Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 12. huhtikuuta 2017 (OR. en) Jeppe TRANHOLM-MIKKELSEN, Euroopan unionin neuvoston pääsihteeri

Transkriptio

1 Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 12. huhtikuuta 2017 (OR. en) 8217/17 SAATE Lähettäjä: Saapunut: 10. huhtikuuta 2017 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro: Asia: JAI 340 FREMP 44 POLGEN 47 JUSTCIV 78 EJUSTICE 35 CONSOM 140 DROIPEN 44 Euroopan komission pääsihteerin puolesta Jordi AYET PUIGARNAU, johtaja Jeppe TRANHOLM-MIKKELSEN, Euroopan unionin neuvoston pääsihteeri COM(2017) 167 final KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN KESKUSPANKILLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE SEKÄ ALUEIDEN KOMITEALLE EU:n oikeusalan tulostaulu 2017 Valtuuskunnille toimitetaan oheisena asiakirja COM(2017) 167 final. Liite: COM(2017) 167 final 8217/17 hmu DGD 2C FI

2 EUROOPAN KOMISSIO Bryssel COM(2017) 167 final KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN KESKUSPANKILLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE SEKÄ ALUEIDEN KOMITEALLE EU:n oikeusalan tulostaulu 2017 FI FI

3 1. JOHDANTO ˮTehokkaat oikeusjärjestelmät tukevat talouskasvua ja puolustavat perusoikeuksia. Tästä syystä Eurooppa edistää ja puolustaa oikeusvaltioperiaatetta.ˮ1 Tämä Euroopan komission puheenjohtajan Jean-Claude Junckerin korostama jäsenvaltioiden oikeuslaitosten tehtävä on ratkaisevan tärkeä pyrittäessä varmistamaan, että yksilöt ja yritykset voivat käyttää oikeuksiaan täysimittaisesti, samoin kuin pyrittäessä lujittamaan keskinäistä luottamusta sekä rakentamaan yrityksille ja investoinneille suotuisia olosuhteita sisämarkkinoilla. Tehokkaat oikeuslaitokset tukevat myös EU:n lainsäädännön soveltamista, kuten Euroopan komission ensimmäinen varapuheenjohtaja Frans Timmermans on korostanut: ˮEuroopan unionin perustana ovat perussopimukseen kirjatut yhteiset arvot. Näihin arvoihin kuuluu oikeusvaltioperiaatteen kunnioittaminen. Näin tämä organisaatio toimii, ja näin jäsenvaltiot varmistavat EU:n lainsäädännön yhtäläisen soveltamisen koko unionissa.ˮ2 Näistä syistä kansallisten oikeuslaitosten tehokkuuden parantaminen on vakiintunut yhdeksi EUohjausjakson eli EU:n talouspolitiikan vuosittaisen koordinointijakson painopisteistä. Riippumattomuus, laatu ja toimivuus ovat tehokkaan oikeuslaitoksen keskeisiä ominaisuuksia. EU:n oikeusalan tulostaulu 2017, jäljempänä tulostaulu, tukee jäsenvaltioita tämän tärkeän tavoitteen saavuttamisessa tarjoamalla vuosittaisen vertailevan yleiskatsauksen kansallisten oikeuslaitosten riippumattomuudesta, laadusta ja toimivuudesta. Vertaileva yleiskatsaus auttaa jäsenvaltioita selvittämään mahdollisia puutteita ja toteuttamaan parannuksia ja hyviä käytänteitä ja antaa niille tietoa kansallisten oikeuslaitosten toiminnassa havaittavissa olevista suuntauksista. Lisäksi sillä on ratkaiseva merkitys EU:n lainsäädännön tehokkuuden kannalta. 3 Soveltaessaan EU:n lainsäädäntöä kansalliset tuomioistuimet toimivat EU:n tuomioistuimina ja varmistavat, että EU:n lainsäädännössä säädetyt oikeudet ja velvollisuudet pannaan tehokkaasti täytäntöön. Tästä syystä tulostaulussa perehdytään tarkemmin tuomioistuinten toimintaan niiden soveltaessa tiettyjä aloja koskevaa EU:n lainsäädäntöä. Vuoden 2017 tulostaulussa laajennetaan tätä yleiskatsausta ja tarkastellaan oikeuslaitosten toimintaan liittyviä uusia näkökohtia: - Tulostaulussa tarkastellaan, mitä kanavia kansalaiset käyttävät yrityksiä koskevissa valituksissa (esimerkiksi tuomioistuimet ja tuomioistuimen ulkopuoliset menetelmät), miten oikeusapu ja oikeudenkäyntimaksut vaikuttavat erityisesti köyhyysriskin alaisten oikeussuojan toteutumiseen, kuinka pitkään menettelyt tuomioistuimissa ja kuluttajaviranomaisissa kestävät sekä kuinka moni kuluttaja käyttää vuonna 2016 käyttöön otettua verkkovälitteistä riidanratkaisufoorumia. Näin saadaan tarkempi käsitys siitä, miten kuluttajat käyttävät oikeuslaitosta. - Tulostaulussa esitetään tulokset uudesta kyselystä, jolla selvitettiin kansalaisten ja yritysten käsitystä oikeuslaitoksen riippumattomuudesta. Näin voidaan seurata riippumattomuuden tilannetta jäsenvaltioissa. Tulokset sisältävät uutta tietoa takeista, joiden tarkoituksena on suojata oikeuslaitoksen riippumattomuutta. - Tulostaulussa tarkastellaan edelleen, miten kansalliset oikeuslaitokset toimivat tietyillä EU:n lainsäädännön aloilla, joilla on merkitystä sisämarkkinoiden ja investoinneille suotuisten olosuhteiden kannalta. Tässä yhteydessä esitetään ensimmäinen yleiskatsaus kansallisten oikeuslaitosten toiminnasta niiden soveltaessa EU:n rahanpesun torjuntaa Unionin tila puhe Euroopan parlamentissa, : Ks. myös komission tiedonanto ˮEU:n lainsäädäntö: parempiin tuloksiin soveltamista parantamallaˮ, , 2017/C 18/02. 2

4 koskevaa lainsäädäntöä rikosoikeudessa. Lisäksi tarkastellaan oikeudenkäynnin kestoa tietyillä oikeudenaloilla, kun on kyse sellaisista väliaikaisista toimenpiteistä, joiden tarkoituksena on ehkäistä välittömästi uhkaavia vahinkoja. - Tulostaulussa esitetään tulokset kyselystä, jolla selvitettiin, miten asianajajat viestivät tuomioistuinten kanssa ja mistä syistä he käyttävät tieto- ja viestintätekniikkaa. Näin saadaan aiempaa selvempi kuva tieto- ja viestintätekniikan tämänhetkisestä käytöstä oikeuslaitoksissa. - Tuomioistuinten toimintaa koskevilla standardeilla voidaan parantaa oikeusjärjestelmien laatua. Sen vuoksi tulostaulussa perehdytään tarkemmin standardeihin, joiden tavoitteena on parantaa tuomioistuinten hallintoa ja asianosaisten tiedonsaantia asiansa etenemisestä. Koska tämä tulostaulu on järjestyksessä viides, siinä arvioidaan myös ajan mittaan tapahtunutta edistystä. Vaikka joistain jäsenvaltioista puuttuu edelleen tietoja, aukkoja on yhä vähemmän. Tämä koskee erityisesti oikeuslaitosten toimivuutta koskevia indikaattoreita. Tietojen määrä on lisääntynyt merkittävästi jäsenvaltioiden kansallisten oikeudenhoitojärjestelmien yhteyshenkilöiden 4, erilaisten komiteoiden ja Euroopan oikeudellisten verkostojen kanssa tehdyn hedelmällisen yhteistyön ansiosta. Jäljellä olevat tiedonkeruun ongelmat johtuvat usein riittämättömästä tilastoinnista tai siitä, että jäsenvaltioiden tiedonkeruussa käyttämät luokitukset eivät täysin vastaa tulostaulussa käytettyjä luokituksia. Vain hyvin harvoissa tapauksissa tietojen puuttuminen johtuu joidenkin kansallisten viranomaisten haluttomuudesta toimittaa tietoja. Komissio kannustaa edelleen jäsenvaltioita hankkimaan puuttuvia tietoja. Mikä on EU:n oikeusalan tulostaulu? EU:n oikeusalan tulostaulu on vertaileva väline, jonka tarkoituksena on tukea EU:ta ja jäsenvaltioita kansallisten oikeuslaitosten toiminnan tehostamisessa tarjoamalla objektiivisia, luotettavia ja vertailukelpoisia tietoja kaikkien jäsenvaltioiden oikeuslaitosten laadusta, riippumattomuudesta ja toimivuudesta. Oikeuslaitoksia ei aseteta paremmuusjärjestykseen, vaan tulostaulussa esitetään yleiskatsaus kaikkien oikeuslaitosten toiminnasta sellaisten indikaattoreiden pohjalta, jotka ovat tärkeitä kaikille jäsenvaltioille. Tulostaulussa ei pyritä edistämään mitään tietyntyyppistä tuomioistuinjärjestelmää, vaan kaikkia jäsenvaltioita kohdellaan tasavertaisesti. Tehokkaan oikeuslaitoksen keskeisiä tunnusmerkkejä ovat riippumattomuus, asioiden käsittely kohtuullisessa ajassa ja kohtuullisin kustannuksin sekä oikeussuojan helppo saatavuus riippumatta kansallisen tuomioistuinjärjestelmän mallista tai sen taustalla olevasta oikeusperinteestä. Tulostaulun pääaiheita ovat siviili- ja kauppaoikeudelliset asiat ja hallinto-oikeudelliset asiat, joita tarkastelemalla pyritään auttamaan jäsenvaltioita niiden pyrkimyksissä suotuisamman toimintaympäristön luomiseksi investoinneille, yrityksille ja kansalaisille. Tulostaulu on vertaileva väline, jota kehitetään käymällä vuoropuhelua jäsenvaltioiden ja Euroopan parlamentin kanssa tehokkaan oikeuslaitoksen keskeisten osatekijöiden määrittämiseksi. 4 EU:n oikeusalan tulostaulun laatimiseksi ja oikeuslaitosten tehokkuutta koskevien parhaiden käytänteiden vaihdon edistämiseksi komissio pyysi jäsenvaltioita nimeämään kaksi yhteyshenkilöä, yhden oikeuslaitoksesta ja yhden oikeusministeriöstä. Tämä epävirallinen ryhmä kokoontuu säännöllisesti. 3

5 Miten EU:n oikeusalan tulostaulu laaditaan? Tulostaulu perustuu useisiin tietolähteisiin. Valtaosa määriä koskevista tiedoista on peräisin oikeuslaitoksen toimivuutta tarkastelevalta Euroopan neuvoston pysyvältä komitealta (CEPEJ). Komissio on tehnyt CEPEJ:n kanssa sopimuksen vuotuisen tutkimuksen tekemisestä. Tiedot ovat ajanjaksolta , ja jäsenvaltiot ovat toimittaneet tiedot komitean käyttämien menetelmien mukaisesti. CEPEJ:n tutkimukseen sisältyy myös yksityiskohtaisia kommentteja ja maakohtaisia tietosivuja, joissa annetaan enemmän taustatietoja. Niitä olisi tarkasteltava yhdessä kaavioissa olevien tietojen kanssa. 5 CEPEJ:n keräämistä oikeudenkäynnin kestoa koskevista tiedoista ilmenee käsittelyaika eli vireillä olevien asioiden määrän ja ratkaistujen asioiden määrän suhteen perusteella laskettu tuomioistuinmenettelyn kesto. Tiedoista, jotka koskevat tuomioistuinten toimivuutta tiettyjä aloja koskevan EU:n lainsäädännön soveltamisessa, ilmenee menettelyjen keskimääräinen kesto laskettuna tuomioistuinkäsittelyjen todellisen keston perusteella. On syytä huomata, että tuomioistuinmenettelyn keston maantieteellinen vaihtelu voi olla suurta jäsenvaltion sisällä, erityisesti kaupunkikeskuksissa, joissa kaupallinen toiminta voi kasvattaa asioiden määrää. Muita tietolähteitä ovat kansallisten oikeudenhoitojärjestelmien yhteyshenkilöiden ryhmä 6, Euroopan tuomarineuvostojen verkosto (ENCJ) 7, Euroopan unionin korkeimpien oikeuksien presidenttien verkosto (NPSJC) 8, Euroopan unionin korkeimpien hallinto-oikeuksien yhdistys (ACA-Europe) 9, Euroopan kilpailuviranomaisten verkosto (ECN) 10, viestintäkomitea (COCOM) 11, teollis- ja tekijänoikeuksien loukkausten eurooppalainen seurantakeskus 12, kuluttajansuoja-asioiden yhteistyöverkosto (CPC) 13, rahanpesun ja terrorismin rahoituksen asiantuntijaryhmä (EGMLTF) 14, Eurostat 15, Euroopan juridinen koulutusverkosto (EJTN) 16, EU:n oikeusalan tulostaulun laatimiseksi ja oikeuslaitosten tehokkuutta koskevien parhaiden käytänteiden vaihdon edistämiseksi komissio pyysi jäsenvaltioita nimeämään kaksi yhteyshenkilöä, yhden oikeuslaitoksesta ja yhden oikeusministeriöstä. Tämä epävirallinen ryhmä kokoontuu säännöllisesti. Euroopan tuomarineuvostojen verkostoon kuuluu EU:n jäsenvaltioiden toimeenpano- ja lainsäädäntövallasta riippumattomia kansallisia toimielimiä, jotka vastaavat tuomioistuinten tukemisesta riippumattomassa oikeudenkäytössä: Euroopan unionin korkeimpien oikeuksien presidenttien verkosto on foorumi, jonka kautta eurooppalaisilla toimielimillä on mahdollisuus pyytää korkeimpien oikeuksien lausuntoja ja tiivistää yhteistoimintaa edistämällä keskustelua ja ajatustenvaihtoa: Euroopan unionin korkeimpien hallinto-oikeuksien yhdistykseen kuuluvat Euroopan unionin tuomioistuin sekä EU:n kaikkien jäsenvaltioiden ylimmät hallintotuomioistuimet: Euroopan kilpailuviranomaisten verkosto toimii Euroopan kilpailuviranomaisten keskustelu- ja yhteistyöfoorumina tapauksissa, joissa sovelletaan SEUT-sopimuksen 101 ja 102 artiklaa. Verkosto muodostaa puitteet neuvoston asetuksen (EY) N:o 1/2003 mukaisille tiiviin yhteistyön mekanismeille. Komissio ja EU:n kaikkien jäsenvaltioiden kansalliset kilpailuviranomaiset tekevät yhteistyötä Euroopan kilpailuviranomaisten verkoston kautta: Viestintäkomitea koostuu EU:n jäsenvaltioiden edustajista. Komitean päätehtävänä on antaa lausuntoja komission suunnittelemista ehdotuksista: Teollis- ja tekijänoikeuksien loukkausten eurooppalainen seurantakeskus on asiantuntijoiden ja asiantuntijasidosryhmien verkosto, johon kuuluu julkisen ja yksityisen sektorin edustajia. Verkoston jäsenet tekevät aktiivista yhteistyötä työryhmissä. Kuluttajansuoja-asioiden yhteistyöverkosto koostuu kansallisista viranomaisista, jotka vastaavat EU:n kuluttajansuojalainsäädännön täytäntöönpanosta EU:n jäsenvaltioissa ja Euroopan talousalueeseen kuuluvissa valtioissa: ion_network/index_en.htm Rahanpesun ja terrorismin rahoituksen asiantuntijaryhmä kokoontuu säännöllisesti keskustellakseen ja auttaakseen komissiota määrittämään politiikkoja ja laatimaan uutta lainsäädäntöä: Eurostat on EU:n tilastotoimisto: 4

6 Euroopan unionin asianajajaliittojen neuvosto (CCBE) 17 ja Maailman talousfoorumi (WEF) 18. Tulostaulun menetelmiä on kehitetty tiiviissä yhteistyössä kansallisten oikeudenhoitojärjestelmien yhteyshenkilöiden ryhmän kanssa, erityisesti kyselylomakkeen avulla ja keräämällä tietoja tietyistä oikeuslaitosten toimintaan liittyvistä seikoista. Tulostaulun kaavioissa esitetään tietoja, jotka koskevat tehokkaan oikeuslaitoksen kolmea keskeistä ominaisuutta eli laatua, riippumattomuutta ja toimivuutta. Niitä olisi tarkasteltava yhdessä, sillä kaikki kolme ovat tehokkaan oikeuslaitoksen välttämätön edellytys ja ne liittyvät usein toisiinsa (yhden ominaisuuden parantamiseen tähtäävät aloitteet voivat vaikuttaa muihin ominaisuuksiin). Miten oikeusalan tulostaulu tukee EU-ohjausjaksoa? Tulostaulu tarjoaa vertailevan yleiskatsauksen kansallisten oikeuslaitosten laadusta, riippumattomuudesta ja toimivuudesta ja auttaa jäsenvaltioita tehostamaan oikeuslaitoksiaan. Tämä helpottaa puutteiden ja parhaiden käytänteiden selvittämistä sekä haasteiden ja kehityksen seuraamista. EU-ohjausjakson puitteissa toteutetaan maakohtaisia arviointeja kahdenvälisenä vuoropuheluna kansallisten viranomaisten ja sidosryhmien kanssa. Arvioinnissa otetaan huomioon kunkin tarkastelun kohteena olevan jäsenvaltion oikeudellisen järjestelmän erityispiirteet ja jäsenvaltion tilanne. Komissio voi arviointinsa pohjalta ehdottaa neuvostolle maakohtaisten suositusten antamista kansallisten oikeuslaitosten toiminnan parantamiseksi TAUSTA: OIKEUSLAITOKSEN UUDISTAMINEN EDELLEEN TÄRKEÄLLÄ SIJALLA Kehitys kansallisella ja EU:n tasolla Vuonna 2016 useat jäsenvaltiot jatkoivat toimiaan oikeuslaitostensa tehostamiseksi. Oikeuslaitoksen uudistaminen vie aikaa. Sen jälkeen kun uudistuksista on tiedotettu ensimmäisen kerran, saattaa kestää useita vuosia ennen kuin lainsäädäntö- ja sääntelytoimet hyväksytään ja hyväksytyt toimet toteutetaan käytännössä. Kaaviossa 1 esitetään katsaus hyväksytyistä ja suunnitelluista oikeuslaitosten uudistuksista. Kaavio antaa tosiseikkoihin perustuvan kuvan kunkin jäsenvaltion toimista ilman minkäänlaista laadullista arviointia. Tässä yhteydessä on tärkeää korostaa, että kaikissa oikeuslaitoksen uudistuksissa olisi noudatettava oikeusvaltioperiaatetta sekä oikeuslaitoksen riippumattomuutta koskevia eurooppalaisia vaatimuksia. Kaaviosta 1 ilmenee, että prosessioikeus on edelleen erityisen huomion kohteena monissa jäsenvaltioissa ja että julkistettuja uusia uudistuksia, jotka koskevat oikeusapua, vaihtoehtoisia riidanratkaisumenetelmiä, tuomioistuinten erikoistumista ja tuomioistuinverkostoa, Euroopan juridisen koulutusverkoston tavoitteena on edistää koulutusta ja tietojenvaihtoa Euroopan oikeusalan ammattilaisten keskuudessa. Verkosto on alan keskeinen toimija, ja se kehittää koulutusvaatimuksia ja opetussuunnitelmia, koordinoi oikeusalan koulutusvaihtoa ja -ohjelmia, levittää koulutusosaamista sekä edistää EU:n oikeusalan oppilaitosten välistä yhteistyötä. Euroopan juridisessa koulutusverkostossa on noin 34 jäsentä EU:n jäsenvaltioista sekä EU:n valtioiden välisistä elimistä: CCBE on eurooppalaisia asianajajaliittoja edustava kansainvälinen voittoa tavoittelematon yhdistys. CCBE:n jäseninä on asianajajaliittoja 45 maasta EU:n alueelta, Euroopan talousalueelta ja muualta Euroopasta: Maailman talousfoorumi on julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyötä edistävä kansainvälinen organisaatio, jonka jäseninä on yrityksiä: Komissio esittää maakohtaisten suositusten perustelut ja tarkastelee suositusten täytäntöönpanon edistymistä vuosittain komission yksiköiden valmisteluasiakirjoina julkaistavissa maaraporteissa: 5

