Maaviesti. Iijoen lohi. Asiantuntijatiimi investoinnin tukena. Paikallista ruokaa. kaupasta ja verkosta. palasi kotiin

Transkriptio

1 Maaviesti ProAgria Lapin, Kainuun ja Oulun asiakaslehti 4/2013 Asiantuntijatiimi investoinnin tukena Paikallista ruokaa kaupasta ja verkosta Iijoen lohi palasi kotiin Maaseudun naisen rooli on muuttunut 80 vuodessa. Kädenjälki näkyy entistä enemmän muun muassa maaseudun yritystoiminnassa ja kulttuurimaiseman ylläpidossa. Sivu 26 4/2013 maaviesti 1

2 Kiitämme kuluneesta vuodesta! Nyt on aika tilinpäätöskaupoille! Joulukuussa kaupan päälle pipo ja kalenteri kun tilaat kerralla yli 3000 kg kalkitus kannattaa Älä märehdi TURHIA Kyllä kalkitus kannattaa! Hyvin kalkittu nurmi palkitsee sekä lehmän että isännän! Sänkihinta voimassa vielä marraskuun ajan! Myynti: maatalouskaupat VALKOISELLA VIHREÄÄ 2 maaviesti 4/2013

3 Maaviesti Sisältö 4/2013 Maria ja Jani Törmälän uudessa makuuparsipihatossa asioita on katsottu lehmien näkökulmasta. Iijoen lohen tulevaisuus on lupaava. Alueen yhteinen tahto lohen palauttamiseen on suuri. Sivu Viskaalin-kaupat tarjoavat Oulun seudun asukkaille lähellä tuotettua helposti. 8 Pohjoiset erikoiskasvit voisivat tarjota uusia mahdollisuuksia pohjoisille maatiloille. 18 Ella Karttimo Riikka Kontio 8 AJASSA Viskaalin tuottaa ja välittää lähiruokaa verkossa ja kivijalkakaupassa. 11 KOKEMUKSET KIERTOON Pienryhmässä laitetaan jakoon käytännön työssä testatut vinkit. 12 NAVETTA LEHMILLE Törmälän tilan uusi navetta on tehty lehmien ehdoilla. 15 LISÄÄ PLUSSAA Rehu muuttuu maidoksi entistä tehokkaammin uusilla Plus-palveluilla. 15 EROON ESTEISTÄ Parasta ruokinnan suunnittelua on tarttua syönnin esteisiin. 16 VILJELYÄ VERKOSSA WebWisu vie viljelysuunnittelun ensi vuoden aikana verkkoon. 17 HUKKAKAURA KURIIN Tuomiojan kylä päätti taltuttaa hukkakauran yhteistuumin. 18 VÄINÖNPUTKEN PALUU Erikoiskasveissa on ainesta pohjoisen uusiksi menestystarinoiksi. 20 TALLIT KUNTOON Hevostallien tilavaatimuksia koskeva asetusmuutos lieveni sittenkin. 22 YHTIÖMUOTO KIINNOSTAA Nelipäiväinen koulutus avaa yhtiöittämisen kiemurat Lapissa. 24 RESEPTIEN KERTOMAA Myös reseptit heijastavat maa- ja kotitalousnaisten pitkää historiaa. 26 NAISVOIMAA Yhdessä tehden on 80 vuodessa saatu paljon aikaan. 27 HYVÄ LÄHELLÄ Näe hyvä lähellä -runokilpailun voittoruno kirjoitettiin Nivalassa. 30 TERVETULOA KOTIIN Iijoen lohen tulevaisuus näyttää nyt monin tavoin lupaavalta. Vakiot 5 Pääkirjoitus 6 Lyhyet 8 Ajassa 27 Aitojen asioiden puolesta 28 Allakka 4/2013 maaviesti 3

4 Tilasekoituksen edullinen ja vaivaton ratkaisu! KALAJOKI KOLPPI Pohjanmaan Rehujauhatus Oy ja Suomen Rehu jalostavat viljasi tilakohtaiseksi rehuksi. Teemme räätälöidyn tilaseoksen Suomen Rehun laadukkaiden ja rahtimylläykseen suunniteltujen rehujakeiden pohjalta. Lopputuloksena on juuri omalle tilallesi sopiva rehu. Tarjontamme sisältää myös Luomututantoon soveltuvat rehuseokset. Soita meille puh. tai på svenska Kerromme mielellämme tuotteistamme lisää! Pohjanmaan Rehujauhatus Oy Ojantie 7, Tynkä 4 maaviesti 4/2013

5 Maaviesti Maaviesti on ProAgria Lapin, Kainuun ja Oulun asiakaslehti, joka postitetaan osoitteellisena asiakastiloille ja -yrityksille, jäsenille ja jäsenyhteisöille sekä sidosryhmille. JULKAISIJA ProAgria Oulu Kauppurienkatu 23 (PL 106) Oulu, (08) PÄÄTOIMITTAJA Vesa Nuolioja TOIMITUS Viestintä-Karttimo Kiviniemen rantatie 9, Kiviniemi TAITTO Mari Lähteenmaa ILMOITUKSET Sirpa Heikkinen Kielontie 8, Kajaani (08) , OSOITTEENMUUTOKSET ProAgria Oulu, (08) ProAgria Kainuu, ProAgria Lappi, PAINOPAIKKA Erweko Oy PAINOS kpl ILMESTYMISAJAT / / / / Sähköinen vallankumous uudistaa palveluja Monilla alueilla, kunnissa ja kylissä rakennetaan vauhdilla valmiuksia nopeille laajakaistayhteyksille. Kunnissa on perustettu osuuskuntia ja yhtiöitä asioiden hoitamiseksi. Toisaalta jo nyt erilaisten koulutusohjelmien, videoyhteyksien tai digi- ja internet-tvohjelmien sekä oheispalvelujen toimittaminen kotitalouksiin vaativat nopeita yhteyksiä puhumattakaan maatilojen tarpeista, joilla on esimerkiksi lypsyrobottiteknologiaa. Laajakaistayhteyttä voi hyvin verrata vesijohto- tai sähköverkkoon: nekin on rakennettu ja ne ovat välttämättömiä asumisen ja elämisen kannalta. Millainen on yhteiskuntamme muutaman vuosikymmenen kuluttua? Varmaan asiat hoidetaan pitkälti sähköisesti ja sitä tietysti tukee tekniikan kehitys. Maaseudulla toiminta ja eläminen vaativat nuo nopeat yhteydet: ilman niitä ei voi kuvitella asumista haja-asutusalueilla. Myös ProAgria kehittää omia valmiuksiaan toimia paikasta riippumattomasti. Ohjelmistomme kehittyvät netin yli toimiviksi ja ovat joustavia käyttää. Niihin pääsevät myös asiakkaat, esimerkkinä vaikkapa WebWisu-viljelysuunnitteluohjelmisto. Asiakkaan tablettitietokone pellolta käytettynä mahdollistaa tietojen syötön omiin viljelymuistiinpanoihin. Tiedot ovat ajan tasalla ja tulostukset otettavissa vaikka heti kirjoittimelle. Toinen esimerkki ovat kehittyvät tilitoimistopalvelut: työstämme analysoivaa palvelua, joka hyödyntää sähköisyyttä ja toimii internetin kautta. Tämä tarkoittaa sitä, että esimerkiksi maatilayhtiöiden kirjanpitoon voidaan liittää analysointipalvelu. Ensimmäiset asiakkaat käyttävät jo palvelua. Tavoitteemme on lisätä tähän myös ProAgrian pelto- ja eläinpuolen asiantuntemus. Nämä toimet parantavat talouden pitoa, säästävät kustannuksia ja lisäävät taloudellista tulosta. Toimintatapa ei poista varsinaisia asiakaskäyntejä, vaan niitä tehdään edelleen ja ne ovat tärkeitä. Nämä ovat suuria mahdollisuuksia meille kaikille, mutta vaativat joustavaa omaksumista ja oikeaa asennetta ottaa uutta käyttöön. Hyvää lähestyvän joulun aikaa. Vesa Nuolioja johtaja ProAgria Oulu PÄÄKIRJOITUS Ella Karttimo TILAUSHINNAT 20 euroa /vuosikerta, asiakkaille ja jäsenille maksuton ISSN Marraskuu Nyt on aika... kehittää osaamista tutustu oman alueesi koulutustarjontaan ja tule mukaan. tehdä muistiinpanoja kesän onnistumisista ja epäonnistumisista, analysoida syitä ja varautua tekemään korjauksia. laittaa kirjanpito kuntoon ja viimeistään laatia välitilinpäätös. ottaa vielä ennen talven tuloa jätevesiasiat haltuun ja pyytää neuvoja maksuttomalle kiinteistökäynnille. Kuva: Ella Karttimo 4/2013 maaviesti 5

