Yritystukien vaikuttavuusselvitys

Transkriptio

1 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Yritystukien vaikuttavuusselvitys Seminaariesitys Säätytalo, Helsinki

2 SISÄLTÖ 01 Selvitystyön kuvaus ja aineisto 02 Yritystukijärjestelmän vaikuttavuus 03 Maaseudun yrittäjien keskeiset kompetenssit ja kyvykkyystekijät 04 Yritystukijärjestelmän kokonaisuuden tarkastelu 05 Yritysesimerkit

3 SELVITYSTYÖN KUVAUS Selvityksen tavoitteena on ollut tarkastella Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman sisältämien yritystukien vaikuttavuutta Selvityksen kohteena ovat olleet maaseudun yrityksille suunnatut investointituki-, kehittämistuki- sekä käynnistystuki -instrumentit. Vaikuttavuuden tarkastelun lisäksi selvityksessä on tarkasteltu yritystukijärjestelmän toimivuutta asiakaslähtöisyyden näkökulmasta. Lisäksi selvityksessä on pyritty kartoittamaan maaseudun yrittäjien ja yritysten keskeisiä kompetensseja ja kyvykkyystekijöitä sekä tarkastelemaan näiden korrelaatiota suhteessa yritysten liikevaihdon kehitykseen ja liiketuloksen kasvuun. Erillisselvityksen on tilannut maa- ja metsätalousministeriö ja sen on toteuttanut Ramboll Management Consulting ajanjaksolla 06/ /2012 Selvityksen loppuraportti on ladattavissa myöhemmin osoitteesta 3

4 SELVITYKSEN AINEISTO Sähköinen kysely tukea saaneille yrityksille (myönteinen rahoituspäätös ennen vuotta 2010) Kysely lähetettiin 1860 yritykselle ja vastauksia tuli määräaikaan mennessä hieman yli 300 kappaletta. Yrityskyselyn tuloksia voidaan pitää tilastollisesti melko luotettavina (virhemarginaali ±5 %) Tarkasteltaessa yrityskyselyyn vastanneiden yritysten ja koko yritystukia saaneen kokonaisjoukon toimialajakaumaa voidaan myös todeta, että yrityskyselyn vastaajajoukko edusti erinomaisesti kokonaisjoukkoa. 4

5 SELVITYKSEN AINEISTO Yritystukia saaneiden yritysten haastattelut (käsitelty raportissa yrityskuvauksina) Yritysten liiketaloudellisten tietojen hyödyntäminen Suomen Asiakastiedon Voitto+ -rekisteristä (verrokkiasetelma) Sähköinen kysely maaseudun yritysrahoituksen asiantuntijoille (ELYkeskukset, Leader-toimintaryhmät, ProAgria-keskukset ja Uusyrityskeskukset) Täydentävät asiantuntijahaastattelut eri alueiden ELY-keskusten maaseudun yritysrahoituksen asiantuntijoille 5

6 SISÄLTÖ 01 Selvitystyön kuvaus ja aineisto 02 Yritystukijärjestelmän vaikuttavuus 03 Maaseudun yrittäjien keskeiset kompetenssit ja kyvykkyystekijät 04 Yritystukijärjestelmän kokonaisuuden tarkastelu 05 Yritysesimerkit

7 YRITYSTUKIJÄRJESTELMÄN VAIKUTTAVUUS 7

8 YRITYSTUKIJÄRJESTELMÄN VAIKUTTAVUUS JOHTOPÄÄTÖKSET Yritystukia saaneet yritykset ovat tarkastelun mukaan toipuneet verrokkiryhmäänsä paremmin vuoden taantumasta sekä liikevaihdon mediaanilla, liikevoittoprosentin mediaanilla että henkilöstömäärän keskiarvolla mitattuna. Sekä asiantuntijoiden, että tilinpäätösaineiston perusteella yritystukien vaikuttavuus on realisoitunut parhaiten tukku- ja vähittäiskaupan toimialalla sekä majoitus- ja ravitsemustoiminnan toimialalla. Sekä asiantuntijoiden että tilinpäätösanalyysin mukaan menestyksekkäimmät toimialat ovat myös suurimmat tukea saaneet toimialat. Suosituin tukimuoto kolmesta yritystuen tyypistä on investointituki, joka vastaa noin 80 % kaikista maaseudun kehittämisen yritystukihankkeista ja 90 % jaetusta julkisesta yritystuesta. Investointituki oli sekä tuen hakijoiden näkemysten, että tilinpäätösanalyysin mukaan merkittävä tekijä yritysten kasvussa sekä investoinnin toteutuksessa. Noin 30 prosenttia tuen hakijoista ilmoitti, ettei olisi toteuttanut investointitoimenpidettään lainkaan ilman tukea. Tuen saannilla on selvityksen perusteella ollut positiivinen yhteys tukea saaneiden yritysten liikevaihtoon, -voittoon sekä henkilöstömäärän kasvuun. 8

