-liike on ihmisen muotoinen. Nuoret Lapset Sivistys Miniluotto Köyhät Vertaisyhteisö Innovaatio Mielenterveyskuntoutujat Naisten keskus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "-liike on ihmisen muotoinen. Nuoret Lapset Sivistys Miniluotto Köyhät Vertaisyhteisö Innovaatio Mielenterveyskuntoutujat Naisten keskus"

Transkriptio

1 -liike on ihmisen muotoinen Nuoret Lapset Sivistys Miniluotto Köyhät Vertaisyhteisö Innovaatio Mielenterveyskuntoutujat Naisten keskus

2 [ pääkirjoitus ] Setlemettisanasto Kaikkea muuta kuin puuhailua Hyviä ihmisiä, mutta liian köyhiä en yliopistossa tutkittiin köyhien kokemuksia Kaikkien ulottuvilla vai onko? Paavo Arhinmäki kertoo lasten ja nuorten harrastusmahdollisuuksien parantamisesta Miniluotoilla suuria säästöjä Köyhä yksinhuoltajaäiti työllistyi saatuaan 200 euron lainan Naisten keskus Vaasan Setlementtiyhdistys kehitti mallin naisten tukemiseksi [ liikkeessä ] Suurta innnovaatiota kypsytellessä Veikko Väisänen Onko hallitusohjelmalla todellista pohjaa? Kansanedustaja Markku Mäntymaa ja Pasilan asukastalon vastaava Veikko Väsiänen [ keskeltä kenttää ] Oskelakodissa ei harrasteta edes kuivajuomista Johtaja Pekka Hall lähtötunnelmissa Oman elämänsä osaajat Sivistysväki keskusteli arvoista [ tässä ja nyt ] Ajankohtaista Sivistys kuuluu kaikille Seppo Niemelän väitöskirjalla on vahva sosiaalinen tilaus Vertaisyhteisö ja työ eheyttävät Kosken Klubitalolla noudatetaan Fountain House -toimintamallia Setlementti Sana on suora lainaus englanninkielestä (settlement, to settle). Se tarkoittaa asutusta, asettumista asumaan, sopeutumista ja sovittamista. Setlementti-sana tarkoittaa myös Suomen Setlementtiliiton paikallista jäsenyhdistystä. Setlementtityö Setlementtityö Suomessa on osa kansainvälistä verkostoa. Setlementtityö käynnistyi 1880-luvulla Lontoossa, jolloin köyhien ihmisten asuinalueilla käynnistettiin sosiaaliseen ja sivistykselliseen kehitykseen tähtääviä työmuotoja. Ensimmäiset toimijat olivat yliopistojen opiskelijoita ja opettajia. Setlementtityö Suomessa alkoi vuonna Ensimmäinen Lontoon-mallin mukainen Setlementtitalo perustettiin Helsingin Kallioon. Setlementtiliitto Suomen Setlementtiliitto on sosiaali- ja sivistystyötä tekevä elämänkulkujärjestö, jonka muodostavat liiton jäsenyhdistykset ja nuorten piirijärjestöt. Liittoa ja sen jäseniä kutsutaan setlementtiliikkeeksi. Setlementtiliiton toimisto on Helsingissä. Setlementtiyhtiöt Setlementtiliiton yhtiöihin kuuluvat sosiaalista asuntotuotantoa rakennuttava S-Asunnot Oy, Senioriasumisoikeus Oy ja päihdekuntoutujille tarkoitettu Oskelakoti. Setlementtiarvot Setlementtiliikkeen perusarvot ovat arjen keskellä toteutuva lähimmäisenrakkaus, yhteisöllisyys ja erilaisten ihmisten välinen yhteistyö. Kristillisyys setlementissä Setlementin alkujuuri on kristillisen lähimmäisyyden ihanteessa tehdä toisille ihmisille niin kuin toivoisi heidän tekevän itselle. Setlementti ei julista eikä vaadi osallistujiaan ajattelemaan samalla tavalla. Eri tavoin ajattelevia ja uskovia ihmisiä yhdistää setlementeissä halu toimia toisten, varsinkin heikoimmassa asemassa olevien, ihmisten parhaaksi. Monikulttuuriset yhteisöt mahdollistavat eri uskontojen arvostavan kohtaamisen. K a n n e n k u v a s i a h t i k a u k o n i e m i Setlementti liike on ihmisen muotoinen on suomalaisen setlementtiliikkeen lehti, jota julkaisee Suomen Setlementtiliitto. O s o i t e Setlementti-lehti Läntinen Brahenkatu 2 (4.krs) Helsinki V a s t a a v a p ä ä t o i m i t t a j a Pentti Lemmetyinen p T o i m i t u s s i h t e e r i Helena Hyvärinen p M u u t o i m i t u s k u n t a Tiia Fredriksson, Heidi Liehu, Pirkko Ruuskanen-Parrukoski T i l a u k s e t, o s o i t t e e n m u u t o k s e t Olga Annala p U l k o a s u j a t a i t t o Jaakko Bashmakov p P a i n o Painokurki Oy, Helsinki, 2011 ISSN Kaikkea muuta kuin puuhailua Tulin hiljattain junalla töistä kotiin. Perjantairuuhkainen juna pysähtyi Riihimäellä, ja vaunuun nousi isä kahden pienen lapsen kanssa. Isällä oli jalka kipsissä, ja hän kulki kyynärsauvoilla. Hänen ekaluokkalaisen näköinen tyttärensä kantoi touhukkaana yhdessä ehkä kolmevuotiaan pikkuveljen kanssa perheen monet kassit junaan. Vaunuun tultuaan tyttö hymyili koko hampaattoman suunsa leveydellä ja kuulutti kaikille: Me ollaan sellaisia omaishoitajia. Hän oli oivaltanut jotakin tärkeätä lähimmäisvastuullisesta elämäntavasta. Euroopan ja globaalin talouden turbulenssi on heittänyt myös meidät Suomessa tilanteeseen, jota on vaikea ennustaa. Asiantuntijat sanovat, että taloustilanne on poikkeuksellisen hankala, ja että helpotusta ei ole ihan nopeasti odotettavissa. Tällä kaikella on suorat vaikutukset kuntien talouteen ja niiden mahdollisuuksiin vastata yhteiskuntamme hyvinvoinnista. Samaan aikaan eläkkeelle jäävien ihmisten määrä kasvaa ja huoltosuhde vääristyy. Nuoristamme viidenneksen lasketaan olevan vakavassa vaarassa syrjäytyä, ja on todennäköistä, että tuosta joukosta suuri osa ei koskaan päädy työtä tekeviksi veronmaksajiksi. Niinpä meillä on huolehdittavana kasvavan eläkeläisten joukon lisäksi suuri joukko ihmisiä, jotka elävät köyhinä yhteiskunnan valtavirran ulkopuolella. Parhaillaan Suomessa on vaihe, jolloin sodan jälkeen syntyneet suuret ikäluokat ovat jäämässä eläkkeelle. Heidän mukanaan häviää yhteisen hyvän käytöstä valtava määrä osaamista, elämänkokemusta ja yhteiskuntavastuullista ajattelua. Jollemme sitten ymmärrä ja osaa toimia niin, että nämä eläkeläiset innostuvat ja saavat mahdollisuuden tehdä jatkossakin oman aikataulunsa ja kiinnostuksensa mukaan tärkeitä ja sosiaalista pääomaa kasvattavia asioita. Järjestötoiminta nähdään perinteisesti yhteiskunnan palveluita tukevana ja täydentävänä. Varsinkin julkinen valta näkee kansalaisjärjestöt usein lähinnä hyvää tarkoittavina puuhailijoina, joiden ei oikeastaan odoteta tuovan suurtakaan lisäarvoa silloin, kun jotakin oikein tärkeätä pitää tehdä. Minusta tässä on setlementtiliikkeen profiilin noston paikka. Koko liikkeemme historia on täynnä näyttöjä eri puolilta maailmaa siitä, miten yhteiskuntaa on rakennettu ja ihmisiä tuettu ja miten ilkeisiinkin ongelmiin on voitu setlementtityön metodeilla vaikuttaa. Tästä työstä on myönnetty Nobelin rauhanpalkinto amerikkalaisen setlementtityön suurelle hahmolle Jane Addamsille vuonna Toivottavasti tämän lehden sisältö innostaa meitä kaikkia osallistumaan ja tarjoamaan toisillekin osallisuuden paikkoja hyvän ja oikeudenmukaisen yhteiskunnan säilyttämiseksi. Hyviä syksyisiä lukuhetkiä! P e n t t i L e m m e t y i n e n P ä ä s i h t e e r i 3 [setlementtiliike] [pääkirjoitus]

