia eri ELY-keskusten välillä. Esimerkiksi tukipäätöksien tekemiseen käytettävä aika vaihteli reilusta 200 päivästä reiluun 300 eri ELY-keskuksissa. TOIMENPIDESUOSITUKSET Yritystukijärjestelmää tulisi jatkossa kehittää entistä vahvemmin asiakaslähtöisesti yhtenä kokonaisuutena. Käytännössä tämä edellyttäisi rahoittajaorganisaatioiden sisäisten prosessien kehittämistä. Yritysten tulisi julkisia yritystukia hakiessaan asioida ns. yhden luukun periaatteella, missä yritysrahoituksen asiantuntijat yhdessä määrittävät kullekin yritykselle soveltuvan tukimuodon eri rahoituslähteistä. Vaikka suurten rakenteellisten muutosten tekeminen on haastavaa, huomiota tulee kiinnittää erityisesti tukihakemusten käsittelyprosesseihin ja menettelytapojen yhdenmukaisuuteen sekä selkeään ja yksikanavaiseen viestintään. Yritystukihaussa tulisi mahdollisuuksien mukaan siirtyä käyttämään yhdenmukaisia haku- ja maksatuslomakkeita. Yritystukien osalta työ- ja elinkeinoministeriön tukihakemuskaavakkeita ja prosesseja pidettiin asiakasystävällisempinä kuin maaseudun kehittämisrahaston vastaavia lomakkeita. Eri ELY-keskusten väliset erot tuki- ja maksatusprosesseissa tulisi pyrkiä häivyttämään siten, etteivät eri alueilla sijaitsevat toimijat joudu eriarvoiseen asemaan ELY-keskusten erilaisten toimintatapojen vuoksi. Nykyisen haku- ja maksatusprosessin tarkoituksenmukaisuutta tulisi arvioida kriittisesti. Erityisesti pienissä hankkeissa haku- ja maksatusprosessin yksinkertaistaminen tehostaisi resurssien käyttöä sekä hakijoiden että ELY-keskusten näkökulmasta. 11

13 3. YRITYSTUKIJÄRJESTELMÄN VAIKUTTAVUUS 3.1 Yritystukien kokonaisvaikutusten tarkastelu Yritystukien kokonaisvaikutuksia tarkastellaan tässä hyödyntämällä sekä tuensaajille osoitettua sähköistä kyselyä että Voitto+ -tietokannasta 6 kerättyjä tietoa tuensaajien sekä kaikkien toimialalla toimivien yritysten kasvukehityksestä ja kannattavuudesta. Sopivilta osin Voitto+ - aineistoja on käytetty myös täydentämään sekä tarkentamaan sähköisen kyselyn avulla kerättyjä tietoja. Tarkastelussa keskitytään pääsääntöisesti niihin toimialoihin, joille valtaosa tuensaajista sijoittuu. Osuus tuensaajista Toimialaluokitus (TOL 2008) 4,0 % 00 Toimialaa ei määritelty 2,8 % 01 Kasvinviljely ja kotieläintalous, riistatalous ja niihin liittyvät palvelut 7,1 % 02 Metsätalous ja puunkorjuu 0,1 % 03 Kalastus ja vesiviljely 7 0,7 % Kaivostoiminta ja louhinta 6,9 % Elintarvikkeiden, juomien ja tupakkatuotteiden valmistus 1,3 % Tekstiilien, vaatteiden, nahan ja nahkatuotteiden valmistus 5,5 % Saha, puu-, korkki-, paperi- ja kartonkituotteiden valmistus 2,4 % Painaminen, koksin, jalostettujen öljytuotteiden, kemikaalien ja kemiallisten tuotteiden, lääkeaineiden ja lääkkeiden, kumi- ja muovituotteiden ja muiden ei-metallisten mineraalituotteiden valmistus. 8,0 % Metallien jalostus, metallituotteiden, elektroniikan ja sähkölaitteiden valmistus 5,8 % Muiden laitteiden valmistus, huolto ja asennus 2,3 % Sähkö- kaasu ja lämpöhuolto, Vesi, viemäri- ja jätevesihuolto 6 Voitto+ on Asiakastieto Oy:n ylläpitämä yritystietokanta, joka pitää sisällään noin suomalaisen yrityksen ja konsernin tilinpäätöstiedot. 7 Hankerekisteristä löytyneitä kohteita oli tällä toimialakoodilla yhteensä kuusi kappaletta. Todennäköisesti kyseessä on kuitenkin Hanke-järjestelmässä tapahtunut kirjausvirhe, sillä kyseisen toimialan toimia tuetaan ainoastaan kalatalousrahastosta. 12

14 6,0 % Rakentaminen 7,0 % Tukku- ja vähittäiskauppa; moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien korjaus 8 1,2 % Kuljetus ja varastointi 11,7 % Majoitus ja ravitsemustoiminta 1,4 % Informaatio ja viestintä, Rahoitus- ja vakuutustoiminta, Kiinteistöalan toiminta 4,8 % Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta 4,6 % Hallinto- ja tukipalvelutoiminta 1,2 % Julkinen hallinto ja maanpuolustus 5,0 % Terveys- ja sosiaalipalvelut 6,8 % Taiteet, viihde ja virkistys 3,3 % Muu palvelutoiminta 0,1 % 99 Kansainvälisten organisaatioiden ja toimielinten toiminta Tarkasteltaessa kaikkia yritystukea saaneita yrityksiä kokonaisuutena huomataan, että verrattaessa vuoden 2006 tasoon, keskimääräinen henkilöstömäärä on noussut maltillisesti. Sen sijaan liikevaihdon mediaani oli keskimäärin vuonna 2010 noin 17 % vuoden 2006 tasoa alhaisempi. Kuvaajassa on selvästi nähtävissä myös vuosien aikainen taantuma, joka notkauttaa positiivisen henkilöstömäärän kehityksen laskusuhdanteiseksi. Yritystukea saaneet yritykset ovat kuitenkin alla olevan tarkastelun mukaan selvinneet talouden taantumasta hieman muuta keskimääräistä 9 paremmin. 8 Tähän toimialaluokkaan kuuluvista yritystukea saaneista yrityksistä valtaosa oli moottoriajoneuvojen korjaus- ja huoltopalveluita tarjoavia yrityksiä. 9 Kaikkien yritysten kehitys on laskettu valikoitujen toimialojen painotettuna keskiarvona. Mukaan on valittu toimialat, joille valtaosa yritystukia sijoittuneista yrityksistä sijoittuu. Tarkastelusta on poistettu kasvukeskuksissa (15 suurinta kaupunkia) sijaitsevat yritykset. HUOM! Myös tukea saaneet yritykset sisältyvät joukkoon kaikki yritykset. 13

15 Kuvio 6: Tukea saaneiden yritysten ja verrokkiryhmän henkilöstömäärän, liikevaihdon ja liikevoittoprosentin kehitys indeksipistein (vuosi 2006=100 %). Lähde: Asiakastieto / Voitto+ Seuraavassa tarkastellaan yritystukien saajien liikevaihdon, henkilöstömäärän sekä liikevoittoprosentin mediaanin kehitystä toimialoittain ja verrataan kehitystä muihin toimialalla toimiviin maaseudun yrityksiin. 10 Metsätalous ja puunkorjuu (toimiala 02) Metsätalouden ja puunkorjuun toimialalla liikevaihto on laskenut vuosien 2006 ja 2010 välillä sekä tuensaajayrityksillä että verrokkiyrityksillä. Tuensaajien liikevaihto laski voimakkaasti vuosien 2006 ja 2007 välillä, mutta lasku on sittemmin tasaantunut. Muilla yrityksillä liikevaihto on laskenut tasaisesti vuosien 2007 ja 2010 välillä Sähköisen kyselyn avulla kartoitettujen tilinpäätöstietojen ohella selvityksessä hyödynnettiin Suomen Asiakastieto Oy:n Voitto+ -tietokantaa. Siinä olevat tiedot perustuvat yritysten verottajalle lähettämiin tilinpäätöstietoihin. Voitto+ -tietokannan avulla yrityksiä voidaan tarkastella joko yksittäisinä tai laskea tietyn yritysryhmän keskiarvoja ja tunnuslukuja. Voitto+ -tietokantaa on hyödynnetty rakennettaessa vertailuasetelmia, joissa tukea saaneita yrityksiä verrataan muihin suurten kasvukeskusten ulkopuolella, samalla toimialalla toimiviin yrityksiin.

