ERILLISSELVITYS MAASEUDUN YRITYS- RAHOITUS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ERILLISSELVITYS MAASEUDUN YRITYS- RAHOITUS"

Transkriptio

1 Vastaanottaja Maa- ja metsätalousministeriö Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 1/2012 ERILLISSELVITYS MAASEUDUN YRITYS- RAHOITUS

2 SISÄLTÖ 1. Johdanto 3 2. Yritystukijärjestelmän kokonaisuus Yleisesti yritystukijärjestelmästä Yritystukijärjestelmän kehittäminen Tukien ja maksatusten hakeminen, hallinnollinen taakka Yritystukijärjestelmän vaikutukset kilpailuun Johtopäätökset ja toimenpidesuositukset Yritystukijärjestelmän vaikuttavuus Yritystukien kokonaisvaikutusten tarkastelu Investointituki Tuen lisäarvo ja merkitys yrityksen kasvussa Vaikutukset liikevaihtoon ja kannattavuuteen Vaikutukset henkilöstömäärään Vaikuttavuus toimialoittain Kehittämistuki Tuen lisäarvo ja merkitys yrityksen kasvussa Vaikutukset liikevaihtoon ja kannattavuuteen Vaikutukset henkilöstömäärään Käynnistystuki Vaikutukset kasvuun Vaikutukset liikevaihtoon ja kannattavuuteen Vaikutukset henkilöstömäärään Johtopäätökset ja toimenpidesuositukset Maaseudun yrittäjien keskeiset kompetenssit ja yritysten kyvykkyystekijät Maaseudun yritysten osaamisalueet ja osaamisen kehittämistarpeet Yrityspalveluiden hyödyntäminen Yritysten innovaatiotoiminta Yritysten verkottuminen Yritysten nykyiset toiminta-alueet ja tulevaisuuden suunnitelmat Johtopäätökset ja toimenpidesuositukset Menestyvän maaseutuyrityksen profiili Kootut johtopäätökset ja kehittämissuositukset 63 LIITTEET 1. TUTKIMUKSEN TOTEUTUSTAPA JA ETENEMINEN 2. TUKIALUEKARTTA 1

3 TIIVISTELMÄ Tässä selvitysraportissa on tarkasteltu Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman sisältämien yritystukien vaikuttavuutta. Selvityksen kohteena ovat olleet maaseudun yrityksille suunnatut investointituki-, kehittämistuki- sekä käynnistystuki -instrumentit. Vaikuttavuuden tarkastelun lisäksi selvityksessä on tarkasteltu yritystukijärjestelmän toimivuutta asiakaslähtöisyyden näkökulmasta. Lisäksi selvityksessä on pyritty kartoittamaan maaseudun yrittäjien ja yritysten keskeisiä kompetensseja ja kyvykkyystekijöitä sekä tarkastelemaan näiden korrelaatiota suhteessa yritysten liikevaihdon kehitykseen ja liiketuloksen kasvuun. Maaseudun yritystoiminnan kehittämiseen tähtäävän yritystukijärjestelmän voidaan selvityksen tulosten perusteella todeta toimivan hyvin ja tukevan aidosti maaseudun yritystoimintaa. Yritystukien paikallista tai alueellista kilpailua vääristävistä mahdollisista haittavaikutuksista ei selvityksen perusteella löydy näyttöä. Vaikka yritykset kokevat yritystukijärjestelmän toimivaksi, liittyy tukiprosesseihin myös merkittäviä kehitystarpeita. Yrittäjien näkökulmasta tukijärjestelmän haku- ja maksatusprosessit koetaan byrokraattisiksi ja niiden nähdään lisäävän huomattavasti yritysten hallinnollista taakkaa. Tukien päätös- ja maksatusajoissa esiintyy myös merkittäviä alueellisia eroja. Erityisesti tukien maksatusten pitkät aikavälit hankaloittavat yritysten operatiivista toimintaa. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta tukia saaneet yritykset ovat selvityksen perusteella selvinneet taloudellisesta taantumasta verrokkiryhmää paremmin. Tukea saaneiden yritysten liikevaihdon, liikevoittoprosentin sekä henkilöstömäärän kehitys on ollut parempaa suhteessa verrokkiryhmän vastaavaan kehitykseen. Maaseudun kehittämisohjelman tukimuodoista suosituin ja vaikuttavuudeltaan tehokkain on ollut investointituki. Investointituen käytön korrelaatio suhteessa yritysten liikevaihdon, liikevoiton sekä henkilöstömäärän kehitykseen on ollut voimakkain. Investointituen käytön additionaliteetti on ollut myös varsin korkea, sillä investointitukea saaneista yrityksistä noin 30 prosenttia ilmoitti, ettei olisi toteuttanut investointihankettaan ilman maaseudun kehittämisohjelmasta saatua tukea. Kehittämistuen vaikuttavuus on ollut selvityksen perusteella investointitukea vähäisempi, vaikkakin sen käytön vaikutukset yrityksen liiketoiminnan kehitykseen ovat selvityksen perusteella olleet positiivisia. Yrityskyselyn aineiston perusteella voidaan kuitenkin todeta, että kehittämistuen vaikuttavuuden mittaaminen on melko hankalaa ja yritysten näkemysten mukaan hyötyvaikutukset realisoituvatkin pidemmällä aikavälillä. Myös käynnistystuen merkittävyys on ollut suuri ja erityisesti tuen avulla on pystytty tukemaan yksinyrittäjiä ja mikroyrityksiä uusien työntekijöiden palkkaamisessa. Maaseudun yritysten osaamisprofiilia voidaan pitää kohtuullisen hyvänä. Noin puolet yrityskyselyyn vastanneista tahoista on hyödyntänyt ulkopuolisia yrityspalveluita liiketoimintaosaamisen kehittämisessä. Alueellisten asiantuntijoiden näkemysten mukaan maaseudun yritysten keskeiset osaamisvajeet liittyvät pitkälti myynti- ja markkinointiosaamiseen. Yritysten substanssiosaamisen koetaan olevan erittäin hyvällä tasolla, mutta puutteet uusien myyntikanavien avaamisessa ja markkinointiosaamisessa heikentävät yritysten kasvupotentiaalia. Maaseudun yritysten paikallisella ja alueellisella verkottumisella on selvityksen perusteella selkeä korrelaatio yritysten liiketoiminnan kehittymiseen. Maaseudun kehittämisohjelmasta tukea saaneista yrityksistä alueelliseen tai paikalliseen yritysverkostoyhteistyöhön osallistuneet tahot ovat kasvattaneet liikevaihtoaan muita tukia saaneita yrityksiä enemmän. Julkisten toimijoiden ja rahoittajatahojen tulisikin jatkossa edistää alueellisten ja paikallisten yritysverkostojen syntyä sekä korostaa omassa markkinointiviestinnässään verkostoyhteistyön tuottamia hyötyjä. 2

4 1. JOHDANTO Tämän Manner-Suomen maaseudun yritysrahoitusta koskevan erillisselvityksen ensisijaisena tavoitteena on selvittää, millainen vaikutus yritystuella yhtenä yrityksen ulkoisena, kertaluontoisena rahoituslähteenä on ja miten tuki on vaikuttanut yritykseen suhteessa tilanteeseen ennen tuen hakemista. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaan on ohjelmakaudella kuulunut yritystukia yhteensä kolmelta eri toimintalinjalta. Erilaisia toimenpiteitä tai alatoimenpiteitä on yhteensä kuusi, mukaan lukien kaksi Leader toimintatavalla toteutettua toimenpidettä 1. Selvityksessä on hyödynnetty erilaisia aineistonkeruumenetelmiä. Sähköisten kyselyiden, hankerekisteriaineistojen sekä haastatteluiden ohella tietoja on kerätty Asiakastieto Oy:n tilinpäätösrekistereistä (Voitto+ -tietokanta). Tarkempi kuvaus erillisselvityksen toteutuksesta sekä siinä hyödynnetyistä menetelmistä löytyy selvityksen liitteistä. Varsinainen selvitys rakentuu seuraavasti: Luvussa kaksi tarkastellaan yritystukijärjestelmän kokonaisuutta toimialoittaisen tarkastelun kautta. Luvussa kolme keskitytään yritystukijärjestelmän vaikuttavuuteen sekä tarkastellaan kutakin kolmesta yritystyypistä erikseen. Luku neljä summaa selvityksen tulokset liittyen maaseudun yrittäjien, käytännössä tuensaajien, keskeiset kompetenssit ja yritysten kyvykkyystekijät. Lukujen 2-4 tulokset summaa luvussa viisi esiteltävä menestyvän maaseutuyrityksen profiili, johon on koottu selvityksen pohjalta keskeisimmät menestyviä maaseutuyrityksiä yhdistävät tekijät. Lisäksi kunkin luvun jälkeen on esitetty tiivistetysti havaintoihin perustuvat selvityksen toteuttajien laatimat johtopäätökset sekä toimenpidesuositukset. Selvityksen tilaaja on Maa- ja metsätalousministeriö. Selvityksen toteuttaja on Ramboll Management Consulting. 3 1 Toimintalinja 1: Alatoimenpide 111.3: Osaamisen tason kohottaminen, Toimenpide 123: Maa- ja metsätaloustuotteiden arvon lisääminen. Toimintalinja 3: Toimenpide 311: Taloudellisen toiminnan laajentaminen maatalouden ulkopuolelle, Toimenpide 312: Mikroyritysten perustaminen ja kehittäminen. Toimintalinja 4: Leader: Edellä mainittuja toimenpiteitä toteutetaan Leader toimintatavalla toimenpiteissä 411 ja 413.

