Niukkalan Natura-alueen luonnonhoidon toimenpidesuunnitelma Metsähallitus, Etelä-Suomen luontopalvelut 2014

Transkriptio

1 Niukkalan Natura-alueen luonnonhoidon toimenpidesuunnitelma Metsähallitus, Etelä-Suomen luontopalvelut 2014

2 Sisällys 3 2 Yhteenveto 5 2A Natura 2000 luontotyypit ja uhanalaiset luontotyypit 6 2B Muut luontotyyppitiedot 6 2C Lajisto A Vaikutukset Natura 2000-alueeseen 13 5B Muut vaikutukset luontoon, ympäristöön ja käyttöön 14 6 Seuranta, selvitys ja tutkimustarpeet sekä viestintä 15

3 1 Yleissijaintikartta: Pakollinen Yleis Lomakkeella annetaan hallinnolliset yleistiedot alueesta, kerrotaan suunnitelman tavoite ja sen mukaan tehtävien toimenpiteiden pinta-alat sekä kuvataan suunnitteluprosessi. Lausuntoyhteenveto Muu liitekartta Suunnittelualueen nimi Niukkala Pinta-ala (ha) 36 ha josta vettä (ha) 0 ha Maakunta Etelä-Karjala Kunta Parikkala Kunnan osa Uukuniemi Alueyksikkö Etelä-Suomen luontopalvelut, Itä-Suomen maaluontotyyppitiimi Tekijä(t) Mervi Niiranen Suunnitelman tavoite / tavoitteet Lehtojen ja valkoselkätikkametsien hoito Suojelualueet ja muut alueet Koodi Nimi Päämaankäyttölk Pinta-ala, (ha) 1) Perustettu 2) Lisätietoja FI Niukkala ha Ei perustettu SCI Erityisarvot Luokka / arvo Pinta-ala (ha) Valkoselkätikan suojelusuunnitelman alue I-vaihe 28 ha Kaava Etelä-Karjalan maakuntakaava (2011) Merkintä SL YSA-alueiden rauhoitusmääräykset Muut aluetta koskevat suunnitelmat ja selvitykset Vuosi Dnro Kattavuus Markkanen, A. Etelä-Karjalan valkoselkätikkametsien /41/2009 Suunnittelualue kääväkäsinventointi Jääskeläinen, K. Jäkäläkartoitukset Etelä-Suomen luontopalvelujen /41/2012 Suunnittelualue alueilla vuonna Metsähallitus, luontopalvelut. Takala, T. Sammalkartoitukset Metsähallitus, luontopalvelut /41/2012 Suunnittelualue Karjalainen, S. Niukkalan kovakuoriaisselvitys v Suunnittelualue Luontotyyppi-inventointi 2006 Suunnittelualue Toimenpiteiden kattama kokonaispinta-ala, ha 17 ha Suunnitelman dnro MH 95/2014/04.02 Julkinen x Salatut liitteet Suunnitelman osallistaminen ja hyväksyminen Tapahtuma Päiväys Henkilö / organisaatio Suunnitelmaluonnoksen kommentointi Tammikuu 2014 MH/ESLP/ISMLTT hlöt Lausuntopyyntö Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ELY-keskuksen lausunto Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Suunnitelman hyväksyminen MH/ESLP aluepäällikkö Suunnitelman toteuttamiseen tarvittavat luvat Luvan antaja Lisätietoja Lisätietoja 1) suunnittelualueella oleva pinta-ala. 2) YSA-alueella päätöspäivä. 3

4 Liite 1. Suunnittelualueen sijainti. Suunnittelualue näkyy kartassa violetilla rasterilla ja Natura-rajaus tummanvihreällä viivalla. Niukkalan Naturaalueeseen kuuluva, vaaleanvihreällä rasteroitu Suonpään luonnonsuojelualue (YSA053570) ei kuulu suunnittelualueeseen. 4

