REISJÄRVEN OSUUSPANKKI TASEKIRJA 2016

Transkriptio

1 REISJÄRVEN OSUUSPANKKI TASEKIRJA 2016 Yritys- ja yhteisötunnus: Postiosoite: Kirkkotie 8A, Reisjärvi Käyntiosoite: Kirkkotie 8A, Reisjärvi Kotipaikka: Reisjärvi

2 SISÄLLYSLUETTELO TILINPÄÄTÖS JA TOIMINTAKERTOMUS 2016 Sisällys Hallituksen toimintakertomus tilikaudelta POP Pankki -ryhmä... 1 Toimintaympäristö... 1 Pankin liiketoiminta... 2 Tulos... 3 Tase... 4 Konsernitilinpäätös... 7 Vapaaehtoiset ja lakisääteiset rahastot... 7 Vakavaraisuuden hallinta... 8 Riskienhallinta...10 Hallinto ja henkilöstö...14 Yhteiskuntavastuu...19 Tilinpäätöspäivän jälkeiset tapahtumat...20 Liiketoiminnan kehitys vuonna Hallituksen esitys voitonjakokelpoisten varojen käytöstä...20 Tunnuslukujen laskentakaavat...21 Tilinpäätös Reisjärven Osuuspankin tuloslaskelma...22 Reisjärven Osuuspankin tase...23 Reisjärven Osuuspankin rahoituslaskelma...25 Liitetiedot...26 Tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen allekirjoitus Hallintoneuvoston lausunto tilinpäätöksestä Tilinpäätösmerkintä Luettelo tilikauden aikana käytetyistä kirjanpitokirjoista ja tositelajeista... 33

3 1 Hallituksen toimintakertomus tilikaudelta Reisjärven Osuuspankki on itsenäinen osuuspankki, joka on perustettu vuonna Vuosi 2016 oli pankin 101. toimintavuosi. Pankki toimii Pohjois-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Keski-Suomen alueella. Pankin asiakaskunnasta pääosa on yksityisasiakkaita, maatilatalousyrityksiä ja toimialueen pienyrityksiä. Pankin asiakasmäärä oli tilikauden päättyessä yli Pankilla on yhteensä 5 konttoria, pääkonttori Reisjärvellä ja konttorit Haapajärvellä, Kinnulassa, Jyväskylässä ja Viitasaarella. Konttoreissa asioinnin lisäksi asiakkaat käyttävät verkkopankki- ja mobiilipankkipalveluita sekä palveluautomaatteja ja käteisautomaatteja. Itsepalvelun osuus asiakkaiden kaikista peruspalvelutapahtumista vuonna 2016 oli 93,0 prosenttia. Vuoden lopussa lähes pankin asiakkaalla oli verkkopankkipankkisopimus. POP Pankki -ryhmä Reisjärven Osuuspankki on paikallisesti ja alueellisesti toimiva osuuspankki, joka kuuluu POP Pankki -ryhmään. Osuuspankki on POP Pankkiliitto osk:n jäsen ja se kuuluu toimintansa aloittaneeseen POP Pankkien yhteenliittymään. POP Pankkien yhteenliittymän muodostavat 26 itsenäistä osuuspankkia, keskusyhteisö POP Pankkiliitto osk ja näiden konsolidointiryhmiin kuuluvat yritykset, joista merkittävin on POP Pankkien keskusluottolaitos Bonum Pankki Oyj. POP Pankkiliitto osk toimii POP Pankki -ryhmän ryhmäohjauksesta ja valvonnasta vastaavana keskusyhteisönä. POP Pankkien yhteenliittymä on laissa talletuspankkien yhteenliittymästä tarkoitettu yhteenliittymä, jonka keskusyhteisö ja sen jäsenluottolaitokset vastaavat yhteisvastuullisesti toistensa veloista ja sitoumuksista. Yhteenliittymän jäsenluottolaitosten vakavaraisuutta, maksuvalmiutta ja asiakasriskejä valvotaan yhteenliittymän tasolla. POP Pankki -ryhmään kuuluvat myös POP Holding Oy ja Suomen Vahinkovakuutus Oy, jotka eivät ole keskinäisen vastuun piirissä. Toimintaympäristö POP Pankki ryhmä keskittyy pankkitoiminnassaan erityisesti yksityisasiakkaisiin, maaseutuyrityksiin, kuten maa- ja metsätalousyrityksiin, sekä pienyrityksiin. Pankkiliiketoiminnassa painottuvat pankkien pääkonttoripaikkakunnat, jotka sijaitsevat pienehköissä kaupungeissa ja kunnissa. Pankkiliiketoiminta on ryhmätasolla kuitenkin hyvin maantieteellisesti hajautunutta kasvukeskusten ja uuskonttorien edustaessa viime vuosien tärkeintä kasvualuetta. Vahinkovakuutustoiminnan osalta liiketoiminta on hyvin maantieteellisesti hajautunutta. POP Pankki ryhmän toiminnan kannalta keskeisimpiä tekijöitä ovat kotimaan yleinen talouskehitys, toimialan sääntelymuutokset sekä yleinen markkinakorkojen taso. Matalan korkotason jatkuminen lisää pankkitoiminnan kannattavuuden haasteita ja alan sääntelyuudistukset sitovat kehitysresursseja. Toimialalla kilpailu on monimuotoistumassa esimerkiksi maksamisen, sijoittamisen ja lainaamisen alueilla. Myös perinteiset pankit kehittävät edelleen kilpailukykyänsä. Suomen talouskehityksessä tapahtui varovainen käänne parempaan suuntaan vuoden 2016 aikana. Työttömyys kääntyi vuoden aikana laskuun ja erityisesti rakennusalan investoinnit lisääntyivät voimakkaasti. Teollisuuden ja myös viennin kehitys oli edelleen vaatimatonta, mutta näkymät parantuivat selvästi, kun hallituksen johdolla saatiin aikaiseksi tuottavuuden paranemista tukeva kattavuudeltaan laaja kilpailukykysopimus. Sen arvioidaan tukevan teollisuuden ja erityisesti viennin kilpailukykyä. Kuluttajien ostovoimaa ja siten esimerkiksi kotimaisen kaupan ja

