MALIKKEEN VUOKRAAMOTOIMINNAN SOSIAALINEN TILINPÄÄTÖS 2014

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MALIKKEEN VUOKRAAMOTOIMINNAN SOSIAALINEN TILINPÄÄTÖS 2014"

Transkriptio

1 MALIKKEEN VUOKRAAMOTOIMINNAN SOSIAALINEN TILINPÄÄTÖS 4 Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

2 SISÄLLYS Malikkeen vuokraamotoiminnan sosiaalinen tilinpäätös 4 Painopaikka: Kirjapaino Hermes Oy, Tampere Tekstit: Taina Koivunen-Kutila (toim.) ja Tuula Puranen (tarinat) Valokuvat: Janne Ruotsalainen ja Rami Marjamäki Graafinen suunnittelu: Virpi Sirpelä, Mac&Me Julkaisija: Kehitysvammaisten Tukiliitto ry/malike ISBN (nid) ISBN (pdf) SoT-prosessiin osallistuneet henkilöt: Tanja Tauria (verkostokoordinaattori), Susanna Tero (Malike-toiminnan esimies), ja Antti Tulasalo (toimintavälineneuvoja) Kiitokset: Tytti Laine (toimitusjohtaja/develooppi Oy, SAN Social Auditor -koulutuksen suorittanut sosiaalinen tilintarkastaja), sosiaalinen tilintarkastus Sami Wirkkula ( toiminnanjohtaja/setlementtiyhdistys Naapuri ry), SoT-prosessin ohjaaja Päivi Havas (esimies/kehitysvammaisten Tukiliitto ry), Malikkeen vuokraamotoiminnan tarina -osuus Päivi Ojanen (palvelusihteeri (Malike-keskus), Malikkeen vuokraamotoiminnan tarina -osuus Alkusanat Mitä tarkoittaa sosiaalinen tilinpito (SoT )? 4 Keskeiset käsitteet sosiaalisen tilinpidon menetelmässä 5 Malikkeen vuokraamotoiminnan taustalla olevat arvot ja strategia 6 Malikkeen vuokraamotoiminnan tarina 8 Vuokraamotoiminnan keskeiset käsitteet Apuvälinelainsäädäntö pähkinänkuoressa 4 Malikkeen vuokraamotoiminnan kohdejoukko sosiaalisessa tilinpidossa 7 Mihin pyrimme sosiaalisella tilinpidolla? 8 Malikkeen vuokraamotoiminnan sosiaalinen budjetti 4 Malikkeen vuokraamotoiminnan sosiaaliset tulokset Yhteenveto Malikkeen vuokraamotoiminnan sosiaalisista tuloksista 54 Tulosten viestintä 56 Tulosten hyödyntäminen ja johtopäätökset 57 Tilintarkastuslausunto sosiaalisesta tilinpäätöksestä 6 Loppusanat 6 Yhteenveto Malikkeen vuokraamotoiminnan sosiaalisesta tilinpäätöksestä 64

3 ALKUSANAT Malike on toteuttanut kaksi sosiaalista tilinpitoa. Ensimmäinen sosiaalinen tilinpito toteutettiin Malikkeen Aikuis-Malike -projektin viimeisenä toimintavuonna vuonna. Toinen sosiaalinen tilinpito toteutettiin jo heti seuraava vuonna. Toisessa sosiaalisessa tilinpitoprosessissa halusimme käyttää myös konkreettista kuvaa ja ääntä kuvaamaan vaikeavammaisten lasten/ nuorten ja heidän perheidensä kokemuksia Malike-toiminnassa. Vuoden sosiaalinen tilinpäätös koostuikin sekä kirjallisesta raportista että dvd:stä. Malike lähti tässä sosiaalisessa tilinpidossa 4 tarkastelemaan vuokraamotoimintaansa. Maliketoiminnan vuokraustoiminta on tullut taitekohtaan. Välineitä on vuokrattu paljon, vuokrattavat välineet ovat olleet kovassa käytössä ja osa niistä on käyttöiältään vanhoja. Nyt onkin aika tarkastella vuokraustoimintaa eri näkökulmista ja miettiä minkälaisia vaikutuksia olemassa olevilla resursseilla on saatu aikaiseksi ja mitä asioita pitää jatkossa huomioida. Pyrkimyksenämme on tuoda esiin sosiaalisella tilinpidolla vuokraamotoiminnan ja sen sujuvuuden merkitystä vaikeavammaisten henkilöiden osallistumisen mahdollisuuksien edistäjänä. Haluamme tällä sosiaalisella tilinpidolla tuoda esiin sen, mistä osaprosesseista koko vuokraamotoiminnan prosessi koostuu ja mitä resursseja ja osaamista se edellyttää ollakseen osallistumisen mahdollisuuksia edistävää ja sujuvaa toimintaa. Merkityksellistä on tasa-arvoinen ja tasalaatuinen vuokraamotoiminta, mikä edistää vaikeavammaisen henkilön osallistumista. Tässä tilinpidossa tuodaan esiin vuokraajien kokemukset ja merkitykset, joita toimintavälineiden käyttöön, niiden saatavuuteen tai toimivuuteen liittyy eri toimintaympäristöissä ja eri käyttötarkoituksissa. Näitä asioita tarkasteltiin seuraavien tavoitteiden kautta: ) Toimintavälineiden vuokraajat saavat tarvitsemaansa tietoa ) Toimintavälineet ovat lisänneet vaikeavammaisen henkilön osallisuutta arjessa ) Vuokraamotoiminta kannustaa asiakkaita omien toimintavälineiden hankintaan 4) Toimintavälineiden saatavuus on vuokraajien tarpeita vastaavaa 5) Toimintavälineiden kunto ja niihin liittyvä ohjeistus on luotettavaa 6) Vuokraajat kokevat vuokraamiseen liittyvät käytännöt toimiviksi Lämmin kiitos kuuluu teille kaikille, jotka osallistuitte tähän sosiaalisen tilinpidon prosessiin antamalla palautetta, vastaamalla kyselyyn tai antamalla haastattelun. Mukavia lukuhetkiä teille kaikille!

4 MITÄ TARKOITTAA SOSIAALINEN TILINPITO (SoT )? Sosiaalinen tilinpito (SoT ) tarkoittaa sosiaalisten tavoitteiden seurantaa ja niiden raportointia. Sosiaalinen tilinpito on menetelmä ihmisiin kohdistuvien, määriteltyjen sosiaalisten tavoitteiden vaikutusten ja tulosten mittaamiselle. Sosiaaliset tavoitteet voivat olla mitä tahansa ihmisiin kohdistuvia tavoitteita, joihin organisaatio toiminnallaan pyrkii. Jokaisen organisaation tulee päättää, mitä se toiminnallaan tavoittelee. KESKEISET KÄSITTEET SOSIAALISEN TILINPIDON MENETELMÄSSÄ: Tililuokka Toisiinsa liittyvien sosiaalisten tavoitteiden kokonaisuus. Sosiaalisen tilinpidon menetelmällä seurataan niitä vaikutuksia, joita organisaatio haluaa oman toimintansa kautta ihmisissä tapahtuvan. Menetelmä sopii hyvin yhdistyksille, yrityksille ja aatteellisille organisaatioille tavoitteiden mittaamiseen, seurantaan, analysointiin, yhteiskuntavaikutusten raportointiin ja esittämiseen sekä toiminnan kehittämiseen. Kerätyillä ja analysoiduilla tiedoilla vaikutetaan arvoihin ja asenteisiin. Perinteisissä raporteissa ja toimintakertomuksissa kerrotaan, kuinka paljon erilaisia toimintoja on järjestetty, mutta niissä ei selvitetä tarkemmin toiminnan kautta saavutettuja tuloksia ja vaikutuksia. Sosiaalisen tilinpidon kautta organisaatio saa tietoa työnsä vaikutuksista ympäröivään yhteisöön sekä siitä, minkälaisia pysyviä vaikutuksia organisaation toiminnan kautta saadaan aikaiseksi. Samalla organisaation muuten näkymättömäksi jäävä työ saadaan tuotua näkyville. Sosiaalinen tilinpito ei ole valmis malli, vaan jokainen organisaatio, yhteisö ja yritys luo oman mittaristonsa ja pohtii onko menetelmä sopiva ja mitä sillä tavoitellaan. Sosiaalisesta tilinpidosta ei saa tulla rutiini, vaan sen tavoitteena on olla työkalu muun muassa yhteistyön ja verkostoitumisen lisäämiseksi eri sidosryhmien kanssa. Sosiaalinen tilinpäätös voidaan tehdä luontevasti yhdessä toimintakertomuksen kanssa. Sosiaalinen tilinpito sisältää tietyn ajanjakson organisaation etukäteen määrittelemien sosiaalisten tavoitteiden ja niiden tunnusmerkkien eli indikaattorien toteutumisen säännöllistä seurantaa ja raportointia. Tilikauden tavoitteista saadut tulokset kootaan yhteen raportiksi, jota kutsutaan sosiaaliseksi tilinpäätökseksi. Ulkopuolinen sosiaalinen tilintarkastaja arvioi sosiaalisen tilinpidon ja kirjanpidon tulosten oikeellisuuden. Tämän käsillä olevan Malikkeen vuokraamotoiminnan sosiaalisen tilinpidon tilintarkastajan lausunto löytyy sivulta 6. Sosiaalinen tavoite Indikaattori Sosiaalinen budjetti Tilikausi Mittausväline/tietolähde Sosiaalinen tulos Sosiaalinen tilinpäätös Tilintarkastus Ihmisiin kohdistuvan tuloksen/vaikutuksen tila, johon toiminnalla pyritään. Tunnusmerkki, jolla voidaan todentaa sosiaalisen tavoitteen toteutumista tai toteutuminen ja, jolle on määritelty tarkka taso tavoitteen toteutumisen seurantaa varten. Organisaation etukäteen määrittelemät tililuokat, tavoitteet ja niiden indikaattorit. Sosiaalisen tilinpidon ajanjakso, jonka aikaisesta kirjanpidosta tehdään sosiaalinen tilinpäätös. Indikaattorin todentamisen tapa, seurantakeino. Esimerkiksi haastattelu tai kysely. Organisaation oman tavoitteellisen toiminnan tuloksena saavutettu ihmisissä tapahtuva muutos. Sosiaalisten tulosten yhteenveto. Ulkoinen sosiaalisen tilinpidon tarkastus, jossa todennetaan tilinpäätöksen tietojen oikeellisuus ja luotettavuus. 4 5

