Kirkkonummen kunta Kokouskutsu 1 (25) Suomenkielinen varhaiskasvatus- ja opetusjaosto

Transkriptio

1 Kirkkonummen kunta Kokouskutsu 1 (25) Aika , klo 18:00 Paikka Kokoushuone Ervast Käsiteltävät asiat 18 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 19 Pöytäkirjan tarkastus 20 Palvelusetelin käyttöönotto varhaiskasvatuksessa 21 Vuoden 2017 talousarvioon liittyvät käyttösuunnitelmat, katsaukset ja osavuosikatsaukset(ed. dno 838/2016)/ suomenkielisen varhaiskasvatusja opetusjaoston vuoden 2017 talousarvioon liittyvä ytoinen osavuosikatsaus 22 Kirkkonummen suomenkielisen perusopetuksen oppilaaksioton perusteet_ lähikoulun osoittaminen ja hakumenettely toissijaiseen kouluun alkaen 23 Valtakunnallisen kouluterveyskyselyn tulokset Kirkkonummella 24 Suomenkielisen opetustoimen valtion erityisavustuksia saaneet käynnissä olevat hankkeet 25 Nissnikun koulun peruskorjaus ja laajennus

2 Kirkkonummen kunta Kokouskutsu 2 (25) Osallistujat Erkki Majanen, puheenjohtaja Pekka Sinisalo, 1. varapuheenjohtaja Pia Kärkkäinen, sihteeri Anna Kylmänen Johanna Fleming Nina Serow Susan Honka Vesa Tarkkanen Ari Harinen Timo Haapaniemi Ulf Kjerin Anders Adlercreutz Minna Hakapää Raija Vahasalo Hannele Kujala, Sivistystoimenjohtaja Anu Vesiluoma, varhaiskasvatuksen johtaja Leila Kurki, opetustoimen johtaja

3 Kirkkonummen kunta Kokouskutsu 3 (25) 18 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus

4 Kirkkonummen kunta Kokouskutsu 4 (25) 19 Pöytäkirjan tarkastus

5 Kirkkonummen kunta Kokouskutsu 5 (25) 20 Palvelusetelin käyttöönotto varhaiskasvatuksessa KIRDno Valmistelija / lisätiedot: Anu Vesiluoma anu.vesiluoma@kirkkonummi.fi varhaiskasvatuksen johtaja Liitteet 1 SVOJ liite - PALVELUSETELI ENNAKKO-ARVIOINTI.docx Edellisen kunnanvaltuuston tahtotila yksityisen varhaiskasvatuksen osuudeksi koko varhaiskasvatuksen palvelutuotannosta oli % tuotetuista hoitopaikoista kunnallisen varhaiskasvatuksen osuus oli 78 %, yksityisen hoidon tuella tuotettujen hoitopaikkojen osuus 21 % (suomi 20 %, ruotsi 23 %) ja ostopalvelupaikkojen osuus on 1 % (18 hp Veikkolassa). Yksityisen palvelutuotannon lisääminen edellyttää ensinnäkin huoltajien halukkuutta hakeutua yksityisiin yksiköihin ja toisaalta yksityiseltä palveluntuottajalta vähintään kunnallisen varhaiskasvatuksen tasoista palvelua. Yksityisen palvelutuotannon lisäämiseksi ei löydy kovinkaan paljon vaihtoehtoja, koska palvelumuodon ja tuottajan valinta on asiakkaalla. Yksityisen hoidon tuen kuntalisän korottaminen ei takaa asiakasmaksujen alentamista, joka monesti on suurin syy kunnallisen varhaiskasvatuspaikan valintaan. Alle kouluikäisten lasten huoltajilla on oikeus valita kunnallisen varhaiskasvatuksen vaihtoehtona yksityinen varhaiskasvatus. Yksityinen varhaiskasvatus on kunnan ohjaamaa ja valvomaa palvelua ja sitä ohjaavat samat periaatteet ja tavoitteet kuin kunnallista varhaiskasvatusta. Kirkkonummella oman palvelutuotannon vaihtoehtoina ovat tällä hetkellä yksityisen hoidon tuella tuotetut palvelut sekä kilpailutettu ostopalvelu vain ruuhkahuippujen tasaamiseksi (Kunta- ja palvelustrategia). Palveluseteli (laki sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelistä (569/2009) on yksi keino lisätä asiakkaiden valinnanvapautta, monipuolistaa palvelutuotantoa ja edistää kunnan ja yksityisten palveluntuottajien yhteistyötä. Perheiden näkökulmasta palveluseteli turvaa sosiaalista oikeudenmukaisuutta mahdollistaessaan yksityiset varhaiskasvatuspalvelut kuntalaisten käytettäväksi tulotasosta riippumatta. Palvelutuottajien osalta perheiden valintamahdollisuus lisää kilpailua varhaiskasvatuksen laadun suhteen. Koska 0-6-vuotiaiden lasten määrä kunnassa on hyväksytyn väestöprojektion mukaan laskeva vuoteen 2027 asti, tarkoittaa yksityisen palvelutuotannon lisääminen kunnallisen tuotannon vähentämistä. Toisaalta, mikäli lasten varhaiskasvatuksen käyttöaste nousee nykyisestä 69 %:sta (suomi + ruotsi yht.) esim. huoltajien lisääntyvän työssäolon vuoksi, ei kunnallista tuotantoa tarvitse sopeuttaa niin paljon, kuin pelkkä yksityisen tuotannon nostaminen

