JOENSUUN ASEMASEUDUN TÄYDENTÄVÄ TÄRINÄSEL- VITYS

Transkriptio

1 Vastaanottaja Joensuun kaupunki Päivämäärä..0 JOENSUUN ASEMASEUDUN TÄYDENTÄVÄ TÄRINÄSEL- VITYS

2 JOENSUUN ASEMASEUDUN TÄYDENTÄVÄ TÄRINÄSELVITYS Päivämäärä..0 Laatija Kuvaus Kirsi Koivisto Tärinäselvits Viite Ramboll Säterinkatu PL 00 ESPOO P + 0 F

3 JOENSUUN ASEMASEUDUN TÄYDENTÄVÄ TÄRINÄSELVITYS SISÄLTÖ. Tehtävä.... Tutkimuskohde.... Tutkimuskohteen sijainti. Pohjasuhteet. Junaliikenne tarkastelukohdalla.... Tärinän arviointi.... Tärinämittaukset. Tärinän raja-arvot asuinviihtvden kannalta. Tärinän kartoitus rakennusten vaurioriskin kannalta. Rakennuksen herkks tärinälle. Rataliikennetärinän leviäminen. Tärinähaittojen ehkäiseminen.... Rakentamisesta aiheutuva tärinä 0. Runkomelu...0. Johtopäätökset ja suositukset jatkotoimenpiteiksi... LTTEET

4

5 JOENSUUN ASEMASEUDUN TÄYDENTÄVÄ TÄRINÄSELVITYS. TEHTÄVÄ Ramboll Finland O on tehnt selvitksen liikenteen aiheuttamista runkomelu- ja tärinähaitoista ja arvioinut mahdollisesti tarvittavia suojaustoimenpiteitä Joensuun asemaseudun leissuunnitelmaa varten. Selvits on toteutettu noudattaen VTT:n ohjeita Ohjeita liikennetärinän arviointiin, Suositus liikennetärinän arvioimiseksi maankätön suunnittelussa, Suositus liikennetärinän mittaamisesta ja luokituksesta, Maaliikenteen aiheuttaman runkomelun arviointi ja Rautatieliikenteen tärinän vaikutus rakenteisiin - vaurioalttiuden kartoittaminen ja mittaaminen.. TUTKIMUSKOHDE. Tutkimuskohteen sijainti Suunnittelualue sijaitsee Joensuussa keskustan itäpuolella Pielisjoen rannalla. Alue rajautuu lännessä Pielisjokeen ja idässä rautatieasemaan ja rataan. Pohjoisessa aluetta rajaa Karelia-ammattikorkeakoulun Sirkkala-kampus ja etelässä Aittarannan alue. Suunnittelualue on esitett kuvassa. Kuva. Asemanseudun leissuunnitelman suunnittelualue. Kuva: Joensuun kaupunki.

6 JOENSUUN ASEMASEUDUN TÄYDENTÄVÄ TÄRINÄSELVITYS Kuva. Ilmakuva asemanseudun leissuunnitelman suunnittelualueesta. Kuva: Joensuun kaupunki. Pohjasuhteet Alue sijoittuu Pielisjoen idän puoleiselle rannalle, joka on suurimmaksi osaksi rakennettua mpäristöä. Asemanseudun kaava-alue on tasaista maanpinnantason vaihdellessa välillä+,0 +,00. Tehtjen pohjatutkimusten mukaan lähes koko alueella on 0,, metriä paksu tättökerros. Tättökerroksen alla maaperässä on savi-/ silttikerros, jonka paksuus vaihtelee,0 -,0 metriin ja tiivis löhästä keskitiiviiseen. Silttikerroksesta otettujen nätteiden seulontojen mukaan maalaji ottosvdellä (,0,0 m) on savista silttiä vesipitoisuuden vaihdellessa 0,, % nätteen kuivapainosta mitattuna. Savikerroksesta otettujen nätteiden seulontojen mukaan maalaji ottosvdellä (,0, m) on laihaa savea vesipitoisuuden vaihdellessa, 0,0 % nätteen kuivapainosta mitattuna. Em. kerroksen alapuolella on tiivis pohjamoreenikerros, johon alueella tehdt kairaukset ovat päättneet/päätett. Asemapuistossa kalliopinnan taso on varmistettu porakonekairauksin. Kalliopinnan taso tutkimuspisteiden 0 ja 0 kohdalla on +, maanpinnan ollessa tasossa +. Pohjaveden pinnan korkeutta havainnointiin linja-autoasemarakennuksen ja radan väliin asennetusta pohjaveden havainnointiputkesta, jossa vedenpinnan korkeutta mitattiin (lhtaikainen havainto). Mittausaikana pohjavedenpinta oli välillä +, +, ollen,,0 metriä maanpinnasta.

7 JOENSUUN ASEMASEUDUN TÄYDENTÄVÄ TÄRINÄSELVITYS Kuva. Joensuun asemaseudun maaperäkartta. Lähde:GTK.. JUNALKENNE TARKASTELUKOHDALLA Tarkastelukohta sijaitsee Joensuun aseman vieressä. Rataosuus on tiheästi liikennöitä ja tarkastelukohdalla on useita raiteita ja vaihteita. Liikenne koostuu sekä henkilö- että tavaraliikenteestä. Henkilöjunat psähtvät asemalla, joten niiden nopeus tarkastelualueen kohdalla on alhainen. Junien nopeusrajoitus aseman kohdalla vaihtelee raiteesta riippuen 0 km/h. Tarkastelukohdan ohi liikennöivien junien kokonaismäärä on keskimäärin 00 junaa/vrk.. TÄRINÄN ARVIOINTI. Tärinämittaukset Mittaukset suoritettiin.-..0 välisenä aikana valvomattomana viidessä mittauspisteessä. Mittauspisteiden sijainnit etäisdet radasta on esitett liitteessä. Mittaukset on esitett taajuuspainotettuina tehollisarvoina (v w ) tehtnä luonnontilaisen maan pintakerroksesta kolmessa suunnassa: V - pstsuuntainen heilahdusnopeus, L - radan suuntainen heilahdusnopeus ja T - rataa vastaan kohtisuora heilahdusnopeus. suurimman mittaustapahtuman tulokset kussakin mittauspisteessä on esitett liitteessä. Mittausten aikaisten junien junatiedot on esitett liitteessä. Mittaukset ja niiden analsointi on teht VTT:n ohjeen "Suositus liikennetärinän mittaamisesta ja luokituksesta" mukaisesti. Ohje perustuu standardeihin NS ja ISO -.

8 JOENSUUN ASEMASEUDUN TÄYDENTÄVÄ TÄRINÄSELVITYS. Tärinän raja-arvot asuinviihtvden kannalta Tärinän arvioinnissa on kätett VTT:n (00) tärinäsuositusta, joka perustuu norjalaiseen tärinäluokitukseen NS (). Suositusarvo esitetään ihmisen kokemuksen mukaan taajuuspainotettuna tehollisarvona, joka toteutuu % tilastollisella todennäköisdellä (taulukko ). Taulukon luokitus perustuu ihmisen kokeman tärinän häiritsevteen. Luokitusta ei sovelleta rakennuksille, joissa ihmiset ovat pääasiassa liikkeessä tai muut kuin liikenteestä aiheutuvat häiriöt voivat olla merkittävämpiä (esim. toimistot, kaupat, kahvilat, ostoskeskukset, tavaratalot, liikuntatilat) (NS 00). Tehollisarvo, jossa ksittäiset huippuarvot tasoittuvat, kuvaa paremmin tärinän aiheuttamaa haittaa ihmisen häiriintmiselle kuin huippuarvo, joka soveltuu paremmin rakenteiden vaurioitumistarkasteluihin. Tärinän tehollisarvo vastaa ajattelutavaltaan jossain määrin melumittauksen keskiarvoistettua ekvivalenttia-arvoa. Yleensä rautatietärinän taajuuspainotettu heilahdusnopeuden tehollisarvo on noin 0 % tärinän huippuarvosta. Mikäli hallitseva värähteltaajuus on tiedossa, voidaan heilahdusnopeuden huippuarvot muuntaa taajuuspainotetuiksi tehollisarvoiksi htälöllä (VTT 00). v w æ f0 ö 0, vmax + ç è f ø () missä v w on taajuuspainotettu tehollisarvo v max heilahdusnopeuden huippuarvo f 0, Hz f hallitseva värähteltaajuus Taulukko. Suositus rakennusten värähtelluokituksesta (VTT 00). Värähtelluokka Kuvaus värähtelolosuhteista Värähteln tunnusluku v w, A Hvät asuinolosuhteet 0,0 B Suhteellisen hvät olosuhteet 0, C Suositus uusien rakennusten ja välien suunnittelussa 0,0 D Olosuhteet, joihin pritään vanhoilla asuinalueilla 0,0 Tunnusluvun soveltamisesta muihin kuin asuinrakennuksiin kerrotaan VTT:n julkaisussa Ohjeita liikennetärinän arviointiin, Espoo 0 seuraavaa: Suositeltava tavoiteraja värähteln enimmäisarvolle rakennuksen sisätiloissa on uusilla asuinalueilla 0, mm/s ja vanhoilla asuinalueilla 0, mm/s. Tämä VTT:n esittämä suositus enimmäisarvoksi (VTT 00) on otettu kättöön mös Liikenneviraston ohjeistuksessa (RATO 00). Tavoitteen tulee toteutua pstvärähteln osalta rakennuksen kaikissa lattioissa ja vaakavärähteln osalta rakennuksen jokaisessa kerroksessa. Mikäli kse ei ole asuinrakennuksesta ja tilojen kättötarkoitus on sellainen, että liikenteen ei katsota haittaavan lepoa, tavoiteraja voi olla kaksinkertainen esitettihin arvoihin nähden.

9 JOENSUUN ASEMASEUDUN TÄYDENTÄVÄ TÄRINÄSELVITYS Tärinän laskennalliset tarkastelut on teht rautatieliikenteen tärinän arvioimiseen kehitetllä ennustusmallilla (VTT 00).. Tärinän kartoitus rakennusten vaurioriskin kannalta Suomessa rakennusten rakenteiden vaurioriskille ei ole toistaiseksi annettu virallisia raja-arvoja. Ihmisten häiriintmisknns kuitenkin leensä litt merkittävästi pienemmillä värähteln arvoilla kuin ne joilla rakenteiden vaurioriski alkaa kasvamaan. Näin ollen psttäessä asuinviihtvden kannalta sallituissa värähtelrajoissa, ei rakennusten vaurioitumisriski ole leensä merkitsevänä tekijänä tarkasteluissa. VTT:n raportin Liikennetärinä: Alueiden tärinäkartoitus ja rakenteiden vaurioitumisalttius, 0 mukaan tarkastelussa oleva alue voidaan rajata ja luokitella normaalikuntoisten rakennusten tärinänsiedon perusteella kolmeen vöhkkeeseen: V-alue: Lähinnä rataa oleva alue, jolla maaperän tärinä on niin voimakasta, että se voi aiheuttaa vahinkoriskin rakennuksille tai rakenteille. H-alue: Hväkuntoisiin ja tavanomaisiin rakennuksiin ei leensä aiheudu niiden kättökelpoisuutta haittaavia vaurioita, jos liikennetärinä on huomioitu resonanssille herkkien rakenteiden suunnittelussa. Tärinä on kuitenkin leensä selvästi havaittavaa ja häiritsee usein asumismukavuutta. E-alue: Tärinä ei aiheuta normaalikuntoisten rakenteiden vaurioitumista, mutta voi häiritä asumismukavuutta. Eri alueiden rajaus tärinävöhkkeisiin perustuu maaperän värähteln huippuarvoon v max. Eri alueiden värähtelrajat on esitett taulukossa. Maanpinnan värähtel ei saa pstsuunnassa eikä kummassakaan vaakasuunnassa littää taulukossa esitettjä arvoja. Taulukko. Tärinäalueiden (V, H ja E) rajauksessa kätettävät värähtelrajat (v max, mm/s) maaperän värähtellle (VTT 0). Maalaji Pehmeä savi, s u < kn/m Sitkeä savi, siltti, löhä hiekka Tiivis hiekka, sora, moreeni, rikkonainen Kiinteä kallio tai löhä kallio Värähteln hallitseva taajuus alle 0 Hz 0 0 Hz 0 0 Hz li 0 Hz V-alue > >, > >, H-alue,,,, E-alue < <, < <,. Rakennuksen herkks tärinälle Rakennuksen tärinäherkks riippuu merkittävästi sen rakenteista ja mittasuhteista. Tavallisesti mitä jäkempi rakenne, sitä vähemmän rakennus reagoi tärinään. Yksikerroksisessa rakennuksessa resonanssi aiheuttaa ongelmia harvemmin kuin monikerroksisissa. Eritisen herkkiä resonanssille ovat, -kerroksiset rakennukset. Rakennuksen perustaminen paaluille tavallisesti lisää rakenteen jäkkttä ja vähentää tärinäherkkttä. On kuitenkin huomattavaa, että tilanteissa joissa maaperän vaakasuuntainen tärinä on merkittävää, saattaa paalutus lisätä tärinää paalujen ottaessa vaakatärinän vastaan maaperässä ja siirtäessä sitä rakennuksen runkoon.