16 Kuvio 7 Liikevaihdon kehitys tuensaajayrityksillä ja verrokkiryhmällä vuosina metsätalous ja puunkorjuu (lähde: Suomen Asiakastieto / Voitto+) Henkilöstömäärä on kehittynyt tuensaajayrityksissä ja verrokkiryhmän yrityksissä samoin tavoin tarkasteluajanjaksolla. Henkilöstömäärä kasvoi hieman vuosien 2006 ja 2008 välillä, mutta se on lähtenyt sittemmin taantuman myötä laskuun. Kuvio 8 Henkilöstömäärän kehitys tuensaajayrityksillä ja verrokkiryhmällä vuosina metsätalous ja puunkorjuu (lähde: Suomen Asiakastieto / Voitto+) Liikevoittoprosentti on heikentynyt sekä tuensaajayrityksillä että muilla yrityksillä lähes 30 % vuosien 2006 ja 2010 välillä. Liikevoittoprosentti heikkeni tuensaajayrityksillä voimakkaasti vuosien 2006 ja 2007 välillä. Vuosien 2007 ja 2008 välillä tuensaajayritysten liikevoittoprosentti parani hieman, mutta se on sittemmin taas laskenut. 15

17 Kuvio 9 Liikevoittoprosentin mediaanin kehitys tuensaajayrityksillä ja verrokkiryhmällä vuosina metsätalous ja puunkorjuu (lähde: Suomen Asiakastieto / Voitto+) Metallien jalostus, metallituotteiden, elektroniikan ja sähkölaitteiden valmistus (toimialat 24 27) Toimialan tuensaajayritysten liikevaihto on kehittynyt melko samalla tavalla kuin verrokkiryhmän liikevaihto vuosien 2006 ja 2010 välillä. Vuosien 2006 ja 2008 välillä tuensaajayritysten liikevaihto on kehittynyt hieman myönteisemmin kuin verrokkiryhmällä. Vuonna 2008 alkanut taantuma on kuitenkin heikentänyt liikevaihdon kehitystä kaikilla yrityksillä saman verran. Kuvio 10 Liikevaihdon kehitys tuensaajayrityksillä ja verrokkiryhmällä vuosina metallien jalostus, metallituotteiden, elektroniikan ja sähkölaitteiden valmistus (lähde: Suomen Asiakastieto / Voitto+) Henkilöstömäärä on kehittynyt metallien jalostuksen, metallituotteiden, elektroniikan ja sähkölaitteiden valmistuksen toimialalla samalla tavalla tuensaajayrityksillä ja verrokkiryhmällä. Henkilöstömäärä lisääntyi vuosien 2006 ja 2008 välillä noin 20 % ja sittemmin laskenut takaisin vuoden 2006 tasolle. 16

18 Kuvio 11 Henkilöstömäärän kehitys tuensaajayrityksillä ja verrokkiryhmällä vuosina metallien jalostus, metallituotteiden, elektroniikan ja sähkölaitteiden valmistus (lähde: Suomen Asiakastieto / Voitto+) Liikevoittoprosentin mediaani on laskenut tuensaajayrityksillä vuosien 2008 ja 2009 välillä voimakkaammin kuin verrokkiryhmällä ja lähtenyt tämän jälkeen kasvuun. Heikentynyt liikevoittoprosentti tuensaajayrityksillä liittynee tehtyihin investointeihin, sillä kolmea yritystä lukuun ottamatta tämän alan yritykset ovat hakeneet investointitukea. Investoinnit yleensä heikentävät kannattavuutta välittömästi investoinnin tekemisen jälkeen. Mielenkiintoista on sen sijaan, että tuensaajien liikevoittoprosentti on kasvanut vuosien 2009 ja 2010 välillä samalla kun verrokkiryhmän liikevoittoprosentit ovat jatkaneet laskuaan. Kuvio 12 Liikevoittoprosentin mediaanin kehitys tuensaajayrityksillä ja verrokkiryhmällä vuosina metallien jalostus, metallituotteiden, elektroniikan ja sähkölaitteiden valmistus (lähde: Suomen Asiakastieto / Voitto+) Tukku- ja vähittäiskauppa; moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien korjaus (toimialat 45-47) Tukku- ja vähittäiskaupan sekä moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien korjauksen toimialalla tuensaajayritysten liikevaihto on kehittynyt selvästi myönteisemmin kuin verrokkiryhmän. Vuosien tuensaajien liikevaihto pysyi melko tasaisena, mutta se kasvoi vuosien 2009 ja 2010 välillä noin 20 %. Verrokkiyritysten liikevaihto on sen sijaan laskenut tasaisesti vuosien 2006 ja 2010 välillä. Yhteensä laskua on kertynyt lähes 40 %. 17

19 Kuvio 13 Liikevaihdon kehitys tuensaajayrityksillä ja verrokkiryhmällä vuosina tukku- ja vähittäiskauppa; moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien korjaus (lähde: Suomen Asiakastieto / Voitto+) Henkilöstömäärä on kasvanut sekä tuensaajayrityksissä että verrokkiryhmän yrityksissä noin 10 % vuosien 2006 ja 2010 välillä. Verrokkiryhmän yritysten henkilöstömäärä kasvoi vuosien 2006 ja 2008 välillä lähes 30 %, mutta on laskenut sittemmin. Tuensaajayritysten henkilöstömäärä on puolestaan kehittynyt hieman tasaisemmin. Kuvio 14 Henkilöstömäärän kehitys tuensaajayrityksillä ja verrokkiryhmällä vuosina tukku- ja vähittäiskauppa; moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien korjaus (lähde: Suomen Asiakastieto / Voitto+) Tuensaajayritysten liikevoittoprosentti on ollut vuosina korkeampi kuin verrokkiyrityksillä. Tuensaajayritysten liikevoittoprosentti kasvoi vuosien 2006 ja 2007 välillä liki 20 %, mutta se on tämän jälkeen ollut laskusuunnassa. Vuonna 2010 liikevoittoprosentti oli laskenut tuensaajayrityksillä liki 20 % vuoteen 2006 verrattuna. Verrokkiryhmällä liikevoittoprosentti laski samaan aikaan lähes 40 %. 18