6 lyhyet Maaseudun tyhjiä rakennuksia kysytään Harvaan asutun maaseudun käyttökelpoisella rakennuskannalla on kysyntää asuinkäyttöön. Tästä kertoo se, että useimmat niistä asuinkiinteistöistä, jotka ovat hyvässä kunnossa, asuinja elinkeinokelpoisia sekä täyttävät infrastruktuurin osalta perusedellytykset, menevät kaupaksi tai vuokralle Maatilojen väheneminen ja maaseudun asukkaiden poismuutto on synnyttänyt käsityksen, että Lapin maaseudulla on paljon käyttämättömiä rakennuskiinteistöjä. Niiden uskotaan valtaosaltaan olevan käyttökelpoisia asumiseen ja elinkeinotoimintaan. MTT Rovaniemi tutki asiaa Ranuan, Sallan ja Tervolan maaseutualueilla. Lisäksi selvitettiin, onko voisivatko kiinteistöt olla käytettävissä. Tutkimusta varten pyydettiin kyseisten kuntien kiinteistörekisteritiedot asemakaava-alueiden ulkopuolelta. Näillä kiinteistöillä tuli olla rakennuksia ja ne täytyi olla merkittynä tyhjiksi. Aineisto päivitettiin omistus- ja yhteystietojen osalta ja alle 70 neliön rakennukset poistettiin. Jäljelle jäänyt ryhmä oli tutkimuksen aineistoa. Kuntien kiinteistörekisterit näyttävät olleen päivittämättä. Omistajat ihmettelivät, mistä tieto kiinteistön käytöstä oli kunnan rekisteriin tullut. Suuri osa tavoitetuista Ranualla 80, Sallassa 65,6 ja Tervolassa 38,6 prosenttia ilmoitti kiinteistöjen olevan käytössä vastoin rekisterissä olevaa merkintää. Puhelinhaastatteluissa nousi selkeästi esille kiinteistön omistamisen tarve loma- tai vakituisena asuntona. Kiinteistö oli usein uusien asukkaiden vakituinen asunto tai paikka, johon halutaan muuttaa eläkkeellä. Kiinteistöjen omistajuuden vaihdos viittaa siihen, että uusi omistaja voi olla suvun ulkopuolelta. Tämä tukee ajatusta, että maaseudun käyttökelpoisella rakennuskannalla on yleisesti kuviteltua suurempi kysyntä, projektipäällikkö Rauno Kuha sanoo. Lapin harvaan asutulla maaseudulla on voimakas hiljainen potentiaali. Käyttökelpoisten rakennusten kysyntä vahvistaa tätä. Maaseutu sijoittuu Lapissa runsaan matkailukeskusverkoston vaikutusalueelle. Tähän maaseutuun kuuluu suuri määrä pienyrittäjyyttä, runsas ohi virtaava asiakasmäärä ja monialaista osaamista. Kun otetaan lisäksi huomioon eri ikäryhmien kehitys, vetovoimatekijät ja työntekijöiden toimialajakauma, saadaan maaseutukunnille omaleimainen niiden itsensä näköinen ja vetovoimainen strategia. Kotona kylässä Käymässä kylässä! MARJATTA PIKKARAINEN Ensi vuonna on Kainuun kylätoimijoilla isoin yhteinen voimainkoitos moniin vuosiin, kun Senaatintorille Kainuu Helsingissä -tapahtumaan nousee yhteinen Kylätori kesäkuun kesäkuuta. Kylätori on varattu nimensä mukaisesti Kainuun kyläyhteisöille. Torilla on ihmisiä kertomassa kainuulaisista kylistä sekä mukavaa tekemistä, työnäytöksiä ja kulttuuriohjelmaa kaikenikäisille. Kylät esittelevät toimintaansa, ja paikan päältä pidetään virtuaalisesti yhteyttä Kainuun kyliin videoin ja mahdollisuuksien mukaan ajantasaisella laajakaistayhteydellä. Maa- ja kotitalousnaiset ovat muun muassa luvanneet pitää esillä kylätorilla yhtä kainuulaista aitoa asiaa, räsymattoa. Mahdollisimman monelle torikävijälle pyritään antamaan mahdollisuus kutoa yksi raita tähän mattoon, jonka nähdään yhtenä elementtinä kuvaavan tapahtuman monimuotoisuutta, kainutlaatuisuutta! KYLÄTORILLA ei käydä kauppaa, vaan tätä varten on Kainuulainen kyläkauppa. Se on Kainuun Nuotta ry:n ja kylien yhteinen myyntikoju, jonka kustannukset jaetaan osallistujien kesken. Siellä myydään kylien tuotteita. Ajatus on saada myyntiin niitäkin tuotteita, joille ei kannata varata omaa kojua torilta. Kaupan kautta kylät saavat tuloja matka- ja majoituskuluihin, joista he vastaavat itse. Suunnitelmat muuttuvat todeksi vain kylien ihmisten panoksella. Kesä on hyvää aikaa tuoda tilaisuuteen myös kylien nuoria eli opiskelijoita, jotka saavat samalla harjoitusta vieraisiin kieliin. Kaikki mukaan! Jos kyläsi ei ole vielä ehtinyt Kylätorin vauhtiin mukaan, vielä ennätät! Seuraava yhteinen suunnittelutilaisuus on keskiviikkona klo 9 12 Kajaanissa Teppana-keskuksessa, (Kainuun Nuotan toimitalo, Ilmarintie 6. Kylätoria koskevat lisätiedot: Mia Leinonen, puh , mia.leinonen@kainuunnuotta.net. Muut paikat Senaatintorille: Kainuun maa- ja kotitalousnaiset, Marika Köngäs, puh , tapahtumat.kainuu@proagria.fi 6 maaviesti 4/2013

7 Kalatoimijat saman katon alle Omat avaimet talteen! ProAgria Oulun Kalatalouskeskus muuttaa vuoden vaihteessa Oulun Ruskoon saman katon alle muiden alueellisten kalataloustoimijoiden kanssa. Piuhatien toimistossa palvelee alkuvuodesta Pohjois-Pohjanmaan sisävesien neuvontajärjestön eli Oulun Kalatalouskeskuksen lisäksi Perämeren rannikon neuvontajärjestö, Perämeren Kalatalousyhteisöjen Liitto ry ja Perämeren kalatalousryhmä (aktivaattori). Uudenlaiseen palvelukeskittymään toivotaan myös muita kalatalouden toimijoita. Yhteisen toimiston tarkoituksena parantaa ja lisätä neuvonta- ja konsultointipalveluita sekä luoda eri toimijoiden ja asiakkaiden välistä synergiaa. Lisäksi järjestöt, joiden henkilöstömäärät ovat pienet, voivat tarvittaessa tuurata toisiaan ja näin palvelu säilyy jatkuvana vuodenajasta ja poikkeustilanteista riippumatta. Asiakkaiden on helppo poiketa neuvonpitoon niin kaupungista kuin kauempaa maakunnastakin. Pihalla on paljon vapaata parkkitilaa. Muuton jälkeen luvassa on avointen ovien päivät, jonne kaikki ovat tervetulleita tutustumaan uusiin tiloihin, henkilöihin sekä neuvonta- ja palvelutarjontaan. Päivämäärä selviää myöhemmin. Uusi osoite on Piuhatie 8, Oulu. Puhelinnumerot ja sähköpostiosoitteet säilyvät ennallaan. Lisätiedot: Oulun Kalatalouskeskus, toiminnanjohtaja Outi Kaski-Laakso, puh , Maa- ja kotitalousnaisten järjestöhistoriaa ollaan kokoamassa yksiin kansiin. Omat avaimet maaja kotitalousnaisten yhteistyön ja neuvonnan historiaa -kirjaan ovat tervetulleita vanhat valokuvat, dokumentit ja muut aineistot, joita löytyy piirikeskuksista, paikallisosastoista sekä entisten ja nykyisten puheenjohtajien, sihteerien ja muiden puuhanaisten arkistoista. Tavoitteena on elävä ja kiinnostava historiikki, joka kertoo maaseudun naisten työstä, yhteistyöstä ja historiasta tavanomaista järjestöhistoriikkia laveammin. Kirja esittelee nykyisen neuvontatyön juuria ja kehitystä 1730-luvulta alkaen sekä kertoo maaseudun naisten sosiaalisen aseman muutoksista ja erilaisista yhteistyön muodoista kaikesta siitä, mistä maa- ja kotitalousnaisten nykyinen järjestötyö rakentuu, kirjan toimittaja Kirsti Manninen kertoo. Kirja esittelee kullekin aikakaudelle tyypillisiä maakunnallisia ja paikallisia yhteistyö- ja neuvontaprojekteja. Jokaisesta aikakaudesta kerrotaan myös avainhenkilöiden kuten uranuurtajaemäntien, järjestöaktiivien ja toimihenkilöveteraanien henkilöhistorian kautta. Kirjaa elävöitetään dokumenttien, valokuvien ja esinekuvien avulla. Kunkin jakson loppuun on koottu aikakauden neuvontatyötä ja yhteistyömuotoja parhaiten kuvaavia aarteita valokuvista pöytäkirjanotteisiin, resepteihin ja ohjeisiin, Kirsti Manninen kertoo. Lisätiedot ja yhteydenotot: 4/2013 maaviesti 7