7 on runsaasti. Vertailu vuoden 2015 tulostauluun osoittaa, että sekä julkistetut uudistukset että neuvoteltavana olevat toimet pysyivät yleisesti ottaen samalla tasolla. Kaavio 1: Oikeuslaitoksia koskevat lainsäädäntö- ja sääntelytoimet vuonna 2016 (hyväksytyt toimet / neuvoteltavana olevat aloitteet jäsenvaltioittain) (lähde: Euroopan komissio 20 ) EU kannustaa tiettyjä jäsenvaltioita tehostamaan oikeuslaitostaan. Vuoden 2016 EU-ohjausjakson aikana neuvosto antoi komission ehdotuksesta kuudelle jäsenvaltiolle tätä alaa koskevia maakohtaisia suosituksia. 21 Kahdelle maakohtaisen suosituksen vuonna 2015 saaneelle Tiedot on kerätty yhteistyössä kansallisten oikeudenhoitojärjestelmien yhteyshenkilöiden ryhmän kanssa 25 jäsenvaltiosta. Puola ja Yhdistynyt kuningaskunta eivät toimittaneet tietoja. Saksa ilmoitti, että meneillään on useita oikeuslaitosta koskevia uudistuksia ja että uudistusprosessin kohteet ja laajuus voivat vaihdella maan 16 osavaltiossa. Bulgaria, Kroatia, Italia, Kypros, Portugali ja Slovakia: ks. neuvoston suositus, annettu 12 päivänä heinäkuuta 2016, Bulgarian vuoden 2016 kansallisesta uudistusohjelmasta sekä samassa yhteydessä annettu Bulgarian vuoden 2016 lähentymisohjelmaa koskeva neuvoston lausunto (2016/C 299/08); neuvoston suositus, annettu 12 päivänä heinäkuuta 2016, Kroatian vuoden 2016 kansallisesta uudistusohjelmasta sekä samassa yhteydessä annettu Kroatian vuoden 2016 lähentymisohjelmaa koskeva neuvoston lausunto (2016/C 299/23); neuvoston suositus, annettu 12 päivänä heinäkuuta 2016, Italian vuoden 2016 kansallisesta uudistusohjelmasta sekä samassa yhteydessä annettu Italian vuoden 2016 vakausohjelmaa koskeva neuvoston lausunto (2016/C 299/01); neuvoston suositus, annettu 12 päivänä heinäkuuta 2016, Kyproksen vuoden 2016 kansallisesta uudistusohjelmasta sekä samassa yhteydessä annettu Kyproksen vuoden 2016 vakausohjelmaa koskeva neuvoston lausunto (2016/C 299/07); neuvoston suositus, annettu 12 päivänä heinäkuuta 2016, Portugalin vuoden 2016 kansallisesta uudistusohjelmasta sekä samassa yhteydessä annettu Portugalin vuoden 2016 vakausohjelmaa koskeva neuvoston lausunto (2016/C 299/26); neuvoston suositus, annettu 12 päivänä heinäkuuta 2016, Slovakian vuoden

8 jäsenvaltiolle ei annettu suositusta vuonna 2016 niissä tapahtuneen edistyksen vuoksi. 22 Maakohtaisen suosituksen saaneiden jäsenvaltioiden lisäksi kahdeksalla jäsenvaltiolla on edelleen ratkaistavana erityisiä haasteita. Komissio seuraa niiden tilannetta tarkoin EU-ohjausjakson ja talouden sopeutusohjelmien kautta. 23 Lisäksi komissio avustaa Romaniaa ja Bulgariaa oikeuslaitoksen uudistamisessa yhteistyö- ja seurantamekanismin puitteissa. 24 Vuonna 2016 komissio antoi EU:n oikeusvaltiotoimintakehyksen 25 puitteissa kaksi suositusta, joissa se ilmaisi huolensa oikeusvaltioperiaatteen noudattamisesta Puolassa ja esitti suosituksia näiden huolenaiheiden poistamiseksi. 26 Komissio pitää välttämättömänä, että Puolan perustuslakituomioistuin kykenee hoitamaan perustuslain mukaiset tehtävänsä täysimittaisesti ja erityisesti varmistamaan säädösten perustuslainmukaisuuden tehokkaan tarkistamisen. Komissio jatkaa oikeuslaitosten uudistusten tukemista Euroopan rakenne- ja investointirahastojen (ERI-rahastojen) kautta. Meneillään olevalla ohjelmakaudella ERI-rahastoista tuetaan jopa 4,2 miljardilla eurolla jäsenvaltioiden toimia, joiden tavoitteena on julkishallinnon, myös oikeuslaitoksen, valmiuksien edistäminen. Jäsenvaltioista 14 on nimennyt oikeusasiat yhdeksi ERI-rahastoista myönnettävän tuen painopistealaksi. Komissio painottaa, että näiden painopisteiden täytäntöönpanossa on tärkeää soveltaa tuloslähtöistä lähestymistapaa, ja kehottaa jäsenvaltioita arvioimaan ERI-rahastoista myönnetyn tuen vaikutuksia. Vuonna 2016 viisi jäsenvaltiota 27 pyysi komission rakenneuudistusten tukipalvelulta teknistä tukea esimerkiksi tuomioistuinverkoston uudistuksia koskevien kansallisten kokemusten vaihtamiseksi. Nämä toimet ovat perusteltuja, sillä hyvin toimivilla oikeuslaitoksilla on myönteisiä taloudellisia vaikutuksia. Yhteisen tutkimuskeskuksen vuonna 2017 tekemästä tutkimuksesta ilmenee, että tuomioistuinten toimivuuden paraneminen ja talouskasvu sekä yritysten käsitys oikeuslaitoksen riippumattomuudesta ja tuottavuuden kasvu korreloivat keskenään. 28 Kun oikeuslaitos takaa oikeuksien täytäntöönpanon, luotonantajat ovat halukkaampia antamaan lainaa, yritysten ei tarvitse toimia opportunistisesti, liiketoimintakustannukset vähenevät ja innovatiiviset yritykset tekevät investointeja todennäköisemmin. Näitä myönteisiä vaikutuksia korostetaan myös muissa, muun muassa Kansainvälisen valuuttarahaston, Euroopan keskuspankin, OECD:n, Maailman talousfoorumin ja Maailmanpankin julkaisemissa tutkimuksissa. 29 Asioiden määrän kehitys kansallisesta uudistusohjelmasta sekä samassa yhteydessä annettu Slovakian vuoden 2016 vakausohjelmaa koskeva neuvoston lausunto (2016/C 299/15). Latvia ja Slovenia. Belgia, Espanja, Latvia, Malta, Puola, Romania ja Slovenia. Näiden maiden haasteita käsitellään maakohtaisten suositusten johdanto-osan kappaleissa ja kyseisiä jäsenvaltioita koskevissa maaraporteissa. Maaraportit ovat saatavilla osoitteessa Lisäksi Kreikan oikeuslaitoksen uudistamista seurataan tarkoin Kreikan talouden sopeutusohjelman puitteissa. Komission kertomus yhteistyö- ja seurantamekanismin puitteissa saavutetusta edistyksestä Bulgariassa (COM(2017) 43 final) ja komission kertomus yhteistyö- ja seurantamekanismin puitteissa saavutetusta edistyksestä Romaniassa (COM(2017) 44 final). COM(2014) 158 final/2. Komission suositus (EU) 2016/1374, annettu 27 päivänä heinäkuuta 2016, oikeusvaltioperiaatteen noudattamisesta Puolassa (EUVL L 217, , s. 53); komission suositus (EU) 2017/146, annettu 21 päivänä joulukuuta 2016, oikeusvaltioperiaatteen noudattamisesta Puolassa (EUVL L 22, , s. 65). Ks. myös IP/16/2643 ja IP/16/4476. Bulgaria, Kreikka, Kroatia, Kypros ja Slovenia. ˮThe judicial system and economic development across EU Member Statesˮ, Yhteinen tutkimuskeskus (tulossa). Ks. EU:n oikeusalan vuoden 2016 tulostaulussa olevat viitteet. 7

9 Asioiden määrä jäsenvaltioiden oikeuslaitoksissa on yleisesti ottaen pysynyt suurena mutta jokseenkin ennallaan, joskin määrissä on huomattavia eroja jäsenvaltioiden välillä (kaavio 2). Tämä osoittaa, että on tärkeää jatkaa toimia oikeuslaitosten tehokkuuden varmistamiseksi. Kaavio 2: Käsiteltäväksi tulleiden siviili-, kauppa- ja hallinto-oikeudellisten sekä muiden asioiden* määrä (ensimmäisessä oikeusasteessa sataa asukasta kohti) (lähde: CEPEJ:n tutkimus 30 ) * CEPEJ:n määritelmän mukaan tähän ryhmään sisältyvät kaikki siviili- ja kauppaoikeudelliset riita-asiat ja riidattomat asiat, riidattomat kiinteistö- ja kaupparekisteriasiat, muut rekisteriasiat, muut riidattomat asiat, hallintooikeudelliset asiat sekä muut ei-rikosoikeudelliset asiat. Menetelmiin on tehty muutoksia Tšekissä, Kroatiassa, Maltalla ja Suomessa. Kaavio 3: Käsiteltäväksi tulleiden siviili- ja kauppaoikeudellisten riita-asioiden* määrä (ensimmäisessä oikeusasteessa sataa asukasta kohti) (lähde: CEPEJ:n tutkimus) * CEPEJ:n määritelmän mukaan siviili- ja kauppaoikeudellisissa riita-asioissa käsitellään esimerkiksi asianosaisten välisiä sopimusriitoja. Riidattomissa siviili- ja kauppaoikeudellisissa asioissa on kyse esimerkiksi riitauttamattomista maksumääräyksistä. Menetelmiin on tehty muutoksia Tšekissä, Kroatiassa, Italiassa ja Suomessa. Alankomaiden tietoihin sisältyvät riidattomat asiat. Saksa: Tiedot perustuvat yksinomaan Saksan liittovaltion tilastoviraston julkaisemiin tilastotietoihin oikeudenhoidosta. 30 CEPEJ:n sihteeristön komission pyynnöstä vuonna 2016 tekemä tutkimus oikeuslaitosten toimivuudesta EU:n jäsenvaltioissa: 8

10 3. EU:N OIKEUSALAN VUODEN 2017 TULOSTAULUN TÄRKEIMMÄT HAVAINNOT Toimivuus, laatu ja riippumattomuus ovat tehokkaan oikeuslaitoksen tärkeimmät osatekijät, ja tulostaulussa esitetään niitä kaikkia koskevia indikaattoreita. 3.1 Oikeuslaitosten toimivuus Tulostaulussa tarkastellaan oikeudenkäyntimenettelyjen tehokkuutta laajoilla siviili-, kauppa- ja hallinto-oikeudellisten asioiden aloilla sekä tietyillä aloilla, joilla tuomioistuimet soveltavat EU:n lainsäädäntöä Toimivuutta koskevat yleiset tiedot Oikeudenkäyntimenettelyjen tehokkuutta koskevat indikaattorit laajoilla siviili-, kauppa- ja hallinto-oikeudellisten asioiden aloilla ovat oikeudenkäynnin kesto (käsittelyaika), selvitysaste ja vireillä olevien asioiden määrä Oikeudenkäynnin kesto Oikeudenkäynnin kestolla tarkoitetaan asian tuomioistuinkäsittelyyn kuluvaa arvioitua aikaa (päivinä) eli aikaa, jonka tuomioistuin käyttää päätöksen tekemiseen ensimmäisessä oikeusasteessa. Käsittelyaikaa koskeva indikaattori on saatu jakamalla vuoden lopussa ratkaisematta olevien asioiden määrä ratkaistujen asioiden määrällä ja kertomalla saatu osamäärä 365 päivällä. 32 Kaikki kaaviot koskevat oikeudenkäyntejä ensimmäisessä oikeusasteessa, 33 ja niissä verrataan vuosien 2010, 2013, 2014 ja 2015 tietoja, jos ne ovat saatavilla Myös tuomioistuinmenettelyihin liittyvä täytäntöönpano on tärkeää oikeuslaitoksen toimivuuden kannalta. Useimmissa jäsenvaltioissa ei kuitenkaan ole saatavilla vertailukelpoisia tietoja. Oikeudenkäynnin kesto, selvitysaste ja vireillä olevien asioiden määrä ovat CEPEJ:n määrittämiä vakioindikaattoreita: CEPEJ:n tietoja toisen ja korkeimman oikeusasteen oikeudenkäynneistä ja tietyistä asiaryhmistä (esimerkiksi maksukyvyttömyysmenettelyistä) ei ole saatavilla riittävän monista jäsenvaltioista. Vuosia valittaessa haluttiin säilyttää viiden vuoden perspektiivi, jossa lähtötasona on vuosi 2010, ja välttää samalla kaavioiden ahtaminen liian täyteen. Vuoden 2012 tiedot ovat saatavilla CEPEJ:n raportissa. 9

11 Kaavio 4: Siviili-, kauppa- ja hallinto-oikeudellisten sekä muiden asioiden* ratkaisemiseen kulunut aika (ensimmäisessä oikeusasteessa päivinä) (lähde: CEPEJ:n tutkimus) * CEPEJ:n määritelmän mukaan tähän ryhmään sisältyvät kaikki siviili- ja kauppaoikeudelliset riita-asiat ja riidattomat asiat, riidattomat kiinteistö- ja kaupparekisteriasiat, muut rekisteriasiat, muut riidattomat asiat, hallintooikeudelliset asiat sekä muut rikosoikeuden ulkopuoliset asiat. Menetelmiin on tehty muutoksia Tšekissä, Kroatiassa, Italiassa, Unkarissa, Maltalla, Portugalissa ja Suomessa. Vireillä olevissa asioissa ovat mukana kaikki oikeusasteet Tšekissä ja Slovakiassa. Kaavio 5: Siviili- ja kauppaoikeudellisten riita-asioiden* ratkaisemiseen kulunut aika (ensimmäisessä oikeusasteessa päivinä) (lähde: CEPEJ:n tutkimus) * CEPEJ:n määritelmän mukaan siviili- ja kauppaoikeudellisissa riita-asioissa käsitellään esimerkiksi asianosaisten välisiä sopimusriitoja. Riidattomissa siviili- ja kauppaoikeudellisissa asioissa on kyse esimerkiksi riitauttamattomista maksumääräyksistä. Menetelmiin on tehty muutoksia Tšekissä, Kroatiassa, Italiassa, Unkarissa, Maltalla, Portugalissa ja Suomessa. Vireillä olevissa asioissa ovat mukana kaikki oikeusasteet Tšekissä ja Slovakiassa. Alankomaiden tietoihin sisältyvät riidattomat asiat. Saksa: Tiedot perustuvat yksinomaan Saksan liittovaltion tilastoviraston julkaisemiin tilastotietoihin oikeudenhoidosta. 10

12 Kaavio 6: Hallinto-oikeudellisten asioiden* ratkaisemiseen kulunut aika (ensimmäisessä oikeusasteessa päivinä) (lähde: CEPEJ:n tutkimus) * CEPEJ:n määritelmän mukaan hallinto-oikeudelliset asiat ovat kansalaisten ja paikallisten, alueellisten tai kansallisten viranomaisten välisiä riita-asioita. Menetelmiin on tehty muutoksia Kroatiassa, Unkarissa ja Suomessa. Vireillä olevissa asioissa ovat mukana kaikki oikeusasteet Tšekissä ja Slovakiassa. Tanska, Irlanti ja Itävalta eivät kirjaa hallinto-oikeudellisia asioita erikseen. Saksa: Tiedot perustuvat yksinomaan Saksan liittovaltion tilastoviraston julkaisemiin tilastotietoihin oikeudenhoidosta Selvitysaste Selvitysaste saadaan jakamalla ratkaistujen asioiden määrä uusien asioiden määrällä. Sen avulla arvioidaan, suoriutuuko tuomioistuin uusien asioiden käsittelystä. Noin 100 prosentin tai sitä suurempi selvitysaste tarkoittaa, että oikeuslaitos pystyy ratkaisemaan ainakin käsiteltäväksi tulevia asioita vastaavan määrän asioita. Alle 100 prosentin selvitysaste tarkoittaa, että tuomioistuimet ratkaisevat vähemmän asioita kuin niiden käsiteltäväksi tulee. Kaavio 7: Siviili-, kauppa- ja hallinto-oikeudellisten sekä muiden asioiden* selvitysaste (ensimmäisessä oikeusasteessa prosentteina yli 100 prosentin arvot tarkoittavat, että selvitettyjä asioita on enemmän kuin käsiteltäväksi tulleita, ja alle 100 prosentin arvot tarkoittavat, että käsiteltäväksi tulleita asioita on enemmän kuin selvitettyjä) (lähde: CEPEJ:n tutkimus) * Menetelmiin on tehty muutoksia Tšekissä, Kroatiassa, Italiassa, Unkarissa, Maltalla, Portugalissa ja Suomessa. Viron tiedoissa näkyy ratkaistujen rekisteriasioiden määrän 50 prosentin kasvu. Irlanti: Ilmoitetun ratkaistujen asioiden määrän oletetaan jääneen liian pieneksi sovelletun menetelmän vuoksi. 11