5 2. YRITYSTUKIJÄRJESTELMÄN KOKONAISUUS Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan yritystukijärjestelmän kokonaisuutta ja sen kehitystarpeita tarkasteltiin tässä selvityksessä sekä haastattelujen, Hanke2007-järjestelmän tietojen että sähköisten kyselyiden avulla. Lisäksi hyödynnettiin vuonna 2010 Euroopan komission toimeksiannosta toteutettuja maaseudun kehittämisohjelman hallinnollisen taakan lähtötasomittauksen tuloksia. 2.1 Yleisesti yritystukijärjestelmästä Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma tarjoaa maaseudulla toimiville yrityksille mahdollisuuden rahoittaa merkittävän osan investointi- ja/tai kehittämistoimenpiteistään julkisilla varoilla. Investointituella tuetuissa toimenpiteissä tuen määrä on tukialueesta ja yrityskoosta riippuen % hyväksyttävistä kustannuksista. Prosenttiosuuksiin sisällytetään myös muut julkiset tuet, kuten Finnveran lainoihin tai takauksiin sisältyvä tuki sekä Leader toimintaryhmän myöntämä kuntaraha. Kehittämis- ja käynnistämistuet myönnetään de minimis tukena 2. Kehittämistuen suuruus ja osuus kustannuksista vaihtelee sekä hankittavasta palvelusta sekä yritystoiminnasta riippuen. Maaseudun yritystoiminnan tukemista koskevan valtioneuvoston asetuksen (632/2007) mukaisesti yrityksen liiketoimintaedellytysten selvittämistä koskevan, enintään euroa maksavan neuvonta- tai muun asiantuntijapalvelun hankkimiseen voidaan myöntää tukea enintään 90 prosenttia kustannuksista. Muihin yrityksen kehittämistoimenpiteisiin kehittämistukea voidaan myöntää enintään 50 prosenttia hyväksytyistä kustannuksista. Maa- ja metsätaloustuotteiden jalostusta ja markkinointia harjoittaville yrityksille kehittämistukea voidaan myöntää enintään 40 prosenttia kustannuksista. Maitotuotteiden ensiasteen jalostusta harjoittaville yrityksille sekä maa- tai metsätalouden tuottamaa biomassaa uusiutuvaksi energian raaka-aineeksi jalostaville yrityksille kehittämistukea voidaan myöntää kuitenkin enintään 50 prosenttia. Käynnistystukea voidaan maksaa enintään puolet palkkakustannuksista. Käynnistystukea ei myönnetä välillisiin työvoimakustannuksiin. Ajanjaksolla 1/2007 7/2011 ohjelmaan oli hyväksytty yhteensä 6025 yritystukitoimenpidettä. Näistä valtaosa oli investointitoimenpiteitä (80 % toimenpiteistä), 14 % kehittämistoimenpiteitä ja ainoastaan 6 % käynnistystoimenpiteitä. Ohjelmassa jaetusta julkisesta rahoituksesta investointitoimenpiteisiin ohjautui noin 90 % sekä kehittämis- että käynnistystuen osuuksien jäädessä viiteen prosenttiin. Tässä selvitysraportissa on tarkasteltu eri tuki-instrumentteja erillisinä kokonaisuuksina. Käytännössä tuki-instrumentit limittyvät varsin usein keskenään, sillä esimerkiksi suuri osa kehittämistukea saaneista yrityksistä on hakenut myös investointitukea liiketoimintansa kehittämiseen. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman tukialuekartta ELY-keskus- ja kuntarajoineen löytyy tämän selvitysraportin liitteestä kaksi. 4 2 Yleisenä de minimis -tuen (vähämerkityksisen tuen) rajana on euroa per yritys kuluvan ja kahden edellisen verovuoden aikana (komission asetus 1998/2006/EY). Maantiekuljetuspalvelujen alalla vastaava raja on euroa, kalastuksessa euroa (komission asetus 1860/2004/EY) ja maatalouden alkutuotannossa euroa (komission asetus 1535/2007/EY). Mukaan lasketaan kaikkien julkisten viranomaisten (kunnat, kuntayhtymät, valtio) myöntämät de minimis-tuet. (Lähde: TEM)

6 Kuvio 1: Yritystukitoimenpiteiden lukumäärä sekä julkisen tuen määrä tukityypeittäin (Lähde: Hanke2007-järjestelmä) Kokonaisuudessaan ajanjaksolla 1/2007-7/2011 maaseudun kehittämisohjelmasta jaettiin yritystukitoimenpiteisiin noin euroa. Keskimääräisen investoinnin koko on noin euroa, josta keskimäärin 26 % (noin per toimenpide) on julkista rahoitusta. Yrityksen käynnistymistukitoimenpiteet olivat keskimäärin noin euron suuruisia ja yrityksen kehittämistoimenpiteet noin euron suuruisia. Sekä käynnistys- että kehittämistukitoimenpiteistä keskimäärin puolet oli rahoitettu julkisilla varoilla. Kuvio 2: Julkisen ja yksityisen rahoituksen osuus Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman yritystukitoimenpiteissä (Lähde: Hanke2007-järjestelmä) 5

7 2.2 Yritystukijärjestelmän kehittäminen Asiakkaalle ei lähtökohtaisesti ole merkitystä, minkä rahaston varoista hän tukea hakee. Yksityiskohtien alle jää olennaisia asioita, kuten se, millaisissa tilanteissa tukea on mahdollista saada. Vähemmän tukia, kaikki tuet Tuki järjestelmän kautta. Ei samanlaisia tukia useista rahan lähteistä, vaan kohdentamista. Asiantuntijoiden näkemykset tukijärjestelmän kehittämisestä olivat melko yhtenevät. Sekä haastatteluihin että sähköiseen kyselyyn vastanneet asiantuntijat korostivat nykyisen yritystukijärjestelmän monikanavaisuutta ja kaipasivat entistä asiakaslähtöisempää lähestymistapaa. Konkreettisina ehdotuksina esitettiin haku- ja maksatuslomakkeiston, tukijärjestelmän sekä säädöspohjan yhtenäistämistä työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) yritystukijärjestelmien kanssa. Käytännössä osassa Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksissa (ELY-keskukset) tämän eteen olikin jo tehty töitä ja eri ministeriöiden yritystukijärjestelmien välisiä raja-aitoja on pyritty häivyttämään asiakkaiden suuntaan. Käytännössä erilaiselle säädöspohjalle perustuvista tuista viestittäminen selkeästi ja nk. yhden luukun periaatteen mukaisesti oli haastateltavien mukaan kuitenkin haastavaa. Selvityksessä toteutettujen haastattelujen perusteella tuen hakemiseen ja maksatukseen liittyvät käytännöt vaihtelevat ELY-keskusten välillä ja maksatusajoissa sekä tuen hakemiskäytännöissä oli merkittäviä eroja ELYkeskuksittain. Esimerkiksi tukipäätöksen tekeminen (aika hankkeen aloituksesta päätöksen tekopäivään) vaihtelee Varsinais-Suomen ELY-keskuksen reilusta 200 päivästä Pohjois-Savon reiluun 300 päivään. Haastattelujen mukaan myös maksatuspäätösten tekemisen käytännöt sekä päätöksentekoajat, vaihtelivat merkittävästi ELYkeskusten välillä. Merkittävien vaihteluiden voidaankin katsoa kertovan eri ELY-keskusten poikkeavista menettelytavoista ja prosesseista, ennemminkin kuin päätöksenteon hitaudesta. Kuvio 3: Tukipäätöksen tekoaika päivinä ELY-keskuksittain. Päätöksentekoaika on laskettu vähentämällä tukipäätöksen tekopäivästä tuenhakupäivä. 6

8 2.3 Tukien ja maksatusten hakeminen, hallinnollinen taakka Oleellisena osana yritystukijärjestelmän kehittämistä toteutettiin selvityksessä virtaviivaistettu hallinnollisen taakan tarkastelu. Tarkastelussa hyödynnettiin sekä aiempia tutkimustuloksia jonka lisäksi täydentävää tietoa kerättiin sekä haastatteluissa että sähköisten kyselyiden avulla. Hallinnollisen taakan menetelmän mukaisesti kustakin toimenpiteestä sekä niihin kuuluvista segmenteistä haastateltiin vähintään viisi tuensaajaa. Segmenteillä tarkoitetaan esimerkiksi toimenpiteen 311 osalta toteutettua jakoa pieniin ja suuriin 3 investointeihin. Euroopan komission toteuttamassa hallinnollisen taakan lähtötasomittauksessa 4 kuusi Euroopan unioniin kuuluvaa maata toteutti yhteismitalliset hallinnollisen taakan lähtötasomittaukset valittujen maaseudun tukityyppien osalta. Selvityksen piirissä oli kaksi yritystukitoimenpidettä; investointituki (toimenpide 311) sekä kehittämistuki (toimenpide 111). Kerätyn aineiston perusteella Suomessa työläimpänä pidettiin suuria investointeja varten haettuja tukia kun taas pienten toimenpiteestä 311 rahoitettujen tukien hakeminen koettiin vähiten työlääksi. Hallinnollisen taakan mittaustulokset sisältävät tukiprosessin kolme pääkohtaa: 1) Tuen hakeminen a. Mm. lomakkeisiin tutustuminen, lomakkeiden täyttäminen, tiedonkeruu, liitemateriaalin suunnittelu ja laatiminen, lomakkeiden postitus 2) Maksatuksen hakeminen a. Sisältää edellä esitettyjen kohdan lisäksi myös kirjanpitovelvoitteen sekä muut maksatukseen liittyvät velvoitteet. 3) Mahdollinen tarkastuskäynti tai käynnit a. Sisältää läsnäolotunnit tarkastuksen aikana sekä siihen liittyvät mahdolliset valmistelut. Tyypillisesti hallinnollista taakkaa muodostavat erilaiset tiedonanto- ja säilytysvelvoitteet. Esimerkiksi rakennusluvan hakeminen ei ole hallinnollista taakkaa, todistuksen kopiointi ja postitus hakemuksen liitteenä sen sijaan on. Kaiken kaikkiaan sekä tässä selvityksessä että aiemmassa Euroopan komission toimeksiannossa lähtötasomittauksessa sekä asiantuntijat että tukia hakevat yritykset totesivat tukijärjestelmän olevan sekä monimutkainen että tarpeettoman byrokraattinen. Lisäksi kansainvälinen vertailu osoitti, että suomalainen maaseudun yritystukijärjestelmän käytännön toteutus oli huomattavasti muiden vertailussa olleiden maiden vastaavaa järjestelmää aikaa vievempi ja teetättää sekä hakijalle, että tätä kautta myös tukien hyväksyjälle merkittävästi enemmän työtä. Haastateltavat mainitsivat erityisinä ärsytystekijöinä samoja tietoja sisältävien lomakkeiden täyttämisen useissa eri toimenpidevaiheissa, sähköisen järjestelmän puutteet sekä kuittikopioiden lähettämisen. Työläs ja monimutkainen haku- ja maksatusprosessi näkyy selvästi myös ulkopuolisen avun käytössä, sillä noin 60 % yrityskyselyyn vastanneista on hyödyntänyt tai aikoo hyödyntää yrityspalveluita hankkeessaan (ks. Kuvio 49). Komission julkaisemassa loppuraportissa 5 selvityksen tulokset on esitelty kootusti hallinnollisen taakan vähentämisen näkökulmasta. 7 3 Pienet ja suuret investoinnit määriteltiin ko. investointituensaajien mediaanin avulla. Mittauksiin valittiin kuitenkin ääripäiden hankkeita, eli selvästi pieniä ja selvästi suuria, kaukana mediaanista olevia hankkeita. 4 Raportti kokonaisuudessaan: 5 Raportti kokonaisuudessaan:

9 Kuvio 4: Sanapilvi yritysten vastauksista kysymykseen Miten maaseudun yritysrahoituksen hakuprosessia tulisi mielestänne kehittää? (Lähde: Yrityskysely) 8

