Kuopion kaupunki Pöytäkirja 17/ (39) Kaupunginhallitus. Kaupungintalo, kaupunginhallituksen kokoushuone

Transkriptio

1 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 17/ (39) Julkinen Kokoustiedot Aika maanantai klo 15:00-17:00 Paikka Kaupungintalo, kaupunginhallituksen kokoushuone Saapuvilla olleet jäsenet Pekka Kantanen, puheenjohtaja Leila Savolainen, 1. varapuheenjohtaja Neeta Röppänen, 2. varapuheenjohtaja Harri Auvinen Nelli Berg-Väänänen Jukka Pulkkinen Minna Reijonen Hetti Rytsy Tapio Tolppanen Taisto Toppinen Erkki Virtanen, klo: , :t Muut saapuvilla olleet Petteri Paronen, kaupunginjohtaja esittelijä Markku Tervahauta, palvelualuejohtaja palvelualuejohtaja Pekka Vähäkangas, palvelualuejohtaja palvelualuejohtaja Markku Rossi valtuuston puheenjohtaja Sari Raassina valtuuston 1. varapuheenjohtaja Irja Sokka valtuuston 2. varapuheenjohtaja Sirpa Lätti-Hyvönen, strategiajohtaja Kirsi Soininen, markkinointijohtaja Antti Niskanen, hankepäällikkö klo: , 181 Lauri Lytsy, Vs. kiinteistöjohtaja klo: , 181 Juha Romppanen, yleiskaavajohtaja klo: , 182 Jussi Niilahti, tonttiasiamies klo: , 182 Toni Vainikainen, talous- ja rahoitusjohtaja klo: , 183 ja klo: , 188 Heikki Vienola, kaupunginsihteeri pöytäkirjanpitäjä Asiat Allekirjoitukset Pekka Kantanen puheenjohtaja Heikki Vienola pöytäkirjanpitäjä

2 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 17/ (39) Julkinen Pöytäkirjan tarkastus Kuopiossa, kaupunginhallituksen kokoushuoneessa Tapio Tolppanen Jukka Pulkkinen Pöytäkirja on yleisesti nähtävänä Kuopiossa, kaupunginkansliassa Heikki Vienola Pöytäkirjanpitäjä

3 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 17/ (39) Julkinen Muutoksenhakukiellot Kuntalain 91 :n mukaan ei oikaisuvaatimusta eikä kunnallisvalitusta voi tehdä :ien , 185 ja osalta, koska päätökset koskevat vain valmistelua tai täytäntöönpanoa. Oikaisuvaatimusohjeet ja valitusosoitukset Muutosta ei voi hakea valittamalla :iin 184 ja 186, koska päätöksestä voidaan tehdä kuntalain 89 :n 1 momentin mukaan kirjallinen oikaisuvaatimus. Pöytäkirjaan liitetään oikaisuvaatimusohjeet :n 184 osalta liite A seuraava valitusosoitus :n 186 osalta liite H

4 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 17/ (39) Julkinen Käsitellyt asiat Nro Liite/ viite* Otsikko Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Pöytäkirjantarkastajat Kuopion Asemanseudun maa-alueen varaaminen ja yhteistoimintasopimuksen tekeminen / Kuopion kaupunki, VR-Yhtymä Oy ja Rakennusliike Lapti Oy Kuopion väestönkehitys, elinkeinot ja asuminen -asumisen rakentamisen eteneminen ja käyttöönotettavat alueet vuosina Omavelkaisen takauksen myöntäminen Sirkkulanpuiston toimintayhdistys ry:lle Herättäjäjuhlat Nilsiässä Valtuustoaloite kunnollisten pelastus- ja terveysasematilojen järjestämiseksi Etelä-Kuopio alueelle Poikkeaminen (KH) / Kuopio Kh:n tiedonantoja Vuoden 2017 talousarvion valmistelu 28 Muutoksenhaku 186 Liite H valitusosoitus poikkeamispäätökseen Liite A kuntalain mukainen oikaisuvaatimusohje 39 Sivu

5 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 17/ (39) Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Päätösehdotus Puheenjohtaja Kokous todetaan laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Päätös Kokous todettiin yksimielisesti laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi.

6 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 17/ (39) Pöytäkirjantarkastajat Päätösehdotus Puheenjohtaja Valitaan pöytäkirjantarkastajat. Vuorossa ovat jäsenet Tapio Tolppanen ja Erkki Virtanen. Päätös Pöytäkirjantarkastajiksi valittiin yksimielisesti jäsenet Tapio Tolppanen ja Jukka Pulkkinen.

7 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 17/ (39) 181 Kaupunkirakennelautakunta Asianro 4222/ /2016 Kuopion Asemanseudun maa-alueen varaaminen ja yhteistoimintasopimuksen tekeminen / Kuopion kaupunki, VR-Yhtymä Oy ja Rakennusliike Lapti Oy Päätöshistoria Kaupunkirakennelautakunta Vs. kiinteistöjohtaja Lauri Lytsy Maaomaisuuden hallintapalvelujen tukipalvelut Kuopion Asemanseudun eli ns. Matkakeskusalueen (linja-auto- ja rautatieasemien alue) kehittäminen on yksi Kuopion kaupungin ja maakunnan strategisista kärkihankkeista. Pohjois-Savon liitto on toimillaan ollut edistämässä hankkeen toteutumista. Hanke vaikuttaa maakunnan yleiseen kilpailukykyyn ja liikenteelliseen saavutettavuuteen. Alueelle vuonna 2014 valmistunut kunnallistekniikan rakentaminen mahdollistaa nyt Kuopion Asemanseudun uudistamisen etenemisen yhteistyössä VR- Yhtymä Oy:n ja yksityissektorin toteuttajatahon kanssa. Kunnallistekniikan rakentamiseen on saatu Pohjois-Savon liiton myöntämää EAKR-osarahoitusta. Asemanseudun maanomistajat ovat Kuopion kaupunki ja VR-Yhtymä Oy. Rata-alueen omistaa Liikennevirasto. Kuopio on viime vuosina panostanut merkittävästi kaupunkikeskustan kehittämiseen. Asemanseutu on liikenteellisesti erittäin keskeisesti sijoittuva ja alueelle on nyt toteumassa matkustajien palvelujen lisäksi merkittävä rakentamiskokonaisuus. Toteutuessaan yksityisten investointien osuus on noin milj. euroa. Alueesta on tarkoitus muodostaa maakunnallisesti tärkeä, matkakeskustoiminnot sisältävä joukkoliikennepalvelujen kohtaamispaikka sekä kaupunkiympäristöltään edustava asunto-, toimisto-, liike- ja palvelutiloja sisältävä merkittävä työpaikka-alue. Tässä kehittämiskokonaisuudessa syntyy matkustamisen olosuhteiden paranemisen lisäksi runsaasti lisää työpaikkoja ja asumista mahdollistavaa uutta kaupunkirakennetta ja toimitiloja hyvälle paikalle ydinkeskustaan sekä aktiivinen sisäänkäynti Kuopioon. Asemanseudulle suunnitellun Kuopion Portin hankelaajuus on konseptisuunnitteluvaiheessa noin k-m 2 ja uusi rakentaminen on tarkoitus toteuttaa ratapihan molemmille puolille. Julkisluonteisen infra- ja kunnallistekniikan investointiennuste alueeseen on noin 9-10 milj. euroa, jonka rahoitus jakaantuu Kuopion kaupungin, VR-Yhtymä Oy:n ja Pohjois-Savon liiton myöntämän EAKR-osarahoituksen kesken. Maanomistajien näkökulmasta tuotot ja kustannukset huomioiden rakennusoikeuden luovutus toteutuessaan johtaa positiiviseen taloudelliseen tulokseen, jonka suuruus tarkentuu kaavoitusratkaisun myötä. Asemanseutu ydinkeskustaan liittyvänä linkittyy toimintojen ja liikkumisen kautta toiseen strategiseen hankkeeseen - Savilahti-projektiin. Hankekokonaisuuden toteutumisen kannalta olisi erityisen tärkeää, että Liikenneviraston henkilö- ja tavarapiha-alueen uudistaminen tunneleineen (n.