5 MALIKKEEN VUOKRAAMOTOIMINNAN TAUSTALLA OLEVAT ARVOT JA STRATEGIA Malikkeen perustehtävänä on vaikeavammaisten henkilöiden osallistumisen mahdollisuuksien edistäminen. Tämän perustehtävän toteuttamiseksi Malikkeen vuokraamotoiminnan vuosille 6 laaditun strategian päämäärä on seuraava: Malike toimii asiantuntijana vaikeavammaisille henkilöille soveltuvien toimintavälineiden maailmassa. Malikkeella on tietoa olemassa olevista välineistä, missä niitä on ja miten niitä saa käyttöön. Malikkeen ja Malikkeen vuokraamotoiminnan taustalla ovat Kehitysvammaisten Tukiliiton kolme keskeistä arvoa. Tukiliiton perusarvot pohjautuvat Suomen perustuslakiin ja kansainvälisiin sopimuksiin, joista uusin ja merkittävin on YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista.. Eettisyys Koska me kaikki olemme erilaisia, meidän kuuluu oppia elämään yhdessä ja arvostamaan toisiamme. Vammaisilla ihmisillä on samanlainen synnynnäinen arvo ja samat ihmisoikeudet ja perusvapaudet kuin muilla ihmisillä.. Osallisuus Kaikilla ihmisillä on oikeus olla osallisena omien lähiyhteisöjensä toiminnassa. Henkilöiden tarvitsema tuki tulee rakentaa siten, että se mahdollistaa elämisen, asumisen, leikin, opiskelun, työn ja vapaa-ajanvieton tavallisessa yhteiskunnassa. Vammaisilla henkilöillä on oikeus osallistua yhteiskunnan toimintaan yhdenvertaisesti muiden kanssa.. Ekokulttuurisuus Perheiden erilaisia kulttuureja kunnioitetaan. Ei ole yhtä oikeaa tapaa olla perhe tai kasvattaa lasta, vaan jokaisella perheellä on oma perhekulttuurinsa. Perhe on omaan elämäänsä aktiivisesti vaikuttava yksikkö, jota yhteiskunta voi tukea perheen omia tarpeita kuunnellen ja sen arvoja kunnioittaen. Vuoden 4 toimintasuunnitelman mukaisesti pyrimme saamaan toimintavälineet lähemmäs käyttäjää. Tähän pääsemme vaikuttamalla välineitä myöntäviin tahoihin sekä ohjaamalla paikallisia verkostoja välineiden hankinnassa ja vuokrauksen organisoinnissa. Vuokraamotoiminnassa päämäärämme on olla toimintavälinemaailman asiantuntija. Tämän saavuttamiseksi meidän on jatkettava työtä uusien toimintavälineiden etsimisessä ja kehittämisessä, sillä sopivia toimintavälineitä kaikkein vaikeimmin vammaisille lapsille ja aikuisille on vähän. Tiedon löytäminen maailmalta näistä toimintavälineistä on haasteellista. Verkostomaisen toiminnan merkitys korostuu. Kehitämme sidosryhmäyhteistyön suunnitelmallisuutta ja pyrimme entistäkin tietoisemmin vastaamaan sidosryhmien tarpeisiin. Alueellinen verkostoituminen on tärkeää, jotta tavoitamme uusia yhteistyökumppaneita. Tämä edellyttää myös ennakoivaa työotetta, virallista ja epävirallista vaikuttamista sekä tiedotustyötä. Tiedotustyötä tehdään erityisesti osallistumalla eri alojen ammattilaispäiviin, seminaareihin ja messuille. Tiedostustyössä korostamme positiivisen viestinnän merkitystä sekä ympäristön asenteisiin vaikuttamista yli diagnoosirajojen. Ennakoiva työote tarkoittaa sitä, että pääsemme mukaan sellaisiin työryhmiin, jotka valmistelevat vaikeavammaisten henkilöiden elämään vaikuttavia lainsäädännöllisiä uudistuksia tai pääsemme mukaan työryhmiin, joissa toteutetaan vaikeavammaisten henkilöiden elämään vaikuttavia käytännön toimia. Esimerkkeinä tällaisista työryhmistä voisi olla YTRY (YTRY on vammaisten ja pitkäaikaissairaiden lasten ja heidän perheidensä yhteistyöryhmä. Sen tavoitteena on parantaa perheiden ja lasten asemaa ja palveluja.) tai sairaanhoitopiirien apuvälineyksiköt ja kuntoutusosastot. Malikkeen strategian keskeiset painopistealueet vuokraamotoiminnassa vuonna 4: Vaikuttamisen painopiste välineiden valtakunnallinen saatavuus. Yhteistyöverkostojen painopiste alueellisten vuokraamoverkostojen tukeminen. Toiminnan painopiste alueellisten verkostojen toiminta. Toimintavälineiden painopisteet hankinta ja rahoituskanavat, uudet toimintavälineet. Arvioinnin painopiste välineiden saatavuus. 6 7

6 MALIKKEEN VUOKRAAMO- TOIMINNAN TARINA Malikkeen vuokraamotoiminnan alkusysäys oli vuonna 998 järjestetty Malikkeen avaustapahtuma UKK-Insituutissa Tampereella. Täällä vaikeavammaisten lasten vanhemmat ilmaisivat, että toimintavälineitä lapsen osallistumisen mahdollistamiseksi pitäisi saada kotiin ja monipuolisesti käyttöön, mutta välineet ovat liian kalliita hankkia. Vuokraamotoiminnan aloittamisen ytimenä toimi ajatus siitä, että vanhemmat ovat lastensa parhaita asiantuntijoita. Tämä on totta edelleenkin. Kuka muu voisi tietää lapsensa asioista ja omasta arjestaan paremmin kuin vanhemmat, perhe ja vaikeavammainen henkilö itse? Toiminnan aloittamisen peruslähtökohtina olivat aktiivinen lapsi ja lapsuus sekä osallisuuden näkökulma. Alkuvuosina välineitä oli vain vähän ja monet niistä nimenomaan vanhempien ideoista syntyneitä. Toimintavälineitä testattiin Malikkeen tapahtumissa ja kursseilla. Niitä ideoitiin ja kehitettiin yhdessä perheiden kanssa. Tieto toimivista ideoista ja hyvistä käytännön ratkaisuista vaikeavammaisen lapsen osallistumiseen levisi viidakkorummulla; joku on rakentanut kanoottituolin jne. Silloin Malikkeella ei ollut vielä vuokrattavia välineitä. Ensimmäisiä toimintavälineitä vanhemmat olivat ideoinnin lisäksi myös itse tekemässä lapsilleen, esimerkiksi polkupyörä- ja ompelupajoissa. Juuri Tampereen tapahtumassa oli näytillä prototyyppi aurinkokeinusta, jonka eräs äiti oli itse ideoinut lapselleen. Äiti oli havainnut, kuinka lapsi nauttii keinumisesta ja kuinka terapeuttista keinuminen oli. Niinpä äiti kaivoi vaatekomerosta punaisen samettikankaan keinun kankaaksi, otti lastenrattaista pohjan keinulle, pikkuveljen hyppykiikusta jousen keinuun ja kuntosalista vahvaa köyttä keinun kiinnittämiseen. Syntyi Aurinkokeinun prototyyppi. Varsinaisen vuokraamotoiminnan ja apuvälinekehittelyn voidaan katsoa alkaneen vuokraamotoiminnan kokeilulla Outokummussa yhteistyössä apuvälinealan kehittämiskeskus ISAK:n (Itsenäisen Suoriutumisen Innovaatiokeskus) kanssa. Kumppanuudesta käynnistyi mm. aurinkokeinun tuotekehittely ja toiminnallinen yhteistyö Kymmenen lammen melonta -tapahtumien muodossa. Yhteistyö toimi niin, että Malike maksoi kehittämiskeskukselle välineistä, niiden huollosta, kehittämisestä ja kuljettamisesta. Kokeilun myötä todettiin, ettei yksi vuokraamo riitä valtakunnallisesti. Tämänkaltainen toimintamalli osoittautui myös liian kalliiksi uusien vuokraamoiden perustamiseen. Tavoitteeksi asetettiin viiden vuokraamon perustaminen ympäri Suomea. Tämän vuokraamotoiminnan organisointia suunniteltaessa välineiden turvallisuus oli keskeinen asia. Enää ei ollut turvallista vuokrata kotikutoisia toimintavälineitä ilman CE-merkintää. Niin Malikkeen kuin sen vuokraamotoiminnankin kannalta merkityksellisiä ovat olleet yhteistyökumppanit ja verkostot, kuten ohjausryhmä, muut järjestöt ja järjestöjen tiedotuskanavat, yritysverkostot, tapahtumat, kurssit, ammattihenkilöt (kotihoidonohjaajat) jne. Hyvän yhteistyön ja alueellisen yhteistyöverkoston pohjalta syntyi ensimmäinen alueellinen vuokraamo Vaasaan. Verkostoon osallistui alueen yhdistyksiä ja toimijoita, jotka pitivät moni- ja vaikeavammaisten toimintaan osallistumista tärkeänä. Yhteistyöllä vuokraamolle saatiin tilat ja rahat välineisiin. Samoin periaattein perustettiin vuokraamot Helsinkiin ja Rovaniemelle. Jyväskylässä Malike, kaupungin erityisliikunta ja Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellinen tiedekunta tekivät pitkään yhteistyötä. Tämän työn tuloksena syntyi Jyväskylän vuokraamo. 8 9

7 Malikkeen vuokraamotoiminnan kannalta merkityksellistä on ollut myös yhteistyö apu- ja toimintavälineyritysten kanssa. Yritykset ovat olleet mukana monissa tapahtumissa, messuilla ja kursseilla. Yhteistyö on mahdollistanut asiakaslähtöisen tuotekehittelyn. Vuokraamotoiminta on vaatinut jatkuvaa arviointi- ja kehittämistyötä. Välineiden teknillistymisen myötä on ollut välttämätöntä hankkia osaamista ja ammattitaitoa. Nykyään esimerkiksi toimintavälineiden huollot hankitaan ostopalveluna. Vuosien mittaan on usein myös pohdittu, onko kansalaisjärjestö oikea taho järjestämään välinevuokrausta. Vuokraamotoimintaa ei pysty ylläpitämään ilman yhteiskunnan taloudellista tukea. Yritystoimintana välinevuokraus ei ole kannattavaa. Vuonna 999 RAY myönsi rahoituksen välinevuokraamon perustamiseen. Vuosien varrella myös erilaiset lahjoitusvarat ovat olleet merkittävässä roolissa. Malikkeen vuokraamot toimivat tällä hetkellä Tampereella, Helsingissä ja Rovaniemellä. Lisäksi Malikkeella on Itä-Suomessa toimintavälineperäkärry. Toimintavälineperäkärryä vuokrataan kokonaisuutena, joka pitää sisällään siinä olevat välineet. Kärryä vuokraa ja ylläpitää Satakielen Laulu ry:n Raution toimintakeskus. Vaasan vuokraamon toiminta on päättynyt, koska vuokraamotoiminnalle ei löytynyt jatkajaa. Jyväskylän vuokraamon toiminta on siirtynyt kaupungin omaksi toiminnaksi. Vuokraamotoiminnan alkuaikoina Malikkeella oli käytössä kottikärryt, säkkituoli ja polkupyörän turvaistuin, nyt useita toimintavälineitä. Vuokrattavien toimintavälineiden kokonaismäärä on lähes 5 kappaletta. Joukossa on teknisesti kehittyneitä välineitä sekä myös yksinkertaisia välineratkaisuja. Toimintavälineiden määrä on vaikeavammaisten henkilöiden kohderyhmään suhteutettuna ja valtakunnallisesti olematon. Malikkeen toimintavälineet mahdollistavat välineiden kokeilun ja näiden soveltuvuuden varmistamisen omaan käyttöön omassa toimintaympäristössään ennen oman toimintavälineen hankintaprosessin käynnistämistä. Vaikeavammaisen henkilön osallisuuden edistämiseksi tarvitaan kuitenkin enemmän alueellisesti saatavilla olevia toimintavälineitä sekä yksilökohtaisia välineitä.

8 VUOKRAAMOTOIMINNAN KESKEISET KÄSITTEET Tässä alla selitämme vuokraamotoiminnan keskeiset käsitteet. Arkisessa puhekielessä saatamme käyttää eri käsitteitä eri merkityksissä, mutta selvitämme mitä tarkoitamme näillä käsitteillä tässä sosiaalisessa tilinpidossa. Vuokraamotoiminta: Tässä sosiaalisessa tilinpidossa vuokraamotoiminta tarkoittaa sitä koko prosessia, mikä liittyy siihen, että vuokraaja saa toimintavälineen Malikkeen vuokraamosta. Vuokraaja: Vuokraajalla tarkoitamme henkilöä, joka vuokraa toimintavälineen. Vuokraaja voi olla toimintavälineen käyttäjä eli vaikeavammainen henkilö, toimintavälineen käyttäjän lähi-ihminen tai ammattihenkilö. Toimintavälineen käyttäjä: Toimintavälineen käyttäjällä tarkoitamme vaikeavammaista henkilöä. Vaikeavammainen henkilö: Vaikeavammaisella henkilöllä tarkoitamme ihmistä, jonka liikkumista vamma vaikeuttaa huomattavasti. Tällöin hän tarvitsee toisen ihmisen apua ja toimintavälineen voidakseen osallistua. Asiakas: Käyttäessämme asiakaskäsitettä tarkoitamme vuokraajia. Vuokraamotoiminnan palveluun, esimerkiksi henkilökohtaisesti saatu neuvonta ja ohjaus, liittyvässä kuvauksessa on luontevaa puhua asiakkaista. Asiakaspalvelu on yleistynyt ja vakiintunut käsite. Toimintaväline: Toimintaväline tukee yksilön toimintamahdollisuuksia hänen ympäristössään. Toimintaväline mahdollistaa yhteiskuntaan osallistumisen vuodenajasta ja kelistä riippumatta. Toimintavälineitä ei tule nähdä ainoastaan liikunnalliseen toimintaan liittyviksi välineiksi. Toimintavälineistä puhuttaessa on huomioitava niiden sosiaalinen ja psyykkinen merkitys, unohtamatta ihmisten välistä tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta. Apuväline: Apuväline on väline, laite tai muu ratkaisu, joka edistää, tukee tai ylläpitää henkilön toimintakykyä ja osallistumista silloin, kun se on vamman, sairauden tai ikääntymisen vuoksi heikentynyt. Kansainvälinen ISO apuvälineluokitus: Apuvälinetiedon hallintaa helpottamaan on laadittu kansainvälinen ISO apuvälineluokitus. Malike käyttää ISO apuvälineluokitusta. Valtaosalle Maliketoiminnassa käytettävistä toimintavälineistä löytyy luokka ja paikka apuvälineluokituksesta, liikkumisen apuvälineiden alta (luokka ).

