-liike on ihmisen muotoinen. Nuoret Lapset Sivistys Miniluotto Köyhät Vertaisyhteisö Innovaatio Mielenterveyskuntoutujat Naisten keskus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "-liike on ihmisen muotoinen. Nuoret Lapset Sivistys Miniluotto Köyhät Vertaisyhteisö Innovaatio Mielenterveyskuntoutujat Naisten keskus"

Transkriptio

1 -liike on ihmisen muotoinen Nuoret Lapset Sivistys Miniluotto Köyhät Vertaisyhteisö Innovaatio Mielenterveyskuntoutujat Naisten keskus

2 [ pääkirjoitus ] Setlemettisanasto Kaikkea muuta kuin puuhailua Hyviä ihmisiä, mutta liian köyhiä en yliopistossa tutkittiin köyhien kokemuksia Kaikkien ulottuvilla vai onko? Paavo Arhinmäki kertoo lasten ja nuorten harrastusmahdollisuuksien parantamisesta Miniluotoilla suuria säästöjä Köyhä yksinhuoltajaäiti työllistyi saatuaan 200 euron lainan Naisten keskus Vaasan Setlementtiyhdistys kehitti mallin naisten tukemiseksi [ liikkeessä ] Suurta innnovaatiota kypsytellessä Veikko Väisänen Onko hallitusohjelmalla todellista pohjaa? Kansanedustaja Markku Mäntymaa ja Pasilan asukastalon vastaava Veikko Väsiänen [ keskeltä kenttää ] Oskelakodissa ei harrasteta edes kuivajuomista Johtaja Pekka Hall lähtötunnelmissa Oman elämänsä osaajat Sivistysväki keskusteli arvoista [ tässä ja nyt ] Ajankohtaista Sivistys kuuluu kaikille Seppo Niemelän väitöskirjalla on vahva sosiaalinen tilaus Vertaisyhteisö ja työ eheyttävät Kosken Klubitalolla noudatetaan Fountain House -toimintamallia Setlementti Sana on suora lainaus englanninkielestä (settlement, to settle). Se tarkoittaa asutusta, asettumista asumaan, sopeutumista ja sovittamista. Setlementti-sana tarkoittaa myös Suomen Setlementtiliiton paikallista jäsenyhdistystä. Setlementtityö Setlementtityö Suomessa on osa kansainvälistä verkostoa. Setlementtityö käynnistyi 1880-luvulla Lontoossa, jolloin köyhien ihmisten asuinalueilla käynnistettiin sosiaaliseen ja sivistykselliseen kehitykseen tähtääviä työmuotoja. Ensimmäiset toimijat olivat yliopistojen opiskelijoita ja opettajia. Setlementtityö Suomessa alkoi vuonna Ensimmäinen Lontoon-mallin mukainen Setlementtitalo perustettiin Helsingin Kallioon. Setlementtiliitto Suomen Setlementtiliitto on sosiaali- ja sivistystyötä tekevä elämänkulkujärjestö, jonka muodostavat liiton jäsenyhdistykset ja nuorten piirijärjestöt. Liittoa ja sen jäseniä kutsutaan setlementtiliikkeeksi. Setlementtiliiton toimisto on Helsingissä. Setlementtiyhtiöt Setlementtiliiton yhtiöihin kuuluvat sosiaalista asuntotuotantoa rakennuttava S-Asunnot Oy, Senioriasumisoikeus Oy ja päihdekuntoutujille tarkoitettu Oskelakoti. Setlementtiarvot Setlementtiliikkeen perusarvot ovat arjen keskellä toteutuva lähimmäisenrakkaus, yhteisöllisyys ja erilaisten ihmisten välinen yhteistyö. Kristillisyys setlementissä Setlementin alkujuuri on kristillisen lähimmäisyyden ihanteessa tehdä toisille ihmisille niin kuin toivoisi heidän tekevän itselle. Setlementti ei julista eikä vaadi osallistujiaan ajattelemaan samalla tavalla. Eri tavoin ajattelevia ja uskovia ihmisiä yhdistää setlementeissä halu toimia toisten, varsinkin heikoimmassa asemassa olevien, ihmisten parhaaksi. Monikulttuuriset yhteisöt mahdollistavat eri uskontojen arvostavan kohtaamisen. K a n n e n k u v a s i a h t i k a u k o n i e m i Setlementti liike on ihmisen muotoinen on suomalaisen setlementtiliikkeen lehti, jota julkaisee Suomen Setlementtiliitto. O s o i t e Setlementti-lehti Läntinen Brahenkatu 2 (4.krs) Helsinki V a s t a a v a p ä ä t o i m i t t a j a Pentti Lemmetyinen p T o i m i t u s s i h t e e r i Helena Hyvärinen p M u u t o i m i t u s k u n t a Tiia Fredriksson, Heidi Liehu, Pirkko Ruuskanen-Parrukoski T i l a u k s e t, o s o i t t e e n m u u t o k s e t Olga Annala p U l k o a s u j a t a i t t o Jaakko Bashmakov p P a i n o Painokurki Oy, Helsinki, 2011 ISSN Kaikkea muuta kuin puuhailua Tulin hiljattain junalla töistä kotiin. Perjantairuuhkainen juna pysähtyi Riihimäellä, ja vaunuun nousi isä kahden pienen lapsen kanssa. Isällä oli jalka kipsissä, ja hän kulki kyynärsauvoilla. Hänen ekaluokkalaisen näköinen tyttärensä kantoi touhukkaana yhdessä ehkä kolmevuotiaan pikkuveljen kanssa perheen monet kassit junaan. Vaunuun tultuaan tyttö hymyili koko hampaattoman suunsa leveydellä ja kuulutti kaikille: Me ollaan sellaisia omaishoitajia. Hän oli oivaltanut jotakin tärkeätä lähimmäisvastuullisesta elämäntavasta. Euroopan ja globaalin talouden turbulenssi on heittänyt myös meidät Suomessa tilanteeseen, jota on vaikea ennustaa. Asiantuntijat sanovat, että taloustilanne on poikkeuksellisen hankala, ja että helpotusta ei ole ihan nopeasti odotettavissa. Tällä kaikella on suorat vaikutukset kuntien talouteen ja niiden mahdollisuuksiin vastata yhteiskuntamme hyvinvoinnista. Samaan aikaan eläkkeelle jäävien ihmisten määrä kasvaa ja huoltosuhde vääristyy. Nuoristamme viidenneksen lasketaan olevan vakavassa vaarassa syrjäytyä, ja on todennäköistä, että tuosta joukosta suuri osa ei koskaan päädy työtä tekeviksi veronmaksajiksi. Niinpä meillä on huolehdittavana kasvavan eläkeläisten joukon lisäksi suuri joukko ihmisiä, jotka elävät köyhinä yhteiskunnan valtavirran ulkopuolella. Parhaillaan Suomessa on vaihe, jolloin sodan jälkeen syntyneet suuret ikäluokat ovat jäämässä eläkkeelle. Heidän mukanaan häviää yhteisen hyvän käytöstä valtava määrä osaamista, elämänkokemusta ja yhteiskuntavastuullista ajattelua. Jollemme sitten ymmärrä ja osaa toimia niin, että nämä eläkeläiset innostuvat ja saavat mahdollisuuden tehdä jatkossakin oman aikataulunsa ja kiinnostuksensa mukaan tärkeitä ja sosiaalista pääomaa kasvattavia asioita. Järjestötoiminta nähdään perinteisesti yhteiskunnan palveluita tukevana ja täydentävänä. Varsinkin julkinen valta näkee kansalaisjärjestöt usein lähinnä hyvää tarkoittavina puuhailijoina, joiden ei oikeastaan odoteta tuovan suurtakaan lisäarvoa silloin, kun jotakin oikein tärkeätä pitää tehdä. Minusta tässä on setlementtiliikkeen profiilin noston paikka. Koko liikkeemme historia on täynnä näyttöjä eri puolilta maailmaa siitä, miten yhteiskuntaa on rakennettu ja ihmisiä tuettu ja miten ilkeisiinkin ongelmiin on voitu setlementtityön metodeilla vaikuttaa. Tästä työstä on myönnetty Nobelin rauhanpalkinto amerikkalaisen setlementtityön suurelle hahmolle Jane Addamsille vuonna Toivottavasti tämän lehden sisältö innostaa meitä kaikkia osallistumaan ja tarjoamaan toisillekin osallisuuden paikkoja hyvän ja oikeudenmukaisen yhteiskunnan säilyttämiseksi. Hyviä syksyisiä lukuhetkiä! P e n t t i L e m m e t y i n e n P ä ä s i h t e e r i 3 [setlementtiliike] [pääkirjoitus]