8 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 17/ (39) milj. euroa) voitaisiin sovittaa Kuopion Portin rakentamisen aikatauluun. Ratapihan rahoitukseen liittyen käydään keskustelua Liikenneviraston kanssa. Kuopion Portti hanke voidaan kuitenkin toteuttaa myös eri aikaan ratapihasaneerauksen kanssa. Asemanseudun kehittämistä on suunniteltu Kuopiossa pitkään. Viimeisimmässä kehitysvaiheessa kaavamuutos eteni jo hyväksyttyyn ehdotusvaiheeseen, mutta ei edennyt hyväksymiskäsittelyyn toteutukseen liittyvän sopimustilanteen vuoksi. Edellisen vaiheen jälkeen Kuopion kaupunki ja VR-Yhtymä Oy ovat selvittäneet yhdessä mahdollisia etenemis- ja toteuttamismalleja, markkinatilannetta ja alueen kehittämisen konseptivaihtoehtoja mm. konsulttiselvityksillä ja julkisilla markkinavuoropuhelukutsuilla. Vuoropuhelujen yhteydessä Rakennusliike Lapti Oy esitti konkreettisen esityksen sisältäen suunnitelman alueesta ja toteuttamisen vastuunjakoehdotuksen mukaan lukien tahtotila toteuttaa Kuopion Asemanseudun uudisrakentaminen kokonaisuudessaan. Vuoropuhelujen kautta ilmeni maanomistajaosapuolille soveltuva mahdollinen etenemisvaihtoehto, jonka pohjalta on käyty keskinäsiä kolmikantaneuvotteluja kevään 2016 aikana ja löydetty yhteinen näkemys eteenpäin vietävästä mahdollisesta yhteistoimintasopimuksesta. Hankkeen toteuttajatahona oleva Rakennusliike Lapti Oy kuuluu Harjavalta konserniin. Asunto- ja toimitilarakentamisen ohella Lapti on johtava terveysja hoivakiinteistöjen rakentaja Suomessa. Yhtiön pääkonttori on Oulussa ja aluetoimistot ovat Kuopiossa, Tampereella ja Vantaalla. Toteuttajalla on merkittäviä kaupunkikehitys- ja asumiseen sekä ikääntyvien hoivaan liittyviä palvelukeskushankkeita usealla paikkakunnalla Suomessa. Sopimus on luonteeltaan aiesopimus, joka tähtää lopullisten sopimusten tekemiseen (kiinteistökauppa/maanvuokraus, maankäyttö) myöhemmin kun asemakaavavaihe sen sallii. Sopimus on voimassa joko siihen saakka, kun lopulliset sopimukset on allekirjoitettu tai enintään yhden vuoden ajan, elleivät osapuolet hankkeen edetessä toisin sovi. Sopimuksessa käsitellään vastuunjakojen ja yhteistyön periaatteet, tavoitteet, asemakaavaprosessin loppuun saattamisen käynnistäminen sekä varataan maa-alue Rakennusliike Laptille. tekee myöhemmin päätöksen maa-alueiden luovuttamisesta ja niitä koskevista ehdoista. Sopimuksen tavoitteena on alueen suunnittelu kokonaisuutena ja rakentamisen toteuttaminen 3-7 vuoden kuluessa asemakaavan vahvistumisesta. Rakennusliike Lapti Oy ja VR-Yhtymä Oy ovat omien päätöksiensä suhteen jo valmiudessa allekirjoittaa sopimus, mikäli Kuopion kaupunkikin sen osaltaan hyväksyy. Vaikutusten arviointi Hankkeessa edistetään Kuopion saavutettavuutta, joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä ja uuden merkittävän työpaikka- ja palvelukeskittymän rakentumista Asemanseudulle. Kaupunkirakenne tiivistyy täydennysrakentamisen kautta, joten hankkeen toteutuminen on ilmastopoliittisten tavoitteiden mukainen. Yritysvaikutuksiltaan hankkeen toteutuminen on monella tasolla positiivinen. Hankkeen toteutusaikaiset ja valmistumisen jälkeiset verotulo- ja työllisyysvaikutukset ovat kaupungille merkittävät. Esitys Esitän, kaupunkirakennelautakunnalle ja edelleen kaupunginhallitukselle esityslistan liitteenä olevan yhteistoimintasopimuksen hyväksymistä. Yhteis-

9 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 17/ (39) 181 toimintasopimukseen ja sen liitteisiin voidaan tehdä teknisluontoisia korjauksia kansliatoimenpitein. Liitteet 4222/2016 Lapti / VR / Kuopio yhteistoimintasopimus 4222/2016 Kartta hankealueen rajauksesta 4222/2016 Edellisen vaiheen asemakaavaehdotus 4222/2016 Rakennusliike Lapti Oyn konseptisuunnitelma Valmistelija Antti Niskanen puh etunimi.sukunimi(at)kuopio.fi Päätösehdotus Palvelualuejohtaja Jarmo Pirhonen Lautakunta hyväksyy vs. kiinteistöjohtajan esityksen. Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Merkitään, että tämän asian käsittelyn jälkeen käsiteltiin asia nro 12. Liitteet /2016 Lapti - VR - Kuopio yhteistoimintasopimus /2016 Kartta hankealueen rajauksesta /2016 Edellisen vaiheen asemakaavaehdotus /2016 Rakennusliike Lapti Oyn konseptisuunnitelma Valmistelija Antti Niskanen puh etunimi.sukunimi(at)kuopio.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Petteri Paronen hyväksyy kaupunkirakennelautakunnan esityksen. Päätös Merkittiin, että jäsen Erkki Virtanen poistui kokouksesta esteellisenä (yhteisöjäävi) asiakohdan käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi. Hankepäällikkö Antti Niskanen ja vs. kiinteistöjohtaja Lauri Lytsy olivat kokouksessa kuultavina asiakohdassa. Niskanen ja Lytsy poistuivat kokouksesta kuulemisen jälkeen. Keskusteltuaan kaupunginhallitus hyväksyi yksimielisesti kaupunginjohtajan tekemän päätösehdotuksen.

10 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 17/ (39) Asianro 4635/ /2016 Kuopion väestönkehitys, elinkeinot ja asuminen -asumisen rakentamisen eteneminen ja käyttöönotettavat alueet vuosina Yleiskaavajohtaja Juha Romppanen Strateginen maankäytön suunnittelu Kuopion väestöä, elinkeinoja sekä asumista koskevat lähtötiedot on koottu ja tarkistettu keväisin tulevan vuoden talousarvion laadintaa varten. Lähtötietoja käytetään myös perusteena useamman vuoden käsittävälle toiminta- ja taloussuunnittelulle, palvelujen suunnittelulle sekä kaavoitukselle. Tarvittaessa näitä lähtötietoja tullaan vielä tarkentamaan ensi syksynä vuodelle 2017 hyväksyttävän talousarvion/toiminta- ja taloussuunnitelman yhteydessä. Vuonna 2014 valmistunut väestöennuste nojautui vahvan väestönkasvun ajatukseen. Kuopion väestöennusteen mukaan väestönmäärä lisääntyisi tällä vuosikymmenellä noin asukkaalla vuosittain ja tulevalla vuosikymmenellä kasvu hieman heikkenisi tästä, noin asukkaaseen /vuosi. Tämän hetkisten tietojen valossa ennusteen kasvuvauhtiin ei aivan ylletä. Lisäksi Kuopion ja Juankosken kuntaliitos vuoden 2017 alusta lisää väestöä noin asukkaalla. Ennusteen mukaan Kuopiossa asuu noin asukasta vuonna Kuopion väestönkasvu oli vuonna ihmistä, mikä jäi selvästi luvun alun ihmisen kasvulukemista. Aiempien vuosien tavoin väestönkasvu keskittyi suurelta osin Saaristokaupunkiin. Useilla vanhoilla alueilla väestönmäärät vähentyivät. Tällä hetkellä tuoreimmat tiedot ovat vuoden lopulta 2013 eli noin kahden vuoden takaa. Kuopion työpaikkakehitys oli hyvin suotuisaa vuosina Työpaikat lisääntyivät yhteensä voimakkaasti vuosittain. Vuonna 2013 sen sijaan kokonaismäärä laski noin 330 työpaikalla. Vuosien lukuja ei ole vielä saatavilla. Suhdannetaantuma on lisännyt kaikkien suurten kaupunkien työttömyysastetta. Joulukuun 2015 tilanteen mukaisesti suurten kaupunkien joukossa Kuopio on edelleen pärjännyt varsin hyvin. Kuopion 14,8 %:n työttömyysaste oli kuudenneksi pienin suurista kaupungeista. Vuonna 2015 työttömien määrä nousi voimakkaasti Kuopiossa ja keskimäärin työttömänä oli noin henkilöä kuukausittain. Vuonna 2015 oli 1000 työtöntä keskimäärin kuukausittain enemmän kuin vuonna Työttömien määrä nousi kaikissa ryhmissä: nuorisotyöttömät, pitkäaikaistyöttömät ja 50 vuotta täyttäneet työttömät. Vuoden 2016 maaliskuussa työttömien määrän laski hieman vuoden 2015 maaliskuuhun verrattuna. Pitkäaikaistyöttömien suhteellinen osuus sen sijaan on jatkanut kasvuaan vuodesta 2014 vuoteen Kuopion Seudun vienti kehittyi myönteisesti vuosina , mutta vuosi 2014 oli seudun yrityksille heikompi: viennin arvo supistui 3,8 prosenttia edellisvuodesta. Vuonna 2015 vienti puolesta piristyi peräti 8,1 % edellisestä vuodesta. Yritysten yhteenlasketun palkkasumman arvo kasvoi vuosittain