10 JOENSUUN ASEMASEUDUN TÄYDENTÄVÄ TÄRINÄSELVITYS Puurakenteinen, tai -kerroksinen pientalo on tpillisesti erittäin tärinäherkkä. Betonirakenteista li -kerroksista kerrostaloa voidaan taas pitää ei-tärinäherkkänä, kunhan vältetään rungon ja lattian resonanssitaajuuksia, eikä rakennuksen ominaistaajuus osu maaperän kanssa samalle ominaistaajuudelle.. Rataliikennetärinän leviäminen Pohjoisosa, korttelit ja Tärinän leviämisen arviointi nktilanteessa on teht perustuen tehtihin värähtelmittauksiin sekä liikenne- ja maaperätietoihin. Laskenta on esitett liitteessä. Kohteeseen on suunniteltu kaavoitettavan sekä asuin- että toimistorakennuksia. Toimisto- ja liikerakennusten värähtelluokkien tavoiterajat ovat kaksinkertaiset taulukossa esitettihin arvoihin nähden. Taulukossa esitettjen värähtelluokkien etäisdet radasta sekä asuin- että toimistorakennuksille asemanseudun pohjois- ja eteläosassa on esitett taulukoissa ja. Ennustekärien ja maaperäolosuhteiden mukaan tulkitut rajaukset asuin- ja toimistorakennuksille on esitett liitteessä olevilla tärinäaluekartoilla. Värähtelluokan C alueelle voidaan rakentaa uusia asuinrakennuksia ilman, että junaliikenteen tärinä kohtuuttomasti häiritsee asukkaita. Mikäli uusia asuinrakennuksia suunnitellaan esitetn C-alueen rajan ja radan väliselle alueelle, on värähteljä pienennettävä rakennusten rakenteisiin vaikuttavilla toimenpiteillä tai muilla tärinää vaimentavilla rakenteilla. Taulukko. Asemanseudun pohjoispuoli, korttelit,. Ohjearvoalueiden etäiss radasta ei-tärinäalttiilla rakennuksella. Alue Asuinrakennukset (m) Etäiss radasta Toimistorakennukset (m) D C 0 B 0 0 A 00 Taulukko. Asemanseudun eteläpuoli, kortteli. Ohjearvoalueiden etäiss radasta ei-tärinäalttiilla rakennuksella. Alue Asuinrakennukset (m) Etäiss radasta Toimistorakennukset (m) D 0 C B A

11 JOENSUUN ASEMASEUDUN TÄYDENTÄVÄ TÄRINÄSELVITYS. TÄRINÄHAITTOJEN EHKÄISEMINEN Tärinähaittojen vähentäminen rakentamisen jälkeen on leensä hankalaa ja kallista. Näin ollen helpointa on huomioida värähteljen vaikutus jo kaavoitus- ja rakentamisvaiheessa. Lattian rakennesuunnittelussa tulee lattian tppi ja jänneväli valita siten, että resonanssissa värähtel jää asetettua värähtelrajaa pienemmäksi. Joensuun asemanseudulla rakennusten kriittiset ominaistaajuudet ovat,, Hz. (- ja -kerroksiet rakennukset, taulukko ). Mitatun värähteln taajuussisältöä on tarkasteltu kaikissa mittauspisteissä. Liitteessä on esitett maan värähteln taajuussisältö terssikaistoittain eri mittaussuunnissa. Kuvista nähdään, että kohteessa värähteln taajuus jakautuu terssikaistoille pääosin normaalijakaumaa muistuttaen siten, että hallitsevat taajuudet sijoittuvat 0 ja, Hz terssikaistoille. Taulukko. Kokemusperäiseen tietoon (VTT 00) perustuva rakennuksen kerrosluvun vaikutus rakennuksen ominaistaajuuteen. Kerrosten lukumäärä Terssikaistan keskitaajuus (Hz),,,,, 0, ei resonanssimitoitusta ½- X X X X X X X X X X X X X X X X - X X X X X X X -0 X X Pohjoisosa, kortteli ja Kortteleissa ja resonanssi on suurimmillaan noin 0 m etäisdellä radasta. Kuvassa on tarkasteltu rungon vaakavärähteln ja lattian pstvärähteln suuruutta resonanssitapauksissa / oaavikaistoittain. Rakennusten runko ja lattia tulee suunnitella siten, että niiden ominaistaajuus ei satu värähteln dominoivalle taajuusalueelle. Koska ehdon v w 0, mm/s littävät ainoastaan lattian resonanssitaajuudet 0 ja, Hz, ja alueelle on suunniteltu -kerroksisia kerrostaloja, eivät resonanssitaajuudet osu rakennusten ominaistaajuusalueelle, eikä resonanssia siten tarvitse erikseen huomioida rungon tai lattian rakennussuunnittelussa. Eteläosa, kortteli Korttelissa resonanssi on suurimmillaan noin 0 m etäisdellä radasta. Kuvassa on tarkasteltu rungon vaakavärähteln ja lattian pstvärähteln suuruutta resonanssitapauksissa / oaavikaistoittain. Rakennusten runko ja lattia tulee suunnitella siten, että niiden ominaistaajuus ei satu värähteln dominoivalle taajuusalueelle. Koska ehdon v w 0, mm/s littävät ainoastaan lattian resonanssitaajuudet 0 ja, Hz, ja alueelle on suunniteltu - ja -kerroksisia kerrostaloja, eivät resonanssitaajuudet osu rakennusten ominaistaajuusalueelle, eikä resonanssia siten tarvitse erikseen huomioida rungon tai lattian rakennussuunnittelussa.

12 JOENSUUN ASEMASEUDUN TÄYDENTÄVÄ TÄRINÄSELVITYS Kuva. Kortteli, Rungon ja lattian resonanssitaajuuksien sperit suurimmillaan 0 m etäisdellä radasta.

13 JOENSUUN ASEMASEUDUN TÄYDENTÄVÄ TÄRINÄSELVITYS Kuva. Kortteli, Rungon ja lattian resonanssitaajuuksien sperit suurimmillaan 0 m etäisdellä radasta.

14 0 JOENSUUN ASEMASEUDUN TÄYDENTÄVÄ TÄRINÄSELVITYS. Rakentamisesta aiheutuva tärinä Alueella on tarkoitus paikoin tehdä paalutustöitä, josta aiheutuu tärinää mpäristöön. Paalutustärinä on sitä vähäisempää, mitä pehmeämpään maaperään paalutus tehdään, ja mitä svemmällä kova pohja on. Paalutustärinän leviämisalue on leensä hvin pieni, eikä sen arvioida aiheuttavan ongelmia tarkastelukohteessa tai sen mpäristössä.. RUNKOMELU Värähteln korkeammista taajuuksista voi rakennuksen tiloihin välittä mös runkomelua. Yleisimmin runkomelua esiint taajuusalueella 0 Hz. Runkomelu on laskennallisesti ja mittausteknisesti erittäin haastava arvioitava. Kaikkien melun sntmiseen vaikuttavien tekijöiden, sntmekanismista siirtotien kautta melua säteileviin rakenteisiin, on erittäin tölästä arvioida tarkoin laskelmin. Mittaamalla äänitasoja ei mitattavasta tasosta psttä erottamaan selkeästi runkomelusta aiheutuvaa osuutta, vaan mitattu äänitaso koostuu sekä ilmaäänestä että runkoäänestä. Maaliikenteen runkomelun arvioimiseen on kuitenkin VTT:ltä ilmestnt vuonna 00 esiselvits, joka esittää runkomelulle enimmäisohjearvoja, joita asumisviihtvden takaamiseksi olisi noudatettava. Selvitksessä esitellään mös kolmeen arviointitasoon perustuvat menetelmät runkomelun arviointiin. Joensuun asemaseudun runkomelua on tässä selvitksessä arvioitu arviointitasolla. Arviointitason runkomeluarvioinnissa kätetään lähtöarvoina tarkasteltavan kohteen värähtelmittauksia. Lähtötietoina on kätett maanpinnasta tehtjen tärinämittausten tuloksia. 0 ja 0 metrin etäisdellä mitattujen heilahdusnopeuden tehollisarvojen % luotettavuustason mittaustuloksista valittiin merkittävin heilahdussuunta, josta voitiin laskea arvio runkomelutasolle. Tarkasteltava kohde (kortteli ) sijaitsee 0 0 m etäisdellä radasta. Runkomelulle mittauspisteissä ja lasketut sperit eri mittaussuunnissa on esitett liitteessä. Suomessa VTT on antanut suosituksen runkomelutasojen raja-arvoiksi (VTT 00). Raja-arvot tättävät valtioneuvoston, sosiaali- ja tervesministeriön ja Suomen rakennusmääräskokoelmassa annetut suurimmat sallitut äänitasot asunnossa. Asuinhuoneistojen runkomelutason raja-arvoksi on esitett L prm = db. Korttelissa arvointitason laskelmien perusteella runkomelutaso 0 metrin etäisdellä on L p,rm = db ja 0 metrin etäisdellä L p,rm = db. Melutason voidaan olettaa putoavan noin db per kerros rakennuksessa löspäin mentäessä.

15 JOENSUUN ASEMASEUDUN TÄYDENTÄVÄ TÄRINÄSELVITYS. JOHTOPÄÄTÖKSET JA SUOSITUKSET JATKOTOIMENPI- TEIKSI Tärinä Raportissa tehdt arviot perustuvat alueen maaperä- ja liikennetietoihin. Tutkimusten perusteella junaliikenteen aiheuttamat tärinät littävät suositusarvot uusissa rakennuksissa ihmisen häiriöksi kokemalle tärinälle alle 0 0 m etäisdellä radasta. Mikäli rakennuksia halutaan tehdä lähemmäs rataa kuin edellä esitett etäisdet, on joko rakennukseen tai rakennuksen ja radan väliin tehtävä eritinen tärinänvaimennusrakenne, jotta esitettihin ohjearvoihin on mahdollista päästä. Rakennuksissa tärinänvaimennusrakenteena voidaan kättää rakenteeseen asennettavia jousia tai eritisiä tärinänvaimennusmattoja. Tarvittaessa rakennuksen ja radan välissä vaimennusrakenteena voidaan kättää esimerkiksi ponteista tai svästabilointipilareista maan sisään tehtävää seinämää. Tärinävaimennusmenetelmän valinta ja soveltuvuus pitää selvittää erikseen lisätutkimusten perusteella. Runkomelu Tärinäselvitksen perusteella selvimmät häiriötaajuudet ovat mittausten perusteella noin 0 Hz taajuuksilla. Runkomelun eristämistoimenpiteet tulee mitoittaa alimman häiriötaajuuden mukaan, jolloin mös sitä suuremmilla taajuuksilla saavutetaan leensä riittävä eristävs. Runkomeluriskin minimoimiseksi on suositeltavaa, että rakennuksen perustuksiin toteutetaan värähtelä eristävä ratkaisu, joka vaimentaa värähtelä 0 Hz häiriötaajuudella vähintään 0 db. Runkomelun ja tärinän eristäminen Runkomelua voidaan eristää sitä paremmin, mitä lähempänä melulähdettä ollaan. Kohteen tapauksessa olemassa olevaa rataa ei voida eristää, vaan värähtel pitää katkaista rakennuksen päässä. Kätännössä tämä tarkoittaa, että koko rakennus kellutetaan joustavan eristsrakenteen päälle. Rakennusten tärinä- ja runkomeluerists voidaan toteuttaa jousielementeillä tai kumimaisilla elastomeerimateriaaleilla. Joensuussa runkomelun selvimmät häiriötaajuudet ovat melko korkealla. Tällöin eristämistavaksi voidaan suosittaa elastomeerieristksiä, jotka voidaan asentaa esimerkiksi rakennuksen anturan ja alimpien elementtien väliin. Elastomeerieristeillä voidaan kannatella jopa MPa kuormia, joten järeämpiä ja huomattavasti kalliimpia jousivaimentimia ei välttämättä tarvitse kättää. Rakenteeseen asennettavan melu- tai tärinänvaimennuksen kustannukset ovat vahvasti riippuvaiset rakennuskohtaisista ominaisuuksista rakennusmateriaaleista, perustamistavasta, kerrosluvusta ja lattioiden jännevälistä. Yleensä rakennuskohtainen tärinänvaimennus on kuitenkin suhteellisesti sitä halvempaa, mitä useampi asuinkerros rakennuksessa on. Esimerkiksi elastomeerimattojen kustannukset ovat keskimäärin välillä 0 00 /m x rakennuksen ala. Elastomeerien materiaalijäkkdet ja paksuudet voidaan määrittää, kun tiedetään rakennuksen perustusten kuormat ja sijainnit pohjapiirustuksessa. Esimerkiksi Christian Berner O toimittaa alustavat eristssuunnitelmat, vaimennuskärät ja tarjouksen run-

16 JOENSUUN ASEMASEUDUN TÄYDENTÄVÄ TÄRINÄSELVITYS komelun eristämisestä. Rakennedetaljit voidaan toteuttaa hdessä rakennesuunnittelijan kanssa. Rakennuslupaa haettaessa korttelista laaditaan tärinän ja runkomelun hallintasuunnitelma. Siinä esitetään kaikki tarpeelliset toimenpiteet, joilla tärinää ja runkomelua tullaan torjumaan. Eristsratkaisun mitoituksen varmistamiseksi on suositeltavaa, että mahdollisessa paalutusvaiheessa suoritetaan värähteln tarkastusmittaukset jo asennettujen paalujen päästä. Vasta silloin voidaan varmistua, kuinka paljon värähtel on voimakkaampaa peruskallioon ktketvissä rakennuksien perustuksissa, kuin aiemmin maanpinnasta tehdissä tärinämittauksissa. Tässä vaiheessa voidaan vielä eristemateriaalin paksuuksilla toteutettavan eristksen vaimennustehoon. Suositus asemakaavamääräkseksi Raideliikenteestä aiheutuvan runkomelun L prm enimmäistaso tulee rajoittaa rakenneratkaisuilla db:iin. Runkomelun eristämistoimenpiteet tulee mitoittaa alimman häiriötaajuuden mukaan, jolloin mös sitä suuremmilla taajuuksilla saavutetaan leensä riittävä eristävs. Rakennuslupaa haettaessa korttelista laaditaan tärinän ja runkomelun hallintasuunnitelma. Siinä esitetään kaikki tarpeelliset toimenpiteet, joilla tärinää ja runkomelua tullaan torjumaan.