6 Kirkkonummen kunta Kokouskutsu 6 (25) edellyttäisi. Myös tulevat hallituksen päätökset perhevapaiden uudistuksista tulevat vaikuttamaan hoitopaikkojen käyttöön. Valmistelu Tulosidonnaisen palvelusetelin käyttöönottoa on valmisteltu kunnallisen varhaiskasvatuksen rinnalle otettavaksi vaihtoehdoksi täydentämään jo olemassa olevaa palveluvalikkoa. Tulosidonnainen palveluseteli antaa useammille perheille mahdollisuuden päästä yksityisesti järjestetyn varhaiskasvatuksen piiriin samalla asiakasmaksulla kuin kunnallisessa varhaiskasvatuksessa. Valmistelussa on osallistettu yksityisiä palveluntuottajia niin, että palveluntuottajat ovat yhdessä kunnan kanssa avanneet palvelusetelimallia ja keskustelleet palvelusetelistä palveluntuottajan näkökulmasta. Varhaiskasvatuslaki Kunnan on huolehdittava lasten varhaiskasvatuksen järjestämisestä asukkailleen sisällöltään sellaisena ja siinä laajuudessa kuin varhaiskasvatuslaissa ( /909) säädetään. Kunta voi järjestää lasten varhaiskasvatuksen alaan kuuluvat tehtävät hoitamalla toiminnan itse, sopimuksin yhdessä muun kunnan tai muiden kuntien kanssa, olemalla jäsenenä toimintaa hoitavassa kuntayhtymässä, hankkimalla palveluja valtiolta, toiselta kunnalta, kuntayhtymältä tai muulta julkiselta taikka yksityiseltä palvelujen tuottajalta tai antamalla palvelunkäyttäjälle sosiaalija terveydenhuollon palvelusetelistä annetun lain (569/2009) mukaisen palvelusetelin. Hankittaessa palveluja yksityiseltä palvelujen tuottajalta kunnan tai kuntayhtymän on varmistuttava siitä, että hankittavat palvelut vastaavat sitä tasoa, jota edellytetään vastaavalta kunnalliselta toiminnalta. Palveluseteli Tulosidonnaisen palvelusetelin kautta hankittava päiväkotipaikka on kunnalle edullisempi vaihtoehto kuin kunnan omassa päiväkodissa tuotettu hoitopaikka. Tulosidonnainen palveluseteli parantaa palvelujen saatavuutta perheiden tulotasosta riippumatta. Kunnan näkökulmasta palvelusetelin käyttöönotto vähentää painetta tuleviin päiväkoti-investointeihin. Mitä palvelusetelin käyttöönotto varhaiskasvatuksessa edellyttää Ennen palvelusetelin käyttöönottoa kunnan on määriteltävä tarvittavat taksat ja laadittava palvelusetelin käytöstä sääntökirja. Palvelusetelilaissa säädetään kunnan tehtäväksi määrätä palvelusetelin arvo siten, että se on asiakkaan kannalta kohtuullinen. Kohtuullisuutta arvioitaessa on otettava huomioon kustannukset, jotka aiheutuvat kunnalle vastaavan palvelun tuottamisesta kunnan omana tuotantona tai hankkimisesta ostopalveluna sekä asiakkaan maksettavaksi jäävä arvoitu omavastuuosuus. Kunta voi vaikuttaa palvelun hintaan määrittelemällä hintakaton tai antaa hinnan muodostua markkinoiden kysynnän ja tarjonnan ehdoilla. Hintakatto

7 Kirkkonummen kunta Kokouskutsu 7 (25) on kunnan asettama yläraja sille, minkä hinnan palvelun tuottaja voi periä palvelusta. Hintakaton asettaminen on tarkoituksenmukaista silloin, kun halutaan turvata palvelujen saatavuus perheille tulotasosta riippumatta. Palvelusetelin suuruus Palvelusetelin suuruutta määriteltäessä, huomioidaan lapsen iän ja hoidon tarpeen mukainen kerroin. Ikäkerroin määrittelee alle 3-vuotiaiden, 3-5- vuotiaiden ja esiopetusikäisten setelin suuruuden. Useimmissa Kuuma kunnissa 3 5v lapsen kerroin on 1, alle 3-vuotiaan kerroin on 1,55 ja esiopetuskerroin 0,46. Hoidon tarpeen mukaisessa kertoimessa eri tuntimäärien mukaiset kertoimet (esim. kokoaikainen varhaiskasvatus, osa-aikainen: enintään 20h/vko ja 20-34h/ vko, esiopetukseen liittyvä varhaiskasvatus (yli 20h) ja varhaiserityiskasvatus. Palvelusetelin sääntökirja Palvelusetelin sääntökirjassa kunta asettaa toiminta- ja menettelytapaohjeet palvelusetelitapahtuman eri osapuolille. Sääntökirja ei ole sopimus kunnan ja palvelutuottajan välillä. Sopimussuhde syntyy setelitapahtumassa asiakkaan ja palveluntuottajan välille. Sääntökirjasta löytyvät lakisääteiset ja kunnan itse asettamat kriteerit palvelutuottajien valitsemiselle. Palveluntuottajan on sitouduttava noudattamaan sääntökirjan ohjeita. Kunta valvoo lakisääteisenä valvontaviranomaisena sääntökirjan noudattamista. Mikäli palveluntuottaja ei noudata sääntökirjaa hänet voidaan poistaa palvelusetelitoimijoiden joukosta. Palvelusetelisääntökirjassa on myös ohjeet asiakkaille palvelusetelin hakemiseksi, yhteystiedot kuntaan ja palvelusetelitoiminnasta aiheutuvat maksukäytännöt palveluntuottajalle. Kirkkonummen sääntökirjaa valmistellaan Sitran malliohjeen mukaisesti ja valmistelussa kuullaan myös yksityisiä palveluntuottajia. Sääntökirja tuodaan lautakuntaan päätettäväksi kevään 2018 aikana. Suomenkielisen n ratkaisuvalta Varhaiskasvatuksen toimintavalikon uusista toimintamuodoista molempia kieliryhmiä koskien päättää sivistys- ja vapaa-aikalautakunta (Kirkkonummen kunnan hallintosääntö 61 ). Kielen mukaiset t päättävät kukin oman kieliryhmänsä toiminnan määrärahoista (Kirkkonummen kunnan hallintosääntö 64 ). Kirkkonummen sivistyspalvelut esittää käyttöön otettavaksi yksityisen päiväkotihoidon tulosidonnaisen palvelusetelin Tämän hetkisen arvion mukaan yksityisen hoidon tuen määrärahasta n % käytettäisiin palveluseteliin.

8 Kirkkonummen kunta Kokouskutsu 8 (25) Valmistelija: suunnittelija Tarja Kotamäki, etunimi.sukunimi(at)kirkkonummi.fi, p Ehdotus Esittelijä: Hannele Kujala, Sivistystoimenjohtaja päättää, että 1 varhaiskasvatuksen palveluvalikkoon lisätään palveluseteli alkaen. 2 palveluseteli on tulosidonnainen ja sille asetetaan hintakatto. 3 palvelusetelin hinnat ja toimintaa ohjaavasta sääntökirjasta päätetään kevään 2018 aikana.