11 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 17/ (39) , mutta vuosina 2014 ja 2015 pysyttiin lähes edellisvuoden vastaavissa lukemissa. Maakuntien välisessä vertailussa Pohjois-Savo oli kuitenkin vuonna yhä 2015 kärkijoukoissa. Nykyinen asuntotuotanto sijoittuu hyvin eri puolille kaupunkia ja Saaristokaupungissa on edelleen runsaasti asuntoja rakenteilla. Kaupunkirakennetta tiivistävä asuntorakentaminen painottuu lähivuosina Maljalahden ja Sairaalakadun alueelle (Valkeinen), joiden lisäksi keskustassa on runsaasti pienempiä asuntotuotannolla uudistuvia kortteleita ja tontteja. Omakotirakentaminen jatkuu Hiltulanlahden suunnalla lähivuosien ajan. Kuopion tavoitteena on ollut jo pitkään keskimäärin 800 uuden asunnon rakentaminen vuosittain. Noin asuntoa tavoitellaan kerrostaloihin ja loput noin asuntoa pientaloihin. Yhteensä tulevalla viisivuotiskaudella valmistuu noin asuntoa, josta noin kerrostaloihin ja noin pientaloihin. Sosiaalinen asuntotuotanto ja erityisasuminen tulevat otettavaksi huomioon osana asuntotuotantoa siten, että sitä sijoitetaan muun asuminen joukkoon. Asuntorakentamisen seurauksena tulevalla viisivuotiskaudella tulee rakennettavaksi uusia palveluinvestointeja, kuten päiväkoteja, leikki- ja lähiliikuntapaikkoja sekä ulkoiluväyliä. Suurimpia näistä palveluinvestoinneista ovat Hiltulanlahden koulu ja päiväkoti sekä Saaristokaupunkiin rakennettavat päiväkodit. Kuopion kasvutavoitteiden toteutuminen edellyttää vahvaa työpaikkakasvua ja korkeana jatkuvaa asuntotuotannon tasoa. Määrätietoista ja ripeää elinkeino- ja asuntoalueiden suunnittelua ja kaavoitusta on jatkettava. Viime vuosina kaupunki on panostanut runsaasti strategisesti tärkeiden uusien alueiden maanhankintaan, joten siihen voidaan tulevina lähivuosina panostaa viime vuosia hieman vähemmän. Lähivuosina painopiste on täydennysrakentamisalueiden kaavoituksessa. Tonttireservien kasvattaminen on edelleen tavoitteena. Liitteenä jaetaan päivätty Kuopion väestönkehitys, elinkeinot ja asuminen asumisen rakentamisen eteneminen ja käyttöönotettavat alueet vuosina Esitys Esitän, että kaupunginhallitus hyväksyy Kuopion väestöä, elinkeinoja ja asumista koskevat lähtötiedot ja asuntotuotannon ohjelmoinnin ja etenemisen muutokset käytettäväksi talousarvion valmistelun ja muun suunnittelun pohjana. Liitteet /2016 Kuopion väestökehitys, elinkeinot ja asuminen -raportti Valmistelija Jussi Niilahti puh etunimi.sukunimi(at)kuopio.fi Kaupunkisuunnittelija Jussi Niilahti esittelee asiaa kokouksessa.

12 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 17/ (39) 182 Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Petteri Paronen hyväksyy yleiskaavajohtajan esityksen. Päätös Kaupunkisuunnittelija Jussi Niilahti ja yleiskaavajohtaja Juha Romppanen olivat kokouksessa kuultavina asiakohdassa. Niilahti ja Romppanen poistuivat kokouksesta asiakohdan käsittelyn jälkeen. hyväksyi yksimielisesti kaupunginjohtajan tekemän päätösehdotuksen.

13 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 17/ (39) Asianro 7875/ /2015 Omavelkaisen takauksen myöntäminen Sirkkulanpuiston toimintayhdistys ry:lle Talous- ja rahoitusjohtaja Toni Vainikainen Talous- ja strategiapalvelu Taustaa Kaupunginvaltuusto on tekemällään päätöksellä päättänyt myöntää Sirkkulanpuiston toimintayhdistys ry:lle pääomaltaan enintään euron suuruisen takauksen erityisryhmien asunto-olojen parantamista koskevan rakennushankkeen edellyttämän lainan ja sen korkojen, viivästyskorkojen sekä lainanhoito- ja perimiskulujen suorittamisen vakuudeksi. Kaupunginvaltuuston päätöksessä edellytettiin, että yhdistys kilpailuttaa tarvittavan vieraan pääomanehtoisen rahoituksen ja että kilpailutusten perusteella saatavista rahoitustarjouksista edullisimman lainaehdot hyväksytetään erikseen kaupunginhallituksessa. Sirkkulanpuiston toimintayhdistys ry on kilpailuttanut hankkeen edellyttämän vieraan pääomanehtoisen rahoituksen, ja yhdistyksen hallitus on pitämässään kokouksessa päättänyt ottaa rahoituksen edullisimman tarjouksen tehneestä Pohjois-Savon Osuuspankista. Yhdistys pyytää nyt Kuopion kaupunginhallitusta hyväksymään yhdistyksen tekemän päätöksen ja Pohjois-Savon Osuuspankin rahoitustarjouksen lainaehdot. Kaupunginvaltuuston päätöksen jälkeen hankkeen toteuttajaksi valittu Lemminkäinen Talo Oy vetäytyi rakennusurakasta tarjouksen voimassaolon päätyttyä, minkä vuoksi yhdistys kilpailutti rakennusurakan uudelleen. Urakkakilpailutuksen voitti Rakennusliike Lyytinen & Pojat Oy. Urakkahinta nousi kaupunginvaltuuston päätösvaiheessa esillä olleesta urakkasummasta euroa, mutta yhdistys on ilmoituksensa mukaan neuvottelemalla urakan sisällöstä saanut laskettua urakkahintaa eurolla. Muutoksilla ei ole vaikutusta hankkeen edellyttämän vieraan pääomanehtoisen rahoituksen tai kaupungin takauksen määrään. Koska rakennuskohteen urakkasopimus jouduttiin kilpailuttamaan uudelleen, on kaupunginvaltuuston takauspäätöksen voimassaolon edellytyksenä, että Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA tekee hanketta koskien myönteiset avustuspäätökset uuden kilpailutusten tulosten perusteella tai ilmoittaa aiempien päätösten olevan voimassa uuden kilpailutuksen jälkeenkin. Esitys Esitän, että Kuopion kaupunginhallitus hyväksyy Sirkkulanpuiston toimintayhdistys ry:n lainapäätöksen ja päättää myöntää kaupungin omavelkaisen takauksen Sirkkulanpuiston toimintayhdistys ry:n Pohjois-Savon Osuuspankista nostettavalle, pääomaltaan enintään euron lainalle, jonka tarkemmat ehdot ilmenevät esityksen liitteenä olevasta rahoitustarjouksesta. Takauksen täytäntöönpanon ehtona on, että