3 Irene Roivaisen, Jari Heinosen ja Satu Ylisen tutkimuksessa Köyhä byrokratian rattaissa (Kaks 2011) on haastateltu köyhiä itseään yksieläviä miehiä, eläkeläisiä ja yksinhuoltajia. Miehet ovat jääneet köyhiksi etupäässä työttömyyden seurauksena. Monilta oli mennyt perhe ja asunto. Nuorilla miehillä elämä oli päämäärätöntä. Köyhissä eläkeläisissä on sekä miehiä että naisia. Taustalla on usein lyhyitä työsuhteita, joiden seurauksena eläke on jäänyt hyvin pieneksi. Köyhimmät lapset ovat yleensä yksinhuoltajien lapsia. Tässä jutussa puhutaan heistä. Luopumista ja tyytymistä Tavallisella normin mukaisella elämällä tarkoitetaan yleensä keskiluokkaista elämäntapaa, mikä on köyhälle mahdotonta saavuttaa. Köyhän lapsi ja nuori joutuu luopumaan asioista, jotka ovat muille lapsille itsestään selviä. Hänen on tyydyttävä esimerkiksi kuluneeseen ja toisten vanhaan. Lapsi kulkee kirpputorivaatteissa, missä ei sinänsä ole tietenkään mitään vikaa. Ongelmaksi kirpputorien varassa eläminen muodostuu silloin, kun sopivan kokoista, näköistä tai tiettyyn tarpeeseen liittyvää takkia, talvihousuja tai monoja ei löydy, YTT, sosiaalityön ma. professori Irene Roivainen sanoo. Sama koskee päiväkodin ja koulun vaatimia urheiluvälineitä. Köyhän lapsen on tyydyttävä epäsopivaan tai oltava kokonaan ilman. Halvimman metsästäminen vie myös äideiltä paljon aikaa. Ei varaa bussilippuun Köyhyys merkitsee oman valinnanvapauden kaventumista. Lapset joutuvat esimerkiksi jättämään kavereidensa syntymäpäiviä väliin, koska ei ole varaa ostaa lahjaa. Myös omien synttäreiden vietto ystävien kanssa on kallista. Nuorille on tärkeää tavata toisiaan kahvi- t e k s t i M a r i a n n a L a i h o k u v a t A l e k s i, E l s a, J u l i a, M a r k u s j a M i i k k a Artikkelin kuvat LAPSEN SILMIN -VALOKUVANÄYTTELYSTÄ vuotiaiden näkemyksiä köyhyydestä. loissa ja hampurilaispaikoissa. Köyhällä nuorella ei ole näihin paikkoihin asiaa, Roivainen sanoo. Oma lukunsa on matkat. Halpalennoista huolimatta kaikilla haastatelluilla ei ollut varaa lomamatkoihin Suomessa tai ulkomailla. Perheellä ei ole välttämättä varaa mennä edes viereiseen kuntaan sukuloimaan. Tai ostaa kaupungin sisäistä bussilippua. Haastatellun perheen poika harrasti jalkapalloa niin kauan, kuin hän jaksoi polkea polkupyörällä monta kertaa viikossa harjoituksiin naapurilähiöön, kelissä kuin kelissä, varusteet tarakalla. Vain yhdellä haastatelluista äideistä oli oma auto. Aika menee hellan ääressä Haastateltujen perheiden lapset saivat yleensä raaka-aineista lähtien valmistettua ruokaa. Se tulee halvemmaksi kuin puolivalmisteiden osto. Nurja puoli tässä on se, että äideillä menee kohtuuttomasti aikaa ruoan suunnitteluun, valmistamiseen ja leipomiseen, kun kiireessä tai arkeaan helpottaakseen ei voi koskaan ostaa eineksiä tai syödä ravintolassa tai pizzeriassa, Roivainen sanoo. Neljän lapsen äiti sanoo, että hänellä saattaa olla vain seitsemän euroa päivää kohti. Jos tänään on ostettava tiskiainetta, niin jotain muuta on jätettävä ostamatta. Roivainen muistuttaa myös siitä, kuinka paljon ruokaa tarvitaan, jos perheessä on kaksi tai kolme murrosikäistä poikaa. Eräs äiti sanoo, että hänellä on neljä poikaa, mutta ruokaa hän joutuu ostamaan kuuden pojan verran. >>> Lapsen silmin -valokuvanäyttelyn on koonnut Hakunilassa toimiva Lapsilisä-projektin ryhmä. Lapsilisä projekti on Pienperheyhdistyksen kolmivuotinen projekti, jossa tartutaan yksinhuoltajaperheitä köyhdyttäviin rakenteisiin. Hyviä ihmisiä, Köyhyyttä mutta liian köyhiä 4 on tutkittu Suomessa enimmäkseen numeroilla ja keskiarvoilla. Köyhät byrokratian rattaissa -tutkimuksesta ilmenee, mitä köyhyys merkitsee käytännössä ihmisille, ja miten köyhät itse siitä puhuvat. 5

4 Rikkaiden ja köyhien välinen kuilu ei kestä moraalimme edessä. Se on ristiriidassa yhteiskuntamme hienoimpien arvojen kanssa Emeritusarkkipiispa John Vikström 80-vuotishaastatelussaan. Aamulehti >>> 6...mutta liian köyhiä Tätä ei huomioida toimeentulotuessa. Jostain syystä lapsilisäkin loppuu lapsen täyttäessä 17 vuotta, vaikka siinä iässä menot yleensä vain kasvavat. Suomi on ylpeillyt sillä, että koulutus on kaikkien lasten ulottuvilla sosiaaliluokkaan katsomatta. Lukion kalleudesta on alettu puhua jonkin verran. Haastatteluista käy ilmi, että myös ammattikoulu voi niellä paljon rahaa. Monilla linjoilla, esimerkiksi parturi-kampaamo tai kokkikoulutuksessa pitää ostaa tarvikkeita omasta pussista. Toisen luokan kansalaisia Äitien päällimmäinen tunne on väsymys: Miten selviän arjesta? Monet pelkäävät, että väsymys heijastuu lapsiin. Äidit tinkivät omista menoistaan, kampaajalla käymisestä, harrastuksista tai terveysmenoista, turvatakseen lastensa hyvinvoinnin. Äidit selittävät lapsilleen, että vaikka olemme köyhiä, olemme silti hyviä ihmisiä. Olo toisen luokan kansalaisuudesta ei ole kuitenkaan aina kaukana, Roivainen sanoo. Välillä huono-osaisuutta arvostellaan sillä, että köyhien rahat menevät päihteisiin. Meidän tutkimuksessamme mukana olleissa perheissä ei näin ollut. Roivaisen mukaan köyhyys on selvästi rakenteellista. Vain yhdellä haastatelluista äideistä oli vakituinen työ. Muut ovat työttömiä tai pätkätöissä. Kaikki he olivat kuitenkin työhaluisia ihmisiä. Byrokratia suututtaa Yksinhuoltajaäidit eivät kokeneet köyhyyttä häpeällisenä, toisin kuin tutkimuksessa mukana ollut iäkkäämpi sukupolvi. Toimeentulotukea naiset pitivät oikeutenaan. Tosin monikaan ei ollut maininnut toimeentuloluukulla käymistä työpaikallaan, koska siitä aiheutuvaa leimaa pelättiin, Roivainen sanoo. Sosiaalitoimen byrokraattisuus, monimutkaisten kaavakkeiden täyttäminen ja luukulta toiselle juokseminen sai naiset kuitenkin vihaisiksi ja väsyneiksi. Tukia haetaankin vähemmän kuin mihin ihmisillä on tosiasiallisesti oikeus. ella asiakas ei pääse edes kertomaan sosiaalityöntekijälle tilanteestaan, sillä 90 prosenttia toimeentulohakemuksista tehdään kirjallisesti. Asiakkaan tunteminen ja hänen elämänsä pitkäjänteinen suunnittelu on tällöin aika mahdotonta, Roivainen sanoo. Paikan päälle pääsee vasta, kun tilanne on kärjistynyt niin pitkälle, että asiakkaalla on toimeentulovaikeuksien lisäksi mielenterveysongelmia. Tilanne on kyseenalainen jo ihmisen oikeusturvan kannalta. Köyhyyden asiantuntijoita Köyhä byrokratian rattaissa -tutkimuksen lapset ja nuoret ovat kaikki yksinhuoltajien lapsia. Isä ei ollut mukana perheen kuvioissa juurikaan. Haastatellut äidit ovat vuotiaita. Puheena olevien lasten ikähaitari ulottuu vauvaiästä 20-vuotiaaseen. Joillakin äideillä on yksi lapsi, toisilla useampia. Suurin lapsiluku on viisi. Tutkimukseen etsittiin vapaaehtoisia haastateltavia ilmoituksilla, jotka olivat ilmaisjakelulehdissä ja kaupungin tiedotteissa. Oma-aloitteinen ilmoittautuminen valikoi tutkimusryhmän tietynlaiseksi. Naiset ovat aika rohkeita ja haluavat puhua avoimesti tilanteestaan. Heillä ei ollut köyhyyden lisäksi muita isoja ongelmia, kuten alkoholi- tai mielenterveysongelmia, Irene Roivainen sanoo. Päihteistä ja mielenterveysongelmista kärsivien köyhien lasten elämä on todennäköisesti vielä paljon kovempaa. Päättäjille terveisiä Köyhyys on lisääntynyt lapsiperheissä 1990-luvun lopulta. Köyhimmistä ihmisistä suurin osa on yksinhuoltajia, valtaosa heistä naisia. Perusturvan taso on liian matala. Sitä uusi hallitus on luvannut korottaa hieman, mutta riittääkö se? Pienikin työnteko leikkaa heti tukia. Tarkoitus pitäisi olla päinvastainen: ihminen kohentaa työllään elintasoaan. Toimeentulohakemuksessa ei pitäisi huomioida lapsilisiä. Suomi ylpeilee sillä, että lapsilisät annetaan kaikille, myös rikkaille. Tällä hetkellä niitä ei anneta kaikkein köyhimmille. Ikävin uhkakuva on köyhyyden periytyminen, mistä on joissakin tutkimuksissa jo viitteitä. Tilanteelle pitäisi tehdä jotain: Lasta ei tulisi rangaista vanhempiensa köyhyydestä. Toivotonta köyhyyttä Suvi Krokin tutkimuksessa Hyviä äitejä ja arjen pärjääjiä (en Yliopistopaino 2009) käy ilmi, että köyhyys koetaan eri tavoin riippuen siitä, onko köyhyys väliaikaista vai pysyvää. Toivottomana se näyttäytyi niille, jotka olivat olleet köyhiä yli kymmenen vuotta. Köyhyyden konkreettisista seurauksista voi lukea myös Kirjasta Arkipäivän kokemuksia köyhyydestä (toim.) Isola ym. Avain Se on ladattavissa myös netistä, osoitteessa Vertailua ja vaille jäämistä Köyhyys näkyy myös en Tyttöjen talossa. Johtaja Taina Karman kuvaa huono-osaisuutta vaille jäämisenä. Varsinkin vuotiailla tytöillä ulkonäköpaineet ovat kovat, kun omaa identiteettiä vasta rakennetaan. Siinä missä toiset tytöt ostavat vaatteita ja käyvät kampaajalla, köyhillä tytöillä ei ole siihen varaa. Merkkivaatevarustelu on tullut viime vuosina hyvin näkyväksi. En muista samanlaista painetta viiden tai kymmenen vuoden takaa olleenkaan, Karman sanoo. Tilanne saattaa helpottua osalla yli 16-vuotiaista tytöistä, jotka vastustavat eettisistä syistä kalliita tavaroita ja ostavat vaatteensa mielellään kirpputoreilta. Myös harrastukset ovat köyhien lasten ulottumattomissa, Karman sanoo. Nuoria jakaa esimerkiksi ratsastus tai tanssi, joka yksityisissä tanssikouluissa on kallista. Alle 16-vuotias ei pääse edes työväenopistoon. Sama koskee jääkiekkoa, taitoluistelu tai musiikkiopistoa. Välineiden hinnat ja lukukausimaksut nousevat kaiken aikaa. Matkustaminen erottelee köyhät muista myös Tyttöjen talossa. Joskus mykistää kuunnella, kun tytöt kes- kustelevat kesälomasta. Siinä missä yksi on viettänyt kuukauden kielimatkalla Lontoossa tai perheen kanssa Italian maaseudulta vuokratussa huvilassa, köyhän nuoren huippu saattaa olla ilmaiskonsertti kaupungin keskustassa. Isoja pieniä maksuja Köyhyys ottaa otetta myös Kemissä, Luotolan Nuorissa. Nuorisotyönjohtaja Eija Pirjetä kertoo, että lapsi saattaa sanoa, että haluaisi osallistua leirille, mutta kotona ei ole rahaa maksaa osallistumismaksua. Viiden euron jäsenmaksulla toteutettu kokkikerhokin olisi jäänyt joiltakin väliin, ellei jäsenmaksua olisi jätetty perimättä niiltä, joilla ei rahaa ollut. Häntä surettaa, että osalla lapsista ei ole mitään mahdollisuutta osallistua vähänkään kalliimpiin harrastuksiin, kuten vaikka tanssistudioiden tunneille tai jääkiekon pelaamiseen. Pirjetän mukaan tilanne on muuttunut huonompaan suuntaan parin viime vuoden aikana. Toistaiseksi olemme järjestelleet niin, että kaikki halukkaat ovat voineet osallistua leireillemme. Olemme itse maksaneet leirimaksun tai joissakin tapauksissa sosiaalitoimi. Näyttää kuitenkin siltä, että köyhyys on vain kasvamassa. 7

