STRATEGISET PROJEKTIT

Transkriptio

1 STRATEGISET PROJEKTIT

2 PROJEKTIT etampere Kaikem paree Tampere -kaupunkistrategian visio vuodeksi 2012 määrittelee Tampereen kansalaisten tietoyhteiskunnaksi ja osaamisen keskukseksi. Visiota tarkentavissa päämäärissä todetaan Tampereen olevan kansalaisten tietoyhteiskunnan johtava kehittäjä ja soveltaja sekä maailmaluokan koulutus -, tutkimus - ja osaamiskeskus. etampere- ohjelmalla Tampereen kaupungista on tarkoitus kehittää visiossa ja päämäärissä kuvattu tietoyhteiskunnan johtava kehittäjä. etampere- ohjelma alkoi vuonna 2001 ja jatkuu vuoden 2005 loppuun. Sen kustannusarvio on kokonaisuudessaan 129,5 miljoonaa euroa, josta Tampereen kaupungin osuus koko ohjelman aikana on 15,3 miljoonaa euroa. etampere-ohjelmassa ovat mukana Tampereen kaupungin ja muiden julkisten toimijoiden lisäksi alueen korkeakoulut, tutkimuslaitokset ja yritykset. Ohjelman tavoitteena on synnyttää uutta liiketoimintaa, vahvistaa tutkimuksen ja koulutuksen osaamispohjaa sekä kehittää julkisen hallinnon verkkopalveluita ja tuoda niitä kaikkien kansalaisten ulottuville. Osaohjelmista ja niiden rahoituksesta on tehty ohjelmaajan kattavat päätökset sekä sopimukset eri osaohjelmista vastaavien tahojen kanssa. etampere ohjelma päättyy vuoden 2005 loppuun mennessä. Taloussuunnitelmakaudella on ohjelman päätyttyä valmisteltava laaja loppuraportti ohjelman vaikuttavuudesta ja arvioitava hankkeen synnyttämien toimintojen ja yksiköiden jatko ja resursointi. Lisäksi on kyettävä ennakoimaan tulevaisuuden tietoyhteiskunnan ja siihen liittyvien soveltamisosa-alueiden haasteita ohjelmaperustaisen kehittämispolitiikan jatkoa varten. rahoituksen osuus on lisääntynyt huomattavasti aiemmasta ja vastaavasti kaupungin ja yliopistojen suhteelliset rahoitusosuudet pienentyneet. Kehityssuunta rahoitusrakenteen osalta on näin toivottu. Kansalaisten tietoyhteiskunnan toteutuminen edellyttää sitä, että kansalaisilla on tarvittavat tiedot, taidot, motivaatio ja pääsy liittyen tietoyhteiskuntapalveluihin ja osallistumiseen yhteisten asioiden hoitoon. Näitä asioita edelleen vahvistetaan Tampereella samalla kun yhä laajemmin eri toimialojen palvelutoiminnassa kehitetään sähköisiä palveluja. Vuosi 2005 on etampere -tietoyhteiskuntaohjelman viimeinen varsinainen toimintavuosi. Ohjelmasta on raportoitu keskeiset toteutumat ohjausryhmälle puolivuosittain. Vuonna 2005 etampere- ohjelma vauhdittaa edelleen paikallisten, kansallisten ja kansainvälisten yhteistyöverkostojen toimintaa. Paikallisesti yhteistyö tutkimuslaitosten, yritysten ja julkisten toimijoiden välillä edelleen tiivistyy ja monipuolistuu. Kansallisesti on tärkeää, että Tampereen seutukunta on mukana valtakunnallisesti merkittävissä verkostoissa, joissa tietoyhteiskuntaosaamista ja soveltamista toteutetaan. Kansainvälisesti etampere -ohjelma osallistuu useilla osa-alueilla kuudenteen puiteohjelmaan ja on aktiivinen toimija ja partneri merkittävissä kansainvälisissä tutkimus - ja tuotekehityshankkeissa. Yhteistyötä kehitetään myös lähialueilla mm. Pietarin alueen kanssa. Osaohjelma Tietoyhteiskuntainstituutti 338 Sähköisen liiketoiminnan 420 tutkimuskeskus ekiihdyttämö 336 Teknologian veturiohjelmat 252 Infocity 600 etampere-toimisto 421 Yhteensä etampere- ohjelma on toimintansa aikana edennyt määrällisesti suunnitelman mukaisesti. Kokonaishankekannan kumulatiivinen volyymi on reilut 80 miljoonaa euroa ja ohjelma on 7,5 prosenttiyksikköä edellä tavoitetasosta kolmen toimintavuoden jälkeen. Yhteistyökumppaneina on yli 200 yritystä ja eri hankkeissa työskentelee yli 400 tutkijaa ja kehittäjää. Hankerahoitusrakenne on kehittynyt merkittävästi ohjelman aikana. Erityisesti yritysrahoituksen