9 Vammaisella henkilöllä on oikeus tarvittaviin apuvälineisiin Vammainen henkilö tarvitsee arkensa sujumiseksi sekä toimintakyvyn ylläpitämiseksi ja edistämiseksi usein erilaisia apu- tai toimintavälineitä. Henkilö tai perhe saattaa hankkia välineen itse omalla kustannuksellaan vaikkapa sen jälkeen, kun vastaava väline on ensin vuokrattu kokeiltavaksi Malikkeelta ja se on osoittautunut toimivaksi. Apuvälineen hankintaan on myös mahdollista hakea ja saada tukea erilaisilta toimijoilta kuten Tukilinjalta (www.tukilinja.fi). Joissakin asumisyksiköissä, kuntoutuslaitoksissa, työ- ja toimintakeskuksissa sekä kouluissa ja oppilaitoksissa on lisäksi asiakkaiden yhteisessä käytössä erilaisia apuvälineitä. Usein paras ratkaisu on silti hakea viranomaistaholta yksilöllistä apuvälinettä. Apuvälineitä myönnetään monien eri lakien perusteella Vammaiselle henkilölle voidaan hakea viranomaisen myöntämiä apuvälineitä useiden eri lakien nojalla. Asiakkaan tai hänen läheisensä voi tässä säädösviidakossa olla välillä vaikea hahmottaa, miltä taholta ja mihin lakiin tai asetukseen vedoten tarpeelliseksi nähtyä apuvälinettä voisi alkaa hakea. Apuvälineitä koskevan lainsäädännön selkeyttämistä onkin pidetty tarpeellisena, mutta toistaiseksi apuvälinesäännösten kenttä on siis vielä melkoisen sekava. Myös joistain perus- ja ihmisoikeuksista kuten Suomessa parhaillaan ratifioitavana olevan YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan yleissopimuksen säännöksistä voi saada tukea apuvälinehakemuksen perustelemiseen. APUVÄLINELAINSÄÄDÄNTÖ PÄHKINÄNKUORESSA Terveydenhuollosta saa lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineitä Lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineiden myöntäminen perustuu terveydenhuoltolakiin, jonka mukaan kunnan on järjestettävä potilaan sairaanhoitoon liittyvä lääkinnällinen kuntoutus. Lääkinnälliseen kuntoutukseen kuuluvat lain perusteella muun muassa apuvälineet. Terveydenhuoltolakia täsmentää apuvälineiden osalta sosiaali- ja terveysministeriön (STM) antama asetus lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineiden luovutuksesta. Monet terveydenhuollon toimijat kuten sairaanhoitopiirit ovat laatineet erilaisia apuvälineiden myöntämistä koskevia ohjeistuksia, joita apuvälineasioita käsiteltäessä on tarkoitus noudattaa. On kuitenkin lainvastaista hylätä apuvälinehakemus tällaiseen ohjeistukseen vedoten, jos ohjeistuksessa poiketaan asiakkaan vahingoksi siitä, mitä STM:n apuvälineasetuksessa on sanottu apuvälineiden myöntämiskriteereistä ja hakemuksen käsittelymenettelystä. Ohjeistus ei saa kategorisesti rajata myönnettävien apuvälineiden määrää eikä myöskään joitain apuvälineitä kokonaan pois palvelun piiristä tai tietyn asiakasryhmän kuten vaikkapa lasten ulottumattomiin. Apuvälineasetuksen perusteella voidaan luovuttaa apuvälineitä henkilölle, jonka sairaus, vamma tai kehitysviivästymä heikentää hänen toimintakykyään ja vaikeuttaa hänen itsenäistä selviytymistään. Apuvälineen tulee edistää henkilön kuntoutumista, ylläpitää tai parantaa toimintakykyä tai ehkäistä toimintakyvyn heikentymistä. Asetus edellyttää haetun apuvälineen tarpeen arvioimista kussakin tapauksessa käyttäjälähtöisesti, oikea-aikaisesti ja yksilöllisesti, ottaen huomioon hakijan toimintakyky, elämäntilanne ja elinympäristön apuvälineen toimivuudelle asettamat vaatimukset. Hakijalle on annettava ymmärrettävää tietoa apuvälinevaihtoehdoista, ja väline on valittava yhteisymmärryksessä hänen ja tarvittaessa hänen läheisensä kanssa. Lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineet sekä niiden sovitus, uusiminen ja huolto ovat sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksulain perusteella apuvälineen saajalle maksuttomia. Myöskään asumisyksikössä asuvan henkilön ei tule joutua maksamaan itse apuvälineistä, jotka hänellä on apuvälineasetuksen mukaiset edellytykset täyttäessään oikeus saada. Vammaispalveluista voi hakea esimerkiksi harrastusvälineitä Muuta kuin lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälinettä voi hakea kunnan sosiaalitoimesta vammaispalvelulain ja -asetuksen perusteella. Tällaisiin apuvälineisiin kuuluvat esimerkiksi harrastusvälineet. Apuvälineen kustannuksista korvataan vammaispalveluasetuksen perusteella puolet välineen hankintahinnasta, mutta mahdolliset vamman vuoksi välineeseen välttämättä tarvittavat muutostyöt korvataan lähtökohtaisesti kokonaan. Kunta voi myös lainata asiakkaalle apuvälineen, mikä voi käytännössä olla asiakkaan kannalta hyvä ratkaisu, sillä silloin saattaa esimerkiksi olla helpompaa vaihtaa väline toiseen tarpeiden muuttuessa. Kehitysvammaisten erityishuoltoon oikeutetulla henkilöllä voi lisäksi olla mahdollisuus saada tarvitsemansa apuväline vammaispalvelulakiin nähden toissijaisen kehitysvammalain nojalla, jos hän ei sitä muun lain perusteella saa, ja yksilöllinen tarve apuvälineelle on osoitettavissa. Lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineen käsite ei ole yksiselitteinen, ja samanlaisia apuvälineitä voidaan käytännössä myöntää sekä terveydenhuollosta että vammaispalveluista. Esimerkiksi monia liikkumisen apuvälineitä kuten erilaisia polkupyöriä pidetään usein harrastusvälineinä, mutta toisaalta niillä voi olla merkittävä vaikutus käyttäjien toimintakyvyn säilymiseen ja paranemiseen tai päivittäisistä toiminnoista kuten kauppaja asiointimatkoista suoriutumiseen. Teksti on julkaistu kokonaisuudessaan Malikkeen Liikkeelle-lehdessä 5 sekä Malikkeen kotisivuilla..5. Teksti: Kehitysvammaisten Tukiliiton lakimies Tanja Salisma 4 5

10 MALIKKEEN VUOKRAAMOTOIMINNAN KOHDEJOUKKO SOSIAALISESSA TILINPIDOSSA Tässä sosiaalisessa tilinpidossa kohdejoukkona ovat vuokraajat, jotka ovat vuokranneet vuonna 4 toimintavälineitä Malikkeen vuokraamoista. Vuokraamot sijaitsevat Tampereella, Helsingissä ja Rovaniemellä. Tampereen vuokraamo palvelee valtakunnallisesti koko Suomea. Muut vuokraamot toimivat alueellisesti yhteistyökumppaneiden resurssein. Malikkeen vuokraamotoiminnan varausjärjestelmään kirjautui 59 vuokrauskertaa vuodelta 4. Näistä 9 vuokrauskerran henkilön sähköpostiosoitetta ei ollut tiedossa eli tiedonkeruuta varten oli 49 sähköpostiosoitetta käytettävissä. Tästä määrästä sähköpostiosoitteita osa oli Malikkeen oman henkilökunnan ja joidenkin vuokraajien sähköposti oli varausjärjestelmän tiedoissa useamman kerran. Tämän sosiaalisen tilinpidon kohdejoukkona oli 6 erillistä vuokraajaa, jotka ovat vuokranneet vuonna 4 toimintavälineitä Malikkeen vuokraamoista. Tämän sosiaalisen tilinpidon kohdejoukon vuokraajat ja tietolähteenä käytetyn Webropolkyselyn vastaajat ovat eri puolelta Suomea. Vastauskertoja Webropol-kyselyyn tuli yhteensä 87 kappaletta. Näitä tietoja käytämme sekä tausta- että tulostietoinamme. Vastauksista saatujen tietojen perusteella eniten vuokrauksia tekivät vanhemmat/perheen jäsenet ja toiseksi eniten ammattilaiset. Vastausten mukaan ikäryhmä, johon toimintavälineen vaikeavammaisista käyttäjistä eniten kuului, oli ikäryhmä 7 -vuotiaat. Toiseksi suurin ikäryhmä oli 6 -vuotiaat. Malikkeen perustoiminta ja Malikkeen vuokraamotoiminta eivät ole toisistaan irrallisia toimintoja. Rajanvetoa näiden kahden välillä on vaikeaa tehdä ja kenties se on tarpeetontakin. Tässä sosiaalisessa tilinpidossa pyrimme kuitenkin tarkastelemaan rajatusti vain vuokraajien kokemuksia vuokraamotoiminnan prosessista ja siitä, miten vuokraamotoiminta edistää vaikeavammaisen henkilön osallistumisen mahdollisuuksia. Jos tarkastelisimme koko Malike-toimintaa, tavoitteemme siitä, että koko toiminta edistää vaikeavammaisen henkilön osallistumisen mahdollisuuksia on yhtä pätevä. Samalla voimme todeta, että vaikeavammaisten henkilöiden osallistumisen mahdollisuuksien lisääminen ja edistäminen on syrjäytymisen ehkäisyä. Toimintavälineitä ja niiden käyttöä sovelletaan Malikkeen kursseilla ja koulutuksissa. Niitä vuokrataan tarvitsijoille toimintavälinevuokraamoiden kautta, silloin kun toimintavälineet eivät ole Malikkeen omassa käytössä. Toimintavälineiden vuokrauksen tarkoitus on mahdollistaa välineen kokeilu kotiympäristössä ennen oman välineen hankkimista tai silloin kun välinetarve on lyhytaikainen ja satunnainen. 6 7

11 MIHIN PYRIMME SOSIAALISELLA TILINPIDOLLA (SoT )? Pyrkimyksenämme on tuoda esiin tässä sosiaalisessa tilinpidossa vuokraamotoiminnan ja sen sujuvuuden merkitystä vaikeavammaisten henkilöiden osallistumisen mahdollisuuksien edistäjänä. Haluamme tällä sosiaalisella tilinpidolla tuoda esiin, mistä osaprosesseista koko vuokraamotoiminnan prosessi koostuu ja mitä resursseja ja osaamista se edellyttää ollakseen osallistumisen mahdollisuuksia edistävää ja sujuvaa toimintaa. Merkityksellistä on tasa-arvoinen ja tasalaatuinen vuokraamotoiminta, joka edistää vaikeavammaisen henkilön osallistumista. Tässä tilinpidossa tuodaan esiin vuokraajien kokemukset ja merkitykset, joita toimintavälineiden käyttöön, niiden saatavuuteen tai toimivuuteen liittyy eri toimintaympäristöissä ja eri käyttötarkoituksissa. MIKSI TEEMME NÄIN? Halusimme rajata SoT:n koskemaan tällä kertaa vuokraamotoimintaa. Ensimmäinen sosiaalinen tilinpito oli rajattu koskemaan vaikeavammaisten aikuisten toimintaa ja toinen sosiaalinen tilinpito kohdistui Malikkeen perhetyön vaikutuksiin. Malikkeen vuokraamotoiminta edistää vaikeavammaisten henkilöiden osallistumisen mahdollisuuksia toiminnan ja toimintavälineiden keinoin. Koemme, etteivät Malikkeen vuokraamotoiminnan resurssit riitä vastaamaan tasa-arvoisesti vuokraajien tarpeisiin koko Suomessa. Siksi on tärkeää tarkastella, mitkä asiat tai prosessit ovat vuokraajien mielestä merkityksellisiä vuokraamotoiminnassa. Vuokraajien mielipiteiden ja ajatusten kuuleminen ja tunnistaminen on tärkeää. Näin voidaan lisätä Malikkeen asiantuntijuutta vaikeavammaisille henkilöille soveltuvien toimintavälineiden maailmassa. Prosessi on samalla julkisen ja. sektorin työnjaon rajapinnan tarkastelua. Esimerkiksi: pitäisikö toimintavälineitä olla enemmän tai helpommin saatavilla? Käytännössä tämä voisi tarkoittaa esimerkiksi toimintavälineiden saatavuutta apuvälineyksiköistä tai muista alueellisista toimintapisteistä. Arvioinnin osalta olimme etukäteen asettaneet Malikkeen strategiaan painopisteeksi vuodelle 4 välineiden saatavuuden. Uskomme, että tässä tilinpidossa esiin tulevat kokemukset antavat jatkossa suuntaa koko Malikkeen yksilö- ja verkostotason vaikuttamistyölle. Osallistumisen edistämiseksi tärkeää on tuoda näkyväksi se, millaisia ovat vaikeavammaisten henkilöiden omat kokemukset toimintavälineistä ja toimintavälineprosessista. Ennakoivalla työotteella on mahdollista suunnata resursseja tasaarvoisesti ja tehdä vaikuttamistyötä syrjäytymisen ehkäisemiseksi. MITEN SEN TEEMME? Toiminnan lähtökohtana on osallisuus. Jokaisella on oikeus osallistumiseen, liikkumiseen ja yhteiseen tekemiseen koko elämänkaarensa ajan. Vuokraajien kokemusten kautta tuotamme tietoa toimintavälineiden keinoista lisätä vaikeavammaisten henkilöiden osallistumisen mahdollisuuksia. Mitä toimivampaa vuokraamotoiminta on, sitä paremmin toimintavälineet edistävät osallistumisen mahdollisuuksia. Vuokraamotoiminta on laadukasta silloin, kun sekä tietoa toimintavälineistä että toimintavälineitä on saatavilla valtakunnallisesti tasa-arvoisesti ja läheltä toimintavälineen käyttäjää. Laadukkaassa vuokraamotoiminnassa koko prosessi toimintavälineen kokeilusta oman välineen hankkimiseen toimii. Tämä mahdollistaa vaikeavammaisen henkilön osallistumisen koko elämänkaaren ajan. Samalla pystymme arvioimaan sitä, mitä asioita vuokraamotoiminnan olemassa olevilla resursseilla voidaan kehittää ja missä asioissa aktiivinen vaikuttamistyö on tarpeellista. Miten vuokraamotoiminta on pystynyt levittämään tietoa toimintavälineistä ja niiden saatavuudesta ja näin edistämään vaikeavammaisten henkilöiden osallistumista heidän arjessaan eri toimintaympäristöissä? 8 9