13 Kaavio 8: Siviili- ja kauppaoikeudellisten riita-asioiden* selvitysaste (ensimmäisessä oikeusasteessa prosentteina) (lähde: CEPEJ:n tutkimus) * Menetelmiin on tehty muutoksia Tšekissä, Kroatiassa, Italiassa, Unkarissa, Maltalla, Portugalissa ja Suomessa. Irlanti: Ilmoitetun ratkaistujen asioiden määrän oletetaan jääneen liian pieneksi sovelletun menetelmän vuoksi. Alankomaiden tietoihin sisältyvät riidattomat asiat. Saksa: Tiedot perustuvat yksinomaan Saksan liittovaltion tilastoviraston julkaisemiin tilastotietoihin oikeudenhoidosta. Kaavio 9: Hallinto-oikeudellisten asioiden* selvitysaste (ensimmäisessä oikeusasteessa prosentteina (lähde: CEPEJ:n tutkimus) * Menetelmiin on tehty muutoksia Unkarissa ja Suomessa. Kroatian hallintotuomioistuinjärjestelmää on järjestetty uudelleen. Vireillä olevissa asioissa ovat mukana kaikki oikeusasteet Tšekissä ja Slovakiassa. Tanska, Irlanti ja Itävalta eivät kirjaa hallinto-oikeudellisia asioita erikseen. Saksa: Tiedot perustuvat yksinomaan Saksan liittovaltion tilastoviraston julkaisemiin tilastotietoihin oikeudenhoidosta Vireillä olevat asiat Vireillä olevien asioiden määrällä tarkoitetaan kyseisen vuoden lopussa käsittelemättä olevien asioiden määrää. Vireillä olevien asioiden määrä vaikuttaa myös käsittelyaikaan. 12

14 Kaavio 10: Vireillä olevien muiden siviili-, kauppa- ja hallinto-oikeudellisten asioiden* määrä (ensimmäisessä oikeusasteessa sataa asukasta kohti) (lähde: CEPEJ:n tutkimus) * Menetelmiin on tehty muutoksia Tšekissä, Kroatiassa, Italiassa, Unkarissa, Maltalla, Portugalissa ja Suomessa. Vireillä olevissa asioissa ovat mukana kaikki oikeusasteet Tšekissä ja Slovakiassa. Kaavio 11: Vireillä olevien siviili- ja kauppaoikeudellisten riita-asioiden* määrä (ensimmäisessä oikeusasteessa sataa asukasta kohti) (lähde: CEPEJ:n tutkimus) * Menetelmiin on tehty muutoksia Tšekissä, Kroatiassa, Italiassa, Unkarissa, Maltalla, Portugalissa ja Suomessa. Vireillä olevissa asioissa ovat mukana kaikki oikeusasteet Tšekissä ja Slovakiassa. Alankomaiden tietoihin sisältyvät riidattomat asiat. Saksa: Tiedot perustuvat yksinomaan Saksan liittovaltion tilastoviraston julkaisemiin tilastotietoihin oikeudenhoidosta. 13

15 Kaavio 12: Vireillä olevien hallinto-oikeudellisten asioiden* määrä (ensimmäisessä oikeusasteessa sataa asukasta kohti) (lähde: CEPEJ:n tutkimus) * Menetelmiin on tehty muutoksia Kroatiassa, Unkarissa ja Suomessa. Vireillä olevissa asioissa ovat mukana kaikki oikeusasteet Tšekissä ja Slovakiassa. Tanska, Irlanti ja Itävalta eivät kirjaa hallinto-oikeudellisia asioita erikseen. Saksa: Tiedot perustuvat yksinomaan Saksan liittovaltion tilastoviraston julkaisemiin tilastotietoihin oikeudenhoidosta Toimivuus tietyillä EU:n lainsäädännön aloilla Tässä osiossa täydennetään oikeuslaitosten toimivuutta koskevia yleisiä tietoja ja tarkastellaan oikeudenkäyntimenettelyjen keskimääräistä kestoa 35 tietyillä aloilla, joihin liittyy EU:n lainsäädäntöä. Vuoden 2017 tulostaulu pohjautuu kilpailua, sähköistä viestintää, EUtavaramerkkiä ja kuluttajansuojaa koskeviin aiempiin tietoihin, ja uutena mukana ovat rahanpesun torjuntaa koskevat tiedot. Nämä alat on valittu, koska ne ovat merkittäviä sisämarkkinoiden ja liiketoimintaympäristön kannalta. Oikeudenkäyntien pitkillä viivästyksillä voi yleensä olla kielteisiä vaikutuksia EU:n lainsäädännöstä johtuviin oikeuksiin, esimerkiksi kun asianmukaisia oikeussuojakeinoja ei enää ole käytettävissä tai vakavia taloudellisia vahinkoja ei enää voida korvata. Kilpailu Kilpailulainsäädännön tehokas täytäntöönpano takaa tasapuoliset toimintaedellytykset yrityksille, minkä vuoksi sillä on olennainen merkitys houkuttelevan liiketoimintaympäristön luomisessa. Jäljempänä olevassa kaaviossa esitetään aika, joka on keskimäärin kulunut käsiteltäessä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT-sopimuksen) 101 ja 102 artiklan nojalla annettuja kansallisten kilpailuviranomaisten päätöksiä Oikeudenkäyntimenettelyjen kesto näillä aloilla on laskettu vuorokausina siitä päivästä alkaen, jona kanne tai valitus jätettiin tuomioistuimeen (tai syyte tuli lopulliseksi), siihen päivään, jona tuomioistuin antoi ratkaisunsa (kaaviot 13 16, 18 ja 20). Arvot on järjestetty vuosien 2013, 2014 ja 2015 tietojen painotetun keskiarvon mukaan kaavioissa ja vuosien 2014 ja 2015 tietojen painotetun keskiarvon mukaan kaavioissa Jos tietoja ei ole ollut saatavilla kaikilta vuosilta, keskiarvo kuvastaa saatavilla olleita tietoja, laskettuna kaikkien asioiden, asioista tehdyn otoksen tai arvioiden perusteella. Ks. 14

16 Kaavio 13. Kilpailu: Oikeudelliseen uudelleentarkasteluun tuomioistuimessa keskimäärin kulunut aika* (ensimmäisessä oikeusasteessa päivinä) (lähde: Euroopan komissio yhdessä Euroopan kilpailuviranomaisten verkoston kanssa) * Irlanti ja Itävalta: Skenaariota ei voida soveltaa, koska viranomaisilla ei ole toimivaltaa tehdä kyseisiä päätöksiä. Itävalta: Tiedot eivät perustu kansallisesta kilpailuviranomaisesta tehtyihin valituksiin. Valtaosassa jäsenvaltioita asioita oli joinain vuosina vain vähän (alle viisi vuodessa), minkä vuoksi yksi poikkeuksellisen pitkä tai lyhyt asian käsittely voi vaikuttaa vuosittaisiin tietoihin ja aiheuttaa suurta vaihtelua vuosien välillä. Saksa: Tiedot koskevat sakko-asioita, joissa ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin antaa tuomion ja kilpailuviranomaisen päätös toimii syytteenä. Ranska: Tietoihin sisältyy kaksi asiaa, jotka koskivat välitoimien myöntämispäätösten uudelleentarkastelua ja jotka sen vuoksi käsiteltiin erityisen nopeasti. Pylväiden puuttuminen merkitsee sitä, että kyseisinä vuosina Belgia, Tšekki, Kroatia, Latvia, Liettua, Luxemburg, Alankomaat, Puola, Slovakia, Suomi, Ruotsi ja Yhdistynyt kuningaskunta eivät ilmoittaneet yhtään asiaa ja Itävallan tietoja ei ollut saatavilla. Jäsenvaltioissa, joissa asioita ei ollut yhtään, syynä saattoi olla se, ettei kilpailuviranomaisen päätöksiä riitautettu tuomioistuimessa (esimerkiksi Luxemburgissa). Saksa: Keskimääräinen aika on päivää; Tšekki: Keskimääräinen aika on päivää. Sähköinen viestintä Sähköistä viestintää koskevalla lainsäädännöllä pyritään tekemään alan markkinoista kilpailukykyisemmät, myötävaikuttamaan sisämarkkinoiden kehitykseen sekä edistämään investointeja, innovointia ja kasvua. Tämän lainsäädännön tehokas täytäntöönpano on tärkeää myös kuluttajien maksamien hintojen alentamiseksi ja palvelujen laadun parantamiseksi. Jäljempänä olevassa kaaviossa esitetään aika, joka tuomioistuimessa on keskimäärin kulunut sähköistä viestintää koskevan EU:n lainsäädännön nojalla annettujen kansallisten sääntelyviranomaisten päätösten oikeudelliseen uudelleentarkasteluun. 37 Kaaviossa on mukana monenlaisia asioita monitahoisista markkina-analyysien uudelleentarkasteluista kuluttajakeskeisiin kysymyksiin. 37 Laskelmat perustuvat käsittelyn keskimääräiseen kestoon kansallisten sääntelyviranomaisten sellaisia päätöksiä koskevissa valitusasioissa, jotka on annettu sähköisen viestinnän sääntelyjärjestelmän täytäntöön panemiseksi hyväksytyn kansallisen lainsäädännön nojalla. Sähköisen viestinnän sääntelyjärjestelmään kuuluvat direktiivit 2002/19/EY eli käyttöoikeusdirektiivi, 2002/20/EY eli valtuutusdirektiivi, 2002/21/EY eli puitedirektiivi, 2002/22/EY eli yleispalveludirektiivi sekä muu merkityksellinen EU:n lainsäädäntö, kuten radiotaajuuspoliittinen ohjelma ja taajuuksia koskevat komission päätökset, lukuun ottamatta yksityisyyden suojasta sähköisen viestinnän alalla annettua direktiiviä 2002/58/EY. 15

17 Kaavio 14. Sähköinen viestintä: Oikeudelliseen uudelleentarkasteluun keskimäärin kulunut aika* (ensimmäisessä oikeusasteessa päivinä) (lähde: Euroopan komissio yhdessä viestintäkomitean kanssa) * Asioiden määrä vaihtelee jäsenvaltioittain. Pylvään puuttuminen merkitsee sitä, että jäsenvaltio ei ilmoittanut yhtään asiaa kyseisenä vuotena. Joissain tapauksissa asioiden vähäinen määrä (Belgia, Viro, Irlanti, Kypros, Liettua ja Yhdistynyt kuningaskunta) voi johtaa siihen, että yksi poikkeuksellisen pitkä tai lyhyt asian käsittely vaikuttaa vuosittaisiin tietoihin ja aiheuttaa suurta vaihtelua vuosien välillä. Tanska: Ensimmäisen oikeusasteen muutoksenhakumenettelyistä vastaa tuomioistuintyyppinen elin. Espanja, Itävalta ja Puola: Käsittelystä vastaavat eri tuomioistuimet asiasisällön mukaan. Portugali: Keskimääräinen aika on 1706 päivää. EU-tavaramerkki Teollis- ja tekijänoikeuksien tehokkaalla täytäntöönpanolla on olennainen merkitys innovointiin tehtävien investointien edistämisessä. EU-tavaramerkki on EU:n yleisin teollis- ja tekijänoikeus. EU-tavaramerkkejä koskevassa EU:n lainsäädännössä 38 annetaan merkittävä rooli kansallisille tuomioistuimille, jotka toimivat EU:n tuomioistuimina ja tekevät sisämarkkinoihin vaikuttavia päätöksiä. Jäljempänä olevasta kaaviosta 15 ilmenee EU-tavaramerkin loukkausta koskeviin yksityisten asianosaisten välisiin riita-asioihin keskimäärin kulunut aika. Kaavio 15. EU-tavaramerkki: EU-tavaramerkin loukkausta koskeviin asioihin keskimäärin kulunut aika* (ensimmäisessä oikeusasteessa päivinä) (lähde: Euroopan komissio yhdessä teollis- ja tekijänoikeuksien loukkausten eurooppalaisen seurantakeskuksen kanssa) 38 Neuvoston asetus (EY) N:o 207/2009 yhteisön tavaramerkistä. 16

18 * Ranska, Italia ja Liettua: Kaaviossa on käytetty asioista tehtyä otosta. Puola: Vuodesta 2015 on käytetty tuomioistuinten arvioita. Virossa, Irlannissa, Kroatiassa, Unkarissa, Luxemburgissa ja Suomessa asioita oli joinain vuosina vain vähän (alle viisi vuodessa), minkä vuoksi yksi poikkeuksellisen pitkä tai lyhyt asian käsittely voi vaikuttaa vuosittaisiin tietoihin ja aiheuttaa suurta vaihtelua vuosien välillä. Irlanti: Yksi erityisen vaikea asia, jonka käsittely kesti päivää, vaikutti merkittävästi keskimääräiseen kestoon. Malta: Tiedot koskevat tullivalvontaan liittyviä rajat ylittäviä asioita. Tanska: Tiedot koskevat sekä EU-tavaramerkkiin että kansallisiin tavaramerkkeihin liittyviä asioita meri- ja kauppaoikeudessa. Itävalta: Menetelmät ovat muuttuneet vuodesta Pylväiden puuttuminen merkitsee sitä, että kyseisinä vuosina Viro, Unkari ja Suomi eivät ilmoittaneet yhtään asiaa ja Tšekin, Saksan, Kreikan, Italian, Itävallan, Puolan ja Slovakian tietoja ei ollut saatavilla. Kuluttajansuoja Kuluttajansuojalainsäädännön tehokkaalla täytäntöönpanolla varmistetaan, että kuluttajat hyötyvät oikeuksistaan ja että kuluttajansuojasääntöjä rikkovat yritykset eivät saa epäoikeudenmukaista etua. Kuluttajaviranomaisilla ja tuomioistuimilla on tärkeä osa EU:n kuluttajansuojalainsäädännön täytäntöönpanossa 39 kansallisissa täytäntöönpanojärjestelmissä. Kaaviossa 16 näkyy EU:n lainsäädännön nojalla annettujen kuluttajansuojaviranomaisten päätösten oikeudelliseen uudelleentarkasteluun tuomioistuimessa keskimäärin kulunut aika. Tehokas täytäntöönpano voi merkitä kuluttajille tai yrityksille sitä, että mukana on useita toimijoita ei pelkästään tuomioistuimia, vaan myös hallintoviranomaisia. Jotta tästä täytäntöönpanoketjusta saataisiin tarkempi kuva, tulostaulussa tarkastellaan sekä kuluttajaviranomaisten menettelyjen kestoa että viranomaisten päätösten oikeudelliseen uudelleentarkasteluun tuomioistuimessa kulunutta aikaa. Kaaviosta 17 ilmenee kansallisten kuluttajansuojaviranomaisten hallinnollisten päätösten tekemiseen keskimäärin kulunut aika vuosina 2014 ja 2015 alkaen siitä, kun asian käsittely aloitettiin. Nämä päätökset koskevat muun muassa aineellisten sääntöjen rikkomisen toteamista, välitoimia, kieltomääräyksiä, tuomioistuinmenettelyn vireillepanoa tai asian käsittelyn päättämistä. Kaavio 16. Kuluttajansuoja: Oikeudelliseen uudelleentarkasteluun tuomioistuimessa keskimäärin kulunut aika* (ensimmäisessä oikeusasteessa päivinä) (lähde: Euroopan komissio yhdessä kuluttajansuoja-asioiden yhteistyöverkoston kanssa) 39 Kaaviot 16 ja 17 liittyvät kohtuuttomista sopimusehdoista annetun direktiivin (93/13/ETY), kulutustavaroiden kaupasta ja niihin liittyvistä takuista annetun direktiivin (1999/44/EY), sopimattomia kaupallisia menettelyjä koskevan direktiivin (2005/29/EY), kuluttajan oikeuksista annetun direktiivin (2011/83/EU) sekä niiden kansallisten täytäntöönpanosäännösten täytäntöönpanoon. 17

19 * Belgia, Luxemburg, Itävalta, Suomi, Ruotsi ja Yhdistynyt kuningaskunta: Skenaariota ei voida soveltaa, koska kuluttajaviranomaisilla ei ole toimivaltaa antaa päätöksiä kuluttajansuojasääntöjen rikkomisesta. Joissain jäsenvaltioissa (esimerkiksi Suomessa ja Ruotsissa) kuluttajaviranomaiset voivat nostaa kanteen tuomioistuimessa tai kääntyä yleisen syyttäjän puoleen (Belgia). Saksa: Hallintoviranomaiset voivat tehdä päätöksiä vain rajat ylittävissä asioissa, mutta asioita ei ollut, koska liittovaltion oikeus- ja kuluttajansuojaministeriö on ohjeistanut muita pätevyysvaatimukset täyttäviä yksiköitä toteuttamaan täytäntöönpanotoimia. Joissain jäsenvaltioissa on sekajärjestelmä (Bulgaria, Tanska, Viro, Irlanti, Espanja ja Liettua), jossa kuluttajaviranomaisten on nostettava kanne joihinkin sääntöihin liittyvissä asioissa (esimerkiksi kohtuuttomat sopimusehdot Bulgariassa ja Kyproksella). Saksa ja Itävalta: Useimmiten kuluttajalainsäädännön siviilioikeudellinen täytäntöönpano, josta huolehtivat kuluttajat tai yksityiset tai puoliyksityiset tahot. Espanja: Tiedot koskevat neljää itsehallintoaluetta. Tanskassa, Virossa, Kreikassa, Ranskassa, Kroatiassa ja Alankomaissa asioita oli joinain vuosina vain vähän (alle viisi vuodessa). Yksi poikkeuksellisen pitkä tai lyhyt asian käsittely voi tämän vuoksi vaikuttaa vuosittaisiin tietoihin ja aiheuttaa suurta vaihtelua vuosien välillä. Italia, Puola ja Romania toimittivat arvion. Pylväiden puuttuminen merkitsee sitä, että kyseisinä vuosina Tanska ja Alankomaat eivät ilmoittaneet yhtään asiaa ja Kreikan, Ranskan, Portugalin ja Slovakian tietoja ei ollut saatavilla. Joidenkin viranomaisten toimivaltaan kuuluu vain osa kyseisestä EU:n kuluttajalainsäädännöstä. 18