14 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 17/ (39) Sirkkulanpuiston toimintayhdistys ry panttaa kaupungin omavelkaisen takauksen vastavakuudeksi yhteensä euron määräiset kiinnitetyt panttikirjat hankkeen kohteena oleviin rakennuksiin ja vuokraoikeuteen parhaalla etusijalla enintään euron määräisten kiinnitysten jälkeen - Sirkkulanpuiston toimintayhdistys ry sitoutuu kirjallisesti siihen, että takauksen turvin rakennettavaa kohdetta käytetään Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARAn edellyttämin tavoin erityisryhmään kuuluvien vuokrakäytössä 20 vuotta ARAn avustuksen ensimmäisen erän maksamisesta lukien, että kaupunki voi vaihtaa palvelutalossa toimivaa palvelutuottajaa esimerkiksi kilpailutuksen seurauksena ja että palvelutalon asukkaat saavat jatkaa kohteen vuokralaisina palveluntuottajan vaihtumisesta huolimatta - Sirkkulanpuiston toimintayhditys ry sitoutuu kirjallisesti siihen, että rakentaminen aloitetaan rakennusluvan osoittamassa määräajassa ja rakentaminen toteutetaan museoviraston määräysten mukaisesti - Sirkkulanpuiston toimintayhdistys ry esittää kaupungille Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA myönteiset, kirjalliset avustuspäätökset uuden kilpailutuksen mukaiselle hankkeelle valtuuttaa Kuopion kaupungin kaupunginkanslian sekä talous- ja strategiapalvelun hoitamaan täytäntöönpanon edellyttämät käytännön toimet kaupungin puolelta sekä hyväksymään täytäntöönpanon edellyttämät sitoumukset ja muut asiakirjat. Kaupungin antaman takauksen allekirjoittavat kaupunginhallituksen johtosäännön mukaiset nimenkirjoitusoikeutetut. Liitteet /2015 Sirkkulanpuiston Toimintayhdistys HallKokOte /2015 Sirkkulanpuisto lainatarjous Osuuspankki Valmistelija Toni Vainikainen etunimi.sukunimi(at)kuopio.fi Päätösehdotus Palvelualuejohtaja Pekka Vähäkangas hyväksyy talous- ja rahoitusjohtajan esityksen. Päätös Merkittiin, että kaupunginjohtaja Petteri Paronen poistui kokouksesta esteellisenä (osallisuusjäävi) asiakohdan käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi. Talous- ja rahoitusjohtaja Toni Vainikainen oli kokouksessa kuultavana asiakohdassa. Vainikainen poistui kokouksesta kuulemisen jälkeen. Keskusteltuaan kaupunginhallitus hyväksyi yksimielisesti palvelualuejohtaja Pekka Vähäkankaan tekemän päätösehdotuksen.

15 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 17/ (39) Asianro 7807/ /2013 Herättäjäjuhlat Nilsiässä 2017 Palvelualuejohtaja Pekka Vähäkangas Valtakunnalliset herättäjäjuhlat järjestetään vuosittain. Perinteeksi on muodostunut, että juhlat toteutetaan yhteistyössä paikallisen seurakunnan, kunnan ja Herättäjäyhdistyksen paikallisosaton kanssa. Nilsiän seurakunta, Nilsiän kaupunki ja Herättäjäyhdistyksen paikallisosasto tekivät syksyllä 2008 Herättäjäyhdistyksen päätoimikunnalle anomuksen herättäjäjuhlien järjestämiseksi Nilsiässä. vuonna Keskeisenä perusteluna oli, että kyseisenä vuonna tulee kuluneeksi 240 vuotta Paavo Ruotsalaisen syntymästä. Nilsiän kaupunki liittyi Kuopion kaupunkiin ja Nilsiän seurakunta Järvi-Kuopion seurakuntaan ja osaksi Kuopion seurakuntayhtymää vuoden 2013 alusta lukien. Kuopion ev.lut seurakuntayhtymä ja Kuopion kaupunki päättivät kaupunginhallituksen päätökseen hakea yhdessä Herättäjä-Yhdistyksen päätoimikunnalta oikeutta vuoden 2017 herättäjäjuhlien järjestämiseksi Nilsiässä. Herättäjä-Yhdistyksen päätoimikunta on myöntänyt herättäjäjuhlien järjestämisen Nilsiässä vuonna 2017 Kuopion ev.lut seurakuntayhtymän ja Kuopion kaupungin anomuksesta. Herättäjäjuhlat pidetään Nilsiässä Juhlia edeltää kaksi aktiivista rakentamisviikkoa ja juhlien jälkeen seuraa purkuviikko. Nilsiän juhlille arvioidaan saapuvan noin vierasta. Herättäjäjuhlille ei ole pääsymaksua ja ne ovat avoimet kaikille halukkaille. Kaupunki ja Yhtymä ovat juhlien hakuprosessin yhteydessä ilmaisseet sitoutumisensa juhlien valmisteluihin ja toteutukseen. Yhteistoimintasopimuksella sovitaan seurakuntayhtymän, paikallisyhdistyksen ja kaupungin vastuista herättäjäjuhlien järjestämisessä. Kaupungin vastuissa on mm. kaupungin omistamat tapahtumapaikat ja -tilat sekä infran toimivuus. Lisäksi Kuopion kaupunki avustaa herättäjäjuhlien markkinointia eurolla. Vastineeksi kaupunki saa näkyvyyttä ja kaupungin logoa tai vastaavaa yhteisöilmettä käytetään markkinoinnissa. Yksityiskohdista sovitaan tarkemmin juhlaorganisaation ja kaupungin välillä. Esitys Esitän kaupunginhallitukselle, että Kuopion kaupunki hyväksyy osaltaan liitteenä olevan yhteistoimintasopimuksen ja varaa tapahtumaan tarkoitetun määrärahan tapahtumabudjettiin vuodelle Liitteet /2013 Yhteistyösopimusluonnos Valmistelija Pekka Vähäkangas puh etunimi.sukunimi(at)kuopio.fi

16 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 17/ (39) 184 Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Petteri Paronen hyväksyy palvelualuejohtaja Pekka Vähäkankaan esityksen. Päätös Keskusteltuaan kaupunginhallitus hyväksyi yksimielisesti kaupunginjohtajan tekemän päätösehdotuksen.

17 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 17/ (39) 185 Perusturva- ja terveyslautakunta Asianro 878/ /2016 Valtuustoaloite kunnollisten pelastus- ja terveysasematilojen järjestämiseksi Etelä-Kuopio alueelle Päätöshistoria Perusturva- ja terveyslautakunta Terveysjohtaja Jari Saarinen Terveydenhuollon tukipalvelut Valtuutettu Jaakko Kosunen ja kahdeksantoista muuta valtuutettua valtuustoaloitteessaan tuovat esille, että poliittisen arvion pohjaksi tehdään selvitys pelastus- ja terveysaseman rakentamisesta eteläiseen Kuopioon. Valtuustoaloitteessa: Kuopio on vahvistuvana maakuntakeskuksena laajentunut viime vuosikymmeninä uusien kaupunginosien myötä etelään. Uusien alueiden palvelurakenteessa on pyritty huolehtimaan mm rakentamalla useita kouluja. Sivistystyön lisäksi kaupungin vastuulla on asukkaiden henkeen ja terveyteen liittyviin välittömiin uhkiin varautuminen. Uusimpia rakenteilla olevia kohteita ovat Hiltulanlahden pientaloalue, Keilarinteen sekä Lehtoniemi-Kuikkalampi kerrostaloalue. Kymmenisen vuotta sitten pelastusviranomaiset totesivat, että vuonna 1983 rakennetulta paloasemalta ei kyetä saavuttamaan uusia eteläisiä kaupunginosia siinä ajassa, mitä edellytetään ihmishenkien pelastamiseksi. Pelastustehtävien riskiarvion mukaiseen suorittamiseen ei pystytä. Vedoten kaupungin taloudelliseen tilanteeseen tehtiin poikkeusjärjestely, jossa pelastusyksikkö sijoitettiin vuokralle Pelastusopiston tiloihin. Myös terveyspalveluissa on eteläisissä kaupunginosissa edetty poikkeusjärjestelyin. Petosen alueelle suunniteltiin terveysasemaa, jonka olisi pitänyt vastata alueen terveyspalveluihin tulevaisuudessakin. Tuolloin vedottiin kaupungin talousvaikeuksiin ja palvelut sijoitettiin kerrostalon alakertaan, mistä niitä myöhemmin siirrettiin toisen kerrostalon alakertaan. Nyttemmin on jouduttu ottamaan käyttöön laajennus vielä kolmannen kerrostalon ensimmäisestä kerroksesta. Kun puhutaan talousongelmista, on huomattava, että vaatimustason muuttuessa erikoissairaanhoitoon investoidaan Kuopiossa satoja miljoonia euroja. Lisäksi investoidaan etenkin maakuntaa palvelevaan pelastushelikopteritukikohtaan. Pohjois-Savon pelastuslaitoksen perustamisen myötä on maakunnan alueelle rakennettu useita uusia pelastusasemia. Vaikka riskiarviot Kuopion kohdalla