5 2 Alueen nykytila; yhteenveto Lomakkeella kuvataan koko suunnittelualueen luonnon yleis sekä ennallistamista tai luonnonhoitoa rajoittavat arvot tai piirteet. Tarkoituksena on osoittaa, mitkä alueet kaipaavat hoitoa tai ennallistamista ja miksi sekä toisaalta kuvata niitä asioita, jotka jollakin tavoin rajoittavat toimenpiteitä. Alueen lyhyt yleis Niukkalan Natura 2000 alue sijaitsee Parikkalan Uukuniemellä. Se koostuu neljästä erillisestä osa-alueesta, jotka sijaitsevat muutaman kilometrin etäisyydellä toisistaan. Näistä suunnittelualueeseen kuuluvat valtiolle luonnonsuojelutarkoituksiin hankitut kolme aluetta (Karhukallio, Kurenpolvi ja Ylä-Kuorejärvi), joiden yhteispinta-ala on 36 ha. Neljäs Niukkalan Natura-alueen osa-alue on perustettu yksityismaiden luonnonsuojelualueeksi (Suonpään luonnonsuojelualue, YSA053570), eikä se kuulu suunnittelualueeseen. Suunnittelualuetta luonnehtivat iäkkäät, pääosin lehtipuuvaltaiset metsät, jotka ovat olleet ennen metsälaitumina ja osaa on aikoinaan kaskettu. Nykyisellään ne muodostavat erittäin uhanalaiselle valkoselkätikalle soveliaan elinympäristön. Tärkeimmät luontoarvot: vedetään tähän yhteenvetona Luontotyyppi- ja lajisto-lomakkeilta Luontotyypit Suunnittelualueella esiintyvät luontotyypit ovat boreaaliset luonnonmetsät (9010), boreaaliset lehdot (9050) ja puustoiset suot (91D0), joista kahta jälkimmäistä ei ole mainittu alkuperäisen Natura-tietolomakkeen luontotyyppiosiossa mutta tekstiosioissa on kerrottu niitä esiintyvän alueella pienialaisesti, samoin kuin luontotyyppiinventoinnissa niitä havaittiin alueella. Boreaalisten luonnonmetsien osuus on 40 % koko suunnittelualueen pinta-alasta. Boreaalisia lehtoja ja puustoisia soita on molempia n. 8 % suunnittelualueesta. Lajisto Niukkalan Natura-alueella on merkitystä valkoselkätikan ohella etenkin sammallajiston kannalta. Alueen kuuluminen Laatokan Karjalan eliömaakuntaan näkyy sen omaleimaisessa sammallajistossa. Vaikka alueella ei olekaan kalkkivaikutusta, on sen sammallajisto huomionarvoista muuhun Suomeen verrattuna. Alueella esiintyvistä sammallajeista merkittävimmät ovat erityisesti suojeltavat haapariippusammal ja korpihohtosammal, joista jälkimmäinen on myös luontodirektiivin liitteen II laji. Karhukalliolta on tavattu silmälläpidettävä metsäharjaetana ja suunnittelualueella esiintyy myös useita silmälläpidettäviä kovakuoriaislajeja. Lahopuu Suunnittelualueelle on alkanut muodostua lahopuuta jo jonkin verran puuston iäkkyydestä johtuen. Yli puolella alueesta lahopuumäärä ylittää 10 m 3 /ha. Suojelualueiden tavoitetaso, lahopuumäärä yli 30 m 3 /ha, täyttyy kuitenkin vasta vain 1 %:lla suunnittelualueesta. Liitekartta tai -taulukko Yhteenveto maankäytön historiasta tai alueen luonnosta aikaisemmin sekä vertailu nykyiseen Alueella olevat vanhat lehtipuuvaltaiset metsät ovat syntyneet perinteisen maatalouskäytön myötä. Alueita on aikoinaan kaskettu, ja viljelyskäytön loputtua syntyneet lehtipuuvaltaiset metsät ovat olleet pitkään laidunkäytössä. Laidunnuksen loputtua alikasvos on päässyt runsastumaan alueella. Osa alueesta on ollut metsätalouskäytössä. Erityisarvot (voivat rajoittaa hoitoa tai ennallistamista) Erityisarvo Kartta Lisätiedot Virkistyskäyttöä tai on ei -rakenteita Erityisiä maisema-arvoja on ei Muinaisjäännöksiä on ei Suunnittelualueella ei ole Museoviraston aineistossa tietoja muinaisjäännöksistä. Suojelualueen rajan läheisyys Pohjavesialue on ei Muita erityispiirteitä on ei Uhanalaisia lajeja Direktiivilajeja Uhanalaisia luontotyyppejä Maanomistajan toiveet hoidosta Lisätietoja on ei Suunnittelualue koostuu kolmesta erillisestä palasesta, mistä johtuen luonnonhoitotoimenpiteissä on huomioitava mahdolliset vaikutukset naapurikiinteistöille. Natura 2000 luontotyyppejä 5