3 BIONEXT BioneXt Tampere ohjelma käynnistettiin vuoden 2003 alussa. Ohjelma keskittyy terveyttä ja hyvinvointia edistävän bioteknologian huippututkimukseen, tuotekehitykseen, kliiniseen soveltamiseen ja kansainväliseen kaupallistamiseen. Bioteknologialla tarkoitetaan tässä yhteydessä uusien teknologioiden ja biologian modernien menetelmien yhdistämistä tutkimuksessa, tuotekehityksessä ja kliinisissä palveluissa. Ohjelman puitesopimuksen allekirjoittajina ovat Pirkanmaan sairaanhoitopiiri, Tampereen kaupunki, Tampereen teknillinen yliopisto, Tampereen yliopisto, Valtion teknillinen tutkimuskeskus VTT ja Finn-Medi Tutkimus Oy. Ohjelma toteutetaan yhteistyössä yritysten, rahoittajien ja muiden sidosryhmien kanssa. Ohjelmaa koordinoi Finn-Medi Tutkimus Oy ja se toteutetaan vuosina Bioteknologiasektorin vuotuisen arvonlisäyksen kasvu vuoteen 2006 saakka arvioidaan noin prosentiksi. Tätä kasvua voidaan pitää kohtuullisen suurena. Etenkin aloittavien yritysten kehityksen pullonkaulaksi on kuitenkin muodostunut pääomasijoitusten niukkuus. Alan muut kehittämishaasteet Suomessa liittyvät esimerkiksi laajamittaiseen teolliseen valmistamiseen, sillä pienten yritysten ansaintalogiikka perustuu nykyisin pitkälti innovaatioiden oikeuksien myymiseen kansainvälisille suuryrityksille. BioneXt Tampere -ohjelma edistää Tampereen seudun kehittymistä merkittäväksi erikoistuneeksi bioalan keskittymäksi maailmassa. Ohjelmalla vahvistetaan suunnitelmallisesti olemassa olevaa ainutlaatuista tutkimus - ja sovellusosaamista ohjelman tavoitealueilla, luodaan tutkimuksen siirtymistä liiketoiminnaksi edistäviä palvelurakenteita, vahvistetaan yhteistyötä kliinisten soveltajien kanssa, parannetaan tutkimus - ja riskirahoituksen saatavuutta sekä koulutetaan alalle erikoisosaajia. BioneXt Tampereen sisällöllisiksi painopistealueiksi on valittu ICT sovellusten kehittäminen ja hyödyntäminen, implantit ja kudosteknologia sekä immunologia ja rokotteet. Strategisesti tärkeisiin hankkeiden suunnitteluun ja toteuttamisen avustamiseen on tehty merkittävää panostusta mm seuraavilla aloilla: T&K hankkeiden kaupallistaminen, varhaisvaiheen yrityskehitys, TaY:n prekliininen keskus, TaY:n rokotekliininen keskus, TTY:n lääkeaineita vapauttavat implantit, TTY:n bioanturit, TaY:n kudosteknologiainstituutti Regea,PSHP:n kuvantamiskeskus, VTT:n konenäkö, TaY:n luonnontieteen ja TTY:n biotekniikan diplomi-insinöörien koulutus. Vuosina 2005 ja 2006 jatketaan ohjelman toiminta- ja investointirahoituksen laajentamista, hankkeiden kaupallistamista ja liiketoiminnan edistämistä sekä seurataan ohjelman vaikuttavuutta. Tämän lisäksi tehostetaan hankkeiden valintaa ja projektien tehokasta toteuttamista. Tampereen kaupunki varaa vuosittain ohjelmakaudella 1 milj. euron siemenrahan. Ohjelman alustava tavoite on saada Tampereen seudulle bioteknologiayhteisön kehittämiseen yhteensä yli 100 milj. euron investoinnit ohjelmakauden aikana. Tavoite koostuu tutkimuksen ja koulutuksen, tuotekehityksen, laite- ja tilainvestointien ja liiketoiminnan investoinneista. Rahoittajina voivat olla kotimaiset ja kansainväliset julkiset rahoittajat, säätiöt, yritykset sekä riskisijoittajat. Tampereen kaupungin rahoitusosuus 1 000