12 MALIKKEEN VUOKRAAMOTOIMINNAN SOSIAALINEN BUDJETTI 4 TILIKAUSI....4 Tililuokat: Malikkeen vuokraamotoiminnan sosiaalinen budjetti 4 sisältää kaksi tililuokkaa. Indikaattorit: Malikkeen sosiaalinen budjetti 4 sisältää indikaattoria. Indikaattorit löytyvät tililuokittain ja tililuokan sosiaalisen tavoitteen/tavoitteiden alta. TILILUOKKA : Malikkeen vuokraamotoiminta edistää vaikeavammaisten henkilöiden osallistumisen mahdollisuuksia TILILUOKKA : Malikkeen vuokraamotoiminta on laadukasta Tilikausi: Malikkeen toteuttamista kahdesta aiemmista sosiaalisen tilinpidon prosesseista innostuneina, lisää oppineina ja kokemuksia rikkaampina päätimme toteuttaa sosiaalisen tilinpidon myös vuonna 4. Aikaisemmista tilinpäätöksistä oppineena päätimme aloittaa tilinpitoprosessin suunnittelun vuoden aikana, jotta suunnitelmat olisivat valmiina ennen vuoden 4 alkua. Samoin edellisistä prosesseista oppineina päätimme valita tilikauden pituudeksi kokonaisen vuoden. Toimintavälineiden hankintaprosessit ovat pitkiä. Vuotta lyhyemmällä tarkastelujaksolla emme olisi saaneet tuloksia näkyviin. Vuoden mittaisella tarkastelujaksolla saimme esiin kokemukset ja merkitykset, joita toimintavälineiden käyttöön, niiden saatavuuteen tai toimivuuteen liittyy eri toimintaympäristöissä, eri käyttötarkoituksissa ja eri vuodenaikoina. Tiedonkeruu: Tiedonkeruussa hyödynnettiin vaikeavammaisten lasten, heidän perheidensä sekä vaikeavammaisten henkilöiden ja heidän lähi-ihmistensä kokemusääntä. Tämä ääni saatiin kuuluviin tilikauden aikana kerätyillä suullisilla palautteilla, haastatteluilla (tapauskuvauksilla) ja Webropol-kyselyillä. Tililuokan sosiaaliset tavoitteet: : Toimintavälineiden vuokraajat saavat tarvitsemaansa tietoa Indikaattorit: Tavoitteen toteutumista todennetaan kolmella eri tunnusmerkillä. : Toimintavälineet ovat lisänneet vaikeavammaisen henkilön osallisuutta arjessa. Indikaattorit: Tavoitteen toteutumista todennetaan neljällä eri tunnusmerkillä. : Vuokraamotoiminta kannustaa asiakkaita omien toimintavälineiden hankintaan Indikaattorit: Tavoitteen toteutumista todennetaan neljällä eri tunnusmerkillä. TIEDONKERUU- MENETELMÄT: Webropol-kysely tapauskuvaukset palautteet Tililuokan sosiaaliset tavoitteet: : Toimintavälineiden saatavuus on vuokraajien tarpeita vastaavaa Indikaattorit: Tavoitteen toteutumista todennetaan kolmella eri tunnusmerkillä. : Toimintavälineiden kunto ja niihin liittyvä ohjeistus on luotettavaa. Indikaattorit: Tavoitteen toteutumista todennetaan kolmella eri tunnusmerkillä. : Vuokraajat kokevat vuokraamiseen liittyvät käytännöt toimiviksi. Indikaattorit: Tavoitteen toteutumista todennetaan neljällä eri tunnusmerkillä. Sosiaalinen tilintarkastus: Sosiaalisen tilintarkastuksen suoritti SAN Social Auditor -koulutuksen suorittanut sosiaalinen tilintarkastaja, Develooppi Oy:n toimitusjohtaja Tytti Laine. TULOKSET Yksityiskohtaiset indikaattorit löytyvät tililuokittain ja tililuokan sosiaalisen tavoitteen/tavoitteiden alta, alkaen sivulta 6.

13 MALIKKEEN VUOKRAAMOTOIMINNAN SOSIAALISET TULOKSET Kuvaamme seuraavilla sivulla näiden symbolien avulla sitä, miten olemme onnistuneet suhteessa tavoitetasoihimme. Tililuokka : MALIKKEEN VUOKRAAMOTOIMINTA EDISTÄÄ VAIKEAVAMMAISTEN HENKILÖIDEN OSALLISTUMISEN MAHDOLLISUUKSIA 4 Tavoitetaso saavutettiin 4 Tavoitetasoa ei saavutettu Selvittääksemme sitä, miten Malikkeen vuokraamotoiminta on edistänyt vaikeavammaisten henkilöiden osallistumisen mahdollisuuksia, käytimme tiedonkeruumenetelminä Webropolkyselyä sekä tapauskuvauksia. Lähetimme Webropol-kyselyn vuonna 4 toimintavälineitä vuokranneille henkilöille. Vuokraaja voi olla toimintavälineen käyttäjä eli vaikeavammainen henkilö, toimintavälineen käyttäjän lähi-ihminen tai ammattihenkilö. Lähetimme kyselyn kolmesti vuoden 4 aikana seuraavasti: ensimmäinen kysely oli osoitettu vuokraajille, jotka olivat vuokranneet toimintavälineitä ajalla...4.4, toinen kysely osoitettiin toimintavälineitä vuokranneille ja kolmas kysely toimintavälineitä vuokranneille. Kyselyt lähtivät Malikkeen vuokraamotoiminnan varausjärjestelmään vuokrauskerran yhteydessä tallennettuun sähköpostiosoitteeseen. Kysely ei tavoittanut ihan kaikkia vastaanottajia, sillä vuokraajan sähköposti ei mennyt perille. Koko tarkasteltujen vuokrauskertojen määrä oli siis 9 kpl. Tämän sosiaalisen tilinpidon kohdejoukkona oli 6 erillistä vuokraajaa, jotka ovat vuokranneet vuonna 4 toimintavälineitä Malikkeen vuokraamoista. Tulokset kohdassa on ilmoitettu indikaattoreittain vastaajien määrä ( n = ). Kysymyksissä, joissa oli mahdollisuus vastata sosiaalisen tilinpidon tarkastelun ulkopuolelle jäävällä vastausvaihtoehdolla, on vastaajien määrä ilmoitettu ( n = x / x ). Tulokset kohdassa on ilmoitettu indikaattoreittain kunkin vastausvaihtoehdon perässä olevalla prosenttiluvulla se, miten vastaukset jakaantuivat eri vaihtoehtojen kesken. Kysely toistettiin eri ajankohtina täsmälleen samanlaisilla kysymyksillä. Poikkeuksena, että ensimmäisestä kyselystä oli jäänyt pois sana on vapaa -kohta. Tälle ryhmälle osoitetussa kyselyn muistutusviestissä pyydettiin myös kertomaan risuja ja ruusuja tai kehittämisehdotuksia. Kahteen seuraavaan kyselyyn lisättiin sana on vapaa - kohta. Kyselyiden vastausaika oli kaksi viikkoa. Kyselyajan puolessa välissä lähti muistutusviesti kyselyyn vastaamisesta. Poikkeuksena toinen kysely, jolloin muistutusviestiä ei lähtenyt. Jos, vuokraaja oli vuokrannut toimintavälinettä/toimintavälineitä vuoden 4 aikana kyselyn eri aikana, lähti vuokraajalle sama kysely uudestaan. 5 henkilöä oli vuokrannut toimintavälineitä useamman kerran vuoden 4 aikana ja heille lähti kysely - kertaa. Vastauskertoja kyselyyn tuli yhteensä 87 kappaletta, joiden tietoja käytämme tulostietoinamme.

14 Kyselyn ajankohta Kysely lähti Perille menemättömien Kyselyn vastaajien Kyselyn (kpl) kyselyiden määrä (kpl) määrä (kpl) vastausprosentti (%) Yhteensä summa 87 4 Selvittääksemme vuokraajien kokemuksia siitä, miten vuokraamotoiminta on edistänyt vaikeavammaisten henkilöiden osallistumisen mahdollisuuksia, kysyimme Webropol-kyselyssä mielipiteitä seuraaviin väittämiin: Olemme saaneet tarvitsemaamme tietoa itse toimintavälineistä. Olemme saaneet tarvitsemaamme tietoa toimintavälineiden jälleenmyyjistä. Olemme saaneet tarvitsemaamme tietoa toimintavälineiden hankintaan liittyvästä lainsäädännöstä. Toimintavälineen vuokraamisen myötä vaikeavammainen henkilö on ulkoillut enemmän. Webropol-kyselyssä toimintavälineiden vuokraajien kokemuksia kartoitettiin käyttämällä joko kaksiportaista tai neljäportaista asteikkoa. Käyttämämme asteikko oli tasavälinen. Asteikossa suurempi luku merkitsee suurempaa tyytyväisyyttä. Kaksiportaisessa asteikossa vaihtoehtoina olivat ei ole ja kyllä on -vaihtoehdot. Neljäportaisessa asteikossa vaihtoehtoina olivat täysin eri mieltä, jokseenkin eri mieltä, jokseenkin samaa mieltä ja täysin samaa mieltä. Kaksiportainen asteikko:. Ei ole. Kyllä on Neljäportainen asteikko:. Täysin eri mieltä. Jokseenkin eri mieltä. Jokseenkin samaa mieltä 4. Täysin samaa mieltä Vuokraajille lähettämällämme Webropol-kyselyllä kysyimme samalla joitakin sosiaalisen tilinpidon tarkastelun ulkopuolelle liittyviä asioita. Tästä syystä joissakin kysymyksissä käytimme kolmiportaista tai viisiportaista asteikkoa. Sosiaalisen tilinpidon tuloksissa huomioimme kuitenkin vastaukset asteikolla - tai - 4. Joku vaikeavammaiselle henkilölle vanha / tuttu arjen tekeminen on helpottunut toimintavälineen avulla. Toimintavälineen vuokraaminen on lisännyt päiväkodissa / koulussa tai työ- ja päivätoiminnassa vaikeavammaisen henkilön osallistumista ulkoiluun, liikuntaan tai retkiin. Vuokraamotoiminnasta saatu henkilökohtainen ohjaus ja neuvonta on kannustanut oman toimintavälineen hankintaan / hankintaprosessin käynnistämiseen. Malikkeen kotisivuille koottu tieto toimintavälineistä on kannustanut oman toimintavälineen hankintaan / hankintaprosessin käynnistämiseen. 4 5