9 YRITYSTUKIJÄRJESTELMÄN VAIKUTTAVUUS 9

10 YRITYSTUKIJÄRJESTELMÄN VAIKUTTAVUUS JOHTOPÄÄTÖKSET Kehittämistuen osuus on ollut vain noin 5 % jaetusta maaseudun kehittämisohjelman tukikokonaisuudesta. Sekä tuen saajien omien arvioiden, että tilinpäätösaineiston perusteella, vaikutukset yritysten kasvuun ovat olleet kuitenkin positiiviset, mutta investointitukea vähäisemmät. Tuen hakijat arvioivatkin positiivisten vaikutusten realisoituvan vasta vuoden 2010 jälkeen. Kehittämistuen saajat suunnittelivat kuitenkin hakevansa maaseudun kehittämisrahaston yritystukia tulevaisuudessa keskimäärin muita yritystukia saaneita harvemmin. Myös käynnistystukien osuus oli vain noin 5 % jaetusta maaseudun kehittämisohjelman tukikokonaisuudesta. Puolet tuen saajista arvioi, että tuella oli suuri tai erittäin suuri merkitys yrityksen kasvuun. Erityisesti tuen saajien liikevaihto on kasvanut merkittävästi verrokkiryhmään nähden. Lisäksi tuen saajien keskimääräinen henkilöstömäärä on yli kaksinkertaistunut vuoden 2006 tasosta. Erityisesti käynnistystuen osalta ongelmallisena pidettiin aloittavan yrityksen näkökulmasta liian pitkiä maksatusaikoja. 10

11 YRITYSTUKIJÄRJESTELMÄN VAIKUTTAVUUS TOIMENPIDESUOSITUKSET Erityisesti investointitukea voidaan pitää onnistuneena maaseutuyritysten tukimuotona. Tulosten mukaan investointitukea tulisi suunnata erityisesti työvoimaintensiivisille aloille, kuten majoitus ja ravitsemustoimialalle, metsätalous- ja puunkorjuutoimialalle sekä tukkuja vähittäiskaupan toimialoille. Vaikka myös käynnistys- ja kehittämistukia pidettiin onnistuneina, oli niiden osuus jaetuista tuista vähäinen. Molempien tukimuotojen osalta tulee panostaa entistä tehokkaampaan viestintään tukien olemassaolosta ja sisällöistä sekä niiden tunnettuuteen alueellisten yritysasiamiesten sekä muiden neuvojien keskuudessa. Markkinointi- ja liiketoimiosaamisen näytellessä keskeistä roolia yritysten menestyksessä, tulee kehittämistukea tulevaisuudessa suunnata erityisesti niihin liittyvän osaamisen kehittämiseen yrittäjien keskuudessa. Molempien tukien (käynnistys- ja kehittämistuki) osalta tulee myös panostaa tukimuotojen yrityslähtöisyyteen sekä joustavuuteen. Sekä kehittämis- että käynnistystukien tulisikin mahdollisuuksien mukaan joustaa yritysten mukana, eikä päinvastoin. 11

12 SISÄLTÖ 01 Selvitystyön kuvaus ja aineisto Yritystukijärjestelmän vaikuttavuus Maaseudun yrittäjien keskeiset kompetenssit ja kyvykkyystekijät Yritystukijärjestelmän kokonaisuuden tarkastelu 05 Yritysesimerkit

13 KOMPETENSSIT JA KYVYKKYYSTEKIJÄT JOHTOPÄÄTÖKSET Yritysten vastausten mukaan tuen hakijat ovat panostaneet, ja tulevat tulevaisuudessakin panostamaan, suhteellisesti eniten myynti- ja markkinointiosaamiseen. Asiantuntijoiden arvioiden mukaan myynti- ja markkinointiosaaminen on silti keskimäärin heikkoa ja siihen tulisi panostaa voimakkaasti. Noin puolet kyselyyn vastanneista yrityksistä on hyödyntänyt eri toimijoiden tarjoamia yrityspalveluita mm. liiketoiminnan suunnitteluun ja taloushallintoon, markkinointiin ja myyntiin sekä maaseudun yritysrahoituksen hakuprosessiin liittyen. Keskimäärin yrityskyselyyn vastanneet yritykset ovat investoineet vuositasolla 6,7 % innovaatiotoimintaan. Asiantuntijoiden mukaan yritykset ovat onnistuneet luomaan innovaatioita melko hyvin, erityisesti yksittäisiin tuotteisiin ja niiden ominaisuuksiin liittyen. Yli puolet yrityksistä toimii verkostoyhteistyössä oman toimialansa yritysten kanssa. Asiantuntijoiden mukaan alueellinen tai paikallinen verkostoyhteistyö onkin osoittautunut menestyksekkäimmäksi yhteistyömuodoksi. Tulosten mukaan verkostoyhteistyötä tekevät yritykset ovatkin kasvattaneet liikevaihtoaan muita tukia saaneita yrityksiä enemmän. 13

