Kun lapsi on omainen. Kutsu yhteiseen ennaltaehkäisevään haasteeseen. Söderblom syksy 2008

Transkriptio

1 Kun lapsi on omainen Kutsu yhteiseen ennaltaehkäisevään haasteeseen

2 Perheen tuen tarve, kun vanhempi sairastaa Vanhemmuus syntyy jatkuvassa vuorovaikutuksessa, pienistä yhteisistä hetkistä & jaetusta arjesta Se vaatii Jatkuvuutta & johdonmukaisuutta Lämpöä, rakkautta & hyväksyntää Perustelemista & selittämistä Kehitystason mukaista ohjeistusta & opastusta Ja paljon paljon muuta Mielenterveyden häiriöihin liittyy Tunteiden häiriintyminen: jokin tunne vahvistuu yli muiden Toiminnan häiriintyminen: oleminen & toimiminen arjessa muuttuu Ajattelun häiriintyminen: mieli tuottaa outoja ajatuksia & kokemuksia

3 Perheen tuen tarve, kun vanhempi sairastuu Mielenterveyden häiriön ja vanhemmuuden yhteensovittaminen on haasteellinen tehtävä Joskaan ei suinkaan mahdoton! Mutta mitä perheessä sitten tapahtuu???

4 Perheen tuen tarve, kun vanhempi sairastaa Vanhemmuus voi heilahdella passiivisuuden, näennäisen välinpitämättömyyden ja kovakouraisuuden välillä Heijastuu perheen ilmapiiriin ja tunnelmaan Kuitenkin ollaan usein ihan niin kuin mitään ei olisi tapahtunut Kun asioista ja mietteistä ei voida puhua syntyy etäisyyttä & vetäytymistä hiljaisuudesta tulee kommunikaatiomuoto Vaarana on perheen vuorovaikutuksessa ajan myötä laajentuva hiljaisuus Perheen puhumattomuus leviää herkästi myös koskemaan perheen omaa verkostoa Yhä laajemmalle leviävästä vaikenemisesta huolimatta, ilmassa monenlaisia kysymyksiä ja paljon tunteita

5 Perheen tuen tarve, kun vanhempi sairastaa Vanhemmalla Miten sairauteni vaikuttaa lapseen? Sairastuuko lapsenikin? Selviänköhän koskaan? Voinko auttaa lasta? Miten? Pitäisikö puhua? Mutta mitä & miten? Rasittuuko lapsi siitä Voinko pyytää joltain apua? Epävarmuutta & turvattomuutta Huolta, hätää & hämmennystä Pelkoa & ahdistusta Salaista Kiukkua & pettymystä Surua & havuttomuutta Häpeää & syyllisyyttä Lapsella Mistä se sairaus tulee? Onko sairaus minun vika? Olenko minä aiheuttanut sen? Paraneeko se koskaan? Jos olen kiltimpi, paraneeko isä? Voinko auttaa vanhempaa? Tarttuuko se sairaus? Miksi vanhemmat ovat niin kiukkuisia ja huutavat koko ajan?

6 Perheen tuen tarve, kun vanhempi sairastaa Arjen peruspilarit voivat romahtaa tai muuttua Lapsen hoiva kärsii Johdonmukaisuus, rajojen asettaminen & osallisuus Jokapäiväiset rutiinit ja rituaalit kärsivät Lapsi pyrkii itse hoitamaan perheen asioita ja kotitöitä Lapsi yrittää parhaansa mukaan Piristää vanhempaa mahdoton tehtävä Mukauttaa omaa mielialaa vanhemman mielialan mukaan Kontaktia? Kiitosta? Olla mahdollisimman vähän vaivaksi Tarkkailee itseään, omat tarpeet ja tunteet? Ottaa vastuun kotiaskareista

