TAUSTAMUISTIO 1(2)

Transkriptio

1 TAUSTAMUISTIO 1(2) ASESEPPÄKISÄLLIN AMMATTITUTKINTO JA ASESEPPÄMESTARIN ERIKOISAMMATTITUTKINTO ON UUDISTETTU Tutkinnon uudistamisen tarkoitus Aseseppäkisällin ammattitutkinnon ja aseseppämestarin erikoisammattitutkinnon voimassa olevat perusteet on laadittu vuonna Tutkintoa on järjestetty kahdessa oppilaitoksessa, Ikaalisten käsi- ja taideteollisuusoppilaitoksessa sekä Keski-Uudenmaan ammattiopistossa. Ikaalisten käsi- ja taideteollisuusoppilaitos järjestää myös ammatillista peruskoulutusta asesepille käsi- ja taideteollisuusalan perustutkintona. Aseseppäkisällin ammattitutkinto ja aseseppämestarin erikoisammattitutkinto uudistettiin vastaamaan muutettua ampuma-ase lakia(124/2011) ja muutettua ampumaaseasetusta (572/2011). Samalla tutkinnon perusteet uudistettiin vastaamaan entistä paremmin nykyisiä työelämän tarpeita. Työelämälähtöisesti muodostetuissa tutkinnon osissa ammattitaitovaatimukset heijastavat todellisia tehtäväkokonaisuuksia ja ammattitaito osoitetaan aidoissa työtehtävissä työpaikoilla. Tutkintoihin on lisätty valinnaisia tutkintojen osia, jotka antavat laajemman mahdollisuuden alan toimijoille erikoistua tiettyihin työelämän kokonaisuuksiin. Suurin osa asesepistä työskentelee ammatinharjoittajina tai yrittäjinä pienissä muutaman hengen yrityksissä. Muita työllistäjiä ovat mm. Keskusrikospoliisi, Suomen Puolustusvoimat ja Oy Sako Ab. Molemmissa tutkintojen perusteissa on kaksi pakollista ja yksi valinnainen tutkinnon osa. Ammattitutkinnossa tutkinnon suorittaja osoittaa osaavansa korjata ja huoltaa aseita ja opastaa asiakkaita aseen käytössä ja huollossa. Erikoisammattitutkinnossa tutkinnon suorittajan tulee suunnitella ja valmistaa uusi ase asiakkaalle. osoittaa osaavansa toimia asiakkaiden kanssa toimialan luonteen vaatimalla rauhallisella ja selkeällä tavalla. Valinnaisia tutkintojen osia ovat mm. ampumaratatoiminta, aseen osien valmistus, työssäoppimisen ohjaus ja yrittäjyys asealalla. Tutkintojen perusteita olivat laatimassa Maria Ampuja toiminnanjohtaja, seppä Helsingin Käsityö- ja Teollisuusyhdistys ry, käsi- ja taideteollisuusalan tutkintotoimikunnan jäsen Helen Kivelä työryhmän puheenjohtaja, lehtori, TaM, teollinen muotoilu, Länsi- Pirkanmaan koulutuskuntayhtymä, Ikaalisten käsi- ja taideteollisuusoppilaitos, tutkintovastaava, NTM Heikki Korhonen yrittäjä, aseseppäkisälli, Heikin Paja Ky, Pulkonkoski Harri Laaksonen toimitusjohtaja, Pirkan-ase, Tampere Janne Landen yrittäjä, J.J. Landen Custom Guns sekä opettaja Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Antti Vartiainen työryhmän sihteeri, päätoiminen tuntiopettaja, artenomi; aseseppämestari Länsi-Pirkanmaan koulutuskuntayhtymä, Ikaalisten käsi- ja taideteollisuusoppilaitos Opetushallitus Hakaniemenranta 6, PL 380, Helsinki, puhelin , faksi , Utbildningsstyrelsen Hagnäskajen 6, PB 380, Helsingfors, telefon , fax ,

2 Lausuntokierros TAUSTAMUISTIO 1(2) Perusteluonnos lähetettiin lausunnolle lausuntoja tuli kuusi, joista tehtiin yhteenveto työryhmän käsittelyyn. Lausuntojen pohjalta tehtiin pieniä korjauksia perusteluonnoksiin. Hanna Ketonen, opetusneuvos Opetushallitus Hakaniemenranta 6, PL 380, Helsinki, puhelin , faksi , Utbildningsstyrelsen Hagnäskajen 6, PB 380, Helsingfors, telefon , fax ,

3 Opetushallitus Ammattikoulutus, Tutkinnot Hanna Ketonen LAUSUNTOYHTEENVETO ASESEPPÄKISÄLLIN AMMATTITUTKINNON JA ASESEPPÄMESTARIN ERIKOISAMMATTITUTKINNON PERUSTEIDEN LUONNOKSISTA JA PROJEKTIRYHMÄN PÄÄTÖKSET TUTKINTOJEN PERUSTEISIIN TEHTÄVISTÄ MUUTOKSISTA LAUSUNTOJEN POHJALTA Opetushallitus on pyytänyt lausuntoa aseseppäkisällin ammattitutkinnon (32/421/2012) ja aseseppämestarin erikoisammattitutkinnon (33/421/2012) perusteiden luonnoksista päivätyillä asiakirjoilla. Lausuntoa pyydettiin tutkintojen perusteiden seuraavista kohdista: o o o tutkinnon perusteiden työelämälähtöisyydestä tutkintojen muodostumisesta tutkinnoissa vaadittavasta ammattitaidosta ja arvioinnin perusteista (luku 3), erityisesti luonnoksissa kuvatuista ammattitaitovaatimuksista, arvioinnin kohteista ja kriteereistä sekä ammattitaidon osoittamistavoista. Lausunnot pyydettiin lähettämään mennessä Opetushallitukseen. Lausuntopyyntö oli Opetushallituksen avoimilla nettisivuilla. Lisäksi lausuntoa pyydettiin suoraan laajasti asealan yrityksiltä, pienyrittäjiltä, ammatinharjoittajilta sekä virallisilta tahoilta, kuten Keskusrikospoliisi ja Suomen puolustusvoimat. Kooste lausunnoista tulleista kommenteista Opetushallitus sai kuusi lausuntoa seuraavasti: Lausunnon antanut taho Keskusrikospoliisi Kuntaliitto Sako Oy Lausunnon allekirjoittanut henkilö laboratorion johtaja Erkki Sippola erityisasiantuntija Maarit Kallio- Savela tuotekehitysjohtaja Kari Kuparinen Keskeinen viesti lausunnossa. Ei huomautettavaa. Eivät ota kantaa erillisiin tutkintojen perusteisiin Tutke 2 työn ollessa kesken. Valinnaisuutta liikaa. Aseen omatoimista valmistamista voisi olla jo seppäkisällin ammattitutkinnossa. Yrittäjyystaidot painottuvat liikaa. Aseen osien verifiointi puuttuu tutkintojen perusteista. Aseen lujuuslaskelmien teko liian vaativaa eat tasolle. Miten huomioitu tutkintojen perusteissa. Tutkinto koostuu kolmesta osasta, joista vain yksi on valinnainen. Valinnaisia osia on runsaasti. Suurin osa tutkintojen suorittajista työskentelee asealalla ammatinharjoittajina tai yrittäjinä. Verifiointi tarkistettiin. Lujuuslaskelmat voi tehdä yhdessä muiden alan asiantuntijoiden kanssa.