17 JOENSUUN ASEMASEUDUN TÄYDENTÄVÄ TÄRINÄSELVITYS LÄHDEVTTEET NS 00 VTT 0 VTT 0 VTT 00 VTT 00 VTT 00 VTT 00 VTT 00 Norwegian Standard NS.E. Vibration and shock. Measurement of vibration in buildings from landbased transport and guidance to evaluation of its effects on human beings. Lsaker: Standards Norwa. 0 s. Liikennetärinä: Alueiden tärinäkartoitus ja rakenteiden vaurioitumisalttius. Tutkimusraportti VTT-R-00-. Espoo. s. + liitteet s. Ohjeita liikennetärinän arviointiin. VTT Tiedotteita. Espoo. s. + liitteet s. Maaliikenteen aiheuttaman runkomelun arviointi. Esiselvits. VTT tiedotteita. Espoo. s. + liitteet s. Rakennukseen siirtvän liikennetärinän arviointi. VTT Tiedotteita. Espoo. s. + liitteet s. Suositus liikennetärinän arvioimiseksi maankätön suunnittelussa Suositus liikennetärinän mittaamisesta ja luokituksesta. VTT Tiedotteita. Espoo. 0 s. + liitteet s. Rautatieliikenteen tärinän vaikutus rakenteisiin Vaurioalttiuden kartoittaminen ja mittaaminen

18 JOENSUUN ASEMASEUDUN TÄYDENTÄVÄ TÄRINÄSELVITYS LTTEET LTE. LTE. LTTEET.. LTTEET.. LTEET.. LTEET.. LTEET.. LTEET.. Värähtelluokkien D ja C alueet asuinrakennuksilla Värähtelluokkien D ja C alueet toimistorakennuksilla.-..0 tehtjen tärinämittausten suurinta mittaustapahtumaa kolmessa eri mittaussuunnassa, mittauspisteissä. Mittausherätteet aiheuttanut junaliikenne aseman etelä- (mittauspisteet ) ja pohjoispuolella (mittauspisteet ). Laskennallinen tärinän leviäminen asuinrakennuksilla nktilanteessa, aseman pohjoispuoli Laskennallinen tärinän leviäminen toimistorakennuksilla nktilanteessa, aseman pohjoispuoli Laskennallinen tärinän leviäminen asuinrakennuksilla nktilanteessa, aseman eteläpuoli Laskennallinen tärinän leviäminen toimistorakennuksilla nktilanteessa, aseman eteläpuoli LTEET.. LTE. LTE. Mittaustuloksista lasketut taajuuspainotetut värähtelsperit sekä rungon ja lattian resonanssia kuvaavat sperit mittauspisteissä Äänenpainetason keskiarvo ja hajonta terssikaistoittain, mittauspiste Äänenpainetason keskiarvo ja hajonta terssikaistoittain, mittauspiste

19 tu nta 0 0 I I ata ma ka -YL ÄSA TAM W Nis 0 ka ku 0 I pp +.0 VI sp W te pp 0 V ITÄRANTA ilta KAT LK hk -SIL TAKA TU - h k 0 SILTA KATU hk -SIL T AKAT P 0 m a 0 U Kaupungintalo : hk -SILTAKATU ET VP 0 xx d BA nta m m m le p- LR pp 0 valomainostaulu 0 0 M atu : : ju ri n ka tu 000 Säiltettävä/istutettava pensasaita. ka tu 0000 Katuaukio/tori. 000 Suojeltava rakennus. Rakennusta ei saa purkaa, eikä laajentaa vaipan ulkopuolelle, eikä sen ulkoasuun saa tehdä muutoksia, jotka turmelevat sen rakennustaiteellista tai kulttuurihistoriallista arvoa.... Ennen alueiden ottamista kaavan mukaiseen kättötarkoitukseen on maaperän pilaantuneiden kohteiden tila tarkistettava ja tarvittaessa kohteet on puhdistettava mpäristönsuojelulain edellttämällä tavalla. Rakennusten katutasolla sijaitseviin kerroksiin saa sijoittaa asuntoja vain piha-alueiden puolelle. Katutason julkisivu on käsiteltävä liiketilamaisen lasisena ja avoimena. Jos asuntoja sijoittaa ensimmäiseen kerrokseen kadun puolelle, on lattiatason oltava vähintään metri kadun pintaa lempänä. Rakennusten, rakennelmien, pihakansien, aitojen ja muurien tulee olla julkisivumateriaaleiltaan, massoittelultaan ja julkisivujen sommittelultaan sellaisia, että ne poikkeavat tavanomaisesta rakentamisesta ja muodostavat kaupunkikuvallisesti korkeatasoisen, arvokkaaseen joki- ja rautatiempäristöön sopivan kokonaisuuden. Rakennusten ullakkokerroksiin sijoittuvat tekniset tilat ja -konehuoneet on toteutettava julkisivuiltaan laadukkaasti ja rakennuksen kokonaisuuteen sopivasti. Pihakansien on oltava leisilmeeltään vehreitä. Pihakansia on hödnnettävä leikki- ja oleskelualueina. Rakennuksiin saa toteuttaa aurinkopaneeleita ja viherkattoja. Merkitn rakennusoikeuden lisäksi saa rakentaa: - lpa-alueen osille kansien alle psäköintitilat - talotekniset tilat rakennuksen varsinaisiin kerroksiin - asumista palvelevia hteistiloja enintään 0 kerrosneliömetriä Rakennusoikeuden lisäksi sallituille tiloille ei tarvitse varata autopaikkoja. YLEISIÄ ALUEITA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET:. Toteutettavista puistoalueista on laadittava erillinen puistosuunnitelma, jossa huomioidaan puistoalueille tulevat kulkureitit, leikki- ja pelikentät, terassit sekä muut puiston kättöön liittvät rakennelmat. Asemapuiston suunnittelussa on huomioitava tarvittavat polkupöräkatokset sekä museohörveturin sijoitus.. Rautatieaseman pohjoispuoliset lehmukset on säiltettävä. Ympäröivät alueet on rakennettava siten, että lehmukset voidaan säilttää.. Rautatiealueelle saa tehdä tarvittavat huolto- ja pelastusajohtedet Kettuvaarantien katualueen ja kortteliin merkittjen ajohteksien kautta. Lisäksi Asema-aukion kautta on mahdollista tehdä rautatiealueelle tarvittavat pelastustiet.. Kortteleiden väliset likulkuhtedet on tehtävä säältä suojattuina ja mahdollisimman lasisina. Yhdssiltojen alla tulee olla vapaata korkeutta vähintään, metriä. KORTTELIA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET:. Kortteliin saa rakentaa merkitn rakennusoikeuden lisäksi korkeintaan 0 kerrosneliömetrin laajuisen huoltorakennuksen. Piha-alueisiin kohdistuvien rakennustoimien htedessä ei saaren luonnollista rantapengertä saa muuttaa. KORTTELIA 0 KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET:. Korttelin on liitttävä luontevasti mpäröivään Sirkkapuistoon.. Sirkkapuistoa vasten olevat kolmikerroksiset rakennukset on suunniteltava ja toteutettava htäaikaisesti htenäisenä kokonaisuutena.. -kerroksisen rakennuksen limpään kerrokseen on sijoitettava tiloja, joista avautuvat avarat näkmät mpäröivään maisemaan. Tiloihin on oltava leisöllä pääsmahdollisuus. Rakennuksen alin kerros on tehtävä luonteeltaan avonaisena ja mpäristöönsä avautuvana.. Korttelin istutettavan alueen osalle saa sijoittaa korttelin sisäisen liikenteen kannalta tarpeellisia kulkureittejä, oleskelualueita ja huolto- ja pelastusteitä. Alueen leisilmeen on oltava vehmas ja vehreä. Alueelle on istutettava suureksi kasvavia jaloja lehtipuita. Istutuksessa on kätettävä suurikokoisia taimia.. Kortteli on aidattava pohjoiselta ja itäiseltä rajaltaan kaupunkimpäristöön ja korttelin rakennuksiin sopeutuvalla korkeatasoisella muurimaisella aidalla, jonka läpinnan korko on +,. Muurin taakse korttelin sisäpuolelle on istutettava reheviä istutuksia ja puita. Muilta rajoilta korttelia saa osittain rajata rehevillä pensailla ja puilla.. Korttelin tarvitsemat psäköintipaikat tulee sijoittaa pääsääntöisesti psäköintilaitokseen korttelissa. KORTTELIA 0 KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET:. LPA-alue on suunniteltava ja toteutettava puistomaisena Sirkkapuiston kokonaisuuteen liittvänä alueena. KORTTELIA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET:. Rakennusten ensimmäiseen kerrokseen ja pihakannen alle saa sijoittaa vain asumisen aputiloja, teknisiä tiloja ja auto- ja polkupöräpaikkoja. Näitä tiloja varten ei tarvitse osoittaa autopaikkoja.. Tarvittavat pelastustiet ja jalankulun ja pöräiln htedet saa tehdä Sirkkapuiston kautta tontille. KORTTELIA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET:. Kortteliin saa sijoittaa asuin-, liike- ja toimistotilojen lisäksi mös kehittämis-, koulutus-, tutkimus- ja näihin verrattavaa toimintaa.. Korttelin rakennuksiin jätettävät kulkuaukot on tehtävä kahden kerroksen korkuisina leiselle kulkemiselle kätettävinä alueina. Tilat on valaistava huolellisesti ja käsiteltävä pintamateriaaleiltaan lämminhenkisillä materiaaleilla ja väreillä.. Psäköintilaitoksen itäpäähän on sijoitettava matkustajien lämpimät odotustilat.. Korttelin rakennusten välille saa tehdä sisäisiä kulkuhteksiä.. Korttelin pohjoisosassa saa merkitn rakennusoikeuden lisäksi tehdä psäköintitilat ja niihin johtavat ajoluiskat rakennuksen ensimmäiseen kerrokseen ja kellariin. KORTTELIA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET:. Asemapäällikön taloon saa sijoittaa hden asunnon.. K /s- korttelialueelle voi sijoittaa pienimuotoista tuotannollista toimintaa, josta ei aiheudu merkittävää haittaa mpäristöön.. K /s- korttelialueella on säiltettävä alueen rautatiehistoriallinen luonne ja mpäristö. Aluetta ei saa aidata asemapäällikön talon pohjoispuolelta, jotta alueen puistomainen luonne jatkuu katkeamattomana puistoalueen puolelle.. Kortteliin istutettavina puina ja pensaina on kätettävä rautatiehistoriaan liittviä lajikkeita. Istutuksessa on kätettävä suurikokoisia taimia.. Korttelin ajohtes on LPA-alueen kautta. KORTTELIA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET:. Korttelin istutettavan alueen osalle saa sijoittaa korttelin sisäisen liikenteen kannalta tarpeellisia kulkureittejä, oleskelualueita ja huolto- ja pelastusteitä. Alueen leisilmeen on oltava vehmas ja vehreä. Alueelle on istutettava suuria ja jaloja lehtipuita. Istutuksessa on kätettävä suuria taimia.. Kortteli on aidattava katualueita vasten muurimaisella aidalla. Aidan korkeus saa olla enintään, metriä.. Korttelin psäköinti on järjestettävä kokonaisuudessaan korttelin psäköintilaitokseen. Kortteleiden välille saa tehdä likulkuhteksiä.. Korttelin huolto- ja pelastusajohtedet saa tehdä aukion kautta. AUTOPYSÄKÖINTIÄ KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET: POLKUPYÖRÄPYSÄKÖINTIÄ KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET: jl hk 0000 Joukkoliikenteelle varattu katu/tie Hidaskatu. Pohjakartta tättää maankättö- ja rakennuslain a :n (/0) asettamat vaatimukset Koordinaatistojärjestelmä ETRS-GK0 Korkeusjärjestelmä N000 Hväkstt kaupungin valtuustossa Timo Lajunen kaupungingeodeetti Mikko Kärkkäinen kaupunginlakimies KAUPUNKIRAKENNEYKSIKKÖ YHDYSKUNTASUUNNITTELU kaupunginosan korttelin, katu-, liikenne- ja vesialueiden sekä NNAARAN () kaupunginosan kortteleiden, sekä katu-, virkists-, liikenne- ja vesialueiden sekä SIRKKALAN () kaupunginosan kortteleiden 0, 0 ja 0 osan sekä katu-, virkists-, liikenne- ja vesialueiden asemakaavan muutos. Muodostuu uudet korttelit NNAARA -, SIRKKALA ja. Poistuu SIRKKALAN kortteli 0. ASEMANSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS KRAKLK KH Näht KV Pvm 0 LUONNOS EHDOTUKSEKSI..0 Asemakaavan voimaantulo Mk :000 Suunn. Antti Rissanen Kaavoituspäällikkö Teknillinen oppilaitos 0000 Katu. 000 Säiltettävä/istutettava puu. 000 Ohjeellinen leikki- ja oleskelualueeksi varattu alueen osa Säiltettävä/istutettava puurivi. 0 on -0 ti 0000 Leikki- ja oleskelualueeksi varattu alueen osa Istutettava alueen osa. ir 0 0 ink : K Oll 0 on le 0 K 0 le Merkintä osoittaa rakennusalan sivun, jonka puoleisten rakennuksen ulkoseinien sekä ikkunoiden ja muiden rakenteiden ääneneristävden liikennemelua vastaan on oltava vähintään 00 dba. 0 xx dba 000 Aita. C-alueen (uudet rakennukset) raja ei-tärinäherkille asuinrakennuksille D-alueen (vanhat rakennukset) raja ei-tärinäherkille asuinrakennuksille n k a t u 0000 Rakennukseen jätettävä kulkuaukko. ja Ju n a i l i Alueen osa, jolla autopaikat tulee sijoittaa pihakannen alle Nuoli osoittaa rakennusalan sivun, johon rakennus on rakennettava kiinni. : Maanalainen tila. V a 0000 Auton säiltspaikan rakennusala. 000 Rakennusala, jolle saa sijoittaa terassin. 0 te LR 000 Rakennusalan osa, jolle saa rakentaa vain liike- ja toimistotiloja. lpa lt 0 00 Ohjeellinen alueen osa, jolle saa sijoittaa laiturin. ma 00 Merkintä osoittaa rakennusalan, jolle saadaan rakentaa psäköintitasoja luvun osoittama määrä Alleviivattu luku osoittaa ehdottomasti kätettävän rakennusoikeuden, rakennuksen korkeuden, kattokaltevuuden tai muun määräksen Rakennusala Pihakannen tai maanpinnan likimääräinen korkeusasema. m +.0 vl- : Murtoluku roomalaisen numeron jäljessä osoittaa, kuinka suuren osan rakennuksen suurimman kerroksen alasta ullakon tasolla saa kättää kerrosalaan laskettavaksi tilaksi. : : 0: I u/ p- VI Roomalainen numero osoittaa rakennusten, rakennuksen tai sen osan suurimman sallitun kerrosluvun. Öljs Merkintä osoittaa, kuinka monta prosenttia rakennusalalle sallitusta kerrosalasta saadaan kättää asuinhuoneistoja varten. Öljs. AK- 000 a as % : ra Itä Rakennusoikeus kerrosalaneliömetreinä. V A ITÄR p- ANT rp LPAa Korttelin numero Kadun, tien, katuaukion, torin, puiston tai muun leisen alueen nimi. jo. VI I u/ rp +.00 sr- I K /s.. ASEMAAUKIO Mp sr- 00 W Risti merkinnän päällä osoittaa merkinnän poistamista Kaupungin- tai kunnanosan nimi. AUKIO I 0 rp : Kaupungin- tai kunnanosan numero. Rautatieasema Mp M k t sr- Karjalan Talo VP ajo uja m pp nk N Sitovan tonttijaon mukaisen tontin raja ja numero. te 000 Suojeltava rakennus, joka on rakennustaiteellisesti arvokas tai kaupunkikuvan säilmisen kannalta tärkeä. Rakennusta ei saa purkaa eikä siinä saa suorittaa sellaisia korjaus- tai muutostöitä, jotka vaarantavat rakennuksen rakennustaiteellisesti arvokkaan tai kaupunkikuvan kannalta merkittävän luonteen säilmisen. YLEISET MÄÄRÄYKSET: ASEMAPUISTO eli Mittauspisteiden etäisdet radasta: sr Vesialue. te Alue, jolla mpäristö säiltetään Katualueen rajan osa, jonka kohdalta ei saa järjestää ajoneuvoliittmää Ohjeellinen osa-alueen raja. I K 00 SILLANKORVANPUISTO /s 0000 Ajoneuvoliittmän likimääräinen sijainti Kaupungin- tai kunnanosan raja. jl Eli VI te Yhdskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten alue. 0 ET 000 Alueen littävä katuhtes. Mp - 0 m Mp - m Mp - m Autopaikkojen korttelialue. Mp - 0 m : Mp - 0 m le AL 0 : m -0 hk - 0 SILTAKATU -SILTAKAT : : V te VP le +.0 lt Kanava-alue. sr- Keskusliikenneasema sr- 0 as % p- LK 000 Ohjeellinen alueen littävä kulkuhtes Osa-alueen raja. 0m ASEMA-AUKIO KOKONSAARI -0- LPA pp U Rautatiealue. pp hk SILT A LR Korttelin, korttelinosan ja alueen raja. 0 m p- 00 -s pp 0 0 muistomerkki I ma Alueen littävä kulkuhtes U 0 vl- Mp ET 000 Psäköimispaikka. Autopaikkoja ei saa kattaa Puisto m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva. KAT ASE MA X 000 VI te m Mp AL VI le +.0 NNAARA AL 000 I SIRKKAPUISTO : 0 Terassi VP p- VP Mp X V lpa sp 0 : K ARANTIE Liike- ja toimistorakennusten korttelialue. KETTUVA +. V K ntie 0 vaara V Kettu ja : 0 SIRKKASAARI 0000 Yleiselle jalankululle ja polkupöräillle varattu alueen osa, htes sitova, sijainti ohjeellinen. p- 0 VP pp W -AaTUl ue Palvelurakennusten korttelialue. SD IK atu 0 SIRKKALA P PUS ak 0000 Yleiselle jalankululle ja polkupöräillle varattu alueen osa. jl VI 0000 Yleiselle jalankululle varattu alueen osa, htes sitova sijainti ohjeellinen Asuinkerrostalojen korttelialue opiskelija-asuntoja varten. pp LPA : m sk V alu e V 00 TU V AKA 0 0 C- Ni VP +. AK 0 LPA lpa pp kivi maa 0 0 ie 0 0 alant V Sirkk 0000 Ajohtes Asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialue. AL : sp 0 k t AK- ajo Asuinkerrostalojen korttelialue. sp Tärinäalueet - asuinrakennukset 0 tu -0 Konservatorio ta äs 0 0 AK Itäran Yl Ra I 0 0 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET ka LTE. 0 0 To sp sp at 0 rik 0 VI VI Juha-Pekka Vartiainen Piirt. Kaija Kinnunen Arkisto /

