Verkostoidu ettet kaadu

Transkriptio

1 Verkostoidu ettet kaadu Ajan henki suomalaisessa kone- ja metallituoteteollisuudessa on kehittymisen pakko muuten menee henki. TEKSTI Jaakko Liikanen KUVAT Katja Lösönen Sitra tukee Teknologiateollisuuden TRIOa koneteollisuuden kasvuohjelmallaan. Sen tarkoitus on luoda alan pkt-yrityksille mahdollisuuksia kasvaa järjestelmätoimittajiksi. Kilpailukyvyn alueellista tehostamista edustaa puolestaan Tykesin rahoittama PiNo-hanke, jonka avulla Pohjanmaalla ja Savossa toimivat työkonevalmistajat kehittävät yhteisen kumppaniverkostonsa toimintaa. Alueelliseen kone- ja metallituoteteollisuuden kehittämiseen kuuluu myös Teknologiahyppäys Kaakkois-Suomen metalliteollisuudessa -koulutus- ja kehittämishanke. Vuosina toteutetussa hankkeessa luotiin uutta osaamista, uusia työpaikkoja sekä uudella teholla toimivia yhteistyöverkostoja. Järjestelmätoimittajuuteen yhdessä yhteistyöverkostonsa kanssa kasvanut Meserakonserni puolestaan sopii esimerkiksi siitä, mihin konsernin omat tuotantoyksiköt ja niiden kanssa kumppanuusverkostoon kuuluvat konepajat yhdessä pystyvät. 32

2 VISIO

3 Pinossa päällimmäisenä osaajien verkosto Suomen teknologiateollisuuden on menestyäkseen kehitettävä tuotannollista kyvykkyyttään ja kiinnostavuuttaan. TEKSTI Jaakko Liikanen KUVAT Katja Lösönen Suomen teknologiateollisuuden on menestyäkseen kehitettävä tuotannollista kyvykkyyttään ja kiinnostavuuttaan. Kolmen työkonevalmistajan täsmälääke vaivoihin on verkostokumppanuuksien kehittäminen. Työ etenee TRIOsta kipinän saaneen PiNo-hankkeen tahdissa. Esa Rantalan työnkuvaan kuuluu verkostojohtajuus päähankkijoiden yhteistyöhankkeessa, jossa kehitetään yhteistyöverkoston noin 30 kumppaniyritystä. Päähankkijoista kaksi, Mustasaaressa toimiva metsäkonevalmistaja Logset ja kuopiolainen paalutuskonevalmistaja Junttan kuuluvat Pilomac-konserniin. Samalla tavalla on mukana kaivos- ja tunneliajoneuvovalmistaja Normet Iisalmesta. Esa Rantala on itse varsinaisesti Logsetin ja myös Pilomacin miehiä. Hankkeessa on kyse nykyisen yhteistyöverkostomme kyvykkyyksien kasvattamisesta. Samalla verkostoa kehitetään reagoimaan nopeasti tilauskannan muutoksiin sekä yllättävissä tilanteissa myös tukemaan toisiaan, sillä joustavuus ja Alussa oli TRIO Kolmen päähankkijan yhteistyö mahdollistaa verkoston osaamisen kehittämisen ja kustannusten hallinnan. Selkeät verkostoroolit antavat yritykselle mahdollisuuden erikoistua, sanoo Esa Rantala Päähankkijayhteistyö lähti liikkeelle vuonna 2006 Teknologiateollisuuden TRIO-ohjelmasta. Ylä-Savon Kehitys Oy koordinoi tuolloin Verkostokumppanuuden pilotointi -hankkeen. Kokemuksesta rohkaistuneena päähankkijat Logset Oy, Junttan Oy ja Normet Oy jatkoivat kasvun ja verkottumisen kehittämistä yhdessä noin 30 keskeisen verkostokumppaninsa kanssa Tykesin rahoittamalla PiNo hankkeella. Kaksivuotisen hankkeen koordinoinnista vastaa Ylä-Savon Kehitys ja asiantuntijapalveluista Spiral Business Services Oy. 34