4 Tmi Aseinsinööri Käsi- ja taideteollisuusalan tutkintotoimikunta Pohad aseinsinööri Tapio Suihko puheenjohtaja, seppämestari Teo Mero -suullinen palaute Maria Ampujalle J.Kytösaari - suullinen palaute Janne Landenille Kommentteja ja alan yleistä pohdintaa yleisellä tasolla. Tutkintojen perusteissa toistuu mm. asiakaslähtöinen toiminta, työhyvinvointi, ergonomia ja yrittäjänä toimimisen taidot. Toisto sekavoittaa kokonaisuutta. Arvioinnissa joudutaan palaamaan samoihin kriteereihin tutkinnon osittain. Ei huomautettavaa. Ei aiheuta tarvetta muutoksiin tutkintojen perusteisiin. Modulaarisen rakenteen vuoksi jokainen tutkinnon osa on selkeä työelämän kokonaisuus. Tutkinnon voi suorittaa osa kerrallaan. Kaikissa moduuleissa on aseen valmistukseen liittyvän työn lisäksi mm. asiakkaan kanssa toimimista, työhyvinvointia, ergonomiaa ja yrittäjyysosaamista. Päätettiin poistaa päällekkäisyyttä joistain tutkintojen osista.

5 AT 1 Näyttötutkinnon perusteet ASESEPPÄKISÄLLIN AMMATTITUTKINTO Määräys xx/011/2012 OPETUSHALLITUS UTBILDNINGSSTYRELSEN 2012

6 AT 2 SISÄLTÖ 1 NÄYTTÖTUTKINNOT 1.1 Näyttötutkintojen järjestäminen 1.2 Näyttötutkinnon suorittaminen 1.3 Näyttötutkinnon perusteet 1.4 Henkilökohtaistaminen näyttötutkinnossa 1.5 Ammattitaidon arviointi näyttötutkinnossa 1.6 Todistukset 1.7 Näyttötutkintoon valmistava koulutus 2 ASESEPPÄKISÄLLIN AMMATTITUTKINNON MUODOSTUMINEN 2.1Aseseppäkisällin ammattitutkinnossa osoitettava osaaminen 2.2Aseseppäkisällin ammattitutkinnon osat ja tutkinnon muodostuminen 3 ASESEPPÄKISÄLLIN AMMATTITUTKINNOSSA VAADITTAVA AMMATTITAITO JA ARVIOINNIN PERUSTEET 3.1 Aseen kokoaminen Ammattitaitovaatimukset, arvioinnin kohteet ja kriteerit Ammattitaidon osoittamistavat 3.2 Asealan asiakaspalvelu ja myynti Ammattitaitovaatimukset, arvioinnin kohteet ja kriteerit Ammattitaidon osoittamistavat 3.3 Aseen korjaaminen ja huolto Ammattitaitovaatimukset, arvioinnin kohteet ja kriteerit Ammattitaidon osoittamistavat 3.4 Ampumaratatoiminta Ammattitaitovaatimukset, arvioinnin kohteet ja kriteerit Ammattitaidon osoittaminen 3.5 Asealan yrittäjänä toimiminen Ammattitaitovaatimukset, arvioinnin kohteet ja kriteerit Ammattitaidon osoittaminen 3.6 Työssäoppimisen ohjaaminen Ammattitaitovaatimukset, arvioinnin kohteet ja kriteerit Ammattitaidon osoittaminen 3.7 Tutkinnon osa perus-, ammatti- tai erikoisammattitutkinnosta

7 AT 3 1 NÄYTTÖTUTKINNOT 1.1 Näyttötutkintojen järjestäminen Opetushallituksen asettamat, työnantajien, työntekijöiden, opettajien ja tarvittaessa itsenäisten ammatinharjoittajien edustajista koostuvat tutkintotoimikunnat vastaavat näyttötutkintojen järjestämisestä ja valvonnasta sekä antavat tutkintotodistukset. Tutkintotoimikunnat tekevät sopimuksen näyttötutkintojen järjestämisestä koulutuksen järjestäjien ja tarvittaessa muiden yhteisöjen ja säätiöiden kanssa. Näyttötutkintoja ei saa järjestää ilman voimassa olevaa, tutkintotoimikunnan kanssa solmittua järjestämissopimusta. 1.2 Näyttötutkinnon suorittaminen Näyttötutkinto suoritetaan osoittamalla hyväksytysti tutkinnon perusteissa vaadittu osaaminen tutkintotilaisuuksissa käytännön työssä ja toiminnassa. Jokainen tutkinnon osa on arvioitava erikseen. Arvioinnin tekevät työnantajien, työntekijöiden ja opetusalan edustajat yhdessä. Aloilla, joilla itsenäinen ammatinharjoittaminen on tyypillistä, myös tämä taho otetaan huomioon arvioijien valinnassa. Lopullisen päätöksen arvioinnista tekee tutkintotoimikunta. Tutkintotodistus voidaan antaa, kun kaikki tutkinnon suorittamiseksi määrätyt tutkinnon osat on suoritettu hyväksytysti. 1.3 Näyttötutkinnon perusteet Tutkinnon perusteissa määritellään tutkintoon kuuluvat osat ja mahdollisesti niistä muodostuvat osaamisalat, tutkinnon muodostuminen, kussakin tutkinnon osassa vaadittava ammattitaito, arvioinnin perusteet (arvioinnin kohteet ja kriteerit) ja ammattitaidon osoittamistavat. Tutkinnon osa muodostaa ammatin osa-alueen, joka voidaan erottaa luonnollisesta työprosessista itsenäiseksi arvioitavaksi kokonaisuudeksi. Tutkinnon osissa määritellyissä ammattitaitovaatimuksissa keskitytään ammatin ydintoimintoihin, toimintaprosessien hallintaan ja kyseessä olevan alan ammattikäytäntöihin. Niihin sisältyvät myös työelämässä yleisesti tarvittavat taidot, esimerkiksi sosiaaliset valmiudet. Arvioinnin kohteet ja kriteerit on johdettu ammattitaitovaatimuksista. Arvioinnin kohteilla ilmaistaan ne osaamisen alueet, joihin arvioinnissa kiinnitetään erityistä huomiota. Kohteiden määrittäminen helpottaa myös ammattitaidon arviointia asianomaisesta työtoiminnasta. Arvioinnin tulee kattaa kaikki tutkinnon perusteissa määritellyt arvioinnin kohteet. Arvioinnin kriteerit määrittelevät hyväksyttävän suorituksen laadullisen ja määrällisen tason. Ammattitaidon osoittamistavat sisältävät tutkinnon suorittamiseen liittyviä tarkentavia ohjeita. Ammattitaito osoitetaan pääsääntöisesti todellisissa