9 Kirkkonummen kunta Kokouskutsu 9 (25) 21 Vuoden 2017 talousarvioon liittyvät käyttösuunnitelmat, katsaukset ja osavuosikatsaukset(ed. dno 838/2016)/ suomenkielisen varhaiskasvatus- ja opetusjaoston vuoden 2017 talousarvioon liittyvä ytoinen osavuosikatsaus KIRDno Valmistelija / lisätiedot: Ari Hasu ari.hasu@kirkkonummi.fi talouspäällikkö Liitteet 1 SVOJ talousarvion toteumatiedot pdf 2 SVOJ vuoden 2017 talousarvioon liittyvä toinen osaavuosikatsaus.pdf Kunnanhallitus on vuoden 2017 talousarvion täytäntöönpanoa koskevassa ohjeessaan päättänyt talousarviota koskevasta raportoinnista. Talousarvion täytäntöönpanoa koskevan ohjeen mukaan talousarvion toteutumista seurataan raportoinnilla, joka toteutetaan kunta-, toimielin- ja tehtävätasolla. Raportoinnissa seurataan taloudellisen tuloksen, tavoitteiden ja tunnuslukujen toteutumista. Kuntatason raportoinnista vastaa kunnanhallitus, joka laatii toimielimien raporttien perusteella kunnanvaltuustolle osavuosikatsauksen ja sekä tilinpäätökseen kuuluvan toimintakertomuksen. Osavuosikatsaus laaditaan tehtävätasolla, ja siinä esitetään mm. seuraavat tiedot: Käyttötalousosan toteutuminen - toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen - määrärahojen ja tuloarvioiden toteutuminen - suoritteet/ tunnusluvut. Talousarviossa määritelty käyttötalousosan sitovuustaso valtuustoon nähden on kunkin toimielimen tehtävien yhteenlaskettu toimintakate (toimintatulojen ja -menojen erotus). Henkilöstömäärärahojen laskennallinen käyttöprosentti tilanteessa on 68,6 % ja muiden määrärahojen sekä tuloarvioiden 66,7%. Jaoston vastuulle kuuluvat vuoden 2017 käyttösuunnitelmassa suomenkielistä varhaiskasvatusta ja opetustointa koskevat palvelut. Jaoston toteutunut henkilöstömäärärahojen käyttöaste elokuun lopussa oli 66,3 %, muiden määrärahojen 65,6 %. Tulojen kertymäaste elokuun lopussa oli 78,5 %, ja toimintakatteen toteuma-aste 65,90 %.

10 Kirkkonummen kunta Kokouskutsu 10 (25) Kunnanhallitukselle menevä osavuosikatsaus on esitetty liitteellä / vuoden 2017 talousarvioon liittyvä toinen osavuosikatsaus. Talousarvion yksityiskohtaisemmat toteumavertailut (käyttötalousosa sekä investointiosa) on esitetty liitteessä varhaiskasvatus- ja opetusjaosto/ Talousarvion toteumatiedot Ehdotus Esittelijä: Hannele Kujala, Sivistystoimenjohtaja Sivistystoimenjohtaja: suomenkielinen päättää 1 antaa liitteen / vuoden 2017 talousarvioon liittyvä toinen osavuosikatsaus mukaisen osavuosikatsauksen kunnanhallitukselle ja edelleen valtuustolle, 2 merkitsee tiedoksi talousarvion toteumatiedot liitteen / Talousarvion toteumatiedot mukaisina. Tiedoksi kh

11 Kirkkonummen kunta Kokouskutsu 11 (25) 22 Kirkkonummen suomenkielisen perusopetuksen oppilaaksioton perusteet_ lähikoulun osoittaminen ja hakumenettely toissijaiseen kouluun alkaen KIRDno Valmistelija / lisätiedot: Leila Kurki leila.kurki@kirkkonummi.fi opetustoimen johtaja Kunta on perusopetuslain 4 mukaisesti velvollinen järjestämään sen alueella asuville oppivelvollisuusikäisille perusopetusta sekä oppivelvollisuuden alkamista edeltävänä vuonna esiopetusta. Kirkkonummen Hallintosäännön 8. luvun 64 :n 2. mom. 5. kohdan mukaan päättää oppilaaksioton periaatteista perusopetuksessa. Koska Kirkkonummen hallintosääntö ei tunne enää oppilaaksiottoalueita, tulee mukaisesti hyväksytyt periaatteet päivittää hallintosäännön mukaisiksi. Koska suomenkielisessä perusopetuksessa oppilasmäärä on kasvanut vuosittain, osa kouluista on ajautunut tilanteeseen, jossa kaikkia oppilaita ei nykyperiaatteiden mukaisesti pystytä ottamaan vastaan omaan lähikouluunsa. Tavoitteena on tasata koulujen oppilasmääriä niin, että kouluihin saadaan muodostettua mahdollisimman tasasuuruisia opetusryhmiä, ja mahdollistaa kunnan eri alueiden oppilaille koulupaikka asuinalueen kouluista. Oppilaaksiotto Voimassa oleva lainsäädäntö antaa opetuksen järjestäjille mahdollisuuden itse päättää kouluverkkonsa laajuudesta ja muodosta tietyin reunaehdoin, jotka liittyvät mm. koulukuljetuksiin ja kuljetusten odotusaikoihin. Oppilaaksiotto jaetaan Kirkkonummen kunnan osajakoon suhteutettuna kolmeen alueeseen seuraavasti: Masala (osajaon itäinen alue), Keskusta (osajaon keskinen ja eteläinen alue) ja Veikkola (osajaon pohjoinen alue). Kullakin alueella toimii yksi 1 9 vuosiluokkien yhtenäiskoulu, joka toimii yhteistyössä alueella muiden 1 6 vuosiluokista muodostuvien ns. syöttökoulujen kanssa. Kirkkoharjun, Veikkolan ja Nissnikun koulut ovat kunnan linjausten mukaisesti vuosiluokista 1 9 muodostuvia yhtenäiskouluja. Oppilaaksiottoperiaatteiden lähtökohtana on, että oppilaaksiotto määräytyy kullakin kolmella alueella sijaitsevien koulujen yhteisenä kokonaisuutena. Jos opetuksessa noudatetaan opetussuunnitelmaa, jossa painotetaan yhtä tai useampaa oppiainetta, voidaan oppilaita otettaessa käyttää oppilaan taipumuksia edellä tarkoitettuun opetukseen osoittavaa koetta. Valintaperusteista ja -kokeesta tulee ilmoittaa etukäteen.

