Villahti Jäsenlehti 2 / 2010

Transkriptio

1 Villahti Jäsenlehti 2 / 2010

2 LoLa:n hallitus ja toimihenkilöt 2010 Vastuualue Nimi GSM Sähköposti Kommodori Antero Lusa Sihteeri Isto Hovi Rahastonhoitaja Rainer Degerman Jäsenrekisteri Kotisivut Mini Loksodromi Satama Heikki Ilves Katsastus Veli-Matti Laakso Tarvikemyynti Voitto Lahtinen Koulutus Jari Heikkinen Perheveneily Kyösti Sario Mökin vuokraus Maaret Burgman Tiedotus Katsastajat Nimi GSM Sähköposti Jouni Forssell Kai Grönholm Jari Heikkinen Veli-Matti Laakso Eero Lust Olli Ruuskanen Kyösti Sario Kesästä 2010 alkaen myös Sami Sohlberg ISSN

3 SISÄLLYSLUETTELO 2/2010 Hallitus ja toimihenkilöt... 2 Sisällysluettelo... 3 Kommodorin palsta... 4 Satamakapteenin palsta... 5 Katsastusasiaa... 6 Perheveneilyasiaa Koulutusasiaa Navigoinnin elektroniset apuvälineet Venepuhelinluettelo Haastekeräys Kevättalkookutsu Tapahtumakalenteri

4 Hyvät laivurit, Kommodorin palsta Kotisatamamme sijainti on hyvä, lähellä useita Uudenmaan virkistysalueyhdistyksen retkeilykohteita. Esimerkiksi Tallholmenin pieni saari mainioine kalavesineen ja silakkaongintapaikkoineen sijaitsee merkityn väylän tuntumassa länteen mentäessä. Natura suojelualueverkostoon kuuluvan Stora Fagerön kauniit hiekkarannat on sopiva kohde päiväretkelle ja siellä on tarvittavat retkipaikan varustukset nuotiopaikkoineen. Ympäristön kohteisiin tutustumisen voi tehdä valitsemalla muutaman uuden kohteen joihin tutustuu kesän aikana omatoimisesti, etsien hyvät veneen kiinnittymis- ja yöpymispaikat. Luonnonsatamissa voit löytää aidon retkitunnelman ja lisäät samalla omaa ympäröivän luonnon tuntemusta. Linnusto alueellamme on mielenkiintoinen yhdistelmä sisävesien ja valtamerien lajistoa. Yleisiä valtamerilajeja ovat mm. riskilä ja haahka, sisävesien lajeja mm. tukkasotka. Kaikkiaan saaristolajeja on kolmisenkymmentä. Pesintäaikana valitsemme ajoreitit niin ettemme häiritse lintuja niiden pesintäalueilla. Kaikkia satamapalveluja maasähköineen ei retkikohteissa tarvita, ovathan ne käytössämme koti- ja vierassatamissa. Luonnonsatama-esitettä voi tilata veneilyliitosta ja venesatamama.com:sta löytyy myös tietoja hyvistä luonnonsatamista. Seuran perheveneilyn kokoontumispaikat on valittu niiden kiinnostavuuden ja läheltä länteen suuntaavien lomareittejä. Osallistumalla niihin voi nauttia mukavasta yhdessä olosta ja saada hyviä vihjeitä retkikohteista toisilta venekunnilta. On veneen kevätkunnostuksen aika ja näemme kuinka talvisäilytys on kohdellut laitteita. Kulunut pakkastalvi oli hyvä ulkona telakointiin kun märät jaksot jäivät tavallista lyhyemmiksi. Keväthuolto ja kuntotarkastus laitteille yhdessä veneen katsastuksen kanssa lisäävät liikkumisen turvallisuutta merimatkoilla. Oma tarkastus- ja kunnostustyö on hyödyksi niin että veneen laitteet tulevat tutuksi ja häiriön sattuessa venematkoilla on oma apu paikalla. Kohti yhteistä kattojärjestöä Suomen veneilyliitto ja Suomen purjehdusliitto ovat neuvotelleet yhdistymisestä talven aikana. Yhdistymisen perusteena ovat erityisesti taloudelliset ja toiminnalliset syyt sekä Opetusministeriön valtionapukelpoisuuskriteerit mitkä antaisivat mahdollisuuden suurempiin tukiin yhdistyneelle järjestölle. Kevättalkoot ovat 22.5 klo 10 alkaen, kunnostus, siivous ja muuta sopivaa puuhaa löytyy kaikille ja kuten myös talkoolounasta ja kahvia, tervetuloa. Toivotan kaikille hyvää veneilykesää ja uusia veneilykokemuksia. Antero Lusa, kommodori 4