8 AT 4 työtehtävissä ja toimissa. Ammattitaidon osoittamistavat voivat sisältää mm. ohjeita siitä, kuinka tutkintosuoritusta voidaan tarvittaessa täydentää, jotta kaikki ammattitaitovaatimukset tulevat kattavasti osoitetuiksi. 1.4 Henkilökohtaistaminen näyttötutkinnossa Koulutuksen järjestäjä huolehtii näyttötutkintoon ja siihen valmistavaan koulutukseen hakeutumisen, tutkinnon suorittamisen sekä tarvittavan ammattitaidon hankkimisen henkilökohtaistamisesta. Henkilökohtaistamisessa tulee ottaa huomioon ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain (L 952/2011) 11 :n säännökset opiskelijan oikeuksista ja velvollisuuksista sekä 13 :n nojalla Opetushallituksen määräämät tutkintokohtaiset terveydentilavaatimukset. Opetushallitus on antanut henkilökohtaistamista koskevan erillisen määräyksen (43/011/2006). 1.5 Ammattitaidon arviointi näyttötutkinnossa Ammattitaidon arvioinnissa tulee perusteellisesti ja huolellisesti tarkastella sitä, miten tutkinnon suorittaja on osoittanut osaavansa sen, mitä tutkinnon perusteissa ko. tutkinnon osan ammattitaitovaatimuksissa edellytetään. Arvioinnissa käytetään tutkinnon perusteissa määriteltyjä arviointikriteerejä. Arvioinnissa tulee käyttää monipuolisesti erilaisia ja ensisijaisesti laadullisia arviointimenetelmiä. Vain yhden menetelmän käytöllä ei välttämättä saada luotettavaa tulosta. Arvioinnissa otetaan huomioon ala- ja tutkintokohtaiset erityispiirteet tutkinnon perusteiden mukaisesti. Mikäli tutkinnon suorittajalla on luotettavia selvityksiä aikaisemmin osoitetusta osaamisesta, arvioijat arvioivat niiden vastaavuuden näyttötutkinnon perusteiden ammattitaitovaatimuksiin. Arvioijat ehdottavat dokumentin tutkintotoimikunnalle tunnustettavaksi osaksi näyttötutkinnon suoritusta. Lopullisen päätöksen aiemmin osoitetun ja luotettavasti selvitetyn osaamisen tunnustamisesta tekee tutkintotoimikunta. Ammattitaidon arviointi on prosessi, jossa arviointiaineiston keräämisellä ja arvioinnin dokumentoinnilla on keskeinen merkitys. Työelämän sekä opettajien edustajat tekevät kolmikantaisesti huolellisen ja monipuolisen arvioinnin. Jokaisen tutkinnon suorittajan tulee selvästi saada tietoonsa arvioinnin perusteet. lle on annettava mahdollisuus suoritustensa itsearviointiin. Näyttötutkinnon järjestäjä laatii arvioinnin kohteena olevan tutkinnon osan suorittamisesta arviointipöytäkirjan, jonka arvioijat allekirjoittavat. lle tämän jälkeen annettava palaute on osa hyvää arviointiprosessia. Lopullisen päätöksen arvioinnista tekee tutkintotoimikunta. Arvioijat

9 AT 5 n ammattitaitoa arvioivilla henkilöillä tulee olla hyvä ammattitaito ko. näyttötutkinnon alalta. Tutkintotoimikunta ja näyttötutkinnon järjestäjä sopivat arvioijista näyttötutkintojen järjestämissopimuksessa. Arvioinnin oikaisu voi lainsäädännön mukaisen määräajan puitteissa pyytää arvioinnin oikaisua tutkintotoimikunnalta, jonka toimialaan ja -alueeseen kyseessä oleva tutkinto kuuluu. Kirjallinen oikaisupyyntö osoitetaan tutkintotoimikunnalle. Tutkintotoimikunta voi arvioijia kuultuaan velvoittaa toimittamaan uuden arvioinnin. Arviointia koskevasta oikaisuvaatimuksesta annettuun tutkintotoimikunnan päätökseen ei voi hakea muutosta valittamalla. 1.6 Todistukset Tutkintotodistuksen ja todistuksen tutkinnon osan tai osien suorittamisesta antaa tutkintotoimikunta. Todistuksen valmistavaan koulutukseen osallistumisesta antaa koulutuksen järjestäjä. Opetushallitus on antanut määräyksen todistuksiin merkittävistä tiedoista. Näyttötutkinnon osan tai osien suorittamisesta annetaan todistus silloin, kun näyttötutkintoon osallistuva sitä pyytää. Tutkintotodistuksen ja myös todistuksen tutkinnon osan tai osien suorittamisesta allekirjoittavat tutkintotoimikunnan edustaja ja näyttötutkinnon järjestäjän edustaja. Opetushallituksen hyväksymään ammattikirjaan tehty merkintä näyttötutkinnon suorittamisesta on tutkintotodistukseen rinnastettava todistus näyttötutkinnon suorittamisesta. Näyttötutkinnon järjestäjä hankkii ja allekirjoittaa ammattikirjan. Ammattikirja on näyttötutkinnon suorittajalle maksullinen. 1.7 Näyttötutkintoon valmistava koulutus Näyttötutkintoihin osallistumiselle ei voida asettaa koulutukseen osallistumista koskevia ennakkoehtoja. Pääsääntöisesti tutkinnot suoritetaan kuitenkin valmistavan koulutuksen yhteydessä. Koulutuksen järjestäjä päättää näyttötutkintoon valmistavan koulutuksen sisällöstä ja järjestämisestä tutkinnon perusteiden mukaisesti. Koulutus ja tutkintotilaisuudet on jäsennettävä tutkinnon osien mukaisesti. Näyttötutkintoon valmistavaan koulutukseen osallistuvalle tulee osana koulutusta järjestää mahdollisuus osallistua tutkintotilaisuuksiin ja suorittaa näyttötutkinto. Valtioneuvoston asetuksessa (1033/2011) määriteltyihin ammatti- ja erikoisammattitutkintoihin valmistaviin opintoihin sovelletaan opiskeluoikeuden peruuttamisessa ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain (952/2011) 11 :n 9 kohtaa. Näyttötutkintoon valmistavassa koulutuksessa tulee ottaa huomioon myös em. lain 13, 13 a ja 16 :n säännökset.

10 AT 6 2 ASESEPPÄKISÄLLIN AMMATTITUTKINNOSSA OSOITETTAVA OSAAMINEN, TUTKINNON OSAT JA TUTKINNON MUODOSTUMINEN 2.1 Aseseppäkisällin ammattitutkinnossa osoitettava osaaminen Aseseppäkisällin ammattitutkinnon suorittanut henkilö osaa koota aseita ja toimia alan asiakaspalvelutehtävissä. Hän myy asealan tuotteita ja palveluja. voi toimia asealan yrittäjänä, yrityksen työntekijänä tai asealan ohjaustehtävissä. Aseseppäkisällin ammattitutkintoa suorittaessaan tutkinnon suorittaja osoittaa hallitsevansa Aseseppäkisällin työhön liittyviä työkokonaisuuksia tutkinnon osissa kuvattujen vaatimustasojen mukaisesti. Hän noudattaa asealalla voimassa olevia lakeja ja asetuksia sekä muita määräyksiä ja ohjeita. Tutkinnon suoritusta henkilökohtaistettaessa tutkintosuoritukset suunnitellaan ja toteutetaan ottaen huomioon tehtävälle ominaiset piirteet. Pakollisten tutkinnon osien tutkintotilaisuuksissa tutkinnon suorittaja osoittaa hallitsevansa aseen kokoamisen ja asiakaspalvelun. Lisäksi tutkinnon suorittaja hallitsee yhden valinnaisen tutkinnon osan edellyttämän erikoistuneen osaamisen. 2.2 Aseseppäkisällin ammattitutkinnon osat ja tutkinnon muodostuminen Aseseppäkisällin ammattitutkinto muodostuu kolmesta tutkinnon osasta, joista kaksi on pakollisia ja yksi valinnainen tutkinnon osa. Tutkinto on valmis, kun kaikki tutkinnon osat ovat hyväksytysti suoritettuja. ASESEPPÄKISÄLLIN AMMATTITUTKINTO Pakolliset tutkinnon osat: 3.1 Aseen kokoaminen 3.2 Asealan asiakaspalvelu ja myynti. Valinnaiset tutkinnon osat, tutkinnon suorittaja valitsee yhden osan: 3.3 Aseen korjaaminen ja huolto 3.4 Ampumaratatoiminta 3.5 Asealan yrittäjänä toimiminen 3.6 Työssäoppimisen ohjaaminen 3.7 Tutkinnon osa perus-, ammatti- tai erikoisammattitutkinnosta. 3 Aseseppäkisällin ammattitutkinnossa vaadittava ammattitaito ja arvioinnin perusteet