6 2 A Natura 2000 luontotyypit ja uhanalaiset luontotyypit Lomakkeella kuvataan koko suunnittelualueella sijaitsevat Natura 2000 luontotyypit sekä uhanalaiset luontotyypit. Natura 2000 luontotyyppikartta: pakollinen Liite Natura 2000 luontotyyppi ja niiden edustavuus Luontotyyppien pinta-alat (ha) Luontotyyppien edustavuus (ha) N2000 Luontotyyppi I tyyppi II tyyppi III ha nen tävä kittävä Luonto- Luonto- Yhteensä, Erinomai- Hyvä Merkit- Ei mer- Natura luontotyypin Luontotyyppi alueen koodi 1 ja 2) koodi FI Boreaaliset luonnonmetsät * 14,5 ha 14,5 ha 12,9 ha 1,6 ha FI Boreaaliset lehdot 3,0 ha 3,0 ha 3,0 ha FI D0 Puustoiset suot 3,0 ha 3,0 ha 2,3 ha 0,7 ha Natura alueen koodi Natura 2000-luontotyyppien peittämä alue, ha Inventoimaton alue, ha Pinta-ala yhteensä FI ,5 ha 0 ha 20,5 ha 20,5 ha 18,2 ha 2,3 ha Selvitys luontotyyppitietojen Tiedot alueen Natura-luontotyypeistä ovat tarkentuneet luontotyyppi-inventoinnissa. Natura-tietolomakkeen luontotyyppi-osiossa alueella eroavaisuuksista Natura mainitaan esiintyvän vain boreaalisia luonnonmetsiä. Luontotyyppi-inventoinnissa alueella havaittiin lisäksi boreaalisia lehtoja ja puustoisia tietokantalomakkeeseen nähden soita, jotka on tosin mainittu myös Natura-tietolomakkeen tekstiosiossa. Uhanalaiset luontotyypit (LuTU) Luontotyyppi Pinta-ala, ha Uhanalaisuusluokka 3) Suomi Etelä-Suomi / Pohjois-Suomi Lisätietoja Uhanalaisia luontotyyppejä ei ole inventoitu maastossa. 1) * = Ensisijaisen tärkeänä pidetty Natura 2000 luontotyyppi 2) Lihavoituna ne Natura 2000 luontotyypit, jotka olivat peruste valita ko. alue Natura alueverkostoon 3) Uhanalaisuusluokat: RE = Hävinneet, CR = Äärimmäisen uhanalaiset, EN = Erittäin uhanalaiset, VU = Vaarantuneet, NT = Silmälläpidettävät, LC = Säilyvät, DD = Puutteellisesti tunnetut 2 B Muut luontotyyppitiedot Lomakkeella kuvataan koko suunnittelualue luontotyypit. Lomakkeella tarkastellaan myös suunnittelualueen asemaa osana suojelualueverkostoa ja kytkeytyneisyyttä muihin verkoston sekä lähialueiden kohteisiin. Inventointiluokka Kasvillisuustyyppi Liite Inventointiluokka Pinta-ala (ha) Osuus (%) Kasvillisuustyyppi Pinta-ala (ha) Osuus (%) Lehdot 3,0 ha 8 % OMaT Lehtomaiset kankaat 21,6 ha 60 % OMT Tuoreet kankaat 7,2 ha 20 % MT Korvet 3,0 ha 8 % SaK, RhK, MK Purot 0,04 ha 0 % Luontaisesti metsittymässä olevat hylätyt pellot 0,9 ha 3 % Muut 0,2 ha 1 % Inventoimatta - 0 % Yhteensä (ha) 36 ha 100 % Yhteensä (ha) 6