18 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 17/ (39) 185 ovat nousseet, ei Kuopioon ole kohdistettu sen mukaisia toimenpiteitä. Usealta taholta on todettu, ettei ole ollut poliittista painetta pelastus- ja terveysasematilanteen saamiseksi kuntoon. Allekirjoittaneet esittävät, että poliittisen arvion pohjaksi tehdään selvitys pelastus- ja terveaseman rakentamisesta eteläiseen Kuopioon. Vastaus terveysaseman osalta valtuustoaloitteeseen Pyörön terveysasema suunniteltiin ja rakennettiin aikoinaan Pyörön rakennusvaiheen ajaksi. Jo vuonna 1992 on valmistunut Pyörön sosiaali- ja terveysaseman tilaohjelma, jonka perusteella varsinaista suunnittelua ja rakentamista ei kuitenkaan ole toteutettu. Terveysaseman toimintaa on ollut kerrostalon alakerrassa vuokratiloissa. Myöhemmin alueen laajennuttua hankittiin vanhojen tilojen lisäksi erilliset uudet vuokratilat muun muassa neuvolatoiminnalle, sosiaalityölle ja psykososiaaaliselle asemalle erillisistä kerrostaloista. Aluehallintovirasto on selvittänyt Pyörön terveysaseman työolosuhteita useaan otteeseen muun muassa sisäilmaongelmien vuoksi. Korjaustöitä on tehty saavuttamatta kuitenkaan hyvää toiminnallista tasapainoa. Tilat ovat lisäksi ahtaat ja epäkäytännölliset kaikkien terveydenhuollon toimijoiden, mutta ensisijaisesti myös asiakkaiden näkökannalta. Tulliportin vastaanottoyksikön tila ovat täynnä, eikä pysty laajentumaan uusille asiakasryhmille. Vuosien varrella on virkamiestyönä suunniteltu ja ehdotettu uusien vastaanottotilojen rakentamista Eteläiseen Kuopioon ainakin kahteen otteeseen, viimeksi Tuolloin työryhmän esityksestä poiketen päätöksen teko ei tukenut hankesuunnitelman eteenpäinviemistä. Kuopion väkiluku oli vuoden 2015 lopussa n ja nousee selkeästi vuoden 2017 alussa tapahtuvan Juankoski kuntaliitoksen ja todennäköisesti positiivisen muuttoliikkeen myötä. Kuopion kaupunki on ollut muuttovoittoinen kaupunki usean viime vuoden ajan. Väestökasvusta ja uudisrakentamisesta suurin osa on painottunut ja painottuu lähi vuosina Saaristokaupunkiin ja Hiltulanlahden alueelle tällä hetkellä tehtyjen asemakaavoitusten pohjalta. Eteläisen Kuopion alueelle asukasmääräennusteet ovat ollen yli viidennes koko kaupungin asukasluvusta. Alue on merkittävä myös maakunnallisesti, sillä tälle alueelle sijoittuu 10 % Pohjois-Savon maakunnan asukasluvusta. Tulevan Sote-uudistuksen myötä on Etelä-Kuopioon tehtävillä ratkaisuilla myös maakunnallista asemaa keskusteltaessa palveluverkosta ja laadukkaista lähipalveluista. Huomiona Suomen hallituksen neuvottelutuloksessa Sote-uudistusmallin mukaisesti kuntien rakennukset eivät siirry vaan tältä osin yhteisen vuokrasopimuspohjan mukaisesti maakunnat vuokraavat toimitilat. Terveyskeskuksen vastaanottopalvelut tuotetaan tiimimallilla, ja nykyinen Pyörön terveysasema muodostaa yhden kaupungin kahdeksasta tiimistä. Eteläisen kaupunginosan rakentamisen myötä väestömäärä on kasvanut ja kasvaa edelleen. Nykyiset Pyörön terveysaseman tilat ovat nykytoiminnalle ja tulevalle asiakasmäärälle liian pienet ja epäkäytännölliset. Palveluverkostoa tulee tarkastella laajana kokonaisuutena ja tarkastelussa huomioida tuleva Sotekokonaisuudistus. Palveluverkostossa tulee huomioida laadukkaat lähipalvelut asukas- ja tarve-ennusteet huomioiden unohtamatta liikenneyhteydet. Koska Eteläinen Kuopio on myös maakunnallisesti merkittävä kasvualue, tulisi terveysaseman ja mielellään laajennettuna käsitteenä uuden sote-hyvinvointiaseman rakentamista tälle alueelle tai hyvien joukkoliikenneyhteyksien

19 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 17/ (39) 185 päähän vakavasti harkita turvaten maakunnallisestikin alueellisesti tasapuoliset sosiaali- ja terveyspalvelut. Monissa suurissa kaupungeissa on lähetty rakentamaan uusia keskitettyjä hyvinvointikeskuksia, mm Helsinki ja Oulu perinteiset toiminnalliset ja maantieteelliset aluerajat rikkoen. Näissä hyvinvointikeskuksissa pyritään turvaamaan ja huomioidaan laaja-alaisesti muuttuvat SOTE-tarpeet mahdollisimman vaikuttavasti ja kustannustehokkaasti asiakas keskiössä. Lisäksi Joensuu on lähtenyt rakentamaan kokonaan uuden hyvinvointikeskuksen. Tarve toiminnan mahdollistaville riittävän suurille terveysasemapalveluille Eteläiseen Kuopion kasvaville tarpeille on olemassa. Vastaus pelastustoimen osalta: Pelastustoimi on toimittanut omalta osaltaan suoraan kaupungin hallitukselle vastauksen, joka liitteenä. Pelastusaseman ja terveysaseman/hyvinvointiaseman integraatio Toiminnallisesti, mutta myös taloudellisesti saavutettavat edut integraatiosta ja synergiasta ovat olemassa pelastustoimen kanssa. Asia on laaja ja esille tuotuihin yksittäisiin mm taloudellisiin kysymyksiin on hankala ottaa kantaa vielä tässä vaiheessa. Mielestäni olisi nyt järkevää perustaa virallisena toimeksiantona erillinen hanketyöryhmä, joka pikaisella aikataululla valmistaisi uuden hyvinvointiaseman toteuttamissuunnitelman Eteläisen Kuopion alueelle yhteistyössä pelastustoimen kanssa. Pelastustoimen johtaja Jukka Koponen tukee integraatiohankesuunnittelua. Esitys Terveysjohtaja Jari Saarinen: Esitän, että asian laajuus ja tärkeys huomioiden perustetaan virallinen hanketyöryhmä, jossa huomioidaan kuopiolaisten tarpeet ja myös tasapuolinen, perusteltu palveluverkosto maakunnallisesti. Liitteet Valtuustoaloite _1_1.pdf Lausunto kunnollisten pelastus- ja terveysasematilojen järjestämiseksi Etelä-Kuopion alueel _1_1.pdf Valmistelija Jari Saarinen puh etunimi.sukunimi(at)kuopio.fi