8 ajassa Kuvat: Riikka Kontio Viskaalin ensimmäinen kivijalkakauppa avattiin syyskuun lopussa Kasarmintiellä Oulussa. Kaupan päätuote on omalta tilalta tuleva pihvikarjan ja karitsan liha. Lisäksi tarjolla on paikallisten tuottajien päivittäistavararoita ja luomutuotteita. Lähiruokaa Viskaalista Ella Karttimo Viskaalin kaupat verkossa, Oulussa ja Muhoksella silottavat paikallisen ruuan tietä jokapäiväiseen ruokapöytään. Viskaalin tilan elämä lähti uusille urille vuonna 2010, kun Muhoksella vuosikymmeniä toiminut sonnien kasvatusasema muutti Viskaalista Hollolaan ja tila tuli myyntiin. Viskaali siirtyi kempeleläisten Tuula Kukkola-Räinän ja Heikki Räinän omistukseen. Kun tilalla oli kasvatettu karjaa, eläimet tuntuivat luontevalta valinnalta myös meille. He kävivät muun muassa tutustumassa Porin lähellä sijaitsevaan Tenhon tilaan, joka on on tuottanut 1980-luvulta lähtien luomupihvi- ja lampaanlihaa. Siellä eläimet teurastetaan omassa tilateurastamossa ja liha myydään omasta tilamyymälästä. Vakuutuimme, että Limousinkarja ja Texel-lampaat ovat meidän juttu. Eläinten hyvä kohtelu ja kasvatus eettisesti kestävin periaattein on ollut meille alusta asti tärkeää, Tuula Kukkola- Räinä kertoo. Yrityskokonaisuus täydessä vauhdissa Parin vuoden aikana on Viskaalin tilan ympärille kasvanut paikalliseen ruokaan erikoistunut yrityskokonaisuus, johon kuuluvat tilan lisäksi teurastamo ja lihanjalostamo sekä kaupat Oulussa ja Muhoksella ja verkossa. Oma lihantuotanto, teurastamon toiminta ja uudet kivijalkakaupat ovat kaikki päässeet vauhtiin kahden syksykuukauden aikana, Tuula Kukkola-Räinä kertoo. Vastikään on Viskaalissa aloittanut myös oma lihanjalostamo, joka valmisraa makkaroita ja palvituotteita. Kivijalkakauppa tuli tarpeeseen Viskaalin haluaa tarjota kuluttajille ja Horeca-sektorille kuten ravintoloille ja muille ruokapalveluyrityksille puhtaita makuja sekä alusta loppuun pohjoissuomalaista lihaa ja lihajalosteita. Oman tilan liha myydään suoraan kuluttajille Viskaalin Kaupoissa Oulussa ja Muhoksella sekä Viskaalin verkkokaupassa. Lokakuussa avatun tilamyymälän päätuote on omalta tilalta tuleva pihvikarjan ja karitsan liha. Tarjolla on myös esimerkiksi leipää ja muita muhoslaisia tuotteita. Innostuneen vastaanoton Oulun Kasarmintiellä saanut myymälä on sekä liha- että päivittäistavarakauppa, jonka hyllyillä on hyvä valikoima luomua ja lähiruokaa. On ollut suuri onni, sillä olemme saaneet innostuneita työntekiöitä, joita kiinnostaa hyvä ruoka ja puhtaat raaka-aineet, Tuula Kukkola-Räinä kiittää. Tällä hetkellä yrityskokonaisuus antaa työtä noin 20 ihmiselle. Verkkokauppaa pioneerityönä Ensimmäisenä aloitettu verkkokauppa on tällä hetkellä tauolla kivijalkakauppojen rakentamis- ja aloituskiireiden vuoksi. Verkkokauppa on ollut mielenkiintoista pioneerityötä ja säilyy edelleen yhtenä ruuan välityskanavana. Sen merkitys lisääntyy koko ajan. Hyvin hoidettu verkkokauppa vaatii kuitenkin yhtä paljon aikaa ja resursseja - myyntiä, markkinointia sekä jakelun ja logistiikan miettimistä - kuin tavallinen kivijalkamyymäläkin. Alueen pien- ja luomuruuan tuottajille Viskaalin kaupat merkitsevät mahdollisuutta saada tunnettuutta ja myyntiä. Huolehdimme myynnin, mark- 8 maaviesti 4/2013

9 Ella Karttimo Oulujokilaakson vanhimpia tiloja Viskaali on perimätiedon mukaan Oulujokilaakson vanhimpia tiloja. Aikanaan se oli maaviskaalitila ja toimi käräjäpaikkana. Siitossonneistaan1960-luvulta asti tunnettu tila tuotti spermaa pohjoissuomalaisten ja parhaimmillaan puolen Suomen karjankasvattajien jalostustarpeisiin. Vuonna 1962 Oulun Seudun Keinosiemennysyhdistys osti Viskaalin. Viskaalin tilan navetoissa oli enimmillään 1990-luvun lopulla 200 nautaa. Spermantuotannon lopettamisen jälkeen vuonna 1996 tila jatkoi sonnien kasvatusasemana, kunnes sen vuonna 2010 ostanut VikingGenetics Finland Oy siirsi samana vuonna kasvatusasematoiminnan Hollolaan. Lähde: Heini Rautiola aloittaa työnsä Lapin lammastiloilla ensi vuoden alussa. Lapin lammastiloille osaamista Oulusta kinoinnin, jakelun ja tarvittaessa myös logistiikan. Viskaalin kumppanina on yli kymmenen lähiseudun tuottajan perusverkosto. Uusia tuottajia ja tuotteita löytyy koko ajan. Asiakkaille halutaan tarjotaan sellaista tuoretavaraa, jota kunakin vuodenaikana parhaiten on saatavilla: talvella juureksia, kesällä laajempaa vihannesvalikoimaa. Olemme saaneet vihanneksia myyntiin hyvin. Luomukananmunia kysytään enemmän kuin niitä on Lihan lisäksi Viskaalin kaupoissa on hyvä valikoima luomua ja lähiseudun tuotteita. saatavilla. Uudet tuottajat olisivat tervetulleita. Pieni, joustava ja laadukas Viskaalin kaksi enimmäistä vuotta ovat olleet vauhdikkaan kehittymisen aikaa. Vaikka ideoita riittää edelleen ja tuntuu siltä, että kaikki on vasta alkamassa, nyt on hyvä antaa tilanteen tasaantua ja rauhoittua, että yrityksen prosessit saadaan kuntoon, Tuula Kukkola-Räinä sanoo. Tavoitteena on pitää yritys pienenä, joustavana ja laadukkaana. Tuottaa Oulun seudun asukkaille maukasta, eettisesti tuotettua ja puhdasta ruokaa jokapäiväiseen ruokapöytään helposti. Teurastamolla kysyntää Viskaalin tilan teurastamo ottaa vastaan nautaa, lammasta ja hevosta. Se on Pohjois-Pohjanmaan ainoa, niinpä se kiinnostaa lähialueen karjanomistajia. Erityisesti rahtiteurastuksella on kova kysyntä. Sitä tehdään tällä hetkellä mahdollisuuksien mukaan jonkin verran. ProAgria Oulun lammasasiantuntija Heini Rautiola työskentelee ensi vuoden alusta myös ProAgria Lapin tuotosseurantaan kuuluvien lammastilojen kumppanina. ProAgria Lapin alueella on noin 25 aktiivista ja toimintaansa kehittävää lammastilaa, jotka käyttävät tuotosseurannan palveluja. Tilat ovat keskittyneet Kemin ja Tornion, Sodankylän ja Kemijärven alueelle. Haluamme palvella näitä lampureita mahdollisimman hyvin ja tarjota heille erikoisosaamista asiantuntijan, joka on keskittynyt lammastuotannon kehittämiseen, ProAgria Lapin johtaja Simo Alaruikka sanoo. ProAgria-keskukset eri puolilla maata tekevät yhä enemmän yhteistyötä ja asiantuntijat liikkuvat joustavasti ja tarpeen mukaan eri maakunnissa. Kun asiakkaiden osaamistarpeet kasvavat, tarvitaan erikoistuneita asiantuntijoita. Kun Heini Rautiola keskittyy tuotosseurantaan, ProAgria Lapin asiantuntijat palvelevat aiempaan tapaan esimerkiksi viljelysuunnit- teluun, EU-tukiin tai veroneuvontaan liittyvissä kysymyksissä. Vertailutietoa tilan kehittämiseen Lammastilojen tuotosseuranta on tuotannon kehittämisen perusta. Tiedot lampaista ja tuotoksista kerätään valtakunnalliseen rekisteriin, jossa lasketaan eläin- ja katraskohtaiset tuotostiedot sekä BLUP-indeksit. Lisäksi laaditaan alueelliset ja valtakunnalliset vertailu- ja yhteenvetotiedot, joita hyödynnetään tilan kehittämisessä. Tiedot toimivat jalostuksen, ruokinnan suunnittelun ja eläinten terveydenhuollon perustana, Heini Rautiola sanoo. Lapin lisäksi hän vastaa aiempaan tapaan myös Kainuun lammastilojen palveluista. Lisätiedot: ProAgria Lappi, Simo Alaruikka, puh , ProAgria Oulu, Heini Rautiola, puh , 4/2013 maaviesti 9