5 Sataman kevätkuulumisia Hyvää kevättä kaikille! Talvi on taas takana ja ihana veneilykesä edessä. Venepaikkahakemuksia on kevään aikana saapunut satamakapteenin postilaatikkoon 47kpl. Ilokseni huomasin että, uusia jäseniäkin on tullut ja osa vanhoista veneistä on vaihtunut metrikuumeen takia. Venepaikat pyrittiin pitämään jokseenkin samoina, joitakin muutoksia oli pakko tehdä veneiden laitakorkeuksien pitämiseksi sopivina. Saunan pesuhuoneen seinäkaakelit olivat irtoilleet jo viime kesänä, mutta nyt kevään aikana seuran ahkerat timpurit ovat korjanneet saunan pesuhuoneen seinät. Suuret kiitokset remonttimiehille! Kevättalkoot ovat 22.5 lauantaina. Toivottavasti ajankohta sopii usealle, jotta saamme kaikki työt tehtyä. Talkoissa suurin työ on saada laiturit ja poijut tarkastettua, näin varmistetaan veneiden turvallinen kiinnitys. Risuaitaa on tarkoitus rakentaa näkösuojaksi septi-pumpun eteen. Kevätsiivoukset - ja kunnostukset tehdään tarpeen mukaan. Nähdään rannassa! terv. Hessu 5

6 Katsastusinfo 2/2010 Lohjan Laivurit ry. Kevään kuuma aihe on ollut galvaaninen syöpyminen veneessä, tässä muutamia vinkkejä ja ajatuksia asiasta. Galvaaninen korroosio on yleensä varsin hidasta ja mikäli suojaus on toteutettu oikein, nyrkkisääntönä on, että suoja-anodeista (sinkeistä) syöpyy kaudessa 50 %. Mikäli sinkki ei kulu, syynä voi olla epäpuhdasanodimateriaali, huono sähköinen yhteys suojattavaan kohteeseen tai ulkoinen vuotovirta. Joka tapauksessa mikäli sinkki on merialueilla kauden jälkeen uutta vastaava kannattaa huolestua. Vastaavasti mikäli sinkki on hävinnyt kokonaan, syinä voi olla liian pieni anodi, suhteessa suojattavaan kohteeseen, kiinnitys pettänyt esim. potkuriakselisinkissä pulttien korvakkeissa on varsin vähän materiaalia tai ulkoinen vuotovirta on kiihdyttänyt syöpymistä. Tarvittaessa sinkkejä voi lisätä ja kiinnityskorvakkeisiin voi laittaa ohuimpaan kohtaan pienen täplän maalia, etteivät korvakkeet syövy pois. Mikäli aikaisemmasta poikkeavaa syöpymistä on tapahtunut, kannattaa luonnollisesti pyrkiä selvittämään syyt muuttuneeseen tilanteeseen. Vuotovirran aiheuttama korroosio on yleensä huomattavasti nopeampaa, kuin galvaaninen. Galvaanisessa parissa jännite on yleensä puolesta pariin volttiin ja virta pysyy pienenä (milliampeereissa). Pelkästään veneen oman akun voimin voi esim. mastoon syntyä vuotovirran aiheuttamia vaurioita, mutta maasähkön korkeampi jännite aiheuttaa helpommin suurempia virtoja ja siten nopeammin näkyviä vahinkoja. Metallikohteiden välinen jännite-ero siis kiihdyttää syöpymistä. Laiturissa olevat veneet muodostavat kukin itsenäisen pariston, mutta eri veneet voivat myös kytkeytyä sähköisesti toisiinsa, esim. maasähkökaapelin tai laiturirakenteiden kautta. Sähkö pyrkii löytämään aina helpoimman (pienin sähköinen vastus) reitin, jolloin myös syöpyminen nopeutuu. Yksi helpoimmista reiteistä sähkölle veneiden välillä ovat maasähkökaapelit, jolloin veneet yhdistyvät rannan sähköjärjestelmän kautta kuparijohdoilla toisiinsa. Ongelmaa ei olisi, mikäli kaikkien veneiden välinen suhteellinen jännite (potentiaali) olisi täsmälleen sama, virta ei kulkisi, eikä siten olisi vaaraa syöpymisellekään. Todellisuudessa jokainen vene on sähköisesti omassa potentiaalissaan, koska jokaisessa johdossa ja johdon liitoksessa on vastusta. Kun virtaa kulkee vähänkin, myös jännitteet eri veneiden väleillä poikkeavat toisistaan. Rantojen maasähköjärjestelmissä tilanne on erityisen huono, koska kaapelivedot ovat pitkiä ja niissä on paljon kosteuden turmelemia liitoksia. Suomalaisessa maasähköliitännässä on suojamaa-, nolla- ja vaihejohto. Pääsääntöisesti maasähkö ja veneen 12V järjestelmä eivät saa olla yhteydessä 6