7 Pohdintaa perheen vuorovaikutuksesta & kommunikaatiosta Pohdintaa puhumattomuudesta Vanhemmat haluavat lapsilleen parasta Vaikeneminen perheessä syntyy halusta suojata lasta sairauden vaikutuksista Vaikeneminen verkostossa syntyy halusta estää lapsen leimaantumista & stigman pelosta. Pohdintaa puhumisen mahdollisuudesta Lapsi ei tarvitse yleissivistävää tietoa sairauksista eikä lapsen kaikkea tarvitse tietää mutta Lapsen kehitystasoa kunnioittava yhteinen pohdiskelu Voi korjata virheellisiä tulkintoja ja väärinkäsityksiä Voi toimia perhettä yhdistävänä asiana Ja avata oven tulevaisuuteen

8 Tilastot puhuvat myös omaa karua kieltään On selkeä tilaus tehdä jotain lasten ja perheiden hyväksi

9 Perheen tuen tarve, kun vanhempi sairastaa psyykkisesti Ylisukupolvinen siirtyminen selittyy Osittain alttiudella, haavoittuvuudella Alttiuden merkitys: henkilö sairastuu, jos myös elämänkokemukset ovat vaikeat Osittain vanhemman häiriön yhteydessä esiintyvien psykososiaalisten ongelmien vaikutuksista, nk. Riskitekijät Esim. sairauden luonne, toisen vanhemman ongelmat, aviollisia ongelmia, vuorovaikutukseton perhesysteemi, sosiaalinen eristäytyminen taloudellinen ahdinko Lapsen kehityksen häiriintyminen Pitkäaikainen prosessi Johtuu monen riskitekijän yhteisvaikutuksesta Vanhemman diagnoosi ei tärkein tekijä Vanhemman häiriö on hyvä nähdä sairautena, joka verottaa vuorovaikutus- & ihmissuhdetaitoja sekä vanhemmuuden voimavaroja

10 Mutta ei hätää Ennaltaehkäisy on mahdollista! Vaikka vanhemman sairaus & sen vaikutus lisää lapsen riskiä itse sairastua selviä moni lapsi hyvin!

11 Varhaisen tuen mahdollisuus 1990-luvulla tutkijoiden ja kliinikoiden kesken huomattiin Että suuri osa lapsista selviää ilman suurempia ongelmia lapsuusajan haasteista huolimatta! Pärjäävät lapset Kiinnostuttiin selvittämään 2 keskeistä kysymystä Ketkä nämä lapset ovat? Miksi selviytyvät, mikä selittää heidän selviytymistä? Mitkä asiat auttavat ja tukevat lapsia, kun elämä kohtelee kaltoin?

12 Varhaisen tuen mahdollisuus Suojaavat tekijät auttavat lasta kohtaamaan vaikeudet ja ratkaisemaan niitä tavoilla, jotka eivät ole liian kuormittavia Itseymmärrys Avoin vuorovaikutus Hyvä suhde sairaaseen vanhempaan & hyvä koti-ilmapiiri Arkipäivän turvallisuus Perheen/lapsen sosiaalinen verkosto ja tuki: ikätoverit ja ystävät Harrastukset Motivaatio ja sitoutuminen päiväkoti- ja koulumaailmaan Perheen vakaa taloudellinen tilanne ja hyvät asuinolot

13 Kun tunnetaan riski- ja suojaavat tekijät, prosessit & -mekanismit On meille avautunut ovi mahdollisuuksien maailmaan

14 Mahdollisuuksien maailma Promootio ja preventio Tartutaan tekijöihin joihin voidaan pienin panoksin vaikuttaa Lähtökohtana lapsen kehityksen tukemisen periaatteet Fokuksessa perheen voimavarat & resurssit Ohittamatta kuitenkaan vaikeuksia ja huolenaiheita Vanhemmuuden tukeminen Keinoja lisätä lapsen hyvinvointia (suojaavat prosessit) Fokuksessa ei lapsen mahdolliset alkavat ongelmat Prevention edut lisääntyvät miten useampiin tekijöihin kehityksessä ja sosiaalisessa toiminnassa tartutaan Vanhemmuuden ja perhesuhteiden mukaan ottaminen edesauttaa intervention onnistumista