4 toimituksellinen varmuus ovat olennaisia kilpailukykymme kannalta. Ja toki sitä mukaa kun uutta osaamista tarvitaan, voidaan verkostoon ottaa tarvittaessa lisää jäseniä. Hän muistuttaa, että kyse on myös alan imagon kehittämisestä. Joten se, että yhteistyöverkostossamme on kiinnostavia töitä ja erilaisia yrityksiä, toimii toivottavasti magneettina alalle. Yksi perushaasteistammehan kuitenkin on se, kuinka houkutella alalle osaavaa ja motivoitunutta väkeä. Se jos mikä on jatkossa kilpailukyvyn kannalta olennainen kysymys. Eteenpäin tuotantoketjussa Kumppaniverkoston ottaessa entistä suuremman vastuun tuotannosta päähankkijayritykset voivat keskittyä ytimeensä kuten tuotekehitykseen, loppukokoonpanoon ja -testaukseen sekä markkinointiin kattaen koko asiakaspalvelun. Normetin toimitusjohtaja Jari Osmala toteaa hankkeen tukevan hienosti yhtiön omaa strategiaa. Siirrymme itse eteenpäin tuotannollisessa arvoketjussa. Hän painottaa myös oppia, jota Normetissakin on verkostojohtamisesta jo saatu. Ja vertaiskeskusteluissa, joita olemme käyneet päähankkijoiden sekä verkostokumppaneidemme kesken olemme saaneet selkiytettyä toimijoiden rooleja verkostossa. Koska olemme kaikki toimialoillamme mukana globaalissa kilpailussa, pitää koko verkostolla olla tiedossaan yhteinen tavoite, Osmala korostaa. Pilomac Oy:n ja Junttan Oy:n toimitusjohtaja Tommi Lindbom on samoilla linjoilla. Korostaisin erityisesti päähankkijoiden välistä avointa yhteistyötä, sillä verkostomme toimijoiden täsmällinen roolitus on haastavaa. Toki heidän on myös investoitava muun muassa N tuotantoteknologiaan, mutta emme me ole ostamassa verkostosta tuotantoa vastaamaan kapasiteettipiikkeihimme, vaan kehitämme yhteistä kilpailukykyämme verkostona. Luottamuksellinen yhteistyö on tärkeää siksikin, että kuinkapa ohjaisit verkostoa, jos et itse tiedä minne olet menossa. Yhteistyötä helpottaa se, että emme kilpaile tuotannollisesti keskenämme. Mutta kyllä mekin muutamat palaverikahvit Normetin väen kanssa joimme, ennenkuin ryhdyimme puhumaan siitä, mitä yhteistyöltä oikeasti haemme, Lindbom naurahtaa. Kilpailukyvyn kasvatuslääke Kone- ja metallituoteteollisuuden kilpailukykyä tarkasteltaessa sanotaan usein Suomessa olevan liian vähän sellaisen kokoluokan konepajayrityksiä, jotka pystyisivät palvelemaan suuria päämiehiä Sitra tuo kärsivällistä rahaa Kone- ja metallituoteteollisuuden pk-yrityksiltä puuttuu innokkuutta kasvuun, kansainvälistymiseen ja riskinottoon, vaikka päähankkijat odottavat niiltä paljon. Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra päätti tulla yritysten kumppaniksi pitkäjänteisillä sijoituksilla. TEKSTI Marja Keränen KUVA Mauri Ratilainen TRIO järjestelmätoimittajan roolissa globaalimarkkinoilla. Verkostojohtaja Esa Rantala myöntää näin olevan ja sanoo, että yhteistyöhanke on osaltaan lääke tähän vaivaan. Siitähän tämä alunperin alkoikin. Istuimme alas miettimään, miten päähankkijoille saataisiin lisää aidosti kyvykkäitä kumppaneita. Hän lisää yhteistyöverkoston luonnollisesti tarvitsevan kaikkia jäseniään. Joku on toimintakonseptiltaan ja roolitukseltaan järjestelmätoimittaja, joku toinen on komponenttitoimittaja. Ja ihan varmaa on, ettei yksikään meille loppukokoonpanoon ja -testauksiin tullut kone lähde loppuasiakkaalle, mikäli joku verkoston jäsen ei ole omaa osuuttaan pystynyt hoitamaan. oin sadasta yrityksestä tekemämme tutkimuksen mukaan yleinen kasvuhalu toimialalla on pieni, ja tavoiteltuja kokonsa kolminkertaistajia on vain harvoja. Rohkeutta puuttuu, mutta sitä Sitra pyrkii lisäämään tarjoamalla yritysten kaipaamaa käyttöpääomaa, Sitran Kotka-ohjelman (Koneteollisuuden kasvuohjelma ) ohjelmajohtaja Mauri Heikintalo painottaa. Hän kuitenkin muistuttaa, että kentällä tarvitaan monentyyppisiä toimijoita ja haastaa myös muut sijoittajat kansallisiin talkoisiin. Toimialasta kiinnostuneita sijoittajia on toki muitakin ja tehdystä työstä on jo rohkaisevia esimerkkejäkin. Heikin- VISIO