20 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 17/ (39) 185 Päätösehdotus Palvelualuejohtaja Markku Tervahauta Perusturva- ja terveyslautakunta hyväksyy terveysjohtaja Jari Saarisen esityksen. Päätös Perusturva- ja terveyslautakunta hyväksyi yksimielisesti palvelualuejohtajan ehdotuksen. Liitteet 9 878/2016 Valtuustoaloite /2016 Pohjois-Savon pelastuslaitoksen lausunto Valmistelija Jari Saarinen puh etunimi.sukunimi(at)kuopio.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Petteri Paronen esittää kaupunginvaltuustolle tiedoksi vastauksena valtuustoaloitteeseen seuraavaa: Kyseessä on tärkeä aloite palveluverkoston ja siten saavutettavuuden ja turvallisuuden näkökulmasta. Molemmat toiminnot, sekä pelastus että sosiaalija terveydenhuolto, ovat menossa maan hallituksen suorittaman alueuudistuksen myötä perustettavien maakuntien järjestämisvastuulle, jolla perusteella tosiasiallisesti oltaisiin investoimassa tiloja vuokralle maakunnalle ja/tai sille palveluita tuottaville organisaatioille. Verkostoratkaisuja olisi siten arvioitava koko maakunnan näkökulmasta ja mm. näitä tarpeita varten maakuntien ns. väliaikaishallinto on tulossa valtionhallinnon asettamana vasta kesällä Sote-palveluita koskeva valinnanvapaussääntely saattaa olla muuttamassa sosiaali- ja terveysaseman palveluvalikoimaa ja vaikuttaa siten optimaalisten tilaratkaisujen kokoon ja tilajärjestelyyn. Valmistelussa on myös hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kuntien ja kuntayhtymien eräiden oikeustoimien väli-aikaisesta rajoittamisesta sosiaali- ja terveydenhuollossa. Ehdotetulla lailla rajoitettaisiin kuntia ja kuntayhtymiä tekemästä merkittäviä investointeja sosiaali- ja terveydenhuollon toimialalla. Lisäksi säädettäisiin velvoite sisällyttää laajoihin ja pitkäaikaisiin yksityisen palvelun tuottajan kanssa tehtäviin sopimuksiin sekä pitkäaikaisiin rakennusten käyttöoikeussopimuksiin sopimuksen irtisanomisoikeutta koskeva sopimusehto. Esityksen tarkoituksena on turvata hallituksen päättämän sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen myötä syntyvien itsehallintoalueiden toimintamahdollisuudet järjestää yhdenvertaiset palvelut mahdollisimman kustannusvaikuttavasti koko alueellaan. Laki ehdotetaan tulevan voimaan mahdollisimman pian. Kaupungilla ei siten ole tässä vaiheessa ole edellytyksiä käynnistää asiassa hankeselvitystä, mutta asiaan on mahdollista palata tilanteen ja edellytysten muuttuessa.

21 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 17/ (39) 185 Päätös Merkittiin, että valtuuston I varapuheenjohtaja Sari Raassina poistui kokouksesta esteellisenä (osallisuusjäävi) asiakohdan käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi. Keskustelun kuluessa jäsen Neeta Röppänen teki jäsenten Jukka Pulkkinen ja Harri Auvinen kannattamana seuraavan sisältöisen muutosehdotuksen: "Esitän, että asian laajuus ja tärkeys huomioiden perustetaan virallinen hanketyöryhmä, jossa huomioidaan kuopiolaisten tarpeet ja myös tasapuolinen perusteltu palveluverkosto maakunnallisesti." Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja totesi, että on tehty kannatettu muutosehdotus, josta on äänestettävä. Puheenjohtaja ehdotti äänestettäväksi asiassa siten, että ne, jotka ovat kaupunginjohtajan tekemän ehdotuksen kannalla äänestävät JAA ja ne, jotka ovat jäsen Neeta Röppäsen tekemän ehdotuksen kannalla äänestävät EI. Äänestysehdotus hyväksyttiin. Nimenhuutoäänestyksellä suoritetussa äänestyksessä annettiin 7 jaa-ääntä (Berg-Väänänen, Kantanen, Rytsy, Savolainen, Tolppanen, Toppinen ja Virtanen) ja 4 ei-ääntä (Auvinen, Pulkkinen, Reijonen ja Röppänen), joten kaupunginhallitus oli hyväksynyt kaupunginjohtajan tekemän ehdotuksen.

22 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 17/ (39) Asianro 4087/ /2016 Poikkeaminen (KH) / Kuopio Yleiskaavajohtaja Juha Romppanen Strateginen maankäytön suunnittelu Selostus Rakennuspaikka Kiinteistölle haetaan lupaa loma-asunnon (75 k-m2) ja talousrakennusten (yht. 100 k-m2)rakentamiseksi kaavattomalla alueella. Kuopion kaupunki, Airakselan kylä, 0,45 ha:n tila Päiväranta,

23 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 17/ (39) 186 Rakennuskielto tai -rajoitus, josta poiketaan Uuden rakennuksen rakentaminen ranta-alueelle, jolla ei ole voimassa MRL:n 72.1 :ssä tarkoitettua kaavaa. Kaavoitustilanne Naapureiden kuuleminen Vesihuolto, liikenne Alueella ei ole rakentamista ohjaavaa kaavaa. Maakuntakaavassa ei ole aluetta koskevia erityisiä merkintöjä. Naapureiden kuuleminen on suoritettu, eikä heillä ole huomautettavaa hankkeen suhteen. Rakennuspaikka kuuluu Karttulan vesiosuuskunnan vesijohdon toimintaalueeseen ja rakennuspaikka on velvollinen liittymään osuuskunnan vesijohtoverkkoon, jollei ole saanut vapautusta siitä. Alueella ei ole viemäverkkoa ja jätevedet käsitellään rakennuspaikalla. Rakennuspaikka ei ole pohjavesialueella ja yksityiskohtainen käsittelytapa ratkaistaan rakennusluvan yhteydessä. Tieyhteys rakennuspaikalle on olemassa. Sijainti Rakennuspaikka sijaitsee Kivijärven rannalla Airakselan kylässä, noin 40 km:n päässä Kuopion Keskustasta.

24 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 17/ (39) 186 Oleva tilanne Rakennuspaikalla sijaitsee 1978 valmistunut 24 k-m2 loma-asunto, sekä 1979 valmistunut 11 k-m2 saunarakennus, joka rakennus- ja huoneistorekisterin tietojen perusteella on rekisteröity loma-asunnoksi. Perustelut Kyse on loma-asuntokäyttöön vakiintuneen rakennuspaikan huonokuntoisen päärakennuksen korvaamisesta uudella loma-asunnolla. Hanke on rakennusjärjestyksen määräysten mukainen, eikä muuta rakennuspaikan maankäyttöä tai maisemallisia vaikutuksia nykyisestä. Hankkeelle ei ole maankäytöllisiä esteitä ja hakijat ovat esittäneet perusteeksi nykyisen päärakennuksen huonokuntoisuuden. Rakennuspaikalla saa sijaita vain yksi loma-asunto, josta johtuen hankkeen rakennusluvan yhteydessä tulee loma-asunnoksi rekisteröity saunarakennus muuttaa saunaksi. Sopeutuminen lain edellytyksiin Hanke ei aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle, ei vaikeuta luonnonsuojelun tavoitteiden tai rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista. Hanke ei myöskään johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen tai muutoin aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia. Hankkeelle on olemassa edellä perusteluissa esitetty erityinen syy. (MRL 172 ). Päätösesitys Lupa myönnetään ehdollisena. Rakennuspaikan loma-asunnoksi rekisteröity sauna tulee muuttaa rakennusluvan yhteydessä saunarakennukseksi. Haettu rakentaminen täyttää maankäyttö- ja rakennuslain poikkeamisluvalta vaadittavat edellytykset. Poikkeamislupa on voimassa 2 vuotta, jona aikana vastaava rakennuslupa on haettava. Hakemuksen valmisteluta peritään kaupunginhallitus tekemän päätöksen mukaisesti 520. Poikkeamispäätös tulee toimittaa tiedoksi Pohjois-Savon ELY-keskuksen Ympäristö ja luonnonvarat vastuualueelle. Toimivallan peruste (MRL ). Vaikutusten arviointi Lähellä ei ole Natura verkostoon kuuluvia alueita, eikä luonnonsuojelu lain 65.1 :n mukainen arviointi ole tarpeen. Hankkeella ei ole merkittäviä ilmasto- tai yritysvaikutuksia. Esitys Esitän, että kaupunginhallitus hyväksyy päätösesityksen. Liitteet /2016 Asemapiirros /2016 Kartta /2016 Alueen rakennuskanta Asiakirjoissa ovat seuraavat asiakirjat: hakemus liitteineen.