15 Mahdollisuuksien maailma Pohdintaa ennaltaehkäisyn mielekkyydestä Ennaltaehkäisy koskee kaikkia kohderyhmän perheitä Ei vain niille perheille apua joilla on jo viitteitä vaikeuksista Liikkeelle varhain ennen kun on ongelmia Moni perhe pärjää hyvin kunhan saavat työkaluja käyttöönsä Voimaannuttaa perheitä lisäämällä pärjäämistä tukevia prosesseja Ohjataan tarvittaessa lisäpalveluiden piiriin

16 Mahdollisuuksien maailma Perheen pärjäävyyttä tukemaan (Solantaus) Preventiivisen perhetyön fokukset Kodin sisäiset suojaavat tekijät Keskinäinen ymmärrys & avoimen kommunikaation ja ongelmanratkaisun tukeminen Kodin ulkopuoliset suojaavat tekijät Vanhempien tuki lapsen ystäville

17 Mahdollisuuksien maailma Interventioiden yleinen tavoite: Vähentää lasten riskiä sairastua psyykkisesti Auttaa vanhempaa auttamaan lastaan Tarjoamalla vanhemmalle työkaluja tukea lapsen pärjäävyyttä Työskentelyn tavoitteet Nostaa esiin lapsen kokemus vanhemman, perheen ja hänen omasta tilanteestaan Auttaa lasta ja perhettä ymmärtämään omaa tilannettaan, itseymmärrys Vaikuttaa myönteisesti lapsen ja vanhemman väliseen suhteeseen Lisätä avoimuutta perheessä Tarjota vanhemmalle työkaluja vahvistaa lasta suojaavia tekijöitä perheen arjessa (suojaavat prosessit) Auttaa vanhempaa huomaamaan lasten ongelmat ajoissa

18 Perhekohtaiset & ryhmäinterventiot Perheiden pärjäävyyden tukemisessa

19 Tlp- menetelmäperheen perhekohtaiset ennaltaehkäisevät interventiot Lapset puheeksi-interventio, 1-2 tapaamista Työskentelyn tueksi opas vanhemmille (Solantaus & Ringbom) Lp- Manuaali (Solantaus) 1. Lapsen elämäntilanteen kartoitus Lapsen arjen kuulumiset Minkälainen kaveri lapsi on ja mitä lapsi puuhaa? Vahvuudet ja haavoittuvuudet, ilon- ja huolenaiheet Lapsen mieliala ja reaktiot vanhemman tilanteeseen ym. 2. Eväitä vanhemmille lapsen kehityksen tukemiseksi: vanhemmille kerrotaan Lasta suojaavat tekijät & Mitä vanhempi voi tehdä tukeakseen lapsen pärjäävyyttä 3. Tarvittavan lisäavun pohtiminen järjestäminen

20 Tlp- menetelmäperheen perhekohtaiset ennaltaehkäisevät interventiot Beardsleen perheinterventio, 6-8 tapaamista Vanhempi, lapsi ja perhettä, yhteisesti jaettu narratiivi, tarina Työskentely alkaa vanhempien tapaamisilla: 1-2 tapaamista Vanhempien terveiset ja kysymykset lapselle Jokaista lasta erikseen Lapsen kuulumiset ja ajatukset kokemusmaailmaan Kysymyksiä ja huolenaiheita vanhemmille Vanhempien valmisteleva istuntoon Lasten terveiset kulkee punaisena lankana valmisteluissa perheistuntoon Perheistunto Perheen yhteisesti jaettu tarinakokoelma Lasten tarpeet kehityksellisen tukeen Vanhemman tarpeet vanhemmuuden tukeen Yhteenveto ja arvio vanhempien kanssa