5 t e k s t i H e l e n a H y v ä r i n e n k u v a v a s t a v a l o 8 Kaikkien ulottuvilla vai H arrastu kset tarjoavat parhaimmillaan keimmistä tavoitteista. Siihen etsitään oppilaitokset myöntävät myös vapaa- uudessa hallitusohjelmassa yhdeksi tär- jotkut taiteen perusopetusta tarjoavat ajankulua ja kivaa tekemistä. Ne opettavat Hallitusohjelmassa painotetaan Näin tosiaan on esimerkiksi Tam- ratkaisuja, Arhinmäki kertoo. oppilaspaikkoja. ryhmässä olemista ja myös matalan kynnyksen seuratoiminnan kehittämistä sekä toimenpiteitä, nettiin tänä syksynä viisi 50 prosentin pereen konservatoriossa, jossa myön- kehittävät osaamista. Ehkä ne pitävät myös viikarit pois pahanteoista. Joillakin paikkakunnilla voi tanssia, soittaa ja maalata pikku rahalla, esimerkiksi setlementtien puitteissa. Seuroilla on usein matalan tason urheiluharrastuksia, joihin köyhienkin lapset voivat osallistua. Tilanne on tyystin toinen, kun puhutaan kalliista suosikkiharrastuksista tai vaativan opetuksen harrastuksista. Niihin ei taida olla varaa enää edes alemmalla keskiluokalla. Vain hyvätuloisten lapset voivat ratsastaa, harrastaa taitoluistelua tai pelata rahaa vievää jääkiekkoa tai jalkapalloa. joilla seura- ja kansalaistoimintaa voidaan entistä paremmin tukea paikallisesti. Erillisten vapaapaikkojen luominen kunnallisiin harrastuksiin on hankalaa. Parhaiten yhdenvertaisuus toteutuu poistamalla köyhyyttä tulonsiirroilla. Onko Suomen kaltaisella pienellä maalla varaa syrjiä vähävaraisten lapsia? Eikö köyhissä ole uusia Lasse Vireneitä, Kiira Korpia ja Kaija Saariahoja? Lahjakkuus ei katso sosioekonomista taustaa. Se on selvä. Huippu-urheilussa laaja junioritoiminta on a ja o. Yhdenvertaisuuden näkökulmasta ei ole kuitenkaan tärkeää ajatella harrastamista kultamitalikiilto silmissä, Arhinmäki vapaaoppilaspaikkaa. Ehtona oli toimeentulotukipäätös sosiaalitoimesta. Täysin ilmaisia oppilaspaikkoja ei ole myönnetty vuosiin. Taitoluistelua tai jääkiekkoa sen sijaan ei voi harrastaa vapaaoppilaspaikalla. en Tapparasta kerrotaan, että toimintaan liittyvät kulut katetaan harrastajien kausimaksuilla. Ei ole kirstua, josta rahat vapaaoppilaalle voisi ottaa. Tosin vapaaoppilaspaikkoja ei ole koskaan Tapparan taitoluistelijoissa edes mietitty. Sen paremmin en kuin Helsinginkään kaupungin liikuntatoimessa ei ole pohdittu harrastusten rahoittamista stipendein tai jotenkin muuten, edes lahjakkaille oppilaille. Onko oikein organisoitu? ajattelee. Kauniiksi lopuksi Arhinmäki mainitsee, että lausuntokierroksella on 50 prosentin lähtenyt luonnos, joka koskee vuosien vapaaoppilaita lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelmaa. Kehittämisohjelmassa halutaan luoda kaikille lapsille ja nuorille yhtäläiset mahdollisuudet sijoittua koulutukseen ja työmarkkinoille. Lisäksi halutaan edistää lasten ja nuorten aktiivista kansalaisuutta ja sosiaalista osallisuutta. Toivotaan, etteivät tavoitteet jää ympäripyöreäksi poliittiseksi puheeksi? Jäämme seuraamaan tilannetta. Miten tässä näin kävi? Kysytäänpä asiaa tuoreelta urheilu- ja kulttuuriministeri Paavo Arhinmäeltä. On totta, että talkootyö ja yhteisöllisyys urheiluseuroissa ovat vähentyneet, kuten koko yhteiskunnassa. Se on yksi syy, miksi harrastusten kustannukset ovat nousseet, Arhinmäki sanoo. Joillakin paikkakunnilla lapsen harrastukseen voi saada tukea sosiaalitoimistosta. Valitettavasti tässä on erilaisia käytäntöjä eri puolella Suomea. Toisaalta kyse on myös siitä, miten harrastuksia organisoidaan. Esimerkiksi jääkiekossa liigajoukkueiden ohella voi olla erilaisia toimijoita, tässä suuntaa näyttää Vantaalla toimiva Ice Hearts. Mitä tilanteelle aiotaan tehdä? Lasten ja nuorten yhdenvertainen mahdollisuus harrastuksiin on nostettu Arhinmäen lausuntojen perusteella näyttää siltä, että matalan tason liikuntaharrastukset pyritään turvaamaan kaikille. Hän muistuttaa myös monista vireillä olevista hankkeista, joiden avulla on tarkoitus lisätä niin syrjäytymisvaarassa olevien nuorten kuin muidenkin vähän liikkuvien nuorten liikuntaa. Hän korostaa myös koulujen kerhotoimintaa, jonka puitteissa on toivoa saada jokaiselle lapselle harrastus. Erinomaisia hankkeita. Ne eivät kuitenkaan takaa köyhien tai edes vähävaraisten lasten pääsyä kalliimpien harrastusten tai opinahjojen pariin. Edistäisikö asiaa se, että koulun kerhotoimintaa järjestetään yhteistyössä taiteen perusopetusta tarjoavien oppilaitosten kanssa. Ainakin Arhinmäki mainitsee tämän ja muistuttaa, että Lapsi kasvaa tasapainoiseksi ilman harrastuksia. Silti harrastusten tulisi olla kaikkien lasten ulottuvilla. Urheiluja kulttuuriministeri Paavo Arhinmäki kertoo, mitä asian hyväksi aiotaan tehdä. onko? 9