12 Kirkkonummen kunta Kokouskutsu 12 (25) Kirkkonummen suomenkielisessä opetustoimessa on tarjolla painotettua opetusta Kirkkoharjun koulussa musiikissa ja luonnontieteissä. Kielikylpyopetusta annetaan luokkien osalta Gesterbyn koulussa ja luokkien osalta Kirkkoharjun koulussa. Virtuaaliopetuksen painotusta toteutetaan Nissnikun koulussa. Näiden luokkien oppilaaksiottoperiaatteet on erikseen vahvistettu lautakunnan päätöksellä. Lähikoulun osoittaminen Perusopetuslain 6 :n 2. momentin nojalla kunta osoittaa oppivelvolliselle lähikoulun, jossa perusopetuslain mukaisesti annetaan opetusta sellaisella oppilaan omalla kielellä, jolla kunta on velvollinen opetusta järjestämään. Perusopetuslain 6 1. momentti edellyttää, että opetus tulee kunnassa järjestää siten, että oppilaiden matkat ovat asutuksen, koulujen ja muiden opetuksen järjestämispaikkojen sijainti sekä liikenneyhteydet huomioon ottaen mahdollisimman turvallisia ja lyhyitä. Laki ei edellytä, että lähikouluksi olisi osoitettava maantieteellisesti lähin koulu. Myös muu asianomaisen lainkohdan asettamat edellytykset täyttävä koulu voidaan osoittaa lähikouluksi. Kunta voi myös perustellusta opetuksen järjestämiseen liittyvästä syystä opetuskieltä muuttamatta vaihtaa opetuksen järjestämispaikkaa. Sivistyspalvelukeskus tiedottaa vuosittain oppivelvollisuusikään tulevien ikäluokan lasten huoltajille oppivelvollisuuden alkamisesta. Samassa yhteydessä kerrotaan lähikoulupaikan määräytymisestä ja kouluun ilmoittautumisesta. Oppilaan lähikoulu määräytyy kouluun ilmoittautumisajankohtana voimassaolevan väestörekisteriin merkityn oppilaan asuinosoitteen perusteella. Lähikoulu osoitetaan kunnanosajaon mukaisesti kuhunkin kouluun Keskustan, Masalan tai Veikkolan alueella. Karttapalvelu lähikouluista löytyy Kirkkonummen kunnan www-sivuilta, Karttapalvelun kautta osoitetaan, minkä koulun lähikoulualueelle oppilaan asuinosoite sijoittuu. Mikäli karttapalvelun osoittaman lähikoulun opetusryhmät ovat täysiä, osoitetaan lähikouluksi kunnanosajaon mukaiselta alueelta jokin toinen koulu, jonne oppilaspaikka voidaan osoittaa aiheuttamatta uuden opetusryhmän perustamistarvetta. Jos oppilas tarvitsee sellaista erityistä tukea tai erityisen tuen opetusryhmää, joka edellyttää poikkeamista lähikoulun määräämisestä asuinosoitteen perusteella, voidaan lähikoulu määrätä oppilaan tarvitseman erityisen tuen perusteella. Tämä lähikoulun osoittaminen valmistellaan moniammatillisessa yhteistyöryhmässä, asiantuntijalausuntoihin perustuen ja hyvässä yhteistyössä huoltajan kanssa. Erityistä tukea tarvitsevan oppilaan lähikoulun osoittamista koskevan päätöksen tuen tarpeen perusteella tekee opetustoimen johtaja (hallintosääntö 8. luku 70 1 mom. 10. kohta). Lähikoulun osoittamisessa huomioidaan päätetyt koulumatkaan liittyvät periaatteet: Oppilaan koulumatka on mahdollisimman turvallinen ja lyhyt.

13 Kirkkonummen kunta Kokouskutsu 13 (25) a. Oppilaat, joilla on vain yksi koulu mahdollisimman turvallisen ja lyhyen matkan päässä kotoa. b. Oppilaiden koulumatkat ovat olosuhteet huomioon ottaen mahdollisimman turvallisia ja lyhyitä. c. Oppilaan lähikouluksi ei osoiteta koulua, jonne kunnan tulee järjestää koulukuljetus, jos oppilaalle voidaan osoittaa sellainen kunnanosajaon mukaisen alueen lähempänä sijaitseva koulu, johon ei synny kuljetuksen järjestämisvelvoitetta. d. Mikäli lähikouluksi ositetaan koulu, johon kunnan tulee järjestää koulukuljetus, osoitetaan kouluksi ensisijaisesti koulu, johon kuljetus voidaan järjestää julkista joukkoliikennettä käyttäen. Hakumenettely toissijaiseen kouluun Perusopetuslain 28 :n mukaan oppivelvollinen voi pyrkiä oppilaaksi myös muuhun kuin kunnan hänelle osoittamaan lähikouluun. Mikäli huoltaja ei halua lastaan kunnan osoittamaan lähikouluun, voi lapselle hakea koulupaikkaa toisesta koulusta. Kuhunkin kouluun voidaan ottaa toissijaisia hakijoita vain, mikäli koulussa on vapaita oppilaspaikkoja sen jälkeen, kun alueen oppilaille on osoitettu lähikoulupaikat. Kunta voi aina päättää, että sen järjestämään opetukseen otetaan ensisijaisesti kunnassa asuvia lapsia. Mainittuihin kouluihin on ensisijaisesti oikeus päästä niillä oppilailla, joiden lähikouluksi asianomainen koulu on määrätty. Jos koulussa on tilaa, rehtori voi ottaa oppilaan siihen kouluun, johon huoltajat ovat hakeneet paikkaa lapselleen (ns. toissijainen oppilaaksiotto). Toissijaiseen kouluun hakeutumisen kautta oppilaspaikan saaneiden oppilaiden huoltajat vastaavat itse oppilaan kuljettamisesta ja saattamisesta aiheutuvista kustannuksista. Oppilaaksiotto Oppilaan ilmoittauduttua kouluun rehtori tekee oppilaaksiottopäätöksen. Rehtori voi ns. toissijaisen haun kautta ottaa oppilaita mahdollisesti vapaaksi jääneille paikoille, mutta luokan koko ei saa tällöin vuosiluokilla ylittää 25 oppilasta ja vuosiluokilla 32 oppilasta, eikä toissijainen oppilaaksiotto saa aiheuttaa uuden opetusryhmän perustamistarvetta. Rehtorin on myös päätöstä tehdessään otettava huomioon ryhmään tulevien tehostettua ja/ tai erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden määrä, joka voi osaltaan vaikuttaa alentavasti tulevan opetusryhmän kokoon. Kullakin kunnanosajakoalueella Kirkkonummella vakituisesti asuvalle oppilaalle oppilaaksiottopäätökset tehdään seuraavassa tärkeysjärjestyksessä: 1. Oppilaat, jotka ilmoittautuvat omaan lähikouluunsa, joka on osoitettu oppilaan väestörekisteritietoihin merkityn voimassaolevan asuinosoitteen perusteella. 2. Oppilaan opintososiaalinen tilanne.