20 tu nta 0 0 I I ata ma ka -YL ÄSA TAM W Nis ka ku 0 I Terassi SIRKKAPUISTO +.0 VI sp W te pp 0 V LK hk -SIL TAKA TU - h k 0 SILTA KATU hk -SIL T AKAT P 0 m a 0 U Kaupungintalo : hk -SILTAKATU rp 0 nta ra Itä le LR pp 0 atu ink 0 tu on 000 Säiltettävä/istutettava pensasaita. ka tu 0000 Katuaukio/tori. 000 Suojeltava rakennus, joka on rakennustaiteellisesti arvokas tai kaupunkikuvan säilmisen kannalta tärkeä. Rakennusta ei saa purkaa eikä siinä saa suorittaa sellaisia korjaus- tai muutostöitä, jotka vaarantavat rakennuksen rakennustaiteellisesti arvokkaan tai kaupunkikuvan kannalta merkittävän luonteen säilmisen. 000 Suojeltava rakennus. Rakennusta ei saa purkaa, eikä laajentaa vaipan ulkopuolelle, eikä sen ulkoasuun saa tehdä muutoksia, jotka turmelevat sen rakennustaiteellista tai kulttuurihistoriallista arvoa.. jl.. Ennen alueiden ottamista kaavan mukaiseen kättötarkoitukseen on maaperän pilaantuneiden kohteiden tila tarkistettava ja tarvittaessa kohteet on puhdistettava mpäristönsuojelulain edellttämällä tavalla. Rakennusten katutasolla sijaitseviin kerroksiin saa sijoittaa asuntoja vain piha-alueiden puolelle. Katutason julkisivu on käsiteltävä liiketilamaisen lasisena ja avoimena. Jos asuntoja sijoittaa ensimmäiseen kerrokseen kadun puolelle, on lattiatason oltava vähintään metri kadun pintaa lempänä. Rakennusten, rakennelmien, pihakansien, aitojen ja muurien tulee olla julkisivumateriaaleiltaan, massoittelultaan ja julkisivujen sommittelultaan sellaisia, että ne poikkeavat tavanomaisesta rakentamisesta ja muodostavat kaupunkikuvallisesti korkeatasoisen, arvokkaaseen joki- ja rautatiempäristöön sopivan kokonaisuuden. Rakennusten ullakkokerroksiin sijoittuvat tekniset tilat ja -konehuoneet on toteutettava julkisivuiltaan laadukkaasti ja rakennuksen kokonaisuuteen sopivasti. Pihakansien on oltava leisilmeeltään vehreitä. Pihakansia on hödnnettävä leikki- ja oleskelualueina. Rakennuksiin saa toteuttaa aurinkopaneeleita ja viherkattoja. Merkitn rakennusoikeuden lisäksi saa rakentaa: - lpa-alueen osille kansien alle psäköintitilat - talotekniset tilat rakennuksen varsinaisiin kerroksiin - asumista palvelevia hteistiloja enintään 0 kerrosneliömetriä Rakennusoikeuden lisäksi sallituille tiloille ei tarvitse varata autopaikkoja. YLEISIÄ ALUEITA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET:. Toteutettavista puistoalueista on laadittava erillinen puistosuunnitelma, jossa huomioidaan puistoalueille tulevat kulkureitit, leikki- ja pelikentät, terassit sekä muut puiston kättöön liittvät rakennelmat. Asemapuiston suunnittelussa on huomioitava tarvittavat polkupöräkatokset sekä museohörveturin sijoitus.. Rautatieaseman pohjoispuoliset lehmukset on säiltettävä. Ympäröivät alueet on rakennettava siten, että lehmukset voidaan säilttää.. Rautatiealueelle saa tehdä tarvittavat huolto- ja pelastusajohtedet Kettuvaarantien katualueen ja kortteliin merkittjen ajohteksien kautta. Lisäksi Asema-aukion kautta on mahdollista tehdä rautatiealueelle tarvittavat pelastustiet.. Kortteleiden väliset likulkuhtedet on tehtävä säältä suojattuina ja mahdollisimman lasisina. Yhdssiltojen alla tulee olla vapaata korkeutta vähintään, metriä. KORTTELIA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET:. Kortteliin saa rakentaa merkitn rakennusoikeuden lisäksi korkeintaan 0 kerrosneliömetrin laajuisen huoltorakennuksen. Piha-alueisiin kohdistuvien rakennustoimien htedessä ei saaren luonnollista rantapengertä saa muuttaa. KORTTELIA 0 KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET:. Korttelin on liitttävä luontevasti mpäröivään Sirkkapuistoon.. Sirkkapuistoa vasten olevat kolmikerroksiset rakennukset on suunniteltava ja toteutettava htäaikaisesti htenäisenä kokonaisuutena.. -kerroksisen rakennuksen limpään kerrokseen on sijoitettava tiloja, joista avautuvat avarat näkmät mpäröivään maisemaan. Tiloihin on oltava leisöllä pääsmahdollisuus. Rakennuksen alin kerros on tehtävä luonteeltaan avonaisena ja mpäristöönsä avautuvana.. Korttelin istutettavan alueen osalle saa sijoittaa korttelin sisäisen liikenteen kannalta tarpeellisia kulkureittejä, oleskelualueita ja huolto- ja pelastusteitä. Alueen leisilmeen on oltava vehmas ja vehreä. Alueelle on istutettava suureksi kasvavia jaloja lehtipuita. Istutuksessa on kätettävä suurikokoisia taimia.. Kortteli on aidattava pohjoiselta ja itäiseltä rajaltaan kaupunkimpäristöön ja korttelin rakennuksiin sopeutuvalla korkeatasoisella muurimaisella aidalla, jonka läpinnan korko on +,. Muurin taakse korttelin sisäpuolelle on istutettava reheviä istutuksia ja puita. Muilta rajoilta korttelia saa osittain rajata rehevillä pensailla ja puilla.. Korttelin tarvitsemat psäköintipaikat tulee sijoittaa pääsääntöisesti psäköintilaitokseen korttelissa. KORTTELIA 0 KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET:. LPA-alue on suunniteltava ja toteutettava puistomaisena Sirkkapuiston kokonaisuuteen liittvänä alueena. KORTTELIA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET:. Rakennusten ensimmäiseen kerrokseen ja pihakannen alle saa sijoittaa vain asumisen aputiloja, teknisiä tiloja ja auto- ja polkupöräpaikkoja. Näitä tiloja varten ei tarvitse osoittaa autopaikkoja.. Tarvittavat pelastustiet ja jalankulun ja pöräiln htedet saa tehdä Sirkkapuiston kautta tontille. KORTTELIA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET:. Kortteliin saa sijoittaa asuin-, liike- ja toimistotilojen lisäksi mös kehittämis-, koulutus-, tutkimus- ja näihin verrattavaa toimintaa.. Korttelin rakennuksiin jätettävät kulkuaukot on tehtävä kahden kerroksen korkuisina leiselle kulkemiselle kätettävinä alueina. Tilat on valaistava huolellisesti ja käsiteltävä pintamateriaaleiltaan lämminhenkisillä materiaaleilla ja väreillä.. Psäköintilaitoksen itäpäähän on sijoitettava matkustajien lämpimät odotustilat.. Korttelin rakennusten välille saa tehdä sisäisiä kulkuhteksiä.. Korttelin pohjoisosassa saa merkitn rakennusoikeuden lisäksi tehdä psäköintitilat ja niihin johtavat ajoluiskat rakennuksen ensimmäiseen kerrokseen ja kellariin. KORTTELIA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET:. Asemapäällikön taloon saa sijoittaa hden asunnon.. K /s- korttelialueelle voi sijoittaa pienimuotoista tuotannollista toimintaa, josta ei aiheudu merkittävää haittaa mpäristöön.. K /s- korttelialueella on säiltettävä alueen rautatiehistoriallinen luonne ja mpäristö. Aluetta ei saa aidata asemapäällikön talon pohjoispuolelta, jotta alueen puistomainen luonne jatkuu katkeamattomana puistoalueen puolelle.. Kortteliin istutettavina puina ja pensaina on kätettävä rautatiehistoriaan liittviä lajikkeita. Istutuksessa on kätettävä suurikokoisia taimia.. Korttelin ajohtes on LPA-alueen kautta. KORTTELIA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET:. Korttelin istutettavan alueen osalle saa sijoittaa korttelin sisäisen liikenteen kannalta tarpeellisia kulkureittejä, oleskelualueita ja huolto- ja pelastusteitä. Alueen leisilmeen on oltava vehmas ja vehreä. Alueelle on istutettava suuria ja jaloja lehtipuita. Istutuksessa on kätettävä suuria taimia.. Kortteli on aidattava katualueita vasten muurimaisella aidalla. Aidan korkeus saa olla enintään, metriä.. Korttelin psäköinti on järjestettävä kokonaisuudessaan korttelin psäköintilaitokseen. Kortteleiden välille saa tehdä likulkuhteksiä.. Korttelin huolto- ja pelastusajohtedet saa tehdä aukion kautta. AUTOPYSÄKÖINTIÄ KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET: POLKUPYÖRÄPYSÄKÖINTIÄ KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET: hk 0000 Joukkoliikenteelle varattu katu/tie Hidaskatu. Pohjakartta tättää maankättö- ja rakennuslain a :n (/0) asettamat vaatimukset Koordinaatistojärjestelmä ETRS-GK0 Korkeusjärjestelmä N000 Hväkstt kaupungin valtuustossa Timo Lajunen kaupungingeodeetti Mikko Kärkkäinen kaupunginlakimies KAUPUNKIRAKENNEYKSIKKÖ YHDYSKUNTASUUNNITTELU kaupunginosan korttelin, katu-, liikenne- ja vesialueiden sekä NNAARAN () kaupunginosan kortteleiden, sekä katu-, virkists-, liikenne- ja vesialueiden sekä SIRKKALAN () kaupunginosan kortteleiden 0, 0 ja 0 osan sekä katu-, virkists-, liikenne- ja vesialueiden asemakaavan muutos. Muodostuu uudet korttelit NNAARA -, SIRKKALA ja. Poistuu SIRKKALAN kortteli 0. ASEMANSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS KRAKLK KH Näht KV Pvm 0 LUONNOS EHDOTUKSEKSI..0 Asemakaavan voimaantulo Mk :000 Suunn. Antti Rissanen Kaavoituspäällikkö Teknillinen oppilaitos 0000 Katu. 000 Säiltettävä/istutettava puu. 000 Ohjeellinen leikki- ja oleskelualueeksi varattu alueen osa Säiltettävä/istutettava puurivi. ti 0000 Leikki- ja oleskelualueeksi varattu alueen osa Istutettava alueen osa. -0 on le 0 M : le 0000 Merkintä osoittaa rakennusalan sivun, jonka puoleisten rakennuksen ulkoseinien sekä ikkunoiden ja muiden rakenteiden ääneneristävden liikennemelua vastaan on oltava vähintään 00 dba. 0 Oll 0 : : Aita. xx dba n k a t u K Rakennukseen jätettävä kulkuaukko. C-alueen (uudet toimistorakennukset) raja ei-tärinäherkille toimistoja liikerakennuksille K D-alueen (vanhat toimistorakennukset) raja ei-tärinäherkille toimisto- ja liikerakennuksille ir j u ri n 0 ka 0 0 ja Ju n a i l i : 000 Alueen osa, jolla autopaikat tulee sijoittaa pihakannen alle Nuoli osoittaa rakennusalan sivun, johon rakennus on rakennettava kiinni. 0 : Maanalainen tila. a 0000 Auton säiltspaikan rakennusala. 000 Rakennusala, jolle saa sijoittaa terassin. V te lpa valomainostaulu 000 Rakennusalan osa, jolle saa rakentaa vain liike- ja toimistotiloja. 0 lt ma 00 Ohjeellinen alueen osa, jolle saa sijoittaa laiturin. p- 00 Merkintä osoittaa rakennusalan, jolle saadaan rakentaa psäköintitasoja luvun osoittama määrä. m Alleviivattu luku osoittaa ehdottomasti kätettävän rakennusoikeuden, rakennuksen korkeuden, kattokaltevuuden tai muun määräksen Rakennusala. m LR 0000 Pihakannen tai maanpinnan likimääräinen korkeusasema. : +.0 p Murtoluku roomalaisen numeron jäljessä osoittaa, kuinka suuren osan rakennuksen suurimman kerroksen alasta ullakon tasolla saa kättää kerrosalaan laskettavaksi tilaksi. Öljs. I u/ Öljs. : 0: Roomalainen numero osoittaa rakennusten, rakennuksen tai sen osan suurimman sallitun kerrosluvun. V VI Merkintä osoittaa, kuinka monta prosenttia rakennusalalle sallitusta kerrosalasta saadaan kättää asuinhuoneistoja varten. as % VI AK- 000 a Rakennusoikeus kerrosalaneliömetreinä. 0m xx d BA ITÄR rp A Korttelin numero Kadun, tien, katuaukion, torin, puiston tai muun leisen alueen nimi. vl- 0 jo.. : ANT LPAa Risti merkinnän päällä osoittaa merkinnän poistamista.. m I u/ Kaupungin- tai kunnanosan nimi. AUKIO m K /s Sitovan tonttijaon mukaisen tontin raja ja numero Kaupungin- tai kunnanosan numero. p- Mp sr- 00 W N : 0 rp ET VP 0 m I Mp Mp - 0 m Mp - m Mp - m Rautatieasema ajo uja M k t sr- Karjalan Talo Mp - 0 m : Mp - 0 m pp nk eli sr- I te VP sr- YLEISET MÄÄRÄYKSET: ASEMAPUISTO 0000 Katualueen rajan osa, jonka kohdalta ei saa järjestää ajoneuvoliittmää Vesialue Alue, jolla mpäristö säiltetään. SILLANKORVANPUISTO Mittauspisteiden etäisdet radasta: Eli /s te jl 0 te Yhdskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten alue Ajoneuvoliittmän likimääräinen sijainti. I K 00 0 VI ET 000 Alueen littävä katuhtes Ohjeellinen osa-alueen raja. ASEMAAUKIO hk - 0 SILTAKATU Autopaikkojen korttelialue Kaupungin- tai kunnanosan raja. le AL : 0 -SILTAKAT : U -0 te VP le +.0 sr- 0 as % p Kanava-alue Osa-alueen raja lt LK Keskusliikenneasema 000 Ohjeellinen alueen littävä kulkuhtes. m : V KOKONSAARI Korttelin, korttelinosan ja alueen raja. ASEMA-AUKIO pp Rautatiealue. sr- U LPA pp hk SILT A LR ITÄRANTA KAT -s pp 0 muistomerkki I ma Alueen littävä kulkuhtes m p- 00 ilta 0 vl- +.0 ASE MA Mp ET 000 Psäköimispaikka. Autopaikkoja ei saa kattaa Puisto m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva. KAT X 000 VI te m Mp AL VI le +.0 NNAARA AL 000 I : 0 ARANTIE X VP pp V sp lpa : K p- VP Mp Liike- ja toimistorakennusten korttelialue. KETTUVA +. V K ntie 0 V vaara Kettu ja D-a lue 0 : 0 SIRKKASAARI 0000 Yleiselle jalankululle ja polkupöräillle varattu alueen osa, htes sitova, sijainti ohjeellinen. p- 0 VP pp W ATU Palvelurakennusten korttelialue. SIK atu 0 SIRKKALA P PUS ak 0000 Yleiselle jalankululle ja polkupöräillle varattu alueen osa. jl VI 0000 Yleiselle jalankululle varattu alueen osa, htes sitova sijainti ohjeellinen Asuinkerrostalojen korttelialue opiskelija-asuntoja varten. pp LPA : m sk V e V 00 TU V AKA 0 0 Calu Ni VP +. AK 0 LPA lpa pp kivi maa 0 0 ie 0 0 alant V Sirkk 0000 Ajohtes Asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialue. AL : sp 0 k t AK- ajo Asuinkerrostalojen korttelialue. sp Tärinäalueet - liike- ja toimistorakennukset 0 tu -0 Konservatorio ta äs 0 0 AK Itäran Yl Ra I 0 0 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET ka LTE. 0 0 To sp sp at 0 rik 0 VI VI Juha-Pekka Vartiainen Piirt. Kaija Kinnunen Arkisto /