3 Irene Roivaisen, Jari Heinosen ja Satu Ylisen tutkimuksessa Köyhä byrokratian rattaissa (Kaks 2011) on haastateltu köyhiä itseään yksieläviä miehiä, eläkeläisiä ja yksinhuoltajia. Miehet ovat jääneet köyhiksi etupäässä työttömyyden seurauksena. Monilta oli mennyt perhe ja asunto. Nuorilla miehillä elämä oli päämäärätöntä. Köyhissä eläkeläisissä on sekä miehiä että naisia. Taustalla on usein lyhyitä työsuhteita, joiden seurauksena eläke on jäänyt hyvin pieneksi. Köyhimmät lapset ovat yleensä yksinhuoltajien lapsia. Tässä jutussa puhutaan heistä. Luopumista ja tyytymistä Tavallisella normin mukaisella elämällä tarkoitetaan yleensä keskiluokkaista elämäntapaa, mikä on köyhälle mahdotonta saavuttaa. Köyhän lapsi ja nuori joutuu luopumaan asioista, jotka ovat muille lapsille itsestään selviä. Hänen on tyydyttävä esimerkiksi kuluneeseen ja toisten vanhaan. Lapsi kulkee kirpputorivaatteissa, missä ei sinänsä ole tietenkään mitään vikaa. Ongelmaksi kirpputorien varassa eläminen muodostuu silloin, kun sopivan kokoista, näköistä tai tiettyyn tarpeeseen liittyvää takkia, talvihousuja tai monoja ei löydy, YTT, sosiaalityön ma. professori Irene Roivainen sanoo. Sama koskee päiväkodin ja koulun vaatimia urheiluvälineitä. Köyhän lapsen on tyydyttävä epäsopivaan tai oltava kokonaan ilman. Halvimman metsästäminen vie myös äideiltä paljon aikaa. Ei varaa bussilippuun Köyhyys merkitsee oman valinnanvapauden kaventumista. Lapset joutuvat esimerkiksi jättämään kavereidensa syntymäpäiviä väliin, koska ei ole varaa ostaa lahjaa. Myös omien synttäreiden vietto ystävien kanssa on kallista. Nuorille on tärkeää tavata toisiaan kahvi- t e k s t i M a r i a n n a L a i h o k u v a t A l e k s i, E l s a, J u l i a, M a r k u s j a M i i k k a Artikkelin kuvat LAPSEN SILMIN -VALOKUVANÄYTTELYSTÄ vuotiaiden näkemyksiä köyhyydestä. loissa ja hampurilaispaikoissa. Köyhällä nuorella ei ole näihin paikkoihin asiaa, Roivainen sanoo. Oma lukunsa on matkat. Halpalennoista huolimatta kaikilla haastatelluilla ei ollut varaa lomamatkoihin Suomessa tai ulkomailla. Perheellä ei ole välttämättä varaa mennä edes viereiseen kuntaan sukuloimaan. Tai ostaa kaupungin sisäistä bussilippua. Haastatellun perheen poika harrasti jalkapalloa niin kauan, kuin hän jaksoi polkea polkupyörällä monta kertaa viikossa harjoituksiin naapurilähiöön, kelissä kuin kelissä, varusteet tarakalla. Vain yhdellä haastatelluista äideistä oli oma auto. Aika menee hellan ääressä Haastateltujen perheiden lapset saivat yleensä raaka-aineista lähtien valmistettua ruokaa. Se tulee halvemmaksi kuin puolivalmisteiden osto. Nurja puoli tässä on se, että äideillä menee kohtuuttomasti aikaa ruoan suunnitteluun, valmistamiseen ja leipomiseen, kun kiireessä tai arkeaan helpottaakseen ei voi koskaan ostaa eineksiä tai syödä ravintolassa tai pizzeriassa, Roivainen sanoo. Neljän lapsen äiti sanoo, että hänellä saattaa olla vain seitsemän euroa päivää kohti. Jos tänään on ostettava tiskiainetta, niin jotain muuta on jätettävä ostamatta. Roivainen muistuttaa myös siitä, kuinka paljon ruokaa tarvitaan, jos perheessä on kaksi tai kolme murrosikäistä poikaa. Eräs äiti sanoo, että hänellä on neljä poikaa, mutta ruokaa hän joutuu ostamaan kuuden pojan verran. >>> Lapsen silmin -valokuvanäyttelyn on koonnut Hakunilassa toimiva Lapsilisä-projektin ryhmä. Lapsilisä projekti on Pienperheyhdistyksen kolmivuotinen projekti, jossa tartutaan yksinhuoltajaperheitä köyhdyttäviin rakenteisiin. Hyviä ihmisiä, Köyhyyttä mutta liian köyhiä 4 on tutkittu Suomessa enimmäkseen numeroilla ja keskiarvoilla. Köyhät byrokratian rattaissa -tutkimuksesta ilmenee, mitä köyhyys merkitsee käytännössä ihmisille, ja miten köyhät itse siitä puhuvat. 5

4 Rikkaiden ja köyhien välinen kuilu ei kestä moraalimme edessä. Se on ristiriidassa yhteiskuntamme hienoimpien arvojen kanssa Emeritusarkkipiispa John Vikström 80-vuotishaastatelussaan. Aamulehti >>> 6...mutta liian köyhiä Tätä ei huomioida toimeentulotuessa. Jostain syystä lapsilisäkin loppuu lapsen täyttäessä 17 vuotta, vaikka siinä iässä menot yleensä vain kasvavat. Suomi on ylpeillyt sillä, että koulutus on kaikkien lasten ulottuvilla sosiaaliluokkaan katsomatta. Lukion kalleudesta on alettu puhua jonkin verran. Haastatteluista käy ilmi, että myös ammattikoulu voi niellä paljon rahaa. Monilla linjoilla, esimerkiksi parturi-kampaamo tai kokkikoulutuksessa pitää ostaa tarvikkeita omasta pussista. Toisen luokan kansalaisia Äitien päällimmäinen tunne on väsymys: Miten selviän arjesta? Monet pelkäävät, että väsymys heijastuu lapsiin. Äidit tinkivät omista menoistaan, kampaajalla käymisestä, harrastuksista tai terveysmenoista, turvatakseen lastensa hyvinvoinnin. Äidit selittävät lapsilleen, että vaikka olemme köyhiä, olemme silti hyviä ihmisiä. Olo toisen luokan kansalaisuudesta ei ole kuitenkaan aina kaukana, Roivainen sanoo. Välillä huono-osaisuutta arvostellaan sillä, että köyhien rahat menevät päihteisiin. Meidän tutkimuksessamme mukana olleissa perheissä ei näin ollut. Roivaisen mukaan köyhyys on selvästi rakenteellista. Vain yhdellä haastatelluista äideistä oli vakituinen työ. Muut ovat työttömiä tai pätkätöissä. Kaikki he olivat kuitenkin työhaluisia ihmisiä. Byrokratia suututtaa Yksinhuoltajaäidit eivät kokeneet köyhyyttä häpeällisenä, toisin kuin tutkimuksessa mukana ollut iäkkäämpi sukupolvi. Toimeentulotukea naiset pitivät oikeutenaan. Tosin monikaan ei ollut maininnut toimeentuloluukulla käymistä työpaikallaan, koska siitä aiheutuvaa leimaa pelättiin, Roivainen sanoo. Sosiaalitoimen byrokraattisuus, monimutkaisten kaavakkeiden täyttäminen ja luukulta toiselle juokseminen sai naiset kuitenkin vihaisiksi ja väsyneiksi. Tukia haetaankin vähemmän kuin mihin ihmisillä on tosiasiallisesti oikeus. ella asiakas ei pääse edes kertomaan sosiaalityöntekijälle tilanteestaan, sillä 90 prosenttia toimeentulohakemuksista tehdään kirjallisesti. Asiakkaan tunteminen ja hänen elämänsä pitkäjänteinen suunnittelu on tällöin aika mahdotonta, Roivainen sanoo. Paikan päälle pääsee vasta, kun tilanne on kärjistynyt niin pitkälle, että asiakkaalla on toimeentulovaikeuksien lisäksi mielenterveysongelmia. Tilanne on kyseenalainen jo ihmisen oikeusturvan kannalta. Köyhyyden asiantuntijoita Köyhä byrokratian rattaissa -tutkimuksen lapset ja nuoret ovat kaikki yksinhuoltajien lapsia. Isä ei ollut mukana perheen kuvioissa juurikaan. Haastatellut äidit ovat vuotiaita. Puheena olevien lasten ikähaitari ulottuu vauvaiästä 20-vuotiaaseen. Joillakin äideillä on yksi lapsi, toisilla useampia. Suurin lapsiluku on viisi. Tutkimukseen etsittiin vapaaehtoisia haastateltavia ilmoituksilla, jotka olivat ilmaisjakelulehdissä ja kaupungin tiedotteissa. Oma-aloitteinen ilmoittautuminen valikoi tutkimusryhmän tietynlaiseksi. Naiset ovat aika rohkeita ja haluavat puhua avoimesti tilanteestaan. Heillä ei ollut köyhyyden lisäksi muita isoja ongelmia, kuten alkoholi- tai mielenterveysongelmia, Irene Roivainen sanoo. Päihteistä ja mielenterveysongelmista kärsivien köyhien lasten elämä on todennäköisesti vielä paljon kovempaa. Päättäjille terveisiä Köyhyys on lisääntynyt lapsiperheissä 1990-luvun lopulta. Köyhimmistä ihmisistä suurin osa on yksinhuoltajia, valtaosa heistä naisia. Perusturvan taso on liian matala. Sitä uusi hallitus on luvannut korottaa hieman, mutta riittääkö se? Pienikin työnteko leikkaa heti tukia. Tarkoitus pitäisi olla päinvastainen: ihminen kohentaa työllään elintasoaan. Toimeentulohakemuksessa ei pitäisi huomioida lapsilisiä. Suomi ylpeilee sillä, että lapsilisät annetaan kaikille, myös rikkaille. Tällä hetkellä niitä ei anneta kaikkein köyhimmille. Ikävin uhkakuva on köyhyyden periytyminen, mistä on joissakin tutkimuksissa jo viitteitä. Tilanteelle pitäisi tehdä jotain: Lasta ei tulisi rangaista vanhempiensa köyhyydestä. Toivotonta köyhyyttä Suvi Krokin tutkimuksessa Hyviä äitejä ja arjen pärjääjiä (en Yliopistopaino 2009) käy ilmi, että köyhyys koetaan eri tavoin riippuen siitä, onko köyhyys väliaikaista vai pysyvää. Toivottomana se näyttäytyi niille, jotka olivat olleet köyhiä yli kymmenen vuotta. Köyhyyden konkreettisista seurauksista voi lukea myös Kirjasta Arkipäivän kokemuksia köyhyydestä (toim.) Isola ym. Avain Se on ladattavissa myös netistä, osoitteessa Vertailua ja vaille jäämistä Köyhyys näkyy myös en Tyttöjen talossa. Johtaja Taina Karman kuvaa huono-osaisuutta vaille jäämisenä. Varsinkin vuotiailla tytöillä ulkonäköpaineet ovat kovat, kun omaa identiteettiä vasta rakennetaan. Siinä missä toiset tytöt ostavat vaatteita ja käyvät kampaajalla, köyhillä tytöillä ei ole siihen varaa. Merkkivaatevarustelu on tullut viime vuosina hyvin näkyväksi. En muista samanlaista painetta viiden tai kymmenen vuoden takaa olleenkaan, Karman sanoo. Tilanne saattaa helpottua osalla yli 16-vuotiaista tytöistä, jotka vastustavat eettisistä syistä kalliita tavaroita ja ostavat vaatteensa mielellään kirpputoreilta. Myös harrastukset ovat köyhien lasten ulottumattomissa, Karman sanoo. Nuoria jakaa esimerkiksi ratsastus tai tanssi, joka yksityisissä tanssikouluissa on kallista. Alle 16-vuotias ei pääse edes työväenopistoon. Sama koskee jääkiekkoa, taitoluistelu tai musiikkiopistoa. Välineiden hinnat ja lukukausimaksut nousevat kaiken aikaa. Matkustaminen erottelee köyhät muista myös Tyttöjen talossa. Joskus mykistää kuunnella, kun tytöt kes- kustelevat kesälomasta. Siinä missä yksi on viettänyt kuukauden kielimatkalla Lontoossa tai perheen kanssa Italian maaseudulta vuokratussa huvilassa, köyhän nuoren huippu saattaa olla ilmaiskonsertti kaupungin keskustassa. Isoja pieniä maksuja Köyhyys ottaa otetta myös Kemissä, Luotolan Nuorissa. Nuorisotyönjohtaja Eija Pirjetä kertoo, että lapsi saattaa sanoa, että haluaisi osallistua leirille, mutta kotona ei ole rahaa maksaa osallistumismaksua. Viiden euron jäsenmaksulla toteutettu kokkikerhokin olisi jäänyt joiltakin väliin, ellei jäsenmaksua olisi jätetty perimättä niiltä, joilla ei rahaa ollut. Häntä surettaa, että osalla lapsista ei ole mitään mahdollisuutta osallistua vähänkään kalliimpiin harrastuksiin, kuten vaikka tanssistudioiden tunneille tai jääkiekon pelaamiseen. Pirjetän mukaan tilanne on muuttunut huonompaan suuntaan parin viime vuoden aikana. Toistaiseksi olemme järjestelleet niin, että kaikki halukkaat ovat voineet osallistua leireillemme. Olemme itse maksaneet leirimaksun tai joissakin tapauksissa sosiaalitoimi. Näyttää kuitenkin siltä, että köyhyys on vain kasvamassa. 7