15 Tavoite : Toimintavälineiden vuokraajat saavat tarvitsemaansa tietoa Indikaattori : Toimintavälineiden vuokraajat ovat saaneet tarvitsemaansa tietoa itse toimintavälineistä Malikkeen vuokraamotoiminnan kautta. Tavoite: vastausten keskiarvo on enemmän kuin. Kysely asteikolla:. Täysin eri mieltä (7 %). Jokseenkin eri mieltä (8 %). Jokseenkin samaa mieltä ( %) 4. Täysin samaa mieltä (55 %) Indikaattori : Toimintavälineiden vuokraajat ovat saaneet tarvitsemaansa tietoa toimintavälineiden jälleen myyjistä Malikkeen vuokraamotoiminnan kautta. Tavoite: vastausten 4 keskiarvo on enemmän kuin. Kysely asteikolla:. Täysin eri mieltä ( %). Jokseenkin eri mieltä (5 %). Jokseenkin samaa mieltä (4 %) 4. Täysin samaa mieltä ( %) Indikaattori : Toimintavälineiden vuokraajat ovat saaneet tarvitsemaansa tietoa toimintavälineiden hankintaan liittyvästä lainsäädännöstä. Tavoite: vastausten 4 keskiarvo on enemmän kuin. Kysely asteikolla:. Täysin eri mieltä ( %). Jokseenkin eri mieltä ( %). Jokseenkin samaa mieltä ( %) 4. Täysin samaa mieltä (7 %) Vastausten keskiarvo oli, ( n = 87 ) Vastausten keskiarvo oli,9 ( n=59/87) Vastausten keskiarvo oli,7 ( n=5/87) 4 4 4,,9,7 6 7

16 Tavoite : Toimintavälineet ovat lisänneet vaikeavammaisen henkilön osallisuutta arjessa Indikaattori : Indikaattori : Indikaattori : Indikaattori 4: Toimintavälineen vuokraaminen on lisännyt vaikeavammaisen henkilön ulkoilun määrää. Tavoite: vastausten keskiarvo on enemmän kuin,5. Kysely asteikolla:. Ei ole (5 %). Kyllä on (85 %) Vastausten keskiarvo oli,9 ( n=87) Vaikeavammaiselle henkilölle jokin entuudestaan tuttu arjen tekeminen on helpottunut toimintavälineiden avulla. Tavoite: vastausten keskiarvo on enemmän kuin,8. Kysely asteikolla:. Ei ole (6 %). Kyllä on (64 %) Vastausten keskiarvo oli,6 ( n=87) Vaikeavammaisen henkilön osallistuminen ulkoiluun, liikuntaan, retkiin tms. on lisääntynyt päiväkodissa tai koulussa tai työ- ja päivätoiminnassa. Tavoite: vastausten keskiarvo on enemmän kuin,5. Kysely asteikolla:. Ei (7 %). Kyllä (8 %) Vastausten keskiarvo oli,8 (n=46/87) Kolme tapauskuvausta siitä, miten toimintaväline on mahdollistanut osallistumisen vaikeavammaiselle henkilölle. Haastattelut tehtiin vuoden 4 kesän ja alkusyksyn aikana. Haastatteluiden apuna käytettiin muutamia tausta- ja apukysymyksiä: - Saatiinko toimintavälineestä tietoa Malikkeen vuokraamosta? - Saatiinko samalla jotain muuta tietoa vuokraamosta? - Kokemus toimintavälineen käytöstä; miten ja missä sitä käytettiin, mitä toimintaväline on mahdollistanut, mitä merkityksiä sillä on ollut ja mikä on ollut toimintavälineen käyttötarkoitus (esim. lomamatka, arjen tekeminen, retkeily, mökkeily tms.) - Miten osallistuminen on muuttunut toimintavälineen myötä? - Mikä muutos on tapahtunut? Miten osallistuminen on lisääntynyt verrattuna siihen, kun toimintavälinettä ei ole ollut käytössä - Miten toimintaväline on mahdollistanut yhteisön tai yhteisössä osallistumisen? Kolme tapauskuvausta siitä, miten toimintaväline on mahdollistanut osallistumisen vaikeavammaiselle henkilölle. (n=),9,6,8 8 9

17 KAVEREIDEN KANSSA Teksti: Tuula Puranen Kuva: Janne Ruotsalainen Sain kaksi vuotta sitten urheilutreeneissä tapahtuneessa onnettomuudessa selkäydinvamman ja sen seurauksena neliraajahalvauksen. Olin 5-vuotias. Kädet toimivat vähän, sormet eivät toimi kovin hyvin. Käytän manuaalista pyörätuolia, jota kelaan itse. Vuokrasin Malikkeen Biski-laskettelukelkkaa useamman kerran kevään aikana, ja laskettelin lähes joka viikko Porvoon Kokonniemessä. Ennen onnettomuutta laskin lumilaudalla ja viime keväänä osallistuin Malikkeen soveltavan alppihiihdon kurssille Himoksella. Sain tietää laskettelukelkasta ja Malikkeesta kaveriltani, joka on soveltavan hiihdon ohjaaja Kokonniemessä Porvoossa. Hän kysyi, haluanko lähteä laskettelemaan, ja niin menimme kokeilemaan kelkkaa Jaatisen Majalle, jonka Kenguru-vuokraamo on Malikkeen toimipiste Helsingissä. Olen vuokrannut sieltä laskettelukelkan lisäksi muutaman kerran Hippo-maastopyörätuolin. Pidän Biski-laskettelukelkasta, koska se on herkkä. Oikean käteni ojentaja ei toimi, ja vasenkin käsi on heikko. Kelkkaa on kuitenkin helppo ohjata pään ja vartalon liikkeillä. Vaikka Biski on herkkä, se on vakaampi kuin Monoski-laskettelukelkka. Minulle on tärkeää, että pääsen Biskin ansiosta laskettelemaan kavereiden kanssa. Itse laskettelussa parasta on vauhti. Laji pitää myös kuntoa yllä. Hippo-maastopyörätuolilla pääsen Nuuksion kansallispuistoon, jos mukana on yksi tai kaksi kaveria. Luonnonläheisyys on minulle tärkeää, ja olen pienestä asti kulkenut isän kanssa metsässä ja vaeltanut Lapissa. Nuuksiossa harrastan Junior ranger -toimintaa, ja maastopyörätuoli mahdollistaa siihen osallistumisen. Junior ranger on ohjattua toimintaa lähialueen nuorille, ja siihen kuuluu esimerkiksi retkeilyä ja kansallispuiston lajeihin tutustumista. Hipolla voin kulkea sekä reiteillä että niiden ulkopuolella. Monipistevyön avulla pystyn istumaan siinä suorassa. Toimintavälineet ovat mahdollistaneet onnettomuuden jälkeen pääsyn takaisin omiin harrastuksiini. Niillä on myös suuri sosiaalinen merkitys, sillä voin niiden avulla tavata kavereita useammissa paikoissa kuin pyörätuolilla. Aino Tapola, Helsinki

18 PERHEEN KANSSA KAIKKIALLE Teksti: Tuula Puranen Kuva: Janne Ruotsalainen Malike on mahdollistanut meille välineiden kokeilemisen ja vuokraamisen. Emme tietäisi välineistä mitään ilman Kehitysvammaisten Tukiliiton Kela-rahoitteista sopeutumisvalmennuskurssia Peurungalla. Malike esitteli siellä kesä- ja talviharrastamisen välineitä. Meidät on myös kutsuttu tutustumaan eri välineisiin Malike-keskukseen Tampereelle. Lisäksi olemme saaneet tietoa välineiden hankkimisesta omaksi. Malike on esimerkiksi neuvonut, mistä voimme hakea avustusta tyhjiötyynyn ostamiseen. Saamme myös opastusta, jos meille tulee ongelmia välineiden kanssa. Malikkeen osuus sopeutumisvalmennuskurssilla oli meille tiedon ensisykäys, jonka myötä toimintavälineet tulivat elämäämme. Tiedonsaanti on tärkeää, sillä kun tietää välineiden olemassaolosta, on helpompi etsiä lisätietoa ja juuri omalle lapselle ja oman perheen toimintaan sopivaa välinettä. Tiedon saamisen jälkeen lapsen osallistumismahdollisuudet ovat kiinni vanhempien asenteesta. Meillä on nyt pojallemme Otsolle vuokralla GoGo-maastorattaat ja Kangoo-monitoimirattaat. Kangoota olemme vuokranneet ennenkin, samoin Snow Comfort -kelkkaa. Biski-laskettelukelkkaa olemme kokeilleet, ja nyt kokeilussa on Stabilo-tyhjiötyyny. Erilaiset toimintavälineet ovat mahdollistaneet yhdessä tekemisen. Otson ei tarvitse jäädä kotiin jonkun kanssa, kun muu perhe lähtee esimerkiksi ulkoilemaan tai retkelle. Koska Kangoot ovat kevyet työntää, Otso pääsee lähipellolle kahdestaankin Lotta-siskonsa kanssa. Yhdessä olemme retkeilleet esimerkiksi Teijossa. Metsässä ja pellolla Otso kuuntelee lintujen laulua ja muita ääniä. Hän haluaa kosketella männyn neulasia ja kaikkea, mitä luonnossa on. Ulkoilun jälkeen hänellä on syli täynnä havainnollista materiaalia. Otsosta näkee, että hän nauttii, kun hän pääsee kokemaan kaikkea uutta. Pienempänä hän ei ymmärtänyt vauhdin hurmaa, ja nykyisinkin hän lämpiää hitaasti. Kun laskemme Snow Comfortilla mäestä viidennen kerran, laskeminen alkaa olla hänestä tosi kivaa. Pyörän perässä rattaissa hän ei ala hykertää heti, mutta vartin jälkeen kuuluu naurun remakkaa. Mitä lujemmin mennään ja mitä möykkyisempää maastoa, sitä kovemmin Otso nauraa. Otson mielestä tuntoaistimukset ovat parasta, ja hänen naurunsa on meille muille palkinto siitä, että hän pystyy osallistumaan kaikkeen, mihin mekin. Pärnun-lomalla meillä oli mukana GoGo-maastorattaat. Alkuperäisestä suunnitelmasta poiketen otimme mukaan myös pyörätuolin. Sen kanssa esimerkiksi laivalla liikkuminen oli helpompaa. GoGo-rattaissa Otso pääsi kanssamme hiekkarannalle. Pyörätuolilla hiekassa liikkuminen olisi ollut mahdotonta. Kangoo-rattaiden yksi hyvä puoli on, että ne saa polkupyörän perään. GoGo-rattaiden valtteja puolestaan on verkkopussi, joka mahdollistaa Otsolle mukavan asennon, jossa ei tule selkäkipuja. Juuri asentosyistä olemme kiinnostuneita tyhjiötyynystä. Sen avulla Otson saa hyvään asentoon esimerkiksi autossa, lentokoneessa ja erilaisissa toimintavälineissä. Ajattelumme Otson osallistumismahdollisuuksista on avartunut: kaiken ei tarvitse olla vaikeaa. Jos vain itse haluamme, hänet voi ottaa joka paikkaan. Gogo-rattaat olivat jälleen herätys, että Otso pääsee mihin vain, jos me vanhemmat olemme aktiivisia. Melkein joka tilanteeseen löytyy jokin osallistumisväline, niitä pitää vain kokeilla. Vesa, Sari, Lotta () ja Otso (9) Nohteri Salo

19 HANNA EI JÄÄ SYRJÄÄN, KUN MUUT MENEVÄT Teksti: Tuula Puranen Kuva: Kasperikodin arkisto Hanna Viitala rakastaa toimintaa ja tykkää olla liikkeessä. Hän on -vuotias ja vaikeasti liikuntaja kehitysvammainen, ja hän käyttää pyörätuolia. Vuokrasimme hänelle juoksurattaat Malikevuokraamosta Rovaniemeltä. Ne olivat käytössä Juoksurattaat mahdollistavat ulkoilun laajemmin kuin pyörätuoli, ja rattaiden käyttötarkoitus onkin juuri ulkoilu. Liikumme porukassa, ja juoksurattaiden ansiosta Hanna pääsee sinne, minne muutkin Kasperikodin asiakkaat. Olemme käyneet poimimassa kukkia ja leikkipuistossa katsomassa lapsia. Hanna ei ole ollut kovin innokas ulkoilija, koska pyörätuoli on kova ja sillä on vaikea mennä esimerkiksi loskaisella kadulla tai epätasaisella pihalla. Pyörätuolilla ei myöskään voi tehdä kovin pitkiä lenkkejä. Juoksurattailla näitä esteitä ei ole, vaan niiden kanssa lenkit voivat olla pitempiä ja Hanna voi tehdä niitä vaihtelevissa maastoissa kaikkina vuodenaikoina ja kaikissa säissä. Juoksurattaat ovat sosiaalisesti tärkeä toimintaväline, koska Hanna pääsee niiden ansiosta muiden mukaan. Hän ei jää enää syrjään esimerkiksi maaston epätasaisuuden takia. Vain makkaranpaistoon on lähdettävä pyörätuolilla, koska Hanna ei voi syödä juoksurattaissa. Muuten juoksurattaat mahdollistavat Hannan osallistumisen toimintaan muiden kanssa. Ulkoilu virkistää Hannan mieltä, ja hän pitää erityisesti aurinkoisessa säässä ulkoilusta. Hän ilmaisee sen ilmeillään. Jos hän ei pitäisi juoksurattaista, häneltä tulisi itku. Tietoa erilaisista toimintavälineistä olemme saaneet Malikkeelta sekä asiakkaittemme koululta ja fysioterapeuteilta. Malikkeella on hyvät sivut internetissä, mutta olemme myös soitelleet sinne. Malikkeen toimintavälineiden vuokraaminen on meille tuttua. Olemme vuokranneet Kasperikodin asiakkaille esimerkiksi Snow Comfort -kelkan ja pyöriä. Malike-vuokraamossa on ymmärretty hyvin, mitä me milloinkin tarvitsemme. Ohjaaja Anni Lauhikari Kasperikoti, Rovaniemi 4 5