20 Kuvio 15 Liikevoittoprosentin mediaanin kehitys tuensaajayrityksillä ja verrokkiryhmällä vuosina tukku- ja vähittäiskauppa; moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien korjaus (lähde: Suomen Asiakastieto / Voitto+) Majoitus ja ravitsemustoiminta (toimialat 55-56) Majoitus- ja ravitsemustoiminnan alalla tuensaajien liikevaihto on kehittynyt paremmin kuin verrokkiryhmillä. Tuensaajayritysten liikevaihto on kasvanut vuosien 2006 ja 2010 välillä lähes 20 % samaan aikaan kuin verrokkiryhmän yritysten liikevaihto on laskenut 22 %. Kuvio 16 Liikevaihdon kehitys tuensaajayrityksissä ja verrokkiryhmällä vuosina majoitus- ja ravitsemustoiminta (lähde: Suomen Asiakastieto / Voitto+) Myös henkilöstömäärä on kehittynyt tuensaajayrityksillä myönteisemmin kuin verrokkiryhmän yrityksillä. Henkilöstömäärä kasvoi verrokkiryhmällä vuosien 2006 ja 2008 välillä noin 10 %, mutta on tämän jälkeen laskenut. Vuonna 2010 henkilöstömäärä oli verrokkiryhmän yrityksissä noin 10 % alhaisempi kuin tuensaajilla. Tuensaajayritysten henkilöstömäärä on kasvanut vuosien 2006 ja 2010 välillä vajaa 10 %. 19

Yritystukien vaikuttavuusselvitys

Yritystukien vaikuttavuusselvitys Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013 Yritystukien vaikuttavuusselvitys Seminaariesitys 31.1.2012 Säätytalo, Helsinki SISÄLTÖ 01 Selvitystyön kuvaus ja aineisto 02 Yritystukijärjestelmän

Lisätiedot

Alue-ennuste Juha Honkatukia, VATT. Toimiala Online syysseminaari 21.11.2014

Alue-ennuste Juha Honkatukia, VATT. Toimiala Online syysseminaari 21.11.2014 Alue-ennuste Juha Honkatukia, VATT Toimiala Online syysseminaari.. Kotitalouksien reaalitulot (Household income, constant prices) 7 6 5 3 - - -3 Y Y5 3 Y6 PohjSavo Julkisen sektorin investoinnit, perushintaan

Lisätiedot

Alue-ennuste, työllisyys VATT. Toimiala Online syysseminaari 21.11.2014

Alue-ennuste, työllisyys VATT. Toimiala Online syysseminaari 21.11.2014 Alue-ennuste, työllisyys VATT Toimiala Online syysseminaari 21.11. Kasvinviljely ja kotieläintalous, riistatalous ja niihin liittyvät palvelut 1, työllisyyden kumulatiivinen %-muutos -4-6 -8-1 -12-14 Metsätalous

Lisätiedot

Nestorklinikka. Syvälliseen kokemukseen ja laaja-alaiseen osaamiseen perustuva nopea ja tehokas tapa ratkaista yrityksen haasteita

Nestorklinikka. Syvälliseen kokemukseen ja laaja-alaiseen osaamiseen perustuva nopea ja tehokas tapa ratkaista yrityksen haasteita Nestorklinikka Syvälliseen kokemukseen ja laaja-alaiseen osaamiseen perustuva nopea ja tehokas tapa ratkaista yrityksen haasteita Kokemus syntyy vain kokemalla Lisäarvo asiakkaille Nestorit Vastuuntuntoinen,

Lisätiedot

Hämeen ELY-keskuksen katsaus aloittaneista ja lopettaneista yrityksistä, II/2013

Hämeen ELY-keskuksen katsaus aloittaneista ja lopettaneista yrityksistä, II/2013 NÄKYMIÄ MARRASKUU 2013 HÄMEEN ELY-KESKUS Hämeen ELY-keskuksen katsaus aloittaneista ja lopettaneista yrityksistä, II/2013 Julkaisuvapaa 26.11.2013 Aloittaneiden yritysten määrä jatkaa laskuaan Tilastokeskuksen

Lisätiedot

PALVELUALA TYÖLLISTÄÄ SUHDANNEVAIHTELUISTA HUOLIMATTA

PALVELUALA TYÖLLISTÄÄ SUHDANNEVAIHTELUISTA HUOLIMATTA PALVELUALA TYÖLLISTÄÄ SUHDANNEVAIHTELUISTA HUOLIMATTA Palvelusektori työllistää suhdannevaihteluista huolimatta. Vuosina 2008 2010 uusia työpaikkoja syntyi joka vuosi erityisesti ympäristönhuoltotehtäviin

Lisätiedot

Vs.elinkeinopäällikkö Pirjo Leino 8.2.2011. Elinkeinotoimi Nurmijärven kunta-elinkeinorakenteesta

Vs.elinkeinopäällikkö Pirjo Leino 8.2.2011. Elinkeinotoimi Nurmijärven kunta-elinkeinorakenteesta Vs.elinkeinopäällikkö Pirjo Leino 8.2.2011 Nurmijärven kunta-elinkeinorakenteesta Elinkeinopoliittinen ohjelma vuosille 2006-2010 Niiden toimenpiteiden kokonaisuus joilla kunta vaikuttaa omalta osaltaan

Lisätiedot

Hämeen ELY-keskuksen katsaus aloittaneista yrityksistä, I/2013

Hämeen ELY-keskuksen katsaus aloittaneista yrityksistä, I/2013 NÄKYMIÄ HUHTIKUU 2013 HÄMEEN ELY-KESKUS Hämeen ELY-keskuksen katsaus aloittaneista yrityksistä, I/2013 Julkaisuvapaa 26.4.2013 Aloittaneiden yritysten ja starttirahalla aloittaneiden määrä laskusuuntainen

Lisätiedot

2011 Pielisen Karjalan TOL osuudet liikevaihdon mukaan

2011 Pielisen Karjalan TOL osuudet liikevaihdon mukaan 1 % 5 % 4 % 1 % 2011 Pielisen Karjalan TOL osuudet liikevaihdon mukaan 1 % 2 % 1 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 2 % C Teollisuus G Tukku- ja vähittäiskauppa; moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien korjaus

Lisätiedot

Käyttäjätiedon, käyttäjien ja käyttäjäinnovaatioiden integrointi yritysten innovaatiotoimintaan 2008 2010

Käyttäjätiedon, käyttäjien ja käyttäjäinnovaatioiden integrointi yritysten innovaatiotoimintaan 2008 2010 Käyttäjätiedon, käyttäjien ja käyttäjäinnovaatioiden integrointi yritysten innovaatiotoimintaan 28 21 Aineistoanalyysi yritysten innovaatiotoiminta 28 21 -aineiston pohjalta Mervi Niemi 2(11) Käyttäjätiedon,

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen toimet rakennemuutosalueilla

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen toimet rakennemuutosalueilla Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen toimet rakennemuutosalueilla Yleisö- ja keskustelutilaisuus Lentosotakoulun lakkauttamisesta Kauhava 20.2.2013 Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus, Strategiayksikkö Pekka Rinta-Jouppi

Lisätiedot

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Uusi SeutUra -hanke Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Pielisen Karjalan vahvat klusterit Tässä aineistossa on tarkasteltu Pielisen Karjalan eli

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 18.3.2014 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Vuoden 2011 lopussa Lahdessa oli 47 210 työpaikkaa ja työllisiä 42 548. Vuodessa työpaikkalisäys oli 748,