4 2 palvelualan näkymiä heikentävää vaikutusta pyrittiin ratkaisussa kompensoimaan tuloverotuksen keventämisellä. Yrityssektori hyötyi myös edelleen alhaisesta energian hinnasta ja korkotasosta. Maatalouden osalta kannattavuus kääntyi kasvuun, mutta jäi edelleen matalalle tasolle vertailussa pitemmän aikavälin tasoihin. Alhainen korkotaso ja inflaatio tukivat erityisesti velkaa omaavien kotitalouksien tilannetta. Asuntomarkkinoille leimaa-antavana oli vuokrien jatkuva nousu sekä asuntojen hintakehityksen alueellinen eriytyminen. Erityisesti pääkaupunkiseudun ja myös eräiden muiden kasvukeskusten hintatasot jatkoivat nousuaan korkealle tasolle suhteessa kotitalouksien käytettävissä oleviin tuloihin. Muilla alueilla hintakehitys on ollut vaatimatonta ja joillakin alueilla hinnat ovat jopa laskeneet. Myös myyntiajoissa on nähty kasvavia eroja alueiden ja asuntotyyppien välillä. Pankin liiketoiminta Reisjärven Osuuspankin liiketoiminnan kasvu ja tulos saavuttivat pankin liiketoimintasuunnitelmassaan tilikaudelle asettamat tavoitteet tilikauden aikana. Pankki keskittyi toimintasuunnitelmansa mukaisesti kasvattamaan asiakaskuntaansa. Reisjärven Osuuspankki harjoittaa peruspankkitoimintaa ja tarjoaa asiakkailleen monipuolisia pankkipalveluja sekä oman taseensa kautta että välittäen yhteistyökumppaneidensa tuotteita. Välitetyt tuotteet käsittävät luotto-, sijoitus- ja vakuutustuotteita. Välitetyt luotot koostuvat mm. Aktia Hypoteekkipankki Oyj:n myöntämistä kiinnitysluotoista, joiden määrä vuoden 2016 lopussa oli tuhatta euroa. Aktia Hypoteekkipankki Oyj ei enää katsauskaudella ole myöntänyt uusia asuntoluottoja, vaan uuslainananto tapahtuu pankkien omista taseista. POP Pankit, Aktia Pankki ja säästöpankit ovat sopineet vakuudellisten joukkovelkakirjalainojen jälleenrahoitusta koskevan yhteistyön päättämisestä. POP Pankki siirsi syksyllä pääosan asiakkaidensa luotoista Aktia Hypoteekkipankki Oy:stä pankin omaan taseeseen ja myi omistamansa Aktia Hypoteekkipankin osakkeet Aktia Oyj:lle. Loput Aktia Hypoteekkipankin taseesta välitetyt lainat siirretään pankin taseeseen keväällä Sijoitustuotteina pankin tuotevalikoimaan kuuluvat yhteistyökumppaneiden, mm. Aktia Rahastoyhtiö Oy:n sijoitusrahastot sekä SEB Varainhoito Suomi Oy:n sijoitusrahastot sekä Genworth Financial-ainaturvavakuutukset. Arvopaperipalveluissa yhteistyökumppanina on Nordnet Bank Ab Suomen sivuliike. Pankin välittämät eläke- ja säästövakuutustuotteet tuottaa Aktia Henkivakuutus Oy ja lainavakuutustuotteet AXA konserni. Yhteistyön tarkoituksena on turvata kilpailukykyiset eläke, säästöja lainavakuutuspalvelut POP Pankkien asiakkaille. Henkilöasiakkaiden vahinkovakuutuspalveluissa pankki tekee yhteistyötä POP Pankki ryhmään kuuluvan Suomen Vahinkovakuutus Oy:n kanssa, joka käyttää markkinointinimeä POP Vakuutus. Vuoden lopussa asiakkailla oli pankin välittämiä rahasto- ja vakuutussäästöjä tuhatta euroa. POP Pankkien keskusluottolaitoksena toimii POP Pankkiliiton omistama Bonum Pankki Oyj. Bonum Pankki vastaa POP Pankin asiakkaiden maksuliikenteeseen ja Visa-korttien liikkeelle laskuun liittyvistä palveluista sekä hoitaa POP Pankkien varainhankintaa. Bonum Pankki laski liikkeeseen vakuudettoman 100 miljoonan euron joukkovelkakirjalainan kesäkuussa Laina on noteerattu Helsingin Pörssissä. Pankki laski liikkeelle POP osuuksia huhtikuussa Anti kestää saakka.

5 3 Tulos Reisjärven Osuuspankin liikevoitto oli 167 tuhatta euroa (579 tuhatta euroa vuonna 2015). Liikevoitto 412 tuhatta euroa. Liikevoittoprosentiksi taseen vuosikeskiarvosta muodostui 0,1 prosenttia (0,5). Liiketuloksen heikkeneminen johtui korkotason huomattavasta ja nopeasta laskusta, kautta linjan kiristyneestä kilpailusta, korkosuojausten purkautumisesta sekä maa- ja metsätaloussektorin matalasuhdanteen pahenemisesta vuoden 2016 aikana. Pankin kulu-tuotto - suhde oli 93,2 prosenttia (79,6). Pankin keskeiset tuloslaskelmaerät ovat kehittyneet kahteen edelliseen vuoteen verrattuna seuraavasti: Tuhatta euroa 01-12/ /2015 Muutos-% *) 01-12/2014 Muutos-% **) Korkokate , ,0 Nettopalkkiotuotot , ,0 Myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot ,8 Suojauslaskennan nettotulos Muut tuotot ,3 Tuotot yhteensä , ,3 Henkilöstökulut , ,0 Muut hallintokulut , ,6 Muut kulut , ,9 Kulut yhteensä , ,7 Kulu-tuotto -suhde 93,23 79,61 63,78 Arvonalentumistappiot luotoista , ,2 Liikevoitto , ,8 Tilikauden voitto , ,8 *) Muutos **) Muutos Pankin korkokatteeksi muodostui tuhatta euroa (1 850). Korkokate pieneni 285 tuhannella eurolla edelliseen tilikauteen verrattuna. Korkokatetta vahvistivat suojaavista korkojohdannaisista saadut korot, joiden määrä korkokatteessa oli 171 tuhatta euroa (206). Korkotuottojen määrä oli tuhatta euroa (2 479), jossa vähennystä edellisvuodesta oli 8,9 prosenttia. Korkotuotoista merkittävimmän osan muodostivat antolainauksen korkotuotot. Korkokulut olivat 694 tuhatta euroa (628). Korkokulut kasvoivat edelliseen tilikauteen verrattuna 10,4 prosenttia. Korkokulut koostuivat pääasiassa yleisön talletuksille maksetuista koroista. Nettopalkkiotuotot olivat 749 tuhatta euroa (670). Tästä palkkiotuottojen osuus oli 840 tuhatta euroa (760) ja palkkiokulujen 91 tuhatta euroa (90). Palkkiotuottoihin sisältyy välitetyistä tuotteista saatuja palkkioita yhteensä 148 tuhatta euroa (108), josta välitetyistä kiinnitysluottopankin luotoista saadut palkkiot olivat 5 tuhatta euroa (5) ja muista välitetyistä tuotteista 143 tuhatta euroa (103). Välitetyistä kiinnitysluotoista saadut palkkiot sisältyvät edellä esitettyihin lukuihin nettomääräisinä. Muista palkkiotuotoista merkittävimpiä olivat palkkiot antolainauksesta 196 tuhatta euroa (183), palkkiot maksuliikenteestä 362 tuhatta euroa (358), palkkiot omaisuuden hoidosta ja lainopillisista tehtävistä 86 tuhatta euroa (67) ja palkkiot takauksista 20 tuhatta euroa (18). Palkkiokulut kasvoivat edellisvuodesta 1,6 prosenttia. Myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot olivat 180 tuhatta euroa (333). Tästä myyntivoitot- ja tappiot olivat 222 tuhatta euroa (462). Erään sisältyy myös käyvän arvon rahastosta tuloslaskelmaan siirrettyjä arvonalentumistappioita -42 tuhatta euroa (-129).