7 Lisätietoja Liite 2. Suunnittelualueen Natura-luontotyypit. 7

8 2 C Lajisto Lomakkeella kuvataan suunnittelualueen lajisto. Direktiivilajisto kuvataan koko suunnittelualueelta, mutta muu lajisto vain niiden lajien osalta, joihin suunnitelluilla toimenpiteillä arvioidaan mahdollisesti olevan vaikutusta. Lomakkeella tarkastellaan myös suunnittelualueen lajistoa osana suojelualueverkostoa ja kytkeytyneisyyttä muihin verkoston sekä lähialueiden kohteisiin. Liite Natura aluekoodi Laji 1) Suojelustatus D 2) e/u 3) R 4) U 5) 8 Muu status 6) Elinympäristö 8) FI Valkoselkätikka (Dendrocopos leucotos) I E R EN Mlv, Mkt, Ip FI Lapinpöllö (Strix nebulosa) I - R - FI Palokärki (Dryocopus martius) I - R - FI Pikkusieppo (Ficedula parva) I - R - FI Pyy (Bonasa bonasia) I FI Varpuspöllö (Glaucidium passerinum) I - R - FI Kuhankeittäjä (Oriolus oriolus) - - R NT FI Sirittäjä (Phylloscopus sibilatrix) - - R NT FI Korpihohtosammal (Herzogiella turfacea) II E R VU Skr, Mlkv, Rjm, Vp, Kmva FI Haapariippusammal (Neckera pennata) - E - VU Haapa FI Aarnisammal (Schistostega pennata) NT FI Kantohohtosammal (Herzogiella RT seligeri) FI Lehtonokkasammal (Eurhynchium angustirete) RT FI Kalvashiippasammal (Orthotrichum LC H pallens) FI Pohjankerrossammal (Hylocomiastrum LC H pyrenaicum) FI Sirohavusammal (Thuidium assimile) LC H FI Törmänukkasammal (Dicranella LC H heteromalla) FI Metsäharjaetana (Lehmannia NT marginata) FI Pajunirppu (Apion minimum) NT FI Haapalatikka (Aradus truncatus) NT FI Viirusienivaajakas (Carphacis striatus) NT FI Mustahälvekäs (Cyllodes ater) NT FI Kyrmysepikkä (Eucnemis capucina) NT FI Jurokuoriainen (Zavaljus brunneus) NT FI Lehtokauluslude (Grypocoris DD sexguttatus) FI Rusokääpä (Fomitopsis rosea) LC H FI Hammaskurokka (Sistotrema raduloides) H Isäntä- / ravintokasvi Vieraslaji 7)