14 Kirkkonummen kunta Kokouskutsu 14 (25) Oppilas, jolla on terveydentilaan liittyvä tai muu erityinen syy. a. Edellyttää aina huoltajan asiasta esittämää terveydentilaan liittävää lääkärin lausuntoa ja muussa erityisessä opintososiaalisessa syyssä sosiaalitoimen asiantuntijalausuntoa. b. Syyn täytyy vaikuttaa suoranaisesti siihen, mikä/millainen koulu lapselle soveltuu. c. Muu erityinen opintososiaalinen syy on sellainen lapseen kiinteästi liittyvä seikka, joka estää tiettyyn kouluun menemisen. 3. Koulumatka Oppilaaksiotto ei saa aiheuttaa uuden perusopetusryhmän muodostumista. Oppilaan koulumatka on mahdollisimman turvallinen ja lyhyt. a. Ensin otetaan kouluun ne oppilaat, joilla on vain yksi koulu mahdollisimman turvallisen ja lyhyen matkan päässä kotoa. b. Sen jälkeen otetaan oppilaat kouluun siten, että oppilaiden koulumatkat ovat olosuhteet huomioon ottaen mahdollisimman turvallisia ja lyhyitä. c. Oppilaaksiottopäätöstä ei tehdä kouluun, jonne kunnan tulee järjestää koulukuljetus, jos kunnanosajaon mukaisella alueella sijaitsee lähempänä koulu, johon ei synny kuljetuksen järjestämisvelvoitetta. d. Mikäli oppilaaksiottopäätös tehdään kouluun, johon kunnan tulee järjestää koulukuljetus, osoitetaan kouluksi ensisijaisesti koulu, johon kuljetus voidaan järjestää julkista joukkoliikennettä käyttäen. Toissijaiseen kouluun hakeutumisen kautta oppilaspaikan saaneiden oppilaiden huoltajat vastaavat itse oppilaan kuljettamisesta ja saattamisesta aiheutuvista kustannuksista. 4. Sisaruusperiaate Oppilaaksiotto ei saa aiheuttaa uuden perusopetusryhmän muodostumista a. Oppilaan samassa osoitteessa asuva sisarus käy ao. koulua. b. Edellyttää, että sisarus on jo oppilaana tässä koulussa päätöksentekohetkellä c. Sisarusperustetta ei sovelleta, jos i. sisarus on erityisen tuen päätöksellä sijoitettu ao. kouluun. ii. sisarus on hakemuksesta toissijaisessa koulussa.

15 Kirkkonummen kunta Kokouskutsu 15 (25) iii. sisarus on valittu kouluun valintakokeen erityisten valintaperusteiden perusteella. iv. sisarus on päätöksentekohetkellä koulun ylimmällä vuosiluokalla Oppilaaksiottoa koskevat päätökset tehdään niiden vuosiluokkien ajaksi, joita asianomaisessa koulussa opetetaan. Mikäli Kirkkonummella vakituisesti asuva oppilas muuttaa Kirkkonummen sisällä toiselle mainituista kolmesta osajakoalueesta, hänellä on oikeus jatkaa opintojaan nykyisessä koulussa niiden vuosiluokkien ajan kuin oppilaaksiottopäätös on tehty edellyttäen, että huoltaja vastaa koulukuljetuksista ja saattamisesta aiheutuvista kustannuksista. Vuosiluokkien 7-9 oppilaspaikka (lähikoulu) määräytyy vastaavalla tavalla kuin lähikoulun osoittaminen vuosiluokille 1-6 kuhunkin yhtenäiskouluun Keskustan, Masalan tai Veikkolan alueella. Karttapalvelu vuosiluokkien 7-9 lähikouluista löytyy Kirkkonummen kunnan www-sivuilta, Karttapalvelun kautta osoitetaan, minkä koulun lähikoulualueelle oppilaan asuinosoite sijoittuu. Jos oppilas muuttaa vuosiluokkien 1-6 aikana Kirkkonummella toiselle kunnanosajaon mukaiselle alueelle, määräytyy hänen 7-9 vuosiluokkien koulu uuden asuinosoitteen perusteella. Muussa tapauksessa hänen on haettava oppilaspaikkaa oppilaaksiottoperiaatteiden mukaisesti. Heikkilän koulun 6. vuosiluokan oppilaat siirtyvät kunnanosajaon mukaisilta alueilta 7-9 luokkien perusopetukseen asuinosoitteen mukaisesti joko Kirkkoharjun tai Nissnikun kouluun. Yhtenäiskoulujen vuosiluokkien 7-9 oppilaaksi ottaminen perustuu pääsääntöisesti syöttäviin vuosiluokkien 1-6 kouluihin seuraavasti: Kirkkoharjun koulu Gesterbyn koulu Kantvikin koulu -> Kirkkoharjun koulu Laajakallion koulu Heikkilän koulu -> Kirkkoharjun ja Nissnikun koulut Nissnikun koulu Kartanonrannan koulu -> Nissnikun koulu Masalan koulu

16 Kirkkonummen kunta Kokouskutsu 16 (25) Veikkolan koulu -> Veikkolan koulu Vuorenmäen koulu Oppilaan muuttaessa pois Kirkkonummelta kesken lukuvuoden hänellä on oikeus käydä lukuvuoden loppuun siinä koulussa, jota hän muuttohetkellä käy edellyttäen, että huoltaja vastaa oppilaan kuljettamisesta ja saattamisesta aiheutuvista kustannuksista. Esiopetuksessa, maahanmuuttajien valmistavassa opetuksessa, eri oppiaineita painottavissa pääsykokeen tai muun lautakunnan hyväksymän valintakriteerin kautta muodostettavien opetusryhmien opetuksessa ja kielikylpyopetuksessa sekä otettaessa ja siirrettäessä oppilaita erityisen tuen ryhmiin sovelletaan näiden osalta erikseen päätettyjä oppilaaksiottoperiaatteita. Ehdotus Esittelijä: Hannele Kujala, Sivistystoimenjohtaja päättää 1. hyväksyä edellä esitetyt Kirkkonummen kunnan suomenkielisen perusopetuksen periaatteet lähikoulun osoittamiseksi voimaan tuleviksi alkaen 2. että kouluihin on ensisijaisesti oikeus päästä niillä oppilailla, joiden lähikouluksi asianomainen koulu on määrätty ja oppilaspaikat varataan ensisijaisesti kunnan omille oppilaille 3. hyväksyä edellä esitetyt Kirkkonummen kunnan suomenkielisen perusopetuksen toissijaiseen kouluun hakemisen oppilaaksiottoperiaatteet voimaan tuleviksi alkaen.