7 toisiinsa. Valitettavasti tätä ei välttämättä voi helposti todeta, koska jossakin sähkölaitteessa yhteys saattaa muodostua esim. kondensaattorin kautta, jota yleismittari ei näe. Olennaista vuotosähkökorroosiosuojauksen kannalta on, että veneen sisäisestä virtapiiristä ei pääsisi vuotamaan virtaa maasähköjärjestelmän suojamaahan tai nollajohtoon (nollajohtohan on viimeistään keskuksella kytketty suojamaan kanssa yhteen). Esim. huono akkulaturi saattaa yhdistää veneen 12 V järjestelmän maavirtajärjestelmän kanssa, jolloin moottori ja vetojärjestelmän syöpymisriski on ilmeinen ja laturi varmistaa, ettei syövyttävä virta lopu kesken. Suko-pistokkeessa nollasta ja vaiheesta ei voi olla varma, koska pistoke käy molemmin päin. Tällä on merkitystä kun veneissä käytetään sähkölaitteita, jolloin yksittäisten sähkölaitteiden välille veneen sisällä ja naapuriveneissä saattaa muodostua suuriakin potentiaalieroja. Vene, jolla on sisäisiä korroosio-ongelmia sekä alhaisin potentiaali, ja joka on satamassa huonoimmassa paikassa, toimii uhrautuvana anodina. Ympärillä olevat veneet hyötyvät siitä: Ne saavat tietyn suojan tämän veneen kustannuksella. Olennaista kuitenkin on, millaisia laitteita veneessä on, miten ne on kytketty toisiinsa ja millaisia järjestelmiä naapuriveneissä on. Galvaaninen eristin Halvin tapa estää tai ainakin vähentää galvaanista korroosiota maayhteyden kautta on käyttää galvaanista eristintä. Se kytketään maadoitusjohdon kanssa sarjaan veneessä ja muodostuu periaatteessa kahdesta toisiaan vastaan rinnankytketystä diodista. Ne päästävät silloin virran lävitseen riippumatta siitä mihin suuntaan virta kulkee. Diodin tyypillinen jännitehäviö on 0,7 V, ja tätä juuri tarvitaan. Galvaaninen eristin alentaa maadoitusjännitettä veneessä maahan verrattuna noin 0,7 V. Kun maan ja veneen välillä on tällainen jännitehäviö, ei veneestä toiseen kulje virtaa. Näin pieni jänniteero ei vaikuta vikavirtasuojaan. Ratkaisu kulkee usein nimellä Zinc Saver, siis sinkinsäästäjä, koska se estää veneen sinkkianodeja syöpymästä naapuriveneen anodien toimesta ja suojaa veneen omia asennuksia. Erotusmuuntaja Se mikä todella toimii korroosioniestäjänä, on erotusmuuntaja. Muuntaja on laite, joka muuttaa jännitettä sisääntuloevien ja ulosmenevien johtimien välillä tavalla tai toisella. Veneessä käytetään muuntajaa, joka toimii muuntosuhteella 1:1. Jos syötetään 230 V sisään (primäärikäämiin), saadaan 230 V ulos toiselta puolelta (sekundäärikäämistä). Tämä tuntuu turhalta etenkin kun ajatellaan että veneeseen otetaan 20 kiloa rautaa ja kuparia yli 500 euron hinnalla. Mutta tämä on todella hyvä, sillä myös muuntajan muista ominaisuuksista on hyötyä. Ei ole mitään metallista siis galvaanista yhteyttä venesähkön ja veneen ulkopuolisen sähkön välillä. Virta joka tulee maista voi olla miten epäpuhdasta tahansa ja se virta joka otetaan muuntajasta ulos on täysin neitseellistä ja puhdasta. Veneessä ei enää ole maasähkömaata eli se on galvaanisesti erotettu. Sitä kautta muodostuu uusi maadoitus/tasaussysteemi ja virta veneessä sattuvassa maasulussa on niin pieni, ettei se aiheuta ongelmia. Kaikissa metalliveneissä, joissa on maasähköliitäntä, pitäisi olla erotusmuuntaja. 7