9 Selvitys tietojen eroavaisuuksista Natura tietokantalomakkeeseen nähden Yhteenveto Lisätiedot Ei eroavaisuuksia. Niukkalan Natura-alueella on merkitystä etenkin valkoselkätikan suojelualueena. Haavikkoinen Karhukallion osa-alue on arvokas sammallajistoltaan. Lisätietoja alueen lajistosta on kertynyt lajistokartoituksissa. 1) Lihavoituna ne direktiivilajit, jotka olivat peruste valita ko. alue Natura alueverkostoon 2) D = EU:n Lintudirektiivin liitteessä I tai Luontodirektiivin liitteessä II tai IV mainittu laji 3) e = erityistä suojelua tarvitseva laji, u = uhanalainen laji 4) R = rauhoitettu laji 5) U = valtakunnallisesti tai alueellisesti uhanalainen tai silmällä pidettävä laji, uhanalaisuusluokitus: CR = äärimmäisen uhanalainen, EN = erittäin uhanalainen, VU = vaarantunut, NT = silmällä pidettävä, RT = alueellisesti uhanalainen 6) H = harvinainen, V = vaatelias, M = muu 7) Vain poistettavat vieraslajit merkitään 8) Punaisen kirjan (2010) mukaiset elinympäristöt 3 Tavoitteet, toimenpiteet ja toimenpidealueet Lomakkeella kuvataan toimenpidealueet ja niillä tehtävät toimenpiteet riittävän yksityiskohtaisesti toiminnan suorittamista varten. Kartat Pakolliset : Toimenpiteiden tavoite ja Toimenpide-kartta Toimenpiteiden Lehtolajiston ja valkoselkätikan elinympäristön hoito tavoite Tavoite Lehtolajiston ja valkoselkätikan elinympäristön hoito Liitekarttoja Pinta-ala, ha 17 ha Toimenpidealojen kokonaisala, ha 1) 17 ha Toimenpiteetön vaikutusala, ha 2) 0 ha Tavoite Lehtolajiston ja valkoselkätikan elinympäristön hoito Toimenpide Alikasvospuuston raivaus (956) Osasto ja kuvio/kuviot 712/ 1, 3, 4 713/ 1, 8, 10, 13, 14 Pintaala, ha 15,5 Priorisointi 3) 1 Kuvion tai osaalueen Iäkkäitä sekapuustoisia tai lehtipuuvaltaisia metsiä, osa lehtoja, joihin on noussut alikasvokseksi kuusta tai pihlajaa. Toimenpiteen Raivataan metsurityönä alikasvosta raivaussahalla. Koska raivaustähdettä ei kerry suuria määriä, sen jatkokäsittely ei ole tarpeen. Aluetta raivatessa kiinnitetään Alueen toimenpiteen jälkeen, tavoite kuitenkin huomiota raivaustähteen sijoitteluun, siten että kasvillisuudeltaan arvokkaimmat kohdat jäävät mahdollisuuksien mukaan vapaaksi raivaustähteestä. Lehtipuuvaltaista/sekapuustoista metsää, jossa alikasvospuusto ei estä valon pääsyä maanpinnalle. 9