5 t e k s t i H e l e n a H y v ä r i n e n k u v a v a s t a v a l o 8 Kaikkien ulottuvilla vai H arrastu kset tarjoavat parhaimmillaan keimmistä tavoitteista. Siihen etsitään oppilaitokset myöntävät myös vapaa- uudessa hallitusohjelmassa yhdeksi tär- jotkut taiteen perusopetusta tarjoavat ajankulua ja kivaa tekemistä. Ne opettavat Hallitusohjelmassa painotetaan Näin tosiaan on esimerkiksi Tam- ratkaisuja, Arhinmäki kertoo. oppilaspaikkoja. ryhmässä olemista ja myös matalan kynnyksen seuratoiminnan kehittämistä sekä toimenpiteitä, nettiin tänä syksynä viisi 50 prosentin pereen konservatoriossa, jossa myön- kehittävät osaamista. Ehkä ne pitävät myös viikarit pois pahanteoista. Joillakin paikkakunnilla voi tanssia, soittaa ja maalata pikku rahalla, esimerkiksi setlementtien puitteissa. Seuroilla on usein matalan tason urheiluharrastuksia, joihin köyhienkin lapset voivat osallistua. Tilanne on tyystin toinen, kun puhutaan kalliista suosikkiharrastuksista tai vaativan opetuksen harrastuksista. Niihin ei taida olla varaa enää edes alemmalla keskiluokalla. Vain hyvätuloisten lapset voivat ratsastaa, harrastaa taitoluistelua tai pelata rahaa vievää jääkiekkoa tai jalkapalloa. joilla seura- ja kansalaistoimintaa voidaan entistä paremmin tukea paikallisesti. Erillisten vapaapaikkojen luominen kunnallisiin harrastuksiin on hankalaa. Parhaiten yhdenvertaisuus toteutuu poistamalla köyhyyttä tulonsiirroilla. Onko Suomen kaltaisella pienellä maalla varaa syrjiä vähävaraisten lapsia? Eikö köyhissä ole uusia Lasse Vireneitä, Kiira Korpia ja Kaija Saariahoja? Lahjakkuus ei katso sosioekonomista taustaa. Se on selvä. Huippu-urheilussa laaja junioritoiminta on a ja o. Yhdenvertaisuuden näkökulmasta ei ole kuitenkaan tärkeää ajatella harrastamista kultamitalikiilto silmissä, Arhinmäki vapaaoppilaspaikkaa. Ehtona oli toimeentulotukipäätös sosiaalitoimesta. Täysin ilmaisia oppilaspaikkoja ei ole myönnetty vuosiin. Taitoluistelua tai jääkiekkoa sen sijaan ei voi harrastaa vapaaoppilaspaikalla. en Tapparasta kerrotaan, että toimintaan liittyvät kulut katetaan harrastajien kausimaksuilla. Ei ole kirstua, josta rahat vapaaoppilaalle voisi ottaa. Tosin vapaaoppilaspaikkoja ei ole koskaan Tapparan taitoluistelijoissa edes mietitty. Sen paremmin en kuin Helsinginkään kaupungin liikuntatoimessa ei ole pohdittu harrastusten rahoittamista stipendein tai jotenkin muuten, edes lahjakkaille oppilaille. Onko oikein organisoitu? ajattelee. Kauniiksi lopuksi Arhinmäki mainitsee, että lausuntokierroksella on 50 prosentin lähtenyt luonnos, joka koskee vuosien vapaaoppilaita lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelmaa. Kehittämisohjelmassa halutaan luoda kaikille lapsille ja nuorille yhtäläiset mahdollisuudet sijoittua koulutukseen ja työmarkkinoille. Lisäksi halutaan edistää lasten ja nuorten aktiivista kansalaisuutta ja sosiaalista osallisuutta. Toivotaan, etteivät tavoitteet jää ympäripyöreäksi poliittiseksi puheeksi? Jäämme seuraamaan tilannetta. Miten tässä näin kävi? Kysytäänpä asiaa tuoreelta urheilu- ja kulttuuriministeri Paavo Arhinmäeltä. On totta, että talkootyö ja yhteisöllisyys urheiluseuroissa ovat vähentyneet, kuten koko yhteiskunnassa. Se on yksi syy, miksi harrastusten kustannukset ovat nousseet, Arhinmäki sanoo. Joillakin paikkakunnilla lapsen harrastukseen voi saada tukea sosiaalitoimistosta. Valitettavasti tässä on erilaisia käytäntöjä eri puolella Suomea. Toisaalta kyse on myös siitä, miten harrastuksia organisoidaan. Esimerkiksi jääkiekossa liigajoukkueiden ohella voi olla erilaisia toimijoita, tässä suuntaa näyttää Vantaalla toimiva Ice Hearts. Mitä tilanteelle aiotaan tehdä? Lasten ja nuorten yhdenvertainen mahdollisuus harrastuksiin on nostettu Arhinmäen lausuntojen perusteella näyttää siltä, että matalan tason liikuntaharrastukset pyritään turvaamaan kaikille. Hän muistuttaa myös monista vireillä olevista hankkeista, joiden avulla on tarkoitus lisätä niin syrjäytymisvaarassa olevien nuorten kuin muidenkin vähän liikkuvien nuorten liikuntaa. Hän korostaa myös koulujen kerhotoimintaa, jonka puitteissa on toivoa saada jokaiselle lapselle harrastus. Erinomaisia hankkeita. Ne eivät kuitenkaan takaa köyhien tai edes vähävaraisten lasten pääsyä kalliimpien harrastusten tai opinahjojen pariin. Edistäisikö asiaa se, että koulun kerhotoimintaa järjestetään yhteistyössä taiteen perusopetusta tarjoavien oppilaitosten kanssa. Ainakin Arhinmäki mainitsee tämän ja muistuttaa, että Lapsi kasvaa tasapainoiseksi ilman harrastuksia. Silti harrastusten tulisi olla kaikkien lasten ulottuvilla. Urheiluja kulttuuriministeri Paavo Arhinmäki kertoo, mitä asian hyväksi aiotaan tehdä. onko? 9