5 Sitra mahdollistaa yrityksen seuraavan kehitysvaiheen. Toimittajakentän kansainvälistymistä on tuettava, jotta päähankkijat voivat käyttää tuttuja toimittajia myös Suomen ulkopuolella, Sitran Mauri Heikintalo painottaa. talo mainitsee sijoittajista muun muassa Primacan, CapManin, Midinvestin ja kasvuyrityksistä Komasin ja Moventasin. Vähemmistöosakkuus riittää Sitralle Sitran ohjelman kohderyhmänä ovat erityisesti kasvuhaluiset järjestelmätoimittajat, joille Sitra lupaa pitkäaikaista yhteistyötä. Aikajänne ei tällä toimialalla ole niin nopea kuin it-puolella. Sitra varautuukin pitkäjänteisempiin, 5 10 vuoden sijoituksiin. Sinä aikana yrityksiä pyritään vahvistamaan paitsi rahoituksen, myös kehittämisohjelmien kautta, Heikintalo toteaa. Sitra tyytyy yrityksessä vähemmistöosakkuuteen, toisin kuin useimmat pääomasijoittajat. Kun omistuksen enemmistö säilyy yrittäjällä, hän myös sitoutuu kehittämistyöhön ja saa siitä hyödyn, Heikintalo toteaa. Ei tässä tehdä ketään rikkaaksi sijoittamalla ja buy-outin kautta, vaan tuetaan yritysten kehittämistä. Sitralla on mahdollisuus olla kärsivällinen sijoittaja. Toimittajaverkosto pitää työn Suomessa Sitran ohjelman valintojen taustalla on Teknologiateollisuuden vuosia jatkunut toimialatyö, TRIO-ohjelma sekä syksyllä 2007 julkaistu Alihankintavisio Alihankintavisiossa tavoitteeksi asetettiin uutta globaalia toimijaa. Huomasimme, että voimme omalta osaltamme auttaa tavoitteen saavuttamisessa, Heikintalo kertoo. Me tulemme nyt peliin lisäinstrumenteilla ja teemme omaa työtämme TRIOn rinnalla ja yhteistyössä Teknologiateollisuuden kanssa. Heikintalo korostaa, että alihankintaja pk-sektori ovat oleellisia koko sektorin säilymisessä Suomessa. Päähankkijat ovat pysyneet täällä, koska toimittajakenttä toimii. Elektroniikkateollisuudesta ja siinä tapahtuneista suurista muutoksista pitää ottaa esimerkkiä. Toimittajakentän kansainvälistymistä on tuettava, jotta päähankkijat voivat käyttää tuttuja toimittajia myös muualla kuin Suomessa. Järjestelmätoimittajat, jotka uskaltautuvat seuraamaan päämiestään kansainvälisille markkinoille, voivat saada myös uusia asiakkaita. Heikintalo vahvistaa, että yksin Suomen markkinat ovat liian pienet parillekymmenelle nopeasti kasvavalle, erikoistuvalle järjestelmätoimittajalle. Vain hyvät yritykset kehittyvät Heikintalo arvioi, että Suomessa on enintään runsas sata Sitran arviointiin sopivaa yritystä. Tavoiteltavia ovat 5 50 miljoonan euron liikevaihtoa tekevät yritykset, joilla on halu kasvuun ja kansainvälistymiseen. Sitra on jo päässyt tutkimusvaiheeseen useiden yritysten kanssa. Ennen sijoitusta Sitra käy yrityksen kanssa puolesta vuodesta vuoteen kestävän tutkimusvaiheen, jossa selvitetään yrityksen todelliset kasvun mahdollisuudet ja tahtotila. Yrityksen talouden pitää olla kunnossa. Me emme tule paikkaamaan tasetta, vaan mahdollistamme yrityksen seuraavan stepin rahoituksella. Myös johtamisjärjestelmien ja toimintatapojen pitää olla kunnossa ja ennen kaikkea pitää olla halu kasvaa ja laajentua, Heikintalo toteaa. 36