4 VUORES Tampereen kaupunkiseudun asukasmäärä kasvaa lähivuosina ja vuosikymmeninä edelleen voimakkaasti. Vuoreksen uuden kaupunginosan toteuttaminen on osaltaan vastaamassa tähän haasteeseen. Vuoresta voidaan pitää tulevaisuuden merkittävimpänä uutena kaupunkirakennushankkeena kaupunkiseudulla. Tampereen ja Lempäälän kuntien rajalla sijaitsevalle alueelle on aikanaan tulossa asuinpaikka noin asukkaalle. Työpaikkoja alueelle tulee Vuoreksen suunnittelu Lempäälän ja Tampereen alueyhteistyönä käynnistyi vuonna Vuoreksen osayleiskaava valmistui marraskuussa 2003 ja alistettiin ympäristöministeriön vahvistettavaksi. Vahvistuspäätös saataneen vuoden 2004 loppuun mennessä. Alueen asemakaavojen laadinta käynnistyi vuoden 2003 aikana ja ensimmäisten alueiden rakentaminen käynnistyy varsinaisesti vuonna Toteuttaminen kestänee arviolta 10 vuotta, jolloin rakentamisvaihe päättyisi Vuoreksen toteuttamisen kokonaiskustannukset tulevat olemaan noin 1,4 miljardia euroa, josta talorakentamisen osuus on noin 80 %. Tampereen kaupungin (konsernin) toteuttamiskustannukset ovat 160 milj. euroa. Tampereen kaupunkiseudun ja Tampereen kaupungin kasvu tulevat tehtyjen ennusteiden mukaan jatkumaan edellisvuosien tasolla eikä merkittäviä muutoksia kaupunkirakenteen kehittämisedellytyksissä ole muutoinkaan odotettavissa. Tiehallinnon määrärahojen kehittyminen ja todennäköinen niukkuus ei Vuoreksen toteuttamisen alkuvuosina ole merkittävä haittatekijä. tutkimus, Vaihtoehtoiset palvelutuotantojärjestelmät kaupunkiseudulla (AKO) sekä Toteutusprosessin simulointi. Vuores on mukana kolmivuotisessa EU:n rahoittamassa Ecocity- tutkimushankkeessa, jossa kehitetään kestävän kehityksen mukaisia ratkaisuja kaupunkisuunnitteluun ja rakentamiseen. Projekti päättyy vuoden 2005 alkupuolella. Tampereen ja Lempäälän yhteistyönä osittain Aluekeskusohjelman rahoituksella - kehitetään toimintamalli palvelujen järjestämiseksi. Toimintamallin perusajatuksena on palveluiden saatavuus Vuoreksen alueella hallinnollisesta kuntarajasta riippumatta. Palvelujen toimintamallin yhteydessä selvitetään myös mahdollisuudet uudenlaisiin tuotantotapoihin. Vuoreksen suunnittelussa kuntalaisnäkökulma on tärkeä. Kuntalaisilla on mahdollisuus erilaisten työryhmien ja työpajojen kautta osallistua suunnittelun eri vaiheisiin. Henkilöstökulut Ympäristötoimi 262 Tekninen toimi 50 Palveluiden ostot Ympäristötoimi 614 Kiinteistö- ja asuntotoimi 5 Käyttötalous yhteensä 931 Investoinnit Liikenneväylät ja puistot 560 Investoinnit yhteensä 560 Vuoreksen suunnittelussa päästään taloussuunnitelmakauden aikana rakentamisvaiheeseen, joka käynnistynee vuonna Tätä edeltävät keskusta-alueen asemakaavan laadinta sekä Lahdesjärven työpaikkaalueen ja Mäyrämäen pientaloalueen asemakaavojen laadinta. Kaavoitukseen liittyen laaditaan useita liikennejärjestelmään, teknisen huollon verkostoihin sekä palveluiden järjestämiseen liittyviä selvityksiä ja suunnitelmia. Vuoreksen keskustan arkkitehtikilpailu ja Särkijärven sillan suunnittelukilpailu ratkaistaan vuoden 2004 loppuun mennessä. Vuoden 2004 alkupuolella on toteutettu useita erillisselvityksiä, jotka ovat pohjana koko Vuoreksen kaupunginosan jatkosuunnittelussa ja kehittämisessä. Tällaisia selvityksiä ovat olleet Langaton Vuores (ICT teknologiaa käsittelevä esiselvitys), Projektisaldo (Kaupungin kustannukset ja tulot), Vuores työpaikkaalueena, Intelcities (EU:n 6. puiteohjelma), Ecocity (EU:n 5. puiteohjelma), Laatu-Vuores, Hervanta-Vuores