8 Lähde. Sähköturvallisuuden Edistämiskeskus STEK ry (2010) Katsastusmenettely Yhteiskatsastuksia suoritetaan Villahdessa ja Eke-Marinissa. Yhteiskatsastukset Käsisammuttimien ja nestekaasulaitteiden huolto ja tarkastus järjestetään yhteiskatsastusten yhteyteen Villahteen ja Eke-Mariniin. Katsastuspaikalla on myynnissä nestekaasua, sammuttimia, sammutuspeitteitä ja palo- sekä kaasuvaroittimia. Yhteiskatsastusten ajankohdat 2010 Villahti La klo alkaen Eke-Marin Ma klo Villahti Ma klo Eke-Marin Ti klo Pääsääntöisesti veneet pitää katsastaa yhteiskatsastuksissa. Yhteiskatsastusten lisäksi suoritetaan tarvittaessa katsastuksia mm. Aurlahden rannassa. Lista peruskatsastettavista veneistä 2010 Huom! runkokatsastus maissa ennen vesillelaskua. Olavi Aronta Kalla Inkoo Kari Hagelberg Jirka II Villahti Christer Johnsson Cindy Tammisaari Pentti Jurvanen Paulina Villahti Markku Karppinen Etti Villahti Pentti Kemppainen Athena Inkoo Raimo Kunttu Suvi II Inkoo Pekka Kähkönen Pikku myy Villahti Hannu Kärkkäinen Sea-Bella Villahti Kimmo Laakso Marlin Villahti Veli-Matti Laakso Carolina Villahti Veli-Pekka Laukkanen Tamora Villahti Erkki Lehtiranta Turtana Inkoo Antero Lusa Katariina Villahti Martti Nevalainen Pilar Villahti Kari Peltola Katinka Villahti Birgitta Pollari Largo Asikkala Aaro Rantanen Vigtoria Heinola Kauko Ylianttila Carina Villahti 8

9 Listasta puuttuu muutama syksyllä 2009 tai keväällä 2010 hankittu vene. Mikäli venettä ei ole katsastettu viimevuonna tulee veneelle tehdä runko- ja peruskatsastus eli kaikki katsastukseen liittyvät asiapaperit uusitaan. Lohjan laivureiden katsastajat Jouni Forsell Kai Grönholm Jari Heikkinen Veli-Matti Laakso Eero Lust Olli Ruuskanen Kyösti Sario Sami Sohlberg Kesää odotellessa Veli-Matti Laakso Katsastuspäällikkö Villahden Juhannusjuhla 2010 Tervetuloa viettämään keskikesän juhlaa Juhannusaattona Ohjelma on perinteinen: juhannussauna klo 15 alkaen lipunnosto klo grillausta tanssia koneellisen musiikin tahdissa hauskaa yhdessäoloa mukavien veneilijöiden seurassa Tervetuloa 9