20 Kaavio 17. Kuluttajansuoja: Kansallisten kuluttajansuojaviranomaisten hallinnollisten päätösten tekemiseen keskimäärin kulunut aika* (päivinä) (lähde: Euroopan komissio yhdessä kuluttajansuoja-asioiden yhteistyöverkoston kanssa) * Belgia, Saksa, Luxemburg, Itävalta ja Ruotsi: Skenaariota ei voida soveltaa. Kaaviossa esitetään kuluttajaviranomaisten käynnistämien hallinnollisten menettelyjen painotettu keskiarvo vuosina 2014 ja Tanska, Kreikka, Kypros ja Liettua toimittivat arvion. Irlanti ja Suomi: Tiedoista ilmenee keskiarvo vaihteluväliltä, jolla kesto voi vaihdella sen mukaan, kuinka monitahoisesta rikkomuksesta on kyse. Alankomaat: Tiedot koskevat päätöksiä hallinnollisen sakon määräämisestä aineellisten sääntöjen rikkomisen vuoksi. Portugali: Kesto voi johtua monitahoisista menettelyistä ja joissain tapauksissa prosessien digitalisointiin tarvittavien tieto- ja viestintäteknisten välineiden puuttumisesta. Eräät jäsenvaltiot ilmoittivat myös epävirallisten täytäntöönpanovälineiden käytöstä, joka oli yleisesti ottaen onnistunutta (Luxemburg ja Alankomaat). Joidenkin viranomaisten toimivaltaan kuuluu vain osa kyseisestä EU:n kuluttajalainsäädännöstä. Väliaikaiset toimenpiteet Tuomioistuinten päättämät väliaikaiset toimenpiteet ovat nopeutettuja menettelyjä, esimerkiksi väliaikaisia kieltoja ja tavaroiden takavarikointia koskevia määräyksiä, joilla pyritään estämään tai ehkäisemään välittömästi uhkaava rikkomus ennen asian lopullista ratkaisemista. Väliaikaisiin toimenpiteisiin liittyvien menettelyjen tehokkuus on erityisen tärkeää, koska niitä käytetään usein kiireellisissä tapauksissa, joissa viivästys voi aiheuttaa hakijalle korvaamatonta haittaa. Kaaviosta 18 ilmenee, missä ajassa kansalliset tuomioistuimet keskimäärin antoivat päätöksensä hakemuksiin väliaikaisista toimenpiteistä tai välitoimista EU-tavaramerkin loukkauksen lopettamiseksi 40 tai sähköistä viestintää koskevien sääntöjen rikkomisen lopettamiseksi Perustuu direktiivin 2004/48/EY (teollis- ja tekijänoikeuksia koskeva direktiivi) 9 artiklaan. Säädöskehys on sama kuin alaviitteessä 38 mainittu. 19

21 Kaavio 18. Väliaikaiset toimenpiteet: väliaikaisten toimenpiteiden määräämiseen keskimäärin kulunut aika vuonna 2015* (ensimmäisessä oikeusasteessa päivinä) (lähde: Euroopan komissio yhdessä teollis- ja tekijänoikeuksien loukkausten eurooppalaisen seurantakeskuksen ja viestintäkomitean kanssa) * EU-tavaramerkki: Luxemburg, Unkari ja Romania eivät ilmoittaneet yhtään asiaa; Belgia, Bulgaria, Tanska, Saksa, Viro, Espanja, Ranska, Kroatia, Alankomaat, Itävalta ja Yhdistynyt kuningaskunta eivät toimittaneet tietoja tämän alan väliaikaisista toimenpiteistä. Sähköinen viestintä: Belgia, Tanska, Viro, Irlanti, Latvia, Alankomaat, Itävalta ja Yhdistynyt kuningaskunta eivät ilmoittaneet yhtään asiaa; Luxemburg ja Romania eivät toimittaneet tietoja tämän alan väliaikaisista toimenpiteistä. Valtaosassa jäsenvaltioita asioita on kummallakin alalla vain vähän (alle viisi vuodessa), minkä vuoksi yksi poikkeuksellisen pitkä tai lyhyt asian käsittely voi vaikuttaa vuosittaisiin tietoihin. Rahanpesu Rahanpesun tehokas torjunta ei pelkästään edistä rikollisuuden torjuntaa, vaan sillä on ratkaiseva merkitys rahoitusalan luotettavuuden, koskemattomuuden ja vakauden sekä rahoitusjärjestelmän uskottavuuden ja sisämarkkinoilla vallitsevan tasapuolisen kilpailun kannalta. 42 Kuten Kansainvälinen valuuttarahasto on korostanut, rahanpesurikokset voivat estää ulkomaisia investointeja, vääristää kansainvälisiä pääomavirtoja ja vaikuttaa kielteisesti maan makrotalouden suorituskykyyn, mikä aiheuttaa hyvinvointitappioita ja vie resursseja tuottavammalta taloudelliselta toiminnalta. Rahanpesurikoksilla voi jopa olla epävakauttavia heijastusvaikutuksia muiden maiden talouksiin. 43 Rahanpesudirektiivin mukaan jäsenvaltioiden on ylläpidettävä kattavia tilastoja rahanpesun tai terrorismin rahoituksen torjuntajärjestelmiensä tehokkuudesta. 44 Yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa kehitetyllä pilottikyselylomakkeella on kerätty tietoja erilaisten kansallisten elinten, muun muassa rahanpesurikoksia käsittelevien rikostuomioistuinten, toiminnasta. Kaaviosta 19 ilmenee rahanpesurikosten käsittelyyn ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimissa keskimäärin kulunut aika Rahoitusjärjestelmän käytön estämisestä rahanpesuun tai terrorismin rahoitukseen 20 päivänä toukokuuta 2015 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2015/849 johdanto-osan 2 kappale. Kansainvälisen valuuttarahaston tiedote, torstaina 6. lokakuuta 2016: Financing-of-Terrorism Direktiivin (EU) 2015/ artiklan 1 kohta (direktiivin täytäntöönpanon määräaika on kesäkuu 2017). 20

22 Kaavio 19: Rahanpesu: Tuomioistuinkäsittelyyn keskimäärin kulunut aika* (ensimmäisessä oikeusasteessa päivinä) (lähde: Euroopan komissio yhdessä rahanpesun ja terrorismin rahoituksen asiantuntijaryhmän kanssa) * Kreikka, Espanja ja Ranska: Tiedot koskevat vain asioiden määrää, ei käsittelyn kestoa. Italia: Laskenta perustuu otokseen vuosina 2015 ja 2016 annetuista tuomioista. Ruotsi: Tulos on teoreettinen asian käsittelyn enimmäiskesto, ei keskiarvo. Kypros, Romania ja Ruotsi: Tiedot koskevat vain langetettuja tuomioita. 21

23 3.1.3 Yhteenveto oikeuslaitosten toimivuudesta Tuomioistuinten ratkaisujen antaminen kohtuullisessa ajassa on välttämätöntä oikeuslaitoksen kitkattoman toiminnan varmistamiseksi. Tulostaulun tärkeimmät oikeuslaitosten tehokkuuden tarkastelussa käytetyt osatekijät ovat oikeudenkäynnin kesto (asian ratkaisemiseen tarvittava arvioitu aika päivinä), selvitysaste (ratkaistujen asioiden määrän suhde käsiteltäväksi tulleiden asioiden määrään) sekä vireillä olevien asioiden määrä (vuoden lopussa käsittelemättä olevien asioiden määrä). Toimivuutta koskevat yleiset tiedot Vuoden 2017 tulostaulu osoittaa, että jo viime vuonna todettu myönteinen kehitys jatkuu laajoilla siviili-, kauppa- ja hallinto-oikeudellisten asioiden aloilla. 45 Lisäksi niiltä osin kuin tietoja on saatavilla voidaan todeta, että jäsenvaltioissa on yleisesti ottaen tapahtunut enemmän edistystä kuin taantumista vuonna 2013 julkaistun ensimmäisen tulostaulun jälkeen. On rohkaisevaa havaita myönteistä kehitystä erityisesti jäsenvaltioissa, joissa EUohjausjakson tai talouden sopeutusohjelman yhteydessä on havaittu haasteita: 46 Siviili- ja kauppaoikeudellisten riita-asioiden käsittely on nopeutunut merkittävästi useissa jäsenvaltioissa (kaavio 5). Nopeutuminen on selvempää viiden vuoden ajanjaksolla (eli vuodesta 2010 lähtien) kuin lyhyellä aikavälillä. Kaikki asiat käsittävässä ryhmässä 47 (kaavio 4) ja vielä enemmän hallinto-oikeudellisten asioiden ryhmässä (kaavio 6) tilanne on kuitenkin myönteinen eli ennallaan tai parantunut myös edelliseen vuoteen verrattuna. Useimmissa jäsenvaltioissa siviili- ja kauppaoikeudellisten riita-asioiden selvitysaste on parantunut viiden vuoden aikana (kaavio 8). Muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta sama pätee lyhyellä aikavälillä hallinto-oikeudellisiin asioihin (kaavio 9), joissa parannusta on huomattavasti edelliseen vuoteen verrattuna, ja myös laajaan kaikkien asioiden ryhmään (kaavio 7). Tämä tarkoittaa, että jäsenvaltiot pystyvät yleisesti ottaen analysoiduilla aloilla käsittelemään uudet asiat. Vireillä olevissa asioissa edistyminen ei ole yhtä selvää viiden vuoden aikana, mutta jonkin verran parannusta on tapahtunut kahden viime vuoden aikana analysoidusta ryhmästä riippumatta. Kaikki asiat käsittävässä ryhmässä tilanne on yleisesti ottaen ennallaan (kaavio 10), kun taas vireillä olevissa siviili- ja kauppaoikeudellisissa riitaasioissa (kaavio 11) ja hallinto-oikeudellisissa asioissa (kaavio 12) on selvää parannusta. Vireillä olevien asioiden määrä on näistä parannuksista huolimatta kuitenkin suuri useissa jäsenvaltioissa. Oikeuslaitosten uudistusten vaikutukset eivät näy heti. Joidenkin uudistusten myötä tehokkuus näyttää kuitenkin jo parantuneen. Esimerkiksi yksi jäsenvaltio ilmoitti, että koska hallinto-oikeudellisia asioita käsittelee vain yksi tuomioistuin, selvitettyjen asioiden määrä on kasvanut huomattavasti ja samalla vireillä olevien asioiden määrä on pääosin vähentynyt. Toimivuus tietyillä EU:n lainsäädännön aloilla Menettelyjen kestoa tietyillä aloilla koskevilla kaavioilla (kaaviot 13 19) pyritään kuvaamaan tarkemmin oikeuslaitosten toimintaa konkreettisissa liike-elämään liittyvissä riita-asioissa, joihin sovelletaan EU:n lainsäädäntöä. Tehokkaassa täytäntöönpanossa voi kansalaisen tai yrityksen näkökulmasta olla kyse useista toimijoista ei pelkästään tuomioistuimista, vaan myös hallintoviranomaisista. Jotta tästä täytäntöönpanoketjusta saataisiin tarkempi kuva, tulostaulussa 45 tarkastellaan sekä kuluttajaviranomaisten menettelyjen kestoa että kyseisten viranomaisten päätösten oikeudelliseen uudelleentarkasteluun tuomioistuimessa kulunutta aikaa. Lisäksi 46 tarkastellaan välittömästi uhkaavien oikeudenloukkausten tai vahinkojen ehkäisemiseksi määrättyihin välitoimiin kulunutta aikaa sähköisen viestinnän sekä teollis- ja tekijänoikeuksien 47 alalla. Kaavioista ilmenee seuraavaa: Kehitystä olisi tulkittava varovasti, koska muutokset voivat johtua menetelmiin liittyvistä syistä (kuten kaavioiden alapuolella selostetaan). Ks. kohta 2. Viiden analysoidun vuoden tulosten vaihtelu saattaa johtua taustatekijöistä (yli kymmenen prosentin vaihtelu käsiteltäväksi tulleiden asioiden määrässä ei ole epätavallista) tai systeemisistä puutteista (joustamattomuus ja huono reagointikyky tai uudistusprosessin epäjohdonmukaisuus). CEPEJ:n määritelmän mukaan kaikki siviili- ja kauppaoikeudelliset riita-asiat ja riidattomat asiat, riidattomat kiinteistö- ja kaupparekisteriasiat, muut rekisteriasiat, muut riidattomat asiat, hallinto-oikeudelliset asiat sekä muut Kilpailua rikosoikeuden ja sähköistä ulkopuoliset viestintää asiat. koskevien asioiden käsittely kestää keskimäärin vähintään useita kuukausia pitempään kuin EU-tavaramerkkiin ja kuluttajansuojalainsäädäntöön liittyvien asioiden käsittely. Tämä voi johtua kilpailua ja sähköistä viestintää koskevien asioiden monitahoisuudesta ja taloudellisesta merkityksestä ja joissain jäsenvaltioissa 22 mahdollisesti menettelysäännöistä. Käsittelyn kesto saattaa vaihdella jäsenvaltiossa huomattavasti oikeudenalan mukaan.

24 23

25 3.2 Oikeuslaitosten laatu Oikeuslaitoksen tehokkuuden edellytyksenä on paitsi ratkaisujen antaminen kohtuullisessa ajassa myös niiden laadukkuus. Laatu edistää kansalaisten ja yritysten luottamusta oikeuslaitokseen. Vaikka oikeuslaitosten laadun arvioimiseen ei ole yhtä yleisesti hyväksyttyä menetelmää, EU:n oikeusalan tulostaulussa keskitytään tiettyihin tekijöihin, joita pidetään yleisesti tärkeinä oikeudenkäytön laadun parantamisessa. Nämä tekijät on jaettu neljään ryhmään: 1) kansalaisten ja yritysten oikeussuojan saatavuus, 2) riittävät aineelliset ja henkilöresurssit, 3) arviointivälineiden käyttö ja 4) laatustandardien käyttö Saavutettavuus Saavutettavuus on tärkeää oikeusketjun kaikissa vaiheissa. On tärkeää helpottaa olennaisen tiedon saantia oikeuslaitoksesta, kanteen nostamisesta ja siihen liittyvistä taloudellisista näkökohdista sekä oikeudenkäynnin etenemisestä loppuun saakka niin, että tuomio on nopeasti saatavilla verkossa. 48 Tiedottaminen oikeuslaitoksesta Oikeussuojan saatavuuden edellytyksenä on, että kansalaiset ja yritykset saavat riittävästi ja helposti tietoa erilaisista oikeuslaitokseen liittyvistä seikoista. Kaaviosta 20 käy ilmi, mitä oikeuslaitosta koskevia tietoja on yleisön saatavilla verkossa. Kaavio 20: Oikeuslaitosta koskevien tietojen saatavuus verkossa* (lähde: Euroopan komissio 49 ) * Saksa: Kukin osavaltio sekä liittovaltiotaso päättävät itse, mitä tietoja ne antavat verkossa Euroopan unionin korkeimpien hallinto-oikeuksien yhdistys (ACA) on julkaissut monialaisen saavutettavuutta koskevan tutkimuksen nimeltään ˮAccess to administrative supreme courts and to their decisionsˮ: Vuoden 2016 tiedot on kerätty yhteistyössä kansallisten oikeudenhoitojärjestelmien yhteyshenkilöiden ryhmän kanssa. 24

26 Oikeusapu ja oikeudenkäyntimaksut Oikeusavun saaminen on Euroopan unionin perusoikeuskirjassa, jäljempänä perusoikeuskirja, vahvistettu perusoikeus 50. Erilaisia oikeusapu- ja oikeudenkäyntimaksujärjestelmiä koskevien vertailukelpoisten tietojen saamiseksi on laadittu kaksi kuluttajariitaa koskevaa skenaariota, joissa on otettu huomioon kunkin jäsenvaltion tulotaso ja elinolot. Kaavion 21 tiedoista käy ilmi oikeusavun saatavuus näiden kahden skenaarion perusteella. Skenaariot perustuvat kahteen erisuuruiseen vaatimukseen: arvoltaan suuri vaatimus (6 000 euroa) ja arvoltaan vähäinen vaatimus (kunkin jäsenvaltion köyhyysraja Eurostatin mukaan 51 ). Useimmat jäsenvaltiot myöntävät oikeusapua hakijan tulojen perusteella. 52 Kaaviossa 21 verrataan prosentteina tiettyyn kuluttajansuoja-asiaan liittyviä oikeusavun myöntämisen tulorajoja kutakin jäsenvaltiota koskevaan Eurostatin köyhyysrajaan. Jos esimerkiksi oikeus saada oikeusapua on 20 prosentin tasolla, se tarkoittaa, että hakija, jonka tulot ovat 20 prosenttia suuremmat kuin Eurostatin köyhyysraja, voi saada oikeusapua. Jos taas oikeus saada oikeusapua on 20 prosentin tasolla, se tarkoittaa, että oikeusavun tuloraja on 20 prosenttia matalampi kuin Eurostatin köyhyysraja. Joissain jäsenvaltioissa on oikeusapujärjestelmä, joka kattaa kaikki riitaasiaan liittyvät kulut (täysimääräinen oikeusapu), ja sen lisäksi järjestelmä, joka kattaa osan kuluista (osittainen oikeusapu). Joissain jäsenvaltioissa on vain joko täysimääräisen tai osittaisen oikeusavun järjestelmä Euroopan unionin perusoikeuskirjan 47 artiklan 3 kohta. Köyhyysraja on 60 prosenttia kansallisesta ekvivalentista kotitalouksien käytettävissä olevasta mediaanitulosta. EU:n tulo- ja elinolotutkimus, Eurostatin taulukko ilc_li0,1 Jäsenvaltiot käyttävät erilaisia menetelmiä, esimerkiksi erilaisia viiteajanjaksoja (kuukausi- tai vuositulot), määrittäessään oikeusapuun oikeuttavia rajoja. Noin puolet jäsenvaltioista soveltaa myös hakijan henkilökohtaiseen varallisuuteen liittyvää rajoitusta. Tätä ei oteta huomioon tässä kaaviossa. Bulgariassa, Espanjassa, Ranskassa, Unkarissa, Kroatiassa, Latviassa, Luxemburgissa, Alankomaissa, Portugalissa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa (Skotlanti) tietyillä henkilöryhmillä (esimerkiksi tiettyjä etuuksia saavilla henkilöillä) on automaattisesti oikeus saada oikeusapua siviili- ja kauppaoikeudellisissa riita-asioissa. Tietynlaisia sosiaalietuuksia saavilla henkilöillä on automaattisesti oikeus saada oikeusapua siviili- ja kauppaoikeudellisissa riita-asioissa. Tässä kaaviossa ei ole otettu huomioon jäsenvaltioiden mahdollisesti käyttämiä muita perusteita, kuten asiaan liittyvien tosiseikkojen vaikutusta oikeusavun myöntämiseen. 25