21 Vertti-toiminta 10 tapaamisen ryhmäprosessi Perhekurssi

22 Vertti- ryhmäinterventio lyhyesti Perhekohtaiset alkuhaastattelut (2 kpl) joissa Lapset puheeksiintervention elementtejä 10 rinnakkaista ryhmätapaamista lapsille ja vanhemmille 1 tapaaminen/viikko, 90 minuuttia/kerta 3 yhteistä ryhmätapaamista: ryhmien prosessit liitetään toisiinsa Lasten ja vanhempien yhteinen projekti Vuorovaikutuksellinen psykoedukaatio, dialogisuus ja toiminnallisuus Perhekohtaiset palautekeskustelut jossa pieni perheistunto Jatkotuen tarpeen arviointi ja saattaminen tuen piiriin Seuranta

23 Vertti- perhekurssi lyhyesti Vanhempien puhelinhaastattelut Tavoitteet ja arvio työskentelyn hyödystä Lapset puheeksi työskentely Lapsen ymmärrys tulevan perhekurssista Aloituskurssi: 3 päivää (to ilta- su ) Seurantakurssi 3 päivää (to ilta- su ) n. puolen vuoden kuluttua Työskentely, lähestymistapa ja teemat samat kuin Verttiryhmäinterventiossa Vanhempien ryhmien merkitys korostuu, Vanhemmilla ryhmiä aamu- ja iltapäivisin, lapsilla ja nuorilla vain aamupäivisin Seuranta

24 Vertti-toiminnan kohderyhmä & ohjaajat Vanhempi, jolla on mielenterveyden häiriö tai mielenterveydellisiä oireita Mahdollisesti puoliso, avopuoliso, ex-puoliso lapsen isä Pääsääntöisesti masennusta t. bipolaari- häiriötä sairastava vanhempi Lapsi/lapset & nuoret 6-8 lasta/ryhmä lasten iästä riippuen Korkeintaan 2-3 vuoden ikäero samaan ryhmään Sisarukset voivat osallistua, jos vanhempien kanssa arvioidaan mielekkääksi 2 ohjaajaa niin lasten kuin aikuisten ryhmässä Eri ammattikuntia ja sektoreita edustavia toimijoita Yhteistyö yli sektorirajojen

25 Mitä uutta? Työskentelyssä kytkeytyy toisiinsa keskeisiä tekijöitä Beardsleen perheinterventiosta/tlp-menetelmistä Perheen prosessin kunnioitus ja yhteinen kokemus luo pohjaa perheen tarinalle Yhteisesti jaettu tarina Lapsen ja perheen vahvuudet Suojaavien prosessien vahvistaminen Vertaistukiryhmistä Vastavuoroisuus, universalismi & normalisointi, toiveikkuus Tarjoutuu sosiaalinen oppimisympäristö Ongelmaratkaisu- & selviytymiskeinoja Kokemus eristäytymisestä vähenee

26 Intervention tavoitteet Vähentää lasten riskiä sairastua psyykkisesti vahvistamalla lasta suojaavien tekijöiden vaikutus perheen arjessa Lisätä perheen keskinäistä Itseymmärrystä Vaikuttaa myönteisesti lapsen ja vanhemman / perhejäsenten väliseen suhteeseen, lähentää lasta ja vanhempaa Omien tunteiden ja tarpeiden tunnistaminen, nimeäminen, ilmaisu ja hallinta Vahvistaa arjen sujuvuutta & turvallisuutta tukemalla perheen keskinäisen ja sosiaalisen tuen mahdollisuutta Vertaistuen tarjoaminen & oman kokemuksen normalisointi

27 Intervention lähtökohdat Perheen prosessin kunnioitus Vanhemman motivaatio ja sitoutuminen Lapsen kokemusmaailma & vanhemmuus Avataan ovi lapsen mielenmaisemaan Ryhmien rinnakkaisuus ja yhteistyö ryhmien välillä Lasten & vanhempien ryhmäprosessien liittäminen toisiinsa Painopiste vahvuuksissa ja suojaavien prosessien vahvistamisessa (ei ongelmakeskeisyys) Vanhemman ja lapsen, perheen luottamus omaan selviytymiseen