10 Case: Metallialan pienyritys, Pohjois-Suomi Vuonna 2006 perustettu yritys toimii Pohjois-Suomessa työllistäen tällä hetkellä 1-2 henkilöä. Vahvasti tuotekehityspainotteisen yrityksen 2 työntekijää kuuluvat molemmat paikalliseen keksijäyhdistykseen. Yritys kehittää, valmistaa ja vie pääasiassa metsätalouden apuvälineitä sekä moottoreiden osia. Viimeisten vuosien aikana yritys ei ole päässyt kasvamaan sekä talouden taantuman, että epäonnistuneen yritystukitoimenpiteen seurauksena. Yritys haki ja sai sekä investointi- että käynnistystukea. Investointitukea myönnettiin konehankintaan, jonka lisäksi tukea myönnettiin kahden henkilön palkkakustannuksiin kahden vuoden ajalle. Tukien hakemisessa hyödynnettiin ulkopuolisen konsultin palveluita, sillä kyseessä oli yrityksen ensimmäinen yritystukihaku. Maksatusvaiheessa muutamaa vuotta aiemmin tehty käynnistystukipäätös todettiin kuitenkin laittomaksi ja yritykselle maksettiin tukea vain yhden työntekijän osalta. Loppujen kustannusten kattamiseksi yritys joutui ottamaan lainan, jonka takaisinmaksu hidastaa tällä hetkellä yrityksen muuta kehitystä. Kun suunnittelee kasvua tehtyjen päätösten mukaisesti, on näiden pyörtäminen jälkikäteen valtava isku pienelle yritykselle. Lisäksi tehty investointi jäi vaillinaiseksi. Varsinaisen investointisuunnitelman mukaisia muita laitteita ei investointituella alkuperäisestä päätöksestä poiketen voitukaan hankkia, vaan ne jouduttiin kustantamaan pankkilainalla. Jos investoi ja saa tuen, niin nähdäkseni kone pitäisi saada myös käyttökuntoon. Käyttökuntoon saattamiseen liittyvien lisälaitteiden kustannukset leikattiin kuitenkin maksatusvaiheessa pois alkuperäisesti myönnetystä tukisummasta. Itse hakuprosessia yrittäjä piti kuitenkin kohtuullisen helppona, vaikka näki myös mahdollisuuksia virtaviivaistamiseen. Noudatin pykäliä huolellisesti ja konsultit avustivat hakemusten kanssa. Tarkastuksessakaan ei ilmennyt ongelmia, sillä kirjanpito ja investoinnit oli toteutettu kuten pitikin. Nähdäkseni järjestelmä toimi tältä osin ihan hyvin. 2.4 Yritystukijärjestelmän vaikutukset kilpailuun 9 Osana yritystukijärjestelmän kokonaisuutta tarkasteltiin kyselyiden avulla myös maaseudun yritystukien kilpailua vääristäviä vaikutuksia. Maaseudun kehittämisohjelman tarjoama julkinen tuki on merkittävä tukimuoto maaseutuyrityksille. Ohjelmassa mukana olevien yritysten investointitoimenpiteistä se rahoittaa noin neljänneksen ja kehittämis- ja käynnistämistoimenpiteistä noin puolet. Sekä sähköisessä kyselyssä että asiantuntijahaastatteluissa asiantuntijoilta pyydettiin näkemyksiä siitä, vääristävätkö maaseudun yritystuet yritysten välistä kilpailua. Sähköisen kyselyn vastausten (Kuvio 4) mukaan valtaosa asiantuntijoista ei kokenut maaseudun yritystukien olevan kilpailua vääristävä tekijä. Avovastausten perusteella Maaseutuyritysten toimintaympäristö on niin vaikea, etteivät tukitoimet vääristä juurikaan kilpailua. Monella toimialalla kilpailua ei edes ole. Toimintaryhmiltä pois yritysrahoitus, ne rahat pitäisi siirtää jatkossa ELY-keskukselle, jossa toimitaan laajakatseisemmin, alueelliset tekijät ja markkinat, kilpailutekijät huomioiden.

11 vastaajat olivat tarkastelleet kysymystä lähinnä oman alueensa näkökulmasta; Vääristävätkö maaseudun yritystuet kilpailua täällä omalla paikkakunnallani?. Avointen vastausten mukaan tuen myöntäjien hyvä paikallisen liiketoiminnan tuntuma ja tieto tuen mahdollisista vääristävistä vaikutuksista estää tehokkaasti alueiden sisäisten vääristymien syntymisen. Tukipäätösten tekijöiden hyvään paikallisen liiketoiminnan tuntemukseen tulisikin vastaajien mukaan panostaa myös tulevaisuudessa. ELY-keskuksen yritystutkijat tuntevat harvaan asutulla alueella alueen kilpailutilanteen, joten kilpailun vääristymiä ei synny yhtä helposti kuin kasvukeskuksissa. Mahdollisten vääristymien entistä tehokkaammaksi välttämiseksi asiatuntijakyselyn vastaajat sekä haastatellut asiantuntijat peräänkuuluttivat tarkempia ja yksiselitteisempiä ohjeistuksia sekä esimerkiksi toimialarajauksia. Leader toimintaryhmät nostettiin esille toimijoina, joilla on erinomainen tuntemus paikallisista olosuhteista ja toimijoista. Niitä pidettiin toimijoina, joilla on hyvät mahdollisuudet jakaa tukea erityisen tuloksekkaisiin ja mahdollisimman vähän vääristymiä aiheuttaviin hankkeisiin. Toisaalta Leader toimintaryhmien ongelmana nähtiin liian tiivis yhteistyö tuen hakijoiden ja päätösten tekijöiden välillä. Tämän pelättiin aiheuttavan vääristymiä paikallisessa kilpailutilanteessa. Kuvio 5: Asiantuntijakyselyn vastaajien näkemykset siitä, vääristävätkö maaseudun yritystuet yritysten välistä kilpailua (Lähde: Asiantuntijakysely) 10

12 2.5 Johtopäätökset ja toimenpidesuositukset JOHTOPÄÄTÖKSET Maaseudun yritystukijärjestelmää pidetään toimivana ja sen katsotaan tukevan aidosti maaseudun yritystoimintaa. Yritystukijärjestelmien muodostaman kokonaisuuden asiakaslähtöisyys on kuitenkin heikko monikanavaisuudesta johtuen. Eri tukimuodoista ja niiden ehdoista viestiminen on haastavaa erilaisen säädösperustan vuoksi. Maaseudun yritystukijärjestelmän yhdeksi suurimmaksi haasteeksi koetaan tuen ja maksatusten hakemisen vaikeus. Pääsääntöisesti yritystukien ei koeta vääristävän paikallista tai alueellista kilpailua. Yritystukea myöntävät tahot kokevat omaavansa niin hyvän paikallistuntemuksen, että eivät jaa rahaa kohteille tai hankkeille, joilla saattaisi olla muita toimijoita syrjiviä tai koko toimialaa vääristäviä vaikutuksia. Aineiston perusteella sekä tukien myöntämisen kokonaiskestoissa, maksatusajoissa ja näihin liittyvissä käytännöissä on merkittäviä eroavaisuuksia eri ELY-keskusten välillä. Esimerkiksi tukipäätöksien tekemiseen käytettävä aika vaihteli reilusta 200 päivästä reiluun 300 eri ELY-keskuksissa. TOIMENPIDESUOSITUKSET Yritystukijärjestelmää tulisi jatkossa kehittää entistä vahvemmin asiakaslähtöisesti yhtenä kokonaisuutena. Käytännössä tämä edellyttäisi rahoittajaorganisaatioiden sisäisten prosessien kehittämistä. Yritysten tulisi julkisia yritystukia hakiessaan asioida ns. yhden luukun periaatteella, missä yritysrahoituksen asiantuntijat yhdessä määrittävät kullekin yritykselle soveltuvan tukimuodon eri rahoituslähteistä. Vaikka suurten rakenteellisten muutosten tekeminen on haastavaa, huomiota tulee kiinnittää erityisesti tukihakemusten käsittelyprosesseihin ja menettelytapojen yhdenmukaisuuteen sekä selkeään ja yksikanavaiseen viestintään. Yritystukihaussa tulisi mahdollisuuksien mukaan siirtyä käyttämään yhdenmukaisia haku- ja maksatuslomakkeita. Yritystukien osalta työ- ja elinkeinoministeriön tukihakemuskaavakkeita ja prosesseja pidettiin asiakasystävällisempinä kuin maaseudun kehittämisrahaston vastaavia lomakkeita. Eri ELY-keskusten väliset erot tuki- ja maksatusprosesseissa tulisi pyrkiä häivyttämään siten, etteivät eri alueilla sijaitsevat toimijat joudu eriarvoiseen asemaan ELY-keskusten erilaisten toimintatapojen vuoksi. Nykyisen haku- ja maksatusprosessin tarkoituksenmukaisuutta tulisi arvioida kriittisesti. Erityisesti pienissä hankkeissa haku- ja maksatusprosessin yksinkertaistaminen tehostaisi resurssien käyttöä sekä hakijoiden että ELY-keskusten näkökulmasta. 11

13 3. YRITYSTUKIJÄRJESTELMÄN VAIKUTTAVUUS 3.1 Yritystukien kokonaisvaikutusten tarkastelu Yritystukien kokonaisvaikutuksia tarkastellaan tässä hyödyntämällä sekä tuensaajille osoitettua sähköistä kyselyä että Voitto+ -tietokannasta 6 kerättyjä tietoa tuensaajien sekä kaikkien toimialalla toimivien yritysten kasvukehityksestä ja kannattavuudesta. Sopivilta osin Voitto+ - aineistoja on käytetty myös täydentämään sekä tarkentamaan sähköisen kyselyn avulla kerättyjä tietoja. Tarkastelussa keskitytään pääsääntöisesti niihin toimialoihin, joille valtaosa tuensaajista sijoittuu. Osuus tuensaajista Toimialaluokitus (TOL 2008) 4,0 % 00 Toimialaa ei määritelty 2,8 % 01 Kasvinviljely ja kotieläintalous, riistatalous ja niihin liittyvät palvelut 7,1 % 02 Metsätalous ja puunkorjuu 0,1 % 03 Kalastus ja vesiviljely 7 0,7 % Kaivostoiminta ja louhinta 6,9 % Elintarvikkeiden, juomien ja tupakkatuotteiden valmistus 1,3 % Tekstiilien, vaatteiden, nahan ja nahkatuotteiden valmistus 5,5 % Saha, puu-, korkki-, paperi- ja kartonkituotteiden valmistus 2,4 % Painaminen, koksin, jalostettujen öljytuotteiden, kemikaalien ja kemiallisten tuotteiden, lääkeaineiden ja lääkkeiden, kumi- ja muovituotteiden ja muiden ei-metallisten mineraalituotteiden valmistus. 8,0 % Metallien jalostus, metallituotteiden, elektroniikan ja sähkölaitteiden valmistus 5,8 % Muiden laitteiden valmistus, huolto ja asennus 2,3 % Sähkö- kaasu ja lämpöhuolto, Vesi, viemäri- ja jätevesihuolto 6 Voitto+ on Asiakastieto Oy:n ylläpitämä yritystietokanta, joka pitää sisällään noin suomalaisen yrityksen ja konsernin tilinpäätöstiedot. 7 Hankerekisteristä löytyneitä kohteita oli tällä toimialakoodilla yhteensä kuusi kappaletta. Todennäköisesti kyseessä on kuitenkin Hanke-järjestelmässä tapahtunut kirjausvirhe, sillä kyseisen toimialan toimia tuetaan ainoastaan kalatalousrahastosta. 12