27 Kaavio 21: Oikeusavun tuloraja tietyssä kuluttajansuoja-asiassa* (Eurostatin köyhyysrajan väliset erot prosentteina) (lähde: Euroopan komissio yhdessä CCBE:n kanssa 53 ) * Kaaviossa esitetään oikeusavun tulorajat vaihteluvälillä 40 prosenttia ja 30 prosenttia. Tanskassa, Saksassa, Irlannissa, Ranskassa, Kroatiassa, Liettuassa, Alankomaissa, Portugalissa, Suomessa ja Ruotsissa oikeusavun tuloraja vaihtelee 40 prosentista 154 prosenttiin. Unkarissa, Romaniassa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa (Skotlanti) oikeusavun tuloraja vaihtelee 30 prosentista 68 prosenttiin. Arvoltaan vähäinen vaatimus tarkoittaa vaatimusta, joka vastaa Eurostatin kunkin jäsenvaltion henkilöä kohti laskettua köyhyysrajaa kuukausituloksi muutettuna (esimerkiksi vuonna 2014 tämä arvo vaihteli 110 euron (Romania) ja euron (Luxemburg) välillä). Useimmat jäsenvaltiot laskevat oikeuden oikeusapuun käytettävissä olevien tulojen perusteella, paitsi Tanska, Luxemburg ja Alankomaat, joissa perusteena käytetään bruttotuloja. Irlannissa, Slovakiassa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa (Skotlanti) ei ole mahdollista saada oikeusapua köyhyysriskirajaa vastaavan vaatimuksen osalta, koska määrä jäisi liian pieneksi. Saksa: Tuloraja perustuu vuonna 2016 annettuun ilmoitukseen oikeusavusta (Prozesskostenhilfebekanntmachung) sekä keskimääräisiin vuotuisiin asumiskustannuksiin (SILC). Latvia: Tuloraja vaihtelee 128,06 eurosta 320 euroon hakijan asuinpaikan mukaan. Määrä perustuu aritmeettiseen keskiarvoon. Useimmissa jäsenvaltioissa asianosaisten on maksettava oikeudenkäyntimaksu oikeudenkäynnin vireillepanosta. Kaaviossa 22 vertaillaan kahden skenaarion pohjalta oikeudenkäyntimaksun tasoa prosenttiosuutena vaatimuksesta. Jos oikeudenkäyntimaksu on jäljempänä olevassa kaaviossa esimerkiksi 10 prosenttia euron vaatimuksesta, kuluttajan on maksettava 600 euron oikeudenkäyntimaksu oikeudenkäynnin vireillepanosta. Arvoltaan vähäinen vaatimus perustuu kunkin jäsenvaltion köyhyysrajaan Eurostatin mukaan. 53 Vuotta 2016 koskevat tiedot on kerätty CCBE:n jäsenten vastauksista kyselylomakkeeseen, joka perustui seuraavaan skenaarioon: kuluttajan ja yrityksen välinen riita (kaksi arvoltaan erilaista vaatimusta: euroa ja kunkin jäsenvaltion köyhyysraja Eurostatin mukaan). Koska oikeusavun edellytykset riippuvat hakijan tilanteesta, käytettiin seuraavaa skenaariota: naimaton 35-vuotias työssä käyvä henkilö, jolla ei ole huollettavia eikä oikeusturvavakuutusta, jolla on säännölliset tulot ja joka asuu vuokralla. 26

28 Kaavio 22: Oikeudenkäyntimaksu oikeudenkäynnin vireillepanosta tietyssä kuluttajansuoja-asiassa (oikeudenkäyntimaksun taso prosenttiosuutena vaatimuksen arvosta) (lähde: Euroopan komissio yhdessä CCBE:n kanssa 54 ) * Termistä arvoltaan vähäinen vaatimusˮ, ks. edellä kaavio 21. Vaateiden toimittaminen ja seuraaminen verkossa Vaateiden toimittaminen sähköisesti, mahdollisuus seurata menettelyjä ja viedä niitä eteenpäin verkossa sekä sähköinen viestintä tuomioistuinten ja asianajajien välillä helpottaa myös oikeussuojan saatavuutta ja vähentää viivästyksiä ja kustannuksia. Tuomioistuinten tieto- ja viestintätekniikkajärjestelmillä on yhä tärkeämpi osa myös oikeusviranomaisten välisessä rajat ylittävässä yhteistyössä, ja ne myös helpottavat EU:n lainsäädännön täytäntöönpanoa. Kaavio 23: Sähköisten välineiden käyttömahdollisuus* ((0 = käytettävissä 0 prosentissa tuomioistuimista, 4 = käytettävissä 100 prosentissa tuomioistuimista 55 ) (lähde: CEPEJ:n tutkimus) * Tanska: Verkkosivustolla on saatavilla sähköisiä lomakkeita, mutta ne voidaan toistaiseksi toimittaa vain sähköpostitse. Liettua: Tietyt asiakirjat voidaan toimittaa tuomioistuinten sähköisten palvelujen portaalin kautta. Puola: Asian saattaminen sähköisesti tuomioistuimen käsiteltäväksi on mahdollista vain saatavien perintää koskevissa asioissa. Romania: Asia voidaan toimittaa tuomioistuimille sähköpostitse. Slovakia: Sähköinen Tiedot liittyvät vuonna 2016 sovellettuihin tulorajoihin, ja ne on kerätty CCBE:n jäsenten vastauksista kyselylomakkeeseen, joka perustui seuraavaan skenaarioon: kuluttajan ja yrityksen välinen riita (kaksi arvoltaan erilaista vaatimusta: euroa ja kunkin jäsenvaltion köyhyysraja Eurostatin mukaan). Tiedot koskevat vuotta Laitteita kuvaavasta osuudesta, joka vaihtelee 100 prosentista (laite otettu täysin käyttöön) 0 prosenttiin (laitetta ei ole), käy ilmi, missä määrin kaaviossa tarkasteltu laite on käytettävissä tuomioistuimissa seuraavan asteikon mukaisesti: (100 % = 4 pistettä, jos käytettävissä kaikissa asioissa / 1,33 pistettä kustakin asiasta; % = 3 pistettä, jos käytettävissä kaikissa asioissa / 1 piste kustakin asiasta; % = 2 pistettä, jos käytettävissä kaikissa asioissa / 0,66 pistettä kustakin asiasta; 1 9 % = 1 piste, jos käytettävissä kaikissa asioissa / 0,33 pistettä kustakin asiasta. Asialla tarkoitetaan käsitellyn riita-asian tyyppiä (siviili- /kauppaoikeudellinen, rikosoikeudellinen, hallinto-oikeudellinen tai muu). 27

29 toimittaminen on mahdollista tietyissä siviiliprosesseissa. Kansalaiset voivat saada tietoa tuomioistuinmenettelyistä tuomioistuinten verkkosivustojen kautta. Slovenia: Oikeudenkäyntitoimien seuranta on mahdollista tietyntyyppisissä asioissa. Tuomioistuinten ja asianajajien välinen viestintä Erilaisten tieto- ja viestintäteknisten menetelmien käytön yleisyys tuomioistuinten ja asianajajien välisessä viestinnässä sekä niiden käytön ja käyttämättömyyden syyt vaihtelevat merkittävästi jäsenvaltioiden välillä. 56 Kaaviossa 24 esitetään tulokset kyselystä, jolla selvitettiin, miten asianajajat viestivät tuomioistuinten kanssa ja mistä syistä he käyttävät tieto- ja viestintätekniikkaa. Näin saadaan aiempaa selvempi kuva tieto- ja viestintätekniikan todellisesta käytöstä. Kaavio 24: Tieto- ja viestintätekniikan käyttö tuomioistuinten ja asianajajien välillä* (lähde: CCBE:n kysely) * Toimituksia tuomioistuimiin koskevat vastausvaihtoehdot ovat seuraavat: ˮvaateiden toimittaminen sähköisestiˮ, ˮhaasteiden toimittaminen sähköisestiˮ ja ˮtodisteiden tai tukena olevien asiakirjojen toimittaminen sähköisestiˮ. Kaavio 25: Syyt tieto- ja viestintätekniikan käyttöön/käyttämättömyyteen tuomioistuinten ja asianajajien välillä* (lähde: CCBE:n kysely) * Myönteisiä kokemuksia koskevat vastausvaihtoehdot ovat seuraavat: ˮerittäin käytännöllistäˮ, ˮhelppokäyttöistäˮ ja ˮmuita etujaˮ. Kielteisiä kokemuksia koskevat vastausvaihtoehdot ovat seuraavat: ˮei riittävän helppokäyttöistäˮ, ˮteknisiä ongelmiaˮ ja ˮmuita esteitäˮ. Vastaajat saivat antaa enintään kaksi syytä tieto- ja viestintätekniikan käyttöön/käyttämättömyyteen. 56 Kaaviot 24 ja 25 perustuvat asianajajille tehtyyn CCBE:n kyselyyn. 28

30 Viestintä tiedotusvälineiden kanssa Tiedotusvälineet toimivat yleisön suuntaan kanavana, joka tuo oikeuslaitoksen ja sen työn lähemmäksi kansalaisia. 29

31 Kaavio 26: Tuomioistuinten sekä lehdistön ja muiden tiedotusvälineiden suhteet* (lähde: Euroopan komissio 57 ) * Kussakin kolmessa oikeusasteessa voidaan antaa kaksi pistettä, kun tehtäväalueeseen kuuluvat sekä siviili- ja kauppaoikeudelliset asiat että hallinto-oikeudelliset asiat. Jos tehtäväalueeseen kuuluu vain jompikumpi asiaryhmä, annetaan yksi piste. Enimmäispistemäärä: 7 pistettä. Saksa: Kullakin osavaltiolla on omat ohjeet tuomareille viestinnästä lehdistön ja muiden tiedotusvälineiden kanssa. Suomi: Kaikissa tuomioistuimissa on henkilö. joka voi olla tarvittaessa yhteydessä lehdistöön, mutta se ei ole hänen päätehtävänsä. Tuomioihin tutustuminen Tuomioiden julkaiseminen verkossa edistää avoimuutta ja oikeuslaitoksen toiminnan ymmärtämistä. Lisäksi se auttaa kansalaisia ja yrityksiä tekemään tietoon perustuvia päätöksiä oikeussuojakeinoja käyttäessään. Se voi myös osaltaan lisätä oikeuskäytännön johdonmukaisuutta. Kaavio 27: Julkaistujen tuomioiden saatavuus verkossa* (siviili- ja kauppaoikeudelliset sekä hallinto-oikeudelliset asiat kaikissa oikeusasteissa) (lähde: Euroopan komissio 58 ) * Kussakin oikeusasteessa annettiin yksi piste, jos kaikki siviili- ja kauppaoikeudellisten asioiden sekä hallintooikeudellisten asioiden tuomiot ovat saatavilla, ja 0,5 pistettä, jos vain osa tuomioista on saatavilla. Jäsenvaltioissa, joissa on vain kaksi oikeusastetta, pisteitä annettiin kolmelle oikeusasteelle antamalla olemattomalle oikeusasteelle Vuoden 2016 tiedot on kerätty yhteistyössä kansallisten oikeudenhoitojärjestelmien yhteyshenkilöiden ryhmän kanssa. Vuoden 2016 tiedot on kerätty yhteistyössä kansallisten oikeudenhoitojärjestelmien yhteyshenkilöiden ryhmän kanssa. 30

32 pisteet korkeamman olemassa olevan oikeusasteen mukaan. Jäsenvaltioissa, joissa näitä kahta oikeudenalaa ei eroteta toisistaan, annettiin samat pisteet kummallakin alalla. Enimmäispistemäärä: 6 pistettä. Tanska: Useimmat hallinto-oikeudelliset asiat ratkaisee riippumaton tuomioistuintyyppinen kollegiaalinen hallintoelin tuomioistuimen ulkopuolella. Ruotsi: Tuomioistuimet eivät julkaise tuomioita säännöllisesti verkossa (vain merkittävät ennakkopäätökset). Tietojen julkisuutta koskevan periaatteen mukaisesti kansalaisilla on oikeus lukea kaikki tuomiot tai päätökset. Saksa: Kukin osavaltio päättää ensimmäisen oikeusasteen tuomioiden saatavuudesta verkossa. Kaavio 28: Kaikkien oikeusasteiden verkossa julkaistavien tuomioiden julkaisujärjestelyt* (siviili- ja kauppaoikeudelliset sekä hallinto-oikeudelliset asiat kaikissa oikeusasteissa) (lähde: Euroopan komissio 59 ) * Kussakin kolmessa oikeusasteessa voidaan antaa kaksi pistettä, kun tehtäväalueeseen kuuluvat sekä siviili- ja kauppaoikeudelliset asiat että hallinto-oikeudelliset asiat. Jos tehtäväalueeseen kuuluu vain jompikumpi asiaryhmä, annetaan yksi piste oikeusastetta kohti. Enimmäispistemäärä: 30 pistettä. Tanska: Useimmat hallinto-oikeudelliset asiat ratkaisee riippumaton tuomioistuintyyppinen kollegiaalinen hallintoelin tuomioistuimen ulkopuolella. Alankomaat: Ei asiasanoja, mutta kaikkiin julkaistuihin tuomioihin lisätään sisällysluettelo. Valitukset yrityksille Oikeussuojan saatavuus koskee myös tuomioistuinten ulkopuolisia menettelyjä. Kaavio 29 perustuu kyselyyn vähittäissektorin yritysten suhtautumisesta rajat ylittävään kauppaan ja kuluttajansuojaan. Yrityksiltä kysyttiin, ovatko ne saaneet valituksia samassa maassa asuvilta kuluttajilta ja minkä kanavan kautta valitukset tehtiin. 59 Vuoden 2016 tiedot on kerätty yhteistyössä kansallisten oikeudenhoitojärjestelmien yhteyshenkilöiden ryhmän kanssa. 31

33 Kaavio 29: Yritysten ulkopuoliset kuluttajien valituskanavat* (lähde: kysely vähittäissektorin yritysten suhtautumisesta rajat ylittävään kauppaan ja kuluttajansuojaan, ) * Kuluttajavalituksia kyseisten kanavien kautta saaneiden yritysten osuus. Alkuperäisessä kysymyksessä oli vastausvaihtoehtoina myös ˮYrityksen sisäiset valituskanavatˮ ja ˮMuut kanavatˮ, jotka ovat kaksi eniten käytettyä kanavaa useimmissa jäsenvaltioissa. Viranomaisilla tarkoitetaan tässä yhteydessä kuluttaja-asioita käsitteleviä viranomaisia. Vaihtoehtoisten riidanratkaisumenettelyjen saatavuus Kaaviosta 30 käyvät ilmi jäsenvaltioiden pyrkimykset vaihtoehtoisten riidanratkaisumenettelyjen vapaaehtoisen käytön edistämiseksi ja siihen kannustamiseksi. 61 Kaaviossa 31 näkyy EU:n verkkovälitteisen riidanratkaisufoorumin kautta tehtyjen valitusten määrä. Tämä monikielinen verkkopohjainen väline on ollut käytettävissä 15. helmikuuta 2016 lähtien. Sen avulla kuluttajat ja elinkeinonharjoittajat, jotka haluavat ratkaista verkosta ostettua tuotetta tai palvelua koskevan sopimusriitansa tuomioistuimen ulkopuolella, voivat jättää riitansa verkon kautta riidanratkaisuelimen käsiteltäväksi Julkaistaan vuoden 2017 kuluttajatulostaulun yhteydessä (vuoden 2017 kolmannella neljänneksellä). Vaihtoehtoisten riidanratkaisumenettelyjen vapaaehtoisen käytön edistämiseen ja siihen kannustamiseen käytettäviin menetelmiin eivät kuulu pakolliset vaatimukset tällaisten riidanratkaisumenettelyjen käyttämisestä ennen tuomioistuinkäsittelyä, sillä on kyseenalaista, ovatko tällaiset vaatimukset yhdenmukaisia Euroopan unionin peruskirjassa vahvistetun tehokkaita oikeussuojakeinoja koskevan oikeuden kanssa. 32

34 Kaavio 30: Vaihtoehtoisten riidanratkaisumenettelyjen käytön edistäminen ja kannustimet* (lähde: Euroopan komissio 62 ) * Yhdistelmätiedot perustuvat seuraaviin indikaattoreihin: vaihtoehtoisista riidanratkaisumenettelyistä tietoa antavat verkkosivut; tiedotuskampanjat tiedotusvälineissä; yleisölle tarkoitetut esitteet; tuomioistuimen pyynnöstä järjestämät tiedotustilaisuudet vaihtoehtoisista riidanratkaisumenettelyistä; tuomioistuimissa vaihtoehtoisten riidanratkaisumenettelyjen tai välitysmenettelyjen koordinoinnista vastaava henkilö; vaihtoehtoisten riidanratkaisumenettelyjen käyttöä koskevien arviointien julkaiseminen; vaihtoehtoisia riidanratkaisumenettelyjä koskevien tilastojen julkaiseminen; vaihtoehtoisista riidanratkaisumenettelyistä aiheutuneiden kustannusten kattaminen oikeusavusta (osittain tai kokonaan); oikeudenkäyntimaksujen, myös leimaverojen, korvaaminen kokonaan tai osittain, jos riita saadaan ratkaistua vaihtoehtoisessa menettelyssä; asianajaja ei tarpeen vaihtoehtoisessa riidanratkaisumenettelyssä; tuomarin mahdollisuus toimia asiassa välittäjänä; muut. Kustakin näistä 12 indikaattorista annettiin yksi piste kullakin oikeudenalalla. Irlanti: Käytön edistäminen ja kannustimet siviili- ja kauppaoikeudellisissa riita-asioissa liittyvät vain perheoikeudellisiin menettelyihin. Portugali: Oikeudenkäyntimaksut korvataan siviili- ja kauppaoikeudellisissa riita-asioissa vain, jos kyse on rauhantuomioistuimen käsittelemistä asioista. Latvia: Työoikeudellisissa riita-asioissa ei peritä oikeudenkäyntimaksuja. Kaavio 31: Verkkovälitteisellä riidanratkaisufoorumilla tehtyjen kuluttajavalitusten määrä ( :ta asukasta kohti) (lähde: verkkovälitteinen riidanratkaisufoorumi, tiedot poimittu 24. maaliskuuta 2017) * Kaaviossa näkyy verkkovälitteisellä riidanratkaisufoorumilla tehtyjen valitusten määrä, ei niiden riitojen määrä, jotka vaihtoehtoiset riidanratkaisuelimet ovat vastaanottaneet verkkovälitteisen riidanratkaisufoorumin kautta. 62 Vuoden 2016 tiedot on kerätty yhteistyössä kansallisten oikeudenhoitojärjestelmien yhteyshenkilöiden ryhmän kanssa. 33