14 KOMPETENSSIT JA KYVYKKYYSTEKIJÄT TOIMENPIDESUOSITUKSET Myynti- ja markkinointiosaamisen kehittämiseen tulee panostaa myös jatkossa. Tähän tulisi panostaa sekä yritysneuvonnassa että verkostotoiminnan suunnittelussa. Yksi keskeinen toimenpide on yritysneuvonnan sisältöjen ja hyötyjen avaaminen sekä yritysneuvonnan rahoitusinstrumenttina hyödynnettävän kehittämistuen tehokkaampi markkinointi. Verkostoitumista tulee edistää myös jatkossa tarjoamalla yrityksille kanavia ja mahdollisuuksia verkostojen rakentamiseen sekä korostamalla verkostoitumisen hyötyjä ja merkitystä. Onnistuakseen verkostoitumisen tulisi kuitenkin olla vapaaehtoista ja yritysten väliseen luottamukseen ja aitoon tarpeeseen perustuvaa. 14

15 SISÄLTÖ 01 Selvitystyön kuvaus ja aineisto 02 Yritystukijärjestelmän vaikuttavuus 03 Maaseudun yrittäjien keskeiset kompetenssit ja kyvykkyystekijät 04 Yritystukijärjestelmän kokonaisuuden tarkastelu 05 Yritysesimerkit

16 YRITYSTUKIJÄRJESTELMÄN KOKONAISUUTTA KOSKEVAT JOHTOPÄÄTÖKSET Maaseudun yritystukijärjestelmää pidetään toimivana ja sen katsotaan tukevan aidosti maaseudun yritystoimintaa. Yritystukijärjestelmien muodostaman kokonaisuuden asiakaslähtöisyys on kuitenkin heikko monikanavaisuudesta johtuen. Eri tukimuodoista ja niiden ehdoista viestiminen on haastavaa erilaisen säädösperustan vuoksi. Maaseudun yritystukijärjestelmän yhdeksi suurimmaksi haasteeksi koetaan tuen ja maksatusten hakemisen vaikeus. Pääsääntöisesti yritystukien ei koeta vääristävän paikallista tai alueellista kilpailua. Yritystukea myöntävät tahot kokevat omaavansa niin hyvän paikallistuntemuksen, että eivät jaa rahaa kohteille tai hankkeille, joilla saattaisi olla muita toimijoita syrjiviä tai koko toimialaa vääristäviä vaikutuksia. Aineiston perusteella sekä tukien myöntämisen kokonaiskestoissa, maksatusajoissa ja näihin liittyvissä käytännöissä on merkittäviä eroavaisuuksia eri ELY-keskusten välillä. Esimerkiksi tukipäätöksien tekemiseen käytettävä aika vaihteli reilusta 200 päivästä reiluun 300 päivään. 16

17 YRITYSTUKIJÄRJESTELMÄN KOKONAISUUTTA KOSKEVAT TOIMENPIDESUOSITUKSET Yritystukijärjestelmää tulisi jatkossa kehittää entistä vahvemmin asiakaslähtöisesti yhtenä kokonaisuutena. Käytännössä tämä edellyttäisi rahoittajaorganisaatioiden sisäisten prosessien kehittämistä. Yritysten tulisi julkisia yritystukia hakiessaan asioida ns. yhden luukun periaatteella, missä yritysrahoituksen asiantuntijat yhdessä määrittävät kullekin yritykselle soveltuvan tukimuodon eri rahoituslähteistä. Vaikka suurten rakenteellisten muutosten tekeminen on haastavaa, huomiota tulee kiinnittää erityisesti tukihakemusten käsittelyprosesseihin ja menettelytapojen yhdenmukaisuuteen sekä selkeään ja yksikanavaiseen viestintään. Yritystukihaussa tulisi mahdollisuuksien mukaan siirtyä käyttämään yhdenmukaisia hakuja maksatuslomakkeita. Yritystukien osalta työ- ja elinkeinoministeriön tukihakemuskaavakkeita ja prosesseja pidettiin asiakasystävällisempinä kuin maaseudun kehittämisrahaston vastaavia lomakkeita. Nykyisen haku- ja maksatusprosessin tarkoituksenmukaisuutta tulisi arvioida kriittisesti. Erityisesti pienissä hankkeissa haku- ja maksatusprosessin yksinkertaistaminen tehostaisi resurssien käyttöä sekä hakijoiden että ELY-keskusten näkökulmasta. 17