6 10 Miniluotoilla suuria säästöjä Vaasalaisen yksinhuoltajaäidin saama 200 euron laina paikalliselta setlementiltä mahdollisti sen, että hän työllistyi eikä joutunut kortistoon. Naisen tilanne synnytti idean miniluotoista, jolle Nordea pankki on näyttänyt vihreätä valoa. Nordea pankki on suhtautunut myönteisesti Vaasan Setlementissä heränneeseen ajatukseen lyhytaikaisista miniluotoista, jotka voivat parhaassa tapauksessa estää tilapäistä taloudellista apua tarvitsevan ihmisen joutumasta syrjäytymiskierteeseen. Idean miniluotosta herätti Vaasan Setlementissä asioineen yksinhuoltajaäidin tarina: Naiselle jäi avioeron jälkeen kahden lapsensa kanssa tyhjän päälle, eikä tiennyt, miten hän elättäisi perheensä. Ratkaisuksi löytyi kouluttautuminen perhepäivähoidon ohjaajaksi, ja nainen kävi ammattiin tarvittavan kurssin. Sitten tuli seinä vastaan: yksinhuoltajaäidillä olisi pitänyt löytyä ylimääräistä rahaa euroa, jotta hän olisi pystynyt valmistamaan hoitolapsille parin viikon ruuat etukäteen. Tarvittavaa rahaa ei ollut, ja sen lisäksi naiselta puuttuivat kaikki tukiverkot. Siinä vaiheessa nainen kääntyi Vaasan Setlementin puoleen. Yksinhuoltajaäiti kysyi, pystyisimmekö me lainaamaan hänelle rahan. Lainasimme, jotta äiti työllistyisi, vaikka rahan lainaaminen ei kuulu toimintatapoihimme. Lainasta tehtiin velkakirja, ja nainen sitoutui maksamaan rahan takaisin vuoden aikana, kuten hän myös teki, kertoo toiminnanjohtaja Maija Nyystilä. Yksinhuoltajaäidin tilanne jäi askarruttamaan Nyystilää, joka on nähnyt, että syrjäytyminen alkaa usein pienestä. Hän päätti ottaa yhteyttä Nordeaan. Viime vuosina moni on tukeutunut tiukassa tilanteessa pikavippeihin. Kun niitä ei korkeiden korkojen takia pystytä maksamaan takaisin, seuraa velkakierre luottotietojen menetyksineen ja alamäki. Miniluotot tunnetaan Nyystilän mukaan muuallakin Pohjoismaissa. Esimerkiksi Tanskassa Nordean yhteiskuntavastuuohjelmaan kuuluu velkaneuvonnan antaminen, johon on kytketty miniluototus. Miniluotto-järjestelmä on erittäin tärkeä. Kyse on todella pienistä rahoista, joilla voi käytännössä pelastaa ihmisen ja kokonaisen perheen joutumasta sosiaalitoimen asiakkaaksi. t e k s t i H e l e n a H y v ä r i n e n k u v a t v a s t a v a l o Äidit voimaantuvat Naisten keskuksessa Kun vanhempana olemisen tietotaidot kaipaavat opettelua ja tukiverkot puuttuvat, ammatillinen ja vertaistuki suojaavat uupumiselta niin äitejä kuin lapsia. Vaasan Setlementissä on suunniteltu Naisten keskus -malli, jonka paikallisiin tarpeisiin sovellettu toiminta aloitettiin vuoden alussa. Naisten keskuksessa perhetyö on yhdistetty yhdeksi kokonaisuudeksi, ja toiminta hajautettu eri puolille kaupunkia siten, että tiloja on lähialueilla useassa eri paikassa. Keskuksen toiminta jakaantuu kolmeen tasoon. 1. Ykköstasoa edustavat Setlementtikeskuksen Perhekahvila ja Vestis-toiminta, jotka edustavat Naisten keskuksen perusjalkaa. Näiden paikkojen toiminta on avointa kaikille ikäryhmille, ja toimintaa järjestetään myös isille. 2. Kakkostaso kytkeytyy varhaiseen puuttumiseen, ja se on tarkoitettu riskiryhmille, kuten teiniäideille ja yksinhuoltajille. Kakkostasoon kuuluu Taimitarhan nuorille äideille ja yksinhuoltajaäideille tarkoitetut vertaistukiryhmät sekä tyttötyö. Äidit ohjautuvat kerran viikossa kokoontuvaan keskusteluryhmään neuvolan kautta ja tyttötyön tytöt koulun kautta. 3. Kolmas taso sisältää intensiivistä tukea. Työmuotona on Arkipaja, jonka ryhmässä äidit käyvät puolesta vuodesta vuoteen. Ryhmässä on 4-6 äitiä lapsineen. Työmuodon rinnalle on kehittynyt äideille tarkoitettu Voimaantumisryhmä, jossa käydään ilman lasta. Äidit käyvät yhdistetyissä ryhmissä, mikä auttaa maahanmuuttajaäitejä oppimaan kieltä käytännön tilanteissa. Intensiivisen tuen tarpeen taustalla on usein sosiaalityötä tekevien tai äidin oma huoli äidin pärjäämisestä ja jaksamisesta. Äideille on voinut kertyä monenlaisia ongelmia, jos verkostot puuttuvat, sillä yksinäisyys tuo mukanaan monenlaista pulmaa. Maahanmuuttajataustaisten äitien yksinäisyyttä lisää kielitaidon puute. Miksi äidit voivat huonosti Setlementtiyhdistyksen perhetyön vastaava ohjaaja Salme Kalliokoski? Meillä käyvien äitien suurimpia ongelmia ovat yksinäisyys, uupumus ja väsymys. Äideiltä puuttuu myös osittain tieto perhe-elämään kuuluvista asioista ja siitä, mitä se vanhemmalta vaatii. Yksilöllisyyttä korostava kulttuuri tuottaa yksinäisyyttä ja irrallisuutta, eikä ihmiselle synny aina tietotaito-perustaa vanhempana olemisesta tai itsestä huolehtimisesta. Tällaiset asiat kehittyvät kodissa, sukuyhteisössä ja myös paikallisesti joissakin yhteisöissä. Jos tällaisesta tukiverkostosta on irti, ja äiti vielä muuttaa, uuteen yhteisöön on vaikea päästä mukaan, jos kotona on pieniä lapsia. Yhden vanhemman perheitä oli vuonna 2010 Tilastokeskuksen (Väestö 2011) mukaan , joista isä ja lapsi -perheiden osuus oli eli 13.4 %. Kaikista lapsiperheistä yhden vanhemman perheitä on 20,2 %. Lapsia näissä perheissä on hieman yli Uusperheitä oli Helsingin yliopistossa valmistuneen tutkimuksen mukaan vanhemmat toimivat perheissä uupumuksen roolimalleina. Vanhempien ja nuorten jaksamiseen heijastuu myös perheen taloudellinen tilanne. Professori Katariina Salmela-Aron mukaan nuoren uupumus lisääntyy lukion aikana. 11