21 Mittauspiste MP Etäiss rataan 0 m Heilahdusnopeuden huippuarvot (mm/s) Pstsuunta, V Taajuus, Hz,0,,,0,,,0,0,,0 0,0,,0 0,0,0, 0,0 0,0,0 0,0 00,0,0 0,0 00,0 0,0,0 v max 0--T::.:00 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0, 0,0 0, ,0 0--T::0.: ,0 0,0 0,0 0,0 0, 0, 0, 0, 0,0 0,0 0, , 0--0T0::.: ,0 0,0 0, 0,0 0,0 0, , 0--0T0::.0: ,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0, , 0--0T::0.:00 0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0, , 0--0T::.: ,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0, , 0--T0::.: ,0 0,0 0,0 0, 0,0 0, , 0--T0::.: ,0 0,0 0, 0,0 0, , 0--T::.: ,0 0,0 0,0 0,0 0, 0,0 0,0 0, , 0--T::.: ,0 0,0 0,0 0,0 0, 0,0 0, , 0--T::00.: ,0 0,0 0,0 0,0 0, 0,0 0, , 0--T0::.: ,0 0,0 0,0 0, 0,0 0, , 0--T0::.: ,0 0, 0, 0,0 0, , 0--T::.: ,0 0,0 0,0 0,0 0, 0,0 0, , 0--T::.: ,0 0 0,0 0,0 0, 0,0 0,0 0, , Keskiarvo 0, Keskihajonta 0,0 Värähteln tunnusluku v max, 0, Rataa vastaan kohtisuora vaakasuunta, T Taajuus, Hz,0,,,0,,,0,0,,0 0,0,,0 0,0,0, 0,0 0,0,0 0,0 00,0,0 0,0 00,0 0,0,0 v max 0--T::.:00 0 0,0 0,0 0,0 0,0 0, 0, 0, 0,0 0, , 0--T::0.: ,0 0,0 0,0 0, 0,0 0,0 0, 0,0 0,0 0,0 0 0, 0--0T0::.:00 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0, 0, 0, 0,0 0, , 0--0T0::.0:00 0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0, 0,0 0, , 0--0T::0.: ,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0, 0,0 0,0 0, 0, 0, , 0--0T::.:00 0 0,0 0,0 0,0 0, 0, 0, 0, 0,0 0, , 0--T0::.: ,0 0,0 0,0 0, 0,0 0, 0, 0, 0,0 0, , 0--T0::.: ,0 0,0 0, 0, 0,0 0,0 0,0 0,0 0, , 0--T::.:00 0 0,0 0,0 0,0 0, 0, 0,0 0, 0, 0, 0,0 0 0, 0--T::.: ,0 0,0 0,0 0, 0, 0, 0, 0, 0, 0, , 0--T::00.:00 0 0,0 0,0 0,0 0,0 0, 0, 0,0 0,0 0,0 0, , 0--T0::.:00 0 0,0 0,0 0,0 0, 0, 0,0 0, 0,0 0, 0, , 0--T0::.:00 0 0,0 0,0 0, 0,0 0, 0, 0, 0, 0,0 0,0 0, 0--T::.: ,0 0,0 0, 0, 0, 0, 0,0 0, 0, , 0--T::.:00 0 0,0 0,0 0,0 0, 0, 0, 0,0 0, 0, 0,0 0,0 0 0, Keskiarvo 0, Keskihajonta 0,0 Värähteln tunnusluku v max, 0,0 Radan suuntainen vaakasuunta, L Taajuus, Hz,0,,,0,,,0,0,,0 0,0,,0 0,0,0, 0,0 0,0,0 0,0 00,0,0 0,0 00,0 0,0,0 v max 0--T::.: ,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0, 0,0 0,0 0, , 0--T::0.:00 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0, 0, 0,0 0, , 0--0T0::.:00 0,0 0,0 0,0 0,0 0, 0, 0, 0,0 0, 0, , 0--0T0::.0: ,0 0,0 0,0 0,0 0, 0, 0, 0, 0,0 0, ,0 0--0T::0.: ,0 0,0 0,0 0,0 0, 0,0 0, 0, , 0--0T::.: ,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0 0, 0--T0::.: ,0 0,0 0,0 0,0 0, 0,0 0, 0, 0, 0, 0,0 0 0,0 0--T0::.:00 0 0,0 0,0 0,0 0,0 0, 0, 0, 0, 0, 0, , 0--T::.:00 0,0 0,0 0, 0, 0, 0, 0, 0, 0,0 0,0 0--T::.: ,0 0,0 0, 0 0, 0, 0, 0, 0, 0, 0, , 0--T::00.: ,0 0, 0,0 0, 0, 0, 0,0 0, 0, 0, , 0--T0::.: ,0 0,0 0,0 0,0 0, 0, 0,0 0,0 0, 0,0 0, ,0 0--T0::.:00 0 0,0 0,0 0,0 0 0, 0, 0, 0, 0, 0, 0,0 0, 0--T::.: ,0 0,0 0,0 0,0 0, 0, 0,0 0,0 0, 0, , 0--T::.: ,0 0,0 0,0 0,0 0, 0,0 0,0 0, 0, 0, ,0 Keskiarvo 0,0 Keskihajonta 0,0 Värähteln tunnusluku v max, 0,0

