Kuopion kaupunki Pöytäkirja 17/ (1) Kaupunginhallitus Asianro 878/ /2016

Transkriptio

1 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 17/ (1) Perusturva- ja terveyslautakunta Asianro 878/ /2016 Valtuustoaloite kunnollisten pelastus- ja terveysasematilojen järjestämiseksi Etelä-Kuopio alueelle Päätöshistoria Perusturva- ja terveyslautakunta Terveysjohtaja Jari Saarinen Terveydenhuollon tukipalvelut Valtuutettu Jaakko Kosunen ja kahdeksantoista muuta valtuutettua valtuustoaloitteessaan tuovat esille, että poliittisen arvion pohjaksi tehdään selvitys pelastus- ja terveysaseman rakentamisesta eteläiseen Kuopioon. Valtuustoaloitteessa: Kuopio on vahvistuvana maakuntakeskuksena laajentunut viime vuosikymmeninä uusien kaupunginosien myötä etelään. Uusien alueiden palvelurakenteessa on pyritty huolehtimaan mm rakentamalla useita kouluja. Sivistystyön lisäksi kaupungin vastuulla on asukkaiden henkeen ja terveyteen liittyviin välittömiin uhkiin varautuminen. Uusimpia rakenteilla olevia kohteita ovat Hiltulanlahden pientaloalue, Keilarinteen sekä Lehtoniemi-Kuikkalampi kerrostaloalue. Kymmenisen vuotta sitten pelastusviranomaiset totesivat, että vuonna 1983 rakennetulta paloasemalta ei kyetä saavuttamaan uusia eteläisiä kaupunginosia siinä ajassa, mitä edellytetään ihmishenkien pelastamiseksi. Pelastustehtävien riskiarvion mukaiseen suorittamiseen ei pystytä. Vedoten kaupungin taloudelliseen tilanteeseen tehtiin poikkeusjärjestely, jossa pelastusyksikkö sijoitettiin vuokralle Pelastusopiston tiloihin. Myös terveyspalveluissa on eteläisissä kaupunginosissa edetty poikkeusjärjestelyin. Petosen alueelle suunniteltiin terveysasemaa, jonka olisi pitänyt vastata alueen terveyspalveluihin tulevaisuudessakin. Tuolloin vedottiin kaupungin talousvaikeuksiin ja palvelut sijoitettiin kerrostalon alakertaan, mistä niitä myöhemmin siirrettiin toisen kerrostalon alakertaan. Nyttemmin on jouduttu ottamaan käyttöön laajennus vielä kolmannen kerrostalon ensimmäisestä kerroksesta. Kun puhutaan talousongelmista, on huomattava, että vaatimustason muuttuessa erikoissairaanhoitoon investoidaan Kuopiossa satoja miljoonia euroja. Lisäksi investoidaan etenkin maakuntaa palvelevaan pelastushelikopteritukikohtaan. Pohjois-Savon pelastuslaitoksen perustamisen myötä on maakunnan alueelle rakennettu useita uusia pelastusasemia. Vaikka riskiarviot Kuopion kohdalla ovat nousseet, ei Kuopioon ole kohdistettu sen mukaisia toimenpiteitä. Useal-