17 Kirkkonummen kunta Kokouskutsu 17 (25) 23 Valtakunnallisen kouluterveyskyselyn tulokset Kirkkonummella KIRDno Valmistelija / lisätiedot: Leila Kurki leila.kurki@kirkkonummi.fi opetustoimen johtaja Terveyden ja hyvinvoinnin -laitos, THL, kerää tietoa lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnista ja palveluista väestökyselyillä ja tilastotiedonkeruilla. Kouluterveyskysely toteutetaan parittomina vuosina koko maassa. Oppilaat vastaavat kyselyyn koulupäivän aikana opettajan valvonnassa. Kysely on vapaaehtoinen ja nimetön. Kouluterveyskysely tuottaa monipuolista ja laadukasta seurantatietoa eri ikäisten lasten ja nuorten hyvinvoinnista, terveydestä, koulunkäynnistä ja opiskelusta, osallisuudesta sekä avun saamisesta ja palvelujen tarpeiisiin vastaavuudesta. Tietoja on kerätty peruskoulun yläluokkalaisilta vuodesta 1996, lukioissa vuodesta 1999 ja ammatillisissa oppilaitoksissa vuodesta 2008 alkaen. Peruskoulun alaluokkalaiset ja heidän huoltajansa ovat mukana vuodesta 2017 alkaen. Vuoden 2017 kyselyyn osallistuivat perusopetuksen 4. ja 5. vuosiluokkien oppilaat ja heidän huoltajansa (ensimmäistä kertaa vuonna 2017) perusopetuksen 8. ja 9. vuosiluokkien oppilaat lukioiden 1. ja 2. vuoden opiskelijat ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijat. Kyselyn perustulokset ovat maksuttomia kunnille ja koulutuksen järjestäjille. Kuntakohtaiset tulokset ovat olleet saatavilla alkaen sähköisen tulospalvelun kautta. Tulospalvelun verkko-osoite on Tulosten tarkastelumahdollisuudet Perustulokset sisältävät noin 250 indikaattoria, jotka on jaoteltu seitsemään aihealueeseen. Osasta tuloksia on seurantatietoa vuodesta 2006 alkaen, jolloin voidaan tarkastella trendituloksia.

18 Kirkkonummen kunta Kokouskutsu 18 (25) Tulokset ovat saatavilla alueittain: koko maa, avi-alue, maakunta ja kunta. Täten voidaan verrata esimerkiksi oman maakunnan tilannetta toisiin maakuntiin tai koko maan tilanteeseen. Vuoden 2017 tuloksia voidaan tarkastella väestöryhmittäin kuten äidin koulutuksen ja perheen asumisjärjestelyjen mukaan. Tulokset julkaistaan myöhemmin syksyn 2017 aikana. Oppilaitoskohtaiset perustulokset julkaistaan vuoden 2017 loppuun mennessä. Nämä tulokset ovat suojattu salasanalla. Oppilaitokset käyttävät Kouluterveyskyselyn tarjoamaa tietoa kouluyhteisön hyvinvoinnin edistämisessä, opiskeluhuoltotyössä sekä terveystiedon opetuksessa. Kunnat hyödyntävät tuloksia hyvinvointijohtamisessa, esimerkiksi laadittaessa hyvinvointistrategiaa, lapsi- ja nuorisopoliittista ohjelmaa tai lastensuojelusuunnitelmaa. Valtakunnan tasolla Kouluterveyskyselyn tuloksia käytetään esimerkiksi politiikkaohjelmien ja erilaisten lakien toimeenpanon seurannassa ja arvioinnissa. Kyselyn tuloksia Kirkkonummen osalta esitellään jaoston jäsenille kokouksessa. Ehdotus Esittelijä: Hannele Kujala, Sivistystoimenjohtaja merkitsee kouluterveyskyselyn tulokset tiedoksi.

19 Kirkkonummen kunta Kokouskutsu 19 (25) 24 Suomenkielisen opetustoimen valtion erityisavustuksia saaneet käynnissä olevat hankkeet KIRDno Valmistelija / lisätiedot: Leila Kurki leila.kurki@kirkkonummi.fi opetustoimen johtaja Opetus- ja kulttuuriministeriön yleissivistävän koulutuksen ja varhaiskasvatuksen kehittämisavustukset ovat erityisavustuksia. Avustuksiin sovelletaan valtionavustuslakia, jossa säädetään valtionavustusten yleisistä myöntöperusteista ja menettelytavoista. Valtionavustuslain mukaan avustus ei saa kattaa saajan toiminnasta tai hankkeesta aiheutuvien kokonaiskustannusten täyttä määrää, jollei valtionavustuksen myöntämisen tavoitteiden saavuttamiseksi välttämättömistä ja perustelluista syistä muuta johdu. Kirkkonummen varhaiskasvatus sekä suomen- että ruotsinkielinen opetustoimi ovat vuosittain hakeneet Opetus- ja kulttuuriministeriön valtionavustuksia. Parhaillaan on menossa useampia hankkeita, jotka maksetaan pääsääntöisesti valtionavustuksen turvin, mutta kaikissa avustuksissa edellytetään kunnan omarahoitusosuutta, joka yleensä on 20 30% kokonaiskustannuksista. 1. Opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämä valtion erityisavustus koulutuksellista tasa-arvoa edistäviin toimenpiteisiin ja esi- ja perusopetuksen erityisopetuksen laadun kehittämiseen vuosille Vastaavaa avustusta on saatu Kirkkonummen kouluihin jo Valtionavustuksen avulla edistetään tasa-arvoa ja erityisopetuksen laatua tukemalla opetuksen järjestäjien mahdollisuuksia palkata ensisijaisesti opettajia sekä myös koulunkäyntiavustajia. Valtionavustuksella tuetaan haasteellisilla toiminta-alueilla toimivien koulujen toimintaedellytyksiä. Avustusta myönnetään niiden yleisopetuksen opetusryhmien pienentämiseksi, joissa tehostetun tuen tai erityisen tuen piirissä olevan oppilaan/oppilaiden opetus järjestetään osittain tai kokonaan tai joissa on erikoissairaanhoidon piirissä olevia oppilaita. Avustusta myönnetään opetuksen järjestäjälle koulukohtaisesti seuraavien koulujen toiminta-alueita kuvaavien indikaattoreiden perusteella: vuotiaiden vain perusasteen suorittaneiden osuus ikäluokasta, työttömyysaste ja vieraskielisten osuus. Erityisavustus tulee kohdentaa kouluille, joiden toimintaalueella ylittyy vähintään yksi kolmen indikaattorin kansallisesta keskiarvosta.