11 AT 7 Aseseppäkisällin ammattitutkinnon perusteissa vaadittu ammattitaito osoitetaan tutkintotoimikunnan hyväksymän aseseppäkisällin ammattitutkinnon järjestämissuunnitelman perusteella henkilökohtaistetuissa tutkintotilaisuuksissa aidossa toiminnassa, jolloin tutkinnon suorittaja osoittaa kattavasti tutkinnon perusteiden edellyttämän ammatillisen osaamisen. Tutkinnon perusteissa vaadittu ammattitaito osoitetaan tutkintotoimikunnan hyväksymän aseseppäkisällin ammattitutkinnon järjestämissuunnitelman perusteella henkilökohtaistetuissa tutkintotilaisuuksissa aidossa toiminnassa, jolloin tutkinnon suorittaja osoittaa kattavasti tutkinnon perusteiden edellyttämän ammatillisen osaamisen. Tutkintotilaisuuksissa tutkinnon suorittaja osoittaa valmiuksia ja kykyä soveltaa osaamistaan vaihtelevissa tilanteissa ja toimintaympäristöissä. Hän myös osoittaa kykynsä kokemusten arviointiin ja kokemuksista oppimiseen, toimintatapojen uudelleenajatteluun ja uusien toimintatapojen käyttöönottoon. Arvioijat, jotka on perehdytetty arviointitehtävään, arvioivat tutkinnon suorittajan ammattitaidon tutkintotilaisuuksissa. lle on annettava mahdollisuus suoritustensa itsearviointiin. Arvioijat arvioivat ja dokumentoivat tutkinnon suorittajan osoittaman osaamisen tutkinnon ammattitaitovaatimusten, arvioinnin kohteiden ja kriteerien mukaisesti. lle annettava palaute arvioinnista on osa hyvää arviointiprosessia. Palaute voidaan antaa tutkinnon suorittajalle esimerkiksi arviointiesityksen tekemisen jälkeen. lle voidaan antaa mahdollisuus täydentää tutkintosuorituksiaan suullisesti. Arvioijat kirjaavat keskustelun aikana tehdyt havainnot arviointilomakkeeseen. Näin varmistetaan tutkintosuoritusten kattavuus ja arvioinnin luotettavuus. Tämä mahdollisuus voidaan järjestää tutkinnon osassa vaadittavien tutkintosuoritusten jälkeen. Aseseppäkisällin ammattitutkinto arvioidaan tutkinnon osa kerrallaan niin, että tutkinnon suorittajan ammattitaitoa verrataan tutkinnon osan ammattitaitovaatimuksiin. Kolmikantainen arvioijaryhmä tekee tutkinnon osan kirjallisen arviointiesityksen tutkintotoimikunnalle sen jälkeen, kun tutkintosuoritukset on tehty kattavasti, luotettavasti ja tutkinnon perusteiden mukaisesti. Kolmikantaisen arvioijaryhmän jäsenet edustavat työnantajia, työntekijöitä ja opettajia. 3.1 Aseen kokoaminen Ammattitaitovaatimukset Tutkinnon osan ammattitaitovaatimukset ovat: osaa o koota aseen o toimia asiakkaiden kanssa

12 Ammattitaitovaatimukset osaa koota aseen. Arvioinnin kohteet Teknisten ratkaisujen valitseminen Työprosessin suunnitteleminen Materiaalien valitseminen ja käyttäminen AT 8 Arvioinnin kriteerit valitsee valmistuksen kohteena olevan asemallin tekniset yksityiskohdat laatii valittujen teknisten yksityiskohtien perusteella työsuunnitelman arvioi ja päättää mitkä osat valmistaa ja mitkä hankkii valmiina suorittaa matemaattisia vertailuja eri materiaalien käytöstä ja valitsee oikeat materiaalit tekee tarvittavat lujuuslaskelmat paineenalaisten osien mitoituksesta, huomioiden aseen käyttötarkoituksen sekä kaliiberin kysyy tarvittaessa neuvoa alan muilta asiantuntijoilta. valitsee tarkoituksenmukaiset työmenetelmät laatii työjärjestyksen aseen kokoamista varten valmistaa tarvittavat työpiirustukset laatii työlleen aikataulun. valitsee aseeseen käyttötarkoituksenmukaiset ja laadukkaat materiaalit valitsee käytettävät materiaalit teknisten ja esteettisten vaatimusten mukaisesti käyttää valmiita tai alihankintana tuotettuja osia / osakokonaisuuksia huomioi kustannukset valitessaan aseen osien hankintaa tai valmistusta.

13 AT 9 Valmistusmenetelmien valitseminen ja käyttäminen Työhyvinvointia ylläpitävien toimintatapojen noudattaminen Säädösten ja ohjeiden valitsee tarkoituksenmukaiset työvälineet kuhunkin työvaiheeseen käsittelee, käyttää ja säilyttää mittavälineitä sekä tulkkeja asianmukaisesti teroittaa, huoltaa, käsittelee ja säilyttää käsityövälineitä asianmukaisesti huoltaa ja ylläpitää työstökoneita käyttää ja tarvittaessa valmistaa asealan erikoistyökaluja käyttää asealalla käytössä olevia liittämisja kiinnitysmenetelmiä käyttää juotos, kovajuotos tai hitsausliitoksia oikeissa kohteissa pintakäsittelee kootun aseen käyttötarkoituksen ja asetyypin mukaisella pinnoitusmenetelmällä. järjestää työympäristönsä ottaen huomioon työpisteiden ja koneiden käytännöllisen sijoittelun, ergonomian ja siisteyden työskentelee valitsemillaan koneilla ja laitteilla turvallisesti ala- ja laitekohtaiset turvallisuusmääräykset huomioiden käyttää materiaaleja ja aineita, joiden ominaisuudet ja haitat ovat tunnettuja huolehtii että saatavilla on materiaalien ajantasaiset tuote- ja käyttöturvallisuustiedotteet suunnittelee ajankäyttöään ottaen huomioon fyysiseen, henkiseen ja sosiaaliseen hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä kuten työaika, vapaa-aika ja lomat käyttää työterveyshuollon palveluja ja asiantuntemusta fyysisen ja henkisen työkykynsä ja terveytensä säilyttämiseksi käyttää tarvittaessa asiantuntijapalveluita fyysisen ja henkisen jaksamisen kriisitilanteissa arvioi ja kehittää suunnitelmallisesti työmotivaatiotaan päivittää ja kehittää asesepän ammattitaitoaan sekä yrittäjätaitojaan esimerkiksi lisäkoulutuksella.