2 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 17/ (2) ta taholta on todettu, ettei ole ollut poliittista painetta pelastus- ja terveysasematilanteen saamiseksi kuntoon. Allekirjoittaneet esittävät, että poliittisen arvion pohjaksi tehdään selvitys pelastus- ja terveaseman rakentamisesta eteläiseen Kuopioon. Vastaus terveysaseman osalta valtuustoaloitteeseen Pyörön terveysasema suunniteltiin ja rakennettiin aikoinaan Pyörön rakennusvaiheen ajaksi. Jo vuonna 1992 on valmistunut Pyörön sosiaalija terveysaseman tilaohjelma, jonka perusteella varsinaista suunnittelua ja rakentamista ei kuitenkaan ole toteutettu. Terveysaseman toimintaa on ollut kerrostalon alakerrassa vuokratiloissa. Myöhemmin alueen laajennuttua hankittiin vanhojen tilojen lisäksi erilliset uudet vuokratilat muun muassa neuvolatoiminnalle, sosiaalityölle ja psykososiaaaliselle asemalle erillisistä kerrostaloista. Aluehallintovirasto on selvittänyt Pyörön terveysaseman työolosuhteita useaan otteeseen muun muassa sisäilmaongelmien vuoksi. Korjaustöitä on tehty saavuttamatta kuitenkaan hyvää toiminnallista tasapainoa. Tilat ovat lisäksi ahtaat ja epäkäytännölliset kaikkien terveydenhuollon toimijoiden, mutta ensisijaisesti myös asiakkaiden näkökannalta. Tulliportin vastaanottoyksikön tila ovat täynnä, eikä pysty laajentumaan uusille asiakasryhmille. Vuosien varrella on virkamiestyönä suunniteltu ja ehdotettu uusien vastaanottotilojen rakentamista Eteläiseen Kuopioon ainakin kahteen otteeseen, viimeksi Tuolloin työryhmän esityksestä poiketen päätöksen teko ei tukenut hankesuunnitelman eteenpäinviemistä. Kuopion väkiluku oli vuoden 2015 lopussa n ja nousee selkeästi vuoden 2017 alussa tapahtuvan Juankoski kuntaliitoksen ja todennäköisesti positiivisen muuttoliikkeen myötä. Kuopion kaupunki on ollut muuttovoittoinen kaupunki usean viime vuoden ajan. Väestökasvusta ja uudisrakentamisesta suurin osa on painottunut ja painottuu lähi vuosina Saaristokaupunkiin ja Hiltulanlahden alueelle tällä hetkellä tehtyjen asemakaavoitusten pohjalta. Eteläisen Kuopion alueelle asukasmääräennusteet ovat ollen yli viidennes koko kaupungin asukasluvusta. Alue on merkittävä myös maakunnallisesti, sillä tälle alueelle sijoittuu 10 % Pohjois-Savon maakunnan asukasluvusta. Tulevan Sote-uudistuksen myötä on Etelä-Kuopioon tehtävillä ratkaisuilla myös maakunnallista asemaa keskusteltaessa palveluverkosta ja laadukkaista lähipalveluista. Huomiona Suomen hallituksen neuvottelutuloksessa Sote-uudistusmallin mukaisesti kuntien rakennukset eivät siirry vaan tältä osin yhteisen vuokrasopimuspohjan mukaisesti maakunnat vuokraavat toimitilat. Terveyskeskuksen vastaanottopalvelut tuotetaan tiimimallilla, ja nykyinen Pyörön terveysasema muodostaa yhden kaupungin kahdeksasta tiimistä. Eteläisen kaupunginosan rakentamisen myötä väestömäärä on kasvanut ja kasvaa edelleen. Nykyiset Pyörön terveysaseman tilat ovat nykytoiminnalle ja tulevalle asiakasmäärälle liian pienet ja epäkäytännölliset. Palveluverkostoa tulee tarkastella laajana kokonaisuutena ja tarkastelussa huomioida tuleva Sotekokonaisuudistus. Palveluverkostossa tulee huomioida laadukkaat lähipalvelut asukas- ja tarve-ennusteet huomioiden unohtamatta liikenneyhteydet. Koska Eteläinen Kuopio on myös maakunnallisesti merkittävä kasvualue, tulisi terveysaseman ja mielellään laajennettuna käsitteenä uuden sote-hyvinvointiaseman rakentamista tälle alueelle tai hyvien joukkoliikenneyhteyksien päähän vakavasti harkita turvaten maakunnallisestikin alueellisesti tasapuoliset sosiaalija terveyspalvelut. Monissa suurissa kaupungeissa on lähetty ra-

3 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 17/ (3) kentamaan uusia keskitettyjä hyvinvointikeskuksia, mm Helsinki ja Oulu perinteiset toiminnalliset ja maantieteelliset aluerajat rikkoen. Näissä hyvinvointikeskuksissa pyritään turvaamaan ja huomioidaan laaja-alaisesti muuttuvat SOTE-tarpeet mahdollisimman vaikuttavasti ja kustannustehokkaasti asiakas keskiössä. Lisäksi Joensuu on lähtenyt rakentamaan kokonaan uuden hyvinvointikeskuksen. Tarve toiminnan mahdollistaville riittävän suurille terveysasemapalveluille Eteläiseen Kuopion kasvaville tarpeille on olemassa. Vastaus pelastustoimen osalta: Pelastustoimi on toimittanut omalta osaltaan suoraan kaupungin hallitukselle vastauksen, joka liitteenä. Pelastusaseman ja terveysaseman/hyvinvointiaseman integraatio Toiminnallisesti, mutta myös taloudellisesti saavutettavat edut integraatiosta ja synergiasta ovat olemassa pelastustoimen kanssa. Asia on laaja ja esille tuotuihin yksittäisiin mm taloudellisiin kysymyksiin on hankala ottaa kantaa vielä tässä vaiheessa. Mielestäni olisi nyt järkevää perustaa virallisena toimeksiantona erillinen hanketyöryhmä, joka pikaisella aikataululla valmistaisi uuden hyvinvointiaseman toteuttamissuunnitelman Eteläisen Kuopion alueelle yhteistyössä pelastustoimen kanssa. Pelastustoimen johtaja Jukka Koponen tukee integraatiohankesuunnittelua. Esitys Terveysjohtaja Jari Saarinen: Esitän, että asian laajuus ja tärkeys huomioiden perustetaan virallinen hanketyöryhmä, jossa huomioidaan kuopiolaisten tarpeet ja myös tasapuolinen, perusteltu palveluverkosto maakunnallisesti. Liitteet Valtuustoaloite _1_1.pdf Lausunto kunnollisten pelastus- ja terveysasematilojen järjestämiseksi Etelä-Kuopion alueel _1_1.pdf Valmistelija Jari Saarinen puh etunimi.sukunimi(at)kuopio.fi Päätösehdotus Palvelualuejohtaja Markku Tervahauta