10 Veneilykauden 2010 tapaamispaikkoina Vänö ja Jussarö Tällä hetkellä useimmilla meistä päällimmäisenä kiireen aiheena on saada vene mahdollisimman pian veteen. Kaikenlaista pientä laittamistahan aina löytyy ja työn edetessä sitä keksii lisää. Venettä laitellessa miettii myös tulevaa kesää ja mahdollisia matkakohteita. Kaksi päivämäärää ja paikkaa on jo kuitenkin laitettu almanakkaan: Keskiviikko Vänö N 59 55, E Tämä pieni saari kuuluu Hiittisten saaristoon, missä on 16 ympärivuotista asukasta. Kesätapaaminen ajoittuu parhaaseen veneilysesonkiin, väylillä näkee muitakin kuin Lolan perälippuja, joten tästä syystä tapaamisen ajankohta sijoittuu keskelle viikkoa. Venepaikkoja on alustavasti varattu 10 ja sähköä pitäisi riittää kaikille, näin on luvattu. Ohjelma alkaa klo tervetulotoivotuksella, tämän jälkeen tutustumme saareen ja sen historiaan oppaan opastuksella. Noin puolitoistatuntisen kierroksen jälkeen ruokailemme, saunomiseen on mahdollisuus illemmalla. Pientä huikopalaa = makkaraa tietysti grillaillaan iltasella ja vaihdetaan kesän kuulumisia. Tapaamiseen ei välttämättä tarvitse tulla omalla veneellä, sillä yhteysalus M/S Rosala II liikennöi saarelle Kasnäsista ;-). Ilmoittautuminen allekirjoittaneelle 1.7. mennessä matkapuhelimeen Lauantai Jussarö N 59 56,83, E 23 34,34 Syystapaamisen paikkaa mietittäessä etäisyys Villahdesta, mistä osallistujat enimmäkseen tulevat, asettaa oman rajoituksensa. Paikka on monelle tuttu, mutta tavoitteena kummassakin tapaamisessa voisi olla se, että saataisiin seuramme uusia jäseniä mukaan, ilahduttavaa olisi kaiken kaikkiaan nähdä niitä venekuntia joilla ei aikaisemmin ole ollut mahdollisuutta osallistua. Venepaikkoja on varattu 10, mutta eiköhän muutamalle ylimääräisellekin tilaa löydy. Kummankin tapaamisen ohjelma noudattelee samaa kaavaa. Klo alkuseremonian jälkeen annetaan puheenvuoro oppaalle ja uskonpa, että monelle 10

11 saarella aikaisemmin käyneelle selviää uusia paikkaan liittyviä asioita. Ruokailu on alustavasti varattu rantaan ja sauna lämpiää iltasella. Ilmoittautuminen syystapaamiseen allekirjoittaneelle 7.8 mennessä matkapuhelimeen Olisiko juuri teidän venekunnallanne jokin mukava ohjelma, leikkimielinen kisa yms., mikä voisi ilahduttaa muitakin? Tämä mietintään. Kummatkin tapahtumat ovat seuran jäsenille maksuttomia. Jos saavutte kohteeseen aikaisemmin, huolehtikaa venepaikkamaksut itse. Tapaamispäivän ja seuraavan vuorokauden maksun hoitaa seura. Säänhaltija on suosinut viimeisimpiä tapaamisia, toivottavasti tämä jatkuu myös kaudella Kun suunnittelet kesän veneilymatkoja, aivan toimiva ohjelma löytyy netistä. Vertti Veneilijän reittiopas, Ohjelma kattaa huvivenesatamat Virolahdelta aina Tornion edustalle. Kirjoittamalla kohdesataman hakukenttään ohjelma näyttää paikan, klikkaamalla kohdetta saat tiedot sataman palveluista ja suoran linkin www-sivuille. Ohjelma ehdottaa myös suorimman reitin alkukohteesta määränpäähän ja laskee matkan. Nautinnollisia veneilyhetkiä toivotellen Kyösti perheveneilyvastaava Porkkala Ruissalo