18 SISÄLTÖ 01 Selvitystyön kuvaus ja aineisto 02 Yritystukijärjestelmän vaikuttavuus 03 Maaseudun yrittäjien keskeiset kompetenssit ja kyvykkyystekijät 04 Yritystukijärjestelmän kokonaisuuden tarkastelu 05 Yritysesimerkit

19 CASE-ESIMERKKI: MYLLYMUKSUT OY Case: Myllymuksut Oy, Juupajoki Myllymuksut Oy on Juupajoella toimiva tekstiilialan yritys, jonka keskeisiä tuotteita ovat kestovaipat, lastenvaatteet, lastenhoitotuotteet sekä ompelutarvikkeet ja tekstiilit. Yrityksen toiminta käynnistyi vuonna 2004 ja vuonna 2006 yritys solmi ensimmäisen ison yhteistyösopimuksen S-ryhmän kanssa kestovaippojen toimituksesta. Yritys rekisteröitiin osakeyhtiöksi vuonna Tällä hetkellä yritys työllistää useita kymmeniä henkilöitä Juupajoen alueella. Yrityksellä on oma alihankintaverkosto, johon kuuluu yhteensä 20 toimijaa. Tuotannosta noin 85 % tuotetaan alihankintaverkoston avulla. Tuotannon suurin volyymi kohdistuu tällä hetkellä KELA:n äitiyspakkauksen sisällön tuotantoon, johon Myllymuksut Oy:n valmistama kestovaippa valittiin toimittajaksi. Myllymuksut Oy:n tuotteiden kysyntä on kasvanut voimakkaasti erityisesti ulkomailta. Tällä hetkellä noin prosenttia verkkokaupan tilauksista tehdään ulkomailta - pääasiassa Keski- Euroopasta. Yrityksellä on myös muutama ulkomainen yritysasiakas. Yrityksen voimakkain kasvupotentiaali löytyy toimitusjohtajan näkemysten mukaan nimenomaan ulkomailta. Myllymuksut Oy on saanut investointitukea vuonna 2008 maaseudun yritysrahoituksesta kansainvälisen myynnin ja markkinoinnin kehittämiseen. Investointituen avulla uudistettiin yrityksen verkkosivut niin, että ne mahdollistavat teknisesti eri kieliversioiden ylläpitämisen. Verkkosivut ja verkkokauppa on tällä hetkellä käännetty suomen kielen lisäksi ruotsiksi, englanniksi ja saksaksi. Investointituen avulla laadittiin myös vieraskielisiä myyntiesitteitä. 19

20 CASE-ESIMERKKI: VELJEKSET KITOLA OY Case: Veljekset Kitola Oy, Nousiainen Veljekset Kitola Oy on Varsinais-Suomessa Nousiaisten kylässä toimiva elintarvikealan yritys, jonka pääliiketoiminta-alueet ovat vihannesten tukkumyynti ja pakkaustoiminnot. Yritys ei itse tuota vihanneksia, vaan hankkii ne laajalta alihankintaverkostolta sekä kotimaasta että ulkomailta. Yritys on perustettu vuonna 2007 ja se työllistää tällä hetkellä 12 henkilöä. Yrityksen toiminnan kasvu on ollut viime vuosina erittäin voimakasta ja liikevaihdon kasvuprosentit ovat olleet lähes kolminumeroisia. Toiminnan kasvusta johtuen Veljekset Kitola Oy siirtyi vuonna 2010 uusiin toimitiloihin, joissa toimi aikaisemmin Telesten elektroniikkatehdas. Uusien toimitilojen kokonaispinta-ala on noin 3500 neliömetriä. Uusien toimitilojen saneeraaminen vastaamaan liiketoiminnan asettamia vaatimuksia oli merkittävä investointi, johon haettiin maaseudun yritysrahoituksesta investointitukea vuonna Investointitukea on käytetty erityisesti tehdashalliin valmistettujen kylmätilojen rakentamiseen. Yrityksen toimitusjohtaja Ville Kitolan mukaan investointitukien merkitys laajentumisessa ja siihen liittyvässä päätöksenteossa on ollut merkittävä ja uudet toimitilat ovat mahdollistaneet myös yrityksen kasvun tulevaisuudessa. Veljekset Kitola Oy on kasvuhakuinen yritys, joka aikoo laajentaa toimintaansa myös tulevina vuosina. Tarkkoja arvioita liiketoiminnan kasvusta on vaikea esittää yleisestä taloudellisesta epävarmuudesta johtuen, mutta toimitusjohtaja Ville Kitolan mukaan henkilöstömäärän uskotaan kasvavan tulevan vuoden aikana vielä noin kolmella henkilötyövuodella. 20

21 KIITOKSIA! YHTEYSTIEDOT: HENRIK PEKKALA ANNU KOTIRANTA NITA KORHONEN 21