14 6,0 % Rakentaminen 7,0 % Tukku- ja vähittäiskauppa; moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien korjaus 8 1,2 % Kuljetus ja varastointi 11,7 % Majoitus ja ravitsemustoiminta 1,4 % Informaatio ja viestintä, Rahoitus- ja vakuutustoiminta, Kiinteistöalan toiminta 4,8 % Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta 4,6 % Hallinto- ja tukipalvelutoiminta 1,2 % Julkinen hallinto ja maanpuolustus 5,0 % Terveys- ja sosiaalipalvelut 6,8 % Taiteet, viihde ja virkistys 3,3 % Muu palvelutoiminta 0,1 % 99 Kansainvälisten organisaatioiden ja toimielinten toiminta Tarkasteltaessa kaikkia yritystukea saaneita yrityksiä kokonaisuutena huomataan, että verrattaessa vuoden 2006 tasoon, keskimääräinen henkilöstömäärä on noussut maltillisesti. Sen sijaan liikevaihdon mediaani oli keskimäärin vuonna 2010 noin 17 % vuoden 2006 tasoa alhaisempi. Kuvaajassa on selvästi nähtävissä myös vuosien aikainen taantuma, joka notkauttaa positiivisen henkilöstömäärän kehityksen laskusuhdanteiseksi. Yritystukea saaneet yritykset ovat kuitenkin alla olevan tarkastelun mukaan selvinneet talouden taantumasta hieman muuta keskimääräistä 9 paremmin. 8 Tähän toimialaluokkaan kuuluvista yritystukea saaneista yrityksistä valtaosa oli moottoriajoneuvojen korjaus- ja huoltopalveluita tarjoavia yrityksiä. 9 Kaikkien yritysten kehitys on laskettu valikoitujen toimialojen painotettuna keskiarvona. Mukaan on valittu toimialat, joille valtaosa yritystukia sijoittuneista yrityksistä sijoittuu. Tarkastelusta on poistettu kasvukeskuksissa (15 suurinta kaupunkia) sijaitsevat yritykset. HUOM! Myös tukea saaneet yritykset sisältyvät joukkoon kaikki yritykset. 13

15 Kuvio 6: Tukea saaneiden yritysten ja verrokkiryhmän henkilöstömäärän, liikevaihdon ja liikevoittoprosentin kehitys indeksipistein (vuosi 2006=100 %). Lähde: Asiakastieto / Voitto+ Seuraavassa tarkastellaan yritystukien saajien liikevaihdon, henkilöstömäärän sekä liikevoittoprosentin mediaanin kehitystä toimialoittain ja verrataan kehitystä muihin toimialalla toimiviin maaseudun yrityksiin. 10 Metsätalous ja puunkorjuu (toimiala 02) Metsätalouden ja puunkorjuun toimialalla liikevaihto on laskenut vuosien 2006 ja 2010 välillä sekä tuensaajayrityksillä että verrokkiyrityksillä. Tuensaajien liikevaihto laski voimakkaasti vuosien 2006 ja 2007 välillä, mutta lasku on sittemmin tasaantunut. Muilla yrityksillä liikevaihto on laskenut tasaisesti vuosien 2007 ja 2010 välillä Sähköisen kyselyn avulla kartoitettujen tilinpäätöstietojen ohella selvityksessä hyödynnettiin Suomen Asiakastieto Oy:n Voitto+ -tietokantaa. Siinä olevat tiedot perustuvat yritysten verottajalle lähettämiin tilinpäätöstietoihin. Voitto+ -tietokannan avulla yrityksiä voidaan tarkastella joko yksittäisinä tai laskea tietyn yritysryhmän keskiarvoja ja tunnuslukuja. Voitto+ -tietokantaa on hyödynnetty rakennettaessa vertailuasetelmia, joissa tukea saaneita yrityksiä verrataan muihin suurten kasvukeskusten ulkopuolella, samalla toimialalla toimiviin yrityksiin.

16 Kuvio 7 Liikevaihdon kehitys tuensaajayrityksillä ja verrokkiryhmällä vuosina metsätalous ja puunkorjuu (lähde: Suomen Asiakastieto / Voitto+) Henkilöstömäärä on kehittynyt tuensaajayrityksissä ja verrokkiryhmän yrityksissä samoin tavoin tarkasteluajanjaksolla. Henkilöstömäärä kasvoi hieman vuosien 2006 ja 2008 välillä, mutta se on lähtenyt sittemmin taantuman myötä laskuun. Kuvio 8 Henkilöstömäärän kehitys tuensaajayrityksillä ja verrokkiryhmällä vuosina metsätalous ja puunkorjuu (lähde: Suomen Asiakastieto / Voitto+) Liikevoittoprosentti on heikentynyt sekä tuensaajayrityksillä että muilla yrityksillä lähes 30 % vuosien 2006 ja 2010 välillä. Liikevoittoprosentti heikkeni tuensaajayrityksillä voimakkaasti vuosien 2006 ja 2007 välillä. Vuosien 2007 ja 2008 välillä tuensaajayritysten liikevoittoprosentti parani hieman, mutta se on sittemmin taas laskenut. 15

17 Kuvio 9 Liikevoittoprosentin mediaanin kehitys tuensaajayrityksillä ja verrokkiryhmällä vuosina metsätalous ja puunkorjuu (lähde: Suomen Asiakastieto / Voitto+) Metallien jalostus, metallituotteiden, elektroniikan ja sähkölaitteiden valmistus (toimialat 24 27) Toimialan tuensaajayritysten liikevaihto on kehittynyt melko samalla tavalla kuin verrokkiryhmän liikevaihto vuosien 2006 ja 2010 välillä. Vuosien 2006 ja 2008 välillä tuensaajayritysten liikevaihto on kehittynyt hieman myönteisemmin kuin verrokkiryhmällä. Vuonna 2008 alkanut taantuma on kuitenkin heikentänyt liikevaihdon kehitystä kaikilla yrityksillä saman verran. Kuvio 10 Liikevaihdon kehitys tuensaajayrityksillä ja verrokkiryhmällä vuosina metallien jalostus, metallituotteiden, elektroniikan ja sähkölaitteiden valmistus (lähde: Suomen Asiakastieto / Voitto+) Henkilöstömäärä on kehittynyt metallien jalostuksen, metallituotteiden, elektroniikan ja sähkölaitteiden valmistuksen toimialalla samalla tavalla tuensaajayrityksillä ja verrokkiryhmällä. Henkilöstömäärä lisääntyi vuosien 2006 ja 2008 välillä noin 20 % ja sittemmin laskenut takaisin vuoden 2006 tasolle. 16

18 Kuvio 11 Henkilöstömäärän kehitys tuensaajayrityksillä ja verrokkiryhmällä vuosina metallien jalostus, metallituotteiden, elektroniikan ja sähkölaitteiden valmistus (lähde: Suomen Asiakastieto / Voitto+) Liikevoittoprosentin mediaani on laskenut tuensaajayrityksillä vuosien 2008 ja 2009 välillä voimakkaammin kuin verrokkiryhmällä ja lähtenyt tämän jälkeen kasvuun. Heikentynyt liikevoittoprosentti tuensaajayrityksillä liittynee tehtyihin investointeihin, sillä kolmea yritystä lukuun ottamatta tämän alan yritykset ovat hakeneet investointitukea. Investoinnit yleensä heikentävät kannattavuutta välittömästi investoinnin tekemisen jälkeen. Mielenkiintoista on sen sijaan, että tuensaajien liikevoittoprosentti on kasvanut vuosien 2009 ja 2010 välillä samalla kun verrokkiryhmän liikevoittoprosentit ovat jatkaneet laskuaan. Kuvio 12 Liikevoittoprosentin mediaanin kehitys tuensaajayrityksillä ja verrokkiryhmällä vuosina metallien jalostus, metallituotteiden, elektroniikan ja sähkölaitteiden valmistus (lähde: Suomen Asiakastieto / Voitto+) Tukku- ja vähittäiskauppa; moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien korjaus (toimialat 45-47) Tukku- ja vähittäiskaupan sekä moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien korjauksen toimialalla tuensaajayritysten liikevaihto on kehittynyt selvästi myönteisemmin kuin verrokkiryhmän. Vuosien tuensaajien liikevaihto pysyi melko tasaisena, mutta se kasvoi vuosien 2009 ja 2010 välillä noin 20 %. Verrokkiyritysten liikevaihto on sen sijaan laskenut tasaisesti vuosien 2006 ja 2010 välillä. Yhteensä laskua on kertynyt lähes 40 %. 17

19 Kuvio 13 Liikevaihdon kehitys tuensaajayrityksillä ja verrokkiryhmällä vuosina tukku- ja vähittäiskauppa; moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien korjaus (lähde: Suomen Asiakastieto / Voitto+) Henkilöstömäärä on kasvanut sekä tuensaajayrityksissä että verrokkiryhmän yrityksissä noin 10 % vuosien 2006 ja 2010 välillä. Verrokkiryhmän yritysten henkilöstömäärä kasvoi vuosien 2006 ja 2008 välillä lähes 30 %, mutta on laskenut sittemmin. Tuensaajayritysten henkilöstömäärä on puolestaan kehittynyt hieman tasaisemmin. Kuvio 14 Henkilöstömäärän kehitys tuensaajayrityksillä ja verrokkiryhmällä vuosina tukku- ja vähittäiskauppa; moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien korjaus (lähde: Suomen Asiakastieto / Voitto+) Tuensaajayritysten liikevoittoprosentti on ollut vuosina korkeampi kuin verrokkiyrityksillä. Tuensaajayritysten liikevoittoprosentti kasvoi vuosien 2006 ja 2007 välillä liki 20 %, mutta se on tämän jälkeen ollut laskusuunnassa. Vuonna 2010 liikevoittoprosentti oli laskenut tuensaajayrityksillä liki 20 % vuoteen 2006 verrattuna. Verrokkiryhmällä liikevoittoprosentti laski samaan aikaan lähes 40 %. 18

20 Kuvio 15 Liikevoittoprosentin mediaanin kehitys tuensaajayrityksillä ja verrokkiryhmällä vuosina tukku- ja vähittäiskauppa; moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien korjaus (lähde: Suomen Asiakastieto / Voitto+) Majoitus ja ravitsemustoiminta (toimialat 55-56) Majoitus- ja ravitsemustoiminnan alalla tuensaajien liikevaihto on kehittynyt paremmin kuin verrokkiryhmillä. Tuensaajayritysten liikevaihto on kasvanut vuosien 2006 ja 2010 välillä lähes 20 % samaan aikaan kuin verrokkiryhmän yritysten liikevaihto on laskenut 22 %. Kuvio 16 Liikevaihdon kehitys tuensaajayrityksissä ja verrokkiryhmällä vuosina majoitus- ja ravitsemustoiminta (lähde: Suomen Asiakastieto / Voitto+) Myös henkilöstömäärä on kehittynyt tuensaajayrityksillä myönteisemmin kuin verrokkiryhmän yrityksillä. Henkilöstömäärä kasvoi verrokkiryhmällä vuosien 2006 ja 2008 välillä noin 10 %, mutta on tämän jälkeen laskenut. Vuonna 2010 henkilöstömäärä oli verrokkiryhmän yrityksissä noin 10 % alhaisempi kuin tuensaajilla. Tuensaajayritysten henkilöstömäärä on kasvanut vuosien 2006 ja 2010 välillä vajaa 10 %. 19