28 Intervention lähestymistapa Vuorovaikutuksellinen psykoedukaatio Ei opettamista, tiedonantoa (merkityksetöntä) Oman kokemusmaailman ymmärrettäväksi tekeminen Vertaistuki ja keskustelu vertaisten kesken Ohjaajat ylläpitävät prosessin vertaisten kesken Toiminnallisuus Etukäteen suunniteltu ja teemaan liittyvä toiminta ja tekeminen sekä yhteinen jakaminen

29 10 ryhmätapaamista: TEEMAT Lastenryhmä Vanhempien ryhmä 1.Mitä meitä yhdistää? 2. Ryhmäytymistä, nimi ja säännöt 3. Miten lapsi ymmärtää vanhemman psyykkistä sairautta 4. Omien tunteiden ja tarpeiden tunnistaminen, ilmaisu 5. Tunteiden ilmaisu ja hallinta 6. Rohkeus & kyky ilmaista itseään 2. Ryhmäytymistä 3. Miten ymmärrän omaa sairauttani 4. Miten lapseni ymmärtää ja kokee psyykkisen sairastamiseni 5. Miten autan lastani? 6. Valmistautuminen kyselytunnille 7. Kyselytunti ja lasten tukiaikuiset 8. Rohkeus pyytää itselleen apua 9. MInä itse ja oma tulevaisuuteni 8. Riittävän hyvä vanhemmuus 9. Mitä olemme oppineet ja yhdessä kokeneet 10. Loppujuhla: kunniakirjojen jakaminen

30 Vertti-toiminta on moniammatillista yhteistyötä Mielenterveystyön moniammatillinen ennaltaehkäisevä vertaisryhmätoiminta lapsille ja vanhemmille Työryhmä toiminnan tueksi: laaja ammatti- ja organisaatioedustus Ohjaajien valinta: 2 ohjaajaa/ryhmä Sektori-/organisaatiorajoja ylittävä yhteistyö Ei vaadi erityiskoulutusta tai taitoja (keskeistä ennaltaehkäisyssä). Etua jos Kokemus ryhmätyöskentelystä Lapsen normaalin kehityksen tuntemusta ja kokemusta lasten kanssa työskentelystä Tietoa psyykkisistä sairauksista

31 Ajatuksia ja mietteitä Myönteisessä hengessä toteutettu interventio Kehityksen tukeminen suojaavien mekanismien & prosessien kautta Moniammatillinen sektoreita ylitettävä yhteistyö: sekä perheitä että ammattilaisia & työntekoa hyödyttävä Rinnakkaisuus mahdollistaa intervention oppien juurtumista perheen arkeen

32 Ajatuksia ja mietteitä 10 kerran ryhmäprosessi ei ihmeitä saa aikaiseksi, monelle kuitenkin riittävä interventio (ennaltaehkäisy!) Toimii alkusysäyksenä perheessä jatkuvalle prosessille Mihin perheet valmiina/kykeneviä sitoutumaan, mihin ammattilaiset? Minkälaisia interventioita on mahdollista toteuttaa nykyisillä resursseilla? Ryhmäinterventio toimii seulana Lisätukea tarvitsevat lapset/perheet tunnistetaan varhain Ohjaus jatkotuen pariin

33 Vertti-julkaisuja ja -ohjaajakoulutus Vertti, Käsikirja ryhmänohjaajille Ohjaajamanuaali Inkinen & Söderblom 2005 Lapsi masentuneen vanhempansa kanssa ryhmässä Kommunikaation ja ymmärryksen merkitys 2005 myös ruotsiksi Bitta Söderblom Lapsi omaisena loppuraportti Vertti-ryhmäohjaajakoulutus 5-7- päivän kokonaisuus