14 noudattaminen toimii voimassa olevan asealan lainsäädännön sekä muiden asealaa ja yrittäjyyttä koskevien määräysten ja ohjeiden mukaisesti noudattaa, mitä on laissa määrätty aseiden paineenalaisten osien tarkastuksesta huolehtii oikeanlaisten merkintöjen tekemisestä aseiden luvanvaraisiin osiin kertoo asiakkaalle hänen lainmukaiset oikeutensa ja velvollisuutensa. osaa toimia asiakkaiden kanssa. AT 10 Arvioinnin kohteet Asealan asiakaspalvelu Arvioinnin kriteerit hoitaa asiakkaiden palvelun yrityksen ohjeistaman hyvän asiakaspalvelun periaatteiden mukaisesti noudattaa työssään asealan eettisiä periaatteita ja erityispiirteitä hoitaessaan asiakassuhteita tekee asiakastyössään sekä yrityksen että asiakkaan kannalta kannattavia ratkaisuja tekee asiakkaalle työstä tarjouksen ja aikataulun. Ammattitaidon osoittamistavat Tässä tutkinnon osassa ammattitaito osoitetaan työprosessissa, jossa tutkinnon suorittaja kokoaa asiakkaalle laadukkaan metsästys-, urheilu- tai muun tyyppisen aseen käyttäen valmiita tai itse valmistamiaan osia tai osakokonaisuuksia. Osaaminen tulee osoittaa asealan työympäristössä tai erikseen sovittaessa tutkintoon valmistavan koulutuksen tarjoajan asealan töihin soveltuvissa tiloissa. voi täydentää osaamisensa osoittamista tutkintosuorituksen aikana syntyneillä dokumenteilla. Dokumentteja voivat olla mm. työnsuunniteluun ja suunnitteluun liittyvät piirustukset, laskelmat, mallinnukset tai muistiinpanot. Dokumentit muodostavat osan arviointiaineistosta. 3.2 Asealan asiakaspalvelu ja myynti Ammattitaitovaatimukset Tutkinnon osan ammattitaitovaatimukset ovat: osaa o myydä asealan tuotteita ja palveluja

15 o hoitaa ja kehittää asiakkuuksia Ammattitaitovaatimukset osaa myydä asealan tuotteita ja palveluja. Arvioinnin kohteet Arvioinnin kriteerit Asealan myyntiin valmistautuminen Asealan tuotteiden ja palveluiden myyminen AT 11 suunnittelee oma-aloitteisesti myyntityötään ottaen huomioon asealan asiakkaiden tarpeet ja odotukset asettaa myyntityölleen realistisia tavoitteita hyödyntää asiakas-, markkina- ja kilpailijatietoa suunnitellessaan omaa toimintaansa ja myynnin toteutusta ennakoi kampanjoista ja kausivaihteluista aiheutuvat kysynnän vaihtelut hinnoittelee yrityksen asealan tuotteet ja palvelut huolehtii asiakasympäristön toimivuudesta ja viihtyisyydestä ottaen huomioon yrityksen ohjeet huolehtii myynti ja palveluympäristön visuaalisesta ja myyvästä ilmeestä. arvostaa asiakkaita yksilönä ja asennoituu myönteisesti asiakaspalvelutyöhönsä luo palvelutapahtumasta asiakkaalle positiivisen kokemuksen käyttää tarvittaessa vierasta kieltä myyntija asiakaspalvelutilanteessa opastaa asiakasta aseiden ja asealan tuotteiden ja palvelujen käytössä kertoo asiakkaalle hänen lainmukaiset oikeutensa ja velvollisuutensa toimii rauhallisesti asiakkaiden tai omaa turvallisuutta uhkaavassa tilanteessa perehtyy keskustelussa asiakkaan kanssa hänen yksilöllisiin tarpeisiinsa tarjoaa aktiivisesti asiakkaan tarpeisiin sopivia ratkaisuja yhdistää yrityksen asealan tuotteita ja palveluita asiakkaan tarpeita ja toiveita tyydyttäväksi kokonaisuudeksi hyödyntää sähköisiä viestimiä ja yrityksen markkinointikanavia omassa työsään osallistuu oman työnsä puitteissa markkinointimateriaalin tuottamiseen ottaa luontevasti vastaan työstään

16 Toimitusprosessin hallinta Tehokkaan ja taloudellisen toimintatavan noudattaminen Säädösten ja ohjeiden noudattaminen AT 12 saamansa palautteen käyttää alennus- ja maksuehtoja kannattavasti arvioi myyntityön kannattavuutta varmistaa, että myyty asealan tuote tai palvelu on toimitettu asiakkaalle sopimuksen mukaisesti toimii yrityksen palautus-, vaihto- ja takuukäytäntöjen mukaisesti. hoitaa asealan ja vastuittensa mukaisesti tavanomaiset tilaukset käyttäen yrityksensä tilausjärjestelmiä hoitaa asealan tuotteiden ja materiaalien vastaanoton ja siitä aiheutuvat toimenpiteet hoitaa asealan tuotteiden esillepanon. toimii aktiivisesti ja aloitteellisesti yrityksen taloudellisten ja toiminnallisten tavoitteiden saavuttamiseksi seuraa raportointijärjestelmien ja tunnuslukujen avulla myynnin toteutumista suhteessa asetettuihin tavoitteisiin käyttää suunnitelmallisesti ja tehokkaasti oman työaikansa. noudattaa asealan myyntiin liittyvää lainsäädäntöä noudattaa asealan yrityksen asiakaspalvelua koskevia toimintatapoja ja ohjeita noudattaa työssään asealan eettisiä periaatteita noudattaa voimassaolevaa työlainsäädäntöä ja alan työehtosopimusta toimii oman työyksikkönsä turvallisuussuunnitelman ja -määräysten mukaisesti ja kääntyy tarvittaessa esimiehen tai asiantuntijan puoleen. osaa hoitaa ja kehittää asiakkuuksia. Arvioinnin kohteet Asiakkuuksien hoitaminen Arvioinnin kriteerit pitää yhteyttä asiakkaisiin yrityksen toimintatapojen ja oman toimenkuvansa mukaisesti hyödyntää toiminnassa yhteistyöverkostoja

17 AT 13 Asiakashallintajärjestelmien käyttäminen välittää asiakkuuksista saamaansa tietoa ja kokemuksia eteenpäin yrityksessä ja yhteistyöverkostoille käyttää sujuvasti ja joustavasti yrityksen käyttämiä palvelukanavia erilaisissa asiakaspalvelutilanteissa yrityksen toimintatapojen mukaisesti ohjaa asiakkaan tarvittaessa eteenpäin muille asiantuntijoille hoitaa jälkimarkkinoinnin ja reklamaatiot varmistaen asiakastyytyväisyyden. käyttää työssään asiakashallintajärjestelmiä yrityksen toimintatapojen mukaisesti hyödyntää sekä asiakashallintajärjestelmästä että muualta hankkimaansa tietoa asiakaspalvelu- ja neuvottelutilanteissa. Ammattitaidon osoittamistavat Tässä tutkinnon osassa ammattitaito osoitetaan toimimalla asealan myynti- ja asiakaspalvelutehtävissä. voi täydentää osaamisensa osoittamista tutkintosuorituksen aikana syntyneillä dokumenteilla. Dokumentteja voivat olla mm. myynnin suunnittelun ja toteuman dokumentit. Dokumentit muodostavat osan arviointiaineistosta. Tutkintotilaisuudessa työtehtävät voivat olla esimerkiksi myynnin suunnitteluun, myyntiympäristön parantamiseen tai markkinointimateriaalin tuottamiseen liittyviä tehtäviä. 3.3 Aseen korjaaminen ja huolto Ammattitaitovaatimukset Tutkinnon osan ammattitaitovaatimukset ovat: osaa o korjata ja huoltaa aseen, aseen osan tai osakokonaisuuden o hoitaa asiakkuuksia Ammattitaitovaatimukset osaa korjata aseen, aseen osan tai osakokonaisuuden. Arvioinnin kohteet Toimintahäiriöiden ja vikojen kartoitus Arvioinnin kriteerit osaa kartoittaa ja arvioida yleisimpien metsästys ja urheiluaseiden viat sekä toimintahäiriöt aseen toimintaperiaatteen