12 Hei Laivurit! --- KOULUTUS On taas vesillelaskun aika. Veneet kunnostetaan ja kiillotetaan huippukuntoon, varusteet tarkastetaan ja kannetaan alukseen mutta oletko varma, että pärjäät vaikka hieno elektroniikka sammuisi kesken sumuisen ja sateisen illan? Onneksi on kaksi tapaa selvitä tilanteesta kunnialla: - käydä Nuutisen Heikin navigointikurssi (vaikka uusintana, jos aikaa laivuritutkinnosta on jo vierähtänyt) tai - varmistaa, että elektroniset apuvälineet ovat asianmukaisesti valittu, asennettu ja huollettu, sekä niitä osataan käyttää. Lohjan Laivurit ry. on opastanut ja kouluttanut veneilijöitä jo vuosia. Oheiseen taulukkoon on kerätty viime vuosien kurssien oppilasmääriä: Saaristo Rannikko Muut Muut kurssit, selite Venemiestaito EA, 6 CEVNI Varakipparin peruskurssi VHF Elektroniset apulaitteet Yhteensä kursseillamme on ollut mukana 1976 lähtien n oppilasta (jotkut luonnollisesti monella kurssilla). Tämän vuoden kurssi käsitteli veneen elektronisia laitteita. Se pidettiin Lohjan paloasemalla ja läsnä oli peräti 17 innokasta oppilasta. Kouluttajana toimi Juha Liljeroos Navsystems Oy:stä. Juha kertoi meille (päämiehestä johtuen Raymarine-painotteisesti) erilaisista elektronisista vempaimista mitä nykyveneeseen saa. Kurssilla käsiteltiin paikanmäärityslaitteet, yhteysvälineet ja hallintalaitteet sekä instrumentit. Erityistä mielenkiintoa herätti demonstraatio moderneilla VHF-laitteilla; uusien puhelimien DSCjärjestelmällä voi hätäkutsun lisäksi pitää yhteyttä kanssaveneilijöihin ja tarkkailla vaikka kaverin sijaintia! Navsystemsin osuuden jälkeen keskustelimme myös ajankohtaisesta asiasta Veli-Matti Laakson alustuksella: maasähköjärjestelmät ja galvaaninen korroosio. Kaiken kaikkiaan erittäin antoisa iltapäivä, kiitokset vielä palolaitokselle tiloista ja Navsystemsille esitelmästä. Ohessa joitakin kuvia kurssilta. Koulutusterveisin, Jari 12

13 13

14 14

15 15

16 16

17 17

18 Venenimi Sukunimi Etunimi Matkapuh Venemalli Suikkari Ismo Yamarin 6230 Aiolos Saaristo Jari Matador 9000 CD Aliisa Forssell Jouni Seiskari S 23 Amanda Tommila Jyrki Bella 8002 Andante Kallio Risto Stormwind 42 Anumar Rissanen Taito Moottoripurjehtija Boudi Nuutinen Heikki Tristan 301 Buster Mangnum Engblom Arto Buster Magnum Ca Canny Forssell Eero Inferno 31 Candy II Makkonen Tapio LA 35 Caraya Casserly James Ohlsson 29 Carina Ylianttila Kauko Bayliner Carolina Laakso Veli-Matti Conrad 1420 Cindy Johnsson Christer Flipper 999 Colette Johansson Pekka HT Delfina Hurme Ari Master 500 Elsa Pentikäinen Antti Jeanneau Sun Odussey Etta II Grönholm Kai Succes 1050 Sport Evita Naukkarinen Aaro Nimbus 4004 Fiina Ojanen Antti Falcon 26 Fantino Fiskepinne Koskenala Petteri Scand Baltic 29 Flamenco Abrahamsson Leo Tristan 820 Fortissimo Janérus Inge Fortissimo 33 Fortuna III Hagelberg g Susanna Arcona 32 Frida Hyvönen Paula Nordic 79 Gipsy Fedorczyk Woijciech Corvette 32 Gisel Björkroth Mika Sunmar 850 C Helena III Huuhtanen Jukka Tristan 770 Helinä Vallioniemi Arto Matkavene Hessu Hausen Alvar HT-vene Impression Pohjavuori Mikko Diva 39 Jape Viita Erkki Sunwind 35 Jirka II Hagelberg Kari Seiskari S 27 Josu Koskela Teuvo Finspeed 720 Julienn Sohlberg Sami Corenoede Ambassador Kaarina Tuominen Ossi HT Cabin Katariina Lusa Antero Nimbus 3003 Katinka Peltola Kari Nauticat 33 Key II Ijas Martti Finnmar Kos-Kis Jusenius Pekka TG-5800 Lide III Litsilä Henry Jeanneau Prestige 36 Lillimor Helander Leif Whiteline 34 Linda Lindholm Rolf Marsund 906 Löhöö Lust Eero Kulkuri 31 Mamsell Suoniemi Tero Katettu Mariann III Ruuskanen Olli Grand Banks 36 CL 18