Lisätiedot

VASTAVIRTAAN KULKIJAT

VASTAVIRTAAN KULKIJAT VASTAVIRTAAN KULKIJAT KASVUA JA INNOVAATIOITA -SEMINAARI 31.1.2012 Ulla Hytti, Elisa Akola TSE Entre, Turun yliopiston kauppakorkeakoulu Pekka Stenholm Turku Institute for Advanced Studies, Turun yliopisto

Lisätiedot

ELY-keskukselta viime vuonna 11,2 miljoonaa euroa yritystoiminnan ja maaseudun kehittämiseen

ELY-keskukselta viime vuonna 11,2 miljoonaa euroa yritystoiminnan ja maaseudun kehittämiseen 10.1.2014 RAHOITUKSEN VUOSIKATSAUS 1.1. - 31.12.2013 ELY-keskukselta viime vuonna 11,2 miljoonaa euroa yritystoiminnan ja maaseudun kehittämiseen Satakunnan ELY-keskus rahoitti viime vuonna yrityksiä noin

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020 Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020 ELY-keskus Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman rahoitus puuenergiaan

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman rahoitus puuenergiaan Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman rahoitus puuenergiaan nvm Sirpa Karjalainen Monenlaiset mikroyritykset Maatilakytkentäisille mikroyrityksille on myönnetty tukea mm. matkailualan investointeihin

Lisätiedot

ELY-keskukselta viime vuonna 13,6 miljoonaa euroa yritystoiminnan ja maaseudun kehittämiseen

ELY-keskukselta viime vuonna 13,6 miljoonaa euroa yritystoiminnan ja maaseudun kehittämiseen 1.3. 2013 RAHOITUKSEN VUOSIKATSAUS 1.1. - 31.12.2012 ELY-keskukselta viime vuonna 13,6 miljoonaa euroa yritystoiminnan ja maaseudun kehittämiseen Satakunnan ELY-keskus rahoitti viime vuonna 199 yrityshanketta,

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020. Maaseuturahoituksen uudet tuulet. Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5.

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020. Maaseuturahoituksen uudet tuulet. Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Maaseuturahoituksen uudet tuulet Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5.2016 Ylitarkastaja Juuso Kalliokoski Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1

Lisätiedot

Tilastotietoa aikuiskoulutustuesta vuonna 2016

Tilastotietoa aikuiskoulutustuesta vuonna 2016 Tilastotietoa aikuiskoulutustuesta vuonna 2016 Edunsaajien lukumäärät ja maksetut aikuiskoulutustuet vuosina 2001 2016 Edunsaajien lukumäärät, kpl Maksetut aikuiskoulutustuet, MEUR 26 000 24 000 22 000

Lisätiedot

Työpaikka- ja elinkeinorakenne. Päivitetty

Työpaikka- ja elinkeinorakenne. Päivitetty Työpaikka- ja elinkeinorakenne Päivitetty 23.9.2013 Työpaikat Helsingin seudun kunnissa v 2000-2010 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Helsinki 372 352 372 101 370 342 364 981 365 597

Lisätiedot

Yritystukien ajankohtaiset. Neuvottelupäivät 12.4.2016 Reijo Martikainen

Yritystukien ajankohtaiset. Neuvottelupäivät 12.4.2016 Reijo Martikainen Yritystukien ajankohtaiset Neuvottelupäivät 12.4.2016 Reijo Martikainen Yritystukipäätökset Tehty 332 päätöstä, tukea myönnetty noin 23 m Näistä Leader-päätöksiä 90 kpl ja 1,9 m 297 investointitukea 29

Lisätiedot

TUKENA JA RAHOITAJANA

TUKENA JA RAHOITAJANA ELY-KESKUS MATKAI LUYRI TTÄJÄN TUKENA JA RAHOITAJANA 22.09.2010 2010 Lisää viraston Paul a Nordenswan nimi, tekijän nimi ja osasto 21.9.2010 1 Avustusten myöntäminen yrityksille Kansalliset rahat EAKR-rahat=

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 23:2016

TILASTOKATSAUS 23:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 23:2016 1 13.12.2016 VANTAALAISTEN TYÖLLISTEN KESKIMÄÄRÄISET VALTIONVERON- ALAISET VUOSITULOT ERI TOIMIALOILLA VUOSINA 2011 2014 Vantaalaisten työllisten miesten keskitulot

Lisätiedot

Työpaikat ja työlliset 2014

Työpaikat ja työlliset 2014 Irja Henriksson 14.10.2016 Työpaikat ja työlliset 2014 Vuoden 2014 lopussa Lahdessa oli 50 138 työpaikkaa ja työllisiä 46 238. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 2,5 % ja työllisten 2,1 %. Luvut ovat vuoden

Lisätiedot

KUOPION TYÖPAIKAT JA ELINKEINORAKENNE 1.1.2011

KUOPION TYÖPAIKAT JA ELINKEINORAKENNE 1.1.2011 KUOPION KAUPUNGIN YRITYSPALVELU KUOPION TYÖPAIKAT JA ELINKEINORAKENNE 1.1.2011 Kuopion työpaikka- ja elinkeinorakennetiedot perustuvat Kuopion kaupungin yrityspalvelun ylläpitämään yritys- ja toimipaikkarekisteriin.

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 19:2016

TILASTOKATSAUS 19:2016 TILASTOKATSAUS 19:2016 21.10.2016 TYÖPAIKAT JA TYÖSSÄKÄYNNIN MUUTOS VANTAALLA, ESPOOSSA, HELSINGISSÄ JA KUUMA-ALUEELLA VIIME VUOSINA Vantaalla oli vuoden 2014 lopussa 107 330 työpaikkaa ja 99 835 henkilöä

Lisätiedot

Kymenlaakso ennusteet päivitetty

Kymenlaakso ennusteet päivitetty Kymenlaakso 2010-2040 ennusteet 12.04.2016 päivitetty Kymenlaakson väkilukuennuste 2014-2040 2 Lähde: Tilastokeskus Kymenlaakson väestöennuste 2014-2040 3 Lähde: Tilastokeskus Kymenlaakson ikärakenne-ennuste

Lisätiedot

Kuvaus maaseutuohjelman yritystuen suuntaamisesta Pohjanmaan ELY-keskuksen toimialueella

Kuvaus maaseutuohjelman yritystuen suuntaamisesta Pohjanmaan ELY-keskuksen toimialueella 1.1.2017 Kuvaus maaseutuohjelman yritystuen suuntaamisesta 2014-2020 Pohjanmaan ELY-keskuksen toimialueella Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 mahdollistaa yritysten tukemista maaseudulla.