6 4 Suojauslaskennan nettotulos oli 0 tuhatta euroa (-1). Erä muodostuu käypää arvoa suojaavien korkojohdannaisten ja suojattavien kohteiden käypien arvojen muutosten erotuksesta. Muut tuotot sisältävät tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista, sijoituskiinteistöjen nettotuotot ja liiketoiminnan muut tuotot, yhteismäärältään 649 tuhatta euroa (217). Saadut osingot olivat 122 tuhatta euroa (96), jossa kasvua edellisvuoteen oli 25 tuhatta euroa. Sijoituskiinteistöjen nettotuotoksi muodostui 27 tuhatta euroa (54). Ero, 28 tuhatta euroa, johtui sijoitettavien kohteiden vähenemisestä. Selkein muutos tapahtui Kinnulan konttorin kiinteistössä, jossa vuokra-asunnot jouduttiin kaikki tyhjentämään massiivisten vesivahinkojen vuoksi. Liiketoiminnan muut tuotot kasvoivat 501 tuhanteen euroon (66). Kasvuun vaikuttivat kertaluontoisina erinä POP Pankkien Vakuusrahaston purkamisen yhteydessä pankille takaisin maksetut varat 315 tuhatta euroa ja Visa Europen myynnistä pankille tuloutunut määrä 81 tuhatta euroa. Henkilöstökulut muodostuvat palkkakuluista sekä eläke- ja muista henkilösivukuluista. Näiden kulujen kokonaismäärä oli tuhatta euroa (1 055), mikä oli 21,4 prosenttia suurempi kuin edellisenä vuonna. Henkilöstökulujen kasvu johtui Viitasaaren ja Jyväskylän konttorien rekrytoinneista. Henkilöstökulut taittuvat vuoden 2016 lopulla ja kääntyvät laskuun vuoden 2017 aikana. Muut hallintokulut kasvoivat 14,4 prosenttia, tuhanteen euroon (986). Muut kulut, 522 tuhatta euroa (403), käsittävät poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä sekä liiketoiminnan muut kulut. Suunnitelman mukaisten poistojen määrä oli 148 tuhatta euroa (110). Liiketoiminnan muut kulut kasvoivat 27,5 prosenttia, 374 tuhanteen euroon (293). Kulujen kasvaminen johtui aggressiivisesta mainos- ja markkinointikampanjasta pääosin uusilla konttorialueilla Jyväskylässä ja Viitasaarella. Liikekulujen kasvu taittui vuoden lopulla ja kääntyy vuonna 2017 laskuun. Luotoista ja takauksista kirjattujen arvonalentumistappioiden nettomäärä tilikauden tuloksessa oli 46 tuhatta euroa (47), jossa vähennystä edellisvuodesta oli 1 tuhatta euroa. Arvonalentumistappiot sisältävät saamiskohtaisia arvonalentumisia 57 euroa ja saamisryhmäkohtaisia arvonalentumisia -2 euroa. Arvonalentumistappioiden bruttomäärä oli 55 tuhatta euroa (63). Arvonalentumisten peruutuksia kirjattiin -13 tuhatta euroa (0) ja palautuksia aikaisemmin toteutuneiksi luottotappioiksi kirjatuista saamisista saatiin 22 tuhatta euroa (16). Arvonalentumistappiot luotoista pysyivät edelleen vähäisinä. Tase Pankin tase kasvoi vuoden 2016 aikana 14,5 prosenttia ja oli vuoden lopussa tuhatta euroa ( ). Taseessa olevien luottojen määrä oli tuhatta euroa. Luottojen keskikorko oli 2,0 prosenttia. Talletusten määrä oli tuhatta euroa ja niiden keskikorko 0,5 prosenttia. Reisjärven Osuuspankin taseen keskeiset erät ovat kehittyneet kahteen edelliseen vuoteen verrattuna seuraavasti:

7 5 Tuhatta euroa Muutos-% **) Muutos-% ***) Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä , ,2 Luotot , ,2 Sijoitukset , ,9 Saamiset luottolaitoksilta , ,9 Saamistodistukset , ,9 Osakkeet ja osuudet , ,7 Kiinteistöt , ,5 Johdannaissopimukset , ,4 Johdannaissopimukset vastaavaa , ,4 Yleisön talletukset *) , ,9 Velat luottolaitoksille ,5 Oma pääoma , ,4 Tilinpäätössiirtojen kertymä , ,3 ROA % 0,1 0,4 0,8 ROE % 0,8 2,8 6,1 Omavaraisuusaste 11,8 12,8 13,6 Vakavaraisuussuhde 20,91 % 20,95 % 21,42 % *) Luku ei sisällä suojauksesta johtuvaa käyvän arvon muutosta **) Muutos ***) Muutos Luotonanto Reisjärven Osuuspankin luotonannon kokonaismäärä tilikauden lopussa oli tuhatta euroa (94 850). Luotonanto sisältää pankin taseessa olevat luotot tuhatta euroa (86 543) sekä pankin välittämät Aktia Hypoteekkipankki Oyj:n kiinnitysluotot, jotka eivät sisälly pankin taseeseen. Välitettyjen kiinnitysluottojen määrä vuoden lopussa oli tuhatta euroa (8 307). Pankin valtion varoista välittämät luotot sisältyvät pankin taseeseen erään Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä. Niiden määrä vuoden lopussa oli 473 tuhatta euroa (529). Mukaan luettuna välitetyt kiinnitysluotot luottoja nostettiin ja uudistettiin vuoden aikana yhteensä tuhatta euroa. Luotonannon nettolisäys oli tuhatta euroa eli 4,7 prosenttia. Luotonannon kehitykseen vaikuttivat laajempi konttoriverkosto ja uusasiakashankinta uusilla alueilla, pääosin Viitasaarella ja Jyväskylässä, mutta myös Haapajärven alueella. Reisjärven alueella luotonanto putosi jonkin verran. Yli 90 päivää erääntyneet saamisten määrä säilyi edelleen hyvin maltillisella tasolla. Yli 90 päivää erääntyneet saamiset olivat 716 tuhatta euroa (229) eli 487 tuhatta euroa suuremmat kuin vuotta aiemmin. Yli 90 päivää erääntyneet saamisten määrä oli 0,9 prosenttia (0,3) pankin taseessa olevien luottojen ja taseen ulkopuolisiin sitoumuksiin sisältyvien takausten yhteismäärästä ja 0,7 prosenttia (0,2) kokonaisluotonannon ja taseen ulkopuolisiin sitoumuksiin sisältyvien takausten yhteismäärästä. Taseen ulkopuoliset sitoumukset Taseen ulkopuolisiin sitoumuksiin kuuluvat asiakkaan puolesta kolmannen hyväksi annetut sitoumukset ja asiakkaan hyväksi annetut peruuttamattomat sitoumukset. Asiakkaan puolesta kolmannen hyväksi annetut sitoumukset, 943 tuhatta euroa (945) muodostuvat pääasiassa pankki- ja muista takauksista. Muihin takauksiin sisältyvät pankin antamat

8 6 omavelkaiset takaukset omasta ja muiden POP pankkien puolesta Bonum Pankki Oy:lle (aiemmin Aktia Pankki Oyj:lle) liittyen pankkien tekemään maksuliiketilisopimukseen ja Aktia Hypoteekkipankki Oyj:lle liittyen välitetyistä kiinnitysluotoista mahdollisesti aiheutuvien tappioiden korvaamiseen. Asiakkaan hyväksi annetut peruuttamattomat sitoumukset, joiden määrä tilikauden päättyessä oli tuhatta euroa (4 013) koostuvat pääasiassa myönnetyistä nostamattomista luotoista. Sijoitukset Pankin sijoitukset kohdistuivat pääosin talletuksiin muissa luottolaitoksissa, saamistodistuksiin, osakkeisiin ja osuuksiin sekä kiinteistöihin, jotka sisältyvät tase-erään Aineelliset hyödykkeet. Aineelliset hyödykkeet on eritelty liitetiedossa. Pankin talletukset muissa luottolaitoksissa olivat tuhatta euroa (13 457). Määrä oli tuhatta euroa suurempi kuin vuotta aikaisemmin. Sijoitukset saamistodistuksiin muodostuivat rahamarkkina-arvopapereista ja joukkovelkakirjalainoista. Niiden määrä tilikauden päättyessä oli tuhatta euroa (2 664), mikä on 36,0 prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuonna. Sijoitukset osakkeisiin ja osuuksiin olivat kauden päättyessä tuhatta euroa (17 987). Tästä toiminnalle välttämättömien osakkeiden ja osuuksien osuus oli tuhatta euroa (2 086) ja muiden osakkeiden ja rahasto-osuuksien osuus tuhatta euroa (15 900). Pankilla ei ole hallussaan julkisesti noteerattuja osakkeita, joilla se kävisi aktiivisesti kauppaa. Pankin kiinteistöomaisuuden arvo taseessa oli tuhatta euroa (2 281). Tästä omassa käytössä olevien kiinteistöjen arvo oli tuhatta euroa (1 170) ja sijoituskiinteistöjen arvo tuhatta euroa (1 111). Sijoituskiinteistöjen käyvät arvot on esitetty liitetiedossa. Tilikauden aikana aktivoitiin taseeseen 16 tuhannella eurolla kiinteistöihin kohdistuvia perusparannusmenoja. Johdannaissopimukset Pankki käyttää johdannaissopimuksia korkoriskiensä suojaamiseen. Tilikauden päättyessä johdannaisten positiivinen käypä arvo taseen vastaavaa puolella, tase-erässä Johdannaissopimukset, oli yhteensä 22 tuhatta euroa (190), josta käypää arvoa suojaavien johdannaisten osuus oli 22 tuhatta euroa (190). Pankki suojasi käyvän arvon suojauksella avistaehtoista talletussalkkua. Suojausinstrumenttina olivat koronvaihtosopimukset. Johdannaissopimukset eritellään liitetiedoissa. Vakavaraisuuslaskennassa johdannaiset sisältyvät luotto- ja vastapuoliriskin vakavaraisuusvaatimukseen. Yleisön talletukset Pankin varainhankinnasta valtaosa muodostui yleisöltä vastaanotetuista talletuksista. Talletusten määrä vuoden lopussa oli tuhatta euroa ( ). Talletukset kasvoivat vuoden aikana tuhatta euroa eli 12,1 prosenttia. Talletukset käyttely- ja säästämistileillä kasvoivat vuoden aikana tuhatta euroa eli 13,7 prosenttia ja niiden määrä vuoden vaihteessa oli tuhatta euroa (81 526). Sijoittamis- ja asuntosäästöpalkkiotilien kasvu oli tuhatta euroa eli 6,4 prosenttia ja niitä oli vuoden vaihteessa tuhatta euroa (21 867). Muutokseen vaikuttivat pankin myynnin strategia, jossa pääpaino on taseen suojaamisessa ja kasvattamisessa ja vakavaraisuuden suojaamisessa. Atiivisella säästö- ja talletusmyynnillä on