10 ARVOISAT LIHANTUOTTAJAT Luomunaudalla hyvä kysyntä. Hankimme nautaa ja hevosia koko Pohjois-suomen alueelta. Paakkonen Yrjö Siikajokilaakso ymp. puh , k Oulun Hankintakeskus Haataja Sakari p Oulunseudun teurastamopalvelut Oy, Krouvintie 6, Oulu Savo-Karjalan Liha Oy, Maakunnan oma lihatalo palvelee Tuottajat ovat meidän tärkeimpiä yhteistyökumppaneita. panostamme paikallisuuteen nopea keräily lyhyet kuljetusmatkat tuottajapalautukset Soitellaan! Ostoyhteyshenkilöt palvelevat: Lapin lääni: Hanne Oikarinen, p Matti Heikkilä, p Haukipudas: Juha Lindholm, p Pattijoki: Rauno Pudas, p Kainuu: Veijo Juntunen, p Veljekset Rönkä Oy Mahlatie 7, Kemi Hankintapäällikkö Anne Närhilä, p vuotisjuhlatarjouksia ProAgria Oulu Facebookissa. Liity joukkoon! Enemmän maitoa ja lihaa vähemmällä rehulla Paalit ja Keenan - jopa 50% säästö seosrehuruokinnan sähkö- tai polttoainekuluissa? Kokonaistaloudellisuus, miksi kannattaa olla erilainen? Syyskuuhun 2013 mennessä Keenan on valmistanut 30 vuoden ajan pelkkiä seosrehuvaunuja. Näistä yli järjestelmää on käytössä edelleen. Keenanin nykyisille ja uusille omistajille erikoistarjouksia! Soita: Juha Alatalo maaviesti 4/2013

11 maito Pienryhmästä tukea eläinterveyden hallintaan ELLA KARTTIMO ProAgrian uudet terveydenhallintapalvelut auttavat löytämään tilakohtaiset eläinterveyden taustatekijät ja havaitsemaan niiden vaikutukset kokonaisuuteen. Pienryhmissä tilat pääsevät jakamaan kokemuksia ja hyviä käytäntöjä keskenään. Karjan hedelmällisyyden, utareterveyden ja nuorkarjan onnistuminen on monen tekijän summa. ProAgrian uusien terveydenhallintapalvelujen tavoitteena on kartoittaa eläinterveyden taustatekijät tilakohtaisesti ja auttaa tilaa havaitsemaan niiden vaikutukset kokonaisuuteen. Tavoitteena on löytää kullekin tilalle sopivat käytännöt karjan terveyden ja tuottavuuden ylläpitämiseksi. Noin vuoden kestävä palvelukokonaisuus antaa mahdollisuuden asioiden syvälliseen läpikäyntiin ja kehittymisen seurantaan. Asiakkaan käytettävissä on erikoistunut maitotila-asiantuntija ja koko ProAgrian osaajaverkosto. Asiakastapaamiset keskittyvät navettahavaintoihin, keskusteluun ja pohdintaan. Pienryhmätapaamisissa tilat voivat jakaa hyviä käytäntöjä keskenään. Utareterveys on ennakointia Utareterveyden hallintaan paneutuneiden maitotilayrittäjien lokakuisessa pienryhmätapaamisessa Oulussa pohdittiin navetan tartuntapaineita ja tilanteita, jolloin lehmä jouduttiin poistamaan utareongelman vuoksi. Pienryhmä ehkäisee tilasokeutta ja auttaa havaitsemaan hyvät ja huonot toimintatavat omassa arjessa. Tässä työssä ei ole koskaan tarpeeksi hyvä, vaan tiedontarve on jatkuva, Iissä 100 lehmän pihattoa hoitava Juho Hyry pohti. Pienryhmäpäivän päätteeksi osallistujat jäivät pohtimaan, mis- tä syntyy hyvä utareterveys. Vihantilaisen Anna Kurkisen karja tuottaa maitoa parsinavetassa. Siellä avainasioita ovat olosuhteet, parsien mitoitus, kuivitus ja eläinten puhtaus. Juho Hyry muistutti hyvistä rutiineista sekä umpeenpanon ja poikimisen merkityksestä. Raahelaisen Sanna Marjalan 70-päistä karjaa on lypsänyt robotti jo yli 10 vuotta. Hänelle tärkeitä ja utareterveyttä edistäviä asioita ovat lehmien rakenne ja eläinaines. Aktiivisella otteella pyritään vähentämään utareterveysongelmista aiheutuvia kustannuksia ja lisääntyvää työmäärää sekä hallitsemaan tilakokonaisuus niin, että Kuvat: Ella Karttimo Harjun tilalla pienryhmä jatkoi hedelmällisyyteen liittyvää keskustelua navettakierroksen innoittamana. Vasemmalta Liisa Myllylä, Eero Mikkonen, Marjo Posio, Jouni ja Marjo Harju sekä Maire Pikkarainen. Utareterveyden äärellä Juho Hyry (vasemmalla), Sirpa Luttinen, Virpi Kurkela, Sanna Lehtimäki, Anna Kurkinen ja Sanna Marjala. maidon laatu säilyy hyvänä. Tunnusluvut kertovat paljon Ylivieskalaisella Jouni ja Marjo Harjun maitotilalla pohdittiin lokakuisessa pienryhmässä hedelmällisyyteen liittyviä onnistumisia ja haasteita. Tarkastelussa olivat myös tunnusluvut ja niiden kehittyminen sitten kevään tapaamisen. Kolmen tilan tunnuslukujen vertaaminen ja hedelmällisyyden pohdinta eri kanteilta avaa kyllä silmät. Parsinavetoissa ja robottipihatoissa ongelmat ovat yhteisiä, pohtivat haapajärveläiset Liisa Myllylä ja Eero Mikkonen. Hedelmällisyyteen vaikuttavista tekijöistä heitä kiinnosti erityisesti ruokinta ja kiiman tarkkailu. Jouni Harju on havainnut pienryhmäkeskusteluissa, että saman asian voi tehdä monella eri tavalla. Oma tapa ei ole aina se paras. Täällä hajotetaan tunnusluvut atomeiksi, paneudutaan asioihin lukujen takana. Lukujen vertailu todella herätti, Marjo Harju lisäsi. Pienryhmän idea on juuri porukalla keskustelu ja tutustuminen toisiin viljelijöihin. Kun mukana on myös hedelmällisyyteen tai muihin osa-alueisiin erikoistuneita asiantuntijoita, osallistujat saavat uusia näkökulmia omaan navettaansa, kotieläinagrologi Tiina Karlström sanoi. Palvelupaketteja tilojen eri tarpeisiin ProAgrian terveydenhallintapalvelut auttavat hallitsemaan eläinten terveyteen liittyviä ongelmia. Ne ovat vuoden kestäviä kokonaisuuksia, jotka tehdään yhteistyössä tilan asiantuntijaverkoston kanssa. Hedelmällisyys ottaa huomioon lehmän koko tuotoskauden poikimisesta seuraavaan poikimiseen. Yhdessä asiantuntijan kanssa käydään läpi hyvään hedelmällisyyteen vaikuttavat tekijät ja toimintatavat sekä räätälöidään toimenpide-ehdotukset tilan tavoitteiden mukaisesti. Utareterveys antaa tilalle tietoa, vaihtoehtoja ja työkaluja suunnitelmalliseen utareterveyden hallintaan. Yhdessä asiantuntijan kanssa käydään läpi tilan tärkeimmät utareterveyteen vaikuttavat tekijät. Ennakoivalla otteella pyritään vähentämään utareterveysongelmista aiheutuvia kustannuksia. Nuorkarja kartoittaa maidontuotantoon tarvittavien uudistuseläinten tarpeet kunkin ikävaiheen mukaisesti. Vastasyntynyt vasikka vaatii erilaisen ruokinnan ja olosuhteet kuin esimerkiksi juotolta vieroitettu. 4/2013 maaviesti 11