4 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 17/ (4) Perusturva- ja terveyslautakunta hyväksyy terveysjohtaja Jari Saarisen esityksen. Päätös Perusturva- ja terveyslautakunta hyväksyi yksimielisesti palvelualuejohtajan ehdotuksen. Liitteet 9 878/2016 Valtuustoaloite /2016 Pohjois-Savon pelastuslaitoksen lausunto Valmistelija Jari Saarinen puh etunimi.sukunimi(at)kuopio.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Petteri Paronen esittää kaupunginvaltuustolle tiedoksi vastauksena valtuustoaloitteeseen seuraavaa: Kyseessä on tärkeä aloite palveluverkoston ja siten saavutettavuuden ja turvallisuuden näkökulmasta. Molemmat toiminnot, sekä pelastus että sosiaalija terveydenhuolto, ovat menossa maan hallituksen suorittaman alueuudistuksen myötä perustettavien maakuntien järjestämisvastuulle, jolla perusteella tosiasiallisesti oltaisiin investoimassa tiloja vuokralle maakunnalle ja/tai sille palveluita tuottaville organisaatioille. Verkostoratkaisuja olisi siten arvioitava koko maakunnan näkökulmasta ja mm. näitä tarpeita varten maakuntien ns. väliaikaishallinto on tulossa valtionhallinnon asettamana vasta kesällä Sote-palveluita koskeva valinnanvapaussääntely saattaa olla muuttamassa sosiaalija terveysaseman palveluvalikoimaa ja vaikuttaa siten optimaalisten tilaratkaisujen kokoon ja tilajärjestelyyn. Valmistelussa on myös hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kuntien ja kuntayhtymien eräiden oikeustoimien väli-aikaisesta rajoittamisesta sosiaalija terveydenhuollossa. Ehdotetulla lailla rajoitettaisiin kuntia ja kuntayhtymiä tekemästä merkittäviä investointeja sosiaalija terveydenhuollon toimialalla. Lisäksi säädettäisiin velvoite sisällyttää laajoihin ja pitkäaikaisiin yksityisen palvelun tuottajan kanssa tehtäviin sopimuksiin sekä pitkäaikaisiin rakennusten käyttöoikeussopimuksiin sopimuksen irtisanomisoikeutta koskeva sopimusehto. Esityksen tarkoituksena on turvata hallituksen päättämän sosiaalija terveydenhuollon uudistuksen myötä syntyvien itsehallintoalueiden toimintamahdollisuudet järjestää yhdenvertaiset palvelut mahdollisimman kustannusvaikuttavasti koko alueellaan. Laki ehdotetaan tulevan voimaan mahdollisimman pian. Kaupungilla ei siten ole tässä vaiheessa ole edellytyksiä käynnistää asiassa hankeselvitystä, mutta asiaan on mahdollista palata tilanteen ja edellytysten muuttuessa.

5 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 17/ (5) Päätös Merkittiin, että valtuuston I varapuheenjohtaja Sari Raassina poistui kokouksesta esteellisenä (osallisuusjäävi) asiakohdan käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi. Keskustelun kuluessa jäsen Neeta Röppänen teki jäsenten Jukka Pulkkinen ja Harri Auvinen kannattamana seuraavan sisältöisen muutosehdotuksen: "Esitän, että asian laajuus ja tärkeys huomioiden perustetaan virallinen hanketyöryhmä, jossa huomioidaan kuopiolaisten tarpeet ja myös tasapuolinen perusteltu palveluverkosto maakunnallisesti." Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja totesi, että on tehty kannatettu muutosehdotus, josta on äänestettävä. Puheenjohtaja ehdotti äänestettäväksi asiassa siten, että ne, jotka ovat kaupunginjohtajan tekemän ehdotuksen kannalla äänestävät JAA ja ne, jotka ovat jäsen Neeta Röppäsen tekemän ehdotuksen kannalla äänestävät EI. Äänestysehdotus hyväksyttiin. Nimenhuutoäänestyksellä suoritetussa äänestyksessä annettiin 7 jaa-ääntä (Berg-Väänänen, Kantanen, Rytsy, Savolainen, Tolppanen, Toppinen ja Virtanen) ja 4 ei-ääntä (Auvinen, Pulkkinen, Reijonen ja Röppänen), joten kaupunginhallitus oli hyväksynyt kaupunginjohtajan tekemän ehdotuksen.

6 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 17/ (6)