Lisätiedot

ETELÄ-POHJANMAAN MATKAILUPARLAMENTTI

ETELÄ-POHJANMAAN MATKAILUPARLAMENTTI ETELÄ-POHJANMAAN MATKAILUPARLAMENTTI Rahoitusmahdollisuudet mikroyrityksen sähköisen liiketoiminnan kehittämisessä Kuortanen 1.9.2009 Jarmo Kallio MIKROYRITYS Yritys joka työllistää alle 10 työntekijää

Lisätiedot

Työpaikat ja työlliset 2015

Työpaikat ja työlliset 2015 Työpaikkoja Irja Henriksson 3.10.2017 Työpaikat ja työlliset 2015 Vuoden 2015 lopussa Lahdessa oli 49 761 työpaikkaa ja työllisiä 46 047. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 0,8 % ja työllisten 0,4 %. Luvut

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2014

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2014 Irja Henriksson 14.11.2016 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti Vuoden lopussa Lahdessa oli 50 138 työpaikkaa ja työllisiä 46 238. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 2,5 % ja työllisten 2,1 %. Luvut ovat

Lisätiedot

Ruututietokanta 2014: 250m x 250m

Ruututietokanta 2014: 250m x 250m Ruututietokanta 2014: 250m x 250m ja asukkaiden 2013. 250m x 250m. 1 asukas 54 503 54 503 2-10 asukasta 782 991 206 376 11-99 asukasta 1 785 241 55 073 100-499 asukasta 2 112 513 11 224 500-999 asukasta

Lisätiedot

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 2

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 2 VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 216 OSA 2 Osa 2: Kaupungin eri osa-alueet 1) Liikevaihdon kehitys kaupungin eri osissa on ollut erilainen. Kasvu vuoden 2 alkupuoliskolla oli kaikilla alueilla hyvin samantyyppinen,

Lisätiedot

ƒ) ± ± ± )± ã ƒ) ; ; ã Ò ƒ) ;;± ƒ; ; ;± ƒ) ƒ ;± ± ) ä ƒ)

ƒ) ± ± ± )± ã ƒ) ; ; ã Ò ƒ) ;;± ƒ; ; ;± ƒ) ƒ ;± ± ) ä ƒ) ƒ) ± ± ± )± ã ƒ) ; ; ã Ò ƒ) ;;± ƒ; ; ;± ƒ) ƒ ;± ± ) ä ƒ) ƒ) ± ± ± )± Ò ƒ) ;;± ƒ; ; ;± ƒ) ƒ ;± ± ) ä ƒ) ƒ) ± ± ± ) ± ƒ) ± ± ± ) ± ± ± ƒ ) ± ± ƒ) ± ± ± ) ± ± ± ± ± Ò ± ± ƒ) ;;± ƒ; ; ;± ƒ) ƒ ;± ± ) ä ƒ) ƒ)

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020 Uusiutuva energia NYT! tilaisuus 24.2.2016 Timitran Linna, LIEKSA ELY-keskus Haetut yritystuet tukimuodoittain vuonna 2015. -

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti vuonna 2013

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti vuonna 2013 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 11.12.2015 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti vuonna 2013 Vuoden 2013 lopussa Lahdessa oli 46 337 työpaikkaa ja työllisiä 41 049. Vuodessa työpaikkojen

Lisätiedot

Lomake 2. Työpaikkaohjaajien koulutus kysely syksy 2015

Lomake 2. Työpaikkaohjaajien koulutus kysely syksy 2015 Nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen valtionavustusten käytön määrällinen ja laadullinen seuranta - KYSELY IV Vastausaika 30.9.2015 17:56:03 Lomake 2. Työpaikkaohjaajien koulutus kysely syksy

Lisätiedot

Laskentapäivänä voimassa olevat ryhmälomautukset (koskee vähintään 10 henkilöä ja on määräaikainen tai lyhennetty työviikko)

Laskentapäivänä voimassa olevat ryhmälomautukset (koskee vähintään 10 henkilöä ja on määräaikainen tai lyhennetty työviikko) Vuosi 2009 Laskentapäivänä voimassa olevat ryhmälomautukset (koskee vähintään 10 henkilöä ja on määräaikainen tai lyhennetty työviikko) Koko maa 2009 Ryhmälomautettujen henkilöiden lukumäärä Laskentapäivä

Lisätiedot

Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet

Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet BIOKAASU JA BIODIESEL Uusia mahdollisuuksia maatalouteen - seminaari 15.11.2007 Juha S. Niemelä Keski-Suomen TE-keskus Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma

Lisätiedot

Luovan alan yritysten rahoitusmahdollisuudet

Luovan alan yritysten rahoitusmahdollisuudet Luovan alan yritysten rahoitusmahdollisuudet Keski-Suomessa Maaseudun paikalliset toimintaryhmät voivat rahoittaa mikroyritysten kehittämistoimintaa Rahoitus tulee Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta

Lisätiedot

MANNER-SUOMEN MAASEUDUN KEHITTÄMISOHJELMA YRITYSTOIMINNEN EDISTÄMINEN

MANNER-SUOMEN MAASEUDUN KEHITTÄMISOHJELMA YRITYSTOIMINNEN EDISTÄMINEN MANNER-SUOMEN MAASEUDUN KEHITTÄMISOHJELMA YRITYSTOIMINNEN EDISTÄMINEN YRITTÄJYYS 2020 Maaseudun yrittäjyysseminaari Heureka, Tikkurila 18.3.2011 Reijo Martikainen Maaseutuvirasto Maaseutuelinkeino-osasto

Lisätiedot

Koulutuspäivä Hippos/ProAgria ProAgria

Koulutuspäivä Hippos/ProAgria ProAgria Koulutuspäivä Hippos/ProAgria ProAgria 9.4.2008 Vesa Niskanen Yksikönpäällikkö Uudenmaan TE-keskus/maaseutuosasto Sivu 1 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013 (MAKE) Unohtakaa kaikki se mitä

Lisätiedot

LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista

LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista Sisältö 1. Kehitys 2000-luvulla... 1 1.1. 1.2. 1.3. 1.4. 1.5. 1.6. Väestön kehitys 2000-2014 (2000=100).... 1 Ikärakenne 2000 ja 2014... 1 Työpaikkojen

Lisätiedot

Ulkomaankauppa ja sitä harjoittavat yritykset - näkökulmia

Ulkomaankauppa ja sitä harjoittavat yritykset - näkökulmia Ulkomaankauppa ja sitä harjoittavat yritykset - näkökulmia Globalisaatioseminaari 17.4.2103, Tilastokeskus Timo Koskimäki Tilastojohtaja, Tulli Sisällys Tavara- ja yritysnäkökulmat ulkomaankauppaan Yritysnäkökulmaa

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

Etelä-Savon maaseudulla toimivien yritysten kehitysnäkymät 2020

Etelä-Savon maaseudulla toimivien yritysten kehitysnäkymät 2020 Etelä-Savon maaseudulla toimivien yritysten kehitysnäkymät 2020 Niina Kuuva Etelä-Savon maaseutupäivä 12.10.2015, Mikaeli Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti / Niina Kuuva / Etelä-Savon maaseudulla

Lisätiedot

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3 Toimintaympäristö Tavoitteiden, päämäärien ja toimenpiteiden muodostamiseksi on tunnettava kunnan nykyinen toimintaympäristö. Toimintaympäristössä elinkeinojen kannalta

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutokset

Toimintaympäristön muutokset Toimintaympäristön muutokset Kyyjärvi Kinnula Kivijärvi Pihtipudas Viitasaari Kannonkoski Karstula Saarijärven-Viitasaaren seutukunta 21.10.2014 Heikki Miettinen Saarijärvi Pohjakartta MML, 2012 Selvitysalue

Lisätiedot

Esitys kasvupalvelujen järjestämisvastuuta koskevaksi pääkaupunkiseudun erillisratkaisuksi

Esitys kasvupalvelujen järjestämisvastuuta koskevaksi pääkaupunkiseudun erillisratkaisuksi Esitys kasvupalvelujen järjestämisvastuuta koskevaksi pääkaupunkiseudun erillisratkaisuksi Valtion kasvupalvelut o o o ELY-keskusten elinkeinopalvelut, kuten yrityksen kehittämisavustus, toimintaympäristön