5 RATINA Ratinan yleissuunnitelma hyväksyttiin kaupunginhallituksessa asem akaavoituksen jatkotyön pohjaksi. Asemakaavoituksen tueksi käynnistettiin lokakuussa 2004 kolme kilpailutusta: Linja-autoaseman länsipuolelle tuleva uuden kauppakeskuksen kaksivaiheinen idea- ja toteutuskilpailu, Etelärannassa Voimakadun länsipuolen asuntokortteleiden tontinluovutuskilpailu ja linja-autoaseman eteläpuolelle tulevan liike- ja toimistorakennuksen arkkitehtuurikilpailu. Etelärannan rantapromenadin rakentaminen edellyttää Länsi-Suomen ympäristölupaviraston lupaa. Lupahakemus jätettiin niinikään lokakuussa. Samalla ilmoitettiin Pirkanmaan ympäristökeskukselle Etelärannan pilaantuneiden maiden puhdistamisesta ja esitettiin puhdistussuunnitelma. taloussuunnitelmakaudella Valtiovarainministeriön asettaman Rakennusalan suhdanneryhmän väliraportin ( ) mukaan rakentamisen näkymät ovat edelleen hyvät. Korkotason ennakoidaan pysyvän matalana vielä pitkään. Asuntorakentamisen ennakoidaan hidastuvan vuonna 2005, mutta toimitilarakentaminen kääntyy kasvuun. Ryhmä arvio, että talonrakentamisen kasvu vuonna 2005 on 2,5 4 % ja maa- ja vesirakentamisen hieman alle 3 %. Varsin yleinen käsitys on, että asunnonostajat ovat entistä laatutietoisempia ja valmiimpia sijoittamaan asumisviihtyvyyteen ja palvelujen saatavuuteen. Myös asuinpaikan imagolla on entistä suurempi merkitys. Toimitilat jakautuvat kahteen selvästi toisistaan poikkeavaan ryhmään: vanhoihin ja epäkurantteihin, uusiin ja nykyaikaisiin tiloihin. Vanhat tilat eivät valtaosaltaan vastaa nykyistä kysyntää. Uusien, tehokkaiden tilojen tarjonta ei vielä vastaa kysyntää. Tilojen sijainti, tehokas käyttö, uudet tilaratkaisut ja tilojen muunneltavuus korostuvat. Uudet hankkeet asuntojen ja toimitilojen sijoittamisesta samaan paikkaan, jopa sam aan rakennukseen, valtaa tällä hetkellä alaa Euroopassa. Näin pyritään luomaan toimivia, monimuotoisia kokonaisuuksia asumisen ehkäistessä työpaikka-alueiden tyhjenemisen iltaisin ja palveluiden tukiessa asumista. Suomi ja Tampere kiinnostavat ulkomaisia sijoittajia yhä enemmän. Kiinteistöomistaminen on muuttumassa yhä ammattimaisemmaksi. taloussuunnitelmakaudella Ratinan rakentamisen arvo on noin 360 miljoonaa euroa. Rakentamisen työllis tävä vaikutus on merkittävä. Alue on lähes kokonaisuudessaan kaupungin omistuksessa. Kaavoitushyödyn saa siis kaupunki. Ratinan etelärannan saattaminen rakentamiskelpoiseksi aloitetaan vuonna Työ alkaa rantapromenadin rakentamisella ja kaasu- ja viemäriputkistojen siirtämisellä siihen sekä alueen pilaantuneiden maaainesten vaihtamisella puhtaisiin. Varsinainen talonrakennus alkaa vasta tämän jälkeen alueen länsiosasta aikaisintaan vuonna Rakentamista edeltää alueen asemakaavan vahvistuminen ja tonttien luovutukset. Uuden kauppakeskuksen toteutus alkaa aikaisintaan vuonna Sitä edeltää linja-autoaseman eteläpuolella olevan terminaalin poistaminen ja sen toimintojen siirtäminen linja-autoasemarakennukseen, alueella nyt oleva huoltoaseman purkaminen ja Vuolteenkadun siirtäminen. Ratinan vuolteen ylittävän kevyen liikenteen sillan toteutus aloitetaan vuonna 2005 suunnittelukilpailulla, johon voivat osallistua teknillisten yliopistojen oppilaat. Henkilöstökulut Ympäristötoimi 192 Palveluiden ostot Ympäristötoimi 93 Käyttötalous yhteensä 285