6 10 Miniluotoilla suuria säästöjä Vaasalaisen yksinhuoltajaäidin saama 200 euron laina paikalliselta setlementiltä mahdollisti sen, että hän työllistyi eikä joutunut kortistoon. Naisen tilanne synnytti idean miniluotoista, jolle Nordea pankki on näyttänyt vihreätä valoa. Nordea pankki on suhtautunut myönteisesti Vaasan Setlementissä heränneeseen ajatukseen lyhytaikaisista miniluotoista, jotka voivat parhaassa tapauksessa estää tilapäistä taloudellista apua tarvitsevan ihmisen joutumasta syrjäytymiskierteeseen. Idean miniluotosta herätti Vaasan Setlementissä asioineen yksinhuoltajaäidin tarina: Naiselle jäi avioeron jälkeen kahden lapsensa kanssa tyhjän päälle, eikä tiennyt, miten hän elättäisi perheensä. Ratkaisuksi löytyi kouluttautuminen perhepäivähoidon ohjaajaksi, ja nainen kävi ammattiin tarvittavan kurssin. Sitten tuli seinä vastaan: yksinhuoltajaäidillä olisi pitänyt löytyä ylimääräistä rahaa euroa, jotta hän olisi pystynyt valmistamaan hoitolapsille parin viikon ruuat etukäteen. Tarvittavaa rahaa ei ollut, ja sen lisäksi naiselta puuttuivat kaikki tukiverkot. Siinä vaiheessa nainen kääntyi Vaasan Setlementin puoleen. Yksinhuoltajaäiti kysyi, pystyisimmekö me lainaamaan hänelle rahan. Lainasimme, jotta äiti työllistyisi, vaikka rahan lainaaminen ei kuulu toimintatapoihimme. Lainasta tehtiin velkakirja, ja nainen sitoutui maksamaan rahan takaisin vuoden aikana, kuten hän myös teki, kertoo toiminnanjohtaja Maija Nyystilä. Yksinhuoltajaäidin tilanne jäi askarruttamaan Nyystilää, joka on nähnyt, että syrjäytyminen alkaa usein pienestä. Hän päätti ottaa yhteyttä Nordeaan. Viime vuosina moni on tukeutunut tiukassa tilanteessa pikavippeihin. Kun niitä ei korkeiden korkojen takia pystytä maksamaan takaisin, seuraa velkakierre luottotietojen menetyksineen ja alamäki. Miniluotot tunnetaan Nyystilän mukaan muuallakin Pohjoismaissa. Esimerkiksi Tanskassa Nordean yhteiskuntavastuuohjelmaan kuuluu velkaneuvonnan antaminen, johon on kytketty miniluototus. Miniluotto-järjestelmä on erittäin tärkeä. Kyse on todella pienistä rahoista, joilla voi käytännössä pelastaa ihmisen ja kokonaisen perheen joutumasta sosiaalitoimen asiakkaaksi. t e k s t i H e l e n a H y v ä r i n e n k u v a t v a s t a v a l o Äidit voimaantuvat Naisten keskuksessa Kun vanhempana olemisen tietotaidot kaipaavat opettelua ja tukiverkot puuttuvat, ammatillinen ja vertaistuki suojaavat uupumiselta niin äitejä kuin lapsia. Vaasan Setlementissä on suunniteltu Naisten keskus -malli, jonka paikallisiin tarpeisiin sovellettu toiminta aloitettiin vuoden alussa. Naisten keskuksessa perhetyö on yhdistetty yhdeksi kokonaisuudeksi, ja toiminta hajautettu eri puolille kaupunkia siten, että tiloja on lähialueilla useassa eri paikassa. Keskuksen toiminta jakaantuu kolmeen tasoon. 1. Ykköstasoa edustavat Setlementtikeskuksen Perhekahvila ja Vestis-toiminta, jotka edustavat Naisten keskuksen perusjalkaa. Näiden paikkojen toiminta on avointa kaikille ikäryhmille, ja toimintaa järjestetään myös isille. 2. Kakkostaso kytkeytyy varhaiseen puuttumiseen, ja se on tarkoitettu riskiryhmille, kuten teiniäideille ja yksinhuoltajille. Kakkostasoon kuuluu Taimitarhan nuorille äideille ja yksinhuoltajaäideille tarkoitetut vertaistukiryhmät sekä tyttötyö. Äidit ohjautuvat kerran viikossa kokoontuvaan keskusteluryhmään neuvolan kautta ja tyttötyön tytöt koulun kautta. 3. Kolmas taso sisältää intensiivistä tukea. Työmuotona on Arkipaja, jonka ryhmässä äidit käyvät puolesta vuodesta vuoteen. Ryhmässä on 4-6 äitiä lapsineen. Työmuodon rinnalle on kehittynyt äideille tarkoitettu Voimaantumisryhmä, jossa käydään ilman lasta. Äidit käyvät yhdistetyissä ryhmissä, mikä auttaa maahanmuuttajaäitejä oppimaan kieltä käytännön tilanteissa. Intensiivisen tuen tarpeen taustalla on usein sosiaalityötä tekevien tai äidin oma huoli äidin pärjäämisestä ja jaksamisesta. Äideille on voinut kertyä monenlaisia ongelmia, jos verkostot puuttuvat, sillä yksinäisyys tuo mukanaan monenlaista pulmaa. Maahanmuuttajataustaisten äitien yksinäisyyttä lisää kielitaidon puute. Miksi äidit voivat huonosti Setlementtiyhdistyksen perhetyön vastaava ohjaaja Salme Kalliokoski? Meillä käyvien äitien suurimpia ongelmia ovat yksinäisyys, uupumus ja väsymys. Äideiltä puuttuu myös osittain tieto perhe-elämään kuuluvista asioista ja siitä, mitä se vanhemmalta vaatii. Yksilöllisyyttä korostava kulttuuri tuottaa yksinäisyyttä ja irrallisuutta, eikä ihmiselle synny aina tietotaito-perustaa vanhempana olemisesta tai itsestä huolehtimisesta. Tällaiset asiat kehittyvät kodissa, sukuyhteisössä ja myös paikallisesti joissakin yhteisöissä. Jos tällaisesta tukiverkostosta on irti, ja äiti vielä muuttaa, uuteen yhteisöön on vaikea päästä mukaan, jos kotona on pieniä lapsia. Yhden vanhemman perheitä oli vuonna 2010 Tilastokeskuksen (Väestö 2011) mukaan , joista isä ja lapsi -perheiden osuus oli eli 13.4 %. Kaikista lapsiperheistä yhden vanhemman perheitä on 20,2 %. Lapsia näissä perheissä on hieman yli Uusperheitä oli Helsingin yliopistossa valmistuneen tutkimuksen mukaan vanhemmat toimivat perheissä uupumuksen roolimalleina. Vanhempien ja nuorten jaksamiseen heijastuu myös perheen taloudellinen tilanne. Professori Katariina Salmela-Aron mukaan nuoren uupumus lisääntyy lukion aikana. 11