22 Mittauspiste MP Etäiss rataan 0 m Heilahdusnopeuden huippuarvot (mm/s) Pstsuunta, V Taajuus, Hz,0,,,0,,,0,0,,0 0,0,,0 0,0,0, 0,0 0,0,0 0,0 00,0,0 0,0 00,0 0,0,0 v max 0--T::.:00 0 0,0 0,0 0,0 0, ,0 0--T:0:.: ,0 0,0 0,0 0, ,0 0--0T0::.: ,0 0,0 0,0 0, ,0 0--0T0::.: ,0 0,0 0,0 0,0 0, ,0 0--0T0::.0:00 0 0,0 0,0 0, T0:0:0.: ,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0, ,0 0--0T::.0: ,0 0, 0,0 0, , 0--0T::0.: ,0 0,0 0, ,0 0--0T::.: ,0 0,0 0, ,0 0--T0::.: ,0 0,0 0,0 0,0 0, ,0 0--T0:0:0.: ,0 0,0 0,0 0, ,0 0--T0:0:.: ,0 0, ,0 0--T0::.: ,0 0,0 0,0 0,0 0, ,0 0--T::0.: ,0 0,0 0, ,0 0--T0::.0: ,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0, , Keskiarvo 0,0 Keskihajonta 0,0 Värähteln tunnusluku v max, 0, Rataa vastaan kohtisuora vaakasuunta, T Taajuus, Hz,0,,,0,,,0,0,,0 0,0,,0 0,0,0, 0,0 0,0,0 0,0 00,0,0 0,0 00,0 0,0,0 v max 0--T::.:00 0,0 0, 0,0 0, ,0 0--T:0:.:00 0,0 0,0 0, 0, 0,0 0,0 0,0 0, 0--0T0::.: ,0 0,0 0, 0,0 0,0 0,0 0, ,0 0--0T0::.: , 0,0 0,0 0, , 0--0T0::.0:00 0,0 0, 0, 0,0 0,0 0,0 0,0 0, , 0--0T0:0:0.:00 0 0,0 0, 0,0 0,0 0, ,0 0--0T::.0: ,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0, , 0--0T::0.:00 0,0 0,0 0, 0,0 0,0 0, , 0--0T::.: ,0 0, 0,0 0, , 0--T0::.:00 0 0,0 0,0 0, ,0 0--T0:0:0.: ,0 0, 0,0 0,0 0, , 0--T0:0:.: ,0 0,0 0,0 0,0 0, , 0--T0::.:00 0,0 0, 0, 0,0 0, , 0--T::0.: , 0,0 0, , 0--T0::.0: ,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0, , Keskiarvo 0,0 Keskihajonta 0,0 Värähteln tunnusluku v max, 0, Radan suuntainen vaakasuunta, L Taajuus, Hz,0,,,0,,,0,0,,0 0,0,,0 0,0,0, 0,0 0,0,0 0,0 00,0,0 0,0 00,0 0,0,0 v max 0--T::.: ,0 0, 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0, , 0--T:0:.:00 0 0,0 0, 0, 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0 0, 0--0T0::.: , 0, 0,0 0,0 0,0 0, 0--0T0::.:00 0,0 0,0 0, 0,0 0,0 0,0 0--0T0::.0:00 0 0,0 0,0 0, 0,0 0,0 0,0 0,0 0 0, 0--0T0:0:0.: ,0 0, 0, 0,0 0, 0, , 0--0T::.0: ,0 0,0 0,0 0,0 0, , 0--0T::0.:00 0,0 0,0 0, 0, 0,0 0,0 0, 0--0T::.:00 0,0 0,0 0, 0,0 0 0, 0--T0::.: ,0 0, 0,0 0,0 0,0 0, , 0--T0:0:0.: ,0 0, 0, 0,0 0,0 0, , 0--T0:0:.: ,0 0, 0,0 0,0 0,0 0, , 0--T0::.: ,0 0,0 0, 0, 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0--T::0.:00 0 0,0 0, 0, 0,0 0, , 0--T0::.0: ,0 0,0 0, 0,0 0,0 0,0 0,0 0, , Keskiarvo 0, Keskihajonta 0,0 Värähteln tunnusluku v max, 0,

23 Mittauspiste MP Etäiss rataan 0 m Heilahdusnopeuden huippuarvot (mm/s) Pstsuunta, V Taajuus, Hz,0,,,0,,,0,0,,0 0,0,,0 0,0,0, 0,0 0,0,0 0,0 00,0,0 0,0 00,0 0,0,0 v max 0--T0::.0:00 0,0 0,0 0,0 0, 0, 0, 0,0 0,0 0,0 0,0 0 0, 0--T0::.:00 0 0,0 0,0 0,0 0, 0,0 0, 0, 0, 0,0 0,0 0,0 0 0,0 0--T0::.:00 0,0 0,0 0 0,0 0,0 0, 0, 0, 0, 0, , 0--T::.0: ,0 0,0 0,0 0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0 0, 0--T0::.: ,0 0,0 0,0 0, 0,0 0, 0,0 0, 0,0 0,0 0 0, 0--T::0.0:00 0,0 0,0 0, 0, 0,0 0,0 0,0 0 0, 0--T::.:00 0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0, 0, 0, 0,0 0, , 0--T::.:00 0,0 0,0 0,0 0,0 0, 0, 0,0 0, 0,0 0,0 0 0, 0--T::.: ,0 0,0 0,0 0, 0, 0, 0, 0,0 0,0 0 0, 0--0T::.:00 0,0 0,0 0, 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0 0, 0--T0:0:.:00 0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0 0, 0--T0:0:.: ,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0, 0,0 0 0, 0--T::.: ,0 0,0 0,0 0, 0, 0, 0,0 0,0 0,0 0,0 0 0, 0--T:0:.0: ,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0, ,0 0--T0::0.0: ,0 0,0 0,0 0, 0,0 0, 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0 0,0 Keskiarvo 0, Keskihajonta 0,0 Värähteln tunnusluku v max, 0, Rataa vastaan kohtisuora vaakasuunta, T Taajuus, Hz,0,,,0,,,0,0,,0 0,0,,0 0,0,0, 0,0 0,0,0 0,0 00,0,0 0,0 00,0 0,0,0 v max 0--T0::.0:00 0, ,0 0 0,0 0,0 0,0 0, 0,0 0,0 0,0 0, , 0--T0::.:00 0,0 0 0,0 0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0 0, 0--T0::.:00 0,0 0,0 0,0 0 0,0 0,0 0,0 0,0 0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0 0, 0--T::.0:00 0,0 0,0 0,0 0,0 0, 0,0 0,0 0,0 0, 0--T0::.:00 0,0 0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0 0, 0--T::0.0:00 0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0 0, 0--T::.:00 0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0 0, 0--T::.:00 0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0 0, 0--T::.: ,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0 0, 0--0T::.:00 0,0 0,0 0,0 0,0 0, 0, 0, 0, ,0 0--T0:0:.:00 0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0, 0,0 0, 0,0 0,0 0 0, 0--T0:0:.: ,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0, 0, 0, 0, 0,0 0 0, 0--T::.: ,0 0,0 0,0 0,0 0, 0,0 0, 0, 0,0 0, , 0--T:0:.0: ,0 0,0 0,0 0,0 0 0, 0, 0, 0, , 0--T0::0.0:00 0 0,0 0,0 0, 0,0 0, 0, 0, 0,0 0,0 0 0, Keskiarvo 0, Keskihajonta 0, Värähteln tunnusluku v max, 0, Radan suuntainen vaakasuunta, L Taajuus, Hz,0,,,0,,,0,0,,0 0,0,,0 0,0,0, 0,0 0,0,0 0,0 00,0,0 0,0 00,0 0,0,0 v max 0--T0::.0:00 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0 0, 0--T0::.:00 0 0,0 0,0 0, 0,0 0,0 0 0,0 0,0 0 0, 0--T0::.:00 0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0, 0,0 0,0 0,0 0 0,0 0--T::.0: ,0 0, 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0 0, 0--T0::.:00 0,0 0 0,0 0, 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0 0, 0--T::0.0: ,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0 0, 0--T::.: ,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0, 0, 0,0 0,0 0,0 0,0 0, ,0 0--T::.: ,0 0,0 0, 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0 0, 0--T::.: ,0 0,0 0, 0, 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0 0, 0--0T::.:00 0,0 0, 0,0 0, 0, 0, 0,0 0,0 0 0, 0--T0:0:.:00 0 0,0 0,0 0, 0,0 0, 0, 0, 0,0 0,0 0, , 0--T0:0:.:00 0 0,0 0, 0,0 0, 0,0 0, 0, 0,0 0,0 0 0,0 0--T::.: ,0 0, 0, 0,0 0, 0,0 0,0 0,0 0 0, 0--T:0:.0: ,0 0,0 0,0 0,0 0, 0, 0, 0, 0,0 0,0 0, , 0--T0::0.0: ,0 0, 0, 0, 0,0 0, 0,0 0,0 0 0, Keskiarvo 0, Keskihajonta 0, Värähteln tunnusluku v max, 0,

24 Mittauspiste MP Etäiss rataan m Heilahdusnopeuden huippuarvot (mm/s) Pstsuunta, V Taajuus, Hz,0,,,0,,,0,0,,0 0,0,,0 0,0,0, 0,0 0,0,0 0,0 00,0,0 0,0 00,0 0,0,0 v max 0--0T::.: ,0 0, 0,0 0,0 0,0 0, ,0 0--0T::.0: , 0,0 0,0 0,0 0, , 0--0T::.0: ,0 0, 0, , 0--0T::.: ,0 0, 0, 0,0 0, ,0 0--0T::.: ,0 0, 0, 0,0 0, , 0--0T:0:0.0: ,0 0, 0,0 0,0 0, ,0 0--0T:00:0.: ,0 0, 0,0 0,0 0, ,0 0--T0::.: ,0 0,0 0, 0,0 0, , 0--T::.: ,0 0, 0, 0,0 0,0 0,0 0, ,0 0--T::.: ,0 0, 0, 0,0 0, , 0--T:0:.0: ,0 0,0 0, 0,0 0,0 0, , 0--T::.: ,0 0,0 0, , 0--T:0:.: ,0 0, 0,0 0, , 0--T::.: ,0 0,0 0, 0,0 0, , 0--T:0:.0: ,0 0, 0, 0, , Keskiarvo 0,0 Keskihajonta 0,0 Värähteln tunnusluku v max, 0, Rataa vastaan kohtisuora vaakasuunta, T Taajuus, Hz,0,,,0,,,0,0,,0 0,0,,0 0,0,0, 0,0 0,0,0 0,0 00,0,0 0,0 00,0 0,0,0 v max 0--0T::.:00 0 0,0 0, 0,0 0,0 0,0 0, , 0--0T::.0: ,0 0,0 0, 0,0 0,0 0, , 0--0T::.0: ,0 0,0 0,0 0, ,0 0--0T::.: ,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0, , 0--0T::.: ,0 0,0 0,0 0, ,0 0--0T:0:0.0: ,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0, , 0--0T:00:0.: ,0 0,0 0, 0,0 0,0 0, , 0--T0::.: ,0 0,0 0,0 0, T::.: ,0 0, 0,0 0,0 0, , 0--T::.: ,0 0,0 0,0 0, ,0 0--T:0:.0:00 0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0, ,0 0--T::.: ,0 0,0 0,0 0, ,0 0--T:0:.: ,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0, ,0 0--T::.:00 0,0 0,0 0,0 0 0, , 0--T:0:.0: ,0 0,0 0, ,0 Keskiarvo 0, Keskihajonta 0,0 Värähteln tunnusluku v max, 0, Radan suuntainen vaakasuunta, L Taajuus, Hz,0,,,0,,,0,0,,0 0,0,,0 0,0,0, 0,0 0,0,0 0,0 00,0,0 0,0 00,0 0,0,0 v max 0--0T::.: ,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0, ,0 0--0T::.0: ,0 0,0 0,0 0,0 0, ,0 0--0T::.0: ,0 0,0 0,0 0, ,0 0--0T::.:00 0,0 0,0 0,0 0, ,0 0--0T::.: ,0 0,0 0, 0,0 0, , 0--0T:0:0.0: ,0 0,0 0,0 0, T:00:0.: ,0 0,0 0,0 0,0 0, ,0 0--T0::.: ,0 0,0 0,0 0, 0,0 0, , 0--T::.: ,0 0, , 0--T::.: ,0 0,0 0,0 0, ,0 0--T:0:.0: ,0 0 0, , 0--T::.: ,0 0,0 0, 0,0 0, , 0--T:0:.: ,0 0,0 0,0 0,0 0, ,0 0--T::.: ,0 0,0 0, ,0 0--T:0:.0: ,0 0,0 0,0 0, , Keskiarvo 0, Keskihajonta 0,0 Värähteln tunnusluku v max, 0,

25 Mittauspiste MP Etäiss rataan m Heilahdusnopeuden huippuarvot (mm/s) Pstsuunta, V Taajuus, Hz,0,,,0,,,0,0,,0 0,0,,0 0,0,0, 0,0 0,0,0 0,0 00,0,0 0,0 00,0 0,0,0 v max 0--T0:0:.: ,0 0, ,0 0--T::.: , ,0 Keskiarvo 0,0 Keskihajonta 0,0 Värähteln tunnusluku v max, 0, Rataa vastaan kohtisuora vaakasuunta, T Taajuus, Hz,0,,,0,,,0,0,,0 0,0,,0 0,0,0, 0,0 0,0,0 0,0 00,0,0 0,0 00,0 0,0,0 v max 0--T0:0:.: ,0 0,0 0,0 0,0 0, ,0 0--T::.: ,0 0,0 0,0 0, ,0 Keskiarvo 0,0 Keskihajonta Värähteln tunnusluku v max, 0,0 Radan suuntainen vaakasuunta, L Taajuus, Hz,0,,,0,,,0,0,,0 0,0,,0 0,0,0, 0,0 0,0,0 0,0 00,0,0 0,0 00,0 0,0,0 v max 0--T0:0:.:00 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0, ,0 0--T::.: ,0 0,0 0, ,0 Keskiarvo 0,0 Keskihajonta 0,0 Värähteln tunnusluku v max,

26 Joensuu, mitattu junaliikenne Aseman eteläpuoli Junatppi PAINO (t) PITUUS (m) suunta psäht 0--T::.:00 T etelään ei 0--T::0.:00 T 0 etelään X 0--T::.:00 H 00 etelään x 0--T:0:.:00 T pohjoiseen x 0--0T0::.:00 veturi vaihtotöitä? 0--0T0::.:00 T 0 etelään ei 0--0T0::.0:00 H etelään x 0--0T::.0:00 veturi vaihtotöitä? 0--0T::0.:00 H pohjoiseen x 0--0T::.:00 T 0 etelään x 0--0T0::.:00 H 0 pohjoiseen x 0--0T::0.:00 H pohjoiseen x 0--0T::.:00 H 00 pohjoiseen x 0--T0::.:00 H 0 etelään x 0--T0::.:00 T 0 seisoi x 0--T0::.:00 T etelään x 0--T::.:00 H etelään x 0--T::.:00 H 0 pohjoiseen x 0--T::00.:00 T pohjoiseen x 0--T0::.:00 H 0 pohjoiseen x 0--T0::.:00 T etelään x 0--T::.:00 H pohjoiseen x 0--T::.:00 T 00 etelään x