Lisätiedot

Yrityksen kehittämisavustus

Yrityksen kehittämisavustus Yrityksen kehittämisavustus Laki valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi 9/2014 Valtioneuvoston asetus valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi 716/2014 TEM/1012/03.01.04/2015 ohje

Lisätiedot

LAUKAAN TILASTOKATSAUS YRITYKSET JA TOIMIPAIKAT

LAUKAAN TILASTOKATSAUS YRITYKSET JA TOIMIPAIKAT LAUKAAN TILASTOKATSAUS YRITYKSET JA TOIMIPAIKAT 1995=100 YRITYSTEN MÄÄRÄN KEHITYS 1995-2012 200 190 180 Laukaa Koko maa 170 160 150 140 130 120 110 100 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004

Lisätiedot

Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013

Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013 Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013 Hyvinkään elinkeinorakenne Tähän diasarjaan on koottu muutamia keskeisiä Hyvinkään kaupungin elinkeinorakennetta koskevia

Lisätiedot

Pohjanmaan talouden tila ja lähivuosien näkymät

Pohjanmaan talouden tila ja lähivuosien näkymät Pohjanmaan talouden tila ja lähivuosien näkymät Lähteet: Tilastokeskus (TK) Elinkeinoelämän tutkimuslaitos (ETLA) Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) Yritysharavahaastattelut Pohjanmaan työllisten päätoimialarakenne

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisrahoitus ohjelmakaudella 2007-2013 TE-keskus Maaseutuosasto. Maaseutuosasto/Lapin TE-keskus

Maaseudun kehittämisrahoitus ohjelmakaudella 2007-2013 TE-keskus Maaseutuosasto. Maaseutuosasto/Lapin TE-keskus Maaseudun kehittämisrahoitus ohjelmakaudella 2007-2013 TE-keskus Maaseutuosasto Sivu 1 syys 2007 Kehittämisen lähtökohdat Ohjelmallista toimintaa: Euroopan maaseuturahasto Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma

Lisätiedot

Työpaikka- ja. Päivitetty 9.9.2014

Työpaikka- ja. Päivitetty 9.9.2014 Työpaikka- ja elinkeinorakenne i k Päivitetty 9.9.2014 Työpaikat Helsingin seudun kunnissa v 2000-20112011 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Helsinki 372 101 370 342 364 981 365 597

Lisätiedot

TYÖPAIKKOJEN MÄÄRÄ. Työpaikkojen määrän kehitys on yhteneväinen työllisyyden kehityksen kanssa. Lähde:

TYÖPAIKKOJEN MÄÄRÄ. Työpaikkojen määrän kehitys on yhteneväinen työllisyyden kehityksen kanssa. Lähde: TYÖPAIKKOJEN MÄÄRÄ Työpaikkojen määrän kehitys on yhteneväinen työllisyyden kehityksen kanssa TYÖPAIKKOJEN MÄÄRÄ Alueella työssäkäyvät so. alueen työpaikat vv.2008-2012 (Novago Yrityskehitys Oy:n kunnat)

Lisätiedot

KUOPION TYÖPAIKAT

KUOPION TYÖPAIKAT KUOPION TYÖPAIKAT 2011-2015 Muutokset 5 vuodessa: Työpaikkojen määrä kasvoi viidessä vuodessa noin 200 työpaikalla, 2,5 % - naisilla +600 työpaikkaa / miehillä -400 työpaikkaa Koulutuksen mukaan työpaikkamäärät

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutoksia

Toimintaympäristön muutoksia Jämsä Kuhmoinen Toimintaympäristön muutoksia Jämsä ja Kuhmoinen 24.11.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Kunnan elinvoimaisuuden indikaattorit Pidemmän aikavälin väestökehitys väestö 1980 2013

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan elintarviketeollisuuden aluetaloudelliset vaikutukset - Case Altia Projektisuunnittelija Susanna Määttä Professori Hannu Törmä

Etelä-Pohjanmaan elintarviketeollisuuden aluetaloudelliset vaikutukset - Case Altia Projektisuunnittelija Susanna Määttä Professori Hannu Törmä Etelä-Pohjanmaan elintarviketeollisuuden aluetaloudelliset vaikutukset - Case Altia Projektisuunnittelija Susanna Määttä Professori Hannu Törmä Ruralia-instituutti / RegFin-tiimi www.helsinki.fi/ruralia

Lisätiedot

Rahoitusmahdollisuudet elintarvikealan mikro- ja pk-yrittäjille

Rahoitusmahdollisuudet elintarvikealan mikro- ja pk-yrittäjille Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007 2013 ja sitä tarkentava Etelä-Savon maaseudun kehittämissuunnitelma 2007-2013 Rahoitusmahdollisuudet elintarvikealan mikro- ja pk-yrittäjille Elintarvikealan

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 4 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2012 viimeisellä neljänneksellä 73,0 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta 0,7 prosenttiyksikköä.

Lisätiedot

Me-säätiö tavoite Suomessa ei ole yhtään syrjäytynyttä lasta eikä nuorta.

Me-säätiö tavoite Suomessa ei ole yhtään syrjäytynyttä lasta eikä nuorta. Me-säätiö Me-säätiö tavoite. 2050 Suomessa ei ole yhtään syrjäytynyttä lasta eikä nuorta. Strategiamme kärjet. 1. Koulutus kukaan ei syrjäydy peruskoulussa. 2. Uudenlainen työ nuorille 20 000 työkokemusta

Lisätiedot

VATT:n ennusteet Toimiala Online -tietopalvelussa. Toimiala Onlinen syysseminaari 12.10.2011. Jussi Ahokas

VATT:n ennusteet Toimiala Online -tietopalvelussa. Toimiala Onlinen syysseminaari 12.10.2011. Jussi Ahokas VATT:n ennusteet Toimiala Online -tietopalvelussa Toimiala Onlinen syysseminaari... Jussi Ahokas VATT:n ennakointityö ja Toimiala Online VATT:n ennakointityön taustaa Ennakoinnin tulokset laadulliset skenaariot

Lisätiedot

Maaseutu ja mikroyritysten rahoitus 2007-2013. Yritysten verkostoituminen Varjola 01.11.2011 Risto Piesala Keski-Suomen ELY-keskus

Maaseutu ja mikroyritysten rahoitus 2007-2013. Yritysten verkostoituminen Varjola 01.11.2011 Risto Piesala Keski-Suomen ELY-keskus Maaseutu ja mikroyritysten rahoitus 2007-2013 Yritysten verkostoituminen Varjola 01.11.2011 Risto Piesala Keski-Suomen ELY-keskus 1 Kehittämismahdollisuuksia yrityksille Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset

Lisätiedot

Tilastotiedon hyödyntäminen käytännön suunnittelussa ja päätöksenteossa. Jukka Ollila 12.10.2011

Tilastotiedon hyödyntäminen käytännön suunnittelussa ja päätöksenteossa. Jukka Ollila 12.10.2011 Tilastotiedon hyödyntäminen käytännön suunnittelussa ja päätöksenteossa yritysneuvonta yritysten eri elinkaaren vaiheissa seudullinen elinkeinojen kehittäminen hallinnoimalla Koheesio- ja kilpailukykyohjelma