7 [liikkeessä] Onko hallitusohjelmalla 12 Suurta innovaatiota kypsytellessä Brysselissä järjestettiin Euroopan kymmenes köyhyyttä kokeneiden tapaaminen, johon osallistuin Suomen köyhyyden ja syrjäytymisen vastaisen verkoston EAPN-Finin edustajana. Suomen delegaatiossa oli neljä henkilöä, jotka halusivat antaa kasvot köyhyydelle. Paikalla oli myös kutsuvieraita ministeriöistä, kansalaisjärjestöistä ja EU:n toimielimistä. Tapaamisen aiheena oli tänä vuonna työ, työllisyys ja työpaikat. Keskeiseksi kysymykseksi nousi romanien osallistaminen, ja samalla pohdittiin sitä, miten köyhyyteen liittyviä kansallisen tason vastuita saataisiin linkitettyä EUtasolle. Tarkoitus on perustaa uusi Euroopan köyhyydentorjuntafoorumi (European Platform Against Poverty) ja siirtää vastuita sen varaan Mitä kymmenen vuoden aikana on saatu aikaan? Tätä tietoa ovat vaatineet köyhyyttä kokeneet ihmiset. EU-tason päätöksentekoprosesseja pitäisi pystyä seuraamaan, mutta tuloksista on vaikea saada selkoa. Pelkät poliitikkojen vakuuttelut parannuksista eivät riitä varsinkaan nyt, kun rahoituskriisit ovat viemässä huomion ja rahat uppoavat toistuvien kriisien hoitoon. Antwerpenin yliopistossa valmistuneen tutkimuksen mukaan suurin osa poliitikoista arvelee, että köyhyyttä kokeneiden tapaamiset ovat vaikuttaneet heidän näköaloihinsa köyhyydestä, ja siitä nousevat ehdotukset näkyvät käytännön politiikassa. Suurin osa köyhyyttä kokeneista on täysin eri mieltä. He eivät ole nähneet ehdotuksiaan virallisessa politiikassa. Tärkeää olisikin, että köyhät ihmiset pääsisivät osallistumaan päätöksentekoprosessiin sen eri vaiheissa. Tapaamisten suurin hyöty on ollut ehkä siinä, että köyhyyden vastaisesta työstä on opittu koko ajan uutta. Tapaamisiin osallistuneet köyhät ihmiset ovat samalla voimaantuneet, koska he ovat saaneet tukea ja kunnioitusta., ja he ovat tulleet kuulluiksi Köyhyyden vähentämisen keskeisiä keinoja ovat koulutus ja työllisyyden edistäminen. Työpaikkoja onkin tullut lisää miljoonia, mutta suurin osa niistä on pätkätöitä, vuokratyötä ja työharjoittelupaikkoja. Niitä on Euroopan ammatillisen yhteistyöjärjestön (European Trade Union Confederation) edustajan Estelle Ceulemanin mukaan vaikea sovittaa perhe-elämään. Syntymässä onkin uusi luokka: pätkätyössä käyvät köyhät. Suomen delegaation pääviesti oli se, että työ on parasta sosiaaliturvaa, mutta siitä saatavalla palkalla on myös tultava toimeen. Työtä ei riitä kuitenkaan kaikille, eikä kaikilla ole samanlaisia mahdollisuuksia osallistua työelämään. Siksi kansalaisille tulisi taata riittävä toimeentulo myös palkkatyön ulkopuolella. Suomalainen sosiaaliturva on kattava, mutta ongelmalliseksi sen tekee monimutkaisuus. Sen vuoksi monilta kaikkein kipeimmin tukea tarvitsevilta jää hakematta heille kuuluvat etuudet. Suomen hallitusohjelmaan otettu nuorten yhteiskuntatakuu on lähtökohtaisesti hieno asia, mutta olen nähnyt työssäni, että aina on ihmisiä, jotka jäävät kaiken ulkopuolelle. Vaikka takuujärjestelmä palvelee suurta osaa nuorista, ihmisillä on hyvin erilainen kyky ottaa vastuuta. Osa nuorista ei hyödy tukijärjestelmistä lainkaan ilman muiden tukea. Miten turvata heidän elämänsä? Setlementeillä on tässä iso vastuu. Meidän pitää olla tukemassa näitä nuoria. Kun teemme kansalaistoimintatyötä asukastoimintatilasta käsin, niin kaiken aikaa on mahdollista löytää uusia tapoja vasta ta köyhyyteen ja eriarvoisuuteen liittyviin kysymyksiin, joita tulee eteemme. Täällä näkee, miten vapaaehtoistoimintaa ja kansalaisaktiivisuutta voi käyttää niin, että ihmiset löytävät toinen toisensa. Olemme esimerkiksi saaneet maahanmuuttajataustaisia ihmisiä vertaisneuvojakoulutukseemme ja sitä kautta käytännön työhön. Elämme asukastalossa mielenkiintoista aikaa, sillä meille on tullut pienen ajan sisällä suoraan työelämästä useita kymmeniä hyvissä ammateissa ja asemissa olevia ihmisiä, jotka ovat jääneet eläkkeelle. Heillä on edelleen yhteiskuntasuhteita, ja he ovat hyvin aktiivisia. Kun keksimme, miten tämä valtava henkinen pääoma pystytään hyödyntämään, kyseessä on suuri innovaatio. V e i k k o V ä i s ä n e n E U : n k ö y h y y s t a p a a m i s e n k o o r d i n a a t t o r i j a P a s i l a n a s u k a s t a l o - t o i m i n n a n v a s t a a v a Uusi hallitusohjelma antaa kansalaisjärjestöille odottamisen aihetta. todellista pohjaa? Hallituksella riittää seuraavan nelivuotiskauden aikana töitä, jotta hallitusohjelmaan kirjatut tavoitteet tulisi täytettyä. Setlementtityön perusarvot kohtaavat uuden hallitusohjelman heti sen ensimmäisessä alaotsikossa, joka lupaa köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentämistä. Kansalaisjärjestöt saavat tässä yhteydessä kiitosta: Kansalaisjärjestöjen tekemä arvokas työ täydentää yhteiskunnan palveluita ja lisää hyvinvointia. Asetettuihin tavoitteisiin on helppo yhtyä. Ohjelmaa on kuitenkin kritisoitu ristiriitaiseksi. Kun taloudelliset resurssit eivät valtiolla riitä, toivotaan kolmannen sektorin apua. Hallitusohjelmassa korostetaan kolmannen sektorin merkitystä kansalaistoiminnan vahvistamisessa. Suoria lupauksiakin annetaan: Järjestöjen toimintaa tuetaan myös avaamalla julkisia tiloja kansalaistoiminnan käyttöön. Muita konkreettisia avauksia järjestöjen suuntaan ovat taloudellisten resurssien lisääminen sekä varainhankinnan ja verovapauden selkiyttäminen. Nähtäväksi jää, miten annettuja lupauksia toteutetaan käytännössä. Setlementtiliike tekee ennaltaehkäisevää työtä monien riskiryhmien parissa. Onko hallituksella rohkeutta toimia ennaltaehkäisevästi ja antaa kolmannen sektorin toimijoille tukea? Kansanedusta kentällä Ensimmäisen kauden kansanedustaja Markku Mäntymaa (Kok.) kävi tutustumassa Pasilan asukastaloon, jossa hän tapasi talon toiminnasta vastaavan Veikko Väisäsen. Asukastalon kantava voima Väisänen tekee juuri sitä ennaltaehkäisevää käytännön puurtamista, jolla on vaikutusta koko yhteiskunnan kehitykseen, ja jota uusi hallitusohjelma sekä kiittää että lupaa tukea. Asukastalo on matalan kynnyksen kohtaamispaikka, joka tarjoaa toimintaa kaikenikäisille ihmisille. Vaasalaiselle Markku Mäntymaalle ovat tärkeitä erityisesti nuorten turvallista arkea tukevat toiminnot. Otimme selvää, millaisena arki näyttäytyy Pasilan asukastalon ja kansanedustajan näkökulmasta. T e k s t i H e l k a K ö r k k ö, U u s i p a i k a l l i s u u s - h a n k k e e n h a n k e j o h t a j a j a O t t o P a s m a, l a p s i - j a n u o r i s o t y ö n t o i m i a l a j o h t a j a Kataisen hallitusohjelma on pettymys. Se on toiveiden tynnyri, josta useimmat toiveet jäävät toteutumatta. Se siirtää poliittisen vastuun tulevaisuuteen. Elinkeinoelämän valtuuskunnan johtaja Matti Apunen en Kauppakamarin Suomen seuraavat vuodet -seminaarissa >>> 13

SETLEMENTTILIITON LIITTOKOKOUSTAPAHTUMA 20. 21.4.2012

SETLEMENTTILIITON LIITTOKOKOUSTAPAHTUMA 20. 21.4.2012 SETLEMENTTILIITON LIITTOKOKOUSTAPAHTUMA 20. 21.4.2012 Perjantai 20.4. Sukupuolisensitiivisen työn monet mahdollisuudet - Paneelikeskustelu Verkostokokoontumisia Lauantai 21.4. Viestintäkoulutus Asiantuntijana

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

Entten tentten ja pelistä pois? 2016

Entten tentten ja pelistä pois? 2016 Entten tentten ja pelistä pois? 2016 Riitta Kauppinen Kansalaistoiminnan päällikkö Pelastakaa Lapset ry Maaliskuu 2016 Pelastakaa Lasten Eväitä Elämälle ohjelma 1301 lasta 313 000 100 harrastusta 462 toisen

Lisätiedot

1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?

1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? o 3 kertaa viikossa tai useammin o 1 3 kertaa viikossa o 1 3 kertaa kuukaudessa o Harvemmin

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?

RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? 1 3 kertaa viikossa tai useammin 2 1-3 kertaa viikossa 3 1-3 kertaa kuukaudessa

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖ? Mikkeli 17.4. 2013 Kimmo Jokinen Perhetutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto

KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖ? Mikkeli 17.4. 2013 Kimmo Jokinen Perhetutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖ? Mikkeli 17.4. 2013 Kimmo Jokinen Perhetutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto Perhe ja nuorten hyvinvointi Perhe on nuorten hyvinvoinnin tärkein lähde ja tavat, joilla perhe tuottaa

Lisätiedot

ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla ja asettuneet Eurooppaan 1300-luvulta alkaen.

ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla ja asettuneet Eurooppaan 1300-luvulta alkaen. Koulutusaineiston pohdintatehtäviä ROMANIT EUROOPASSA Ihmisoikeudet, liikkuvuus ja lapset 1. OSA: ROMANIT - Vähemmistönä Euroopassa ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma Järjestöhautomo Sosiaalipedagoginen näkökulma Marjo Raivio, 1100247 Metropolia Ammattikorkeakoulu Hyvinvointi ja toimintakyky Sosiaaliala Suullinen, kirjallinen ja verkkoviestintä XXXAC03-2284 Laaja kirjallinen

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus2006

Aikuiskoulutustutkimus2006 2007 Aikuiskoulutustutkimus2006 Ennakkotietoja Helsinki 21.5.2007 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus. Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia

Lisätiedot

Nuorten maksuhäiriöt, velkaantuminen ja palvelut. Paula Paloheimo. Tampere 3.10.2014. Kirjoita tähän nimesi 8.12.2014

Nuorten maksuhäiriöt, velkaantuminen ja palvelut. Paula Paloheimo. Tampere 3.10.2014. Kirjoita tähän nimesi 8.12.2014 Kirjoita tähän nimesi 8.12.2014 Nuorten maksuhäiriöt, velkaantuminen ja palvelut Paula Paloheimo Tampere 3.10.2014 Takuu-Säätiö Valtakunnallinen sosiaalialan toimija Autamme talouskriisissä olevia ihmisiä