10 Tavoite Kuvion tai osaalueen Toimenpiteen Alueen toimenpiteen jälkeen, tavoite Tavoite Kuvion tai osaalueen Toimenpiteen Alueen toimenpiteen jälkeen, tavoite Tavoite Kuvion tai osaalueen Toimenpiteen Alueen toimenpiteen jälkeen, tavoite Lisätiedot Lehtolajiston ja valkoselkätikan elinympäristön hoito Toimenpide Pienaukotus, koneellinen (954) Hakkuutähteiden käsittely (963) Osasto ja kuvio/kuviot 713/ 9, 9.1 Pintaala, ha 1,5 Priorisointi Noin vuotiasta istutuskuusikkoa, osassa aluetta kasvaa ylispuuna yksittäisiä isoja lehtipuita. Kuusikko tiheää, estää lähes täysin valon pääsemisen maanpinnalle. Kuusen poistoa konetyönä hakkaamalla. Kuvioilta 9 ja 9.1 poistetaan suurin osa istutuskuusista, yksittäisiä kuusia jätetään kasvamaan ylispuiksi ja tulevaisuuden lahopuureserviksi. Hakkuutähteet viedään pois alueelta, että kuusenneulaskarikkeen maaperää happamoittava vaikutus minimoituu ja aluskasvillisuus pääsee elpymään nopeammin. Valoisa, harvapuustoinen metsä, jossa pääpuulajin asemaan pääsevät aikaa myöten lehtipuut. Valon määrän runsas lisääntyminen metsänpohjalla elvyttää aluskasvillisuutta ja mahdollistaa uuden lehtipuusukupolven synnyn. Lehtolajiston ja valkoselkätikan elinympäristön hoito Toimenpide Ylläpitoraivaus(959) Osasto ja kuvio/kuviot Kuviot, joilta poistetaan koneellisesti istutuskuusia Luonnonhoito-Life hankkeessa. 713/ 9, 9.1 Pintaala, ha 3) 1,5 Priorisointi Alueelle mahdollisesti hakkuun jälkeen nousevat kuusentaimet raivataan tarvittaessa n v. hakkuun jälkeen, jotta metsänpohja säilyy jatkossakin avarana. Valoisa, harvapuustoinen lehtipuuvaltainen metsä. Aluskasvillisuus on elpynyt kuusen poiston jälkeen. Avara metsänpohja on valkoselkätikalle turvallisempi ympäristö liikkua ruokailemassa. Valkoselkätikan Toimenpide Laidunnus (936), Osasto ja 713/ 1-6, Pintaala, ha 3) 7,8 ha Priorisointi 2 elinympäristön hoito Ylläpitoraivaus (959) kuvio/kuviot Ylä-Kuorejärven rantaan sijoittuva osa-alue. Alueen puusto on lähes yksinomaan lehtipuuvaltaista, sekapuuna on mäntyä. Alueen kasvilajisto antaa viitteitä alueen käytöstä metsälaitumena menneinä vuosikymmeninä. Ylä-Kuorejärven rantapalsta sopisi yhä metsälaitumeksi lampaille tai naudoille. Mikäli laiduntajia olisi tulevaisuudessa tarjolla, olisi alueella tarpeen tehdä alikasvospihlajan uudelleenraivaus ennen laidunnuksen aloittamista, jolloin laiduneläimet pystyisivät jatkossa pitämään metsänpohjan avoimena. Laiduntamalla avarana ja valoisana säilyvä tikkametsä. Kaikki suunnittelualueella tehtävät toimenpiteet toteutetaan valkoselkätikan pesintäajan ulkopuolella välisenä aikana, ettei lajille aiheuteta häiriötä. 3) 1 2 Toimenpiteiden toteutuksessa otetaan huomioon myös sammal- ja jäkäläkartoitusraporteissa esitetyt tarkennukset toimenpiteisiin. Tarvittaessa suunnittelualueella voidaan toteuttaa myöhemmin pienialaisesti (<10 ha) kiireellisiä toimenpiteitä tässä suunnitelmassa esitettyjen tavoitteiden mukaisesti alueen suojelu- ja Natura-arvoja vaarantamatta. Tiedot tehdyistä toimenpiteistä tallennetaan Metsähallituksen järjestelmiin. 1) Eri toimenpiteiden alojen (ha) summa: jos toimenpidealalla on tehty useampia toimenpiteitä, on myös toimenpideala laskettu useampaan kertaan. 2) Kertoo sen pinta-alan, jolla ei ole tehty toimenpiteitä, mutta jolle toimenpiteiden välittömät vaikutukset ulottuvat. 3) Kertoo toimenpiteiden kiireellisyyden: Joko aiottu toteuttamisvuosi tai luokiteltuna 1 = suuri toteutetaan 5 vuoden kuluessa, 2 = vähäisempi kiireellisyys 10