9 7 haluttu varmistaa ettei otto- antolainaussuhde ylikuumene aggressiivisessa myynnissä. Tässä on onnistuttu hyvin. Muut velat Muut velat muodostuvat pääasiassa veloista luottolaitoksille ja liikkeeseen lasketuista velkakirjoista, joita ovat sijoitustodistukset, joukkovelkakirjalainat sekä debentuurit, joilla on huonompi etuoikeus kuin pankin muilla veloilla. Velat luottolaitoksille olivat tuhatta euroa (2 082). Muut vieraan pääoman erät muodostuivat lähinnä lyhytaikaisista maksujenvälityseristä sekä tuottojen ja kulujen jaksotuksiin liittyvistä tilinpäätösvaiheen siirtyvistä eristä. Oma pääoma ja tilinpäätössiirtojen kertymä Pankin oma pääoma tilikauden päättyessä oli tuhatta euroa (13 009). Lisäystä edelliseen tilikauteen verrattuna oli 858 tuhatta euroa. Omaan pääomaan sisältyvän käyvän arvon rahaston määrä laskennallisilla veroilla oikaistuna oli 550 tuhatta euroa (218). Tilinpäätössiirtoja ovat poistoerot ja verotusperusteiset varaukset, joiden yhteismäärä kauden päättyessä oli tuhatta euroa (3 624), josta luottotappiovaraus oli tuhatta euroa (3 624). Vuonna 2016 luottotappiovarausta kasvatettiin 0 tuhatta euroa (purettiin -12 tuhatta euroa), jonka jälkeen varauksen määrä tilinpäätöksessä oli 4,8 prosenttia saamisista. Varauksesta 672 tuhatta euroa on siirretty vararahastoon. Tilikauden aikana ei kirjattu poistoeron muutosta ei kirjattu poistoeron muutosta. Konsernitilinpäätös Reisjärven Osuuspankki muodostaa konsernin, johon kuuluvat emopankki ja sen 52 %:sti omistama Asunto Oy Reisjärven Kotiranta. Pankin tytäryhtiö Asunto Oy Reisjärven Kotiranta on jätetty konsernitilinpäätöksen ulkopuolelle, koska ne ovat luottolaitoslain 12 luvun 10 :ssä tarkoitettuja pieniä tytäryhtiöitä. Tytäryhtiöiden vaikutus konsernin tulokseen ja omaan pääomaan on vähäinen. Vapaaehtoiset ja lakisääteiset rahastot Reisjärven Osuuspankki on kuulunut jäsenenä POP Pankkien vakuusrahastoon. POP Pankkien yhteenliittymän aloitettua toimintansa jäsenpankeilla ei ole tarvetta erilliselle vakuusrahastolle ja vakuusrahasto purettiin kesäkuussa POP pankkien vakuusrahaston varat jaettiin jäsenpankeille. Tästä kirjattiin POP Pankin liiketoiminnan muihin tuottoihin 315 tuhatta euroa. Pankit ovat velvollisia maksamaan vuonna 2015 perustetulle Rahoitusvakausvirastolle talletussuojamaksua ja vakausmaksua. POP Pankki ryhmään kuuluvia pankkeja pidetään talletussuojan osalta yhtenä pankkina. Ryhmän talletuspankkeja ovat POP Pankit ja Bonum Pankki Oyj ja ryhmälle määrätty talletussuojamaksu vuonna 2016 oli tuhatta euroa. Osuuspankki on vanhan talletussuojarahaston jäsen ja talletussuojamaksu katettiin kokonaisuudessaan vanhan talletussuojarahaston varoista. Pankille määrätty vakausmaksu katettiin vuosina maksetuista pankkiveroista. Jatkossa vakausmaksu määräytyy ryhmätasolla talletussuojamaksun tavoin.

10 8 Reisjärven Osuuspankki kuuluu myös sijoittajien korvausrahastoon, jonka suojan piiriin kuuluvat kaikki ei-ammattimaiset sijoittajat. Myös sijoittajien korvausrahaston osalta POP Pankki - ryhmään kuuluvia pankkeja pidetään yhtenä pankkina. Vakavaraisuuden hallinta Reisjärven Osuuspankki on määritellyt vakavaraisuuden hallintaprosessin, jonka tavoitteena on pankin riskinkantokyvyn riittävyyden turvaaminen suhteessa toiminnan kaikkiin olennaisiin riskeihin. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi pankki tunnistaa ja arvioi toimintaansa liittyvät riskit kattavasti ja mitoittaa riskinkantokykynsä vastaamaan pankin riskien yhteismäärää. Vakavaraisuutensa turvaamiseksi pankki asettaa riskiperusteiset pääomatavoitteet ja laatii pääomasuunnitelman tavoitteiden saavuttamiseksi. Vakavaraisuuden hallintaprosessin tavoitteena on myös ylläpitää ja kehittää laadukasta riskienhallintaa. POP Pankkien yhteenliittymään kuuluvilla luottolaitoksilla vakavaraisuuden hallinta perustuu yhteenliittymän keskusyhteisön hallintoneuvoston vahvistamiin vakavaraisuuden hallinnan periaatteisiin, sekä keskusyhteisön hallituksen kaikille jäsenluottolaitoksille vahvistamiin pääomasuunnittelun menetelmiin. Pankki toimii strategiansa mukaisesti vähittäispankkitoiminnassa. Toimimalla vain tällä liiketoiminta-alueella pankki kykenee pitämään toimintaansa sisältyvät riskit hallittavina ja toiminnan laatuun nähden pieninä. Osuuspankin vakavaraisuuden hallinnasta vastaa pankin hallitus, joka myös määrittelee toimintaan liittyvät riskirajat. Pankin hallitus käy vuosittain läpi pankin vakavaraisuuden hallintaan liittyvät riskit, pääomasuunnitelman sekä riskeille asetetut rajat. Vakavaraisuuden hallintaprosessissaan pankki laatii mm. tulos-, kasvu- ja vakavaraisuusennusteet. Ennusteiden perusteella pankki kartoittaa tarvittavat toimenpiteet, joilla liiketoimintastrategian mukainen vakavaraisuustaso kyetään ylläpitämään. Pankki soveltaa vakavaraisuuslaskennassa luottoriskin laskentaan standardimenetelmää ja operatiivisen riskin osalta perusmenetelmää. Standardimenetelmässä vastuut jaetaan vastuuryhmiin ja vähittäissaamisten ryhmässä on määritelty luotonannon hajautukselle vaadittavat vähimmäisrajat. Reisjärven Osuuspankki julkistaa vakavaraisuuslaskennan kannalta olennaiset tiedot vuosittain osana toimintakertomustaan ja tilinpäätöksen liitetietoja. Puolivuosittain tehtävässä osavuosikatsauksessa julkistetaan keskeiset vakavaraisuustiedot. EU:n vakavaraisuusasetus N:o 575/2013 ei tunnista Reisjärven Osuuspankki liikkeeseen laskemia lisäosuuksia sääntelyn määrittelemiksi pääomainstrumenteiksi, joten lisäosuus ei ole sääntelyn mukaan jäsenluottolaitoksen omien varojen erä. Vakavaraisuusasetusta sovelletaan alkaen, mutta lisäosuuksia koskevien siirtymäsäännösten osalta soveltaminen muuttuu asteittain niin, että lisäosuudet vähenevät asteittain ja poistuvat kokonaisuudessaan pankin omista varoista vuonna Reisjärven Osuuspankki omiin varoihin sisältyi siirtymäsäädöksen piirissä käsiteltäviä lisäosuuksia 491 tuhatta euroa. Reisjärven Osuuspankki voi laskea liikkeelle ydinpääomaan luettavia POP Osuuksia. Reisjärven Osuuspankki on laskenut liikkeelle POP Osuuksia 994 tuhatta euroa. POP Pankki -ryhmä julkistaa nk. Pilari III -vakavaraisuustiedot tilinpäätöksessään. POP Pankki - ryhmän tilinpäätös on saatavissa keskusyhteisön toimitiloista osoitteesta Hevosenkenkä 3, Espoo tai sähköisesti osoitteessa Vakavaraisuuslaskennan pääerät, tuhatta euroa Omat varat Ydinpääoma ennen lakisääteisiä oikaisuja