35 Osa verkkovälitteisellä riidanratkaisufoorumilla tehdyistä valituksista ratkaistaan myöhemmin foorumin ulkopuolella kahdenvälisesti osapuolten kesken ilman vaihtoehtoisen riidanratkaisuelimen mukanaoloa Resurssit Oikeuslaitoksen toimivuuden edellytyksenä ovat riittävät resurssit, asianmukaiset olosuhteet tuomioistuimissa sekä pätevä henkilöstö. Oikeudenkäyntien ja ratkaisujen laatu vaarantuu ilman riittävää henkilöstöä, jolla on tarvittava pätevyys, taidot ja mahdollisuus täydennyskoulutukseen. Taloudelliset resurssit Seuraavissa kaavioissa näkyvät tuomioistuimiin käytetyt määrärahat ensin asukasta kohti (kaavio 32) ja sen jälkeen osuutena bruttokansantuotteesta (BKT) (kaavio 33). 63 Kaavio 32: Tuomioistuimia koskevat julkiset menot yhteensä* (euroina asukasta kohti) (lähde: Eurostat) * Alankomaita ja Slovakiaa koskevat tiedot ovat väliaikaisia. Kaavio 33: Tuomioistuimia koskevat julkiset menot yhteensä* (osuutena BKT:stä) (lähde: Eurostat) * Alankomaita ja Slovakiaa koskevat tiedot ovat väliaikaisia. 63 Toteutuneet julkiset menot yhteensä: hallinto-, siviili- ja rikostuomioistuinten ja oikeuslaitoksen hallinto, toiminta tai tuki, myös sakkojen määrääminen ja sovinnon tekeminen tuomioistuimessa sekä ehdonalaisen vapauttamisen ja ehdollisen vankeuden järjestelmät sekä oikeusapu, oikeudellinen edustaminen ja avustaminen valtion puolesta tai muiden sellaisten tahojen puolesta, joille valtio suorittaa edustamisesta korvauksen rahana tai palveluina, lukuun ottamatta vankeinhoitolaitoksia. Kansantalouden tilinpitojärjestelmän tiedot, julkisyhteisöjen tehtäväluokitus, ryhmä 03.3, Eurostatin taulukko gov_10a_exp, 34

36 Kaaviosta 34 ilmenee, mikä valtiovallan käyttäjä (tuomiovallan, lainsäädäntövallan vai toimeenpanovallan käyttäjä) asettaa oikeuslaitoksen taloudellisten resurssien määrittämisessä käytettävät kriteerit ja millaisia käytettävät kriteerit ovat. Kaavio 34: Oikeuslaitoksen taloudellisten resurssien määrittämisessä käytettävät kriteerit* 64 * Tanska: Perustuvat ensimmäisessä oikeusasteessa käsiteltäväksi tulleiden ja ratkaistujen asioiden määrään. Saksa: Vain korkeimman oikeuden määrärahat; ensimmäisen ja toisen oikeusasteen tuomioistuinjärjestelmät vaihtelevat osavaltioittain. Viro: Perustuvat ensimmäisessä ja toisessa oikeusasteessa käsiteltäväksi tulleiden ja ratkaistujen asioiden määrään. Ranska: Perustuvat kaikissa oikeusasteissa käsiteltäväksi tulleiden ja ratkaistujen asioiden määrään. Italia: Oikeusministeriö määrittelee siviili- ja rikostuomioistuimia koskevat kriteerit ja tuomarineuvosto (CPGA) hallintotuomioistuimia koskevat kriteerit. Unkari: Lain mukaan tuomareiden palkat on vahvistettava valtion talousarviosta annetussa laissa siten, ettei määrä saa olla pienempi kuin edellisvuonna. Alankomaat: Perustuvat ratkaistujen asioiden määrään ja arvioon tuomioistuimille aiheutuneista kustannuksista. 64 Tiedot on kerätty käyttämällä komission tiiviissä yhteistyössä Euroopan tuomarineuvostojen verkoston kanssa laatimaa päivitettyä kyselylomaketta. Jäsenvaltioista, joissa ei ole tuomarineuvostoa, vastaukset on saatu EU:n korkeimpien oikeuksien presidenttien verkoston avulla. 35

37 Henkilöresurssit Riittävillä henkilöresursseilla on olennainen merkitys oikeuslaitoksen laadun kannalta. Tuomarikunnan monimuotoisuus, sukupuolten tasapuolinen edustus mukaan luettuna, tuo täydentävää tietämystä, osaamista ja kokemusta ja heijastaa yhteiskunnallista todellisuutta. Kaavio 35: Tuomareiden määrä* ( :ta asukasta kohti) (lähde: CEPEJ:n tutkimus) * Tämän ryhmän muodostavat CEPEJ:n määritelmän mukaisesti kokoaikaiset tuomarit. Siihen eivät kuulu erilaiset tuomioistuinvirkailijat (Rechtspfleger, court clerk), joita on joissain jäsenvaltioissa. Kreikka: Ammattituomareiden kokonaismäärä sisältää edellä esitettyinä vuosina eri ammattiryhmiä, mikä osittain selittää vaihtelun. Yhdistynyt kuningaskunta: Kolmen lainkäyttöalueen painotettu keskiarvo; vuoden 2010 tiedot sisältävät Yhdistyneen kuningaskunnan (Pohjois-Irlanti) vuoden 2012 tiedot. Kaavio 36: Naisten osuus ammattituomareista ensimmäisessä ja toisessa oikeusasteessa ja korkeimmissa oikeuksissa (lähde: Euroopan komissio (korkeimmat oikeudet) 65 ja CEPEJ:n tutkimus (ensimmäinen ja toinen oikeusaste)) * Puolan ja Yhdistyneen kuningaskunnan tiedot vuodelta 2014 ensimmäisessä ja toisessa oikeusasteessa. Kaavio 37: Naispuolisten ammattituomareiden osuuden kehitys ensimmäisessä ja toisessa oikeusasteessa vuosina ja korkeimmissa oikeuksissa vuosina * (ero 65 Päättäjien sukupuolijakaumaa koskeva tietokanta: 36

38 prosenttiyksikköinä) (lähde: Euroopan komissio (korkeimmat oikeudet) 66 ja CEPEJ:n tutkimus (ensimmäinen ja toinen oikeusaste)) * Luxemburg: Naispuolisten ammattituomareiden osuus korkeimmassa oikeudessa oli 100 prosenttia vuonna 2010 ja 0 prosenttia vuonna Yhdistynyt kuningaskunta: Englannista ja Walesista on käytetty ensimmäisen ja toisen oikeusasteen keskiarvoa. Puola ja Yhdistynyt kuningaskunta: Tiedoissa verrataan vuosia 2010 ja Kaavio 38: Asianajajien määrä* ( :ta asukasta kohti) (lähde: CEPEJ:n tutkimus) * CEPEJ:n määritelmän mukaan asianajaja on henkilö, jolla on kansallisen lainsäädännön mukainen pätevyys ja oikeus käyttää puhevaltaa ja toimia asiakkaidensa puolesta, harjoittaa asianajajan ammattia, osallistua oikeudenkäynteihin tai neuvoa ja edustaa asiakkaitaan oikeusasioissa (Euroopan neuvoston ministerikomitean suositus Rec(2000)21 asianajajan ammatin harjoittamisen vapaudesta). Koulutus Oikeudenhoidon alan koulutuksella on tärkeä osa tuomioistuinten ratkaisujen ja kansalaisille tarjottavien oikeuslaitoksen palvelujen laadun parantamisessa. Jäljempänä esitetyt tiedot kattavat oikeudenhoidon alan koulutuksen lukuisilla osa-alueilla, joita ovat muun muassa viestintä asianosaisten ja lehdistön kanssa sekä oikeudellinen osaaminen. 66 Päättäjien sukupuolijakaumaa koskeva tietokanta: 37

39 Kaavio 39: Tuomareiden pakollinen koulutus* (lähde: CEPEJ:n tutkimus 67 ) * Eräät jäsenvaltiot eivät tarjoa pakollista koulutusta tietyistä aiheista, mutta voivat tarjota vapaaehtoista koulutusta. Kaavio 40: Tuomareiden osallistuminen EU:n oikeutta tai toisen jäsenvaltion oikeutta koskevaan täydennyskoulutukseen* (prosenttiosuus kaikista tuomareista) (lähde: Euroopan komissio, eurooppalaista oikeudenhoidon alan koulutusta koskeva kertomus ) * Joissain jäsenvaltioissa osallistujien prosenttiosuus on yli 100, mikä tarkoittaa, että jotkut tuomarit ovat osallistuneet useampaan kuin yhteen koulutukseen. Itävallan tiedoissa ovat mukana syyttäjät, Tanskan tiedoissa tuomioistuinten henkilöstö Vuoden 2015 tiedot; Puolan tiedot ovat vuodelta Vuoden 2015 tiedot. Komissio asetti vuonna 2011 tavoitteeksi, että puolet kaikista oikeusalan ammattilaisista EU:ssa on osallistunut EU:n oikeutta tai toisen jäsenvaltion oikeutta koskevaan koulutukseen vuoteen 2020 mennessä. Vuoden 2016 eurooppalaista oikeudenhoidon alan koulutusta koskeva kertomus: 38

40 Kaavio 41: Tuomareiden osallistuminen täydennyskoulutukseen osa-alueittain* (prosenttiosuutena koulutusta saaneiden tuomareiden kokonaismäärästä) (lähde: Euroopan komissio 69 ) * Kaaviossa näkyy täydennyskoulutukseen (tuomarin peruskoulutuksen jälkeiseen koulutukseen) osallistuneiden tuomareiden jakautuminen neljälle osa-alueelle ilmaistuna prosenttiosuutena koulutusta saaneiden tuomareiden kokonaismäärästä. Oikeudellista koulutusta ei ole otettu huomioon. Yhdistyneen kuningaskunnan (Pohjois-Irlanti) oikeudenhoidon alan koulutuksesta vastaavat viranomaiset eivät tarjonneet tässä tarkasteltuja taitoja koskevaa erityistä koulutusta. Kaavio 42: Tuomareiden viestintää asianosaisten ja lehdistön kanssa koskevan koulutuksen saatavuus (lähde: Euroopan komissio 70 ) Arviointivälineet Tuomioistuinten toiminnan seuranta ja arviointi auttaa havaitsemaan puutteita ja muutostarpeita ja parantaa näin oikeuslaitoksen kykyä reagoida nykyisiin ja tuleviin haasteisiin. Asianmukaiset tieto- ja viestintätekniset välineet mahdollistavat reaaliaikaiset asianhallintajärjestelmät ja auttavat laatimaan koko maan kattavia standardoituja tuomioistuintilastoja. Lisäksi niitä voidaan käyttää tuomioistuinten asiaruuhkien purkamiseen ja automatisoitujen varhaisvaroitusjärjestelmien perustamiseen. Kyselytutkimukset ovat olennaisen tärkeitä Vuoden 2015 tiedot on kerätty yhteistyössä Euroopan juridisen koulutusverkoston kanssa. ˮTuomaritaitoonˮ kuuluu muun muassa oikeuskäsittelyn johtaminen, ratkaisujen kirjoittaminen ja puhetaito. Vuoden 2016 tiedot on kerätty yhteistyössä kansallisten oikeudenhoitojärjestelmien yhteyshenkilöiden ryhmän kanssa. 39

41 arvioitaessa oikeuslaitosten toimintaa oikeusalan ammattilaisten ja tuomioistuinten käyttäjien näkökulmasta. Oikeuslaitosten laadun parantuminen edellyttää, että kyselytutkimusten johdosta toteutetaan asianmukaisia jatkotoimia. Kaavio 43: Tuomioistuinten toiminnan seuranta ja arviointi* (lähde: CEPEJ:n tutkimus 71 ) * Arviointijärjestelmän avulla selvitetään oikeuslaitosten suorituskykyä indikaattoreiden ja tavoitteiden perusteella. Vuonna 2015 kaikki jäsenvaltiot Latviaa lukuun ottamatta ilmoittivat, että niillä on käytössään järjestelmä, jonka avulla ne voivat seurata käsiteltäväksi tulevien asioiden määriä, oikeudenkäyntien kestoa sekä annettujen ratkaisujen määriä, minkä vuoksi nämä arviointiluokat ovat tarpeettomia. Laatustandardeja koskeva perusteellisempi työ on samalla tavoin korvannut niiden käytön arviointiluokkana. Ryhmään muut osatekijät sisältyvät esimerkiksi tiedot muutoksenhakuasioista (Viro, Espanja ja Latvia), istunnoista (Ruotsi) ja tiettynä aikana ratkaistujen asioiden määrästä (Tanska). Kaavio 44: Tieto- ja viestintätekniikan käyttömahdollisuus asianhallinnassa ja tuomioistuinten toiminnan tilastoinnissa* (0 = käytettävissä 0 prosentissa tuomioistuimista, 4 = käytettävissä 100 prosentissa tuomioistuimista 72 ) (lähde: CEPEJ:n tutkimus) Vuoden 2015 tiedot; Puolan tiedot ovat vuodelta Vuoden 2015 tiedot (Puolan tiedot ovat vuodelta 2014). Laitteita kuvaavasta osuudesta, joka vaihtelee 100 prosentista (laite otettu täysin käyttöön) 0 prosenttiin (laitetta ei ole), käy ilmi, missä määrin kaaviossa tarkasteltu laite on käytettävissä tuomioistuimissa seuraavan asteikon mukaisesti: 100 % = 4 pistettä, jos käytettävissä kaikissa asioissa / 1,33 pistettä kustakin asiasta; % = 3 pistettä, jos käytettävissä kaikissa asioissa / 1 piste kustakin asiasta; % = 2 pistettä, jos käytettävissä kaikissa asioissa / 0,66 pistettä kustakin asiasta; 1 9 % = 1 piste, jos käytettävissä kaikissa asioissa / 0,33 pistettä kustakin asiasta. Asialla tarkoitetaan käsitellyn riita-asian tyyppiä (siviili-/kauppaoikeudellinen, rikosoikeudellinen, hallinto-oikeudellinen tai muu). 40

42 Kaavio 45: Tuomioistuinten käyttäjien tai oikeusalan ammattilaisten parissa toteutettujen kyselytutkimusten aiheet* (lähde: Euroopan komissio 73 ) * Jäsenvaltioille annettiin yksi piste ilmoitettua kyselytutkimuksen aihetta kohti riippumatta siitä, millä tasolla tutkimukset toteutettiin. Kaavio 46: Tuomioistuinten käyttäjien tai oikeusalan ammattilaisten parissa toteutettujen kyselytutkimusten jatkotoimet (lähde: Euroopan komissio 74 ) Standardit Standardeilla voidaan parantaa oikeuslaitosten laatua. Vuoden 2016 tulostaulussa esitettyjä laatustandardeja tarkastellaan tässä tulostaulussa perehtymällä tarkemmin tiettyihin ajankäyttöön Vuoden 2015 tiedot on kerätty yhteistyössä kansallisten oikeudenhoitojärjestelmien yhteyshenkilöiden ryhmän kanssa. Vuoden 2015 tiedot on kerätty yhteistyössä kansallisten oikeudenhoitojärjestelmien yhteyshenkilöiden ryhmän kanssa. 41

43 ja asianosaisille tiedottamiseen liittyviin standardeihin. 75 Kaavioissa tarkastellaan määräaikoja, aikatauluja ja asiaruuhkaa koskevia standardeja ja esitetään katsaus siitä, mitkä jäsenvaltiot käyttävät näitä standardeja. Määräajat ovat määräpituisia ajanjaksoja, esimerkiksi aika asian kirjaamisesta ensimmäiseen oikeuskäsittelyyn. Aikataulut ovat mitattavissa olevia tavoitteita tai käytäntöjä, esimerkiksi tietty aika, jonka kuluessa ennalta määritetty osuus asioista on saatava käsiteltyä. Asiaruuhkalla tarkoitetaan asioita, jotka ovat vireillä vielä tietyn ennalta määritetyn ajan kuluttua, esimerkiksi kolmen kuukauden tai jopa kymmenen vuoden kuluttua. Kaaviosta 47 ilmenee, kuinka monella oikeudenalalla on ajankäyttöön liittyviä standardeja. Kaavio 47: Ajankäyttöön liittyvät standardit* (lähde: Euroopan komissio 76 ) * Jäsenvaltioille annettiin yksi piste sellaista oikeudenalaa (siviili-, kauppa- ja hallinto-oikeudelliset sekä muut asiat) kohti, jolle on määritelty standardeja. Kaaviosta 48 ilmenee eri valtiovallan käyttäjien toimivalta määrittää ajankäyttöön liittyviä standardeja ja seurata niiden noudattamista EU:n oikeusalan tulostaulussa määräaikoja ja aikatauluja koskevat standardit menevät pidemmälle kuin vaatimukset, jotka perustuvat Euroopan unionin peruskirjan 47 artiklassa ja Euroopan ihmisoikeussopimuksen 6 artiklassa vahvistettuun, oikeudenkäyntiä kohtuullisen ajan kuluessa koskevaan oikeuteen. Vuoden 2016 tiedot on kerätty yhteistyössä kansallisten oikeudenhoitojärjestelmien yhteyshenkilöiden ryhmän kanssa. 42

44 Kaavio 48: Standardien määrittäminen ja niiden noudattamisen seuranta* (lähde: Euroopan komissio 77 ) * Jäsenvaltiot ovat kaavion 47 mukaisessa järjestyksessä. Huomautus: ilmaus ˮparlamentti määrittää (laissa säädetyt standardit)ˮ tarkoittaa tässä yhteydessä, että tietty standardi on määritetty vain laissa. Kun ajankäyttöön liittyviä standardeja määrittää ja niiden noudattamista seuraa useampi kuin yksi vallankäyttäjä, kukin vallankäyttäjä saattaa olla kokonaan vastuussa vain yhdentyyppisestä standardista. ˮToimenpanovallan käyttäjiinˮ kuuluu toimielimiä, jotka ovat suoraan tai epäsuorasti hallituksen valvonnassa. ˮOikeuslaitosˮ käsittää muun muassa tuomioistuinten päälliköt, tuomarineuvostot ja tuomarielimet. Kypros ja Portugali: Ei seurantaa koskevia tietoja. Kaaviosta 49 käy ilmi, mitä toimia käytetään, jos ajankäyttöön liittyviä standardeja (kaavio 47) ei noudateta. Esimerkiksi eräissä jäsenvaltioissa asianomainen tuomari ja tuomioistuimen päällikkö pitävät noudattamatta jättämisen johdosta erityisen kokouksen, jossa he keskustelevat tilanteesta. Jos kokonainen tuomioistuin on jättänyt noudattamatta standardeja, kokous voidaan järjestää kyseisen tuomioistuimen päällikön ja ylemmän tuomioistuimen päällikön välillä. 77 Vuoden 2016 tiedot on kerätty yhteistyössä kansallisten oikeudenhoitojärjestelmien yhteyshenkilöiden ryhmän kanssa. 43

45 Kaavio 49: Standardien noudattamatta jättämisen jatkotoimet (lähde: Euroopan komissio 78 ) Asianosaisille tiedottaminen Kaaviossa 50 esitetyt standardit koskevat tapaa, jolla asianosaisille tiedotetaan, ja tietoja, joita heille annetaan asian etenemisestä. Eräissä jäsenvaltioissa on käytössä automaattinen järjestelmä, jonka avulla asianosaisille ilmoitetaan viivästyksistä, aikatauluista tai asian yleisestä etenemisestä sähköpostitse tai tekstiviestillä. Joissain jäsenvaltioissa tietoihin pääsee tutustumaan verkossa asian koko käsittelyn ajan, kun taas toisissa jäsenvaltioissa tietoihin tutustuminen on tuomioistuimen harkinnan varassa. Kaavio 50: Asian etenemisestä tiedottamiseen liittyvät standardit* (lähde: Euroopan komissio 79 ) * Jäsenvaltioille annettiin pisteitä sen mukaan, miten erityyppisiä tietoja annetaan: 1,5 pistettä automaattisesta sähköposti- tai tekstiviesti-ilmoituksesta, 1 piste mahdollisuudesta tutustua tietoihin verkossa koko käsittelyn ajan sekä 0,5 pistettä tietojen antamisesta asianosaisten pyynnöstä, tuomioistuimen harkinnan mukaan tai muulla tavoin Vuoden 2016 tiedot on kerätty yhteistyössä kansallisten oikeudenhoitojärjestelmien yhteyshenkilöiden ryhmän kanssa. Vuoden 2016 tiedot on kerätty yhteistyössä kansallisten oikeudenhoitojärjestelmien yhteyshenkilöiden ryhmän kanssa. 44