Yritystukien vaikuttavuusselvitys

Yritystukien vaikuttavuusselvitys Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013 Yritystukien vaikuttavuusselvitys Seminaariesitys 31.1.2012 Säätytalo, Helsinki SISÄLTÖ 01 Selvitystyön kuvaus ja aineisto 02 Yritystukijärjestelmän

Lisätiedot

Alue-ennuste Juha Honkatukia, VATT. Toimiala Online syysseminaari 21.11.2014

Alue-ennuste Juha Honkatukia, VATT. Toimiala Online syysseminaari 21.11.2014 Alue-ennuste Juha Honkatukia, VATT Toimiala Online syysseminaari.. Kotitalouksien reaalitulot (Household income, constant prices) 7 6 5 3 - - -3 Y Y5 3 Y6 PohjSavo Julkisen sektorin investoinnit, perushintaan

Lisätiedot

Nestorklinikka. Syvälliseen kokemukseen ja laaja-alaiseen osaamiseen perustuva nopea ja tehokas tapa ratkaista yrityksen haasteita

Nestorklinikka. Syvälliseen kokemukseen ja laaja-alaiseen osaamiseen perustuva nopea ja tehokas tapa ratkaista yrityksen haasteita Nestorklinikka Syvälliseen kokemukseen ja laaja-alaiseen osaamiseen perustuva nopea ja tehokas tapa ratkaista yrityksen haasteita Kokemus syntyy vain kokemalla Lisäarvo asiakkaille Nestorit Vastuuntuntoinen,

Lisätiedot

Alue-ennuste, työllisyys VATT. Toimiala Online syysseminaari 21.11.2014

Alue-ennuste, työllisyys VATT. Toimiala Online syysseminaari 21.11.2014 Alue-ennuste, työllisyys VATT Toimiala Online syysseminaari 21.11. Kasvinviljely ja kotieläintalous, riistatalous ja niihin liittyvät palvelut 1, työllisyyden kumulatiivinen %-muutos -4-6 -8-1 -12-14 Metsätalous

Lisätiedot

PALVELUALA TYÖLLISTÄÄ SUHDANNEVAIHTELUISTA HUOLIMATTA

PALVELUALA TYÖLLISTÄÄ SUHDANNEVAIHTELUISTA HUOLIMATTA PALVELUALA TYÖLLISTÄÄ SUHDANNEVAIHTELUISTA HUOLIMATTA Palvelusektori työllistää suhdannevaihteluista huolimatta. Vuosina 2008 2010 uusia työpaikkoja syntyi joka vuosi erityisesti ympäristönhuoltotehtäviin

Lisätiedot

Vs.elinkeinopäällikkö Pirjo Leino 8.2.2011. Elinkeinotoimi Nurmijärven kunta-elinkeinorakenteesta

Vs.elinkeinopäällikkö Pirjo Leino 8.2.2011. Elinkeinotoimi Nurmijärven kunta-elinkeinorakenteesta Vs.elinkeinopäällikkö Pirjo Leino 8.2.2011 Nurmijärven kunta-elinkeinorakenteesta Elinkeinopoliittinen ohjelma vuosille 2006-2010 Niiden toimenpiteiden kokonaisuus joilla kunta vaikuttaa omalta osaltaan

Lisätiedot

Käyttäjätiedon, käyttäjien ja käyttäjäinnovaatioiden integrointi yritysten innovaatiotoimintaan 2008 2010

Käyttäjätiedon, käyttäjien ja käyttäjäinnovaatioiden integrointi yritysten innovaatiotoimintaan 2008 2010 Käyttäjätiedon, käyttäjien ja käyttäjäinnovaatioiden integrointi yritysten innovaatiotoimintaan 28 21 Aineistoanalyysi yritysten innovaatiotoiminta 28 21 -aineiston pohjalta Mervi Niemi 2(11) Käyttäjätiedon,

Lisätiedot

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Uusi SeutUra -hanke Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Pielisen Karjalan vahvat klusterit Tässä aineistossa on tarkasteltu Pielisen Karjalan eli

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 18.3.2014 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Vuoden 2011 lopussa Lahdessa oli 47 210 työpaikkaa ja työllisiä 42 548. Vuodessa työpaikkalisäys oli 748,

Lisätiedot

VASTAVIRTAAN KULKIJAT

VASTAVIRTAAN KULKIJAT VASTAVIRTAAN KULKIJAT KASVUA JA INNOVAATIOITA -SEMINAARI 31.1.2012 Ulla Hytti, Elisa Akola TSE Entre, Turun yliopiston kauppakorkeakoulu Pekka Stenholm Turku Institute for Advanced Studies, Turun yliopisto

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen toimet rakennemuutosalueilla

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen toimet rakennemuutosalueilla Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen toimet rakennemuutosalueilla Yleisö- ja keskustelutilaisuus Lentosotakoulun lakkauttamisesta Kauhava 20.2.2013 Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus, Strategiayksikkö Pekka Rinta-Jouppi

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman rahoitus puuenergiaan

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman rahoitus puuenergiaan Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman rahoitus puuenergiaan nvm Sirpa Karjalainen Monenlaiset mikroyritykset Maatilakytkentäisille mikroyrityksille on myönnetty tukea mm. matkailualan investointeihin

Lisätiedot

Yritystukien ajankohtaiset. Neuvottelupäivät 12.4.2016 Reijo Martikainen

Yritystukien ajankohtaiset. Neuvottelupäivät 12.4.2016 Reijo Martikainen Yritystukien ajankohtaiset Neuvottelupäivät 12.4.2016 Reijo Martikainen Yritystukipäätökset Tehty 332 päätöstä, tukea myönnetty noin 23 m Näistä Leader-päätöksiä 90 kpl ja 1,9 m 297 investointitukea 29

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020 Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020 ELY-keskus Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020. Maaseuturahoituksen uudet tuulet. Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5.

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020. Maaseuturahoituksen uudet tuulet. Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Maaseuturahoituksen uudet tuulet Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5.2016 Ylitarkastaja Juuso Kalliokoski Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1

Lisätiedot

ETELÄ-POHJANMAAN MATKAILUPARLAMENTTI

ETELÄ-POHJANMAAN MATKAILUPARLAMENTTI ETELÄ-POHJANMAAN MATKAILUPARLAMENTTI Rahoitusmahdollisuudet mikroyrityksen sähköisen liiketoiminnan kehittämisessä Kuortanen 1.9.2009 Jarmo Kallio MIKROYRITYS Yritys joka työllistää alle 10 työntekijää

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti vuonna 2013

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti vuonna 2013 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 11.12.2015 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti vuonna 2013 Vuoden 2013 lopussa Lahdessa oli 46 337 työpaikkaa ja työllisiä 41 049. Vuodessa työpaikkojen

Lisätiedot

KUOPION TYÖPAIKAT JA ELINKEINORAKENNE 1.1.2011

KUOPION TYÖPAIKAT JA ELINKEINORAKENNE 1.1.2011 KUOPION KAUPUNGIN YRITYSPALVELU KUOPION TYÖPAIKAT JA ELINKEINORAKENNE 1.1.2011 Kuopion työpaikka- ja elinkeinorakennetiedot perustuvat Kuopion kaupungin yrityspalvelun ylläpitämään yritys- ja toimipaikkarekisteriin.

Lisätiedot

MANNER-SUOMEN MAASEUDUN KEHITTÄMISOHJELMA YRITYSTOIMINNEN EDISTÄMINEN

MANNER-SUOMEN MAASEUDUN KEHITTÄMISOHJELMA YRITYSTOIMINNEN EDISTÄMINEN MANNER-SUOMEN MAASEUDUN KEHITTÄMISOHJELMA YRITYSTOIMINNEN EDISTÄMINEN YRITTÄJYYS 2020 Maaseudun yrittäjyysseminaari Heureka, Tikkurila 18.3.2011 Reijo Martikainen Maaseutuvirasto Maaseutuelinkeino-osasto

Lisätiedot

Lomake 2. Työpaikkaohjaajien koulutus kysely syksy 2015

Lomake 2. Työpaikkaohjaajien koulutus kysely syksy 2015 Nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen valtionavustusten käytön määrällinen ja laadullinen seuranta - KYSELY IV Vastausaika 30.9.2015 17:56:03 Lomake 2. Työpaikkaohjaajien koulutus kysely syksy

Lisätiedot

Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet

Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet BIOKAASU JA BIODIESEL Uusia mahdollisuuksia maatalouteen - seminaari 15.11.2007 Juha S. Niemelä Keski-Suomen TE-keskus Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma

Lisätiedot

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 2

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 2 VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 216 OSA 2 Osa 2: Kaupungin eri osa-alueet 1) Liikevaihdon kehitys kaupungin eri osissa on ollut erilainen. Kasvu vuoden 2 alkupuoliskolla oli kaikilla alueilla hyvin samantyyppinen,

Lisätiedot

LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista

LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista Sisältö 1. Kehitys 2000-luvulla... 1 1.1. 1.2. 1.3. 1.4. 1.5. 1.6. Väestön kehitys 2000-2014 (2000=100).... 1 Ikärakenne 2000 ja 2014... 1 Työpaikkojen

Lisätiedot

Ulkomaankauppa ja sitä harjoittavat yritykset - näkökulmia

Ulkomaankauppa ja sitä harjoittavat yritykset - näkökulmia Ulkomaankauppa ja sitä harjoittavat yritykset - näkökulmia Globalisaatioseminaari 17.4.2103, Tilastokeskus Timo Koskimäki Tilastojohtaja, Tulli Sisällys Tavara- ja yritysnäkökulmat ulkomaankauppaan Yritysnäkökulmaa

Lisätiedot

Luovan alan yritysten rahoitusmahdollisuudet

Luovan alan yritysten rahoitusmahdollisuudet Luovan alan yritysten rahoitusmahdollisuudet Keski-Suomessa Maaseudun paikalliset toimintaryhmät voivat rahoittaa mikroyritysten kehittämistoimintaa Rahoitus tulee Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutokset

Toimintaympäristön muutokset Toimintaympäristön muutokset Kyyjärvi Kinnula Kivijärvi Pihtipudas Viitasaari Kannonkoski Karstula Saarijärven-Viitasaaren seutukunta 21.10.2014 Heikki Miettinen Saarijärvi Pohjakartta MML, 2012 Selvitysalue

Lisätiedot

Tilastotiedon hyödyntäminen käytännön suunnittelussa ja päätöksenteossa. Jukka Ollila 12.10.2011