25 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 17/ (39) 186 Valmistelija Jukka Holopainen puh etunimi.sukunimi(at)kuopio.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Petteri Paronen hyväksyy yleiskaavajohtajan esityksen. Päätös hyväksyi yksimielisesti kaupunginjohtajan tekemän päätösehdotuksen.

26 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 17/ (39) Asianro 8738/ /2015 Kh:n tiedonantoja Kh:lle saapuneet kirjeet: 1283/2015 Kuopion kaupungin vastine Kuopion alueen MTK-yhdistysten lähettämään haasteeseen Suomen suurimalle maitokunnalle. 7959/2015 Apulaisoikeusasiamiehen selvityspyyntö kantelusta, jossa on arvosteltu Kuopion kaupungin rakennustarkastuksen menettelyä asiakirjapyyntöjen käsittelyssä, on lähetetty toimenpiteitä varten rakennusvalvontaan. 3241/2016 Kuopion kaupunki on antanut Ympäristöministeriölle lausunnon luonnoksesta hallituksen esitykseksi laiksi ympäristövaikutusten arviointimenettelystä ja laeiksi eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta. 4082/2016 Jätepoliittisen ohjelman toteutumisraportti. 4508/2016 Työ- ja elinkeinoministeriön ilmoitus kunnille, että voivat hakea Sylvia2- hankkeelta lisätukea kuntiin vuonna 2016 vastaanotettavista hätätapauksista. Jälj. perusturvan palvelualue. Työ- ja elinkeinoministeriön kutsu Oleskeluluvan saaneet mukaan rakentamaan elinvoimaista Suomea! seminaariin. Seminaari pidetään Helsingin Säätytalolla. Purkamisaikomusilmoitus, joka koskee tonttia Kuopio 404:1:23. Seuraavat pöytäkirjajäljennökset: - Savo-Pielisen jätelautakunnan kokouksesta 1 / Kuopion Tilatyöryhmän muistio jaetaan viiteaineistona. Seuraavat konsernipalvelun ja vetovoimaisuuden palvelualueen viranhaltijoiden päätökset ajalta : Asianro Päätöksentekijä Asiakirjan tyyppi / vuosi 4259/2016 kaupunginjohtaja - KON Kaupunginjohtaja Elinkeinoasiat 4 / /2016 kaupunginjohtaja - KON Kaupunginjohtaja Elinkeinoasiat 3 / /2016 lomituspalvelujohtaja - KON Vahingonkorvaukset 31 / Lomituspalvelujohtaja /2016 lomituspalvelujohtaja - KON Vahingonkorvaukset 33 / Lomituspalvelujohtaja /2016 lomituspalvelujohtaja - KON Vahingonkorvaukset 32 / Lomituspalvelujohtaja /2016 markkinointijohtaja - VVP Hankinta- ym. sopimukset 3 / Markkinointijohtaja 2016 Päätöspvm Otsikko Voimaa arkeen -hankkeen rahoitus Pohjois-Savon Export House -hankkeen rahoitus Vahingonkorvaushakemus Vahingonkorvaushakemus Vahingonkorvaushakemus Mainospaikkasopimus Ykkösmedia Oy:n kanssa Kuopion lentoasemalla

27 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 17/ (39) /2016 palvelualuejohtaja - KON Palvelualuejohtaja ptp 4441/2016 talous- ja rahoitusjohtaja - KON Talous- ja rahoitusjohtaja Henkilöstöasiat 26 / 2016 Maksut 6 / Perusturvan ja terveydenhuollon palvelualueiden täyttöluvat / Johtoryhmä Koronvaihtosopimuksen tekeminen 4240/2016 yleiskaavajohtaja - KON Yleiskaavajohtaja 4218/2016 yleiskaavajohtaja - KON Yleiskaavajohtaja 4173/2016 yleiskaavajohtaja - KON Yleiskaavajohtaja Lupa- ja ilmoitusasiat Lupa- ja ilmoitusasiat Lupa- ja ilmoitusasiat 14 / / / Poikkeaminen / Kuopio Suunnittelutarveratkaisu / Kuopio määräala Suunnittelutarveratkaisu / Kuopion Desinfektiopalvelu Oy / Kuopio Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Petteri Paronen merkitsee edellä olevat asiat tiedoksi ja päättää, etteivät ne anna aihetta enempiin toimenpiteisiin ja ettei edellä mainituissa pöytäkirjoissa olevia päätöksiä oteta kaupunginhallituksen käsiteltäväksi. Päätös Keskusteltuaan kaupunginhallitus hyväksyi yksimielisesti kaupunginjohtajan tekemän päätösehdotuksen.

28 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 17/ (39) Asianro 3582/ /2016 Vuoden 2017 talousarvion valmistelu 1. Talouden yleiset lähtökohdat Vuoden 2017 talousarviovalmistelu on käynnistetty kevään 2016 aikana kaupunginjohtajan johtoryhmässä, palvelualueiden yhteisseminaareissa sekä talousarviotiimissä, joka koostuu konsernipalvelujen talousarvion valmistelijoista ja palvelualueiden sekä liikelaitosten ja taseyksiköiden talouspäälliköistä. Talousarvio-valmistelua on käsitelty lautakuntien omissa tilaisuuksissa sekä kaupunginvaltuuston strategia- ja talousseminaarissa Valtuuston seminaarissa annetut linjaukset ovat ohjanneet seminaarin jälkeistä valmistelua. Suomen bruttokansantuote kasvoi 0,5 prosenttia vuonna 2015 kolmen taantumavuoden jälkeen. Vaimeaa kasvua edistivät viime vuoden alussa vienti ja kulutus ja loppuvuodesta eritoten investoinnit. Valtionvarainministeriön huhtikuun ennusteen mukaan Suomen bruttokansantuotteen kasvu vuonna 2016 on 0,9 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Viennin kehitys jää edelleen maailmankauppaa vaisummaksi ja siten markkinaosuuksien menettäminen kansainvälisessä kaupassa jatkuu. Euroalue on pysynyt hitaalla kasvu-uralla osaltaan öljyn ja muiden tuontituotteiden alentuneen hinnan ja euron kurssin heikentymisen vuoksi. Näiden suotuisten tekijöiden vaikutus poistuu kuitenkin ennen ennustejakson loppua. EKP:n elvyttävä rahapolitiikka ja alhainen korkotaso luovat mahdollisuuden talouskasvulle. Erityisesti yksityisen kulutuskysynnän odotetaan vahvistuvan ja investointien elpyvän hitaasti. Poikkeuksellisen runsas maahanmuutto tuo pienen lisäsykäyksen kysyntään, mutta heikentää julkistalouden tasapainoa. Kuluttajahintojen arvioidaan nousevan tänä vuonna 0,1 prosenttia ja ensi vuonna noin 1,3 prosenttia. Euroopassa ja euroalueella talouskehitys on ollut pitkään vaimeaa, joskin piristymisen merkkejä on havaittavissa. Muun muassa Espanjassa ja Irlannissa vahvan kasvun palautumista ovat edistäneet aiemmin tehdyt rakenneuudistukset. Euroalueen kasvua jarruttaa edelleen korkeana pysyttelevä työttömyys. Isossa-Britanniassa ja Ruotsissa kasvu pysyy vahvana ja työllisyys hyvällä tasolla. Suomessa investoinnit kääntyvät tänä vuonna selvään kasvuun ja kasvu jatkuu laaja-alaisena koko ennustejakson ajan. Yksityisen kulutuksen kasvua tukee tänä vuonna maltillinen hintakehitys. Vuosina kulutuksen kasvu jatkuu hieman reaalitulojen kehitystä nopeampana kuluttajien luottamuksen vahvistuessa. Vuosien 2017 ja 2018 kokonaistuotannon kasvuksi ennustetaan vaimeat 1,2 prosenttia. Talouskasvun elpymisen myötä myös työllisten lukumäärä kääntyy tänä vuonna 0,3 prosentin kasvuun. Työllisyys kohenee koko ennustejakson ajan ja vuoteen 2018 mennessä työttömyysaste alenee 8,7 prosenttiin.