20 Kirkkonummen kunta Kokouskutsu 20 (25) Kirkkonummen suomenkielinen opetustoimi on hakenut ja saanut edellä mainittua avustusta, ja sitä on myönnetty esi- ja perusopetukselle vuosille Kirkkonummella yhteensä , josta suomenkielisten koulujen osuus on Opetuksen järjestäjille myönnettävät avustukset sekä niiden perusteena toimivat koulukohtaiset myöntösummat. Avustus myönnetään opetuksen järjestäjille koulukohtaisten indikaattorien perusteella. Opetuksen järjestäjä kohdentaa saamansa avustuksen haluamallaan tavalla näiden koulujen esi- ja perusopetukseen sekä niiden toiminta-alueella, varhaiskasvatuksen yhteydessä järjestettävään esiopetukseen. Opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt valtionavustuksen Kirkkonummen kouluille seuraavasti: KIRKKONUMMEN KUNTA Bobäcks skola Gesterbyn koulu Heikkilän koulu Kartanonrannan koulu Kirkkoharjun koulu Laajakallion koulu Masalan koulu Nissnikun koulu Oitbacka skola Sjökulla skola Winellska skolan Opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämä erityisavustus kielten opetuksen varhentamiseksi Kieltenopetuksen varhentaminen on osa peruskoulun uudistamisen kärkihanketta. Hankkeella varhennetaan, kehitetään ja lisätään kieltenopetusta varhaiskasvatuksessa, esiopetuksessa ja perusopetuksessa. Valtionavustuksilla tuetaan koulujen kokeiluja A1- tai A2-kielten varhentamiseksi. Avustuksilla laajennetaan kielitarjontaa alkamaan nykyistä aikaisemmin tai lisätään tarjontaan kieliä, joita paikkakunnalla ei tällä hetkellä ole ollut mahdollista opiskella. Tavoitteena on rohkaista oppijoita valitsemaan ja opiskelemaan kieliä yli tuntijaon määrittämän vähimmäistarjonnan sosioekonomisesta, etnisestä taustasta, sukupuolesta tai paikkakunnasta riippumatta.

21 Kirkkonummen kunta Kokouskutsu 21 (25) Avustuksella tuetaan myös opetuksen järjestäjiä, jotka etsivät uusia käytänteitä tuoda eri kieliä ja kielenoppimista jo varhaiskasvatukseen tai esiopetukseen. Hankkeiden kautta haetaan toimintamalleja lasten varhaisen kielenoppimisen kyvyn hyödyntämiseksi. Kirkkonummen kokeiluhankkeen rakennetta esitellään kokouksessa tarkemmin. Kirkkonummen suomenkielinen opetustoimi sai avustusta ensimmäisessä vaiheessa Kokeilussa mukana on seitsemän vuosiluokkien 1-6 koulua, kaikki yhtenäiskoulut ja kolme varhaiskasvatuksen esikouluyksikköä. Seuraava hakukierros kieltenopetuksen varhentamiseksi, kehittämiseksi ja lisäämiseksi avataan opetuksen järjestäjille loppuvuodesta Suurimmat panostukset tulevat kohdistumaan nyt avustusta saaneiden opetuksen järjestäjien kokeilutoiminnan jatkamiseen. 3. Tutor opettaja kaikkiin Suomen kouluihin Uusi peruskoulu -ohjelman tavoitteet peruskoululle ovat oppijalähtöisyys, maailman parhaat opettajat sekä avoin ja yhteisöllinen toimintakulttuuri. Ohjelma on yksi hallituksen kärkihankkeista. Tavoitteena on sekä rakentaa pitkän aikavälin suuntaa suomalaiselle peruskoululle että tukea uusien opetussuunnitelmien jalkautumista ja käynnissä olevaa koulujen toimintakulttuurin muutosta. Valtionavustusta myönnetään tutoropettajien osaamisen kehittämiseen sekä tutortoiminnan kehittämiseen ja levittämiseen. Tutortoiminnalla edistetään digitalisaatiota ja yhteisöllisen toimintakulttuurin kehittymistä sekä osaamisen levittämistä alueittain, jotta varmistetaan tasa-arvoiset mahdollisuudet oppijoille koko maassa. Tutoropettaja tukee muita opettajia koulukulttuurin muutoksessa, uuden pedagogiikan toteuttamisessa ja digitaalisuuden tarkoituksenmukaisessa hyödyntämisessä. Kirkkonummen tutor-opettajarakennetta ja toimintaa esitellään kokouksessa tarkemmin. Kirkkonummelle on myönnetty tutoropettajatoimintaan yhteensä (suomen- ja ruotsinkielinen opetus) ja tutor-opettajien koulutukseen (s+r). 4. Valtionavustus kerhotoiminnan kehittämiseen Opetushallitus on myöntänyt valtionavustusta koulujen kerhotoiminnan kehittämiseen. Hankkeen valtionavustuksen osuus on 70%. Kirkkonummen kunnalle kerhotoiminnan kehittämiseen on myönnetty vuonna 2017.