46 3.2.5 Yhteenveto oikeuslaitosten laadusta Vuoden 2017 oikeusalan tulostaulussa tarkastellaan oikeuslaitosten laatua edistäviä tekijöitä eli oikeussuojan helppoa saatavuutta, riittäviä resursseja, tehokkaita arviointivälineitä ja asianmukaisia standardeja. Saavutettavuus Tässä tulostaulussa perehdytään tarkemmin oikeuslaitosten saavutettavuuteen tuomioistuinten käyttäjien eli kansalaisten, kuluttajien ja yritysten näkökulmasta. Useimmissa jäsenvaltioissa oikeuslaitoksesta on saatavana tietoja verkossa (kaavio 20), mutta tietojen helppokäyttöisyydessä on parantamisen varaa. Tarvittaisiin esimerkiksi verkkosivustoja, jotka ovat näkövammaisten käytettävissä tai joilla kansalaiset voivat selvittää mahdollisen oikeutensa oikeusapuun vuorovaikutteisten välineiden avulla. Myös siviili- ja kauppaoikeudellisissa sekä hallinto-oikeudellisissa asioissa annettujen tuomioiden saatavuutta verkossa voitaisiin parantaa kaikissa oikeusasteissa (kaavio 27). Vain 17 jäsenvaltiota julkaisee kaikki korkeimpien oikeuksien tuomiot siviili- ja kauppaoikeudellisissa sekä hallintooikeudellisissa asioissa. Oikeusavun saatavuudella ja oikeudenkäyntimaksujen suuruudella on merkittävä vaikutus erityisesti vähävaraisten kansalaisten oikeussuojan saatavuuteen. Tässä tulostaulussa tarkastellaan, missä määrin kuluttaja voi saada tukea oikeusapujärjestelmästä kuluttajan ja yrityksen välisessä riita-asiassa, jossa on kyse arvoltaan suuresta vaatimuksesta (6 000 euroa) tai arvoltaan vähäisestä vaatimuksesta (vastaa Eurostatin köyhyysrajaa). Kaaviosta 21 ilmenee, että joissain jäsenvaltioissa kuluttajat, joiden tulot alittavat Eurostatin köyhyysrajan, eivät saisi oikeusapua. Oikeusavun saamisen vaikeus voi johtaa oikeudenkäynnistä luopumiseen erityisesti silloin, kun oikeudenkäyntimaksujen osuus vaatimuksen arvosta on merkittävä (kaavio 22). Tieto- ja viestintätekniikan asianmukainen käyttö tuomioistuimissa nopeuttaa menettelyjä ja vähentää kustannuksia. Esimerkiksi uudistus, jonka ansiosta erään jäsenvaltion tuomioistuimet voivat toimittaa asiakirjoja asianosaisille sähköisesti ja lähettää vielä paperimuodossa olevan postin keskitetyn postijärjestelmän kautta, toi yli 4,5 miljoonan euron säästöt vuonna 2016 (yli kaksi prosenttia tuomioistuinten määrärahoista). Tulostaulusta käy ilmi, ettei kaikissa jäsenvaltioissa ole mahdollista toimittaa vaateita sähköisesti (kaavio 23) eikä seurata tuomioistuinmenettelyn etenemistä verkossa. Tieto- ja viestintätekniikan todellista käyttöä tuomioistuinten ja asianajajien välisessä viestinnässä selvittänyt kysely osoittaa, että tieto- ja viestintäteknisiä välineitä käytetään laajasti kymmenessä niistä 20 jäsenvaltiosta, jotka olivat mukana kyselyssä (kaavio 24). Tieto- ja viestintäteknisiä välineitä käytetään eniten yleisessä viestinnässä tuomioistuinten kanssa, kun taas asiakirjojen allekirjoittaminen sekä vaateiden, haasteiden ja todisteiden toimittaminen tapahtuu hieman harvemmin sähköisesti. Kahdeksassa niistä kymmenestä jäsenvaltiosta, joissa asianajajat ilmoittivat käyttävänsä tieto- ja viestintäteknisiä välineitä huomattavasti vähemmän, yleisimpänä syynä oli se, ettei tällaisia välineitä ollut saatavilla. Tätä harvinaisempi syy oli huonot kokemukset tieto- ja viestintäteknisistä välineistä. Kun tutkitaan tarkemmin kuluttajien käyttämiä kanavia yrityksiä koskevissa valituksissa (eli sitä, saapuvatko valitukset tuomioistuinten, viranomaisten, tuomioistuimen ulkopuolisten mekanismien vai kuluttajajärjestöjen kautta), voidaan todeta, että yleisin kanava on viranomaiset ja seuraavina tulevat tuomioistuimet ja tuomioistuimen ulkopuoliset mekanismit (kaavio 29). Vaihtoehtoisten riidanratkaisumenetelmien käyttöä edistetään ja siihen kannustetaan yhä enemmän kaikissa jäsenvaltioissa aiempiin vuosiin verrattuna (kaavio 30). Äskettäin 45

47 perustetun verkkovälitteisen riidanratkaisufoorumin kautta tehtyjen valitusten suuri määrä osoittaa, että kuluttajat ovat halukkaita käyttämään vaihtoehtoisia riidanratkaisumenetelmiä. Useimmissa jäsenvaltioissa valtioiden rajat ylittävillä riidoilla on merkittävä osuus kaikista verkkovälitteiselle riidanratkaisufoorumille toimitetuista riidoista (kaavio 31). Resurssit Laadukkaan oikeuslaitoksen edellytyksenä ovat riittävät taloudelliset ja henkilöresurssit, asianmukainen koulutus ja tuomarikunnan monimuotoisuus, sukupuolten tasapuolinen edustus mukaan luettuna. Tulostaulu osoittaa seuraavaa: Taloudellisia resursseja koskevat tiedot osoittavat, että oikeuslaitokseen liittyvät menot asukasta kohti ovat kasvaneet yleisesti ottaen yli puolessa jäsenvaltioista vuonna 2015 (kaavio 32). Muutamat erityisen haastavassa tilanteessa olevat jäsenvaltiot ovat kuitenkin vähentäneet oikeuslaitoksen määrärahoja. Jäsenvaltiot määrittävät oikeuslaitokselle kohdistettavat taloudelliset resurssit useimmiten aiempien tai toteutuneiden kustannusten perusteella, eivät todellisen työmäärän tai tuomioistuinten pyyntöjen perusteella (kaavio 34). Sukupuolten tasapuolisen edustuksen tilanne tuomarikunnassa on edelleen yleisesti ottaen hyvä tai tasapainottumassa ensimmäisessä ja toisessa oikeusasteessa (kaavio 36). Korkeimmissa oikeuksissa tilanne on tasapainottumassa useimmissa jäsenvaltioissa, mutta joissain jäsenvaltioissa kehitys kulkee vastakkaiseen suuntaan (kaavio 37). Tuomareiden koulutuksesta voidaan todeta, että täydennyskoulutusta pidetään tärkeänä useimmissa jäsenvaltioissa (kaaviot 39 ja 40), mutta koulutustarjonnan monipuolistamiseksi tarvitaan toimia. Oikeudellista osaamista (ˮtuomaritaitoˮ), tietoteknisiä taitoja, tuomioistuimen hallintoa ja oikeusetiikkaa koskevaa täydennyskoulutusta ei anneta kaikissa jäsenvaltioissa (kaavio 41). Eräissä jäsenvaltioissa ei myöskään tarjota koulutusta viestinnästä asianosaisten ja lehdistön kanssa (kaavio 42). Euroopan juridinen koulutusverkosto käynnisti vuonna 2016 tuomioistuinten ja syyttäjänvirastojen päälliköille suunnatun lyhytkestoisen vaihto-ohjelman, jonka aiheina ovat muun muassa muutosjohtaminen sekä tieto- ja viestintätekniikka. Arviointivälineet Tuomioistuinten toiminnan seurantaan ja arviointiin tarkoitettuja välineitä on kaikissa jäsenvaltioissa (kaavio 43), mutta kaikki välineet eivät ole käytössä kaikissa jäsenvaltioissa. Tieto- ja viestintäteknisten asianhallintajärjestelmien käyttömahdollisuuksia tulisi yhä parantaa monissa jäsenvaltioissa (kaavio 44), jotta varmistetaan, että ne ovat hyödynnettävissä eri tarkoituksiin, muun muassa tilastojen laatimiseen, sekä johdonmukaisesti käytössä koko oikeuslaitoksessa. Esimerkiksi joissain jäsenvaltioissa tieto- ja viestintäteknisiä välineitä ei voida käyttää asiaruuhkien purkamiseen eikä myöskään erityisen vanhojen asioiden kartoittamiseen. Sitä vastoin eräissä jäsenvaltioissa on varhaisvaroitusjärjestelmiä, joiden avulla voidaan havaita virheitä tai asian käsittelyä koskevien standardien laiminlyöntejä ja jotka helpottavat näin ratkaisujen löytämistä ajoissa. Joissain jäsenvaltioissa ei edelleenkään ole mahdollista kerätä koko maata kattavia tietoja kaikilta oikeudenaloilta. Kyselytutkimusten säännöllinen käyttö on edelleen keskeinen tapa selvittää käyttäjien ja ammattilaisten näkemyksiä oikeuslaitoksesta. Noin puolet jäsenvaltioista teki kyselytutkimuksia vuonna 2015 (kaavio 45). Kaikki kyselytutkimuksia tekevät jäsenvaltiot ovat varmistaneet myös, että niiden johdosta toteutetaan jatkotoimia, mutta toimien laajuus vaihtelee suuresti. Yleisin tapa on käyttää kyselyn tuloksia paikallisen tai kansallisen tason vuosikertomuksen aineistona (kansio 46). Useissa jäsenvaltioissa tuomioistuimet julkaisevat asiakastyytyväisyyskyselyjä. Standardit Standardeilla voidaan parantaa oikeuslaitosten laatua. Tässä tulostaulussa tutkitaan tarkemmin 46

48 tiettyjä standardeja, joilla pyritään parantamaan oikeudenkäyntimenettelyihin liittyvää ajankäyttöä ja asianosaisille tiedottamista. Useimmissa jäsenvaltioissa käytetään ajankäyttöä koskevia standardeja. Eräissä jäsenvaltioissa, joissa on erityisiä tehokkuuteen liittyviä haasteita, ei tällaisia standardeja kuitenkaan ole käytössä. Yleisimpiä ovat määräaikoja koskevat standardit (esimerkiksi aika asian kirjaamisesta ensimmäiseen oikeuskäsittelyyn), kun taas aikatauluihin (esimerkiksi tietty aika, jonka kuluessa ennalta määritetty osuus asioista on saatava käsiteltyä) ja asiaruuhkaan liittyviä standardeja käytetään vähemmän (kaavio 47). Standardien noudattamisen seuranta on pääosin oikeuslaitoksen vastuulla (kaavio 48). Noudattamatta jättäminen voi johtaa erilaisiin jatkotoimiin. Yleisin jatkotoimi on, että asianomaista tuomaria pyydetään raportoimaan ja/tai keskustelemaan asiasta, mutta seurauksena voi olla myös henkilö- tai taloudellisten resurssien lisääminen, erityistuomareiden antama tilapäinen apu tai tuomioistuimen hallinnon uudelleen järjestäminen (kaavio 49). Useimmilla jäsenvaltioilla on standardeja siitä, miten asianosaisille tiedotetaan asian etenemisestä, tuomioistuimen aikatauluista tai mahdollisista viivästyksistä (kaavio 50). Jäsenvaltioiden väliset erot liittyvät pääosin tässä yhteydessä käytettäviin menetelmiin. Eräissä jäsenvaltioissa on käytössä automaattinen järjestelmä, jonka avulla asianosaisille ilmoitetaan viivästyksistä, aikatauluista tai asian yleisestä etenemisestä sähköpostitse tai tekstiviestillä. Joissain jäsenvaltioissa tietoihin pääsee tutustumaan verkossa asian koko käsittelyn ajan, kun taas toisissa jäsenvaltioissa tietoihin tutustuminen on tuomioistuimen harkinnan varassa. Tuomioistuimen automaattinen tiedotus on kansalaisten kannalta suotavampaa kuin toimenpiteiden edellyttäminen asianosaisilta. 47

49 3.3 Riippumattomuus Oikeuslaitoksen riippumattomuutta koskeva vaatimus perustuu Euroopan unionin perusoikeuskirjassa vahvistettuun tehokkaita oikeussuojakeinoja koskevaan oikeuteen (47 artikla) 80. Se takaa oikeusjärjestelmän oikeudenmukaisuuden, ennustettavuuden ja varmuuden, jotka ovat tärkeitä investointiympäristön houkuttelevuuden kannalta. Tulostaulussa esitetään tietoa siitä, miten riippumattomana eri tahot pitävät oikeuslaitosta. Lisäksi siinä tarkastellaan, kuinka oikeuslaitosten organisoinnilla pyritään siihen, että oikeuslaitoksen riippumattomuus turvataan tietyntyyppisissä tilanteissa, joissa se saattaa vaarantua. Vuoden 2017 tulostaulun yhteydessä on jatkettu yhteistyötä Euroopan oikeudellisten verkostojen, erityisesti Euroopan tuomarineuvostojen verkoston (ENCJ) kanssa. Sen pohjalta tulostaulussa esitetään päivitettyjä kaavioita rakenteellisesta riippumattomuudesta sekä uusia kaavioita tuomareiden nimittämisestä ja arvioinnista Käsitys oikeuslaitoksen riippumattomuudesta Kaavio 51: Kansalaisten käsitys tuomioistuinten ja tuomareiden riippumattomuudesta (lähde: Eurobarometri 82 vaaleat värit: 2016; tummat värit: 2017) Kaaviossa 52 esitetään tärkeimmät syyt siihen, miksi tuomioistuimia ja tuomareita ei pidetä riippumattomina. Kyselyyn vastanneet kansalaiset, joiden arvio maansa oikeuslaitoksen riippumattomuudesta oli melko huono tai erittäin huono, saivat valita arvionsa perusteeksi kolme syytä. Jäsenvaltiot ovat samassa järjestyksessä kuin kaaviossa Kaaviot perustuvat vastauksiin, joita komissio sai tiiviissä yhteistyössä ENCJ:n kanssa laatimaansa päivitettyyn kyselyyn. Jäsenvaltioista, joissa ei ole tuomarineuvostoa tai jotka eivät ole ENCJ:n jäseniä (Tšekki, Saksa, Viro, Kypros, Luxemburg, Itävalta ja Suomi), vastaukset päivitettyyn kyselyyn saatiin Euroopan unionin korkeimpien oikeuksien presidenttien verkoston avulla. Eurobarometri-tutkimus FL447, tehty ; vastaukset kysymykseen, jossa vastaajia pyydettiin arvioimaan omien tietojensa pohjalta maansa oikeuslaitosta ja sitä, miten riippumattomina he pitävät tuomioistuimia ja tuomareita, asteikolla erittäin hyvä, melko hyvä, melko huono tai erittäin huono : 48

50 Kaavio 52: Tärkeimmät syyt siihen, miksi kansalaiset eivät pidä oikeuslaitosta riippumattomana (kaikkien vastaajien osuus mitä suurempi luku, sitä tärkeämpi syy) (lähde: Eurobarometri 83 ) Kaavio 53: Yritysten käsitys tuomioistuinten ja tuomareiden riippumattomuudesta (lähde: Eurobarometri 84 vaaleat värit: 2016; tummat värit: 2017) Kaaviossa 54 esitetään tärkeimmät syyt siihen, miksi tuomioistuimia ja tuomareita ei pidetä riippumattomina. Kyselyyn vastanneet yritysten edustajat, joiden arvio maansa oikeuslaitoksen riippumattomuudesta oli melko huono tai erittäin huono, saivat valita arvionsa perusteeksi kolme syytä. Jäsenvaltiot ovat samassa järjestyksessä kuin kaaviossa Eurobarometri-tutkimus FL447; vastaukset kysymykseen, jossa vastaajia pyydettiin kertomaan, minkä verran mainitut syyt selittävät heidän arviotaan maansa oikeuslaitoksen riippumattomuudesta, asteikolla erittäin paljon, jonkin verran, eivät juurikaan, eivät lainkaan. Eurobarometri-tutkimus FL448, tehty ; vastaukset kysymykseen, jossa vastaajia pyydettiin arvioimaan omien tietojensa pohjalta maansa oikeuslaitosta ja sitä, miten riippumattomina he pitävät tuomioistuimia ja tuomareita, asteikolla erittäin hyvä, melko hyvä, melko huono tai erittäin huono : 49

51 Kaavio 54: Tärkeimmät syyt siihen, miksi yritykset eivät pidä oikeuslaitosta riippumattomana (kaikkien vastaajien osuus mitä suurempi luku, sitä tärkeämpi syy) (lähde: Eurobarometri 85 ) Kaavio 55: Maailman talousfoorumi: yritysten käsitys oikeuslaitoksen riippumattomuudesta (käsitys riippumattomuudesta mitä suurempi arvo, sitä riippumattomampana oikeuslaitosta pidetään) (lähde: Maailman talousfoorumi 86 ) Eurobarometri-tutkimus FL448, vastaukset kysymykseen, jossa vastaajia pyydettiin kertomaan, minkä verran mainitut syyt selittävät heidän arviotaan maansa oikeuslaitoksen riippumattomuudesta, asteikolla erittäin paljon, jonkin verran, eivät juurikaan, eivät lainkaan. Maailman talousfoorumin indikaattori perustuu seuraavaan kysymykseen annettuihin vastauksiin: kuinka riippumaton maasi oikeuslaitos on hallituksen, yksityishenkilöiden tai yritysten vaikutusvallasta? [1 = ei lainkaan riippumaton; 7 = täysin riippumaton]. Tutkimukseen vastasi edustava otos kaikkien mukana olleiden maiden yrityksistä, jotka toimivat tärkeimmillä talouden aloilla (maatalous, valmistusteollisuus, muu kuin valmistusteollisuus sekä palvelut). Tutkimuksen toteuttamiseen käytettiin monia eri menetelmiä, muun muassa yritysjohtajien käyntihaastatteluja ja puhelinhaastatteluja, kyselykirjeitä sekä verkkokyselyjä. 50