18 AT 14 Työkalujen valinta ja käyttö Työmenetelmien käyttö Varaosien käyttö Työhyvinvointia ylläpitävien toimintatapojen noudattaminen mukaan määrittää korjattavan asetyypin toimintaperiaatteen ja muodostaa käsityksen vikatilanteesta käyttää tarvittaessa vieraskielisiä huolto tai korjausohjeita käyttää saatavilla olevia korjaus ja huoltoohjeita hankkii tarvittavaa kirjallisuutta. käyttää oikeanlaisia työkaluja sekä välineitä huolehtii työkalujen kunnosta käyttää koneita, laitteita ja käsityökaluja työturvallisesti tekee koneiden, laitteiden ja käsityökalujen päivittäisen huollon arvioi ja kehittää työvälineitä tai työmenetelmiä laadun, tuottavuuden, toimivuuden ja turvallisuuden parantamiseksi etsii, valitsee tai valmistaa työhön tarvittavia työkaluja, mallineita ja apuvälineitä. käyttää oikeita ja turvallisia työmenetelmiä valitsee laadukkaat voiteluaineet käytettäväksi asehuolloissa ottaa huomioon ympäristömääräykset käyttäessään kemiallisia puhdistusaineita käyttää oikeita liitosmenetelmiä, ja perustelee käyttämänsä liitosmenetelmän toimii tulityötä koskevien ohjeiden mukaisesti käyttää oikeita pintakäsittelymenetelmiä. määrittää varaosatarpeen hankkii varaosan aseen maahantuojalta tai tilaa sen tarvittaessa ulkomaiselta toimittajalta suunnittelee tarvittaessa varaosan aseen toimintaperiaatteen mukaan valmistaa tarvittavan varaosan mallin tai työpiirustusten mukaan. järjestää työympäristönsä ottaen huomioon työpisteiden ja koneiden käytännöllisen sijoittelun, ergonomian ja siisteyden

19 AT 15 työskentelee valitsemillaan koneilla ja laitteilla turvallisesti ala- ja laitekohtaiset turvallisuusmääräykset huomioiden käyttää materiaaleja ja aineita, joiden ominaisuudet ja haitat ovat tunnettuja huolehtii että saatavilla on materiaalien ajantasaiset tuote- ja käyttöturvallisuustiedotteet käyttää tarvittaessa asiantuntijapalveluita fyysisen ja henkisen jaksamisen kriisitilanteissa päivittää ja kehittää ammattitaitoaan esimerkiksi lisäkoulutuksella. osaa hoitaa asiakkuuksia. Arvioinnin kohteet Asiakaspalvelu asealalla Säädösten ja ohjeiden noudattaminen Arvioinnin kriteerit noudattaa työssään asealan eettisiä periaatteita ja erityispiirteitä hoitaessaan asiakassuhteita tekee työstä asiakkaalle tarjouksen, joka sisältää työsuunnitelman ja aikataulun tekee asiakastyössään sekä yrityksen että asiakkaan kannalta kannattavia ratkaisuja arvioi ja kehittää oman työnsä laatua ja asiakastyytyväisyyttä yrityksen laatu- ja tulostavoitteiden mukaisesti ohjaa asiakkaan tarvittaessa eteenpäin muulle asiantuntijalle. toimii asiakastyössään voimassa olevan asealan lainsäädännön sekä muiden asealaa koskevien määräysten ja ohjeiden mukaisesti kertoo asiakkaalle hänen lainmukaiset oikeutensa ja velvollisuutensa ohjaa asiakasta turvalliseen ampumaaseen käsittelyyn noudattaa asealan yrityksen asiakaspalvelua koskevia toimintaperiaatteita ja ohjeita. Ammattitaidon osoittamistavat Tässä tutkinnon osassa ammattitaito osoitetaan työprosessissa, jossa tutkinnon suorittaja kartoittaa asiakkaan metsästys, urheilu tai muun tyyppisen aseen vian tai toimintahäiriön syyn, arvioi työn laajuuden sekä hankittavien varaosien tarpeen. Hän tekee työstä tarjouksen ja laatii työlle

20 AT 16 aikataulun sekä suorittaa aseen korjauksen vikakartoituksen perusteella. voi täydentää osaamisensa osoittamista tutkintosuorituksen aikana syntyneillä dokumenteilla. Dokumentteja voivat olla mm. kartoittamiseen, arviointiin, korjaamiseen tai huoltamiseen liittyvät rakennekuvat, laskelmat, tarjous ja aikataulu sekä mallinnukset tai muistiinpanot. Dokumentit muodostavat osan arviointiaineistosta. 3.4 Ampumaratatoiminta Ammattitaitovaatimukset Tutkinnon osan ammattitaitovaatimukset ovat: osaa o järjestää yhdistysmuotoista tai kaupallista ampumaratatoimintaa Ammattitaitovaatimukset osaa järjestää yhdistysmuotoista tai kaupallista ampumaratatoimintaa. Arvioinnin kohteet Ratatoiminta Ratatoiminnan johtaminen Aseiden tuntemus Arvioinnin kriteerit ylläpitää ja huoltaa rataympäristöä huolehtii ympäristön turvallisuudesta ja viihtyisyydestä huolehtii maalilaitteiden kunnosta ja soveltuvuudesta ampumalajiin järjestää ampumaradalle riittävän valvonnan ottaen huomioon ampumatoiminnan asettamat vaatimukset varmistaa että ampujat, ja muu paikalla oleva henkilöstö noudattaa kuulon ja silmien suojaamisesta annettuja ohjeita hankkii kyseessä olevaan ampumalajiin sääntöjen ja määräysten mukaiset maalilaitteet varmistaa oikeanlaisten ampumatarvikkeiden käytön. toimii johtovastuussa ampumaradalla vastaa radalla tapahtuvasta toiminnasta huolehtii siitä että ratahenkilöstö on tehtäviensä tasalla varaa tuomarit kilpailuihin hankkii riittävän ratahenkilöstön kilpailuihin huolehtii kulloisenkin ampumaurheilulajin sääntöjen noudattamisesta. ohjaa oikeanlaisen asetyypin käyttöön kussakin ampumalajissa suorittaa tarvittaessa

21 AT 17 Eri ampumalajien tuntemus Asiakaspalvelu Kouluttaminen Ympäristövaatimusten ja määräysten noudattaminen ampumakuntoisuustarkastukset käytettäville aseille tekee tarvittavat tukin, kahvan sekä tähtäimien säädöt ampumalajin sääntöjen ja määräysten mukaisesti valitsee kussakin ampumalajissa käytettävät oikeat patruuna- ja laukausyhdistelmät suorittaa tarvittaessa aseiden huoltoon liittyviä tehtäviä hankkii ja varastoi määräysten mukaisesti radalla käytettävät ampumatarvikkeet. laatii ohjeen radalla suoritettavista ampumalajeista huomioi kunkin ampumalajin vaatimukset radan käyttöä suunnitellessaan. noudattaa työssään asealan eettisiä periaatteita ja erityispiirteitä hoitaessaan asiakassuhteita tekee asiakastyössään sekä yrityksen/yhdistyksen että asiakkaan kannalta kannattavia ratkaisuja arvioi ja kehittää oman työnsä laatua ja asiakastyytyväisyyttä ampumaratatoiminnassa. suunnittelee ampumaradalla järjestettävien kurssien ohjelman valmistelee kursseilla tarvittavan oppimateriaalin markkinoi koulutustoimintaa alan julkaisuissa hinnoittelee koulutuksen. noudattaa ympäristöministeriön laatimaa ampumaratojen ympäristölupaopasta ottaa huomioon radan toiminnasta aiheutuvat ympäristöriskit noudattaa ympäristöviranomaisten ampumaratatoiminnasta antamia ohjeita ja määräyksiä laatii ampumaradasta ympäristön valvontaohjeen noudattaa sisäradan poistoilman suodattamisesta annettuja ohjeita