11 9 Ydinpääomaan tehtävät lakisääteiset oikaisut Ydinpääoma (CET1) yhteensä Ensisijainen lisäpääoma ennen lakisääteisiä oikaisuja Ensisijaiseen lisäpääomaan tehtävät lakisääteiset oikaisut 0 Ensisijainen lisäpääoma (AT1) Ensisijainen pääoma (T1 = CET1 + AT1) Toissijainen pääoma ennen lakisääteisiä oikaisuja 0 67 Toissijaiseen pääomaan tehtävät lakisääteiset oikaisut 0 Toissijainen pääoma (T2) yhteensä 0 Omat varat yhteensä (TC = T1 + T2) Riskipainotetut erät yhteensä josta luotto- ja vastapuoliriskin osuus josta vastuun arvonoikaisuriski (CVA) 0 94 josta markkinariskin osuus (valuuttakurssiriski) josta operatiivisen riskin osuus Luottolaitoslain mukainen kiinteä lisäpääomapuskuri (2,5%) Vastasyklinen pääomapuskuri Ydinpääoma (CET1) suhteessa riskipainotettuihin eriin (%) 0,00 % 20,54 % Ensisijainen pääoma (T1) suhteessa riskipainotettuihin erin (%) 0,00 % 20,86 % Omat varat yhteensä (TC) suhteessa riskipainotettuihin eriin (%) 0,00 % 20,95 % Vähimmäisomavaraisuusaste Pankin vähimmäisomavaraisuusaste oli xx prosenttia. Vähimmäisomavaraisuusaste on laskettu tiedossa olevan sääntelyn mukaisesti ja kuvaa pankin ensisijaisten pääomien suhdetta kokonaisvastuisiin Ensisijainen pääoma Vastuiden kokonaismäärä Vähimmäisomavaraisuusaste 11,26 % Reisjärven Osuuspankin vakavaraisuuden kehitykseen vaikuttivat tuloksen lisäksi pääasiassa taseen kasvu sekä osuus- ja lisäosuuspääoman muutokset. Osuuspankin vakavaraisuuden odotetaan tulevaisuudessakin täyttävän vaaditun 10,5 %:n vähimmäistason, joka koostuu 8 %:n vähimmäistasosta ja 2,5 %:n kiinteästä lisäpääomavaatimuksesta. Finanssivalvonnan johtokunta ei ole asettanut muuttuvaa lisäpääomavaadetta vuonna 2016 kotimaisille saamisille, joista pankin saamiset pääasiallisesti muodostuvat. Lisäpääomavaatimus voidaan tarvittaessa asettaa 0-2,5 %:n tasolle. Maksuvalmiusvaatimus LCR:n sitova soveltaminen alkoi 60 %:n tasolla , josta se nousee asteittain 100 %:n tasolle mennessä. Tilikaudella 2016 LCR-vaade oli 70 %. Pysyvän varainhankinnan vaatimuksen NSFR:n ja vähimmäisomavaraisuusasteen odotetaan tulevan sitoviksi vaatimuksiksi vuonna 2018.

12 10 Riskienhallinta Riskienhallinnan tavoite Riskienhallinnan tavoitteena on varmistaa, että pankin liiketoiminnasta aiheutuvat riskit on tunnistettu, arvioitu ja mitoitettu hyväksytylle tasolle ja että riskejä valvotaan ja ne ovat oikeassa suhteessa pankin riskinkantokykyyn. Riskienhallinnan keskeiset osa-alueet ovat luottoriskit, markkinariskit sisältäen korko- ja hintariskit, rahoitusriskit, kiinteistöriskit sekä strategiset ja operatiiviset riskit. Pankki seuraa riskikartalla eri riskien keskinäisiä riippuvuuksia. Riskienhallinta POP Pankkien yhteenliittymässä POP Pankkien yhteenliittymään kuuluvilla luottolaitoksilla riskienhallinta ja riskien mittaaminen perustuvat yhtenäisiin menetelmiin. Tilikauden aikana yhteenliittymässä on vahvistettu jäsenluottolaitoksia sitovat riskilajikohtaiset ohjausrajat, jotka määrittävät riskitason, jonka puitteissa jäsenluottolaitokset voivat liiketoimintaansa harjoittaa. Reisjärven Osuuspankin hallitus on vahvistanut ohjausrajat osana riskilajikohtaisia strategioitaan. Periaatteet ja organisointi Reisjärven Osuuspankin riskienhallintastrategia perustuu hallituksen pankille vahvistamaan päämäärään ja liiketoimintastrategiaan, riskienhallintaohjeisiin, valtuusjärjestelmään sekä keskeisimmistä liiketoiminnan osa-alueista tuotettavaan riski- ja poikkeamaraportointiin. Pankki kohdistaa strategiansa mukaisesti liiketoimintansa vähittäispankkitoiminnan vähäriskiseen osaan. Pankilla ei ole taloudelliseen kantokykyynsä nähden ylisuuria asiakas- tai sijoitusriskikeskittymiä eikä pankki niitä strategiansa mukaisesti myöskään ota. Pankki pitää vakavaraisuutensa turvallisella tasolla. Pankin vakavaraisuutta ja riskienkantokykyä vahvistetaan kannattavalla liiketoiminnalla. Luotto- ja muiden riskien muodostaman tappiouhan pankki huomioi tilinpäätöksessään riittävillä arvonalentumiskirjauksilla ja muilla tappiokirjauksilla. Hallitukselle annetaan säännöllisesti tietoa pankin eri riskeistä ja niiden tasoista. Hallitus myös hyväksyy valtuudet ja puitteet riskinotolle määrittelemällä sallitut riskirajat luotto- ja markkinariskeille. Valtuuksien puitteissa vastuu päivittäisestä riskienseurannasta ja valvonnasta kuuluu toimivalle johdolle. Toimiva johto hyödyntää seurannassaan järjestelmien tuottamia raportteja eri riskien osa-alueilta. Riskien raportointiin ja seurantaan tarkoitetut järjestelmät sekä käytännöt täyttävät riskienhallinnalle asetetut edellytykset ottaen huomioon pankin toiminnan luonteen ja laajuuden. Riskienhallinnan ja compliancen järjestelyt Pankissa on toteutettu compliance-toiminto suhteellisuusperiaatetta noudattaen. Ylimmän hallintoelimen jäsenten valinnassa noudatettava monipuolisuuteen tähtäävä toimintamalli ja sen tavoitteet ja päämäärät Pankin ohjeistuksessa on korostettu hallituksen monipuolisuuden merkitystä. Monipuolisuustavoitteeseen pyritään vuosittaisen hallituksen itsearvioinnin avulla.