7 [liikkeessä] Onko hallitusohjelmalla 12 Suurta innovaatiota kypsytellessä Brysselissä järjestettiin Euroopan kymmenes köyhyyttä kokeneiden tapaaminen, johon osallistuin Suomen köyhyyden ja syrjäytymisen vastaisen verkoston EAPN-Finin edustajana. Suomen delegaatiossa oli neljä henkilöä, jotka halusivat antaa kasvot köyhyydelle. Paikalla oli myös kutsuvieraita ministeriöistä, kansalaisjärjestöistä ja EU:n toimielimistä. Tapaamisen aiheena oli tänä vuonna työ, työllisyys ja työpaikat. Keskeiseksi kysymykseksi nousi romanien osallistaminen, ja samalla pohdittiin sitä, miten köyhyyteen liittyviä kansallisen tason vastuita saataisiin linkitettyä EUtasolle. Tarkoitus on perustaa uusi Euroopan köyhyydentorjuntafoorumi (European Platform Against Poverty) ja siirtää vastuita sen varaan Mitä kymmenen vuoden aikana on saatu aikaan? Tätä tietoa ovat vaatineet köyhyyttä kokeneet ihmiset. EU-tason päätöksentekoprosesseja pitäisi pystyä seuraamaan, mutta tuloksista on vaikea saada selkoa. Pelkät poliitikkojen vakuuttelut parannuksista eivät riitä varsinkaan nyt, kun rahoituskriisit ovat viemässä huomion ja rahat uppoavat toistuvien kriisien hoitoon. Antwerpenin yliopistossa valmistuneen tutkimuksen mukaan suurin osa poliitikoista arvelee, että köyhyyttä kokeneiden tapaamiset ovat vaikuttaneet heidän näköaloihinsa köyhyydestä, ja siitä nousevat ehdotukset näkyvät käytännön politiikassa. Suurin osa köyhyyttä kokeneista on täysin eri mieltä. He eivät ole nähneet ehdotuksiaan virallisessa politiikassa. Tärkeää olisikin, että köyhät ihmiset pääsisivät osallistumaan päätöksentekoprosessiin sen eri vaiheissa. Tapaamisten suurin hyöty on ollut ehkä siinä, että köyhyyden vastaisesta työstä on opittu koko ajan uutta. Tapaamisiin osallistuneet köyhät ihmiset ovat samalla voimaantuneet, koska he ovat saaneet tukea ja kunnioitusta., ja he ovat tulleet kuulluiksi Köyhyyden vähentämisen keskeisiä keinoja ovat koulutus ja työllisyyden edistäminen. Työpaikkoja onkin tullut lisää miljoonia, mutta suurin osa niistä on pätkätöitä, vuokratyötä ja työharjoittelupaikkoja. Niitä on Euroopan ammatillisen yhteistyöjärjestön (European Trade Union Confederation) edustajan Estelle Ceulemanin mukaan vaikea sovittaa perhe-elämään. Syntymässä onkin uusi luokka: pätkätyössä käyvät köyhät. Suomen delegaation pääviesti oli se, että työ on parasta sosiaaliturvaa, mutta siitä saatavalla palkalla on myös tultava toimeen. Työtä ei riitä kuitenkaan kaikille, eikä kaikilla ole samanlaisia mahdollisuuksia osallistua työelämään. Siksi kansalaisille tulisi taata riittävä toimeentulo myös palkkatyön ulkopuolella. Suomalainen sosiaaliturva on kattava, mutta ongelmalliseksi sen tekee monimutkaisuus. Sen vuoksi monilta kaikkein kipeimmin tukea tarvitsevilta jää hakematta heille kuuluvat etuudet. Suomen hallitusohjelmaan otettu nuorten yhteiskuntatakuu on lähtökohtaisesti hieno asia, mutta olen nähnyt työssäni, että aina on ihmisiä, jotka jäävät kaiken ulkopuolelle. Vaikka takuujärjestelmä palvelee suurta osaa nuorista, ihmisillä on hyvin erilainen kyky ottaa vastuuta. Osa nuorista ei hyödy tukijärjestelmistä lainkaan ilman muiden tukea. Miten turvata heidän elämänsä? Setlementeillä on tässä iso vastuu. Meidän pitää olla tukemassa näitä nuoria. Kun teemme kansalaistoimintatyötä asukastoimintatilasta käsin, niin kaiken aikaa on mahdollista löytää uusia tapoja vasta ta köyhyyteen ja eriarvoisuuteen liittyviin kysymyksiin, joita tulee eteemme. Täällä näkee, miten vapaaehtoistoimintaa ja kansalaisaktiivisuutta voi käyttää niin, että ihmiset löytävät toinen toisensa. Olemme esimerkiksi saaneet maahanmuuttajataustaisia ihmisiä vertaisneuvojakoulutukseemme ja sitä kautta käytännön työhön. Elämme asukastalossa mielenkiintoista aikaa, sillä meille on tullut pienen ajan sisällä suoraan työelämästä useita kymmeniä hyvissä ammateissa ja asemissa olevia ihmisiä, jotka ovat jääneet eläkkeelle. Heillä on edelleen yhteiskuntasuhteita, ja he ovat hyvin aktiivisia. Kun keksimme, miten tämä valtava henkinen pääoma pystytään hyödyntämään, kyseessä on suuri innovaatio. V e i k k o V ä i s ä n e n E U : n k ö y h y y s t a p a a m i s e n k o o r d i n a a t t o r i j a P a s i l a n a s u k a s t a l o - t o i m i n n a n v a s t a a v a Uusi hallitusohjelma antaa kansalaisjärjestöille odottamisen aihetta. todellista pohjaa? Hallituksella riittää seuraavan nelivuotiskauden aikana töitä, jotta hallitusohjelmaan kirjatut tavoitteet tulisi täytettyä. Setlementtityön perusarvot kohtaavat uuden hallitusohjelman heti sen ensimmäisessä alaotsikossa, joka lupaa köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentämistä. Kansalaisjärjestöt saavat tässä yhteydessä kiitosta: Kansalaisjärjestöjen tekemä arvokas työ täydentää yhteiskunnan palveluita ja lisää hyvinvointia. Asetettuihin tavoitteisiin on helppo yhtyä. Ohjelmaa on kuitenkin kritisoitu ristiriitaiseksi. Kun taloudelliset resurssit eivät valtiolla riitä, toivotaan kolmannen sektorin apua. Hallitusohjelmassa korostetaan kolmannen sektorin merkitystä kansalaistoiminnan vahvistamisessa. Suoria lupauksiakin annetaan: Järjestöjen toimintaa tuetaan myös avaamalla julkisia tiloja kansalaistoiminnan käyttöön. Muita konkreettisia avauksia järjestöjen suuntaan ovat taloudellisten resurssien lisääminen sekä varainhankinnan ja verovapauden selkiyttäminen. Nähtäväksi jää, miten annettuja lupauksia toteutetaan käytännössä. Setlementtiliike tekee ennaltaehkäisevää työtä monien riskiryhmien parissa. Onko hallituksella rohkeutta toimia ennaltaehkäisevästi ja antaa kolmannen sektorin toimijoille tukea? Kansanedusta kentällä Ensimmäisen kauden kansanedustaja Markku Mäntymaa (Kok.) kävi tutustumassa Pasilan asukastaloon, jossa hän tapasi talon toiminnasta vastaavan Veikko Väisäsen. Asukastalon kantava voima Väisänen tekee juuri sitä ennaltaehkäisevää käytännön puurtamista, jolla on vaikutusta koko yhteiskunnan kehitykseen, ja jota uusi hallitusohjelma sekä kiittää että lupaa tukea. Asukastalo on matalan kynnyksen kohtaamispaikka, joka tarjoaa toimintaa kaikenikäisille ihmisille. Vaasalaiselle Markku Mäntymaalle ovat tärkeitä erityisesti nuorten turvallista arkea tukevat toiminnot. Otimme selvää, millaisena arki näyttäytyy Pasilan asukastalon ja kansanedustajan näkökulmasta. T e k s t i H e l k a K ö r k k ö, U u s i p a i k a l l i s u u s - h a n k k e e n h a n k e j o h t a j a j a O t t o P a s m a, l a p s i - j a n u o r i s o t y ö n t o i m i a l a j o h t a j a Kataisen hallitusohjelma on pettymys. Se on toiveiden tynnyri, josta useimmat toiveet jäävät toteutumatta. Se siirtää poliittisen vastuun tulevaisuuteen. Elinkeinoelämän valtuuskunnan johtaja Matti Apunen en Kauppakamarin Suomen seuraavat vuodet -seminaarissa >>> 13

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016 RAY tukee -barometri 2016 JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN 1. Kuinka usein olet osallistunut tämän sosiaali- ja terveysalan järjestön toimintaan 12 viime kuukauden aikana? Järjestöllä tarkoitetaan tässä

Lisätiedot

Entten tentten ja pelistä pois? 2016

Entten tentten ja pelistä pois? 2016 Entten tentten ja pelistä pois? 2016 Riitta Kauppinen Kansalaistoiminnan päällikkö Pelastakaa Lapset ry Maaliskuu 2016 Pelastakaa Lasten Eväitä Elämälle ohjelma 1301 lasta 313 000 100 harrastusta 462 toisen

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille RAY TUKEE BAROMETRI 2016 Tietoa järjestöille MIKÄ RAY TUKEE -BAROMETRI ON? Raha-automaattiyhdistyksen suunnittelema RAY tukee -barometri on erityyppisten järjestöjen ja avustuskohteiden kohderyhmille suunnattu,

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?

1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? o 3 kertaa viikossa tai useammin o 1 3 kertaa viikossa o 1 3 kertaa kuukaudessa o Harvemmin

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?

RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? 1 3 kertaa viikossa tai useammin 2 1-3 kertaa viikossa 3 1-3 kertaa kuukaudessa

Lisätiedot

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study).

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 1 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa 1994-1 WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Pääjohtaja Aulis Pitkälä Tiedotustilaisuus 8.8.12, Opetushallitus Osaamisen

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry Tässä kyselyssä järjestötoiminta = Rauman Friski Tuult ry:n toiminta Kyselyitä lähetettiin marraskuussa yhdistyksen jäsenkirjeen mukana kappaletta. Kyselyn vastausprosentti oli, % JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN

Lisätiedot

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT Välitämme ja vastaamme lapsesta, asetamme rajat Ohjaamme lapsiamme omatoimisuuteen Pyrimme kasvattamaan lapsiamme terveisiin elämäntapoihin huom! Esimerkin voima :) Tarjoamme

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen

Lisätiedot

SÄÄSTÖPANKKI. Parempi Suomi Säästöpankki

SÄÄSTÖPANKKI. Parempi Suomi Säästöpankki SÄÄSTÖPANKKI Parempi Suomi 2016 - Säästöpankki SUOMEN VANHIN PANKKIRYHMÄ - OSA YHTEISKUNTAA JO YLI 190 VUOTTA Ensimmäinen Säästöpankki Turkuun 4.1.1823 Perustettiin vähävaraisia varten, opetti säästäväisyyttä

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

Lähemmäs. Marjo Lavikainen

Lähemmäs. Marjo Lavikainen Lähemmäs Marjo Lavikainen 20.9.2013 Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2012 2015 Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2012:6 Kehittämisohjelman valmistelu alkoi lasten ja nuorten verkkokuulemisella

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! MLL:n Uudenmaan piiri Asemapäällikönkatu 12 C 00520 Helsinki Tel. +358 44 0470 407 uudenmaan.piiri@mll.fi uudenmaanpiiri.mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto Mannerheimin

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

Matkalla-tukea maahanmuuttajanuorten vapaa-aikaan. Plan International Suomi/Terhi Joensuu

Matkalla-tukea maahanmuuttajanuorten vapaa-aikaan. Plan International Suomi/Terhi Joensuu Matkalla-tukea maahanmuuttajanuorten vapaa-aikaan Plan International Suomi/Terhi Joensuu 24.5.2016 Maahanmuuttajat Suomessa kokonaiskuva vuodesta 2015 1. oleskeluluvat Suomeen EU-kansalaisten rekisteröinnit

Lisätiedot

Keskisuomalaisille kansanedustajille

Keskisuomalaisille kansanedustajille Keskisuomalaisille kansanedustajille eläkeläisjärjestöjen neuvottelukunta 20.11.2011 Neuvottelukunnan tehtävä Neuvottelukunnan tehtävänä on toimia keskisuomalaisten eläkeläisten yhdyssiteenä sekä harjoittaa

Lisätiedot

Yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 32 alaikäisyksikössä vuoden 2016 aikana. Vastaajia oli noin 610.

Yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 32 alaikäisyksikössä vuoden 2016 aikana. Vastaajia oli noin 610. YHTEENVETO 10.10.2016 Maahanmuuttovirasto/ Vastaanottoyksikkö ALAIKÄISYKSIKÖIDEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 Taustaa Yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin

Lisätiedot

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi. Juhan naapuri Juha tulee töistä kotiin puoli kahdelta. Pihalla on tumma mies pienen tytön kanssa. Tyttö leikkii hiekkalaatikolla. Mies istuu penkillä ja lukee sanomalehteä. Terve! Moi! Sä oot varmaan uusi

Lisätiedot

NUORISOBAROMETRI ARJEN JÄLJILLÄ 22% 38% pojista selviytyy huonosti tai melko huonosti #NUORISOBAROMETRI

NUORISOBAROMETRI ARJEN JÄLJILLÄ 22% 38% pojista selviytyy huonosti tai melko huonosti #NUORISOBAROMETRI NUORISOBAROMETRI 2015 ARJEN JÄLJILLÄ Nuorten arjenhallinnan ulottuvuudet muodostavat tiiviin kokonaisuuden. Uni, ystävät, harrastukset, ruokailutottumukset, talous ja kulutus ovat kiinteä osa nuorten arkea.

Lisätiedot

Avoimen yliopiston neuvottelupäivät Helsinki Toiminnanjohtaja Jaana Nuottanen Kansalaisopistojen liitto KoL

Avoimen yliopiston neuvottelupäivät Helsinki Toiminnanjohtaja Jaana Nuottanen Kansalaisopistojen liitto KoL Avoimen yliopiston neuvottelupäivät Helsinki 15.11.2012 Toiminnanjohtaja Jaana Nuottanen Kansalaisopistojen liitto KoL YLEISESTÄ TAUSTATILANTEESTA Meneillään suomalaisen talouden ja yhteiskunnan murros

Lisätiedot

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma Sisällysluettelo Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma 3 Kuntaliiton työllisyyspoliittiset linjaukset 4 1) Työnjaon selkeyttäminen 4 2) Aktivointitoiminnan

Lisätiedot

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi Senioribarometri 2006 Senioribarometrin tarkoitus Päätimme heti pilotoida myös Senioribarometrin, sillä vanhemman väestön tarpeet ja toiveet ovat meille tärkeitä sekä toiminnallisesti että taloudellisesti.

Lisätiedot

LIIKUNNAN ARVOSTUS PIEKSÄMÄELLÄ

LIIKUNNAN ARVOSTUS PIEKSÄMÄELLÄ 2011 LIIKUNNAN ARVOSTUS PIEKSÄMÄELLÄ 12.10.2011 Liikunnan arvostus Pieksa ma ella ja sen jäsenseurat(33 kpl) ovat huolissaan Pieksämäen liikunta ja urheilutoiminnan näivettymisestä ja kaupungin liikuntaorganisaation

Lisätiedot

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa

Lisätiedot

Kansainvälisyys kotona ja kaukana - kansainvälistymisen mahdollisuuksia nuorisotyössä. Elisa Männistö

Kansainvälisyys kotona ja kaukana - kansainvälistymisen mahdollisuuksia nuorisotyössä. Elisa Männistö Kansainvälisyys kotona ja kaukana - kansainvälistymisen mahdollisuuksia nuorisotyössä Elisa Männistö 14.2.2016 Taustaa Nuorisolaki: 1 Tämän lain tarkoituksena on tukea nuorten kasvua ja itsenäistymistä,

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA MUIDEN ALOJEN LAINSÄÄDÄNNÖSSÄ Varkaus

AJANKOHTAISTA MUIDEN ALOJEN LAINSÄÄDÄNNÖSSÄ Varkaus AJANKOHTAISTA MUIDEN ALOJEN LAINSÄÄDÄNNÖSSÄ Varkaus 21.4.2015 Matti Ruuska Johtaja Opetus- ja kulttuuritoimi vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto 21.4.2015 1 Lähtökohdat Yhteiskunnan muutos Toimialan

Lisätiedot

Suomalaisen jääkiekon strategia

Suomalaisen jääkiekon strategia Suomalaisen jääkiekon strategia 2014-18 28.1.2014 SUOMALAISEN JÄÄKIEKON STRATEGIA 2014-2018 Strategian päämäärä: Jääkiekkoperheen monipuolinen kasvattaminen Toimintaa ohjaavat arvot: Kunnioitus Yhteisöllisyys

Lisätiedot

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni.

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni. Welcome to my life Kohtaus X: Vanhempien tapaaminen Henkilöt: Sari Lehtipuro Petra, Sarin äiti Matti, Sarin isä Paju (Lehtipurot ja Paju istuvat pöydän ääressä syömässä) Mitäs koulua sinä Paju nyt käyt?

Lisätiedot

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun:

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun: Lapsen oma KIRJA Lapsen oma kirja Työkirja on tarkoitettu lapsen ja työntekijän yhteiseksi työvälineeksi. Lapselle kerrotaan, että hän saa piirtää ja kirjoittaa kirjaan asioita, joita hän haluaa jakaa

Lisätiedot

Työelämä omiin käsiin: Erottaudu massasta, innostu ja tee unelmistasi totta!

Työelämä omiin käsiin: Erottaudu massasta, innostu ja tee unelmistasi totta! Työelämä omiin käsiin: Erottaudu massasta, innostu ja tee unelmistasi totta! Tuula Kurkisuo KM, Erityisopettaja,Tiimimestari Omnian ammattiopiston yrittäjyyspolkuvastaava TYÖTAITAJAHANKE, vastuuvalmentaja

Lisätiedot

Lähimmäisyys ja välittäminen, arvot ja käytännöt. Timo Pokki, Dila Diakonialaitos Lahti

Lähimmäisyys ja välittäminen, arvot ja käytännöt. Timo Pokki, Dila Diakonialaitos Lahti Lähimmäisyys ja välittäminen, arvot ja käytännöt Timo Pokki, Dila Diakonialaitos Lahti Lähimmäisyys merkitsee parhaimmillaan sitä, että meitä ympäröi ihmisten turvaverkko. Tarvittaessa se auttaa ja tukee

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

SÄÄSTÖPANKKI. Parempi Suomi 2016: Tilanne pääkaupunkiseudulla

SÄÄSTÖPANKKI. Parempi Suomi 2016: Tilanne pääkaupunkiseudulla SÄÄSTÖPANKKI Parempi Suomi 2016: Tilanne pääkaupunkiseudulla SÄÄSTÖPANKISSA KUULUU ASIAKKAAN ÄÄNI - Kun Säästöpankki menestyy, se pystyy jakamaan osan paikkakunnan hyvinvointia tukemaan, esimerkiksi erilaisiin

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP 7.6.2012 Tausta Kuusi haastateltavaa, joista viisi osallistui keskusteluun jollain tasolla Ikähaarukka 70-83 vuotiaita Aktiivisia ikäihmisiä, käyvät säännöllisesti ikäihmisille suunnatuissa toiminnoissa

Lisätiedot

ZA5209. Flash Eurobarometer 269 (Intergenerational Solidarity) Country Specific Questionnaire Finland

ZA5209. Flash Eurobarometer 269 (Intergenerational Solidarity) Country Specific Questionnaire Finland ZA5209 Flash Eurobarometer 269 (Intergenerational Solidarity) Country Specific Questionnaire Finland FLASH 269 Haluaisin kysyä muutaman kysymyksen, jotka liittyvät yhteiskuntamme muodostavien eri sukupolvien

Lisätiedot

PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN. Lapsen oikeus perhesuhteisiin PRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Kotitehtävä 5 / Sivu 1

PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN. Lapsen oikeus perhesuhteisiin PRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Kotitehtävä 5 / Sivu 1 Kotitehtävä 5 / Sivu 1 Nimi: PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN Lapsen oikeus perhesuhteisiin Perhe ja perhesuhteiden ylläpitäminen ovat tärkeitä mm. lapsen itsetunnon, identiteetin ja kulttuurisen yhteenkuuluvuuden

Lisätiedot

Emma ja Julija ovat ruvenneet huomioimaan Jennaa enemmän. He ovat hyviä ystäviä.

Emma ja Julija ovat ruvenneet huomioimaan Jennaa enemmän. He ovat hyviä ystäviä. Sakke aloittaa peruskoulun, Eetu ja Karim menee yhdeksännelle luokalle ja Julija, Emma ja Jenna aloittavat kahdeksannen luokan ja ovat siitä innoissaan. Emma ja Julija ovat ottaneet Jennan mukaan ja Jennakin

Lisätiedot

Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio

Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio HelsinkiMissio HelsinkiMissio on uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumaton sosiaalialan järjestö, joka toimii

Lisätiedot

VPK ja maahanmuuttajat Vieraalla maalla kaukana. Miten kohdata vieraasta kulttuurista tulevan?

VPK ja maahanmuuttajat Vieraalla maalla kaukana. Miten kohdata vieraasta kulttuurista tulevan? VPK ja maahanmuuttajat Vieraalla maalla kaukana Miten kohdata vieraasta kulttuurista tulevan? Erilaisia maahanmuuttajia Työperäinen maahanmuutto sekundäärimaahanmuuttajat Pakolaiset Turvapaikanhakijat

Lisätiedot

Yhteiskuntavastuu kansalaisjärjestötoiminnassa

Yhteiskuntavastuu kansalaisjärjestötoiminnassa Yhteiskuntavastuu kansalaisjärjestötoiminnassa Pentti Lemmetyinen Pääsihteeri Setlementtiliitto Yhteiskuntavastuun käsite Yhteiskuntavastuun käsitettä alettiin Suomessa laajemmin käyttää 1990-luvulla yritystoiminnan

Lisätiedot

HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA!

HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA! HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA! Diak Länsi 29.11.2007 Rehtori, dosentti Jorma Niemelä 1. Ihmisarvoinen vanhuus kuuluu jokaiselle. Siihen kuuluu oikeus olla osallisena ympäröivästä yhteisöstä

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Yli Hyvä Juttu Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki

Yli Hyvä Juttu Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki Yli Hyvä Juttu 21.11.2012 Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki Valtaosa nuorista on tyytyväisiä elämäänsä, vaikka tyytyväisyys vapaa-aikaan ja erityisesti taloudelliseen tilanteeseen vähenee. Nuoret ovat

Lisätiedot

Kuluttaminen, identiteetti ja taloudellinen eriarvoisuus. Leena Haanpää Lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus CYRI Turun yliopisto

Kuluttaminen, identiteetti ja taloudellinen eriarvoisuus. Leena Haanpää Lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus CYRI Turun yliopisto Kuluttaminen, identiteetti ja taloudellinen eriarvoisuus Leena Haanpää Lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus CYRI Turun yliopisto Puhu rahasta -seminaari Helsinki 12.11.2015 TEKEEKÖ RAHA ONNELLISEKSI? KOEN OLEVANI

Lisätiedot

Työpahoinvoinnin alkeet. Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus Maija Saviniemi

Työpahoinvoinnin alkeet. Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus Maija Saviniemi Työpahoinvoinnin alkeet Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus 12.11.2014 Maija Saviniemi Miksi olen pessimisti? Miksi tarkastelemme työtä pahoinvoinnin näkökulmasta? Onko työpahoinvoinnissa edes

Lisätiedot

Suunnittele ja toteuta lukuhetki!

Suunnittele ja toteuta lukuhetki! Minä luen sinulle -kampanja (2017) Suunnittele ja toteuta lukuhetki! Tietoa ja vinkkejä oppilaitoksille ja vammais- ja vanhustyön yksiköille Hyvä lukija, Selkokieli - yhteinen kieli tämä pieni opas tarjoaa

Lisätiedot

Yhdessä oleminen ja kohtaaminen turvallisuutta luovana tekijänä turvallisuutta luovana Marttaliitto tekijänä ry

Yhdessä oleminen ja kohtaaminen turvallisuutta luovana tekijänä turvallisuutta luovana Marttaliitto tekijänä ry Yhdessä oleminen ja kohtaaminen turvallisuutta luovana tekijänä Yhdessä oleminen Pirkko Elomaa-Vahteristo ja kohtaaminen 21.10.2010 turvallisuutta luovana Marttaliitto tekijänä ry Pirkko Elomaa-Vahteristo

Lisätiedot

LUENTO TUETUSTA PÄÄTÖKSENTEOSTA JA ITSEMÄÄRÄÄMISOIKEUDESTA. Satu Rautiainen, YTL Mikkeli / Kuopio

LUENTO TUETUSTA PÄÄTÖKSENTEOSTA JA ITSEMÄÄRÄÄMISOIKEUDESTA. Satu Rautiainen, YTL Mikkeli / Kuopio LUENTO TUETUSTA PÄÄTÖKSENTEOSTA JA ITSEMÄÄRÄÄMISOIKEUDESTA Satu Rautiainen, YTL Mikkeli 05.10. / Kuopio 11.10. Luentoni perustuu lisensiaatintutkimukseeni Itsemääräämisoikeus vammaisten henkilöiden kokemana

Lisätiedot

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011 Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja llä 11 Vanhempien palautteet Marja Leena Nurmela Tukeva/Rovaseutu Tietoa lasten eroryhmästä Lasten eroryhmät kokoontuivat 7

Lisätiedot

Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Ilves

Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Ilves Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille Ilves 1. Joukkue / ryhmä, jossa lapsi on mukana 0 1 2 3 4 5 6 7 8 Ringettekoulu F E D C B 2. Vastaaja isä 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19

Lisätiedot

KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI

KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Arja Haapakorpi 30.3.2009 KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI OPPIMISVERKOSTOTAPAAMISTEN ARVIOINTIRAPORTTI - Monikulttuurinen

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015

LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015 1 (5) 17.10.2011 Opetus- ja kulttuuriministeriölle LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015 Suomen Vanhempainliitto esittää kunnioittavasti pyydettynä

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Kansalaistoiminta setlementtityössä - osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen

Kansalaistoiminta setlementtityössä - osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen Kansalaistoiminta setlementtityössä - osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen Valtakunnallinen vertaistoiminnan koulutus 1 Mona Särkelä-Kukko 18.10.2013 1 Sisältö 1. Osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla

Lisätiedot

Palvelua vai omaehtoisuutta? Satu Helin, TtT Toiminnanjohtaja VTKL

Palvelua vai omaehtoisuutta? Satu Helin, TtT Toiminnanjohtaja VTKL Palvelua vai omaehtoisuutta? Satu Helin, TtT Toiminnanjohtaja VTKL Pohdintojeni sisältö - ideoita paneelikeskusteluun Palveluorientoitunut kulttuurimme istuu tiukassa Paljonko ns. vanhuspalveluja käytetään?

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA

LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA 24.2.2015 Salo Katri Inkinen, erityisperhetyöntekijä, Tl&p-menetelmäkouluttaja Lausteen perhekuntoutuskeskus, Vaalan Perheyksikkö, Turku MITEN KOULUTUSTA

Lisätiedot

Myönteisen muistelun kortit. Suomen Mielenterveysseura

Myönteisen muistelun kortit. Suomen Mielenterveysseura Myönteisen muistelun kortit Muistelulla voidaan vahvistaa ja lisätä ikäihmisten mielen hyvinvointia. Myönteisen muistelun korteilla vahvistetaan hyvää oloa tarinoimalla mukavista muistoista, selviytymistaidoista,

Lisätiedot

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto

Lisätiedot

Rauhala. on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka. Hyvää elämää ihmisille ja eläimille

Rauhala. on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka. Hyvää elämää ihmisille ja eläimille Rauhala on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka Hyvää elämää ihmisille ja eläimille Yrityksen perustiedot Omistajat: Ismo ja Miika Takkunen Ismo vastaa tilanjohtaminen

Lisätiedot

Suomalaisen jääkiekon strategia 2014-2018

Suomalaisen jääkiekon strategia 2014-2018 Suomalaisen jääkiekon strategia 2014-2018 SUOMALAISEN JÄÄKIEKON STRATEGIA 2014 2018 Strategian päämäärä: Jääkiekkoperheen monipuolinen kasvattaminen Toimintaa ohjaavat arvot: Kunnioitus Yhteisöllisyys

Lisätiedot

Lapsiperheiden yksinäisyys Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio

Lapsiperheiden yksinäisyys Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio Lapsiperheiden yksinäisyys 7.4.2016 Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio Mitä yksinäisyys on? THL:n mukaan jopa 400 000 ihmistä Suomessa kärsii yksinäisyydestä. Suomalaisista joka

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

Isä seksuaalikasvattaja. Jussi Pekkola, Sairaanhoitaja, seksuaalineuvoja Poikien ja nuortenmiesten keskus&vanhemmuuskeskus

Isä seksuaalikasvattaja. Jussi Pekkola, Sairaanhoitaja, seksuaalineuvoja Poikien ja nuortenmiesten keskus&vanhemmuuskeskus Isä seksuaalikasvattaja Jussi Pekkola, Sairaanhoitaja, seksuaalineuvoja Poikien ja nuortenmiesten keskus&vanhemmuuskeskus Onko eroa isä/äiti seksuaalikasvattajana? Isät äitien kanssa samalla lähtöviivalla

Lisätiedot

Meillä on yhteinen vastuu! Mutta onko siihen aikaa?

Meillä on yhteinen vastuu! Mutta onko siihen aikaa? Meillä on yhteinen vastuu! Mutta onko siihen aikaa? Väestöliitto Perheaikaa.fi nettiluento ti 12.1.2016 klo 14 Mika Jokinen, Suomen Vanhempainliiton puheenjohtaja Sillä on merkitystä, millaisen yhteistyön

Lisätiedot

Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014

Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014 Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014 Ohjelma 9.30 Avaussanat Riitta Hakoma, vammaispalvelujen johtaja, Etelä-Karjalan Sosiaali- ja terveyspiiri 9.45 Kehitysvammaisten Palvelusäätiön

Lisätiedot

Kansalais- ja vapaaehtoistyö

Kansalais- ja vapaaehtoistyö Kansalais- ja vapaaehtoistyö Yhdistysverkosto ry 2016 Juha Saurama 2015 Kansalais- ja vapaaehtoistoiminta Ihmiset eivät enää osallistu entisessä määrin perinteiseen kansalaisja vapaaehtoistoimintaan Ihmiset

Lisätiedot

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Erityistarpeita vai ihan vaan perusjuttuja? Usein puhutaan autismin kirjon ihmisten kohdalla,

Lisätiedot

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle STRATEGIA 2016-2018 Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle 19.11.2015 1 STRATEGISET TAVOITTEET 2016-2018 VISIO 2020 MISSIO ARVOT RIL on arvostetuin rakennetun ympäristön ammattilaisten verkosto.