29 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 17/ (39) Kuntatalouden tilanne Suomen julkinen talous on ollut alijäämäinen jo vuodesta 2009 alkaen. Julkisyhteisöjen rahoitusasema kohenee lähivuosina sopeutustoimien sekä viriävän talouskasvun johdosta, mutta talous on siitä huolimatta edelleen alijäämäinen. Julkinen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen on kasvanut yhtäjaksoisesti pitkään ja velkasuhde taittuu vasta vuosikymmenen lopussa. Suomen alijäämä painui alle EU:n perussopimuksen mukaisen kolmen prosentin viitearvon viime vuonna, mutta julkinen velka on edelleen 60 prosentin rajan yläpuolella. Tilinpäätösarvioiden mukaan kuntien ja kuntayhtymien tilikauden tulos vuonna 2015 oli 300 milj. euroa. Tulos oli huomattavasti edellisvuotta heikompi, mutta ennakoitua parempi. Edellisen vuoden tulokseen vaikutti vuonna 2014 toteutetut yhtiöittämiset. Kuntataloutta on leimannut viime vuodet jatkuva kireys mm. heikon suhdannetilanteen, hidastuneen verotulojen kasvun, valtiotalouden tervehdyttämistoimenpiteiden, kuntien tehtävien ja velvoitteiden lisäämisen ja palveluiden kysynnän kasvun johdosta. Toimintakate heikkeni yli 6 prosenttia isoissa kaupungeissa. Toimintamenojen kasvua on hillinnyt kuntien henkilöstömäärän maltillinen kasvu, mutta toimintatulojen määrän lasku yhtiöittämisten ja ostopalvelujen käytön yleistymisen myötä heikensivät toimintakatetta. Verotulojen kasvu oli 2,8 prosenttia, kun taas valtionosuudet pysyivät edellisen vuoden tasolla. Tulorahoitus ei riittänyt kattamaan nettoinvestointeja, joten kuntatalouden velkaantuminen jatkui edelleen joskin aiempaa hitaampana. Kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu lainakanta nousi 17,0 mrd. euroon ollen noin euroa/asukas. Myös lähivuosina kuntatalouden näkymät arvioidaan vaikeaksi ja toimintamenojen kasvupaine pysyy tulevina vuosina suurena. Palvelutarvetta kasvattaa väestön ikärakenteen muutos, lisääntynyt maahanmuutto ja heikko työmarkkinatilanne. Hitaan talouskasvun vuoksi kuntien verotulojen kasvu jää vaimeaksi. Valtionosuusrahoituksen tasoa alentavat osittain edellisen hallituskauden aikana tehdyt päätökset. Kuntatalouden velkaantumisen arvioidaan jatkuvan nopeana ja lainakannan arvioidaan kasvavan vuoteen 2020 mennessä 23 mrd. euroon. Kuntatalousohjelmassa arvioidaan, että kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu tulos on 300 milj. euroa kuluvana vuonna. Kuntien ja kuntayhtymien oletetaan jatkavan kuluvana vuonna menojensa sopeuttamista runsaalla 200 milj. eurolla ja maksukorotusten arvioidaan lisäävän kuntatalouden maksutuloja yhteensä noin 100 milj. euroa. Hallituksen marraskuussa 2015 tekemien linjausten mukaan vastuu sosiaalija terveyspalveluiden järjestämisestä siirtyy kunnilta 18 itsehallintoalueelle, maakunnalle. Maakunnille osoitetaan sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävien lisäksi lähtien mm. pelastustoimen ja mahdollisesti ympäristöterveydenhuollon tehtävät. Julkisen talouden suunnitelmaa koskeva säännöstö edellyttää, että hallitus päättää kuntatalouden menorajoitteesta. Menorajoite on euromääräinen raja valtion toimista kuntatalouteen aiheutuvalle menojen muutokselle. Kuntatalouden menorajoite vuoden 2019 tasolla on -770 milj. euroa ja sitä on kiristetty 230 milj. eurolla syksyn 2015 tasoon verrattuna. Tämän perusteella kunta-

30 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 17/ (39) 188 talouden toimintamenojen taso olisi 770 milj. euroa alempi kuin mitä ennen hallituskautta ennakoitiin. Sote-uudistuksen tavoite alentaa sosiaali- ja terveysmenojen kasvua 3 mrd. eurolla vuoteen 2029 mennessä ei sisälly menorajoitteen piiriin. Kuntatalouden menorajoite ei kuitenkaan takaa sitä, että kustannusvaikutukset toteutuvat sen suuruisina kuntataloudessa. Kunnat voivat itse päättää muun muassa siitä, missä laajuudessa ne toteuttavat tehtävien ja velvoitteiden vähentämistä. Menorajoitteen asettamisen lisäksi hallitus vahvistaa kuntataloutta antamalla kunnille mahdollisuuden maksutulojen lisäämiseen. Hallitusohjelman mukaan kuntien maksupolitiikkaa vapautetaan. Asiakasmaksujen ym. on arvioitu lisäävän kuntien tuloja 224 milj. euroa vuonna Vuoden 2017 talousarviossa maksu- ja myyntituloja tulee korottaa ja lainsäädännön muutokset tulee huomioida täysimääräisenä. Päätöksenteon yhteydessä muutoksista tulee tehdä vaikutusten ennakkoarviointi. Hallitusohjelmaan sisältyvän kuntien tehtävien ja velvoitteiden vähentämisen 1 miljardin euron toimenpideohjelman valmistelu ei ole edennyt aikataulun mukaisesti. Hallitusohjelman mukaan kunnille ei anneta uusia kuntataloutta pysyvästi heikentäviä lakisääteisiä tehtäviä tai velvoitteita tai niiden laajennuksia. Jos toimintamenoja pysyvästi lisäävistä tehtävistä tai velvoitteista kuitenkin säädetään, kuntatalouden rahoitusaseman heikentyminen estetään lisäämällä valtionapuja, karsimalla muita tehtäviä ja velvoitteita tai mahdollistamalla maksutulojen korotukset. Voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti uusiin tai laajeneviin tehtäviin ja velvoitteisiin osoitetaan 100-prosenttinen valtionosuus. Kilpailukykysopimus astuu voimaan ensi vuonna tämän hetken tietojen mukaan. Sopimuksen keskeisenä tavoitteena on lisätä talouskasvua, parantaa työllisyyttä ja sopeuttaa julkista taloutta. Sopimuksen keskeisiä toimenpiteitä on, että palkkoja ei koroteta vuonna 2017, julkisen sektorin lomarahaa leikataan 30 prosentilla vuosina , työaikaa pidennetään 24 tunnilla vuodessa pysyvästi sekä työnantajan työeläkemaksua, työttömyysvakuutusmaksua ja sosiaaliturvamaksua alennetaan asteittainen vuosina Vastaavasti korotetaan palkansaajien eläke- ja työttömyysvakuutusmakuosuuksia. Tämä vähentää kuntien verotuloja arviolta 500 milj. euroa vuoteen 2020 mennessä. Samalla palkansaajien tuloveroja kevennetään ostovoiman ylläpitämiseksi. Kaikkien työnantajien sosiaaliturvamaksun alennus rahoitetaan julkisen sektorin säästöillä. Yhtenä vaihtoehtona on valtionosuuksien lisäleikkaus. Epäselvää on, miten sairaanhoitopiirien kohdalla menetellään. Rahoitusneuvotteluja valtiovarainministeriön ja Suomen Kuntaliiton kesken summista ja rahoitustavasta ei ole vielä käyty. Kuntaliiton arvion mukaan kilpailukykysopimus ei vahvista lyhyellä aikavälillä kuntataloutta, sillä syntyvät säästöt leikataan kuntien tulopuolelta pois. Myös palkansaajien sosiaalivakuutusmaksujen korotukset pienentävät kuntien verotulopohjaa, mitä ei kompensoida kunnille. Kuntien kannalta on ensiarvoisen tärkeää, että hallituksen tuloveronkevennyksien verotuottomenetykset kompensoidaan kunnille hallitusohjelman mukaisesti. Pitkällä aikavälillä kuntatalous vahvistuu talouskasvun, työllisyyden paranemisen ja pienentyneen velkaantumisen myötä.