20 Tavoite : Vuokraamotoiminta kannustaa asiakkaita omien toimintavälineiden hankintaan Indikaattori : Vuokraamotoiminnasta henkilökohtaisesti (kasvotusten, puhelimitse tai sähköpostitse) saatu ohjaus ja neuvonta toimintavälineen vuokraamisen yhteydessä on kannustanut hankkimaan oman toimintavälineen. Tavoite: vastausten keskiarvo on enemmän kuin. Kysely asteikolla:. Täysin eri mieltä (4 %). Jokseenkin eri mieltä (6 %). Jokseenkin samaa mieltä (4 %) 4. Täysin samaa mieltä (7 %) Vastausten keskiarvo oli,6 ( n=87) 4,6 Indikaattori : Malikkeen kotisivuille koottu tieto toimintavälineistä on kannustanut hankkimaan oman toimintavälineen. Tavoite: vastausten 4 keskiarvo on enemmän kuin. Kysely asteikolla:. Täysin eri mieltä (4 %). Jokseenkin eri mieltä (6 %). Jokseenkin samaa mieltä (5 %) 4. Täysin samaa mieltä (9 %) Vastausten keskiarvo oli,8 (n=75/87) 4, Indikaattori : Kolme tapauskuvausta siitä, miten Malikkeen vuokraamotoiminta on kannustanut hankkimaan omia toimintavälineitä. Haastattelut tehtiin vuoden 4 kesän ja alkusyksyn aikana. Haastatteluiden apuna käytettiin muutamia tausta- ja apukysymyksiä: - Millä tavalla ja minkälaista ohjausta ja neuvontaa on saatu Malikkeen vuokraamotoiminnasta. - Mikä on kannustanut omat toimintavälineen hankintaan? Esimerkiksi vuokraamotoiminnasta henkilökohtaisesti (kasvotusten, puhelimitse tai sähköpostitse) tai Malikkeen kotisivuilta saatu ohjaus ja neuvonta toimintavälineen vuokraamisen yhteydessä on kannustanut hankkimaan oman toimintavälineen. - Onko toimintavälinettä vuokrattu useamman kerran? Kuinka monta kertaa, ja sitten päädytty hankintaan. - Miten toimintavälineen hankintaprosessi on mennyt? Onko mukana ollut vuokraamotoiminnan lisäksi esim. lapsen fysioterapeutti tai muu ammattihenkilö tai apuvälineyksikkö, koulu tms? - Miksi päädyttiin juuri tämä toimintavälineen hankintaan? - Miten tämän toimintavälineen rahoitus meni? Kuka maksoi toimintavälineen? - Miten vuokraamotoiminta kannusti toimintavälineen hankintaprosessin eri vaiheissa? Oliko useampia yhteydenottoja vai miten asiat etenivät? - Miten yhteisöt voivat hankkia toimintavälineen ja miten se palvelee koko yhteisöä? - Mikä on ollut muutos, kun on saatu oma toimintaväline verrattuna siihen, kun omaa toimintavälinettä ei ollut. Kolme tapauskuvausta siitä, miten Malikkeen vuokraamotoiminta on kannustanut hankkimaan omia toimintavälineitä: vaikeavammaisista. (n=) 6 7

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta Osalliseksi omaan lähiyhteisöön 1.12.2015 Susanna Tero, Malike-toiminta Kun YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva sopimus saatetaan Suomessa voimaan. Sopimus laajentaa esteettömyyden ja saavutettavuuden

Lisätiedot

MALIKE MALIKE. matkalle - liikkeelle - keskelle elämää. Malike- Keskus, Sumeliuksenkatu 18, Tampere, Puhelin

MALIKE MALIKE. matkalle - liikkeelle - keskelle elämää. Malike- Keskus, Sumeliuksenkatu 18, Tampere, Puhelin MALIKE matkalle - liikkeelle - keskelle elämää Malike- Keskus, Sumeliuksenkatu 18, 33100 Tampere, Puhelin 0206 90 282 Malike aloitti toimintansa 1.12.1997, tukemaan vaikeavammaisen lapsen perheen toimintaa

Lisätiedot

Valttien palaute. Väliraportti AKSELI MAKKONEN

Valttien palaute. Väliraportti AKSELI MAKKONEN Valttien palaute Väliraportti 26.11.2016 AKSELI MAKKONEN 146 vastausta 23.11.2016 mennessä Suurin osa opiskelijoita Millä alalla toimit tai opiskelet? Muu kasvatusala Hoitoala Muu, mikä? Liikunta ja vapaa-aika

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu ja erityishuolto osana palvelusuunnittelua. KVTL Salla Pyykkönen 9.11.2012

Henkilökohtainen apu ja erityishuolto osana palvelusuunnittelua. KVTL Salla Pyykkönen 9.11.2012 Henkilökohtainen apu ja erityishuolto osana palvelusuunnittelua KVTL Salla Pyykkönen 9.11.2012 Palvelujen suunnittelun olemassa oleva säädöspohja Perustuslaki yhdenvertaisuus, sosiaaliturva, oikeusturva

Lisätiedot

PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA

PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA Kunnalla on terveydenhuoltolain (L1326/2010:29 ) mukainen velvollisuus järjestää potilaan sairaanhoitoon liittyvä lääkinnällinen kuntoutus. Lääkinnälliseen

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Miten Kehas-ohjelma vaikutti ja miten tästä eteenpäin?

Miten Kehas-ohjelma vaikutti ja miten tästä eteenpäin? Miten Kehas-ohjelma vaikutti ja miten tästä eteenpäin? Susanna Hintsala, Kehitysvammaliitto Kuntaseminaari Eskoossa 28.10.2016 1 11/8/2016 YK-sopimus ja asuminen 9 art. Varmistetaan vammaisten henkilöiden

Lisätiedot

Henkilökohtaisen avun hakeminen. Työpaja

Henkilökohtaisen avun hakeminen. Työpaja Henkilökohtaisen avun hakeminen Työpaja 10.10.2013 Vammaispalvelulaki - Henkilökohtainen apu liittyy vammaispalvelulakiin. - Vammaispalvelulaki uudistui 1.9.2009. - Vammaispalvelulakia muutettiin, jotta

Lisätiedot

Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue. Itä-Suomen aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue

Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue. Itä-Suomen aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Palvelujen ja tukitoimien yksilöllinen järjestäminen palvelusuunnitelman

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus henkilökohtaiseen apuun , Seinäjoki Salla Pyykkönen, Kvtl

Ajankohtaiskatsaus henkilökohtaiseen apuun , Seinäjoki Salla Pyykkönen, Kvtl Ajankohtaiskatsaus henkilökohtaiseen apuun 23.9.2014, Seinäjoki Salla Pyykkönen, Kvtl Palvelusuunnitelman merkitys korostuu! Palvelusuunnitelma Yhteistyössä ja yhteisymmärryksessä asiakkaan ja hänen läheistensä

Lisätiedot

Vammaiskortin mahdollisuudet

Vammaiskortin mahdollisuudet Vammaiskortin mahdollisuudet 2.12.2016 Miksi Vammaiskorttia tarvitaan? Euroopassa on noin 80 miljoonaa ihmistä, jotka kohtaavat arjessaan haasteita osallistumisessa ja liikkumisessa vammaisuuden vuoksi.

Lisätiedot

Erityisen hyvää liikuntaa

Erityisen hyvää liikuntaa Erityisen hyvää liikuntaa Saku Rikala KKI-Päivät 16.-17.3.2016 Soveltava Liikunta SoveLi ry Valtakunnallinen liikuntajärjestö Tavoitteena parantaa pitkäaikaissairaiden ja vammaisten mahdollisuuksia liikuntaan

Lisätiedot

Millaista valmennusta ja tukea uudessa laissa tarvitaan? Anu Autio, asiantuntija, Espoon vammaispalvelut

Millaista valmennusta ja tukea uudessa laissa tarvitaan? Anu Autio, asiantuntija, Espoon vammaispalvelut Millaista valmennusta ja tukea uudessa laissa tarvitaan? Anu Autio, asiantuntija, Espoon vammaispalvelut Lausuntopalaute Valmennuksen ja tuen suhdetta sosiaalihuoltolain mukaiseen sosiaaliohjaukseen ja

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Minna Rantanen, Kela Läntinen vakuutuspiiri TYKS 17.5.2016 Saajat Vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen / vaativan lääkinnällisen

Lisätiedot

ROVANIEMEN VAMMAISPALVELUT

ROVANIEMEN VAMMAISPALVELUT ROVANIEMEN VAMMAISPALVELUT HYVÄN ARJEN TUKENA Rovaniemen kaupungin vammaispalvelut edistää vammaisten ja pitkäaikaissairaiden kokonaisvaltaista hyvinvointia. Autamme asiakkaitamme ylläpitämään toimintakykyään

Lisätiedot

Henkilökohtainen avustajajärjestelmä ja vammaispalvelulaki. Jyväskylä 28.8.2008 lakimies Juha-Pekka Konttinen

Henkilökohtainen avustajajärjestelmä ja vammaispalvelulaki. Jyväskylä 28.8.2008 lakimies Juha-Pekka Konttinen Henkilökohtainen avustajajärjestelmä ja vammaispalvelulaki Jyväskylä 28.8.2008 lakimies Juha-Pekka Konttinen Henkilökohtainen avustaja järjestelmä (Kynnys ry:n laatima määritelmä) Henkilökohtainen avustaja

Lisätiedot

Ajankohtaista vammaispalveluissa henkilökohtainen apu ja vammainen lapsi

Ajankohtaista vammaispalveluissa henkilökohtainen apu ja vammainen lapsi Sosiaalipalvelut -tulosalue 1 Ajankohtaista vammaispalveluissa henkilökohtainen apu ja vammainen lapsi Päivi Nurmi-Koikkalainen 21.10.2008 Rovaniemi Oikeudenmukaisuus = normit + käytäntö H.T. Klami 1990

Lisätiedot

Valtakunnallisen vammaispalveluhankkeen merkityksestä ja tuloksista

Valtakunnallisen vammaispalveluhankkeen merkityksestä ja tuloksista Valtakunnallisen vammaispalveluhankkeen merkityksestä ja tuloksista Pirkanmaan vammaisalan kehittämisfoorumi 22.8.2013, Ylöjärvi Marketta Salminen, projektipäällikkö Vammaispalvelujen valtakunnallinen

Lisätiedot

Ajankohtaista vammaislainsäädännössä

Ajankohtaista vammaislainsäädännössä Ajankohtaista vammaislainsäädännössä Kuinka lakia luetaan, Omaishoitajat ja läheiset -liitto ry, 6.10.2015 Helsinki. Elina Akaan-Penttilä, lakimies, Invalidiliitto. 1 Vammaisia henkilöitä koskevan sosiaalihuollon

Lisätiedot

Työ kuuluu kaikille!

Työ kuuluu kaikille! Esteetön ja yhdenvertainen työelämä Työ kuuluu kaikille! Uudenmaan TE-toimisto, Pasila 9.3.2016 Anne Mäki, ry 1 Esteettömyys Esteetön työympäristö on kaikkien etu Laaja kokonaisuus, joka mahdollistaa ihmisten

Lisätiedot

Hakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa.

Hakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa. Päivähoidon laatukriteerit Hakeminen Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa. Henkilökunta tuntee päivähoitoyksikkönsä

Lisätiedot

KUNTOUTUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELY

KUNTOUTUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELY KUNTOUTUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELY KAUNIALAN SAIRAALA OY 2016 1 ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELY V. 2016 Kysely toteutettiin ajalla 1.3 15.6.2016 Kysely jaettiin hoitohenkilöstön toimesta kaikille Toimelan

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma PIIRINIITYN TOIMINTA-AJATUS Päiväkotitoimintamme Piiriniityssä on alkanut syksyllä 2014. Ikurin päiväkodin kanssa yhdistyimme vuonna 2013. Päiväkoti sijaitsee

Lisätiedot

Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma Säkylän kunta

Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma Säkylän kunta Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma 2016 Säkylän kunta Sisällysluettelo 1. Johdanto... 2 2. Asumispalveluiden laatusuositus... 2 3. Asumispalveluiden nykytilanne Säkylässä... 2 4. Suunnitelmissa/rakenteilla

Lisätiedot

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto

Lisätiedot

Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus

Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Vaikuttamistoiminnan päällikkö Marika Ahlstén, Kehitysvammaliitto 4.3.2015 1 Nykytila Sosiaalihuoltolaki

Lisätiedot

Suomen CP-liitto ry. www.cp-liitto.fi

Suomen CP-liitto ry. www.cp-liitto.fi Suomen CP-liitto ry Suomen CP-liitto ry on CP-, MMC- ja hydrokefaliavammaisten lasten, nuorten ja aikuisten sekä heidän omaistensa valtakunnallinen keskusjärjestö, jonka päätehtävät ovat oikeuksien valvonta

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi. Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Petra Tiihonen 2015

Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi. Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Petra Tiihonen 2015 Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Petra Tiihonen 2015 Miksi puheenvuoro henkilökohtaisesta avusta? Vammaispalvelulain mukainen henkilökohtainen apu voi olla

Lisätiedot

Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet

Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet 24.2.2015 Rovaniemi Lakimies Timo Mutalahti Sininauhaliitto Asuminen ja päihteet Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden

Lisätiedot

Cross-Border Move for Health 5.-6.6.2013 Joensuu Inkluusion edistäminen liikunnassa ja urheilussa

Cross-Border Move for Health 5.-6.6.2013 Joensuu Inkluusion edistäminen liikunnassa ja urheilussa Cross-Border Move for Health 5.-6.6.2013 Joensuu Inkluusion edistäminen liikunnassa ja urheilussa Aija Saari Tutkimuspäällikkö, Suomen Vammaisurheilu ja liikunta VAU ry aija.saari@vammaisurheilu.fi Sisältö

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään

Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään Vammaispalvelujen neuvottelupäivät Helsinki, Scandic Park, 29.-30.1.2015 Kirsi Varhila, STM

Lisätiedot

Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma

Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Palvelutarpeen arvioinnin kriteerit lainsäädännössä Erityisasiantuntija Marja Pajukoski, THL 29.3.2012 1 Yleiset tarpeen arvioinnin kriteerit

Lisätiedot

Lakineuvonnan näkökulma: kehitysvammaisten lasten perusopetuksen haasteita

Lakineuvonnan näkökulma: kehitysvammaisten lasten perusopetuksen haasteita Lakineuvonnan näkökulma: kehitysvammaisten lasten perusopetuksen haasteita Perusopetuksen iltapäivä, Jyväskylä 28.9.2016 Tanja Salisma, lakimies, Kehitysvammaisten Tukiliitto ry 1 Tukiliiton neuvontapalvelut

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Yhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä.

Yhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä. Yhteiset Lapsemme ry 25.10.2016 Strategia 2017-2020 Strateginen tavoite Monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytykset toteutuvat Suomessa. Kansainvälisesti tuemme haavoittuvassa asemassa olevien lasten

Lisätiedot

Kohti tulevaisuutta: vammaisalan haasteita ja kehitysnäkymiä

Kohti tulevaisuutta: vammaisalan haasteita ja kehitysnäkymiä Kohti tulevaisuutta: vammaisalan haasteita ja kehitysnäkymiä Valtakunnalliset erityishuoltopäivät Helsinki 10.9.2015 Jaana Huhta, neuvotteleva virkamies, STM Ajankohtaista vammaispalveluissa ja - politiikassa

Lisätiedot

Selvitys vammaispalveluiden (palveluasumisen ja henkilökohtaisen avun) hankinnoista kunnissa.

Selvitys vammaispalveluiden (palveluasumisen ja henkilökohtaisen avun) hankinnoista kunnissa. Selvitys vammaispalveluiden (palveluasumisen ja henkilökohtaisen avun) hankinnoista kunnissa. Kenelle: Kysely kunnan vammaispalveluista vastaavalle viranhaltijalle. Kyselyn tarkoitus: Kyselyn avulla selvitetään

Lisätiedot

KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN

KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN Kehittämiskoordinaattori Tuula Ekholm Liittyminen KKE -hankekokonaisuuteen

Lisätiedot

Osallisuussuunnitelma

Osallisuussuunnitelma Osallisuussuunnitelma Lastensuojelun järjestäminen ja kehittäminen Tukea suunnitelmatyöhön - työkokous Kolpeneen palvelukeskus Kerttu Vesterinen Osallisuus Osallisuus on kokemus mahdollisuudesta päättää

Lisätiedot

Palveluohjaus tuottamassa tarvelähtöisyyttä ja osallisuutta tukemassa

Palveluohjaus tuottamassa tarvelähtöisyyttä ja osallisuutta tukemassa Palveluohjaus tuottamassa tarvelähtöisyyttä ja osallisuutta tukemassa Sara Haimi-Liikkanen /Kehittämiskoordinaattori Tarja Viitikko / Projektikoordinaattori KASTE / Kotona kokonainen elämä / Etelä-Kymenlaakson

Lisätiedot

Ohjaamojen projektipäällikköpäivät. kehittämispäällikkö Jaana Fedotoff

Ohjaamojen projektipäällikköpäivät. kehittämispäällikkö Jaana Fedotoff 15.09.2016 Ohjaamojen projektipäällikköpäivät kehittämispäällikkö Jaana Fedotoff Koordinaatti Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus valtakunnallinen palvelu- ja kehittämiskeskus, sijaintipaikka

Lisätiedot

Vammaistyön uusimmat kuulumiset

Vammaistyön uusimmat kuulumiset Vammaistyön uusimmat kuulumiset VS avy 15.9.2015 Vammaisuuden määritelmä Vammaisuus ei ole vain terveysongelma. Se on monimutkainen ilmiö, joka syntyy vuorovaikutuksessa henkilön ja yhteiskunnan piirteiden

Lisätiedot

SENSO PROJEKTI. Taustaa

SENSO PROJEKTI. Taustaa SENSO PROJEKTI Taustaa Mistä tarve muutokseen? 1. asukas/asiakas tulee tietoiseksi oikeuksistaan (seksuaalioikeudet) ja kokee, että hänen oikeutensa eivät toteudu ja vaatii muutosta. 2. henkilökunnassa

Lisätiedot

Asiakaslähtöisyys vammaissosiaalityön prosessissa

Asiakaslähtöisyys vammaissosiaalityön prosessissa Asiakaslähtöisyys vammaissosiaalityön prosessissa Eskoon alueellinen vammaissosiaalityöntekijöiden tapaaminen 6.9.2016 13.9.16 Asiakaslähtöisyys vammaissosiaalityön prosessissa / Stina Sjöblom 1 THL:n

Lisätiedot

SAKU-strategia

SAKU-strategia 1 (6) SAKU-strategia 2012 2016 Sisältö: 1. TOIMINTA-AJATUS 2. TOIMINTAPERIAATTEET 3. VISIO 3.1 Visio 2016 3.2 Vision mukaiset päämäärät 3.3 Tavoitteet ja menestystekijät 1. TOIMINTA-AJATUS SAKU ry edistää

Lisätiedot

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 1 RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET Asiakastyytyväisyyden keskeiset osatekijät ovat palvelun laatua koskevat odotukset, mielikuvat organisaatiosta ja henkilökohtaiset palvelukokemukset.

Lisätiedot

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA 2012 2016 Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry Lähtökohdat ennen: liikunnan kilpailutoimintaa ja kulttuurikisat

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen 26.10.2015 Pitkänimen sairaala, Psykoterapiapaja. Elina Kinnunen, asiantuntijalääkäri, Kela - vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus

Lisätiedot

Kehittämisverkostojen kick off tule kuulemaan mistä on kysymys! Mona Särkelä-Kukko

Kehittämisverkostojen kick off tule kuulemaan mistä on kysymys! Mona Särkelä-Kukko Kehittämisverkostojen kick off tule kuulemaan mistä on kysymys! Mona Särkelä-Kukko 1.9.2016 1. Kehittämisverkostojen käynnistämisen tausta 2. Yhteinen ymmärrys lähtökohtiin 3. Toiveet, tarpeet ja osaamisen

Lisätiedot

Solmu vai rusetti kommentteja Kelan dokumentista

Solmu vai rusetti kommentteja Kelan dokumentista Solmu vai rusetti kommentteja Kelan dokumentista Pirkko Justander Sosiaalineuvoja ry HUOM! Tässä puheenvuorossa ennen muuta ruohonjuuritason syvien tuntojen tulkki Tunnetilani dokumenttia katsellessani

Lisätiedot

OPS2016 ja Move! Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä

OPS2016 ja Move! Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä OPS2016 ja Move! Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä Sami Kalaja Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Kuntotestauspäivät 2015 Kisakallio OPS2016 Käyttöönotto lukuvuoden 2016 alusta Keskiössä

Lisätiedot

SOTE- ja maakuntauudistus

SOTE- ja maakuntauudistus Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne muuttuu miten kuntouttava työtoiminta, sosiaalinen kuntoutus ja muu osallisuutta edistävä toiminta asemoituvat muutoksessa Eveliina Pöyhönen SOTE- ja maakuntauudistus

Lisätiedot

Hallitusohjelman mahdollisuudet Kuusikkokuntien työllisyydenhoitoon. Eveliina Pöyhönen

Hallitusohjelman mahdollisuudet Kuusikkokuntien työllisyydenhoitoon. Eveliina Pöyhönen Hallitusohjelman mahdollisuudet Kuusikkokuntien työllisyydenhoitoon Eveliina Pöyhönen Hallituksen painopistealueet Köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentäminen Työ on parasta sosiaaliturvaa.

Lisätiedot

4.12.2015 VAMOS VAIKUTTAVA SOSIAALISEN KUNTOUTUKSEN KONSEPTI

4.12.2015 VAMOS VAIKUTTAVA SOSIAALISEN KUNTOUTUKSEN KONSEPTI 4.12.2015 VAMOS VAIKUTTAVA SOSIAALISEN KUNTOUTUKSEN KONSEPTI Sosiaalinen kuntoutus pähkinänkuoressa Sosiaaliseen kuntoutukseen kuuluu: 1) sosiaalisen toimintakyvyn ja kuntoutustarpeen selvittäminen; 2)

Lisätiedot

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011 Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja llä 11 Vanhempien palautteet Marja Leena Nurmela Tukeva/Rovaseutu Tietoa lasten eroryhmästä Lasten eroryhmät kokoontuivat 7

Lisätiedot

Totontien palvelukoti ja Jaakopin tukikodit

Totontien palvelukoti ja Jaakopin tukikodit Totontien palvelukoti ja Jaakopin tukikodit Attendo yrityksenä Attendo Oy on suomalainen sosiaali- ja terveyspalvelualan yritys. Olemme edelläkävijä asumispalveluiden tuottamisessa ikäihmisille, vammaisille,

Lisätiedot

Vammaispalvelulain mukainen Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi

Vammaispalvelulain mukainen Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi Vammaispalvelulain mukainen Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Petra Tiihonen 2014 Mitä tarkoittaa henkilökohtainen apu? Henkilökohtainen apu tarkoittaa vaikeavammaisen

Lisätiedot

Salvan kuntoutus FYSIOTERAPIA JA TOIMINTATERAPIA. Anne Lehtinen. Ilolankatu SALO Vastaava fysioterapeutti

Salvan kuntoutus FYSIOTERAPIA JA TOIMINTATERAPIA. Anne Lehtinen. Ilolankatu SALO  Vastaava fysioterapeutti Salvan kuntoutus FYSIOTERAPIA JA TOIMINTATERAPIA Anne Lehtinen Vastaava fysioterapeutti 044 7213 358 Ilolankatu 6 24240 SALO www.salva.fi s SALVAN FYSIOTERAPIA ILOLANSALOSSA Tarjoamme ajanmukaiset tilat

Lisätiedot

Osallisuutta yhteisöllisellä vertaistoiminnalla

Osallisuutta yhteisöllisellä vertaistoiminnalla Osallisuutta yhteisöllisellä vertaistoiminnalla Ikääntyneidenpäihde- ja mielenterveystyön verkoston yhteistyöseminaari 23.4.2015 Mona Särkelä-Kukko Marjo Karila 14.4.2015 1 Pohdittavaksi alkuun: Pohdi

Lisätiedot

ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia

ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia Elina Hynninen ja Maria Kolehmainen Toimeksiantajat: Itä-Suomen

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015

SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 Osavuosikatsaus II SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015 Hallinto- ja talouspalvelut PÄÄLINJAUS/ TOT. LINJAUS TOIMENPIDE SITOVA TAVOITE MITTARI/ MITTA- RIN TAVOITE

Lisätiedot

Kehitysvamma. Äiti ei pysy kärryillä 24.5.2012

Kehitysvamma. Äiti ei pysy kärryillä 24.5.2012 Kehitysvamma Äiti ei pysy kärryillä 24.5.2012 Yleisen ajattelutavan muutos Vammaiset ihmiset ovat alkaneet vaatia oikeuksiaan. Käsitykset vammaisuudesta ja näkemykset vammaisista henkilöistä ovat kansainvälisesti

Lisätiedot

Asiakkaan valinnanvapaus kuntoutuksessa

Asiakkaan valinnanvapaus kuntoutuksessa Asiakkaan valinnanvapaus kuntoutuksessa Tarkastelussa vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen avofysioterapiapalvelu Visa Pitkänen, Tutkija visa.pitkanen@kela.fi Kelan tutkimus 19.1.2017 Tausta Kelan järjestämää

Lisätiedot

SOSIAALI- JA PERHEPALVELUT Palveluhakemus. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT Sukunimi ja etunimet. Kotikunta. Lähiomainen tai edunvalvoja, nimi- ja yhteystiedot

SOSIAALI- JA PERHEPALVELUT Palveluhakemus. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT Sukunimi ja etunimet. Kotikunta. Lähiomainen tai edunvalvoja, nimi- ja yhteystiedot HAKIJAN HENKILÖTIEDOT Sukunimi ja etunimet Henkilötunnus Ammatti Osoite Postinumero Puhelinnumero Sähköpostiosoite Kotikunta Lähiomainen tai edunvalvoja, nimi- ja yhteystiedot Hakijan kotitaloudessa asuvien

Lisätiedot

Mitä on lasten osallistuminen- - pelkkää demokratiaako?