22 AT 18 Työturvallisuus Säädösten ja ohjeiden noudattaminen Asiakashallintajärjestelmien käyttäminen huolehtii sisäradan ampumapaikkojen pienhiukkasten poistosta määräajoin laatii suunnitelman hylsyjen, pakkausmateriaalien ja muun syntyvän jätteen säilytyksestä ja jälkikäsittelystä huolehtii kierrätettävän hylsyjätteen keräämisestä ja varastoinnista. huolehtii ampumaradan turvallisuudesta huomioi radan rakenteiden kimmoketurvallisuuden kiinnittää huomiota terveyteensä ja työssä jaksamiseensa luo omalta osaltaan turvallisen työympäristön. toimii asiakastyössään voimassa olevan asealan lainsäädännön sekä muiden määräysten ja ohjeiden mukaisesti kertoo asiakkaalle hänen lainmukaiset oikeutensa ja velvollisuutensa noudattaa yrityksen/yhdistyksen asiakaspalvelua koskevia toimintaperiaatteita ja ohjeita. hankkii radalle tarvittavat sääntökirjat ja suoritusohjeet. käyttää työssään asiakashallintajärjestelmiä yrityksen/yhdistyksen toimintaperiaatteiden mukaisesti hyödyntää sekä asiakashallintajärjestelmästä että muualta hankkimaansa tietoa asiakaspalvelu- ja neuvottelutilanteissa. Ammattitaidon osoittamistavat Tässä tutkinnon osassa ammattitaito osoitetaan työprosessissa, jossa tutkinnon suorittaja suunnittelee ja järjestää yhdistys tai kaupallista ampumaratatoimintaa sekä koulutusta. voi täydentää osaamisensa osoittamista tutkintosuorituksen aikana syntyneillä dokumenteilla. Dokumentteja voivat olla mm. toiminnan suunniteluun liittyvät piirustukset, laskelmat, koulutussuunnitelmat, muistiinpanot. Dokumentit muodostavat osan arviointiaineistosta. 3.5 Asealan yrittäjänä toimiminen Ammattitaitovaatimukset

23 Tutkinnon osan ammattitaitovaatimukset ovat: osaa o määritellä mahdollisuutensa ja valmiutensa toimia asealalla yrittäjänä o hinnoitella tuotteensa ja palvelunsa. AT 19 Ammattitaitovaatimukset osaa määritellä mahdollisuutensa ja valmiutensa toimia asealalla yrittäjänä. Arvioinnin kohteet Oman ammattitaidon ja omien yrittäjävalmiuksien arvioiminen Liikeidean määrittäminen Arvioinnin kriteerit tarkastelee ja kuvaa realistisesti ja kriittisesti omat ominaisuutensa ja elämäntilanteensa yrittäjänä toimimisen kannalta arvioi yrittäjänä toimimiseen liittyvät henkilökohtaiset hyödyt ja riskit arvioi oman ammatillisen osaamisensa riittävyyttä asiantuntijoiden näkemyksiä hyödyntäen arvioi osaamistaan asealalla, kilpailutilanteissa ja sidosryhmissä kirjaa itselleen, niitä eri elämän alojen yhteyksiä, joiden kanssa voi verkostoitua yritystoiminnassaan arvioi asiantuntijoiden näkemysten avulla verkoston hyödyntämismahdollisuudet ja riskit oman yritystoiminnan kannalta. selvittää yritystoimintansa pohjaksi asealan yrittäjänä toimimisen vastuut ja velvoitteet tutustuu asealan yrittämistä säätelevään lainsäädäntöön kartoittaa mahdolliset asiakkaat ja heidän tarpeensa nyt ja lähitulevaisuudessa valitsee perustellusti kohderyhmät omille tuotteille ja palveluille kartoittaa yrityksen tuotteet ja palvelut nyt ja lähitulevaisuudessa tuotteistaa omat tuotteensa ja palvelunsa itsenäisesti tai yhteistyössä alan asiantuntijoiden kanssa kuvailee, miten organisoi yritystoimintansa määrittelee yritystoimintansa tarvitsemat fyysiset, taloudelliset ja henkiset resurssit

24 AT 20 Liiketoimintasuunnitelman laatiminen asettaen ne tärkeysjärjestykseen laatii täsmennetyn liikeidean omalle yritystoiminnalleen tekemiensä arvioiden ja valintojen mukaisesti. ottaa huomioon asealan ja muun voimassa olevan lainsäädännön sekä muiden määräysten ja ohjeiden asettamat vaatimukset omalle yritystoiminnalleen etsii tietoa alan tulevaisuuden näkymistä ja alan kehittymisestä seuraa ampuma-ase ja metsästyslain muutoksia analysoi lakimuutosten vaikutuksia toimialan kehittymiseen ja markkinoihin analysoi etsimäänsä tietoa itse ja yhdessä yritystoiminnan asiantuntijoiden kanssa vertailee mahdollisia eri yritysmuotoja riskeineen, vastuineen ja velvoitteineen valitsee laatimansa liikeidean kannalta perustellusti sopivimman liiketoimintamallin kuvaa valitsemansa asiakasryhmät ja markkinointikanavat tuotteistaa omat tuotteensa ja palvelunsa suhteessa valitsemiinsa asiakasryhmiin ja markkinointikanaviin kuvailee kunkin tuotteen tai palvelun osalta, minkä asiakkaan ongelman se ratkaisee visualisoi kuvin ja sanoin tavoittelemaansa yritys- ja tuote- tai palveluimagoa laatii yritykselleen realistisen rahoitussuunnitelman laatii liiketoiminnalleen realistisen tulosbudjetin analysoi mahdollisen yrityksensä toiminnan taloudellista elinkelpoisuutta yhdessä yritystoiminnan asiantuntijoiden kanssa kuvaa yrityksen taloushallinnon järjestämisen laatii kartoitusten ja analyysien pohjalta kirjallisen liiketoimintasuunnitelman tai kehittää jo laadittua liiketoimintasuunnitelmaa arvioi ja pohtii liiketoimintasuunnitelmansa