Lisätiedot

Rahoitusta maaseutualueen yrityksille

Rahoitusta maaseutualueen yrityksille Rahoitusta maaseutualueen yrityksille Helmikuu 2017 Outi Kaihola Etelä-Savon ELY-keskus Rahoitus EU:lta ja valtiolta Maaseuturahasto Sijainti maaseudulla Alle 10 hlöä työllistävät (mikroyritykset), maataloustuotteiden

Lisätiedot

Rahoitusleasinghankinnat 2,2 miljardia vuonna 2014

Rahoitusleasinghankinnat 2,2 miljardia vuonna 2014 Rahoitus ja vakuutus 15 1 hankinnat, miljardia vuonna 1 hankinnat olivat, miljardia euroa vuonna 1. Edelliseen vuoteen verrattuna hankinnat kasvoivat 1 prosenttia. vuokria puolestaan maksettiin 1, miljardia

Lisätiedot

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 1

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 1 VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 216 OSA 1 Osa 1: Koko kaupunki laisten yritysten liikevaihto pieneni,2 prosenttia vuoden 215 ensimmäisellä puoliskolla. Heinä-syyskuussa liikevaihdon väheneminen oli 1,2

Lisätiedot

Maaseuturahasto Satakunnassa 2007-2013

Maaseuturahasto Satakunnassa 2007-2013 Maaseuturahasto Satakunnassa 2007-2013 Satakunnan ELY-keskus myöntänyt noin 36 milj. julkista tukea (EU+valtio), josta Yritystukiin 52 % Keskeisimmät toimialat metalli, elintarvikkeiden jatkojalostus,

Lisätiedot

Vuoden 2004 työpaikkatiedot (ennakko) on julkaistu 8.3.2006

Vuoden 2004 työpaikkatiedot (ennakko) on julkaistu 8.3.2006 Vuoden 2004 työpaikkatiedot (ennakko) on julkaistu 8.3.2006 Työpaikkojen määrän kehitys Tampereen seutukunnassa 2002 2003 2004* Muutos, 03-04 lkm Kangasala (1 8 017 8 134 8 240 106 1,3 Lempäälä 4 748 4

Lisätiedot

Uusi toimialaluokitus TOL 2008

Uusi toimialaluokitus TOL 2008 Uusi toimialaluokitus TOL 2008 - Uudistuksen lähtökohdat - Käyttöönotto - Mikä muuttuu - Tilastokeskuksen palvelut Luokitusuudistuksen yleiset lähtökohdat Kv-toimialaluokituksen (ISIC) rakenne tarkistetaan

Lisätiedot

Yritysrekisterin monet mahdollisuudet

Yritysrekisterin monet mahdollisuudet Yritysrekisterin monet mahdollisuudet 17.11.2010 Yritys- ja toimipaikkarekisteri Konserneja noin 6 000 Yrityksiä ja yhteisöjä n. 288 800 Toimipaikkoja yli 326 000 Yritystoiminta: ammatinharjoittajista

Lisätiedot

Liike-elämän palvelujen tilanne ja rahoitus. Toimialapäällikkö Timo Metsä-Tokila Varsinais-Suomen ELY-keskus

Liike-elämän palvelujen tilanne ja rahoitus. Toimialapäällikkö Timo Metsä-Tokila Varsinais-Suomen ELY-keskus Liike-elämän palvelujen tilanne ja rahoitus Toimialapäällikkö Timo Metsä-Tokila Varsinais-Suomen ELY-keskus Liike-elämän palveluihin tässä katsauksessa pääsääntöisesti luetaan seuraavat toimialat TOL 2008

Lisätiedot

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, KESÄKUU 2015

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, KESÄKUU 2015 VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, KESÄKUU 21 Koko kaupunki laisten yritysten liikevaihto pieneni,2 prosenttia vuonna 214. Vuotta aiemmin liikevaihdon väheneminen oli,3 prosenttia. Koko Helsingin seudulla liikevaihto

Lisätiedot

Valtakunnallinen maksuviivetutkimus Q4/2012

Valtakunnallinen maksuviivetutkimus Q4/2012 Valtakunnallinen maksuviivetutkimus Q4/2012 Valtakunnallinen maksuviivetutkimus Q4/2012 Tutkimuksen taustaa ja tavoitteet Tällä tutkimuksella profiloitiin perinnän kohteena olevat yritykset suhteessa Suomen

Lisätiedot

Biokaasutuotannon tuet. Maa- ja metsätalousministeriö

Biokaasutuotannon tuet. Maa- ja metsätalousministeriö Biokaasutuotannon tuet Maa- ja metsätalousministeriö MMM Biokaasutuotannon tuet Maatilainvestoinnit Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013 Bioenergiatuotannon avustus TEM Syöttötariffi Energiatuki

Lisätiedot

Tutkimus sopimusten määrästä ja sopimusketjuista

Tutkimus sopimusten määrästä ja sopimusketjuista Tutkimus sopimusten määrästä ja sopimusketjuista Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja TEM raportteja 5/5 Raportti Työ- ja elinkeinoministeriö Tutkimus sopimusten määrästä ja sopimusketjuista /4 Yhteenveto

Lisätiedot

HEVOSALA JA MANNER-SUOMEN MAASEUDUN KEHITTÄMISOHJELMA. Ypäjä 21.5.2010 Reijo Martikainen Maaseutuvirasto Maaseudun kehittämisosasto

HEVOSALA JA MANNER-SUOMEN MAASEUDUN KEHITTÄMISOHJELMA. Ypäjä 21.5.2010 Reijo Martikainen Maaseutuvirasto Maaseudun kehittämisosasto HEVOSALA JA MANNER-SUOMEN MAASEUDUN KEHITTÄMISOHJELMA Ypäjä 21.5.2010 Reijo Martikainen Maaseutuvirasto Maaseudun kehittämisosasto LINJA 1 Maa- ja metsätalouden kilpailukyvyn kehittäminen osaaminen (koulutus)

Lisätiedot

Uusiutuvan energian toimialan osaamis- ja palvelutarvekartoitus 2014. Pohjois-Karjalan ELY-keskus TäsmäProto-hanke

Uusiutuvan energian toimialan osaamis- ja palvelutarvekartoitus 2014. Pohjois-Karjalan ELY-keskus TäsmäProto-hanke Uusiutuvan energian toimialan osaamis- ja palvelutarvekartoitus 2014 Pohjois-Karjalan ELY-keskus TäsmäProto-hanke Kartoituksen tausta ja tavoitteet TäsmäProto-projektin uusiutuvan energian toimialan osaamis-

Lisätiedot

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, KESÄKUU 2016

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, KESÄKUU 2016 VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, KESÄKUU 2016 Kaupungin osa-alueet 1) Liikevaihdon kehitys kaupungin eri osissa on ollut erilainen. Kasvu vuoden 2010 alkupuoliskolla oli kaikilla alueilla hyvin samanlainen, mutta

Lisätiedot

Toholampi. Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Toholampi. Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Toholampi Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4100 3900 3700 3500 3300 2014; 3354 3100 2900 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet

Lisätiedot

Työpaikat Vaasassa

Työpaikat Vaasassa Työpaikat Vaasassa 2000 2014 Erityissuunnittelija Teemu Saarinen, Kaupunkikehitys, 29.9.2016 Työpaikat Vaasassa vuosina 2000 2014* *) Tilastokeskus julkaisee vuoden 2015 työpaikkatiedot lokakuussa 2017.