Mitä on lasten osallistuminen- - pelkkää demokratiaako? Mitä on lasten osallistuminen- - pelkkää demokratiaako? Maria Kaisa Aula 12.11.2013 Tampereen yliopisto 1 YK:n lapsen oikeuksien sopimus 1989/1991 Erityinen suojelu Protection Palvelut ja toimeentulo Riittävä

Lisätiedot

Muuttajanpolku kohti omannäköistä kotia ja elämää. Muuttoräppi löytyy netistä:

Muuttajanpolku kohti omannäköistä kotia ja elämää. Muuttoräppi löytyy netistä: Muuttajanpolku kohti omannäköistä kotia ja elämää Muuttoräppi löytyy netistä: http://www.kvps.fi/perheille/muuttovalmennus/ Elämäntilanteen kuvaus ja tulevaisuuden suunnittelu Missä haluaisin asua? Millaisessa

Lisätiedot

Miten voidaan vahvistaa asiakaslähtöisyyttä ja osallisuutta palvelujen toteuttamisessa?

Miten voidaan vahvistaa asiakaslähtöisyyttä ja osallisuutta palvelujen toteuttamisessa? Miten voidaan vahvistaa asiakaslähtöisyyttä ja osallisuutta palvelujen toteuttamisessa? Vammaispalvelujen neuvottelupäivät Helsinki, Scandic Park 29.1.2015 Jaana Huhta, neuvotteleva virkamies STM Tavoitteita

Lisätiedot

Nuorten Ystävät Sosiaalinen työllistyminen

Nuorten Ystävät Sosiaalinen työllistyminen Nuorten Ystävät Perustettu 1907 Keskustoimisto sijaitsee Oulussa Kansalaisjärjestö- ja liiketoimintaa Lastensuojelu-, vammais-, perhekuntoutus-, mielenterveys-, työllistymis- ja avopalveluja sekä kehittämistoimintaa

Lisätiedot

Luonnossa kotonaan -toiminnalle on määritelty Toiminnan laadulliset kriteerit (1.) ja Toimipaikan kriteerit (2.).

Luonnossa kotonaan -toiminnalle on määritelty Toiminnan laadulliset kriteerit (1.) ja Toimipaikan kriteerit (2.). Luonnossa kotonaan kriteerit Luonnossa kotonaan -toiminnalle on määritelty Toiminnan laadulliset kriteerit (1.) ja Toimipaikan kriteerit (2.). Toiminnan laadulliset kriteerit (1.) kuvaavat tapaa, jolla

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

Asiakastietojen välittäminen moniammatillisessa yhteistyössä

Asiakastietojen välittäminen moniammatillisessa yhteistyössä Asiakastietojen välittäminen moniammatillisessa yhteistyössä Luo luottamusta suojele lasta. Opas ja verkkokoulutus lasten suojelemisen yhteistyöstä ja tiedonvaihdosta. Oppaaseen ja verkkokoulutukseen on

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 1(7) Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 IISALMEN KAUPUNGIN SOSIAALIPALVELUKESKUS STRATEGIA Sosiaalipalvelukeskuksen ammattitaitoinen ja kehittämishaluinen henkilöstö tuottaa laadukkaita sosiaalipalveluja asukkaille.

Lisätiedot

KAMU - Kaveriohjausta maahanmuuttajille

KAMU - Kaveriohjausta maahanmuuttajille KAMU - Kaveriohjausta maahanmuuttajille Vapaaehtoistoiminnan harjoittelu - oppimisen arviointilomake sosionomiopiskelijoille Lomake täytetään vapaaehtoistoiminnan harjoittelun (4. Harjoittelu) lopuksi

Lisätiedot

Hyvinvointi ja liikkuminen

Hyvinvointi ja liikkuminen Hyvinvointi ja liikkuminen varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa Varhaiskasvatuslaissa määritellyt tavoitteet 1) edistää jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, terveyttä

Lisätiedot

Tesoman päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Tesoman päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Tesoman päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Tesoman päiväkodissa toimimme lasta kuunnellen ja kunnioittaen. Annamme lapselle turvaa, aikaa sekä mahdollisuuksia kokea ja tuntea onnistumisia

Lisätiedot

TOTEUTTAAKO VANHUSPALVELULAKI VALTAA VANHUUS -LIIKKEEN TEEMOJA?

TOTEUTTAAKO VANHUSPALVELULAKI VALTAA VANHUUS -LIIKKEEN TEEMOJA? TOTEUTTAAKO VANHUSPALVELULAKI VALTAA VANHUUS -LIIKKEEN TEEMOJA? Senioriliikkeen kevätkokous 22.04.2013 Helsinki Aulikki Kananoja LAKI l l Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden

Lisätiedot

Sosiaalinen arviointi Louhelassa. Synnöve Sternberg 2016

Sosiaalinen arviointi Louhelassa. Synnöve Sternberg 2016 Sosiaalinen arviointi Louhelassa Synnöve Sternberg 2016 Mistä lähdimme Louhela oli mukana Näky-hankkeissa 2008-2014, joissa lähdettiin liikkeelle sosiaalisen tilinpidon menetelmästä ja päästiin sosiaaliseen

Lisätiedot

Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen

Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen Party-hankkeen väliseminaari Salo Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen Fasilitoinnin menetelmin 2015-2017 PARTY Rauma Työkykykoordinaattori Mitä fasilitointi on? - Ryhmäprosessiohjausta ->

Lisätiedot

KEHITYSVAMMALAIN MUUTOKSET. Itsemääräämisoikeus vahvistuu. Uusia määräyksiä rajoitustoimenpiteistä.

KEHITYSVAMMALAIN MUUTOKSET. Itsemääräämisoikeus vahvistuu. Uusia määräyksiä rajoitustoimenpiteistä. KEHITYSVAMMALAIN MUUTOKSET Itsemääräämisoikeus vahvistuu. Uusia määräyksiä rajoitustoimenpiteistä. LUKIJALLE Tässä esitteessä kerrotaan muutoksista, joita on tehty kehitysvammalakiin. Kehitysvammalaissa

Lisätiedot

Sammon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Sammon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Sammon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Päiväkodissamme toteutetaan varhaiskasvatusta ja esiopetusta vahvasti leikin, liikunnan ja luovuuden kautta. Leikki ja liikunta kuuluvat päivittäin

Lisätiedot

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia 2016 2020 Hallitus hyväksynyt 1.2.2016 Tutkimus-kehittämistoiminnan strategia kertoo 1) Toiminta-ajatuksemme (Miksi olemme olemassa?) 2) Arvomme (Mikä meille

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Vanhusneuvosto mahdollisuutena Eeva Päivärinta, johtava asiantuntija, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Vanhusneuvosto mahdollisuutena Eeva Päivärinta, johtava asiantuntija, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Vanhusneuvosto mahdollisuutena Lähtökohtia Ikäihmiset ovat voimavara mahdollisuus > asenteista on aloitettava! - Suomen eläkeläiset ovat maailman koulutetuimpia ja

Lisätiedot

Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014

Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014 Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014 Ohjelma 9.30 Avaussanat Riitta Hakoma, vammaispalvelujen johtaja, Etelä-Karjalan Sosiaali- ja terveyspiiri 9.45 Kehitysvammaisten Palvelusäätiön

Lisätiedot

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10. VANHUSPALVELULAKI Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.2013 Lain tarkoitus ( 1 ) IKÄÄNTYNYTTÄ VÄESTÖÄ KOSKEVAT TAVOITTEET

Lisätiedot

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Digitaalisen nuorisotyön strategisessa kehittämisessä tavoitteena on, että organisaatioissa digitaalisen median ja teknologian tarjoamia

Lisätiedot

Lähipalvelut, palveluverkko ja asukkaiden osallisuus, raportti. Riitta Pylvänen hankesuunnittelija

Lähipalvelut, palveluverkko ja asukkaiden osallisuus, raportti. Riitta Pylvänen hankesuunnittelija Lähipalvelut, palveluverkko ja asukkaiden osallisuus, raportti Riitta Pylvänen hankesuunnittelija PERUSTURVAJOHTAJIEN TAPAAMINEN KUNTAKIERROKSELLA SYKSYLLÄ 2014 Esiin nousseita kysymyksiä: Miten työllisyyden

Lisätiedot

TAUSTATIEDOT. 1. Minä olen asiakas omainen/läheinen

TAUSTATIEDOT. 1. Minä olen asiakas omainen/läheinen Sivu 1 / 9 TAUSTATIEDOT 1. Minä olen asiakas omainen/lähnen Seuraavat kysymykset koskevat itse asiakasta. Mikäli olet omainen/lähnen, vastaa kysymyksiin asiakkaan näkökulmasta. 2. Ikä 0-17 vuotta 18 64

Lisätiedot

LÖYTYMISEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT

LÖYTYMISEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT LIIKUNTAHARRASTUKSEN LÖYTYMISEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT VALTTI-HANKKEESSA OULUN ALUEELLA -ERITYISLASTEN JA HEIDÄN PERHEIDENSÄ KOKEMANA Ronja Ronkainen ja Marjo Vesala Opinnäytetyö: TAUSTA Työn tilaaja: Suomen

Lisätiedot

Alustusta erityislainsäädäntöön. Vammaispalvelujen raati 15.5.2013 Johtava sosiaalityöntekijä Emmi Hanhikoski

Alustusta erityislainsäädäntöön. Vammaispalvelujen raati 15.5.2013 Johtava sosiaalityöntekijä Emmi Hanhikoski Alustusta erityislainsäädäntöön Vammaispalvelujen raati 15.5.2013 Johtava sosiaalityöntekijä Emmi Hanhikoski 30.5.2013 Elävänä olentona maailmassa Erilaiset roolit Ihminen Perheenjäsen, vanhempi, sisarus,

Lisätiedot

Liikkuva lapsuus. Kurki Kimmo Kuntien Tiera Oy - Mikkelin toimipiste 1.1.2015

Liikkuva lapsuus. Kurki Kimmo Kuntien Tiera Oy - Mikkelin toimipiste 1.1.2015 2015 Liikkuva lapsuus Kurki Kimmo Kuntien Tiera Oy - Mikkelin toimipiste 1.1.2015 Sisällys Hankkeen alkuidea... 2 Hankkeen tavoitteet... 3 Hankkeen toimenpiteet... 4 Hankkeen toteutuminen... 5 Hankkeen

Lisätiedot

Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta

Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta Ikäihmisten arjen ja palvelujen parantamiseksi 2014-2016 Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta WEBROPOL -KYSELY Kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta

Lisätiedot

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10. Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.2016 1 Sosiaalihuoltoyksikön tehtävät ohjausta, yhteistyötä, lupahallintoa,

Lisätiedot

Liikun terveemmäksi päivät: Yhdessä. Eki Karlsson toiminnanjohtaja Suomen Latu

Liikun terveemmäksi päivät: Yhdessä. Eki Karlsson toiminnanjohtaja Suomen Latu Liikun terveemmäksi päivät: Yhdessä Eki Karlsson toiminnanjohtaja Suomen Latu Suomen Latu ry Suomen Latu on ulkoilun edistäjä, retkeilyn asiantuntija ja kaikille avoin kansalaisjärjestö. Edunvalvomme suomalaisia

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä

Lisätiedot

Mitä valinnanvapaus tarkoittaa minulle?

Mitä valinnanvapaus tarkoittaa minulle? Mitä valinnanvapaus tarkoittaa minulle? Valinnanvapauslain luonnoksen mukaisesti 21.12.2016 1 21.12.2016 Valinnanvapaus on osa soteuudistusta Soteuudistuksen tavoitteena on varmistaa ihmisille yhdenvertaiset

Lisätiedot