13 11 Luottoriskit Luottoriskien hallinnan tavoitteena on rajoittaa asiakasvastuista syntyvien riskien tulos- ja vakavaraisuusvaikutukset hyväksyttävälle tasolle. Hallituksen vahvistama liiketoimintastrategia ja luotonanto-ohjeet määrittelevät enimmäismäärät riskikeskittymille ja ohjaavat luotonannon suuntaamista asiakassektoreittain, toimialoittain ja luottokelpoisuusluokittain. Pankin keskeisiä asiakasryhmiä ovat toimialueen henkilöasiakkaat ja maatilayritykset sekä pienyritykset. Pankin varainhankinnasta pääosa on myönnetty luottoina pankin asiakkaille. Pankin taseessa olevista luotoista kotitalouksien ja elinkeinonharjoittajien yhteinen osuus on noin 58,8 % (54,0 %). Maatilayrittäjien osuus taseessa olevista luotoista on 27,1 % (33,6 %) ja muiden 14,1 % (12,4 %). Valtaosa, 58,9 % (56,4 %), pankin luotoista on myönnetty asuntovakuutta vastaan. Yritys- ja maatilatalousluottoriskien hallinta perustuu asiakasvastuuhenkilön suorittamaan asiakasseurantaan ja sisäiseen luottokelpoisuusluokitteluun. Henkilöasiakkaan luottokelpoisuuden arviointi rakentuu pankin hyvään asiakastuntemukseen ja sen pohjalta tehtävään arvioon asiakkaan maksukyvystä. Pankin hallitus tekee suurimmat luottopäätökset. Hallitus on edelleen delegoinut luottovaltuuksia pankin johdolle ja muille nimetyille toimihenkilöille. Luottopäätökset tehdään pankin hallituksen vahvistamien luotonanto-ohjeiden mukaisesti. Pääsääntönä on vähintään kahden päätöksentekijän periaate. Luottopäätökset perustuvat asiakkaan luottokelpoisuuteen ja maksukykyyn sekä muiden luoton myöntämiskriteereiden, kuten vakuusvaatimusten täyttymiseen. Luotot on myönnetty pääosin turvaavin vakuuksin. Vakuudet arvostetaan varovaisesti käypään arvoon ja niiden käypiä arvoja seurataan säännöllisesti sekä tilastoja että hyvää toimialuetuntemusta hyödyntämällä. Pankin hallitus on vahvistanut pankille ohjeet eri vakuusmuotojen arvostuksista ja niiden vakuusarvoista, joita vastaan luottoa voidaan myöntää. Luottoriskiä arvioidaan jatkuvasti seuraamalla mm. takaisinmaksussa esiintyviä viivästyksiä ja järjestämättömiä luottoja. Asiakaskohtaisia vastuiden ja vakuuksien määriä seurataan asiakasvastuuhenkilöiden taholta perustuen jatkuvaan maksukäyttäytymisen ja asiakkaiden toiminnan seuraamiseen. Hallitukselle raportoidaan säännöllisesti vähintään 2 kertaa vuodessa kaikki suuret asiakasvastuut (20 suurinta riskikertymää) ja yli 90 päivää erääntyneet luotot. Raportointi sisältää mm. riskien määrän ja kehityksen asiakaskokonaisuuksittain, toimialoittain ja luottokelpoisuusluokittain. Pankilla ei ole asiakaskokonaisuuksia, joiden vastuut ylittäisivät luottolaitoslain asettaman ylärajan 25 prosenttia pankin omista varoista. Pankin luottokantaan sisältyvät riskit ovat tehtyjen selvitysten perusteella pankin vuositulostasoon ja riskinkantokykyyn nähden alhaisella tasolla. Rahoitusriski Rahoitusriski on jälleenrahoituksen saatavuuteen ja hintaan liittyvä riski, joka syntyy, kun saamisten ja velkojen maturiteetit poikkeavat toisistaan. Rahoitusriski syntyy myös, jos saatavat ja velat ovat liiaksi keskittyneet yksittäisille vastapuolille. Rahoitusriskiä arvioidaan maturiteettiluokittain kunkin luokan saatavien ja velkojen erotuksen suuruudella. Rahoitusriskiä hallitaan mm. pitämällä riittävästi likvidejä varoja maksuvalmiuden takaamiseksi. Rahoitusriskiä seurataan säännöllisesti raportoimalla hallitukselle pankin rahoitustilanteesta sekä maksuvalmiusasemasta. Raportointi perustuu tietoihin saatavien ja velkojen erääntymishetkistä sekä käytettävissä olevista limiiteistä. Reisjärven Osuuspankki hankkii tarvitsemansa jälleenrahoituksen talletuksina omalta toimialueeltaan. Talletustiliehtojen mukaan merkittävä osa jälleenrahoituksesta on avistaehtoista jakau-

14 12 tuen yli tallettaja-asiakkaalle. Pankin tavoitteena on pidentää jälleenrahoituksensa maturiteettia ja ylläpitää laajaa rahoituspohjaa. Pankki sijoittaa varainhankinnastaan enintään 95 prosenttia luotonantoon ja pitää maksuvalmiutensa hyvänä sijoittamalla likvidit varat pääosin jälkimarkkinakelpoisiin rahoitusinstrumentteihin ja lyhytaikaisiin talletuksiin muihin rahalaitokseen. Pankin taseessa olevista luotoista on 16,7 % (17,5 %) luotoissa, joiden luottoaika on yli 20 vuotta. Vuoden 2016 aikana pankin rahoitusasema pysyi hyvänä.. Korkoriski Korkoriskillä tarkoitetaan korkotason muutosten vaikutusta pankin tulokseen ja vakavaraisuuteen. Korkoriski aiheutuu saatavien ja velkojen toisistaan poikkeavista korkoperusteista sekä eriaikaisista korontarkistus- tai erääntymisajankohdista. Pankin hallitus on myöntänyt toimivalle johdolle valtuudet suojaavien johdannaisten käyttöön. Korkoriskiään pienentääkseen pankki käyttää suojaavia johdannaissopimuksia, joiden käytöstä on tehty tarkempaa selkoa kohdassa johdannaissopimukset. Korkoriskin hallitsemiseksi alkaneella tilikaudella pankin tavoitteena on edelleen tasapainottaa saatavien ja velkojen korkoperusteita. Korkoriskin mittaamisessa käytetään gap-analyysia. Herkkyysanalyysi mittaa yhden prosenttiyksikön korkotason muutoksen vaikutusta vuotuiseen korkokatteeseen. Pankin korkoriski raportoidaan säännöllisesti hallitukselle, joka on vahvistamissaan ohjeissa antanut enimmäismäärät pankin korkoriskille. Johdannaissopimukset Pankki suojaa korollisia velkojaan korkojen muutoksia vastaan korkojohdannaisilla ja soveltaa niihin suojauslaskentaa koskevia määräyksiä sekä seuraa säännöllisesti suojausten tehokkuutta. Johdannaiset eritellään liitetiedossa. Pankki seuraa kuukausittain johdannaisiin liittyviä riskejä kuten johdannaisten käyvän arvon muutoksia verrattuna korkokäyrän muutoksiin sekä muutoksia pankin taseasemassa ja korkokatteen herkkyydessä koronmuutoksille. Markkinariski Markkinariskillä tarkoitetaan korkojen ja markkinahintojen muutosten vaikutusta pankin tulokseen ja omiin varoihin. Kaupankäyntitoiminnassa korkojen muutos aiheuttaa markkinariskin toteutumisen arvopapereiden markkina-arvon muutoksena. Osakeriskillä tarkoitetaan mm. julkisesti noteerattavien osakkeiden ja rahasto-osuuksien kurssimuutosten aiheuttamaa tulosvaikutusta. Pankin tavoitteena arvopaperisijoituksissa on hankkia tuotto-riskisuhteeltaan kilpailukykyinen tuotto sijoitetulle pääomalle. Pankki sijoittaa arvopapereihin vain siten, että kurssimuutosten tulosvaikutus ei vaaranna pankin vakavaraisuutta tai kannattavuutta. Tilinpäätöshetkellä pankin tulokseen sisältyi arvopapereista kirjattuja realisoitumattomia arvonmuutoksia nettomäärältään 0 tuhatta euroa (-1). Lisäksi realisoitumattomia arvomuutoksia sisältyy käyvän arvon rahastoon, määrältään 550 tuhatta euroa (218), josta rahavirran suojauksessa käytettävien johdannaisten arvonmuutos oli 0 tuhatta euroa (0) ja myytävissä olevien rahoitusvarojen arvonmuutos 550 tuhatta euroa (218). Arvopapereiden realisoitumattomista arvonmuutoksista aiheutuva vaikutus pankin omiin varoihin oli 508 tuhatta euroa (88). Pankilla ei ole arvopapereihin liittyvää koko toiminnan selvitysriskistä aiheutuvaa vähimmäisvakavaraisuusvaatimusta.