27 Joensuu, mitattu junaliikenne Aseman pohjoispuoli Junatppi PAINO (t) PITUUS (m) suunta psäht 0--T0::.0:00 T 0 pohjoiseen ei 0--T0::.:00 H 0 etelään x 0--T0::.:00 T pohjoiseen ei 0--T::0.0:00 H 0 etelään x 0--T::.:00 T pohjoiseen ei 0--T::.:00 H etelään x 0--0T::.:00 T etelään ei 0--0T::.:00 T 0 pohjoiseen ei 0--T0:0:.:00 H etelään x 0--T0:0:.:00 T 0 etelään x 0--T::0.:00 T pohjoiseen x 0--T:0:.0:00 veturi vaihtotöitä? 0--T::.:00 H etelään x 0--T::.:00 H 0 etelään x 0--T:0:.0:00 H pohjoiseen x

28 RAUTATIELKENTEEN YMPÄRISTÖTÄRINÄN LASKENTA (asuinrakennukset) Asemanseudun leissuunnitelma, kortteli Versio..0 / K.Koivisto Kunta Joensuu Rataosa Joensuun asema Km Kohde Asemanseudun leissuunnitelma, kortteli Laskelman laatija K. Koivisto Pvm..0 TÄRINÄÄ JOHTAVA MAALAJI TARKASTELTAVAN JUNAN JA RADAN TIEDOT Suljettu leikkauslujuus Junan kokonaispaino, G tn 000 Junan nopeus, s km/h 0 Tärinää johtavan maakerroksen kokonais- Raiteiden määrä kpl paksuus radan ja tarkastelukohteen välillä m TARKASTELTAVA RAKENNUS LASKENNAN VÄRÄHTELYSUURE Kätettävä suure Kohteen etäiss radan keskeltä Lisätietoja kohteesta m 0 Määrits mittausten perusteella TAVOITELTAVA TÄRINÄLUOKKA (ASUINRAKENNUKSET) SUOSITELTAVAT LASKENTAPARAMETRIT Värähtelluokka Vertailuetäiss, D 0 m 0 Vertailuheilahdusnopeus, v 0 mm/s 0, POIKKEAVAT VAHVISTUSKERTOIMET RAKENNUKSISSA Nopeuseksponentti, A -,00 Tärinäaltis rakennus (,0) - Etäisseksponentti, B - 0, Tavanomainen rakennus (,) - Radan kunnosta johtuva kerroin, k R -,00 Ei-tärinäaltis rakennus (0,) - Arviointiriskikerroin, A - ENNUSTEARVOT TARKASTELUKOHTEESSA SUOSITUSARVOISTA POIKKEAVAT PARAMETRIT Heilahdusnop. taajuuspainotettu tehollisarvo Vertailuetäiss, D 0 m Tärinäalttiissa rakennuksessa mm/s 0, Vertailuheilahdusnopeus, v 0 mm/s Tavanomaisessa rakennuksessa mm/s 0,0 Nopeuseksponentti, A - Ei-tärinäalttiissa rakennuksessa mm/s 0, Etäisseksponentti, B Radan kunnosta johtuva kerroin, k R - - ETÄISYYS RADASTA JOLLA TAVOITE TÄYTTYY Arviointiriskikerroin, A - Tavoiteltava värähtelluokka (asuinrak.) C LASKENTAKERTOIMET TARKASTELUKOHTEESSA Tärinäalttiissa rakennuksessa m 0 Etäisskerroin k D = 0, Tavanomaisessa rakennuksessa m Junan nopeudesta johtuva kerroin k S =,00 Ei-tärinäalttiissa rakennuksessa m 0 Junan painosta johtuva kerroin k G =,00 Radan kunnosta johtuva kerroin k R =,00 Maaperän ominaistaajuus Hz, Arviointiriskikerroin A =,00,00 TÄRINÄN ENNUSTETTU VAIMENEMINEN ANNETUISSA OLOSUHTEISSA (asuinrakennukset) Heilahdusnopeuden taajuuspainotettu tehollisarvo v_w (mm/s) 0,0 0,0 0,0 0, Ennuste - normaali rakennus Ennuste - tärinäaltis rakennus Ennuste - ei-tärinäaltis rakennus Ennuste -tarkasteltava kohde Tavoiteltava värähtelluokka C (asuinrakennukset) Etäiss raiteesta (m) Mittaus - maaperä, pstsuunta Mittaus - maaperä, rataa vastaan kohtisuora vaakasuunta Mittaus - maaperä, radan suuntainen vaakasuunta Mittaus - rakennus, pstsuunta Mittaus - rakennus, rataa vastaan kohtisuora vaakasuunta Mittaus - rakennus, radan suuntainen vaakasuunta

29 RAUTATIELKENTEEN YMPÄRISTÖTÄRINÄN LASKENTA (asuinrakennukset) Asemanseudun leissuunnitelma, kortteli Versio..0 / K.Koivisto Kunta Joensuu Rataosa Joensuun asema Km Kohde Asemanseudun leissuunnitelma, kortteli Laskelman laatija K. Koivisto Pvm..0 VÄRÄHTELYN TUNNUSLUVUT MITTAUSTULOKSISTA Etäiss tärinälähteestä [m] v max, * Pstsuunta v w, ** Mittaukset maaperästä Rataa vastaan kohtisuora vaakasuunta v max, * v w, ** 0 0,0 0, 0,0 Radan suuntainen vaakasuunta v max, * v w, ** [m] v max, * Pstsuunta v w, ** Mittaukset rakennuksesta Rataa vastaan kohtisuora vaakasuunta v max, * v w, ** Radan suuntainen vaakasuunta v max, * v w, ** 0, 0,0 0, 0,0 * Huippuarvo ** Taajuuspainotetun tehollisarvon tunnusluku tarkistus 0, 0 0, 0 0, OHJEARVOALUEIDEN SIJAINTI RADASTA (asuinrakennukset) Vertailupaino mitatuista junista, G 0 tn 0 Alue Ei-tärinäaltis rakennus Etäiss (m) Tavanomainen rakennus Etäiss (m) Tärinäaltis rakennus Etäiss (m) Vertailunopeus mitatuista junista, v 0 Mittauksista määritett maaperän ominaistaajuus m/s 0 Hz D 0 0 C 0 0 B 0 0 > 00 A > 00 > 00 H E 0

30 RAUTATIELKENTEEN YMPÄRISTÖTÄRINÄN LASKENTA (toimistorakennukset) Asemanseudun leissuunnitelma, kortteli Versio..0 / K.Koivisto Kunta Joensuu Rataosa Joensuun asema Km Kohde Asemanseudun leissuunnitelma, kortteli Laskelman laatija K. Koivisto Pvm..0 TÄRINÄÄ JOHTAVA MAALAJI TARKASTELTAVAN JUNAN JA RADAN TIEDOT Suljettu leikkauslujuus Junan kokonaispaino, G tn 000 Junan nopeus, s km/h 0 Tärinää johtavan maakerroksen kokonais- Raiteiden määrä kpl paksuus radan ja tarkastelukohteen välillä m TARKASTELTAVA RAKENNUS LASKENNAN VÄRÄHTELYSUURE Kätettävä suure Kohteen etäiss radan keskeltä Lisätietoja kohteesta m 0 Määrits mittausten perusteella TAVOITELTAVA TÄRINÄLUOKKA (TOIMISTORAKENNUKSET) SUOSITELTAVAT LASKENTAPARAMETRIT Värähtelluokka Vertailuetäiss, D 0 m 0 Vertailuheilahdusnopeus, v 0 mm/s 0, POIKKEAVAT VAHVISTUSKERTOIMET RAKENNUKSISSA Nopeuseksponentti, A -,00 Tärinäaltis rakennus (,0) - Etäisseksponentti, B - 0, Tavanomainen rakennus (,) - Radan kunnosta johtuva kerroin, k R -,00 Ei-tärinäaltis rakennus (0,) - Arviointiriskikerroin, A - ENNUSTEARVOT TARKASTELUKOHTEESSA SUOSITUSARVOISTA POIKKEAVAT PARAMETRIT Heilahdusnop. taajuuspainotettu tehollisarvo Vertailuetäiss, D 0 m Tärinäalttiissa rakennuksessa mm/s 0, Vertailuheilahdusnopeus, v 0 mm/s Tavanomaisessa rakennuksessa mm/s 0,0 Nopeuseksponentti, A - Ei-tärinäalttiissa rakennuksessa mm/s 0, Etäisseksponentti, B Radan kunnosta johtuva kerroin, k R - - ETÄISYYS RADASTA JOLLA TAVOITE TÄYTTYY Arviointiriskikerroin, A - Tavoiteltava värähtelluokka (toimistor.) C LASKENTAKERTOIMET TARKASTELUKOHTEESSA Tärinäalttiissa rakennuksessa m 0 Etäisskerroin k D = 0, Tavanomaisessa rakennuksessa m 0 Junan nopeudesta johtuva kerroin k S =,00 Ei-tärinäalttiissa rakennuksessa m Junan painosta johtuva kerroin k G =,00 Radan kunnosta johtuva kerroin k R =,00 Maaperän ominaistaajuus Hz, Arviointiriskikerroin A =,00,00 TÄRINÄN ENNUSTETTU VAIMENEMINEN ANNETUISSA OLOSUHTEISSA (toimistorakennukset) Heilahdusnopeuden taajuuspainotettu tehollisarvo v_w (mm/s) 0,0 0,0 0,0 0, Ennuste - normaali rakennus Ennuste - tärinäaltis rakennus Ennuste - ei-tärinäaltis rakennus Ennuste -tarkasteltava kohde Tavoiteltava värähtelluokka C (toimistorakennukset) Etäiss raiteesta (m) Mittaus - maaperä, pstsuunta Mittaus - maaperä, rataa vastaan kohtisuora vaakasuunta Mittaus - maaperä, radan suuntainen vaakasuunta Mittaus - rakennus, pstsuunta Mittaus - rakennus, rataa vastaan kohtisuora vaakasuunta Mittaus - rakennus, radan suuntainen vaakasuunta

31 RAUTATIELKENTEEN YMPÄRISTÖTÄRINÄN LASKENTA (toimistorakennukset) Asemanseudun leissuunnitelma, kortteli Versio..0 / K.Koivisto Kunta Joensuu Rataosa Joensuun asema Km Kohde Asemanseudun leissuunnitelma, kortteli Laskelman laatija K. Koivisto Pvm..0 VÄRÄHTELYN TUNNUSLUVUT MITTAUSTULOKSISTA Etäiss tärinälähteestä [m] v max, * Pstsuunta v w, ** Mittaukset maaperästä Rataa vastaan kohtisuora vaakasuunta v max, * v w, ** 0 0,0 0, 0,0 Radan suuntainen vaakasuunta v max, * v w, ** [m] v max, * Pstsuunta v w, ** Mittaukset rakennuksesta Rataa vastaan kohtisuora vaakasuunta v max, * v w, ** Radan suuntainen vaakasuunta v max, * v w, ** 0, 0,0 0, 0,0 * Huippuarvo ** Taajuuspainotetun tehollisarvon tunnusluku tarkistus 0, 0 0, 0 0, OHJEARVOALUEIDEN SIJAINTI RADASTA (toimistorakennukset) Vertailupaino mitatuista junista, G 0 tn 0 Alue Ei-tärinäaltis rakennus Etäiss (m) Tavanomainen rakennus Etäiss (m) Tärinäaltis rakennus Etäiss (m) Vertailunopeus mitatuista junista, v 0 Mittauksista määritett maaperän ominaistaajuus m/s 0 Hz D C 0 0 B 0 0 A 00 0 H 0 0 E 0 0

32 RAUTATIELKENTEEN YMPÄRISTÖTÄRINÄN LASKENTA (asuinrakennukset) Asemanseudun leissuunnitelma, kortteli Versio..0 / K.Koivisto Kunta Joensuu Rataosa Joensuun asema Km Kohde Asemanseudun leissuunnitelma, kortteli Laskelman laatija K. Koivisto Pvm..0 TÄRINÄÄ JOHTAVA MAALAJI TARKASTELTAVAN JUNAN JA RADAN TIEDOT Painokairausvastus Junan kokonaispaino, G tn 000 Junan nopeus, s km/h 0 Tärinää johtavan maakerroksen kokonais- Raiteiden määrä kpl paksuus radan ja tarkastelukohteen välillä m TARKASTELTAVA RAKENNUS LASKENNAN VÄRÄHTELYSUURE Kätettävä suure Kohteen etäiss radan keskeltä Lisätietoja kohteesta m 0 Määrits mittausten perusteella TAVOITELTAVA TÄRINÄLUOKKA (ASUINRAKENNUKSET) SUOSITELTAVAT LASKENTAPARAMETRIT Värähtelluokka Vertailuetäiss, D 0 m 0 Vertailuheilahdusnopeus, v 0 mm/s 0, POIKKEAVAT VAHVISTUSKERTOIMET RAKENNUKSISSA Nopeuseksponentti, A -,00 Tärinäaltis rakennus (,0) - Etäisseksponentti, B -, Tavanomainen rakennus (,) - Radan kunnosta johtuva kerroin, k R -,00 Ei-tärinäaltis rakennus (0,) - Arviointiriskikerroin, A - ENNUSTEARVOT TARKASTELUKOHTEESSA SUOSITUSARVOISTA POIKKEAVAT PARAMETRIT Heilahdusnop. taajuuspainotettu tehollisarvo Vertailuetäiss, D 0 m Tärinäalttiissa rakennuksessa mm/s 0,0 Vertailuheilahdusnopeus, v 0 mm/s Tavanomaisessa rakennuksessa mm/s 0, Nopeuseksponentti, A - Ei-tärinäalttiissa rakennuksessa mm/s 0, Etäisseksponentti, B Radan kunnosta johtuva kerroin, k R - - ETÄISYYS RADASTA JOLLA TAVOITE TÄYTTYY Arviointiriskikerroin, A - Tavoiteltava värähtelluokka (asuinrak.) C LASKENTAKERTOIMET TARKASTELUKOHTEESSA Tärinäalttiissa rakennuksessa m Etäisskerroin k D = 0,0 Tavanomaisessa rakennuksessa m 0 Junan nopeudesta johtuva kerroin k S =,00 Ei-tärinäalttiissa rakennuksessa m Junan painosta johtuva kerroin k G =,00 Radan kunnosta johtuva kerroin k R =,00 Maaperän ominaistaajuus Hz, Arviointiriskikerroin A =,00,00 TÄRINÄN ENNUSTETTU VAIMENEMINEN ANNETUISSA OLOSUHTEISSA (asuinrakennukset) Heilahdusnopeuden taajuuspainotettu tehollisarvo v_w (mm/s) 0,0 0,0 0,0 0, Ennuste - normaali rakennus Ennuste - tärinäaltis rakennus Ennuste - ei-tärinäaltis rakennus Ennuste -tarkasteltava kohde Tavoiteltava värähtelluokka C (asuinrakennukset) Etäiss raiteesta (m) Mittaus - maaperä, pstsuunta Mittaus - maaperä, rataa vastaan kohtisuora vaakasuunta Mittaus - maaperä, radan suuntainen vaakasuunta Mittaus - rakennus, pstsuunta Mittaus - rakennus, rataa vastaan kohtisuora vaakasuunta Mittaus - rakennus, radan suuntainen vaakasuunta