12 maito Ella Karttimo Maria ja Jani Törmälä ovat satsanneet eläinten hyvinvointiin. Lehmät pääsevät nyt näyttämään, miten ne lypsävät. Toisena käyttöönottopäivänä osa lehmistä tarvitsi vielä ohjausta kädestä pitäen. Ella Karttimo Navetta lehmien ehdoilla Törmälän tilan uusi makuuparsipihatto Oulaisten Petäjäskoskella on valoisa, ilmava ja tilava. Navetta on rakennettu eläinten tarpeisiin ja asioita tarkasteltu lehmän silmin. Vuonna 2009 tehdyssä sukupolvenvaihdoksessa maitotila siirtyi Maria ja Jani Törmälän haltuun. Kaupan mukana tuli 29 lypsävää, parikymmentä hiehoa ja vasikkaa sekä 34 hehtaaria omia ja vuokrattuja peltoja. Meille molemmille oli itsestään selvää, että jatkamme ja kehitämme edelleen maidontuotantoa. Heti seuraavana vuonna tehtiin uuden navetan ensimmäiset laskelmat ja luonnokset sekä hankittiin lisämaata. Vuonna 2011 Törmälät tekivät parsinavettaremontin ja uusivat ilmastoinnin sekä parsipedit ja -kaluston. Samalla tuli neljä uutta lehmäpaikkaa. Maitotuotos ja maidon pitoisuudet paranivat entisestään. Jatkoimme edelleen uuden navetan suunnittelua. Kun sen hinta alkoi nousta laskelmissa korkeaksi, tuntui välillä siltä, että hylkäämme koko hankkeen ja jatkamme sen sijaan parsinavettaa, Jani Törmälä kertoo. Pöydälle nousi kuitenkin uudelleen ensimmäinen visio 2+2-rivisestä navetasta, jossa olisi visiiriruokinta. Arkkitehti Jouni Pitkäranta luonnosteli kuvat ja houkutteli Janin tutustumismatkalle Kanadaan keväällä Siellä hanke kypsyi lisää ja matkan jälkeen kuvat piirrettiin puhtaaksi. Liimapuurakenne, kolminivelkehä, syvät lietekiulut ja ritiläpalkit olivat uuden pihaton avainasioita. Suunnitteluvaiheen aikana päivitetyssä parsinavetassa ylitettiin vuoden 2012 tavoitteeksi asetettu litran maitotuotos litralla. Uusi navetta nopeasti täyteen Lokakuussa käyttöön otetussa makuuparsipihatossa on 74 lehmäpaikkaa. Upouuteen tilaan muutti ensivaiheessa 43 lehmää; vuoden loppuun mennessä määrä nousee 55:een. Tavoitteena on saada kaikki paikat käyttöön ensi toukokuun aikana. Uudessa navetassa on vain lypsylehmiä. Nuorkarjaa Törmälät hoitavat vanhassa parsinavetassa. Suunnitelmissa on myös oma tila vasikoille. Syksyllä 2012 he vuokrasivat lisänavetan hiehoille. Se on ollut hyvä väliaikaisratkaisu ja varmistanut, että uusi navetta saadaan nopeasti täyteen. Parikymmentä hiehoa odottaa siellä vielä siirtoa, Jani Törmälä sanoo. Uusi makuuparsipihatto on valoisa, ilmava ja tilava. Lehmien hyvinvointi on ollut isäntäväen kantava ajatus suunnittelun alkuvaiheista lähtien. Parsimitoitukseen ja -peteihin on paneuduttu. Karjan käytössä on reilusti neliöitä ja turhia huoltotilakäytäviä on vältetty. Jo kahden päivän jälkeen karja osoitti, että uudessa navetassa on hyvä olla: omilla paikoillaan parsissa märehti makuullaan rauhallisia lehmiä, joista useimmat olivat jo ehtineet tottua robottilypsyyn. Makuuparsipihatosta on varattu poikima- ja sairaskarsinalle 100 neliötä, jossa on kestokuivike. 12 maaviesti 4/2013

13 Jo kahden päivän jälkeen karja osoitti, että uudessa navetassa on hyvä olla: omilla paikoillaan parsissa märehti makuullaan rauhallisia lehmiä, joista useimmat olivat jo ehtineet tottua robottilypsyyn. Karja siirtyi seosrehuruokintaan jo vuonna 2010, parsinavetan aikaan, jolloin systeemiin ehdittiin opetella hyvissä ajoin. Ruokintaan liittyviä kysymyksiä Törmälät pohtivat säännöllisesti maitotila-asiantuntija Anitta Taluksen kanssa Ruokinnan ohjaus Kasvu-paketin mukaisesti. Asioiden sujuminen uudessa navetassa ei ole itsestäänselvyys. Siksi Törmälät osallistuivat hyvissä ajoin ProAgria Oulun Lehmä- ja Nuorkarjahavaintopäiviin sekä Vene-hankkeen pienryhmiin. Niissä on päässyt vaihtamaan kokemuksia ja tieto-taitoa toisten viljelijöiden kanssa. Samoja virheitä ei tarvitse kaikkien tehdä uudelleen. Kotieläinagrologi Tiina Karlströmin pitämiä Havaintopäiviä on luvassa myös Törmälän navettaan. Peltopuolen urakointia Uuden ja suuren pihaton rakennusvaiheen ja käyttöönoton aikana yöunet jäävät monesti vähiin ja vuorokausi tuntuu lyhyeltä. Kehittäminen ja kaikki uudet asiat motivoivat niin, ettei unta juuri kaipaa, Jani Törmälä naurahtaa. Isäntäväki keskittää oman aikansa navettatöihin ja eläimiin. Peltopuolen töistä noin puolet hoitaa urakoitsija. Suurena apuna tilan töissä on myös isä-heikki. Naapuri on koneyhteistyössä tärkeä kumppani. Naapuri hoitaa hiehojen rehujen paalauksen. Lehmien rehut korjaamme itse noukinvaunulla. Pihattohanke ja tilan laajeneminen ovat merkinneet myös peltopuolelle paljon muutoksia, joihin Jani Törmälä on saanut tukea Pro- Agria Oulun nurmipalveluista ja pienryhmistä. Nurmiasiantuntija Olli Valtosen tilakäynnillä on muun muassa laadittu peltopuolen kehittämisohjelma. Kun muutoksia joka osa-alueella on paljon, on hyvä koota lähtötilanne ja asettaa tavoitteita. Otimme myös palkokasvit kuten herneet ja apilat mukaan viljelykiertoon. Suunnitteluun tarpeeksi aikaa Hyvän alkusuunnittelun ansiosta Törmälän rakennusprojekti eteni yllätyksittä. Isännän mielestä uuden navetan suunnitteluun on hyvä varata aikaa viisi vuotta. Kannattaa pohtia kaikki yhteistyömahdollisuudet ja porukkanavetat sekä miettiä tarkkaan työvoiman tarve ja työaika. Tilakohtaiset laskelmat ovat kaiken perusta. Ellei niitä tee, huijaa vain itseään. Tilan sukupolvenvaihdoksesta ja ensimmäisistä laskelmista alkaen rakennusprojektiin toi asiantuntemustaan talousasiantuntija Sari Isotalus. Jani Törmälä pitää tärkeänä töiden mitoittamista oman jaksamisen mukaan. Aika ei riitä kaikkeen ja vaikka riittäisikin, onko pakko olla niin? Omalla mielenrauhallakin on hintansa. Kun rehuvarasto ensi kesänä valmistuu, navettainvestoinnin hinta on miljoonaluokkaa. Hinta ei hirvitä. Navetan olisi voinut rakentaa halvemmallakin, mutta halusimme tehdä sen ensisijaisesti lehmille. Jos ne viihtyvät, ne myös tuottavat. Törmälän tilan väen visio vuodelle 2020 on 120 lehmää, joita lypsää kaksi robottia. Peltoala on kasvanut tämänhetkisestä 60:sta 150 hehtaariin. Sitten asetetaan taas uudet tavoitteet. Mutta se ensimmäinen tavoite toteutuu jo joulukuun aikana: kuusihenkinen perhe aikoo pitää yhteisen ja ansaitun loman. Kokonaisuus hallintaan Onnistunut rakennusinvestointi on monen tekijän summa. Olemme investoivan tilan kumppani suunnittelusta käyttöönottoon. Tarjoamme laskelmia, apua kannattavuuden vertailuun, suunnitelmat rahoitukseen ja tukea lupa-asiakirjojen laatimiseen. Tarjolla on asiantuntemusta myös eläinten hyvinvointiin, rehuntuotantoon ja ympäristöön liittyvien asioiden suunnittelussa. Keskeistä on toimijoiden yhteistyö ja kokonaisuuden hallinta. Sari Isotalus, talousasiantuntija, ProAgria Oulu Navettahavaintoja lehmän silmin Lehmät antavat kaiken aikaa hyödyllistä tietoa terveydestään, hyvinvoinnistaan, ravitsemustilastaan ja tuotoksestaan. Maitotilayrittäjän haasteena on oppia tulkitsemaan ja hyödyntämään näitä merkkejä. Lehmähavainto-koulutukset auttavat ymmärtämään lehmien ruumiinkieltä. Kun osaa tarttua ajoissa ongelmiin, voi ehkäistä sairauksia, edistää omaa ja eläinten hyvinvointia, optimoida tuotantoa ja parantaa samalla tilan kannattavuutta. Tiina Karlström, Lehmähavaintokouluttaja, ProAgria Oulu Räätälöityä palvelua maitotilojen tarpeisiin Maitotilojen tarpeisiin on kehitetty monipuolinen palvelukokonaisuus, josta löytyy jokaiselle tilalle oma räätälöity ratkaisu. Olemme mukana tuotannon suunnittelussa, käytännön tekemisessä, kannattavuuden parantamisessa, toiminnan kehittämisessä ja muutostilanteiden hallinnassa. Ruokinnan ohjaukseen kehitetyt palvelut varmistavat, että karjan ruokinta on tuottavaa ja kustannukset pysyvät kurissa. Anitta Talus, maitotila-asiantuntija, ProAgria Oulu Nurmituotannon perusasiat kuntoon Säilörehun tuotanto on kotieläintilojen tärkein peltopuolen viljelyosa-alue. Räätälöimme palveluratkaisuja kunkin tilan tarpeiden mukaan. Nurmituotannon kehittäminen on perusasioiden tarkentamista. Nurmiasiantuntija auttaa löytämään muutostarpeet. Moni nurmituotannon tehostaja on mukana pienryhmissä, joissa kartoitetaan tilan tärkeimmät kehityskohteet ja jaetaan kokemuksia toisten viljelijöiden kanssa. Olli Valtonen, luomu- ja nurmituotannon vastaava, ProAgria Oulu 4/2013 maaviesti 13