Tilastotiedon hyödyntäminen käytännön suunnittelussa ja päätöksenteossa. Jukka Ollila 12.10.2011 Tilastotiedon hyödyntäminen käytännön suunnittelussa ja päätöksenteossa yritysneuvonta yritysten eri elinkaaren vaiheissa seudullinen elinkeinojen kehittäminen hallinnoimalla Koheesio- ja kilpailukykyohjelma

Lisätiedot

Maaseutu ja mikroyritysten rahoitus 2007-2013. Yritysten verkostoituminen Varjola 01.11.2011 Risto Piesala Keski-Suomen ELY-keskus

Maaseutu ja mikroyritysten rahoitus 2007-2013. Yritysten verkostoituminen Varjola 01.11.2011 Risto Piesala Keski-Suomen ELY-keskus Maaseutu ja mikroyritysten rahoitus 2007-2013 Yritysten verkostoituminen Varjola 01.11.2011 Risto Piesala Keski-Suomen ELY-keskus 1 Kehittämismahdollisuuksia yrityksille Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset

Lisätiedot

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3 Toimintaympäristö Tavoitteiden, päämäärien ja toimenpiteiden muodostamiseksi on tunnettava kunnan nykyinen toimintaympäristö. Toimintaympäristössä elinkeinojen kannalta

Lisätiedot

Laskentapäivänä voimassa olevat ryhmälomautukset (koskee vähintään 10 henkilöä ja on määräaikainen tai lyhennetty työviikko)

Laskentapäivänä voimassa olevat ryhmälomautukset (koskee vähintään 10 henkilöä ja on määräaikainen tai lyhennetty työviikko) Vuosi 2009 Laskentapäivänä voimassa olevat ryhmälomautukset (koskee vähintään 10 henkilöä ja on määräaikainen tai lyhennetty työviikko) Koko maa 2009 Ryhmälomautettujen henkilöiden lukumäärä Laskentapäivä

Lisätiedot

Työpaikka- ja. Päivitetty 9.9.2014

Työpaikka- ja. Päivitetty 9.9.2014 Työpaikka- ja elinkeinorakenne i k Päivitetty 9.9.2014 Työpaikat Helsingin seudun kunnissa v 2000-20112011 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Helsinki 372 101 370 342 364 981 365 597

Lisätiedot

VATT:n ennusteet Toimiala Online -tietopalvelussa. Toimiala Onlinen syysseminaari 12.10.2011. Jussi Ahokas

VATT:n ennusteet Toimiala Online -tietopalvelussa. Toimiala Onlinen syysseminaari 12.10.2011. Jussi Ahokas VATT:n ennusteet Toimiala Online -tietopalvelussa Toimiala Onlinen syysseminaari... Jussi Ahokas VATT:n ennakointityö ja Toimiala Online VATT:n ennakointityön taustaa Ennakoinnin tulokset laadulliset skenaariot

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013

Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013 Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013 Hyvinkään elinkeinorakenne Tähän diasarjaan on koottu muutamia keskeisiä Hyvinkään kaupungin elinkeinorakennetta koskevia

Lisätiedot

Rahoitusleasinghankinnat 2,2 miljardia vuonna 2014

Rahoitusleasinghankinnat 2,2 miljardia vuonna 2014 Rahoitus ja vakuutus 15 1 hankinnat, miljardia vuonna 1 hankinnat olivat, miljardia euroa vuonna 1. Edelliseen vuoteen verrattuna hankinnat kasvoivat 1 prosenttia. vuokria puolestaan maksettiin 1, miljardia

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisrahoitus ohjelmakaudella 2007-2013 TE-keskus Maaseutuosasto. Maaseutuosasto/Lapin TE-keskus

Maaseudun kehittämisrahoitus ohjelmakaudella 2007-2013 TE-keskus Maaseutuosasto. Maaseutuosasto/Lapin TE-keskus Maaseudun kehittämisrahoitus ohjelmakaudella 2007-2013 TE-keskus Maaseutuosasto Sivu 1 syys 2007 Kehittämisen lähtökohdat Ohjelmallista toimintaa: Euroopan maaseuturahasto Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma

Lisätiedot

Pohjanmaan talouden tila ja lähivuosien näkymät

Pohjanmaan talouden tila ja lähivuosien näkymät Pohjanmaan talouden tila ja lähivuosien näkymät Lähteet: Tilastokeskus (TK) Elinkeinoelämän tutkimuslaitos (ETLA) Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) Yritysharavahaastattelut Pohjanmaan työllisten päätoimialarakenne

Lisätiedot

LAUKAAN TILASTOKATSAUS YRITYKSET JA TOIMIPAIKAT

LAUKAAN TILASTOKATSAUS YRITYKSET JA TOIMIPAIKAT LAUKAAN TILASTOKATSAUS YRITYKSET JA TOIMIPAIKAT 1995=100 YRITYSTEN MÄÄRÄN KEHITYS 1995-2012 200 190 180 Laukaa Koko maa 170 160 150 140 130 120 110 100 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan elintarviketeollisuuden aluetaloudelliset vaikutukset - Case Altia Projektisuunnittelija Susanna Määttä Professori Hannu Törmä

Etelä-Pohjanmaan elintarviketeollisuuden aluetaloudelliset vaikutukset - Case Altia Projektisuunnittelija Susanna Määttä Professori Hannu Törmä Etelä-Pohjanmaan elintarviketeollisuuden aluetaloudelliset vaikutukset - Case Altia Projektisuunnittelija Susanna Määttä Professori Hannu Törmä Ruralia-instituutti / RegFin-tiimi www.helsinki.fi/ruralia

Lisätiedot

Rahoitusmahdollisuudet elintarvikealan mikro- ja pk-yrittäjille

Rahoitusmahdollisuudet elintarvikealan mikro- ja pk-yrittäjille Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007 2013 ja sitä tarkentava Etelä-Savon maaseudun kehittämissuunnitelma 2007-2013 Rahoitusmahdollisuudet elintarvikealan mikro- ja pk-yrittäjille Elintarvikealan

Lisätiedot

Maaseuturahasto Satakunnassa 2007-2013

Maaseuturahasto Satakunnassa 2007-2013 Maaseuturahasto Satakunnassa 2007-2013 Satakunnan ELY-keskus myöntänyt noin 36 milj. julkista tukea (EU+valtio), josta Yritystukiin 52 % Keskeisimmät toimialat metalli, elintarvikkeiden jatkojalostus,

Lisätiedot

Uusi toimialaluokitus TOL 2008

Uusi toimialaluokitus TOL 2008 Uusi toimialaluokitus TOL 2008 - Uudistuksen lähtökohdat - Käyttöönotto - Mikä muuttuu - Tilastokeskuksen palvelut Luokitusuudistuksen yleiset lähtökohdat Kv-toimialaluokituksen (ISIC) rakenne tarkistetaan

Lisätiedot

TYÖPAIKKOJEN MÄÄRÄ. Työpaikkojen määrän kehitys on yhteneväinen työllisyyden kehityksen kanssa. Lähde:

TYÖPAIKKOJEN MÄÄRÄ. Työpaikkojen määrän kehitys on yhteneväinen työllisyyden kehityksen kanssa. Lähde: TYÖPAIKKOJEN MÄÄRÄ Työpaikkojen määrän kehitys on yhteneväinen työllisyyden kehityksen kanssa TYÖPAIKKOJEN MÄÄRÄ Alueella työssäkäyvät so. alueen työpaikat vv.2008-2012 (Novago Yrityskehitys Oy:n kunnat)

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 YRITYSRAHOITUS

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 YRITYSRAHOITUS Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 YRITYSRAHOITUS Kevät 2015 Heikki Moilanen Lapin Ely-keskus Maaseutu- ja energia yksikkö 17.2.2015 OHJELMAKAUDEN RAHOITUS LAPIN ELY:LLÄ KÄYTÖSSÄ YRITYSTUKIIN

Lisätiedot

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 1

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 1 VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 216 OSA 1 Osa 1: Koko kaupunki laisten yritysten liikevaihto pieneni,2 prosenttia vuoden 215 ensimmäisellä puoliskolla. Heinä-syyskuussa liikevaihdon väheneminen oli 1,2

Lisätiedot

Biokaasutuotannon tuet. Maa- ja metsätalousministeriö

Biokaasutuotannon tuet. Maa- ja metsätalousministeriö Biokaasutuotannon tuet Maa- ja metsätalousministeriö MMM Biokaasutuotannon tuet Maatilainvestoinnit Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013 Bioenergiatuotannon avustus TEM Syöttötariffi Energiatuki

Lisätiedot

Vuoden 2004 työpaikkatiedot (ennakko) on julkaistu 8.3.2006

Vuoden 2004 työpaikkatiedot (ennakko) on julkaistu 8.3.2006 Vuoden 2004 työpaikkatiedot (ennakko) on julkaistu 8.3.2006 Työpaikkojen määrän kehitys Tampereen seutukunnassa 2002 2003 2004* Muutos, 03-04 lkm Kangasala (1 8 017 8 134 8 240 106 1,3 Lempäälä 4 748 4

Lisätiedot

HEVOSALA JA MANNER-SUOMEN MAASEUDUN KEHITTÄMISOHJELMA. Ypäjä 21.5.2010 Reijo Martikainen Maaseutuvirasto Maaseudun kehittämisosasto

HEVOSALA JA MANNER-SUOMEN MAASEUDUN KEHITTÄMISOHJELMA. Ypäjä 21.5.2010 Reijo Martikainen Maaseutuvirasto Maaseudun kehittämisosasto HEVOSALA JA MANNER-SUOMEN MAASEUDUN KEHITTÄMISOHJELMA Ypäjä 21.5.2010 Reijo Martikainen Maaseutuvirasto Maaseudun kehittämisosasto LINJA 1 Maa- ja metsätalouden kilpailukyvyn kehittäminen osaaminen (koulutus)

Lisätiedot

Yritysrekisterin monet mahdollisuudet

Yritysrekisterin monet mahdollisuudet Yritysrekisterin monet mahdollisuudet 17.11.2010 Yritys- ja toimipaikkarekisteri Konserneja noin 6 000 Yrityksiä ja yhteisöjä n. 288 800 Toimipaikkoja yli 326 000 Yritystoiminta: ammatinharjoittajista

Lisätiedot

Uusiutuvan energian toimialan osaamis- ja palvelutarvekartoitus 2014. Pohjois-Karjalan ELY-keskus TäsmäProto-hanke

Uusiutuvan energian toimialan osaamis- ja palvelutarvekartoitus 2014. Pohjois-Karjalan ELY-keskus TäsmäProto-hanke Uusiutuvan energian toimialan osaamis- ja palvelutarvekartoitus 2014 Pohjois-Karjalan ELY-keskus TäsmäProto-hanke Kartoituksen tausta ja tavoitteet TäsmäProto-projektin uusiutuvan energian toimialan osaamis-

Lisätiedot

Tilastotietoja Kymenlaaksosta. 29.1.2016 päivitetty

Tilastotietoja Kymenlaaksosta. 29.1.2016 päivitetty Tilastotietoja Kymenlaaksosta päivitetty Kymenlaakson väkiluku kunnittain 2015 Väkiluku yhteensä 179 861 ennakko (1.1.2015) 2 Lähde: Tilastokeskus ennakko Kymenlaakson väkiluku kunnittain 2015 Väkiluku