Lisätiedot

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015 15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.215 1 VAI 2 VUOTTA? 2 KYSELY 8-VUOTIAILLE VASTAUKSIA 5 Teetimme 5 puhelinhaastattelua vuonna 1935 syntyneille suomalaisille eläkeläisille

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJANUORET LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKASSA. Mikko Cortés Téllez

MAAHANMUUTTAJANUORET LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKASSA. Mikko Cortés Téllez MAAHANMUUTTAJANUORET LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKASSA Mikko Cortés Téllez Nuoret maahanmuuttajat Nuoret ovat maahanmuuttajaväestössä yliedustettuina pääväestöön verrattuna (noin kymmenen prosenttiyksikköä

Lisätiedot

Työtä eri elämänvaiheissa ja ajankäyttö Äidit ja ikääntyvät

Työtä eri elämänvaiheissa ja ajankäyttö Äidit ja ikääntyvät Lehdistötiedote Julkaistavissa 8.1.07 klo.00 Työtä eri elämänvaiheissa ja ajankäyttö Äidit ja ikääntyvät Eurooppalaisten ajankäyttö on samankaltaistumassa, mutta Suomessa pienten lasten vanhemmilla ja

Lisätiedot

Keskisuomalaisille kansanedustajille

Keskisuomalaisille kansanedustajille Keskisuomalaisille kansanedustajille eläkeläisjärjestöjen neuvottelukunta 20.11.2011 Neuvottelukunnan tehtävä Neuvottelukunnan tehtävänä on toimia keskisuomalaisten eläkeläisten yhdyssiteenä sekä harjoittaa

Lisätiedot

Lapsen hyvä arki- hankkeen rakenne

Lapsen hyvä arki- hankkeen rakenne Lapsen hyvä arki- hankkeen rakenne PaKaste Pohjois-Pohjanmaa Lapsen hyvä arki Kallion kehittämistiimi Selänteen kehittämistiimi Kuusamo-Posio- Taivalkoski kehittämistiimi Varhaiskasvatuksen työryhmä Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus vammattomalle vapaaehtoiselle. Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013

Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus vammattomalle vapaaehtoiselle. Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013 Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus vammattomalle vapaaehtoiselle Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013 Tämä on esimerkki tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutuksesta.

Lisätiedot

Kansalaistoiminta arjen pienistä teoista maailman muuttamiseen! Erityisasiantuntija Riitta Kittilä, SOSTE Suomen Setlementtiliitto 29.9.

Kansalaistoiminta arjen pienistä teoista maailman muuttamiseen! Erityisasiantuntija Riitta Kittilä, SOSTE Suomen Setlementtiliitto 29.9. Kansalaistoiminta arjen pienistä teoista maailman muuttamiseen! Erityisasiantuntija Riitta Kittilä, SOSTE Suomen Setlementtiliitto 29.9.2014 Maailmalle olet vain joku, mutta jollekin voit olla koko maailma.

Lisätiedot

Ulos poteroista! Lahti 24.9.2014 Tarja Mankkinen

Ulos poteroista! Lahti 24.9.2014 Tarja Mankkinen Ulos poteroista! Lahti 24.9.2014 Tarja Mankkinen Mistä puhun Miltä poterot näyttävät arjen turvan näkökulmasta Ilkeät ongelmat ja niiden ratkaisuja Miten muuttaa tulevaisuutta? 23.9.2014 2 Miltä poterot

Lisätiedot

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT Välitämme ja vastaamme lapsesta, asetamme rajat Ohjaamme lapsiamme omatoimisuuteen Pyrimme kasvattamaan lapsiamme terveisiin elämäntapoihin huom! Esimerkin voima :) Tarjoamme

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri ry Perhetalo Heideken Sepänkatu 3 20700 Turku p. 02 273 6000 info.varsinais-suomi@mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen

Lisätiedot

Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa

Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa Projektipäällikkö Heli Niemi heli.niemi@ely-keskus.fi p. 040-672 2330 Lapin ELY-keskus, Heli Niemi 10.11.2011 1 Esityksen tarkoitus Virittäytymistä yhteiseen työskentelyyn

Lisätiedot

YHDEN VANHEMMAN PERHEIDEN KÖYHYYS TILASTOINA

YHDEN VANHEMMAN PERHEIDEN KÖYHYYS TILASTOINA YHDEN VANHEMMAN PERHEIDEN KÖYHYYS TILASTOINA Puheenjohtaja, tekniikan tohtori Eija Tuominen Toiminnanjohtaja, valtiotieteiden maisteri Heljä Sairisalo Yhden Vanhemman Perheiden Liitto ry Kuka kuuntelee

Lisätiedot

Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä. Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1

Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä. Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1 Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1 1. Yleistä Pidä kiinni-projektista, Talvikista ja Tuuliasta 2. Äiti ja perhe päihdekuntoutuksessa

Lisätiedot

OLETKO YKSI MEISTÄ? KUULUTKO JOUKKOOMME?

OLETKO YKSI MEISTÄ? KUULUTKO JOUKKOOMME? OLETKO YKSI MEISTÄ? KUULUTKO JOUKKOOMME? Läheiseni on sairastunut, tulevaisuus huolestuttaa minua, mistä saisin tietoa? Tuetko ja avustatko läheistäsi arjessa? Ethän jää pohtimaan asioita yksin, vaan tule

Lisätiedot

Mukana ihmisten arjessa

Mukana ihmisten arjessa Mukana ihmisten arjessa LÄHIÖKESKUS HÄMEENLINNA Lähiökeskusten toiminnan mahdollistaa Kotilähiö ry:n, jonka jäsenet muodostavat alueella toimivien virkamiesten, yhdistysten ja asukkaiden edustajien yhteistyöverkoston.

Lisätiedot

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1 Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen

Lisätiedot

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 KESKEISET TULOKSET Henkilöt jäivät eläkkeelle ensisijaisesti, koska tunsivat tehneensä osuutensa työelämässä. Eläkkeelle jääneet

Lisätiedot

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI 1. LÄHTÖKOHDAT Sosiaalityöntekijät kokivat osan asiakastilanteista

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

NUORISOTAKUU ON NUOREN PUOLELLA!

NUORISOTAKUU ON NUOREN PUOLELLA! NUORISOTAKUU ON NUOREN PUOLELLA! Sisällys Mikä nuorisotakuu? Miksi nuorisotakuu? Nuorisotakuun tavoitteet ja viestit Ketkä toteuttavat nuorisotakuuta? Nuorisotakuun tuloksia Nuorisotakuun kehittämistarpeita

Lisätiedot

Muuton tuki ja yhteisöllisyys. Pirjo Valtonen

Muuton tuki ja yhteisöllisyys. Pirjo Valtonen Muuton tuki ja yhteisöllisyys Pirjo Valtonen Muutto ja muutos Muutto ja muutos ovat isoja asioita, joissa koetaan epävarmuutta. Omalta mukavuusalueelta poistuminen on ahdistavaa. Muutos tuo aina haasteita

Lisätiedot

Nuorten aktiivisuuden kulttuurin rakentaminen 19.8.2014

Nuorten aktiivisuuden kulttuurin rakentaminen 19.8.2014 Nuorten aktiivisuuden kulttuurin rakentaminen 19.8.2014 Ajattelun muuttaminen on ZestMarkin työtä VANHA AJATTELU JA VANHA TOIMINTA " ZestMark on nuorten valmentamisen ja oppimistapahtumien asiantuntija.

Lisätiedot

Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja

Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja Ajoissa liikkeelle reseptejä ehkäisevään työhön 12.6.2012 Iisalmi Mika Ketonen eroperhetyöntekijä, Eroperheen kahden kodin lapset projekti, Lahden ensi- ja turvakoti

Lisätiedot

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa

Lisätiedot

www.lenitatoivakka.fi Vahva vaikuttaja. LENITA KANSANEDUSTAJA TOIVAKKA

www.lenitatoivakka.fi Vahva vaikuttaja. LENITA KANSANEDUSTAJA TOIVAKKA www.lenitatoivakka.fi Vahva vaikuttaja. KANSANEDUSTAJA LENITA TOIVAKKA www.lenitatoivakka.fi Teen enkä meinaa! Jo ensimmäisellä kansanedustajakaudella olen kovalla työllä ja asioihin perehtymällä saavuttanut

Lisätiedot

Valtion kotouttamisohjelma ja siihen liittyvä kumppanuusohjelma

Valtion kotouttamisohjelma ja siihen liittyvä kumppanuusohjelma Valtion kotouttamisohjelma ja siihen liittyvä kumppanuusohjelma Finlandia-talo 16.9.2015 Fasilitaattorien osuudet / Risto Karinen ja Olli Oosi Kohti kumppanuutta, tavoitteet ja mahdollisuudet Kumppanuusohjelma

Lisätiedot

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma Sisällysluettelo Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma 3 Kuntaliiton työllisyyspoliittiset linjaukset 4 1) Työnjaon selkeyttäminen 4 2) Aktivointitoiminnan

Lisätiedot

Ei tarvitse pärjätä yksin. Uudenmaan vapaaehtoistoiminta lapsiperheiden tueksi

Ei tarvitse pärjätä yksin. Uudenmaan vapaaehtoistoiminta lapsiperheiden tueksi Ei tarvitse pärjätä yksin Uudenmaan vapaaehtoistoiminta lapsiperheiden tueksi Perheet ovat erilaisia ja elämäntilanteet vaihtelevat. Vanhemmat voivat välillä tuntea väsymystä arjen pyörittämiseen, yksinäisyyttäkin.