25 AT 21 toteutumismahdollisuuksia. osaa hinnoitella tuotteensa ja palvelunsa. Tuotteiden ja palveluiden hinnoitteleminen arvioi tuotteen tai palvelun määrän vuotta, kuukautta ja viikkoa kohti käyttää tuotteen hinnoittelussa oikeaa ALV- verokantaa liittää hintalaskelmaan materiaali- ja tarvikeostojen hinnan ottaa hinnoittelulaskelmassa huomioon työkustannukset ja ulkopuoliset palvelut hinnoittelee tuotteen tai palvelun katteellisesti ottaa huomioon myyntikanavan vaikutukset kuluttajahintaan hinnoittelee tuotteita tai palveluita myös markkinalähtöiset tekijät huomioiden. Kannattavuuden arvioiminen laatii yritykselleen karkean tulosennusteen hankkii asiantuntijapalveluita mm. kirjanpito- ja verokysymysten ratkaisemiseen tulkitsee yrityksen tilinpäätöstä pääomien, varallisuuden, maksukyvyn ja tuloksen suhteen pohtii taloudellisen toiminnan kehittämismahdollisuuksia tarvittaessa yhteistyössä asiantuntijoiden kanssa. Ammattitaidon osoittamistavat osoittaa ammattitaitonsa laatimalla tai kehittämällä yhdessä eri alojen asiantuntijoiden kanssa yrityksen liikeideaa ja liiketoimintasuunnitelmaa. Tutkintotilaisuuden työtehtäviä voi olla esimerkiksi liikeidean ja liiketoimintasuunnitelman laatiminen tai kehittäminen, yrityksen tuotteiden ja palveluiden täsmentäminen ja hinnoitteleminen, myynnin toimintojen kehittäminen ja yrityksen työhyvinvointia ylläpitävien toimintojen kehittäminen. voi täydentää osaamisensa osoittamista tutkintosuorituksen aikana syntyneillä dokumenteilla. Dokumentteja voivat olla kirjallinen liikeidea ja liiketoimintasuunnitelma, myynnin suunnittelun, toteutuksen ja toteuman dokumentit. Dokumentteja voivat olla myös tuotteiden ja palveluiden hinnoitteludokumentit ja työhyvinvoinnin kehittämisen suunnittelu ja toteutusdokumentit.

26 AT Työssä oppimisen ohjaaminen Ammattitaitovaatimukset Tutkinnon osan ammattitaitovaatimukset ovat: osaa suunnitella ja toteuttaa työssäoppimisprosessin osaa suunnitella ja toteuttaa työssä oppimisprosessin. Arvioinnin kohteet Arvioinnin kriteerit Työtehtävän vaatiman osaamisen tunnistaminen Nykyisen osaamisen ja oppimistarpeen tunnistaminen Työssä oppimisprosessien organisointi selvittää toiselle työntekijälle työkokonaisuuden ja sen yhteydet muuhun työpaikan kokonaisuuteen selvittää oppijalle työtehtävässä tarvittavan osaamisen kertoo oppijalle työtehtävän ja siihen liittyvän osaamisen kehittymisen suuntaviivoja lähitulevaisuudessa. arvioi oppijan ammatillista osaamista ja kehittymistarpeita suhteessa työtehtäviin ja yrityksen toimintaan keskustelee oppijan kanssa hänen ammatillisesta osaamisestaan ja näkemyksestään kehittymistarpeista. suunnittelee oppijan ammatillista kasvua tukevan oppimisprosessin ja siihen liittyvät työtehtävät sopii työssä oppimiseen liittyvästä yhteistyöstä ja organisoinnista, vastuista ja velvollisuuksista yhteistyötahojen kanssa valitsee oppijalle sopivia työssä oppimisen muotoja yhdessä hänen kanssaan tekee konkreettisen, toteutettavissa olevan oppimissuunnitelman opastaa toisia perehdyttäjiä ja työnopastajia erilaisten oppimistilanteiden suunnittelussa tiedottaa organisaatiossaan työssä oppimiseen liittyvistä järjestelyistä ja toimenpiteistä toimii vuorovaikutuksessa oman työpaikkansa esimiesten ja toisten työssä oppimisen ohjaajien kanssa.

27 AT 23 Työssä oppimiseen liittyvän lainsäädännön hallitseminen Työssä oppimisen ohjaajana toimiminen Työssä oppimisen arviointi Oman työn ja toiminnan laadun kehittäminen noudattaa työssä oppimiseen liittyvää, esim. ammatillista koulutusta ja työsuojelua koskevaa lainsäädäntöä opastaa oppijan perehdyttäjiä ja työnopastajia noudattamaan em. lainsäädäntöä noudattaa työnantajaa ja työntekijöitä koskevaa lainsäädäntöä. opastaa ja kouluttaa perehdyttäjiä ja työnopastajia erilaisten oppimistilanteiden suunnittelussa sekä opetusmenetelmien valinnassa käyttää ohjauksellisia menetelmiä työssä oppimisen tukena luo ohjaustilanteisiin myönteisen ja luottamuksellisen ilmapiirin myös hankaliksi koetuissa oppimistilanteissa ottaa ohjauksessa huomioon oppijoiden erilaisuuden ja heidän erilaiset oppimistyylinsä. arvioi yhdessä oppijan esimiehen kanssa oppijan osaamista laadullisin, työn luonteeseen sopivin menetelmin laatii joustavan ja toteuttamiskelpoisen suunnitelman osaamisen jatkokehittämistä varten kiittää oppijaa edistymisestä ja kannustaa jatkuvaan oppimiseen. arvioi realistisesti ohjaus- ja kouluttamisosaamistaan ja kantaa vastuuta taitojensa ylläpitämisestä ja kehittämisestä toimii työlainsäädännön ja alan työehtosopimuksen mukaisesti seuraa aktiivisesti omien toimintaprosessiensa laatua ja ryhtyy tarvittaviin toimenpiteisiin ottaa avoimesti ja arvioiden vastaan saamaansa palautetta työssä oppimisen ohjaajana toimimisestaan käyttää erilaisia lähteitä hankkiakseen monipuolista työssä oppimiseen liittyvää tietoa

28 soveltaa ja muokata hankkimaansa tietoa ja välittää sitä eri sidosryhmien käyttöön. AT 24 Ammattitaidon osoittamistavat osoittaa osaamisensa toimiessaan työssä oppimisen ohjaajana omassa työyksikössään tai yrityksessään. Tutkinnon osan tutkintotilaisuudet ovat laajoja toiminnallisia kokonaisuuksia, joissa tutkinnon suorittaja osoittaa ammattitaitonsa. Asiantuntijat arvioivat hänen toimintansa suhteessa tutkinnon osan ammattitaitovaatimuksiin sekä arvioinnin kohteisiin ja kriteereihin ottaen huomioon tutkinnon suorittajalle laadittuun tutkinnon suorittamista koskevan suunnitelman. Arvioinnit kirjataan arviointilomakkeille. voi mahdollisesti täydentää tutkintosuorituksiaan työssä oppimisen ohjaukseen liittyvillä, sen aikana itse tuottamillaan perustelluilla muilla dokumenteilla, esimerkiksi työssä oppimiseen liittyvällä aineistolla, koulutussuunnitelmilla tai oppimisen arviointiin liittyvällä aineistolla. Kolmikantaiselle arvioijaryhmälle annettava arviointiaineisto muodostuu tutkintotilaisuuksien kirjallisista arvioista sekä arvioiduista täydentävistä dokumenteista. 3.7 Tutkinnon osa perus-, ammatti- tai erikoisammattitutkinnosta Aseseppäkisällin ammattitutkintoon voidaan sisällyttää perustellusti yksi valinnainen tutkinnon osa tästä tutkinnosta tai jostain muusta perus-, ammatti- tai erikoisammattitutkinnosta. Koulutuksen järjestäjällä tulee olla voimassa oleva ko. näyttötutkinnon järjestämissopimus, tai koulutuksen järjestäjä voi ostaa näyttötutkintotilaisuudet sellaiselta tutkinnon järjestäjältä, jolla on näyttötutkinnon järjestämissopimus ko. tutkintoon. Todistuksen kyseisen osan suorittamisesta antaa aina ko. perus-, ammatti- tai erikoisammattitutkinnosta vastaava tutkintotoimikunta. Käsi- ja taideteollisuusalan tutkintotoimikunta hyväksyy kyseisen tutkinnon osan osaksi aseseppäkisällin ammattitutkintoa todistuksen perusteella.