Lisätiedot

ITSENÄISTYVILLE NUORILLE

ITSENÄISTYVILLE NUORILLE JO ITSENÄISTYNEILTÄ- ITSENÄISTYVILLE NUORILLE Talla.... vihkolla haluamme jakaa kokemuksiamme teille. Omilleen-toiminnan kokemusasiantuntijaryhmä on suunnitellut vihkon sisällön. Ryhmään on osallistunut

Lisätiedot

VALTTERIN TARINA Millä tavalla 11-vuotias tummaihoinen suomalainen poika kohtaa ja käsittelee rasismia? Salla Saarinen Adoptioperheet ry

VALTTERIN TARINA Millä tavalla 11-vuotias tummaihoinen suomalainen poika kohtaa ja käsittelee rasismia? Salla Saarinen Adoptioperheet ry VALTTERIN TARINA Millä tavalla 11-vuotias tummaihoinen suomalainen poika kohtaa ja käsittelee rasismia? Salla Saarinen Adoptioperheet ry Vuonna 2015 Suomessa on kv-adoptoituja noin 4 500, joista 1 000

Lisätiedot

Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä

Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä JOPO Joustava perusopetus 1/2 Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä Uudenmaankatu 17 Rehtori Janne Peräsalmi 05800 Hyvinkää Vehkojan koulu 0400-756276 janne.peräsalmi@hyvinkää.fi

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

TYÖTTÖMIEN NUORTEN ÄÄNI

TYÖTTÖMIEN NUORTEN ÄÄNI TYÖTTÖMIEN NUORTEN ÄÄNI TUTKIMUKSEN TAVOITTEET Tutkimuksen tavoi.eet ja toteutus Tutkimuksen tavoite Tutkimuksessa selvitesin nuorten työnömien työnömyyden ja työssä olemisen kestoa, ajatuksia työllistymisen

Lisätiedot

Kuva: Unelmien koulu, jonka on piirtänyt 12-vuotias Elish Nepalista. Lapsi on mukana Fidan kummiohjelmassa, ja koulu jota hän käy, on hyvin paljon

Kuva: Unelmien koulu, jonka on piirtänyt 12-vuotias Elish Nepalista. Lapsi on mukana Fidan kummiohjelmassa, ja koulu jota hän käy, on hyvin paljon 1 Suomen keskustelussa mainitaan usein OPPIMISVELVOLLISUUS, mutta kyseessä on lapsen oikeus käydä koulua YK:n Lapsen oikeuksien sopimuksen 28. artikla: Lapsilla on oikeus käydä koulua. Lapsityö (LOS 31.

Lisätiedot

Osallisuutta yhteisöllisellä vertaistoiminnalla

Osallisuutta yhteisöllisellä vertaistoiminnalla Osallisuutta yhteisöllisellä vertaistoiminnalla Ikääntyneidenpäihde- ja mielenterveystyön verkoston yhteistyöseminaari 23.4.2015 Mona Särkelä-Kukko Marjo Karila 14.4.2015 1 Pohdittavaksi alkuun: Pohdi

Lisätiedot

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta.

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet ovat seurusteluvaihe, itsenäistymisvaihe ja rakkausvaihe. Seuraavaksi saat tietoa näistä vaiheista. 1.

Lisätiedot

Työssäoppimassa Tanskassa

Työssäoppimassa Tanskassa Työssäoppimassa Tanskassa Taustatietoja kohteesta: Herning- kaupunki sijaitsee Tanskassa Keski- Jyllannissa. Herningissä asukkaita on noin. 45 890. Soglimt koostuu yhteensä 50 hoitopaikasta. Soglimtissa

Lisätiedot

Yhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä.

Yhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä. Yhteiset Lapsemme ry 25.10.2016 Strategia 2017-2020 Strateginen tavoite Monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytykset toteutuvat Suomessa. Kansainvälisesti tuemme haavoittuvassa asemassa olevien lasten

Lisätiedot

Valitse jokaiseen lauseeseen sopiva kysymyssana vastauksen mukaan:

Valitse jokaiseen lauseeseen sopiva kysymyssana vastauksen mukaan: Kero, mitä menet tekemään. Malli: Menen yliopistoon Menen yliopistoon opiskelemaan. Menen kauppaan 5. Menen uimahalliin Menen kotiin 6. Menen kahvilaan Menen ravintolaan 7. Menen pankkiin 4. Menen kirjastoon

Lisätiedot

HALLITUS VASTAAN OPPOSITIO KANSAN KANTA

HALLITUS VASTAAN OPPOSITIO KANSAN KANTA Julkaistavissa.. klo. jälkeen HALLITUS VASTAAN OPPOSITIO KANSAN KANTA Hallitukseen luotetaan enemmän kuin oppositioon Suomalaisista kaksi viidestä ( %) ilmoittaa, että hallituksen kyky hoitaa maamme asioita

Lisätiedot

Arvokasvatus urheilujärjestöissä ja -seuroissa: Uuden tutkimusprojektin ensiaskeleet ja esittely. Lauri Keskinen lokesk[ät] utu.fi

Arvokasvatus urheilujärjestöissä ja -seuroissa: Uuden tutkimusprojektin ensiaskeleet ja esittely. Lauri Keskinen lokesk[ät] utu.fi Arvokasvatus urheilujärjestöissä ja -seuroissa: Uuden tutkimusprojektin ensiaskeleet ja esittely Lauri Keskinen lokesk[ät] utu.fi 24.11. TUL:n Seurapäivät Aluksi: seurahengestä ja kasvatuksesta Seurahenki

Lisätiedot

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen ilot Koulun jälkeen rättipoikki, kotiin laahustin tien poikki. Ajattelin: voisin mennä nukkumaan, ihan vain hetkeksi torkkumaan. Sitten

Lisätiedot

HYVINVOIVA SIHTEERI. Haasta itsesi huipulle seminaari Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö

HYVINVOIVA SIHTEERI. Haasta itsesi huipulle seminaari Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö HYVINVOIVA SIHTEERI Haasta itsesi huipulle seminaari 23.9.2016 Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö SIHTEERI 2 26.9.2016 SIHTEERI ENNEN Kun esimies tuli aamulla töihin, hänen sihteerinsä oli ovella vastassa

Lisätiedot

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei Tavallinen tyttö Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei minulla ei ollut edes mitään. - Noh katsotaanpa

Lisätiedot

Valttien palaute. Väliraportti AKSELI MAKKONEN

Valttien palaute. Väliraportti AKSELI MAKKONEN Valttien palaute Väliraportti 26.11.2016 AKSELI MAKKONEN 146 vastausta 23.11.2016 mennessä Suurin osa opiskelijoita Millä alalla toimit tai opiskelet? Muu kasvatusala Hoitoala Muu, mikä? Liikunta ja vapaa-aika

Lisätiedot

Pienen sosiaalipolitiikan suuri merkitys. Sakari Möttönen Dosentti, Kytin hallituksen puheenjohtaja

Pienen sosiaalipolitiikan suuri merkitys. Sakari Möttönen Dosentti, Kytin hallituksen puheenjohtaja Pienen sosiaalipolitiikan suuri merkitys Sakari Möttönen Dosentti, Kytin hallituksen puheenjohtaja 12.1.2004 Yhteiskunnallisten ongelmien kaksi luonnetta Kesyt ongelmat Voidaan määritellä helposti Ongelmien

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Seilaatko hyvällä tuulella? Löydä kiinnostavimmat kohteet ja oppimisen aarteet

Seilaatko hyvällä tuulella? Löydä kiinnostavimmat kohteet ja oppimisen aarteet Ammattiosaamisen kehittämisyhtiö AMKE Oy Seilaatko hyvällä tuulella? Löydä kiinnostavimmat kohteet ja oppimisen aarteet Oppimisesta tulee hyvä olo! "Huominen on aina tulevaisuutta. -Matti Nykänen. Me sanomme:

Lisätiedot

Kuntaesimerkkinä Oulu

Kuntaesimerkkinä Oulu Kuntaesimerkkinä Oulu 20.3.2012 Yritysyhteistyön koordinaattori, Tekijäpuu palvelu / Tuvilta Työelämään hanke / Konsernipalvelut Satu Kaattari-Manninen Sosiaaliset näkökulmat julkisissa hankinnoissa Vaikka

Lisätiedot

Sinä olet kuin Miina, koska...

Sinä olet kuin Miina, koska... Sinä olet kuin Miina, koska... Autat ihmisiä. Teet parhaasi. Toimit rohkeasti. Kannat vastuuta. Puolustat heikompia. Tarkkailet maailmaa. Opettelet uusia asioita. Ryhdyt työhön reippaasti. Teet jotain

Lisätiedot

Ovet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry www.omaishoitajat.fi

Ovet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry www.omaishoitajat.fi Ovet Omaishoitajavalmennus Keinoja omaishoitajan tukemiseksi Minäkö omaishoitaja? Omaishoitotilanteen varhainen tunnistaminen on hoitajan ja hoidettavan etu: antaa omaiselle mahdollisuuden jäsentää tilannetta,

Lisätiedot

EKOARKI Helmiä asukastoiminnan ja kestävän kehityksen

EKOARKI Helmiä asukastoiminnan ja kestävän kehityksen EKOARKI Helmiä asukastoiminnan ja kestävän kehityksen Helmiä asukastoiminnan ja kestävän kehityksen kasvatuksen tukemisesta kasvatuksen tukemisesta Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy:n ja Suomen Ympäristökasvatuksen

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminta ikääntyvien parissa Vapaaehtoistoiminnan peruskurssi Setlementti Louhela ry

Vapaaehtoistoiminta ikääntyvien parissa Vapaaehtoistoiminnan peruskurssi Setlementti Louhela ry Vapaaehtoistoiminta ikääntyvien parissa Vapaaehtoistoiminnan peruskurssi 2.2.2016 Setlementti Louhela ry Oikeus hyvään elämään iästä ja toimintakyvystä riippumatta Iäkkäät ihmiset eivät ole yhtenäinen

Lisätiedot