14 Arjen johtaminen kuntoon SOP:lla Kuva Liisa Koskela. Kuvassa Perttu Tunkkari Eteläkangas AY:stä Helppolukuiset arjen työohjeet varmistavat, että työ navetassasi tehdään aina samalla lailla, viestintä pelaa, tekeminen on yhdenmukaista ja oppiminen nopeaa. Näin kannattavuus kasvaa huomaamatta. SOP-työohjeen (Standard Operating Procedure) tekeminen kannattaa etenkin, jos tilallasi on muita työntekijöitä. Opastaa työtehtäviin Vähemmän kyselyjä ja puheluja lomille Mahdollistaa nopean oppimisen Ohjeet ymmärretään oikein Vähemmän eläinten sairasteluja Parempi hedelmällisyys Asiakkaamme suosittelevat SOP-työohjetta Tarpeellinen lomittajille Kaikki navetan työt pitäisi ohjeistaa Selkeät ohjeet ja kuvat havainnollistavat Helpottaa työnjohtoa Parhaat työtavat käyttöön Asiantuntijan apu laatimisessa kullanarvoista Meiltä saat navettaasi räätälöidyn SOP-työohjeen seuraavista toiminnoista: vasikan hoito, poikiminen, umpeenpano, hedelmällisyys, ruokinta, lypsy, tautiturvallisuus ja sorkat. Hinta alkaen % alv. Hinta sisältää yhden SOPin ohjekansion ja asiantuntijan pitämän työpaikkapalaverin. Me teemme sen kanssasi! ProAgria Etelä-Pohjanmaa Vuokko Kraatari ProAgria Etelä-Savo Virpi Reinikainen ProAgria Etelä-Suomi Leena Kukkula ProAgria Keski-Pohjanmaa Liisa Koskela ProAgria Keski-Suomi Ulla Sonninen ProAgria Länsi-Suomi Helinä Mukka ProAgria Oulu Marjo Posio ProAgria Pohjois-Savo Eveliina Turpeinen ProAgria Keskusten ja ProAgria Keskusten Liiton johtamisjärjestelmälle on myönnetty ryhmäsertifikaatti. 14 maaviesti 4/2013

15 Plussaa ruokinnan ohjaukseen ProAgrian Ruokinnan ohjaus -kokonaisuuteen on tulossa kolme uutta palvelua: Tuotto Plus seostilalle, Tuotto Plus automaattilypsyyn ja Kasvu Plus investoinnin käyttöönottovaiheeseen. Uudet palvelut ovat vastaus asiakkailta tulleeseen palautteeseen. maito TUIJA HUHTAMÄKI Ruokinnan ohjauksessa seuranta ja suunnittelu yhdistyvät lehmien tuottavuutta ja terveyttä edistäväksi palveluksi. Säännöllinen ruokinnan onnistumisen havainnointi ja sen perusteella tehdyt ruokintasuunnitelmat auttavat hyödyntämään kotoiset rehut täysmääräisesti ja rehujen laatuvaihtelut eivät ehdi näkyä tuotannon notkahduksina. Säännöllinen ruokinnan onnistumisen havainnointi ja sen perusteella tehdyt ruokintasuunnitelmat auttavat hyödyntämään kotoiset rehut täysmääräisesti. Rehujen laatuvaihtelut eivät ehdi näkyä tuotannon notkahduksina. Tuotto Plus seos- ja AMS-tilalle Kun automaattilypsyyn investoinut haluaa saada lupausten mukaisesti enemmän maitoa ja lisää vapaaaikaa, lehmien ruokinnan on sujuttava rehumuutoksista huolimatta. Arjen johtaminen kuntoon SOP:lla Helppolukuiset arjen työohjeet varmistavat, että työ navetassa tehdään aina samalla lailla, viestintä pelaa, tekeminen on yhdenmukaista ja oppiminen nopeaa. Näin kannattavuus kasvaa huomaamatta. SOP-työohjeen (Standard Operating Procedure) tekeminen kannattaa etenkin tilalla, jolla on muita työntekijöitä. SOP-työohjeen etuja ovat muun muassa: Opastus työtehtäviin Vähemmän kyselyjä ja puheluja lomille Mahdollistaa nopean oppimisen Ohjeet ymmärretään oikein Vähemmän eläinten sairasteluja Parempi hedelmällisyys Tarjolla on räätälöity SOP-työohje seuraavista toiminnoista: vasikan hoito, poikiminen, umpeenpano, hedelmällisyys, ruokinta, lypsy, tautiturvallisuus ja sorkat. Lisätiedot: ProAgria Oulu, Marjo Posio, puh , Toimiva ja säännöllinen ruokinta on lehmäliikenteeseen ratkaisevasti vaikuttava tekijä. Seurannan perusteella tehtävät muutokset ruokintaan ja resepteihin ovat onnistumisen edellytys. Tähän tarpeeseen on kehitetty uusi Tuotto Plus -palvelu AMS-tilalle. Seosrehuruokinnan etujen mittaaminen edellyttää tiivistä ruokinnan ja rehujen seuraamista sekä aktiivista reagointia kaikkiin muutoksiin. Kun erilaiset rehuerät kohdistetaan eri eläinryhmille, saadaan sekä eläimen että ruokinnan kannattavuuden kannalta hyvä lopputulos. Tämä edellyttää useita suunnitelmia eri rehuille ja erille eläinryhmille, ja siten enemmän vuorovaikutusta tilan ja ProAgrian asiantuntijan välillä. Tuotto PLUS -palvelu seosrehutilalle on ratkaisu tähän tarpeeseen. Kasvu Plus käyttöönottoon Onnistunutta investoinnin käyttöönottoa voidaan nopeuttaa säännöllisesti ja usein tehdyillä navettahavainnoilla sekä ruokinnan toimivuutta seuraten. Tällöin huomataan heti mahdolliset olosuhteiden valuviat, tekniikan toimivuus, mutta etenkin uuden navetan täyttyminen. Jotta maidosta saadaan tuloja, parsipaikat on saatava mahdollisimman nopeasti täyteen ja niillä olevat lehmät lypsämään hyvin. Tämä edellyttää ruokinnan seurantaa ja päivitystä. Ulkopuolinen silmä ja sparraaja auttaa tilan väkeä hyppäämään uusiin saappaisiin eli hoitamaan ja johtamaan isoa tilaa sekä välttämään vanhoja rutiineja uusissa ympyröissä. Ratkaisumme sujuvaan investoinnin käyttöönottoon on Kasvu Plus -palvelu. Rehut maidoksi tehokkaasti Kaikkien Ruokinnan ohjaus -palveluiden ydin säilyy samana: tilan tuotantopotentiaalin ja rehujen perusteella tehdyt laskelmat ja suunnitelmat. Tuloksia peilataan asiantuntijan kanssa navetassa ja mietitään tilan tavoitteisiin parhaiten sopivat ruokinnan toteutusvaihtoehdot. Asiantuntijamme ovat käytettävissäsi, kun haluat muuttaa rehut tehokkaasti maidoksi ja saada lisää tuottoa ruokinnasta. Ota yhteyttä! Tuija Huhtamäki, kehityspäällikkö, ProAgria Keskusten Liitto 4/2013 maaviesti 15