22 Kirkkonummen kunta Kokouskutsu 22 (25) Edellä mainittujen Opetus- ja kulttuuriministeriön sekä Opetushallituksen myöntämien valtion avustusten lisäksi Kirkkonummen opetustoimeen on saatu seuraavia avustuksia: - Valtionavustus vieraskielisten perusopetuksen ja lukiokoulutuksen järjestämiseen, jota Opetushallitus maksaa määriteltyjen kriteerien mukaisesti takautuvasti vuosittain pidettyjen tuntien perusteella. - Koulujen omat kansainvälisyyshankkeet ja niihin saadut avustukset, nk. Erasmus+ -hankkeet - Kirkkonummen Liikkuva koulu -hanke (Liikuntatoimi koordinoi). Hankkeen tavoitteena on löytää Kirkkonummen kouluihin ja nuorisotiloihin soveltuvia toimintamalleja sekä hyviä käytänteitä, jotka tukevat oppilaiden osallisuutta ja oppimista sekä tukee opettajien, iltapäiväkerho- ja nuoriso-ohjaajien sekä kouluterveydenhoitajien osaamista aktiivisemman arjen toteuttamisessa. Hankkeessa korostuu uuden opetussuunnitelman painopistealueiden: oppilaiden osallisuuden ja oppivan yhteisön tukeminen koulutusten sekä aktiivisemman ympäristön kehittämistoimenpiteillä. Esimerkiksi oppilaista koulutetaan Välkkäreitä eli välituntiliikunnan ohjaajia, he ovat aktiivisesti mukana kehittämissä aktiivisempaa arkea mm. ideoimalla koulun pihamaan sekä koulun ja nuorisotilojen sisätilojen muutoksia. Hanketta koordinoi nuoriso- ja liikuntapalvelut, muut yhteistyötahot ovat kunnallistekniikan kunnossapitopalvelut, sosiaali- ja terveyspalveluiden terveydenhoitopalvelut sekä suomen- ja ruotsinkieliset opetuspalvelut. Kirkkonummen opetustoimi saa rahoitusta tällä hetkellä valtion hankerahoituksena, joissa kaikissa on myös kunnan omarahoitusosuus. Tämä olisi syytä huomioida myös talousarvioprosessin yhteydessä niin, että kaikki talousarvion laadintaan osallistuvat tahot olisivat tietoisia asiasta. Alla olevasta listauksesta näkyvät tämänhetkisten joidenkin hakkeiden omarahoitusosuudet opetustoimessa: VALTION ERITYISAVUSTUSTEN OMAVASTUUOSUUKSIA proj Tutor toiminta à v.2017 loppuun Omarahoitus 20 %

23 Kirkkonummen kunta Kokouskutsu 23 (25) Saatu e, omarahoitus e Proj Tutorien koulutus à v loppuun Omarahoitus 20 % Saatu e, omarahoitus 5125 e proj Kielten opetuksen varhentaminen Omarahoitusosuus 5% Avustus Käytetävä summa Omarahoitusosuus 3685 proj Tasa-arvoa lisääviin toimenpiteisiin Omarahoitusosuus 30% Avustus (suomenk.) Käytetävä summa Omarahoitusosuus Ehdotus Esittelijä: Hannele Kujala, Sivistystoimenjohtaja merkitsee meneillään olevat valtion erityisavustuksia saaneet hankkeet tiedoksi.

24 Kirkkonummen kunta Kokouskutsu 24 (25) 25 Nissnikun koulun peruskorjaus ja laajennus KIRDno Valmistelija / lisätiedot: Eeva Viitala eeva.viitala@kirkkonummi.fi Suunnittelupäällikkö Nissnikun koulun kiinteistöt on rakennettu vuosina 1986 ja Koulun tiloja ei ole peruskorjattu valmistumisen jälkeen, vaan niissä on tehty paikallisia parannuksia pintoihin ja ilmanvaihtoon. Nissnikun koulun rakennukset on mitoitettu 579 oppilaalle. Lukuvuonna koululaisia on 585 ja seuraavina lukuvuosina määrä kasvaa seuraavasti: Nissnikun yhtenäiskoulussa tehdään tämän syksyn ja alkutalven aikana sisäilma- ja oirekysely oppilaille ja henkilökunnalle. Sisäilmaongelmien vuoksi koulun siivousta on tehostettu ja ylimääräistä tavaraa on poistettu tiloista. Nissnikun yhtenäiskoulu tarvitsee lisätilaa, koska oppilasmäärä kasvaa. Masalan alueelle on tulossa isoja asutuskeskittymiä, jolloin asukasmäärä kasvaa tulevina vuosina tuhansilla asukkailla. Oppilasmäärän kasvun vuoksi koululle on järjestettävä lisätilaa. Mikäli koulun sisäilmatilanteen vuoksi herkistyneille joudutaan järjestämään väistötiloja, voi tämän järjestää samalla, kun muutakin lisätilaa hankitaan. Kirkkonummen kunnan talonrakennushankkeiden hankeohjeen mukaan talonrakennushankkeen tausta-asiakirjaksi tehdään tarveselvitys, jossa selvitetään hankkeen perusominaisuudet ja tavoitteet. Ohjeen mukaan käyttäjätoimialan johtaja tekee käyttäjätoimialan lautakunnalle esityksen tarveselvityksestä. Kun käyttäjätoimialan lautakunta on käsitellyt asian ja hyväksynyt tarveselvityksen tehtäväksi, kunnanhallitus päättää tarveselvityksen tekemisestä. Tarveselvityksen valmistuttua käyttäjätoimialan lautakunta hyväksyy tarveselvityksen, palvelutuotannon jaosto antaa siitä lausunnon ja kunnanhallitus hyväksyy sen. Tarveselvityksen lähtökohtana on kunnanvaltuuston hyväksymä palveluverkkosuunnitelma/rakentamisohjelma/investointisuunnitelma ja toimialan näkemys toimintansa pitkän tähtäimen tavoitteista sekä keinoista

25 Kirkkonummen kunta Kokouskutsu 25 (25) niiden toteuttamiseksi. Peruskorjaushankkeiden tarveselvitysehdotuksiin liitetään kuntotutkimus tai kuntoselvitys. varhaiskasvatus- ja opetuslautakunta on hyväksynyt Sivistystoimen palveluverkkosuunnitelman vuosille Suunnitelmassa todetaan, että Nissnikun koulua on laajennettava ja että Sarvvikiin on sijoitettava riittävän iso tontti oppimiskeskukselle. Sarvvikinportin asemakaavaehdotuksessa on varattu paikka uudelle oppimiskeskukselle (rakennusoikeus on k-m2). Masalan alueella tarvitaan kaksi vuosiluokkien koulua, mistä syystä myös Nissnikun koulua tarvitaan edelleen, ja sitä on laajennettava. Ehdotus Esittelijä: Hannele Kujala, Sivistystoimenjohtaja päättää 1 esittää kunnanhallitukselle, että Nissnikun koulun peruskorjaus- ja laajennustarpeesta tehdään tarveselvitys 2 esittää palvelutuotannon jaostolle, että Nissnikun koulun oppilasmäärän kasvun vuoksi koululle hankitaan lisätilaa noin 200 oppilaalle viimeistään lukuvuoden alkuun mennessä. Tiedoksi kunnanhallitus, kuntatekniikan toimiala