Lisätiedot

Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020

Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020 Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020 Satakunnan rahoitusinfo Pori 5.6.2014 Satakunnan ELY-keskus, Aluekehitysyksikkö, Timo Pukkila 6.6.2014 1 Maaseuturahasto Satakunnassa 2007-2013 Satakunnan ELY-keskus

Lisätiedot

2. TUETTAVA TOIMENPIDE 2.1 Nimi 2.2 Diaarinumero 2.3 Numero

2. TUETTAVA TOIMENPIDE 2.1 Nimi 2.2 Diaarinumero 2.3 Numero Työ- ja elinkeinokeskus 1(6) MAKSUHAKEMUS YRITYKSEN INVESTOINTITUKI Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013 ROOPAN YHTEISÖ Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto: Eurooppa investoi

Lisätiedot

Liike-elämän palvelujen tilanne ja rahoitus. Toimialapäällikkö Timo Metsä-Tokila Varsinais-Suomen ELY-keskus

Liike-elämän palvelujen tilanne ja rahoitus. Toimialapäällikkö Timo Metsä-Tokila Varsinais-Suomen ELY-keskus Liike-elämän palvelujen tilanne ja rahoitus Toimialapäällikkö Timo Metsä-Tokila Varsinais-Suomen ELY-keskus Liike-elämän palveluihin tässä katsauksessa pääsääntöisesti luetaan seuraavat toimialat TOL 2008

Lisätiedot

Kymenlaakson kauppakamarin osaamistarvekysely 2012 Yhteenvetoraportti, N=80, Julkaistu: 10.1.2012. Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat

Kymenlaakson kauppakamarin osaamistarvekysely 2012 Yhteenvetoraportti, N=80, Julkaistu: 10.1.2012. Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Kymenlaakson kauppakamarin osaamistarvekysely 2012 Yhteenvetoraportti, N=80, Julkaistu: 10.2012 Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Yrityksenne henkilömäärä: 2-4 16 20,00% 5-9 17 21,25% 10-49 21 26,25% 4.

Lisätiedot

Teollisuustyöpaikat kunnittain vuosien 2009, 2010, 2011 ja 2012 lopussa

Teollisuustyöpaikat kunnittain vuosien 2009, 2010, 2011 ja 2012 lopussa llomantsi 256 324 341 330 74 28,9 Outokumpu 988 1 035 1 096 1 076 88 8,9 Joensuu 5 184 5308 5377 5321 137 2,6 abs. % Kunta/seutukunta 2009 2010 2011 2012 Muutos C Teollisuus C 1315 Tekstiilien, vaatteiden

Lisätiedot

Kehittämiskysely 2012. Tulokset

Kehittämiskysely 2012. Tulokset Kehittämiskysely 2012 Tulokset Tausta Kehittämiskysely toteutettiin eteläpohjalaisissa kaluste- ja asumisteollisuuden yrityksissä loka-marraskuussa 2012 Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa kohderyhmään

Lisätiedot

Käsittelyssä olevat avustushakemukset 15.1.2014 Pohjois-Pohjanmaan maakunta

Käsittelyssä olevat avustushakemukset 15.1.2014 Pohjois-Pohjanmaan maakunta Käsittelyssä olevat avustushakemukset 15.1.2014 Pohjois-Pohjanmaan maakunta Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Pohjois-Pohjanmaa HAAPAJÄRVI Tukiryhmä Haettu kpl euro 4 194 314 Yrityksen kehittämisavustus 1

Lisätiedot

Tavoitteena: elinvoimaisen ja toimivan maaseudun säilyttäminen ympäristön tilan parantaminen uusiutuvien luonnonvarojen kestävä käyttö

Tavoitteena: elinvoimaisen ja toimivan maaseudun säilyttäminen ympäristön tilan parantaminen uusiutuvien luonnonvarojen kestävä käyttö MANNER-SUOMEN MAASEUDUN KEHITTÄMISOHJELMAA 2007-2013 Tavoitteena: elinvoimaisen ja toimivan maaseudun säilyttäminen ympäristön tilan parantaminen uusiutuvien luonnonvarojen kestävä käyttö MANNER-SUOMEN

Lisätiedot

Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020

Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus 13.3.2014 Jouko Lankinen/ Juha Linden Kaakkois-Suomen ELY-keskus 13.3.2014 Sisältö: Yritysrahoituksen suuntaamisen perusteet

Lisätiedot

Valtakunnallinen maksuviivetutkimus Q4/2012

Valtakunnallinen maksuviivetutkimus Q4/2012 Valtakunnallinen maksuviivetutkimus Q4/2012 Valtakunnallinen maksuviivetutkimus Q4/2012 Tutkimuksen taustaa ja tavoitteet Tällä tutkimuksella profiloitiin perinnän kohteena olevat yritykset suhteessa Suomen

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisrahoitus ohjelmakaudella 2007-2013. Lapin ELY-keskus/Maaseutu ja energia

Maaseudun kehittämisrahoitus ohjelmakaudella 2007-2013. Lapin ELY-keskus/Maaseutu ja energia Maaseudun kehittämisrahoitus ohjelmakaudella 2007-2013 Sivu 1 20.6.2011 Kehittämisen lähtökohdat Euroopan maaseuturahasto Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa 2007-2013 toteutetaan koko maassa Ahvenanmaata

Lisätiedot

Tilastotietoa aikuiskoulutustuen hakijoista ja käytöstä 9.10.2015

Tilastotietoa aikuiskoulutustuen hakijoista ja käytöstä 9.10.2015 Tilastotietoa aikuiskoulutustuen hakijoista ja käytöstä 9.10.2015 Aikuiskoulutustuki 2 Aikuiskoulutustuki 3 MEUR Aikuiskoulutustuen rahoitusvastuu on jaettu kolmikantaisesti. Työttömyysvakuutusmaksuista

Lisätiedot

KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUKSEN YRITYSPALVELUT

KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUKSEN YRITYSPALVELUT KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUKSEN YRITYSPALVELUT Palvelut yrittäjille Neuvonta ja rekisteröintipalvelut Yrittäjäkoulutukset ja valmennuspalvelut Tuotteistetut asiantuntijapalvelut ja muut kehittämispalvelut

Lisätiedot

NAULAN KANTAAN 2007-2013 Yritystuet

NAULAN KANTAAN 2007-2013 Yritystuet NAULAN KANTAAN 2007-2013 Yritystuet Ohjelmakaudella 2007-2013 Pohjois-Savossa toimii kolme Leader -toimintaryhmää: Ylä-Savon Veturi ry www.ylasavonveturi.fi Kehittämisyhdistys Kalakukko ry www.kalakukkory.fi

Lisätiedot

Tavaraliikennettä koskevia paikkatietotarkasteluja Helsingin seudulla

Tavaraliikennettä koskevia paikkatietotarkasteluja Helsingin seudulla Tavaraliikennettä koskevia paikkatietotarkasteluja Helsingin seudulla / Pekka Räty Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Tavaraliikenteen tutkimukset osana HLJ 2015:tä HSL ylläpitää Helsingin seudun liikenne-ennustemallia

Lisätiedot

Tilastokatsaus 12:2010

Tilastokatsaus 12:2010 Tilastokatsaus 12:2010 15.11.2010 Tietopalvelu B15:2010 Pendelöinti Vantaalle ja Vantaalta vuosina 2001-2008 Vantaalaisten työssäkäyntikunta Vantaalaisista työskenteli vuonna 2008 kotikunnassaan 44,9 prosenttia.

Lisätiedot

Valtakunnallinen maksuviivetutkimus Q2 / 2010

Valtakunnallinen maksuviivetutkimus Q2 / 2010 Valtakunnallinen maksuviivetutkimus Q2 / 2010 Valtakunnallinen maksuviivetutkimus Q2/2010 Tutkimuksen taustaa ja tavoitteet Tällä tutkimuksella profiloitiin perinnän kohteena olevat yritykset suhteessa

Lisätiedot

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012 RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012 Anetjärvi Mikko Karvonen Kaija Ojala Satu Sisällysluettelo 1 TUTKIMUKSEN YLEISTIEDOT... 2 2 LIIKEVAIHTO... 5 3 TYÖVOIMA... 6 3.1 Henkilöstön määrä... 6 3.2 Rekrytoinnit...

Lisätiedot

Keski-Savon selvitysalue 12.6.2014 Heikki Miettinen

Keski-Savon selvitysalue 12.6.2014 Heikki Miettinen Leppävirta Heinävesi Varkaus Joroinen Toimintaympäristön muutokset Keski-Savon selvitysalue 12.6.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Kunnan elinvoimaisuuden indikaattorit Pidemmän aikavälin väestökehitys

Lisätiedot

Tilastotietoja Kymenlaaksosta. 18.8.2015 päivitetty

Tilastotietoja Kymenlaaksosta. 18.8.2015 päivitetty Tilastotietoja Kymenlaaksosta 18.8.215 päivitetty Kymenlaakson väkiluku kunnittain 215 Väkiluku yhteensä 179 861 ennakko (1.1.215) 2 Lähde: Tilastokeskus ennakko Kymenlaakson väkiluku kunnittain 215 Väkiluku

Lisätiedot

ELINKEINOELÄMÄ 2016 KEMIÖNSAARI

ELINKEINOELÄMÄ 2016 KEMIÖNSAARI ELINKEINOELÄMÄ 2016 KEMIÖNSAARI KEMIÖNSAAREN TYÖPAIKAT 2013 Yhteensä 2 368 st. Muu Terveys- ja sosiaalipalvelut Koulutus Hallinto Rahoitus, viestintä, ammatillinen Majoitus- ja ravitsemistoiminta Kuljetus

Lisätiedot

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2013

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2013 RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2013 Hiltunen Heikki Junnila Tiia Luukkonen Aki Sisällysluettelo 1 TUTKIMUKSEN YLEISTIEDOT... 2 2 LIIKEVAIHTO... 5 3 TYÖVOIMA... 6 3.1 Henkilöstön määrä... 6 3.2 Rekrytoinnit...