16 kasvi WebWisulla viljelytiedot verkkoon Viljelysuunnittelussa siirrytään tulevan vuoden aikana täysin nettikäyttöisen viljelysuunnitteluohjelmiston, WebWisun käyttöön. Viljelysuunnittelu verkossa merkitsee käyttäjälle sitä, että käytössä on aina uusin ohjelma ja automaattiset varmuuskopiot löytyvät verkosta. Muuttuneet tukiehdot, tukihakulomakkeet sekä lannoitteet ja kasvinsuojeluaineet päivittyvät ohjelmistoon automaattisesti ja reaaliajassa. Myös tietoturva paranee. Tilan viljelysuunnitelma ja muistiinpanot ovat tallessa WebWisun palvelimella, ja niiden selailu ja käyttö on mahdollista vain käyttäjätunnusten avulla, kertoo palveluryhmäpäällikkö Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitosta. Suunnittelua joustavasti Sähköisessä viljelysuunnittelussa asiointi ja yhteydenpito on sujuvaa. Asiantuntijaan saa helposti yhteyden netin kautta, mikäli suunnitelma tarvitsee nopeaa tarkistamista. Myös itse viljelysuunnitelmaa voi alkaa työstää jo ajoissa Helposti WebWisulla! SARI PELTONEN ensimmäisiä hankintoja varten sekä jatkaa vaiheittain sitä mukaa kun asiat varmistuvat, Sari Peltonen sanoo. WebWisulla on mahdollista lähettää kohdennettuja hälytysviestejä tietylle tilajoukolle tai tiettyä kasvia viljelevälle ryhmälle. Esimerkiksi asiantuntija voi lähettää kasvukauden aikaisia toimenpidesuosituksia nopeilla hälytysviesteillä. Kun viljelysuunnittelun tekninen työstö voidaan keskittää nettiin, tilakäynneillä jää aikaa viljelyn kehittämistoimien puntarointiin ja toimenpidesuosituksiin. Täydentyvä kokonaisuus ProAgria on kehittänyt menetelmiä, jotka helpottavat tietojen keruuta, analysointia ja vertailua tiloilla. WebWisu-ohjelma on merkittävä osa tätä kokonaisuutta. Kun viljelysuunnittelu- ja lohkokirjanpito-ohjelma ovat netissä, se mahdollistaa keskustelun muiden ProAgrian ohjelmien kanssa ja samojen tietojen käytön, mikä vähentää tietojen kirjauksen tarvetta moneen paikkaan, Sari Peltonen toteaa. Lisätietoa: Teet viljelysuunnitelman. Suunnittelet lannoituksen ja teet ravinnetaselaskennan. Kirjaat lohkokohtaiset viljelymuistiinpanot. Haet viljavuustiedot sähköisesti. Lähetät lohkotiedot sähköiseen tukihakuun. Seuraat taloutta kasvilajikohtaisesti Sähköinen tukihaku yhä suositumpaa Sähköisen tukihaun suosio on kasvanut vuosi vuodelta. Keväällä 2013 jo 56 prosenttia Suomen maatiloista teki sähköisen tukihakemuksen. Maaseutuviraston keväällä 2013 viljelijöille ja neuvojille tekemien palautekyselyiden mukaan viljelijöiden verkkoasiointipalvelu Vipu on hyödyllinen, helppokäyttöinen, nopea ja sisällöltään selkeä sovellus. Vipun käyttäjät kiittelivät palautteessa erityisesti Vipuneuvojan hyödyllisyyttä ja mahdollisuutta tehdä sähköisiä karttakorjauksia. Yli puolet paperihakemuksen palauttaneista viljelijöistä ilmoitti, ettei käyttänyt sähköistä tukihakua, koska halusi palauttaa tukihakemuksen henkilökohtaisesti kunnan maaseututoimistoon. Myös tottumus ja halu hakea tuet paperilomakkeilla olivat merkittäviä syitä olla käyttämättä Vipu-palvelua. Neuvojista valtaosa oli tehnyt tukihakemuksia sekä sähköisesti että paperilomakkeilla. Merkittävimmät syyt olla täyttämättä sähköistä hakemusta olivat asiakkaan halu palauttaa hakemus paperilomakkeilla, toimimattomat tietoliikenneyhteydet tai se, ettei kaikkia lomakkeita voinut palauttaa sähköisesti. Palautekyselyiden mukaan tukihakuasioista saatiin parhaiten tietoa sähköisistä palveluista, mutta paperilomakkeilla tukia hakeneet pitivät tärkeinä myös henkilökohtaisia kontakteja ja painettua materiaalia. Sähköisen hakemuksen palauttaneet toivovat, että Maaseutuvirasto painottaa myös jatkossa erityisesti internetsivuja, verkkooppaita ja sähköpostia. Mavi.fiverkkosivusto pyrkii palvelemaan tukea hakevia viljelijöitä entistä paremmin. 16 maaviesti 4/2013