19 Venenimi Sukunimi Etunimi Matkapuh Venemalli Marinett II Österman Trygve Katettu Teräs Marino Hjerppe Erkki Marino 23 DL Marlin Laakso Kimmo Matilda Hovi Isto Family Cruiser Meriheila Lappeteläinen Jorma Utö 31 Merry Lady Lindeberg Reino Naviga 105 Misu Uusitalo Tapani Buster M Ninja Degerman Rainer Vihe 730 Cabin Ninja Elomaa Timo Niobe Hinkkanen Kari Storebro 38 Oukki Doukki Lukkala Olli Tristan 345 Pauleena 3 Olin Kirsi Seiskari 232 CC Pikku Myy Kähkönen Pekka Helmsman 20 Pikku Tilli Salo Timo Yamarin 59C Pilar Nevalainen Martti Priha Pajarinen Juhani Nordic 81 MS Sea-Bella Kärkkäinen Hannu Sea-Bella Sevli II Ilves Heikki Bella 8000 Sini Burgman Maaret SunQuest 39 Sinra Westerberg Sven-Erik Finnsport 8500 Sir George II Lahtinen Voitto Jeanneau Prestige 36 Siru II Huhtilainen Martti Seastar 23 Family Solmu Silander Henry Sotka Sario Kyösti Stella Helenius Hannele Bavaria 39 Stella Kulmalainen Jouko Bavaria 39 Sun Sweet Fageström René Matador 9000 Sunprise Jussila Teija Oceanis Clipper 343 Tamora Laukkanen Veli-Pekka Sunwind 311 Taskaroora Rajala Jouko Trudelutt Leino Kari Nimbus 4000 Tulum Christersson Tero Finsailer 38 Tuuli Metso Mauno Sunwind 311 White Cat Heikkinen Jari Finncraft 29 Victoria Kumpulainen Erkki Utö 31 Victoria Rantanen Aaro Finnsaurus 28 Vita Kolo Seppo Matador 9000 CD/FB 19

20 Venenimi Rekno VHF-kutsu MMSI LA-kutsu Kotisatama A Kustavi Aiolos T Tammisaari Aliisa R Aliisa Tammisaari Amanda A Villahti Andante U Villahti Anumar U Rasseli Villahti Boudi H Boudi Boudi Eke-Marin Buster Mangnum U Tammisaari Ca Canny U Villahti Candy II S Villahti Caraya A Villahti Carina U Carina Villahti Carolina A Villahti Cindy U Tammisaari Colette U Espoo,Laajalahti Delfina A Elsa A Villahti Etta II A Etta Ettabella Villahti Evita U Evita Eke-Marin Fiina U Teersalo Fiskepinne A-6986 Villahti Flamenco U Eke-Marin Fortissimo A Villahti Fortuna III U Fortuna III Frida U Gipsy U Tammisaari Gisel U Eke-Marin Helena III U Villahti Helinä A Villahti Hessu U Villahti Impression U Villahti Jape U Jape Jape Villahti Jirka II U Jirka II Josu A Villahti Julienn X-8622 Villahti Kaarina U Lohja Katariina U Katariina Villahti Katinka U Villahti Key II U Key II MARA Villahti Kos-Kis U Maikkala Lide III L Lide III Villahti Lillimor A Villahti Linda A Villahti Löhöö U Löhöö Villahti Mamsell U-8944 Villahti Mariann III U Taalintehdas 20

21 Venenimi Rekno VHF-kutsu MMSI LA-kutsu Kotisatama Marinett II U Marinett II Marinett II Villahti Marino A Eki Villahti Marlin U Marlin Kipi Villahti Matilda T Villahti Meriheila U Villahti Merry Lady L-8203 Eke-Marin Misu U Lohja Ninja U Ninja Villahti Ninja U Ninja Ninja Villahti Niobe A-2590 Villahti Oukki Doukki A Naantali Pauleena 3 U Villahti Pikku Myy M Villahti Pikku Tilli U Pilar A Villahti Priha U Priha Korssundet Sea-Bella A Sea Bella Orslandet Sevli II U Sevli II SEVLI II Villahti Sini U-3921 Villahti Sinra U-7973 Sinra Eke-Marin Sir George II U Sir George Villahti Siru II U Siru II Villahti Solmu U-9162 Solmu Villahti Sotka A Sotka Villahti Stella U Predium Stella Sun Sweet R-570 Taalintehdas Sunprise U Tamora R Villahti Taskaroora U Taskaroora Taskaroora Villahti Trudelutt A-8342 Tammisaari Tulum U Tuuli U Tuuli Tuuli Villahti White Cat U White Cat Villahti Victoria U Victoria Eke-Marin Victoria U Victoria Heinola Vita U Eke-Marin Tästä linkistä löytyvät kaikkien suomalaisten alusten VHF-puhelinten MMSI-numerot Kirjoita etsimäsi veneen nimi tai VHF-tunnus kohtaan FIND ja jatka etsintää nuolinäppäimillä. Kun hankitte itsellenne MMSI-numeron, ilmoitelkaa siitä jäsenrekisterin ylläpitäjälle: rainer.degerman@saunalahti.fi 21