Lisätiedot

Esityksemme sisältö ja tarkoitus:

Esityksemme sisältö ja tarkoitus: Esityksemme sisältö ja tarkoitus: Lyhyt esittely Vantaan Nuorten turvatalon sekä Vantaan kaupungin Viertolan vastaanottokodin toiminnasta. Osoittaa, että ennakoivaan, ennaltaehkäisevään lastensuojelutyöhön

Lisätiedot

Päijät-Hämeen sosiaalipoliittinen foorumi Lahti 5.5.2011

Päijät-Hämeen sosiaalipoliittinen foorumi Lahti 5.5.2011 Päijät-Hämeen sosiaalipoliittinen foorumi Lahti 5.5.2011 Sosiaali- ja terveysjärjestöt kansalaisten hyvinvointia rakentamassa Marita Ruohonen Suomen Mielenterveysseura Suomi on järjestöjen luvattu maa

Lisätiedot

Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut

Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut SELKOESITE Tervetuloa asiakkaaksi Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalveluihin! Maahanmuuttopalveluiden työtä on ohjata ja neuvoa sen asiakkaita, eli maahanmuuttajia.

Lisätiedot

Isyyttä arjessa ja ihanteissa. KT Johanna Mykkänen & FM Ilana Aalto

Isyyttä arjessa ja ihanteissa. KT Johanna Mykkänen & FM Ilana Aalto Isyyttä arjessa ja ihanteissa KT Johanna Mykkänen & FM Ilana Aalto Mitä on tehty ja miksi? Tilannekatsaus tämän hetken isyyden tutkimuksen sisältöihin ja menetelmiin Tarkoituksena vastata kysymyksiin mitä

Lisätiedot

Lapset palveluiden kehittäjiksi! Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011

Lapset palveluiden kehittäjiksi! Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011 Lapset palveluiden kehittäjiksi! Maria Kaisa Aula Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011 1 YK-sopimuksen yleiset periaatteet Lapsia tulee kohdella yhdenvertaisesti eli lapsen oikeudet kuuluvat

Lisätiedot

LIIKUNNAN ARVOSTUS PIEKSÄMÄELLÄ

LIIKUNNAN ARVOSTUS PIEKSÄMÄELLÄ 2011 LIIKUNNAN ARVOSTUS PIEKSÄMÄELLÄ 12.10.2011 Liikunnan arvostus Pieksa ma ella ja sen jäsenseurat(33 kpl) ovat huolissaan Pieksämäen liikunta ja urheilutoiminnan näivettymisestä ja kaupungin liikuntaorganisaation

Lisätiedot

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

NUORET JA VERKKOVAIKUTTAMINEN UHKA VAI MAHDOLLISUUS JÄRJESTÖTOIMINNALLE?

NUORET JA VERKKOVAIKUTTAMINEN UHKA VAI MAHDOLLISUUS JÄRJESTÖTOIMINNALLE? NUORET JA VERKKOVAIKUTTAMINEN UHKA VAI MAHDOLLISUUS JÄRJESTÖTOIMINNALLE? Anne Ilvonen innovointipäällikkö, OK-opintokeskus 1 ESITYKSEN RAKENNE 1. Järjestöt lähidemokratian tukena -hanke 2. Nuoret ja verkko(vaikuttaminen)

Lisätiedot

Saa mitä haluat -valmennus

Saa mitä haluat -valmennus Saa mitä haluat -valmennus Valmennuksen jälkeen Huom! Katso ensin harjoituksiin liittyvä video ja tee sitten vasta tämän materiaalin tehtävät. Varaa tähän aikaa itsellesi vähintään puoli tuntia. Suosittelen

Lisätiedot

NUORISSA ON TULEVAISUUS!

NUORISSA ON TULEVAISUUS! NUORISSA ON TULEVAISUUS! TERVETULOA! 1 HUKASSA Keitä ovat syrjäytyneet nuoret? - Pekka Myrskylä, EVA-analyysi Syrjäytyneitä 15-29-vuotiaita nuoria oli vuonna 2010 yhteensä noin 51 300. Syrjäytymisen ytimessä

Lisätiedot

Integroidut palvelut nuorille vai vaikuttava palvelusysteemi?

Integroidut palvelut nuorille vai vaikuttava palvelusysteemi? Integroidut palvelut nuorille vai vaikuttava palvelusysteemi? Soile Kuitunen, valt.tri, toimitusjohtaja 5.3.2015 1 Nuoret -50 000 koulutuksen ja työn ulkopuolella, ilman perusasteen jälkeistä koulutusta.

Lisätiedot

Olavi Kaukonen Espoo 17.10.2014

Olavi Kaukonen Espoo 17.10.2014 Olavi Kaukonen Espoo 17.10.2014 Alkoholin kulutus (100 % alkoholilitroina) henkeä kohti (THL) Toteutetun alkoholipolitiikan merkitys Vuoden -68 alkoholilain lähtökohta perustui virheelliseen näkemykseen

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

TUKIHENKILÖN PERUSKOULUTUS. 5.-7.3.2015 ESPOO Eija Himanen

TUKIHENKILÖN PERUSKOULUTUS. 5.-7.3.2015 ESPOO Eija Himanen TUKIHENKILÖN PERUSKOULUTUS 5.-7.3.2015 ESPOO Eija Himanen Koulutuksen rakenne Ryhmästä syntyy turvallinen oppimista ja itsen reflektointia edistävä ympäristö Tukihenkilönä toimimisen lähtökohdat: mikä

Lisätiedot

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi Senioribarometri 2006 Senioribarometrin tarkoitus Päätimme heti pilotoida myös Senioribarometrin, sillä vanhemman väestön tarpeet ja toiveet ovat meille tärkeitä sekä toiminnallisesti että taloudellisesti.

Lisätiedot

Täytyy-lause. Minun täytyy lukea kirja.

Täytyy-lause. Minun täytyy lukea kirja. Täytyy-lause Minun täytyy lukea kirja. Kenen? (-N) TÄYTYY / EI TARVITSE perusmuoto missä? mistä? mihin? milloin? miten? millä? Minun täytyy olla luokassa. Pojan täytyy tulla kotiin aikaisin. Heidän täytyy

Lisätiedot

Suomalainen. työelämätietous. Pikku-koto kurssi

Suomalainen. työelämätietous. Pikku-koto kurssi Suomalainen työelämätietous Pikku-koto kurssi Työelämätietoutta - Suomalaisia pidetään ahkerasti työtä tekevänä kansana. - Erityisen haluttuja työntekijöitä tulee Pohjanmaalta. - Nykyisin Suomessa on paljon

Lisätiedot

Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä Millaisia vanhempia sinun äitisi ja isäsi olivat?

Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä Millaisia vanhempia sinun äitisi ja isäsi olivat? Raskauden alussa mielen täyttävät raskauden fyysiset muutokset ja ajatukset itse raskaudesta tunteellisuus huoli lapsen menettämisestä stressaantuminen väsymys Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

Miten monikulttuurisuus ja tasa arvo kohtaavat nuorisotyössä? Veronika Honkasalo 27.1.2011

Miten monikulttuurisuus ja tasa arvo kohtaavat nuorisotyössä? Veronika Honkasalo 27.1.2011 Miten monikulttuurisuus ja tasa arvo kohtaavat nuorisotyössä? Veronika Honkasalo 27.1.2011 Esityksen rakenne 1) Nuorisotyön tyttökysymys mistä kaikki alkoi? 2) Nuorisotyö ja sukupuolten tasa arvo (tasa

Lisätiedot

Miksi oppijoiden osallistamista Aikuisoppijan viikon toteuttamisessa tarvitaan? MALLI: OPPIJOIDEN OSALLISTAMINEN AIKUISOPPIJAN VIIKON TOTEUTTAMISESSA

Miksi oppijoiden osallistamista Aikuisoppijan viikon toteuttamisessa tarvitaan? MALLI: OPPIJOIDEN OSALLISTAMINEN AIKUISOPPIJAN VIIKON TOTEUTTAMISESSA Oppijan osallistamisen malli Aikuisoppijan viikon toteuttamisessa Miksi oppijoiden osallistamista Aikuisoppijan viikon toteuttamisessa tarvitaan? Aikuisoppijoiden osallistuminen Aikuisoppijan viikon (AOV)

Lisätiedot

Suonenjoen kaupunki Kysely lapsiperheille

Suonenjoen kaupunki Kysely lapsiperheille Suonenjoen kaupunki Kysely lapsiperheille 1. Vastaajan tiedot / Taustamuuttujaosio Vastaajaa koskeva tieto 1.1. sukupuoli mies nainen 1.2. ikä alle 20 vuotta 20 30 vuotta 31 40 vuotta yli 40 vuotta 1.3.

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

Hyvinvoinnin puolesta. Toiminnan suojelija: Tasavallan presidentti Sauli Niinistö

Hyvinvoinnin puolesta. Toiminnan suojelija: Tasavallan presidentti Sauli Niinistö Hyvinvoinnin puolesta Toiminnan suojelija: Tasavallan presidentti Sauli Niinistö Johtava lasten liikuttaja Missio Edistää lasten sekä nuorten terveyttä ja sosiaalista hyvinvointia liikunnan avulla Yli

Lisätiedot

Turun Kaupunkilähetys -projekti a.k.a. The Best Project In The World!