17 YmpäristöAgron tilaisuudet kiinnostavat viljelijöitä YmpäristöAgro II -hankkeen liite TAIMI MAHOSENAHO TIEDOTTAA YmpäristöAgro-hanke on tiedottanut Pohjois- Pohjanmaan maatalouden ympäristö- ja tukiasioista vuodesta 2008 alkaen. Kiinnostusta on selvästi ollut, sillä tämän vuoden syyskuuhun mennessä on pidetty yli 384 tapahtumaa, joihin on osallistunut henkilöä messupisteet mukaan lukien yli henkilöä. Tapahtumien määrästä tähän mennessä noin puolet on ollut YmpäristöAgro I ja puolet YmpäristöAgro II -hanketta, joka jatkuu vuoden 2014 loppuun. Osallistujamääriin ja viljelijöiltä saatuun palautteeseenkin voi olla tyytyväinen. Keskimääräinen osallistujamäärä on ollut noin 30 henkilöä vaihdellen 10:stä 100 henkilöön tilaisuutta kohti. YmpäristöAgro-hankkeen esittelyteltalla riitti kävijöitä Limingan niittypäivien avoimien ovien tapahtumassa Sohlon maatilalla viime kesänä. YmpäristöAgro-hanketta rahoittaa EU:n maaseuturahasto ja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus ja hallinnoivat ProAgria Oulu ja Oulun Maa- ja kotitalousnaiset. Tänä vuonna maatilan avoimien ovien ja luomuseminaarien yli sadan osallistujamäärät yllättivät iloisesti. Maisemanhoitoon ja kosteikkoihin liittyvät maastoinfot ovat vuosi toisensa jälkeen kiinnostaneet kuulijoita. Kevään tuki-infot ja lähiruokatapahtumat ovat myös olleet väkirikkaita. YmpäristöAgro I ja II -hankkeiden aihepiiri on ollut laaja ja sisältänyt kasvinviljelyyn ja karjatalouteen liittyvää ympäristö- ja eläinten hyvinvointiasiaa. Keskeisinä teemoina ovat olleet myös maisemaan ja luonnonhoitoon liittyvät aiheet. Vuonna 2011 mukaan tulivat omina osioinaan luomu, lähiruoka ja maatalousmaankäyttö. Kaikissa näissä aiheissa tiedotusteemoina ovat olleet myös EU:n maatalouspolitiikan mukaiset rahoitusmahdollisuudet ja tukiehdot. Kaikkea tietoa on koottu laajasti hankkeen nettisivuille osoitteessa Erilaisia painotuotteita on jaettu tuhansittain. YmpäristöAgro- ja VYYHTIhankkeen väki kiittävät kaikkia kuluneesta vuodesta ja toivottavat menestystä tulevalle vuodelle! Tervetuloa taas infotilaisuuksiimme ja Facebook-sivuillemme! Taimi Mahosenaho, maisema- ja ympäristöasiantuntija, projektipäällikkö ProAgria Oulu, Oulun Maa- ja kotitalousnaiset, YmpäristöAgro-hanke Laita kalenteriisi vuoden 2014 tuki-infot Vuoden 2014 tuki-infot ovat suunnitteilla ja tästä lehdestä löytyvät jo maaliskuun aikataulut ja paikat. Päivämäärät kannattaa laittaa kalentereihin. Ohjelma tarkentuu osoitteeseen sekä seuraaviin infokirjeisiin ja ilmoituksiin. Tilaisuuksia suunnittelevat yhteistyössä YmpäristöAgro, ProAgria Oulu, MTK- Pohjois-Suomen maaseutuhanke, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Elinvoimaista ja kaunista maaseutumaisemaa Pyhännällä. ja kunnat. Vuosi 2014 on viimeinen, jolloin tukihaku tapahtuu nykyisen ohjelman säännösten mukaisesti. Vuodesta 2015 on tulossa haasteellinen, kun uudet tukihakuehdot tulevat voimaan. Kevään 2014 tuki-infoissa valotetaan, missä vaiheessa uuden kauden tukijärjestelmän suunnittelu ja ohjelmavalmistelu ovat menossa. Pääosin kuitenkin käydään läpi vuoden 2014 tukihakuun liittyviä ja tärkeitä ajankohtaisia asioita. Varsinaisen tukihakuopastuksen lisäksi on toivottu tietoa myös seuraavista ajankohtaisista aiheista: viime vuoden tulvien aiheuttama hukkakauraongelma, rehuvarastojen merkintäohjeistus, täydentävien ehtojen rehuvalvonta, sähköisessä tukihaussa ilmenneet seikat sekä kesanto- ja viherlannoitusnurmialan lisäämistarpeet. Otamme mielellämme vastaan myös muita asioita, joista tietoa halutaan. Tuki-infoissa luennoivat ELYn, ProAgrian, MTK:n ja kuntien edustajat. Lisätietoa tuki-infoista seuraavalla aukeamalla. Taimi Mahosenaho 1

18 YmpäristöAgro II -hankkeen liite ProAgria Oulun YmpäristöAgro II ja MTK-Pohjois-Suomen Maaseudun kehittämishanke järjestävät: Tuki-infot viljelijöille 2014 OTA TALTEEN! TIEDOTTAA VILJELIJÄ, VARAA AIKA JO KALENTERIISI! ke Tuki-info viljelijöille Nivala, Sapuska, Pajatie 5 to Tuki-info viljelijöille Haapajärvi, HAI, Liiketalouden yksikkö auditorio, Opintie 1 pe Tuki-info viljelijöille Kärsämäki, seurakuntatalo, Frosteruksenkatu 16 ma Tuki-info viljelijöille Haapavesi, HAO, Palvelu- ja luontoalan yksikkö NORA, auditorio, Kytökyläntie 260 ti Tuki-info viljelijöille Ii, Nättepori, Puistotie 1 ke Tuki-info viljelijöille Taivalkoski, valtuustosali, Kirkkotie 6 to Tuki-info viljelijöille Muhos, Koivu ja Tähti, auditorio, Muhostie 2 pe Tuki-info viljelijöille Liminka, OSAO, Turvallisuusalan oppilaitoksen auditorio, Iivarinpolku 2 ma Tuki-info viljelijöille Pyhäjärvi, Hotelli Pyhäsalmi, Ollintie 19 ti Tuki-info viljelijöille Siikalatva, Piippolan ammatti- ja kulttuuriopiston auditorio, Keskustie 29 ke Tuki-info viljelijöille Siikajoki, Törmälän matkailumaatila, Toppilantie 20 A to Tuki-info viljelijöille Pudasjärvi, valtuustosali, Varsitie 7 Pe Tuki-info viljelijöille Kuusamo, valtuustosali, Keskuskuja 6 ma Tuki-info viljelijöille Oulainen, Honkamaja, Hietalantie 91 ke 2.4. Luomutuki-info viljelijöille ja neuvojille Kempele, Vihiluodon Kalan kokoustilat, Rytiniementie 4 to 3.4. Luomutuki-info viljelijöille ja neuvojille Nivala, Sapuska, Pajatie 5 Tarkista paikat ja aikataulut: ja > Koulutukset ja tapahtumat Ohjelma: Kahvit MTK-Pohjois-Suomen puheenvuoro ProAgria Oulun puheenvuoro Voileipäkahvit Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen puheenvuoro Ajankohtaista ja lomakkeet 2014, kunnan maaseutuelinkeinoviranomaisen puheenvuoro Tilaisuus päättyy Alustavia aiheita: Huom. muutokset mahdollisia, katso tarkempi ohjelma myöhemmin: Vuoden 2014 tukihaku ja ajankohtaiset asiat - mitkä tuet haussa, erityistukien tilanne - Vipu-palvelu ja sähköinen haku - Tukivalvonnan terveiset - Ympäristösäännöksiin ja tukiehtoihin liittyvää muistettavaa - Kuivatuksiin liittyvät ilmoitusmenettelyt ja huomioita sulfaattimaiden viljelystä ja hukkakauratilanteesta Mitä tulossa 2015? - katsaus ohjelmakauden valmisteluun ja maatalouspolitiikan uudistukseen - mitä kuuluu viherryttämisen, ympäristökorvausjärjestelmän ja nitraattiasetuksen suunnitelmille? - uusien lohkojen saaminen tukien piiriin Tuki-infot järjestävät yhteistyössä ProAgria Oulun YmpäristöAgro II ja MTK-Pohjois-Suomen Maaseutuelinkeinojen kehittämisen tiedotus-, koordinaatio- ja aktivointihanke, ELYkeskus Pohjois-Pohjanmaa ja kuntien maaseututoimi. Tuki-infot neuvoville tahoille 2014 ma Maakunnallinen tuki-info neuvoville tahoille Haapavesi, HAO, Palvelu- ja luontoalan yksikkö NORA, auditorio, Kytökyläntie 260 ti Maakunnallinen tuki-info neuvoville tahoille Muhos, OSAO, Muhoksen yksikkö (Koivikko), Kirkkotie 1 Maakunnallisen ja luomuinfopäivien ohjelma seuraavassa Maaviestissä sekä osoitteessa ja > Tapahtumakalenteri. Seuraa myös lehti-ilmoituksia. Lisätietoja: ProAgria Oulu, Oulun Maa- ja kotitalousnaiset, YmpäristöAgro II Anna-Leena Vierimaa, anna-leena.vierimaa@proagria.fi, puh Taimi Mahosenaho taimi.mahosenaho@maajakotitalousnaiset.fi MTK-Pohjois-Suomi, Maaseutuelinkeinojen kehittämisen tiedotus-, koordinaatioja aktivointihanke Anita Mäkipelto, anita.makipelto@mtk.fi Ilmoittautuminen: Viljelijäinfoihin ei ennakkoilmoittautumista, mutta ilmoitathan erityisruokavalioista. Neuvoja- ja luomuinfoihin ennakkoilmoittautuminen 2 viikkoa ennen ja eläinten hedelmällisyysinfoon viikkoa ennen ProAgria Oulu vaihteeseen, puh. (08) , anne.kipina@proagria.fi Luomupäivät Rokualla Perinteiset ja suositut YmpäristöAgron ja MTK-Pohjois-Suomen maaseudun kehittämishankkeiden järjestämät luomupäivät pidetään Rokua health & spassa. Päiville ovat tervetulleita kaikki luomutuotannosta kiinnostuneet. Varaa aika kalenteriisi! Päivien ohjelma tulee osoitteeseen > Koulutukset ja tapahtumat > Luomupäivät Rokualla Lisätiedot: anna-leena.vierimaa@proagria.fi tai anita.makipelto@mtk.fi 2