15 13 Sijoitusten hajauttamisella vähennetään yksittäisistä sijoituksista aiheutuvaa keskittyneisyysriskiä. Pankilla ei ole sijoituskokonaisuuksia, joissa sijoitusten ja saamisten määrä ylittäisi luottolaitoslain asettaman ylärajan 25 prosenttia pankin omista varoista. Pankki seuraa kuukausittain sijoitustarkoitukseen hankittujen arvopapereiden markkina-arvoja ja niiden transaktioihin liittyviä kassavirtoja. Hallitukselle raportoidaan säännöllisesti arvopaperisalkun sisältö ja taseasema. Arvopaperisalkkuun sisältyvää markkinariskiä arvioidaan suhteessa pankin tulokseen ja omiin varoihin. Kiinteistöriski Kiinteistöriskillä tarkoitetaan kiinteistöomaisuuteen kohdistuvaa arvonalentumis-, tuotto- tai vahingoittumisriskiä. Kiinteistösijoitukset eivät kuulu pankin ydinliiketoimintaan. Pankin kiinteistökohteet on vakuutettu pääosin täysarvovakuutuksilla. Pankin sijoituskiinteistöomaisuus on arvioitu pääosin kauppahintamenetelmällä. Markkinaperusteista tuottovaadetta asetettaessa on otettu huomioon kiinteistökohteen sijainti, kunto, käyttötarkoitus ja markkinanäkymät. Tuottoarvomenetelmän lisäksi erityisesti asuntojen ja maa-alueiden arvioinnissa on käytetty kauppahintamenetelmää. Pankin kiinteistöriskiä seurataan säännöllisesti hallitukselle tehtävällä raportoinnilla, jossa raportoidaan kiinteistöjen tuotot, sitoutuneet pääomat, vuokrausasteet ja kiinteistöjen tuottoprosentit. Kiinteistöomaisuuden arvo on vähäinen verrattuna pankin taseeseen ja pankin omiin pääomiin eikä kiinteistöomaisuuden arvoihin tällä hetkellä kohdistu sellaisia arvonalentamistarpeita, joilla olisi olennaista vaikutusta pankin lähivuosien tulokseen ja vakavaraisuuteen. Sijoituskiinteistöjen kirjanpitoarvot ja käyvät arvot on kuvattu liitetiedossa (pois lukien aineettomiin hyödykkeisiin kirjatut aktivoinnit). Pankin omassa käytössä oleviin kiinteistöihin ja kiinteistöyhtiöiden osakkeisiin sitoutunut pääoma oli tilinpäätöshetkellä tuhatta euroa (1 170). Sijoituskiinteistöomaisuuteen sitoutunut pääoma väheni verrattuna edelliseen tilikauteen ja oli määrältään (1 111) tuhatta euroa, mikä on 0,8 prosenttia pankin taseen loppusummasta. Strategiset ja operatiiviset riskit Strategisella riskillä tarkoitetaan pankin toimintaympäristön kehitykseen nähden väärin valitusta liiketoimintastrategiasta syntyviä menetyksiä. Strategiset riskit pyritään minimoimaan päivittämällä strategiset ja vuositason suunnitelmat säännöllisesti. Operatiivisilla riskeillä tarkoitetaan menetyksiä, jotka voivat johtua sisäisistä puutteellisuuksista järjestelmissä, prosesseissa ja henkilöstön toiminnassa tai ulkoisista liiketoimintaan vaikuttavista tekijöistä. Operatiivisten riskien toteutumista pyritään minimoimaan henkilöstön jatkuvalla kehittämisellä ja kattavilla toimintaohjeilla sekä sisäisen valvonnan toimenpiteillä mm. eriyttämällä mahdollisuuksien mukaan asioiden valmistelu, päätöksenteko, toimeenpano ja valvonta toisistaan. Pankki on varautunut erityisellä vakuutuksella pankkitoiminnassa mahdollisesti toteutuviin operatiivisiin riskeihin ja niistä aiheutuviin vahinkoihin. Oikeudellisten riskien toteutumista osaltaan vähentävät laajasti käytössä olevat vakiomuotoiset sopimusehdot. Tietojärjestelmien toimintahäiriöistä aiheutuviin riskeihin on varauduttu jatkuvuussuunnittelulla.

16 14 Operatiivisia riskejä seurataan keräämällä tietoa pankkia kohdanneista taloudellisista menetyksistä ja mahdollisista väärinkäytöksistä. Hallitukselle raportoidaan vähintään kahdesti vuodessa havainnot pankin operatiivisista riskeistä. Toimiva johto hyödyntää sisäisen valvonnan tuottamaa raportointia ohjeistuksen noudattamisesta sekä tietoja toimintaympäristön muutoksista. Sisäinen tarkastus Yhteenliittymän keskusyhteisö vastaa keskitetysti sisäisen tarkastuksen ohjaamisesta ja järjestämisestä yhteenliittymän keskusyhteisössä, jäsenluottolaitoksissa sekä muissa yhteenliittymään kuuluvissa yrityksissä. Keskeisiä keskitettyjä tehtäviä ovat mm. yleinen ohjeistus, resursointi sekä vuosisuunnitelman laatiminen. Sisäinen tarkastus on riippumatonta, objektiivista arviointi- ja varmistustoimintaa. Toiminnan tavoitteena on tukea keskusyhteisön hallintoneuvostoa, hallitusta ja toimivaa johtoa tavoitteiden saavuttamisessa tarjoamalla järjestelmällisen lähestymistavan organisaation valvonta-, johtamis- ja hallintoprosessien sekä riskienhallinnan tehokkuuden arviointiin ja kehittämiseen. Keskusyhteisön sisäinen tarkastus tarkastaa Pankin toimintaa säännöllisesti. Pankin toimiva johto käsittelee sisäisen tarkastuksen tekemät tarkastushavainnot ja annetut toimenpidesuositukset. Pankin toimitusjohtaja raportoi merkittävät havainnot sekä niihin kohdistetut toimenpiteet edelleen hallitukselle. Sisäinen valvonta Pankin sisäisen valvonnan tarkoituksena on varmistaa, että pankissa eri tasoille asetetut päämäärät ja tavoitteet saavutetaan sovittuja ja asetettuja sisäisen valvonnan ohjeita noudattaen. Sisäinen valvonta on pankin sisältä käsin tapahtuvaa hallintoelinten ja organisaation itsensä hoitamaa tarkkailua ja kohdistuu ensi sijassa toiminnan tilaan, laatuun ja tuloksiin. Sisäistä valvontaa suorittavat hallintoneuvosto, hallitus, toimitusjohtaja, esimiehet ja toimihenkilöt. Lisäksi toimihenkilöillä on velvollisuus ilmoittaa poikkeamista ja laittomuuksista ylemmälle organisaatiolle. Hallinto ja henkilöstö Pankin jäsenmäärä oli jäsentä (3 056 vuonna 2015). Osuuskunnan kokouksia pidettiin 1. Varsinaisessa osuuskuntakokouksessa vahvistettiin vuoden 2015 tilinpäätös ja myönnettiin vastuuvapaus pankin hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle. Pankin voitonjakokelpoisista varoista ,05 euroa päätettiin käyttää voitonjakoon ,00 euroa, pankin vapaan oman pääoman rahastoon siirrettiin ,19 euroa. Osuuskuntakokous ei valinnut uusia hallintoneuvoston jäseniä. Erovuoroisista hallintoneuvoston jäsenistä valittiin uudelleen Jaakko Harmaalan, Juha Helmisen, Torsti Parkkilan, Pauli Niemen, Katja Kyllösen, Jorma Pelto-Arvon, Maija Vasalammen sekä Vesa Vähäsöyringin. Pankin tilintarkastajaksi valittiin KHT Timo Ollila sekä varatilintarkastajaksi KHT Simo Salonen. Pankin hallintoneuvoston puheenjohtajana toimi Heli Heinonen ja varapuheenjohtajana Minna Aho. Hallintoneuvosto kokoontui 2 kertaa. Reisjärven Osuuspankin hallitukseen kuului koko vuoden 2016 aikana yhteensä 6 jäsentä. Hallituksen puheenjohtajana on toiminut Jari Puurula ja varapuheenjohtajana Liisa Kesola sekä toimitusjohtajana Timo Jäntti. Toimitusjohtajan sijaisena on toiminut Henna Järvenpää. Hallitus kokoontui vuoden aikana 16 kertaa.