33 RAUTATIELKENTEEN YMPÄRISTÖTÄRINÄN LASKENTA (asuinrakennukset) Asemanseudun leissuunnitelma, kortteli Versio..0 / K.Koivisto Kunta Joensuu Rataosa Joensuun asema Km Kohde Asemanseudun leissuunnitelma, kortteli Laskelman laatija K. Koivisto Pvm..0 VÄRÄHTELYN TUNNUSLUVUT MITTAUSTULOKSISTA Etäiss tärinälähteestä [m] v max, * Pstsuunta v w, ** Mittaukset maaperästä Rataa vastaan kohtisuora vaakasuunta v max, * v w, ** 0 0, 0, 0, Radan suuntainen vaakasuunta v max, * v w, ** [m] v max, * Pstsuunta v w, ** Mittaukset rakennuksesta Rataa vastaan kohtisuora vaakasuunta v max, * v w, ** Radan suuntainen vaakasuunta v max, * v w, ** 0 0,0 0, 0, * Huippuarvo ** Taajuuspainotetun tehollisarvon tunnusluku tarkistus 0, 0 0, 0 0, OHJEARVOALUEIDEN SIJAINTI RADASTA (asuinrakennukset) Vertailupaino mitatuista junista, G 0 tn 0 Alue Ei-tärinäaltis rakennus Etäiss (m) Tavanomainen rakennus Etäiss (m) Tärinäaltis rakennus Etäiss (m) Vertailunopeus mitatuista junista, v 0 Mittauksista määritett maaperän ominaistaajuus m/s 0 Hz D 0 C 0 B A 0 H 0 0 E 0

34 RAUTATIELKENTEEN YMPÄRISTÖTÄRINÄN LASKENTA (toimistorakennukset) Asemanseudun leissuunnitelma, kortteli Versio..0 / K.Koivisto Kunta Joensuu Rataosa Joensuun asema Km Kohde Asemanseudun leissuunnitelma, kortteli Laskelman laatija K. Koivisto Pvm..0 TÄRINÄÄ JOHTAVA MAALAJI TARKASTELTAVAN JUNAN JA RADAN TIEDOT Painokairausvastus Junan kokonaispaino, G tn 000 Junan nopeus, s km/h 0 Tärinää johtavan maakerroksen kokonais- Raiteiden määrä kpl paksuus radan ja tarkastelukohteen välillä m TARKASTELTAVA RAKENNUS LASKENNAN VÄRÄHTELYSUURE Kätettävä suure Kohteen etäiss radan keskeltä Lisätietoja kohteesta m 0 Määrits mittausten perusteella TAVOITELTAVA TÄRINÄLUOKKA (TOIMISTORAKENNUKSET) SUOSITELTAVAT LASKENTAPARAMETRIT Värähtelluokka Vertailuetäiss, D 0 m 0 Vertailuheilahdusnopeus, v 0 mm/s 0, POIKKEAVAT VAHVISTUSKERTOIMET RAKENNUKSISSA Nopeuseksponentti, A -,00 Tärinäaltis rakennus (,0) - Etäisseksponentti, B -, Tavanomainen rakennus (,) - Radan kunnosta johtuva kerroin, k R -,00 Ei-tärinäaltis rakennus (0,) - Arviointiriskikerroin, A - ENNUSTEARVOT TARKASTELUKOHTEESSA SUOSITUSARVOISTA POIKKEAVAT PARAMETRIT Heilahdusnop. taajuuspainotettu tehollisarvo Vertailuetäiss, D 0 m Tärinäalttiissa rakennuksessa mm/s 0,0 Vertailuheilahdusnopeus, v 0 mm/s Tavanomaisessa rakennuksessa mm/s 0, Nopeuseksponentti, A - Ei-tärinäalttiissa rakennuksessa mm/s 0, Etäisseksponentti, B Radan kunnosta johtuva kerroin, k R - - ETÄISYYS RADASTA JOLLA TAVOITE TÄYTTYY Arviointiriskikerroin, A - Tavoiteltava värähtelluokka (toimistor.) C LASKENTAKERTOIMET TARKASTELUKOHTEESSA Tärinäalttiissa rakennuksessa m 0 Etäisskerroin k D = 0,0 Tavanomaisessa rakennuksessa m Junan nopeudesta johtuva kerroin k S =,00 Ei-tärinäalttiissa rakennuksessa m Junan painosta johtuva kerroin k G =,00 Radan kunnosta johtuva kerroin k R =,00 Maaperän ominaistaajuus Hz, Arviointiriskikerroin A =,00,00 TÄRINÄN ENNUSTETTU VAIMENEMINEN ANNETUISSA OLOSUHTEISSA (toimistorakennukset) Heilahdusnopeuden taajuuspainotettu tehollisarvo v_w (mm/s) 0,0 0,0 0,0 0, Ennuste - normaali rakennus Ennuste - tärinäaltis rakennus Ennuste - ei-tärinäaltis rakennus Ennuste -tarkasteltava kohde Tavoiteltava värähtelluokka C (toimistorakennukset) Etäiss raiteesta (m) Mittaus - maaperä, pstsuunta Mittaus - maaperä, rataa vastaan kohtisuora vaakasuunta Mittaus - maaperä, radan suuntainen vaakasuunta Mittaus - rakennus, pstsuunta Mittaus - rakennus, rataa vastaan kohtisuora vaakasuunta Mittaus - rakennus, radan suuntainen vaakasuunta

35 RAUTATIELKENTEEN YMPÄRISTÖTÄRINÄN LASKENTA (toimistorakennukset) Asemanseudun leissuunnitelma, kortteli Versio..0 / K.Koivisto Kunta Joensuu Rataosa Joensuun asema Km Kohde Asemanseudun leissuunnitelma, kortteli Laskelman laatija K. Koivisto Pvm..0 VÄRÄHTELYN TUNNUSLUVUT MITTAUSTULOKSISTA Etäiss tärinälähteestä [m] v max, * Pstsuunta v w, ** Mittaukset maaperästä Rataa vastaan kohtisuora vaakasuunta v max, * v w, ** 0 0, 0, 0, Radan suuntainen vaakasuunta v max, * v w, ** [m] v max, * Pstsuunta v w, ** Mittaukset rakennuksesta Rataa vastaan kohtisuora vaakasuunta v max, * v w, ** Radan suuntainen vaakasuunta v max, * v w, ** 0 0,0 0, 0, * Huippuarvo ** Taajuuspainotetun tehollisarvon tunnusluku tarkistus 0, 0 0, 0 0, OHJEARVOALUEIDEN SIJAINTI RADASTA (toimistorakennukset) Vertailupaino mitatuista junista, G 0 tn 0 Alue Ei-tärinäaltis rakennus Etäiss (m) Tavanomainen rakennus Etäiss (m) Tärinäaltis rakennus Etäiss (m) Vertailunopeus mitatuista junista, v 0 Mittauksista määritett maaperän ominaistaajuus m/s 0 Hz D 0 0 C 0 B 0 A 0 H 0 0 E 0

36 0, Taajuuspainotettu speri, Mp - Rataa vastaan kohtisuora vaakasuunta 0,0 Rungon vaakasuuntainen resonanssi, Mp - Rataa vastaan kohtisuora vaakasuunta Värähteln suuruus 0,0 0, 0,0 0, 0,0 0,0 Värähteln suuruus 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0, 0,0 0, 0,0 0, 0,0 0,0 Taajuuspainotettu speri, Mp - Pstsuunta 0,0 Värähteln suuruus Värähteln suuruus,,,,,, 0,, 0,,, 0,,,,,,,,, 0,, 0,,, 0,,,,,,,,, 0,, 0,,, 0,,, Taajuuspainotettu speri, Mp - Radan suuntainen vaakasuunta Rungon vaakasuuntainen resonanssi, Mp - Radan suuntainen vaakasuunta 0,0 Värähteln suuruus 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0,,,,,, 0,, 0,,, 0,,, Lattian resonanssi, Mp 0, 0,0 0, 0,0 0, 0,0 0,0 Värähteln suuruus 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0,,,,,, 0,, 0,,, 0,,,,,,,,, 0,, 0,,, 0,,,

37 Taajuuspainotettu speri, Mp - Rataa vastaan kohtisuora vaakasuunta Rungon vaakasuuntainen resonanssi, Mp - Rataa vastaan kohtisuora vaakasuunta 0, 0,0 Värähteln suuruus 0,0 0, 0,0 0, 0,0 0,0 Värähteln suuruus 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Taajuuspainotettu speri, Mp - Radan suuntainen vaakasuunta 0, 0,0 0, 0,0 0, 0,0 0,0,,,,,, 0,, 0,,, 0,,,,,,,,, 0,, 0,,, 0,,,,,,,,, 0,, 0,,, 0,,, Rungon vaakasuuntainen resonanssi, Mp - Radan suuntainen vaakasuunta 0,0 Värähteln suuruus Värähteln suuruus 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0,,,,,, 0,, 0,,, 0,,, Taajuuspainotettu speri, Mp - Pstsuunta Lattian resonanssi, Mp 0,0 Värähteln suuruus 0, 0,0 0, 0,0 0, 0,0 0,0 Värähteln suuruus 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0,,,,,, 0,, 0,,, 0,,,,,,,,, 0,, 0,,, 0,,,

38 Taajuuspainotettu speri, Mp - Rataa vastaan kohtisuora vaakasuunta Rungon vaakasuuntainen resonanssi, Mp - Rataa vastaan kohtisuora vaakasuunta 0, 0, Värähteln suuruus 0,0 0, 0,0 0, 0,0 0,0 Värähteln suuruus 0,0 0, 0,0 0, 0,0 0,0 Taajuuspainotettu speri, Mp - Radan suuntainen vaakasuunta 0, 0,0 0, 0,0 0, 0,0 0,0,,,,,, 0,, 0,,, 0,,,,,,,,, 0,, 0,,, 0,,,,,,,,, 0,, 0,,, 0,,, Rungon vaakasuuntainen resonanssi, Mp - Radan suuntainen vaakasuunta 0, Värähteln suuruus Värähteln suuruus 0,0 0, 0,0 0, 0,0 0,0,,,,,, 0,, 0,,, 0,,, Taajuuspainotettu speri, Mp - Pstsuunta Lattian resonanssi, Mp 0,0 Värähteln suuruus 0, 0,0 0, 0,0 0, 0,0 0,0 Värähteln suuruus 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0,,,,,, 0,, 0,,, 0,,,,,,,,, 0,, 0,,, 0,,,

39 Taajuuspainotettu speri, Mp - Rataa vastaan kohtisuora vaakasuunta Rungon vaakasuuntainen resonanssi, Mp - Rataa vastaan kohtisuora vaakasuunta 0, 0, Värähteln suuruus 0,0 0, 0,0 0, 0,0 0,0 Värähteln suuruus 0,0 0, 0,0 0, 0,0 0,0 Taajuuspainotettu speri, Mp - Radan suuntainen vaakasuunta 0, 0,0 0, 0,0 0, 0,0 0,0,,,,,, 0,, 0,,, 0,,,,,,,,, 0,, 0,,, 0,,,,,,,,, 0,, 0,,, 0,,, Rungon vaakasuuntainen resonanssi, Mp - Radan suuntainen vaakasuunta 0, Värähteln suuruus Värähteln suuruus 0,0 0, 0,0 0, 0,0 0,0,,,,,, 0,, 0,,, 0,,, Taajuuspainotettu speri, Mp - Pstsuunta Lattian resonanssi, Mp 0,0 Värähteln suuruus 0, 0,0 0, 0,0 0, 0,0 0,0 Värähteln suuruus 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0,,,,,, 0,, 0,,, 0,,,,,,,,, 0,, 0,,, 0,,,

40 Taajuuspainotettu speri, Mp - Rataa vastaan kohtisuora vaakasuunta Rungon vaakasuuntainen resonanssi, Mp - Rataa vastaan kohtisuora vaakasuunta 0, 0, Värähteln suuruus 0,0 0, 0,0 0, 0,0 0,0 Värähteln suuruus 0,0 0, 0,0 0, 0,0 0,0 Taajuuspainotettu speri, Mp - Radan suuntainen vaakasuunta 0, 0,0 0, 0,0 0, 0,0 0,0,,,,,, 0,, 0,,, 0,,,,,,,,, 0,, 0,,, 0,,,,,,,,, 0,, 0,,, 0,,, Rungon vaakasuuntainen resonanssi, Mp - Radan suuntainen vaakasuunta 0, Värähteln suuruus Värähteln suuruus 0,0 0, 0,0 0, 0,0 0,0,,,,,, 0,, 0,,, 0,,, Taajuuspainotettu speri, Mp - Pstsuunta Lattian resonanssi, Mp 0,0 Värähteln suuruus 0, 0,0 0, 0,0 0, 0,0 0,0 Värähteln suuruus 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0,,,,,, 0,, 0,,, 0,,,,,,,,, 0,, 0,,, 0,,,

41

42