6 Alueellinen metalliloikka Kaakkois-Suomen kone- ja metallituoteteollisuusyritysten ponnistusvoimaa ryhdyttiin kehittämään vuonna M keskus, Euroopan sosiaalirahasto, alueen kehitysyhtiöt sekä hankkeeseen osallistuneet yhtiöt, joita oli kaikkiaan 89. Miten tästä eteenpäin? Ihan sujuvasti. Uusi hankekin lähti jo toukokuun alussa liikkeelle. Tulevaisuuden innovatiivinen metalliteollisuus -hanke (TIME) kestää vuoden 2012 loppuun. Hitsausta ja yhteistyötä Hankkeeseen osallistuneen Karjalan Konepajan toimitusjohtaja Simo Salminen korostaa projektin hyötynä muun muassa runsasta koulutustarjontaa. Meiltä olivat jatkokoulutuksessa hitsausneuvoja ja -teknikko. He ovat jo koulutettuja ammattilaisia, mutta tuotannossa ja esimerkiksi urakkakilpailuissa on TRIO iten sujui, projektipäällikkö Petri Toikka Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta? Erittäin hyvin. Verkostoituminen oli laajempaa kuin aiemmin. Menestyksen osaselittäjä oli kytkös Teknologiateollisuuden TRIO-ohjelmaan, jonka avulla mukaan saatiin paljon toimijoita ammattiliitoista lähtien. Toisen puolen verkostoitumisen kasvusta selittää maailmanmeno. Pakko ajaa oppimaan. Jos aikoo menestyä, pitää tehdä yhteistyötä, Toikka lisää. Toukokuussa päättyneen Teknologiahyppäys Kaakkois-Suomen metalliteollisuudessa -hankkeen koordinoinnista vastasi Lappeenrannan teknillinen yliopisto. Rahoittajina olivat Kaakkois-Suomen TEhyötyä siitä, että voi tarjota päivitettyä ja dokumentoitua hitsausosaamista. Hankkeen yksi osa-alue oli verkostoituminen. Mukana oli paljon alan yrityksiä ja muita toimijoita. Saimme uusia kontakteja ja uusia yhteistyömahdollisuuksia. Karjalan Konepaja on jo mukana kolmessa eri verkostossa. Kahdessa olemme veturiyrityksenä, kolmas on enemmän tasapuolisten toimijoiden verkosto. Verkostoitumisen tärkeyttä ei voi liikaa korostaa, sillä verkostoja hyödyntämällä voidaan kilpailla suuremmista tilauksista ja tasata kuormaa, kun kaikkien yritysten ei tarvitse hankkia kaikkia samoja koneita. Verkostoituminen on varmasti yksi kilpailukyvyn edellytyksistä tulevaisuudessa, Salminen toteaa. Yksi plus yksi on kolme Kun kaikki tuovat yhteistyöhön erikoisosaamisensa, on lopputuote enemmän kuin osiensa summa. Y hdeksästä yksiköstä koostuvan Mesera-konsernin vahvuus perustuu joustavien ja innovatiivisten konepajayritysten verkostoon. Erikoisosaajia tarvitaan, sillä Mesera ei juurikaan tee sarjatöitä. Meseran yksiköiden rooli on useimmiten suurimpana toimijana ohjata verkostoa sekä edustaa sitä loppuasiakkaan suuntaan. Kilpailukyvyn kannalta on tärkeää, että verkoston jäsenet miettivät tarkasti oman roolinsa. Kun jokainen tuo yhteistyöhön parhaan osaamisensa, on yksi plus yksi enemmän kuin kaksi, laskee Meseran Kotkan yksiköiden paikallisjohtaja Erkki Virkki. Yhteistyössä on tärkeää myös se, että lopputuote ja siihen johtaneet työvaiheet ovat oikein hinnoiteltuja. Ensiksikin niin, että verkosto pystyy tuottamaan lopputuotteita kilpailukykyiseen hintaan. Mutta se on vasta puolet tarinasta. Kaikkien komponenttitoimittajista osajärjestelmätoimittajiin on myös hyödyttävä yhteistyöstä. Järjestelmätoimittajaksi ensimmäisessä aallossa Meseran kehitys järjestelmätoimittajuuteen alkoi jo Suomen syväsukelluksen aikana 1990-luvun alussa. Tuolloin tuli myyntiin yrityksiä, joita konsernin pääomistajana yhä toimiva Mikko Lindén hankki omistukseensa. Ei hänen päällimmäisenä tarkoituksenaan ollut rakentaa globaaliin kilpailuun pystyvää järjestelmätoimittajaa, vaan hankkia konserniin yrityksiä, joilla oli keskenään toiminnallista synergiaa, Virkki selventää. Meseran laajeneminen jatkui laman jälkeen suurten päämiesten keskittyessä ydintoimintoihinsa ja ulkoistaessa muita toimintojaan. Vuonna 2004 konserniin liittyi uusi yksikkö, kun Mesera Works jatkoi Metson ulkoistamia toimintoja Karhulassa. Aivan uusi ilmiö on puolestaan pääomasijoittajien into sijoittaa konepajateollisuuteen. Ne ovat huomanneet, että konepajoja kannattaa kehittää, sillä ala on elinvoimainen. Konepajayrityksiä tuleekin näinä aikoina paljon myyntiin, kun sukupolvenvaihdos ei onnistukaan. Työvoiman saatavuuden haastekin on alalla suuri. On kyllä, mutta nyt näyttää jo paremmalta. Alan koulutuksella on huomattavasti enemmän imua kuin aikaisemmin, Virkki toteaa. Mistä luulet sen johtuvan? Alalla menee sittenkin aika hyvin ja imagoa on saatu kirkastettua niin, että ala näyttäytyy varteenotettavana vaihtoehtona. Kyllä esimerkiksi Teknologiateollisuuden nuorisolle suuntaamat kampanjat ovat selvästi tehonneet. VISIO