17 15 Hallituksen varsinaisina jäseniä vuoden 2016 aikana ovat toimineet: Puurula Jari yrittäjä 2006 Kesola Liisa luokanopettaja 2009 Koskela Erkki yrittäjä 1994 Niemi Jukka työnhoitaja 2009 Paavola Arto luokanopettaja 2000 Kari Taipale yrityspalvelupäällikkö 2001 Hallintoneuvoston jäsenet: Heinonen Heli lähihoitaja 2007 Aho Minna maatalousyrittäjä 1997 Harmaala Jaakko kartoittaja 2011 Hautala Aimo maatalousyrittäjä 1998 Helminen Juha maatalousyrittäjä 1992 Jokisalo Saara maaseutuasiamies 2008 Kananen Unto metsätalousinsinööri 2010 Kinnunen Kalevi maatalousyrittäjä/urakoitsija 2006 Kiviniemi Matti tekninen johtaja 1991 Kyllönen Katja toimistotyöntekijä 2012 Kärkkäinen Kreetta yrittäjä 2012 Leppälä Katja terveydenhoitaja 2010 Mustonen Kauko ostopäällikkö 1988 Mäkinen Johanna opettaja 2009 Niemi Pauli yrittäjä 2012 Niemonen Jorma yrittäjä 2010 Paavola Jussi metallimies 2013 Parkkila Torsti yrittäjä 2015 Pelto-arvo Jorma maatalousyrittäjä 2007 Pesola Erja yrittäjä 2015 Saartoala Marko maatalousyrittäjä 2008 Tofferi Maria erityisopettaja 2014 Vasalampi Maija maatalousyrittäjä 2002 Vähäsöyrinki Vesa maatalousyrittäjä 2007 Pankin palveluksessa oli vuoden lopussa 20 (21) henkilöä, joista kokoaikaisia oli 17 (19) ja osaaikaisia 3 (2) henkilöä. Henkilömäärä pieneni vuoden aikana yhdellä. Henkilökunnan keski-ikä oli tilinpäätöshetkellä 39 vuotta. Henkilöstön osaamisesta on huolehdittu koulutusten avulla. Pankin tilintarkastajana on toiminut KHT Timo Ollila ja varatilintarkastajana KHT Simo Salonen. Pankin hallinnointi- ja ohjausjärjestelmä Pankin toimintoja ohjaavat osuuskuntakokouksen päättämät säännöt. Osuuskuntakokous päättää pankin voitonjaosta ja valitsee hallintoneuvoston jäsenet. Hallintoneuvosto valitsee pankille hallituksen ja toimitusjohtajan, joka toimiaikanaan toimii hallituksen sihteerin. Pankin hallituksen kokousten sihteerinä voi myös tarvittaessa toimia muu taho, esimerkiksi pankinjohtaja toimitusjohtajan sijaisena tai pankin lakimies. Hallintoneuvoston keskeinen tehtävä on ohjata ja valvoa pankin toimintaa. Tilinpäätöksestä hallintoneuvosto antaa varsinaiselle osuuskunnan kokoukselle lausunnon. Hallintoneuvosto toteuttaa valvontatehtäväänsä valitsemalla tarkastustoimikunnan, jonka tehtävänä on pankin hallinnon valvominen hallintoneuvoston vahvistaman yleisohjeen mukaisesti.

18 16 Tarkastustoimikunta kuulee pankin tilintarkastajaa ja sisäistä tarkastusta. Tarkastustoimikunnan laatima kertomus tarkastushavainnoistaan ja pankin hallinnosta käsitellään ainakin kerran vuodessa hallintoneuvoston kokouksessa. Osuuspankkia edustaa ja sen toimintaa johtaa hallitus. Pankin operatiiviset päätökset pankin liiketoiminnasta ja strategisista asioista tekee pankin hallitus. Hallituksen työskentely perustuu pankin sääntöihin ja hallintoneuvoston päättämiin yleisohjeisiin. Pankin toimitusjohtaja hoitaa pankin juoksevaa hallintoa hallitukselta saamiensa ohjeiden mukaisesti. Hallitusten jäsenten ja toimitusjohtajan riippumattomuuden selvittäminen tapahtuu Finanssivalvonnan ja sen edeltäjän Rahoitustarkastuksen antamien määräysten mukaisesti. Tehtävään valittaessa sekä vuosittain hallituksen jäsenten, toimitusjohtajan ja toimitusjohtajan sijaisen on annettava selvitys yhteisöistä, joissa he toimivat. Lisäksi hallituksen jäsenen ja toimitusjohtajan on annettava Finanssivalvonnan standardin mukainen sopivuus- ja luotettavuusselvitys tehtävää vastaanottaessaan. Palkitsemisjärjestelmät Palkitsemisjärjestelmän määrittelyssä käytetty päätöksentekoprosessi Pankin hallitus vastaa palkitsemisasioista. Pankilla ei ole palkitsemisjärjestelmän hallinnointia varten hallituksen nimeämää ja sen jäsenistä koostuvaa palkitsemisvaliokuntaa. Sitä ei ole katsottu tarpeelliseksi pankin liiketoiminnan suppeuden vuoksi. Pankin hallitus valvoo palkitsemisjärjestelmän noudattamista sekä arvioi säännöllisesti sen toimivuutta. POP Pankkien yhteenliittymän sisäinen tarkastus todentaa vähintään kerran vuodessa onko pankin hallituksen hyväksymää palkitsemisjärjestelmää noudatettu. Valvontatoiminnoissa työskentelevän henkilön palkkio ei ole riippuvainen sen liiketoiminnan tuloksesta, jota hän valvoo. Palkitsemisen ja tuloksen välinen suhde Palkitsemisjärjestelmä on pankin liiketoimintastrategian, tavoitteiden ja arvojen mukainen ja se vastaa pankin pitkän aikavälin etua. Palkitsemisjärjestelmä on sopusoinnussa pankin hyvän ja tehokkaan riskienhallinnan ja riskinkantokyvyn kanssa ja edistää sitä. Muuttuvien palkkioiden ja muiden luontoisetujen määrittämisessä sovellettavat keskeiset perusteet Pankin muuttuviin palkkioihin sovelletaan seuraavia periaatteita: 1. Palkkio perustuu kokonaisarviointiin palkkionsaajan ja asianomaisen liiketoimintayksikön suorituksesta sekä pankin kokonaistuloksesta ja sen kehittymisestä. Suoritusta arvioitaessa huomioidaan taloudelliset ja muut tekijät sekä se miten suoritus tai tulos on toteutunut pitkällä aikavälillä. 2. Palkkion määrässä otetaan huomioon muun ohella arviointihetkellä tiedossa olevat riskit, pääomakustannukset ja tarpeellinen maksuvalmius. 3. Pankki voi sitoutua ehdottomaan palkkion maksamiseen ainoastaan erityisen painavista syistä ja edellyttäen, että luvattu palkkio kohdistuu ainoastaan palkkionsaajan palvelussuhteen ensimmäiseen vuoteen.