Lisätiedot

Tilastotietoja Kymenlaaksosta. 29.1.2016 päivitetty

Tilastotietoja Kymenlaaksosta. 29.1.2016 päivitetty Tilastotietoja Kymenlaaksosta päivitetty Kymenlaakson väkiluku kunnittain 2015 Väkiluku yhteensä 179 861 ennakko (1.1.2015) 2 Lähde: Tilastokeskus ennakko Kymenlaakson väkiluku kunnittain 2015 Väkiluku

Lisätiedot

Työpaikat Vaasan seudulla

Työpaikat Vaasan seudulla Työpaikat Vaasan seudulla 2000 2014 Erityissuunnittelija Teemu Saarinen, Kaupunkikehitys, 29.9.2016 Työpaikat Vaasan seudulla vuosina 2000 2014* *) Tilastokeskus julkaisee vuoden 2015 työpaikkatiedot lokakuussa

Lisätiedot

Veteli. Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Veteli. Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Veteli Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4200 4000 3800 3600 3400 3200 3000 2800 2014; 3342 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet

Lisätiedot

Lestijärvi. Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Lestijärvi. Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 1200 Lestijärvi Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 1100 1000 900 2014; 817 800 700 50 40 30 20 10 0-10 -20-30 -40-50 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet

Lisätiedot

Valtakunnallinen maksuviivetutkimus Q2 / 2010

Valtakunnallinen maksuviivetutkimus Q2 / 2010 Valtakunnallinen maksuviivetutkimus Q2 / 2010 Valtakunnallinen maksuviivetutkimus Q2/2010 Tutkimuksen taustaa ja tavoitteet Tällä tutkimuksella profiloitiin perinnän kohteena olevat yritykset suhteessa

Lisätiedot

Kannus. Kannuksen väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Kannus. Kannuksen väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Kannus Kannuksen väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 6200 5800 2014; 5643 5400 5000 200 150 100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet 50 kuolleet 0-50 -100-150 -200 maassamuutto

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 YRITYSRAHOITUS

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 YRITYSRAHOITUS Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 YRITYSRAHOITUS Kevät 2015 Heikki Moilanen Lapin Ely-keskus Maaseutu- ja energia yksikkö 17.2.2015 OHJELMAKAUDEN RAHOITUS LAPIN ELY:LLÄ KÄYTÖSSÄ YRITYSTUKIIN

Lisätiedot

Kymenlaakson kauppakamarin osaamistarvekysely 2012 Yhteenvetoraportti, N=80, Julkaistu: 10.1.2012. Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat

Kymenlaakson kauppakamarin osaamistarvekysely 2012 Yhteenvetoraportti, N=80, Julkaistu: 10.1.2012. Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Kymenlaakson kauppakamarin osaamistarvekysely 2012 Yhteenvetoraportti, N=80, Julkaistu: 10.2012 Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Yrityksenne henkilömäärä: 2-4 16 20,00% 5-9 17 21,25% 10-49 21 26,25% 4.

Lisätiedot

Käsittelyssä olevat avustushakemukset 15.1.2014 Pohjois-Pohjanmaan maakunta

Käsittelyssä olevat avustushakemukset 15.1.2014 Pohjois-Pohjanmaan maakunta Käsittelyssä olevat avustushakemukset 15.1.2014 Pohjois-Pohjanmaan maakunta Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Pohjois-Pohjanmaa HAAPAJÄRVI Tukiryhmä Haettu kpl euro 4 194 314 Yrityksen kehittämisavustus 1

Lisätiedot

Tilastokatsaus 12:2010

Tilastokatsaus 12:2010 Tilastokatsaus 12:2010 15.11.2010 Tietopalvelu B15:2010 Pendelöinti Vantaalle ja Vantaalta vuosina 2001-2008 Vantaalaisten työssäkäyntikunta Vantaalaisista työskenteli vuonna 2008 kotikunnassaan 44,9 prosenttia.

Lisätiedot

Teollisuustyöpaikat kunnittain vuosien 2009, 2010, 2011 ja 2012 lopussa

Teollisuustyöpaikat kunnittain vuosien 2009, 2010, 2011 ja 2012 lopussa llomantsi 256 324 341 330 74 28,9 Outokumpu 988 1 035 1 096 1 076 88 8,9 Joensuu 5 184 5308 5377 5321 137 2,6 abs. % Kunta/seutukunta 2009 2010 2011 2012 Muutos C Teollisuus C 1315 Tekstiilien, vaatteiden

Lisätiedot

Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa

Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa "AVAA SATAKUNNAN OPINOVI" AIKUISOHJAUS TYÖELÄMÄN VOIMAVARANA -SEMINAARI 19.1.2010 Projektitutkija Saku Vähäsantanen Turun kauppakorkeakoulu, Porin

Lisätiedot

Tavoitteena: elinvoimaisen ja toimivan maaseudun säilyttäminen ympäristön tilan parantaminen uusiutuvien luonnonvarojen kestävä käyttö

Tavoitteena: elinvoimaisen ja toimivan maaseudun säilyttäminen ympäristön tilan parantaminen uusiutuvien luonnonvarojen kestävä käyttö MANNER-SUOMEN MAASEUDUN KEHITTÄMISOHJELMAA 2007-2013 Tavoitteena: elinvoimaisen ja toimivan maaseudun säilyttäminen ympäristön tilan parantaminen uusiutuvien luonnonvarojen kestävä käyttö MANNER-SUOMEN

Lisätiedot

Esimerkki Kuntomittarista testiaineistolla

Esimerkki Kuntomittarista testiaineistolla Yrityksen nimi Suomen tieto Oy Lähde tieto Myyntioptimi Päivämäärä 7. helmikuu 2014 rekisteri Testi4.xlsx Suomen tieto Oy rekisterin tiedon laatu Tiedon laatu Lukumäärä Osuus Ostot Aktiivinen 2.870 96,2

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisrahoitus ohjelmakaudella 2007-2013. Lapin ELY-keskus/Maaseutu ja energia

Maaseudun kehittämisrahoitus ohjelmakaudella 2007-2013. Lapin ELY-keskus/Maaseutu ja energia Maaseudun kehittämisrahoitus ohjelmakaudella 2007-2013 Sivu 1 20.6.2011 Kehittämisen lähtökohdat Euroopan maaseuturahasto Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa 2007-2013 toteutetaan koko maassa Ahvenanmaata

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisaamu. Yritysrahoituksen tietoisku. Keski-Suomen ELY-keskus

Maaseudun kehittämisaamu. Yritysrahoituksen tietoisku. Keski-Suomen ELY-keskus Maaseudun kehittämisaamu Yritysrahoituksen tietoisku Keski-Suomen ELY-keskus 28.9.2016 Maaseutuohjelman rahoitus yrityksille Rahoitusta vuosille 2014-2020 käytettävissä yhteensä n. 24 milj. Tukea myönnetään

Lisätiedot

LÄNSI-SUOMI RAKENNE ja TUKIALUERAJAT EAKR-TOIMENPIDEOHJELMA 2007-2013

LÄNSI-SUOMI RAKENNE ja TUKIALUERAJAT EAKR-TOIMENPIDEOHJELMA 2007-2013 LÄNSI-SUOMI RAKENNE ja TUKIALUERAJAT EAKR-TOIMENPIDEOHJELMA 2007-2013 Länsi-Suomi - WFA Seinäjoki Jyväskylä Pori Tampere TYÖLLISYYSTILANNE Maakunta Työvoiman Muutos 10-11 Työttömien Muutos 10-11 Työttömyysmäärä

Lisätiedot