Turun Kaupunkilähetys -projekti a.k.a. The Best Project In The World! Turun Kaupunkilähetys -projekti a.k.a. The Best Project In The World! SENIORIPYSÄKKI Senioripysäkki -toiminta on tarkoitettu eläkeikäisille (60+), jotka ovat kokeneet elämässään muutoksia ja luopumisia

Lisätiedot

Kaupunkikehitys ja sosiaalinen tasa-arvo. Aulikki Kananoja 25.5.2007 Perjantaiyliopisto

Kaupunkikehitys ja sosiaalinen tasa-arvo. Aulikki Kananoja 25.5.2007 Perjantaiyliopisto Kaupunkikehitys ja sosiaalinen tasa-arvo Aulikki Kananoja 25.5.2007 Perjantaiyliopisto Fyysinen ja sosiaalinen ympäristö Rikotun katulampun vaikutus ( Ann Power) Helsingissä vertailtiin kahta eri tavoin

Lisätiedot

Lasten ja nuorten osallisuus. Osallisuusteemaverkoston startti 7.9.2011, Turku Mikko Oranen

Lasten ja nuorten osallisuus. Osallisuusteemaverkoston startti 7.9.2011, Turku Mikko Oranen Lasten ja nuorten osallisuus Osallisuusteemaverkoston startti 7.9.2011, Turku Mikko Oranen Semmonen pikkunen huoli tutkimus lastensuojelun arviointikeskusteluista (1996) Lasten? Kaste / Turku 2011 Mitä

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

Olga Gokkoeva Pyhäjoki, 26.8.2014

Olga Gokkoeva Pyhäjoki, 26.8.2014 Olga Gokkoeva Pyhäjoki, 26.8.2014 Suurin valtio maailmassa, peittää enemmän kuin kahdeksasosan maapallon maa-alueista Vuonna 2011 se oli maailman yhdeksänneksi väkirikkain maa noin 139 miljoonalla asukkaallaan

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Nuorten osallisuuden toteutuminen Vailla huoltajaa Suomessa olevien turvapaikanhakijalasten edustajien koulutushankkeessa

Nuorten osallisuuden toteutuminen Vailla huoltajaa Suomessa olevien turvapaikanhakijalasten edustajien koulutushankkeessa Nuorten osallisuuden toteutuminen Vailla huoltajaa Suomessa olevien turvapaikanhakijalasten edustajien koulutushankkeessa Kokemusasiantuntija Anita Sinanbegovic ja VTM, suunnittelija Kia Lundqvist, Turun

Lisätiedot

Yli Hyvä Juttu Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki

Yli Hyvä Juttu Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki Yli Hyvä Juttu 21.11.2012 Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki Valtaosa nuorista on tyytyväisiä elämäänsä, vaikka tyytyväisyys vapaa-aikaan ja erityisesti taloudelliseen tilanteeseen vähenee. Nuoret ovat

Lisätiedot

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS A SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS GS1. Alla kuvaillaan lyhyesti ihmisten ominaisuuksia. Lukekaa jokainen kuvaus ja rastittakaa, kuinka paljon tai vähän kuvaus muistuttaa teitä itseänne. a. Ideoiden tuottaminen

Lisätiedot

Johtamisen kehittämisverkosto 12.9.2012 Pauli Juuti. Ikäjohtaminen nyt

Johtamisen kehittämisverkosto 12.9.2012 Pauli Juuti. Ikäjohtaminen nyt Johtamisen kehittämisverkosto 12.9.2012 Pauli Juuti Ikäjohtaminen nyt Ikäjohtaminen Ikä kuvaa elämää Kun emme saa elämän monisärmäisestä virtaavuudesta kiinni puhumme iästä ja tämän objektivoinnin kautta

Lisätiedot

Aikuisten palvelut kansalaisosallisuus prosessi

Aikuisten palvelut kansalaisosallisuus prosessi Aikuisten palvelut kansalaisosallisuus prosessi 11.3.2013 Tärkeimmät kehittämisideat Lääkinnällinen kuntoutus: Miten heidän kuntoutuksen rahoitus, jotka eivät täytä tiukkoja kriteereitä ja eivät täten

Lisätiedot

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen?

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Työnantaja Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Jos vastasit kyllä, niin tule mukaan hankkeeseen, josta saat työkaluja toimivan henkilöstöpolitiikan

Lisätiedot

Laiskuus on katsojan silmissä

Laiskuus on katsojan silmissä Laiskuus on katsojan silmissä Nuorten hyvinvointia tukemassa Ilmiöitä syrjään jäämisen taustalla Vamoksen näkökulmia Ketä kiinnostaa!!! - Välineitä ja välittämistä nuoren elämään 21.11.2013 Keskiuudenmaan

Lisätiedot

PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN. Lapsen oikeus perhesuhteisiin PRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Kotitehtävä 5 / Sivu 1

PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN. Lapsen oikeus perhesuhteisiin PRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Kotitehtävä 5 / Sivu 1 Kotitehtävä 5 / Sivu 1 Nimi: PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN Lapsen oikeus perhesuhteisiin Perhe ja perhesuhteiden ylläpitäminen ovat tärkeitä mm. lapsen itsetunnon, identiteetin ja kulttuurisen yhteenkuuluvuuden

Lisätiedot

Mielenterveystaidot koululaisille Levi 5. 7.9.2011

Mielenterveystaidot koululaisille Levi 5. 7.9.2011 Mielenterveystaidot koululaisille Levi 5. 7.9.2011 Elina Marjamäki, VTM Hankekoordinaattori Suomen Mielenterveysseura Mielenterveys Elämäntaitoa, jota voi tukea, vahvistaa, oppia ja opettaa Mielenterveyttä

Lisätiedot

Perheverkko - yhdessä lasten ja perheiden asialla

Perheverkko - yhdessä lasten ja perheiden asialla Perheverkko - yhdessä lasten ja perheiden asialla Oululaisten lapsiperhejärjestöjen ja kaupungin toimijoiden työryhmä ja järjestöjen välisen sekä järjestö-kaupunki yhteistyön toimintamalli Tavoitteena:

Lisätiedot

ICEHEARTS - JOUKKUE, JOSSA KAIKKI PELAA

ICEHEARTS - JOUKKUE, JOSSA KAIKKI PELAA ICEHEARTS - JOUKKUE, JOSSA KAIKKI PELAA Yleistä Icehearts perustettiin vuonna 1995 Vantaalla, Ilkka ja Ville Turkan toimesta. Toimintamalli, joka on kehitetty ennaltaehkäisemään syrjäytymistä ja edistämään

Lisätiedot

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 22.4.2015 Vantaa Kirsi Rasinaho koulutus- ja työvoimapoliittinen asiantuntija SAK ry 22.4.2015 SAK 1 IKÄÄNTYNEIDEN JAKSAMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA 22.4.2015

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

Apua, tukea ja toimintaa

Apua, tukea ja toimintaa Soita meille numeroon 050 4440 199 tai lähetä sähköpostia osoitteeseen asiakaspalvelu@mereo.fi. Tavataan ja keskustellaan yhdessä tilanteestasi. Teemme sinulle henkilökohtaisen, hyvin vointiasi tukevan

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakysely 2012 Lähivuosien haasteet YHTEINEN VASTUU JA VÄLITTÄMINEN.

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakysely 2012 Lähivuosien haasteet YHTEINEN VASTUU JA VÄLITTÄMINEN. Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakysely 2012 Lähivuosien haasteet YHTEINEN VASTUU JA VÄLITTÄMINEN Tuomo Lähdeniemi Aamu- ja iltapäivätoiminnan Osallistujia 4 469 seuranta 2012 Ohjaajat

Lisätiedot

Työelämä omiin käsiin: Erottaudu massasta, innostu ja tee unelmistasi totta!

Työelämä omiin käsiin: Erottaudu massasta, innostu ja tee unelmistasi totta! Työelämä omiin käsiin: Erottaudu massasta, innostu ja tee unelmistasi totta! Tuula Kurkisuo KM, Erityisopettaja,Tiimimestari Omnian ammattiopiston yrittäjyyspolkuvastaava TYÖTAITAJAHANKE, vastuuvalmentaja

Lisätiedot

Perhevapaalta työelämään - Terveiset Tampereen varhaiskasvatuksesta

Perhevapaalta työelämään - Terveiset Tampereen varhaiskasvatuksesta Perhevapaalta työelämään - Terveiset Tampereen varhaiskasvatuksesta Sari Salomaa-Niemi ohjaajien haastattelun kautta Ohjaajien ajatuksia Tampereella päivähoitovetoista ylilääkäri Tuire Sannisto kuuluu

Lisätiedot

LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015

LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015 1 (5) 17.10.2011 Opetus- ja kulttuuriministeriölle LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015 Suomen Vanhempainliitto esittää kunnioittavasti pyydettynä

Lisätiedot

Sosiaalisen ympärist. Ohjaaja Kari-Pekka Rauhala - Nokian kaupunki 18.10.2011

Sosiaalisen ympärist. Ohjaaja Kari-Pekka Rauhala - Nokian kaupunki 18.10.2011 Itsensä hoitaminen päihdeongelman p suhteen koko elämän n kestävä prosessi. Sosiaalisen ympärist ristön muututtava vähemmv hemmän päihteitä suosivaksi. Lääkäri saattaa antaa diagnoosin sairauden luonteesta,

Lisätiedot

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet JÄHMETYN JÄÄDYN Mihin olemme menossa? Miten tähän on tultu? OLET TÄSSÄ. Kalle Hamm, 2008 Mitä nyt tapahtuu?

Lisätiedot