22 HMV:n keräyshaaste kesäksi 2010 Helsingin Meriveneilijät haastaa kaikki Suomen venekunnat omien seurojensa kautta mukaan keräykseen venekaudella Tempausta tukee Suomen Veneilyliitto ja Lohjan Laivurit HUOM. TEMPAUSAIKA: NÄIN HELPPOA SE ON: Lahjoitus tehdään omilla pankkitunnuksilla osoitteessa: Oletussumma on 20 (muutettavissa pienemmäksi tai suuremmaksi) Valitse alasvetovalikosta veneseurasi nimi Valitse pankkisi Klikkaa LAHJOITA Vahvista maksu verkkopankkitunnuksillasi KIITOS OSALLISTUMISESTASI! Lastenklinikoiden Kummit ry avustaa Suomen viittä yliopistollista lastenklinikkaa (Oulu, Kuopio, Turku, Tampere ja Helsinki). Varoja kerätään erilaisin tavoin ympäri vuoden. Kampanjan aikana kerätyt varat jaetaan lyhentämättömänä lastenklinikoiden hyväksi. Tiedustelut: Sebastian Textor, p , (09) Hanna Antikainen, p

23 VILLAHDEN LIPUNNOSTO JA KEVÄTTALKOOT lauantaina kello Perinteiset veneilykesän avajaiset eli Villahden lipunnosto ja talkoot pidetään lauantaina Aloitamme uuden kommodorin johdolla juhlavasti kello 10 lipunnostolla. Yllätä nyt itsesi ja läheiset osallistumalla talkoisiin pitkästä aikaa, tai vasta ensimmäistä kertaa. Näihin talkoisiin osallistumalla helpotat muiden työtä ja saamme pidettyä sataman kulut kurissa. Lisäksi pääset mukaan mukavaan tapahtumaan, jossa on tarjolla maittavaa talkoosapuskaa ja juomaa. Edellä mainitun lomassa voit tavata sekä uusia että kokeneita veneileviä ystäviä. Lopuksi on mahdollisuus kylpeä entistä ehommassa saunassa ja vaikka pulahtaa raikkaaseen meriveteen. Laitahan ajankohta heti kalenteriisi. Työlistalla on tavanomaiset pihan ja rakennusten kunnostustyöt. Lisäksi on puunkantoa ym. kevyttä hyötyliikuntaa. Poijujen ja niiden painojen parissa työskentelee varmasti kokenut erikoistyöryhmä. TERVETULOA! Hallitus PS. Satamakapteeni Ilves toivoo ilmoittautumisia mennessä. 23

24 TAPAHTUMAKALENTERI 2010 Kevättalkoot ja lipunnosto Villahdessa la 22.5 klo Katsastukset 2010 La 22.5 Villahti klo Ma 24.5 Eke-Marin klo Ma 14.6 Villahti klo Ti 15.6 Eke-Marin klo Tarvikemyyntiä yhteiskatsastusten yhteydessä Juhannusjuhla Villahdessa pe 25.6 alkaen klo Seuran yhteinen kesäkokoontuminen ke 21.7 Vänö Seuran yhteinen syyskokoontuminen la 21.8 Jussarö Lipunlasku ja syystalkoot Villahdessa la 2.10 klo Syyskokous ti klo Pikkujoulujuhla la 4.12, Lohjan Työväentalo Varmista päivämäärät tuoreimmasta lehdestä tai kotisivuiltamme Lohjan laivureille -20% alennus normaalihintaisista tarvikkeista.