11 Lomakkeella kuvataan toimenpiteet, arvioidaan vaadittavat resurssit töiden toteuttamiseksi ja hakattavat puutavaralajit. Näiden avulla pystytään arvioimaan toimenpiteiden kustannukset, jollei niitä ole arvioitu jo itse lomakkeelle. Toimenpide Toimenpi -teen laatu Tarkenn e Priorisoin ti Osasto Kuvio(t) Pinta-ala, ha Määrä ja yksikkö Tunnit Huom. syksyalkutalvi 250 m 3, 954 konetyö , 9.1 1,5 ha Toimituskauppa (Kurenpolvi) 712 1, 3, 4 Alikasvoskuusen raivaus raivaussahalla (n r/ha k.pit. n. 3m) 956 miestyö syksy , 10 11,2 ha 12 mtpv, (Karhukallio, Kurenpolvi) miestyö syksy , 13, 14 4,3 ha Pihlajan raivaus raivaussahalla (Ylä-Kuorejärven ranta) 959 miestyö syksy , 9.1 1,5 ha 2 mtpv /-500 Toteutetaan tarvittaessa n v. hakkuusta Myytävä puutavara lajeittain eroteltuina Kustannuksia aiheuttavat työaika-arviot, yhteenveto Puutavaralaji Määrä m3 Puutavaralaji Määrä m3 kustannustekijä Työpäiviä Muu KuK 250 m 3 hakkutähteet 80 m 3 Alikasvoksen raivaus 12 mtpv Lisätiedot Toimenpiteet toteutetaan osana Luonnonhoito-LIFE hanketta vuosina Raivaustyöt ovat työssäoppimisjakson kohde Savonlinnan ammatti- ja aikuisopiston (SAMI) erityis- ja sopeutumisopiskelijaryhmälle. 1) Kertoo toimenpiteiden kiireellisyyden: 1 = suuri (toteutetaan 5 vuoden kuluessa, 2 = pieni, toteutetaan myöhemmin suunnittelukaudella 11

12 Liite 3. Kartta suunnitelluista toimenpiteistä. Laidunalueeksi mahdollinen Ylä-Kuorejärven ranta-alue on rajattu violetilla viivalla. 12

13 5A Natura aluekoodi Vaikutukset Natura alueeseen Lomakkeella arvioidaan toimenpiteiden vaikutukset Natura luontotyyppeihin ja direktiivilajeihin. Arvioidaan sekä positiiviset että mahdolliset negatiiviset vaikutukset. Direktiivilajeista arvioidaan vaikutukset vain luontodirektiivin liitteiden II ja IV sekä lintudirektiivin liitteen I lajeihin. Natura 2000 luontotyyppi tai direktiivilaji 1) Direktiivin liite (lajien osalta) Toimenpide Arvioitu vaikutus Perustelu positiivisille tai negatiivisille vaikutuksille FI Valkoselkätikka I 954, 956 FI Boreaaliset luonnonmetsät 956 FI Boreaaliset lehdot 956 FI Korpihohtosammal II Alikasvospuuston raivaus ja kuusen pienaukotus hyödyttävät alueen lehtipuuvaltaisissa metsissä liikkuvaa valkoselkätikkaa. Alikasvoksen vähetessä riski joutua saaliiksi vähenee, ja poistettavien kuusten tilalle pääsee kasvamaan lehtipuita, jotka tarjoavat ruokailumahdollisuuksia tulevaisuudessa. Vaikka joistakin boreaalisista luonnonmetsistä poistetaankin osa alikasvoksesta, ei se huononna niiden edustavuutta merkittävästi, koska muita boreaalisen metsän rakennepiirteitä on riittävästi. Kuusen ja alikasvospuuston poisto lisää valon määrää metsänpohjalla, mikä edesauttaa lehtokasvillisuuden menestymistä. Toimenpidealue rajataan siten, että erityisesti suojeltavan lajin elinolosuhteet eivät tule muuttumaan epäsuotuisiksi. Natura 2000-luontotyypit tai direktiivilajit, joihin toimenpiteillä ei arvioida olevan vaikutuksia. Muut suunnittelualueella esiintyvät lintudirektiivin liitteen l lajit Natura vaikutusten arvioinnin tarveharkinta perusteluineen Ei tarvita Tarvitaan Tehtävät toimenpiteet eivät oleellisesti heikennä niitä arvoja, joiden perusteella alue on valittu Natura 2000 verkostoon. Tämän perusteella toimenpiteet eivät vaadi luonnonsuojelulain (1096/ ) mukaista Natura 2000-arviota. Liite Lisätiedot 1) *= priorisoitu Natura luontotyyppi, lihavoituina ne lajit tai luontotyypit, jotka olivat peruste valita ko. alue Natura alueverkostoon 13