Lisätiedot

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2008 1

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2008 1 KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2008 KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2008 1 Tiivistelmä Yrittäjien lomat Suomen Yrittäjien huhtikuussa 2008 tekemässä jäsenkyselyssä tiedusteltiin yrittäjiltä

Lisätiedot

ELY-keskuksen palvelut

ELY-keskuksen palvelut ELY-keskuksen palvelut Hoivayrittäjien tilaisuus 6.10.2011 Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto 11.10.2011 1 Yrittäjäkoulutukset ja valmennuspalvelut Yrittäjäkoulutusta Ideasta yritykseksi -päivä,

Lisätiedot

LÄNSI-SUOMI RAKENNE ja TUKIALUERAJAT EAKR-TOIMENPIDEOHJELMA 2007-2013

LÄNSI-SUOMI RAKENNE ja TUKIALUERAJAT EAKR-TOIMENPIDEOHJELMA 2007-2013 LÄNSI-SUOMI RAKENNE ja TUKIALUERAJAT EAKR-TOIMENPIDEOHJELMA 2007-2013 Länsi-Suomi - WFA Seinäjoki Jyväskylä Pori Tampere TYÖLLISYYSTILANNE Maakunta Työvoiman Muutos 10-11 Työttömien Muutos 10-11 Työttömyysmäärä

Lisätiedot

MÄÄRÄYS MAASEUTUVIRASTON MÄÄRÄYS KEHITTÄMISHANKETUEN JA YLEIS- HYÖDYLLISEN INVESTOINTIHANKETUEN HAKEMISESTA JA TUKIHAKE- MUSLOMAKKEESTA

MÄÄRÄYS MAASEUTUVIRASTON MÄÄRÄYS KEHITTÄMISHANKETUEN JA YLEIS- HYÖDYLLISEN INVESTOINTIHANKETUEN HAKEMISESTA JA TUKIHAKE- MUSLOMAKKEESTA MÄÄRÄYS Pvm. 17.6.2015 Dnro 1272/54/2015 Maaseutuviraston määräyskokoelma nro 58/15 Kumotaan Määräys Nro 33/15, Dnro 969/54/2015 Valtuutussäännökset: Laki (28/2014) 13 3. mom., 35 6. mom. 36 5. mom., 38

Lisätiedot

Maaseudun yritystuet

Maaseudun yritystuet Maaseudun yritystuet Yritystuet ja kehittämishanketyypit Yritystuet Hanketuet Kehittämistuki -toimintaedellytykset / aloitettava - yritysryhmähanke - muu kehittäminen Käynnistystuki Yleishyödyllinen kehittämishanke

Lisätiedot

Raahen seudun yrityspalvelut. Tilastokatsaus vuosi 2011. Risto Pietilä Raahe 21.2.2012. www.rsyp.fi

Raahen seudun yrityspalvelut. Tilastokatsaus vuosi 2011. Risto Pietilä Raahe 21.2.2012. www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut Tilastokatsaus vuosi 2011 Raahe 21.2.2012 www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut on osa Raahen seutukunnan kehittämiskeskuksen toimintaa. 20.1.2012 1 Elinkeinorakenne Raahen

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Maatilayritysten ja maaseudun pienyritysten yritysrahoitus Yrityksen investointituki Janakkala 2.3.2015 Kari Palvaila, rahoitusasiantuntija Hämeen ELY-keskus

Lisätiedot

TARKASTUSHAVAINTOJA LEADER-RAHOITTEISISTA YRITYS- JA HANKETUISTA

TARKASTUSHAVAINTOJA LEADER-RAHOITTEISISTA YRITYS- JA HANKETUISTA Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013 TARKASTUSHAVAINTOJA LEADER-RAHOITTEISISTA YRITYS- JA HANKETUISTA Leader-toimintaryhmätyön ajankohtaispäivät 25.5.2012 suunnittelija Taru Niemelä Jatkotoimenpideyksikkö,

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Maatilayritysten ja maaseudun pienyritysten yritysrahoitus Yrityksen investointituki Riihimäki 1.9.2015 Kari Palvaila, rahoitusasiantuntija Hämeen ELY-keskus

Lisätiedot

Viisari. Saarijärven kyläilta 24.4.2014

Viisari. Saarijärven kyläilta 24.4.2014 Viisari Saarijärven kyläilta 24.4.2014 Viisari 2007-2013 RAHOITUKSESTA -Ohjelmakaudelle 2007-2013 indikatiivinen rahoituskehys julkinen raha 5 mio euroa, yksityinen arvio 2,6 mio euroa -Rahoitusjakauma:

Lisätiedot

Suomi postinumeroalueittain 2014 -palvelun taulukko- ja tietoluettelo

Suomi postinumeroalueittain 2014 -palvelun taulukko- ja tietoluettelo 1(23) Suomi 2014 -palvelun taulukko- ja tietoluettelo Tietosuojasyistä kaikki alle 100 asukkaan postinumeroalueet on poistettu. Jako on tehty 31.12.2012 asukasmäärän perusteella. Tästä syystä postinumeroalueita

Lisätiedot

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2014

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2014 RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2014 Sisällysluettelo 1. Selvityksen yleistiedot... 3 1.1. Toimialat... 3 1.2. Taustatiedot... 4 2. Liikevaihto ja talousodotukset... 4 2.1. Liikevaihtoindeksit... 4

Lisätiedot

Rahoituksen haku ja maksatus - mikä muuttuu? Pirjo Peräaho

Rahoituksen haku ja maksatus - mikä muuttuu? Pirjo Peräaho Rahoituksen haku ja maksatus - mikä muuttuu? Pirjo Peräaho Mikä muuttuu EAKR:ssä Jää pois tai vähenee Infrastruktuurihankkeet pois Finnveran lainatuotteet pois Keskitetty Finnveran pääomasijoitustoiminta

Lisätiedot

Varainhoito-osasto 30.5.2014 Dnro 3637/54/2014 Tukien maksatusyksikkö

Varainhoito-osasto 30.5.2014 Dnro 3637/54/2014 Tukien maksatusyksikkö Varainhoito-osasto 30.5.2014 Dnro 3637/54/2014 Tukien maksatusyksikkö ELY-keskukset Vuoden 2014 maatalousyrittäjien opintorahaa (2521) koskevien hakemusten käsittelyssä noudatettavista menettelyistä Liitteenä

Lisätiedot

Esimerkki Kuntomittarista testiaineistolla

Esimerkki Kuntomittarista testiaineistolla Yrityksen nimi Suomen tieto Oy Lähde tieto Myyntioptimi Päivämäärä 7. helmikuu 2014 rekisteri Testi4.xlsx Suomen tieto Oy rekisterin tiedon laatu Tiedon laatu Lukumäärä Osuus Ostot Aktiivinen 2.870 96,2

Lisätiedot

Rahoitusta yritysten muutostilanteisiin

Rahoitusta yritysten muutostilanteisiin Rahoitusta yritysten muutostilanteisiin Finnverasta rahoitusta yritysten muutostilanteisiin Finnvera tarjoaa rahoitusratkaisuja yritystoiminnan alkuun, kasvuun ja kansainvälistymiseen sekä vientiin. Jaamme

Lisätiedot

Hanke- ja yritystukien maksaminen, sekä maksuhakemuksen vastaanottaminen paikallisessa toimintaryhmässä

Hanke- ja yritystukien maksaminen, sekä maksuhakemuksen vastaanottaminen paikallisessa toimintaryhmässä Hanke- ja yritystukien maksaminen, sekä maksuhakemuksen vastaanottaminen paikallisessa toimintaryhmässä Tilaisuus: Toimintaryhmien neuvottelupäivät 1.4.2009, Dipoli, Espoo Kirsi Murtomäki, ylitarkastaja,

Lisätiedot

Rakennusinvestointien valmistelu

Rakennusinvestointien valmistelu Rahoitus- ja palveluinfo Tyrnävällä to 4.2.2016 Rakennusinvestointien valmistelu Jari Lehto Asiantuntija, RI maaseudun rakentaminen Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 3.2.2016

Lisätiedot

Matkailu nähdään maailmanlaajuisesti merkittäväksi maaseudun elinvoimaisuuden lisääjäksi.

Matkailu nähdään maailmanlaajuisesti merkittäväksi maaseudun elinvoimaisuuden lisääjäksi. 1 Matkailu nähdään maailmanlaajuisesti merkittäväksi maaseudun elinvoimaisuuden lisääjäksi. OECD on tehnyt Suomen maaseutupolitiikasta kaksi ns, maatutkintaa. Viimeisin on vuodelta 2006-2008. Sen johtopäätöksenä

Lisätiedot

Maaseutuohjelman mahdollisuuksia Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020

Maaseutuohjelman mahdollisuuksia Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Maaseutuohjelman mahdollisuuksia Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Valtakunnalliset museopäivät Lappeenranta 19.5.2015 Leena Hyrylä Kaakkois-Suomen ELY-keskus .Salpapolku, Parikkalan

Lisätiedot

Pirkanmaan maaseudun kehittämissuunnitelma 2014-2020

Pirkanmaan maaseudun kehittämissuunnitelma 2014-2020 Pirkanmaan maaseudun kehittämissuunnitelma 2014-2020 Biotalous Pirkanmaalla 27.1.2015 Anne Värilä Maaseudun kehittämisen ohjelmavastaava Pirkanmaan ELY-keskus Alueelliset kehittämistoimenpiteet Koulutus

Lisätiedot

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta 1 : Yksityiset toimijat yrittäjien tärkein voimavara Kysely toteutettiin yhteistyössä Suomen Yrittäjien

Lisätiedot

Valtakunnallinen maksuviivetutkimus Q2/2012

Valtakunnallinen maksuviivetutkimus Q2/2012 Valtakunnallinen maksuviivetutkimus Q2/2012 Valtakunnallinen maksuviivetutkimus Q2/2012 Tutkimuksen taustaa ja tavoitteet Tällä tutkimuksella profiloitiin perinnän kohteena olevat yritykset suhteessa Suomen

Lisätiedot

FBC:n kysely UAE:n suomalaisille 2014 Finnish Business Council Survey 2014 Results

FBC:n kysely UAE:n suomalaisille 2014 Finnish Business Council Survey 2014 Results FBC:n kysely UAE:n suomalaisille 2014 Finnish Business Council Survey 2014 Results Taustatiedot, total 80 responses Asuin-/toimipaikkasi on Al Ain 4 % Abu Dhabi 9 % Muu, mikä? 3 % Dubai 84 % Oletko Finnish

Lisätiedot

Yritystuen maksaminen

Yritystuen maksaminen Yritystuen maksaminen Leadertyön ajankohtaispäivät 28.10.2015 Maaseutuvirasto Tukien maksatusyksikkö Per-Ola Staffans Yritystuen maksamiseen liittyviä säännöksiä Ns. maaseuturahastoasetus (EU) N:o 1305/2013

Lisätiedot

- kaupunkialueen tuotanto voidaan jakaa paikalliseen käyttöön jäävään ja alueen ulkopuolelle menevään vientiin

- kaupunkialueen tuotanto voidaan jakaa paikalliseen käyttöön jäävään ja alueen ulkopuolelle menevään vientiin 76 9. Kaupunkialueiden kasvu - talouskasvu: kaupunkialueen työllisyyden (ja tuotannon) kasvu, jonka taustalla on - kaupungin tuottamien hyödykkeiden kysynnän kasvu ---> työvoiman kysynnän kasvu - työvoiman

Lisätiedot

Metsästä energiaa yrittämällä

Metsästä energiaa yrittämällä Metsästä energiaa yrittämällä Energia-alan asiantuntijaseminaari Pohtossa 1.4.2009 Asiantuntija, TE-keskus Sivu 1 2.4.2009 Pohjois-Pohjanmaan työ- ja elinkeinokeskus (TE-keskus) TE-keskukset ovat työ-

Lisätiedot