14 Suunn. alue Ulkopuol. alue 5B Toimenpiteen tavoite Muut vaikutukset luontoon, ympäristöön ja käyttöön Arviointi kohdistuu suunniteltujen toimenpiteiden suunnittelualueelle tai sen ulkopuolelle aiheutuviin vaikutuksiin, jotka eivät liity alueen Natura 2000-arvoihin. Lomakkeella arvioidaan toimenpiteiden negatiivisia ja positiivisia vaikutuksia luontoon (esim. kasvillisuustyypit ja lajit), ympäristöön ja alueen käyttöön. Toimenpide Vaikutuksen kohde Kohdentuminen Vaikutuksen tarkempi (kuvio tai osa-alue merkitään tarvittaessa) Toimenpiteet negatiivisten vaikutusten ehkäisemiseksi ja minimoimiseksi 6, 8 954, 956 Lintujen pesintä 6, 8 954, 956 Valkoselkätikka 6, Uhanalaiset sammalet 6, 8 954, 956 Yksityismaille aiheutuvat hyönteistuhot 6, Ajourat ja muut koneiden jäljet 6, 8 954, 956 Maisema- ja virkistyskäyttöarvot Liite x x x x x x x (kuvio/ osaalue) Kuvaus Häiriöt lintujen pesinnälle. Suunnittelualue on uhanalaisen valkoselkätikan elinympäristöä. Eräillä toimenpidekuvioilla kasvaa uhanalaisia sammalia. Suunnittelualue koostuu kolmesta erillisestä, yksityismaiden rajaamasta pienehköstä palasesta. Osa kuusen poistosta toteutetaan koneellisesti pienaukottamalla. Toimenpiteiden vaikutukset maisemaan ja alueen virkistyskäyttöön Kuvaus Luonnonhoitotoimenpiteet ajoitetaan lintujen pesimäkauden ulkopuolelle. Luonnonhoitotoimenpiteitä ei tehdä valkoselkätikan pesimäaikaan, ja myös muuta liikkumista alueella pyritään välttämään välisenä aikana. Uhanalaisten sammalten kasvupaikat rajataan pois käsiteltävistä alueista, etteivät kasvupaikan välittömät ympäristöolosuhteet muutu. Lahopuun tuottamista ei pääsääntöisesti tehdä (etenkään järeää kuusilahopuuta, jonka hyönteistuhoriski on suurin). Koneelliset käsittelyt toteutetaan siten, että maastoon jäävät jäljet ovat mahdollisimman vähäisiä. Mikäli talvihakkuu ei ole mahdollista, hakkuutähteitä käytetään ajourilla suojaamaan maanpinnan rikkoutumista. Toimenpidealue on syrjäinen ja alueen virkistyskäyttö jokamiehenoikeuksiin perustuvaa, eivätkä toimenpiteet heikennä näitä arvoja. Lisätietoja 14

15 6 Seuranta, selvitys- ja tutkimustarpeet sekä viestintä Lomakkeella kuvataan toimenpidealueilla oleva tai niille suunniteltu seuranta, mahdolliset tulevaisuuden selvitys- ja tutkimustarpeet sekä viestintä. Seuranta Kartta Kuvio / osa-alue Seurantatyyppi Seurantavuodet Seurantamenetelmä Toimenpidekuviot Lopputarkastus Toimenpiteiden toteutuksen jälkeen (vuosina ) Metsähallituksen ohjeistuksen mukaan Selvitys- ja tutkimustarpeet Valkoselkätikkaseurantaa jatketaan entiseen malliin. Korpihohtosammalen esiintymätietoja on tarpeen tarkentaa direktiivilajiraportoinnin yhteydessä. Viestintä Luonnonhoitotöistä kertova infotaulu pystytetään alueelle hankesuunnitelman mukaisesti. Luonnonhoitotöistä tiedotetaan paikallislehdessä (Parikkalan-Rautjärven Sanomat). Lisätiedot 15