52 3.3.2 Rakenteellinen riippumattomuus Tulostaulussa tarkastellaan, kuinka oikeuslaitosten organisoinnilla pyritään siihen, että oikeuslaitoksen riippumattomuus turvataan tietyntyyppisissä tilanteissa, joissa se saattaa vaarantua. Tässä tulostaulussa keskitytään seuraaviin tuomareiden asemaa koskeviin keskeisiin seikkoihin: tuomareiden nimittäminen (kaaviot 56 ja 57), tuomareiden arviointi (kaavio 58), tuomareiden siirtäminen pois tehtävästään ilman suostumusta (kaavio 59) ja tuomareiden erottaminen (kaavio 60). Euroopan neuvoston ministerikomitean vuonna 2010 antamassa tuomareiden riippumattomuutta, tehokkuutta ja vastuualueita koskevassa suosituksessa, jäljempänä suositus, vahvistetaan normit oikeuslaitoksen riippumattomuuden säilyttämiseksi tällaisissa tilanteissa. 87 Tulostaulun kaavioissa ei arvioida riippumattomuutta turvaavia takeita tai esitetä määrällisiä tietoja niiden tehokkuudesta. Niiden ei ole tarkoitus kuvata takeiden monimuotoisuutta tai yksityiskohtia. Takeiden suuri määrä ei sinänsä takaa oikeuslaitoksen tehokkuutta. On myös syytä huomata, että oikeuslaitoksen lahjomattomuuden edistämistä ja korruption torjuntaa koskevien toimintaperiaatteiden ja käytäntöjen soveltaminen on olennaisen tärkeää oikeuslaitoksen riippumattomuuden takaamiseksi. Tuomareita koskevat takeet Rakenteellisen riippumattomuuden takaaminen edellyttää sääntöjä muun muassa tuomareiden nimittämisestä 88. Kaaviosta 56 ilmenee, mitkä elimet tai viranomaiset esittävät tuomareita ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen virkoihin ja mitkä viranomaiset nimittävät tuomarit. Lisäksi siitä ilmenee, järjestetäänkö tuomareita rekrytoitaessa erillinen koe tai kilpailu vai tapahtuuko rekrytointi avointa virkaa koskevan ilmoituksen avulla ilman erillistä koetta. Kaavio 56: Tuomareiden nimittäminen: esittävät ja nimittävät viranomaiset* Euroopan neuvoston ministerikomitean suositus CM/Rec(2010)12 jäsenvaltioille tuomarien riippumattomuudesta, tehokkuudesta ja vastuualueista. Suosituksen 46 ja 47 kohdan mukaan tuomareiden valinnasta ja virkaurasta päättävän tahon tulisi olla riippumaton toimeenpano- ja lainsäädäntövallasta. Riippumattomuuden takaamiseksi nimittävän elimen jäsenistä tulisi olla vähintään puolet muiden tuomareiden valitsemia tuomareita. Jos kuitenkin perustuslain tai muun lain säännösten mukaan tuomareiden valinnasta ja virkaurasta päättää valtionpäämies, hallitus tai lainsäädäntövallan käyttäjä, riippumattomalla toimivaltaisella viranomaisella, jossa toimii merkittävässä määrin oikeuslaitoksen edustajia (sanotun kuitenkaan rajoittamatta IV luvussa olevien tuomarineuvostoja koskevien sääntöjen soveltamista), tulisi olla oikeus antaa suosituksia tai esittää näkemyksiä, joita nimittävä viranomainen noudattaa käytännössä. Tiedot on kerätty käyttämällä komission tiiviissä yhteistyössä Euroopan tuomarineuvostojen verkoston kanssa laatimaa päivitettyä kyselylomaketta. Jäsenvaltioista, joissa ei ole tuomarineuvostoa tai jotka eivät ole ENCJ:n jäseniä, vastaukset on saatu EU:n korkeimpien oikeuksien presidenttien verkoston avulla. 51

53 * Useissa maissa (esimerkiksi Belgiassa, Tšekissä, Saksassa, Virossa, Liettuassa, Unkarissa, Alankomaissa, Itävallassa sekä Yhdistyneessä kuningaskunnassa (Englanti ja Wales sekä Skotlanti)) muut viranomaiset tai elimet (esimerkiksi tuomioistuinten päälliköt ja tuomarit) voivat tai niiden tulisi harkita tuomariehdokkaita, tai niitä voidaan tai niitä tulisi kuulla tässä asiassa. Joissain maissa (esimerkiksi Liettuassa ja Puolassa) tietyt tuomariehdokkaat vapautetaan erillisen kokeen suorittamisesta aiemman kelpoisuuden tai kokemuksen vuoksi. Tšekki: Presidentti nimittää muodollisesti tuomarit, ja oikeusministeri päättää tuomarin määräämisestä tiettyyn tuomioistuimeen. Käytännössä aluetuomioistuinten päälliköt nimeävät ehdokkaat tuomarin virkaan. Ehdokasluettelo toimitetaan tämän jälkeen oikeusministeriöön, josta se toimitetaan (kaikkien seikkojen harkinnan jälkeen) valtionpäämiehelle. Saksa: Menettelyt vaihtelevat osavaltioissa suuresti. Maan 16 osavaltiosta kahdeksassa oikeudelliset valintalautakunnat osallistuvat rekrytointiin. Joissain osavaltioissa asian hoitaa kokonaan osavaltion oikeusministeriö, kun taas toisissa osavaltioissa toimivalta päättää rekrytoinnista ja (ensimmäiseen) virkaan nimittämisestä on siirretty ylempien aluetuomioistuinten päälliköille. Joissain osavaltioissa tuomarineuvoston osallistuminen on pakollista. Toisissa osavaltioissa nimityksen suorittavat toimivaltainen ministeri ja sovittelukomitea yhdessä, jos tuomarineuvosto vastustaa nimitystä. Joissain osavaltioissa tuomarit valitsee osavaltion parlamentti ja nimittää toimeenpanovallan käyttäjä. Irlanti: Tuomarinimityksiä käsittelevä neuvoa-antava lautakunta suosittaa hallitukselle ainakin seitsemää ehdokasta virkaan. Hallituksen päätöksen jälkeen presidentti nimittää muodollisesti tuomarin eikä voi kieltäytyä nimittämästä esitettyä ehdokasta. Ranska: Tuomariehdokkaat valitaan erillisellä tuomarikokeella ja asetetaan tulostensa perusteella paremmuusjärjestykseen. Tuomariehdokas ja oikeusministeriö keskustelevat tuomarin määräämisestä tiettyyn tuomioistuimeen, minkä jälkeen Conseil Supérieur de la Magistrature antaa lausuntonsa ehdokkaiden ensimmäisestä nimittämisestä ja oikeusministeriö toimittaa ehdokkaiden luettelon Ranskan tasavallan presidentille, joka nimittää tuomariehdokkaat muodollisesti asetuksella eikä hänellä ole harkintavaltaa asiassa. Latvia: tuomareista muodostuva ja tuomarien valitsema oikeudellinen lautakunta esittää lausuntonsa yksittäisten tuomarien ammattitoiminnasta arvioinnissa, jonka lautakunta antaa kolmen vuoden kuluttua siitä, kun tuomari on aloittanut työnsä. Alankomaat: Päätöksen tuomariehdokkaan esittämisestä virkaan tekee muodollisesti tuomioistuimen päällikkö riippumattoman valintalautakunnan suosituksen perusteella. Romania: Tiedot koskevat ylempien tuomareiden nimittämistä. Yhdistynyt kuningaskunta (Englanti ja Wales): Ylempien tuomareiden (High Court -tuomioistuimen tuomarit ja heitä ylemmät tuomarit) ensimmäiseen virkaan nimittämiseen (esitetty edellä) ja alempien tuomareiden (piirituomarit ja heitä alemmat tuomarit) nimittämiseen sovelletaan erilaisia menettelyjä. Kaaviosta 57 ilmenee, millaista harkintavaltaa toimeenpanovallan käyttäjillä (esimerkiksi tasavallan presidentillä tai hallituksella) tai parlamentilla on ensimmäisen oikeusasteen tuomareiden ensimmäisissä virkanimityksissä esittävän viranomaisen (esimerkiksi tuomarineuvoston tai tuomioistuimen) ehdotuksesta. 90 Pylvään korkeus riippuu siitä, voiko toimeenpanovallan käyttäjä hylätä tuomariehdokkaan, voiko se tehdä valintansa vain esitettyjen ehdokkaiden joukosta vai voiko se valita ja nimittää jonkun muun ehdokkaan, vaikka kyseinen ehdokas ei ole toimivaltaisen viranomaisen esittämä. Jos ehdokasta ei nimitetä, tärkeänä takeena on velvollisuus esittää päätöksen syyt sekä mahdollisuus päätöksen oikeudelliseen uudelleentarkasteluun tuomioistuimessa. Kaavio on tosiseikkoihin perustuva esitys oikeusjärjestelmästä, eikä siinä arvioida takeiden tehokkuutta laadullisesti. On syytä huomata esimerkiksi, että useissa maissa, joissa toimeenpanovallan käyttäjällä tai parlamentilla on valta hylätä tuomariehdokas, näin ei ole koskaan tapahtunut (esimerkiksi Alankomaissa, Itävallassa, Slovakiassa, Ruotsissa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa (Englanti ja Wales sekä Skotlanti)) tai näin on tapahtunut vain harvoin (esimerkiksi Latviassa, Sloveniassa ja Suomessa). 90 Suosituksen 44 kohdan mukaan tuomareiden valintaa ja virkauraa koskevien päätösten tulisi perustua objektiivisiin kriteereihin, jotka on ennalta vahvistettu laissa tai jotka toimivaltaiset viranomaiset ovat ennalta vahvistaneet. Päätösten tulisi perustua ansioihin, ja niissä tulisi ottaa huomioon pätevyys, taidot ja valmiudet, joita tarvitaan asioiden ratkaisemissa lakia soveltaen ja ihmisarvoa kunnioittaen. Suosituksen 48 kohdan mukaan valitsematta jääneellä ehdokkaalla tulisi olla oikeus riitauttaa päätös tai ainakin päätöksentekomenettely. 52

54 Kaavio 57: Tuomareiden nimittäminen: toimeenpanovallan käyttäjän ja parlamentin toimivalta* 91 (mitä suurempi arvo, sitä enemmän harkintavaltaa) * Kullekin jäsenvaltiolle annettiin yksi piste, jos toimeenpanovallan käyttäjä tai parlamentti voi hylätä esitetyn ehdokkaan ja valita esitettyjen ehdokkaiden joukosta jonkun toisen. Yksi piste annettiin, jos toimeenpanovallan käyttäjä tai parlamentti ei ole velvollinen esittämään syitä tuomariehdokkaan nimittämättä jättämiseen. Kaksi pistettä annettiin, jos toimeenpanovallan käyttäjä tai parlamentti voi hylätä ehdokkaan ja valita jonkun muun ehdokkaan. Kaksi pistettä annettiin, jos nimittämättä jättäminen ei johda oikeudelliseen uudelleentarkasteluun. Saksa: Ei tietoja. Irlanti: Hallitus voi nimittää henkilön, jota ei mainita tuomarinimityksiä käsittelevän neuvoa-antavan lautakunnan lähettämässä luettelossa, mutta käytännössä näin ei tapahdu. Lopullisen nimityksen suorittaa presidentti, eikä tämä voi kieltäytyä nimityksestä. Kreikka (hallintotuomioistuimet): Lopullisen nimityksen suorittaa presidentti, eikä tämä voi kieltäytyä nimityksestä. Liettua: Presidentti ei voi nimittää tuomaria ilman tuomarineuvoston lausuntoa. Jos tuomarineuvoston neuvo presidentille on myöntävä, presidentti voi vapaasti tehdä lopullisen päätöksen. Jos tuomarineuvoston neuvo presidentille on kieltävä, presidentin on noudatettava tätä neuvoa tehdessään lopullisen päätöksen. Luxemburg: Asiasta ei ole sitovaa määräystä, mutta tähän saakka nimittävä viranomainen ei ole koskaan hylännyt Commission du recrutement et de la formation des attaches de justicen esittämää tuomariehdokasta. Puola: Korkein hallintooikeus tutkii parhaillaan, onko presidentin esitettävä syyt ja johtaako tuomareiden nimittämättä jättäminen oikeudelliseen uudelleentarkasteluun. Romania: Presidentti voi kieltäytyä ylemmän tuomarin tai syyttäjän nimittämisestä vain kerran. Perusteltu kieltäytymispäätös lähetetään ylimmälle tuomarineuvostolle. Slovakia: Presidentti voi kieltäytyä nimittämästä tuomariehdokasta, mutta näin ole koskaan tapahtunut. Suomi: Jos presidentti ei nimitä esitettyä ehdokasta, hän ei voi valita toista ehdokasta, mutta voi palauttaa nimityksen vain kerran uudelleen valmisteltavaksi. Ruotsi: Jos hallitus haluaa nimittää ehdokkaan, jota tuomarilautakunta ei ole esittänyt, se on lain mukaan velvollinen pyytämään lautakunnalta uuden lausunnon kyseisestä ehdokkaasta. Yhdistynyt kuningaskunta (Englanti ja Wales sekä Pohjois-Irlanti): Nimittävä viranomainen on lordikansleri (Yhdistyneen kuningaskunnan oikeusministeri), joka esittää tuomariehdokkaan kuningattarelle muodollista nimittämistä varten. Yhdistynyt kuningaskunta (Skotlanti): Nimittävä viranomainen on Skotlannin pääministeri, joka esittää tuomariehdokkaan kuningattarelle muodollista nimittämistä varten. Jos Skotlannin pääministeri hylkää tuomariehdokkaan, esittävä viranomainen (Skotlannin tuomarinimityksiä käsittelevä lautakunta) voi ehdottaa tuomariehdokasta pääministerille uudelleen. Kaaviossa 58 esitetään, kuka päättää tuomareiden arvioinnista ja mitä kriteerejä (esimerkiksi määrälliset tai laadulliset) arvioinnissa käytetään. Jos oikeusviranomaiset perustavat tuomareiden arviointijärjestelmiä, kyseisten järjestelmien tulisi suosituksen mukaan perustua objektiivisiin kriteereihin Tiedot on kerätty käyttämällä komission tiiviissä yhteistyössä Euroopan tuomarineuvostojen verkoston kanssa laatimaa päivitettyä kyselylomaketta. Jäsenvaltioista, joissa ei ole tuomarineuvostoa tai jotka eivät ole ENCJ:n jäseniä, vastaukset on saatu EU:n korkeimpien oikeuksien presidenttien verkoston avulla. Suosituksen 58 kohta: Jos oikeusviranomaiset perustavat tuomareiden arviointijärjestelmiä, kyseisten järjestelmien tulisi perustua objektiivisiin kriteereihin, jotka toimivaltaisen viranomaisen tulisi julkaista. Menettelyn tulisi antaa tuomareille mahdollisuus ilmaista näkemyksensä omasta toiminnastaan ja sen arvioinnista sekä saattaa arviointi riippumattoman viranomaisen tai tuomioistuimen tutkittavaksi. 53

55 Kaavio 58: Tuomareiden yksilöllinen arviointi* 93 * Kullekin jäsenvaltiolle annettiin kaksi pistettä, jos arvioinnin suorittaa yksi viranomainen tai elin, ja yksi piste, jos arviointi kuuluu kahden viranomaisen tai elimen toimivaltaan. Yksi piste annettiin, jos jäsenvaltio käyttää laadullisia ja määrällisiä kriteerejä. Kaksi pistettä annettiin, jos käytössä on vain määrällisiä kriteerejä. Yhdistynyt kuningaskunta (Englanti ja Wales): Ei tietoja. Kreikka: Tuomarineuvosto arvioi rikos- ja siviilioikeuden tuomarit, ja oikeudellinen tutkintaelin arvioi hallinto-oikeuden tuomarit. Italia: Rikos- ja siviilioikeuden tuomareista suoritetaan laadullinen ja määrällinen arviointi. Hallinto-oikeuden tuomareista suoritetaan määrällinen arviointi. Kaaviosta 59 käy ilmi, onko tuomarin siirtäminen pois tehtävästään ilman suostumusta sallittua, ja jos on, mikä viranomainen tekee asiasta päätöksen, millaisin perustein tällainen siirto voidaan toteuttaa ja voidaanko siirtopäätökseen hakea muutosta. Luvuista ilmenee, kuinka monta tuomaria siirrettiin ilman suostumusta vuonna 2015 organisatorisista, kurinpidollisista tai muista syistä ja kuinka moni haki muutosta siirtopäätökseen (luvun puuttuminen merkitsee, ettei tietoja ole ollut saatavilla) Tiedot on kerätty käyttämällä komission tiiviissä yhteistyössä Euroopan tuomarineuvostojen verkoston kanssa laatimaa päivitettyä kyselylomaketta. Jäsenvaltioista, joissa ei ole tuomarineuvostoa tai jotka eivät ole ENCJ:n jäseniä, vastaukset on saatu EU:n korkeimpien oikeuksien presidenttien verkoston avulla. Suosituksen 52 kohdassa vahvistetaan takeet tuomareiden erottamattomuudelle. Tuomareita ei saisi siirtää toiseen tuomarinvirkaan ilman heidän suostumustaan, paitsi jos kyseessä on kurinpitoseuraamus tai oikeuslaitoksen organisaatiota koskeva uudistus. 54

56 Kaavio 59: Tuomareiden siirtäminen pois tehtävästään ilman suostumusta* 95 (tuomareiden erottamattomuus) * Belgia: Siirto organisatorisista syistä vain saman tuomioistuimen sisällä. Tšekki: Tuomari voidaan siirtää vain saman oikeusasteen, yhtä korkeamman oikeusasteen tai yhtä alemman oikeusasteen tuomioistuimeen (samassa tuomiopiirissä). Saksa: Siirto enintään kolmen kuukauden ajaksi ja vain kun on kyse edustuksesta. Ranska: Oikeusministeri voi siirtää tuomarin organisatorisista syistä harvinaisissa poikkeustapauksissa, kuten tuomioistuimen lopettaessa toimintansa, tai oikeudellisista syistä, kuten määräaikaisissa nimityksissä (tuomioistuimen päälliköksi tai erityistehtäviin). Kroatia: Tuomareita siirrettiin tuomioistuinverkoston uudistuksen vuoksi. Italia: CSM (siviili- ja rikostuomioistuinten tuomarineuvosto) siirsi kurinpidollisista syistä viisi tuomaria, jotka kaikki valittivat päätöksestä. CPGA (hallinto-tuomioistuinten tuomarineuvosto) voi siirtää tuomareita vain kurinpidollisista syistä, mutta se ei siirtänyt yhtään tuomaria. Liettua: Väliaikainen siirto, jos on kiireellinen tarve varmistaa tuomioistuimen moitteeton toiminta. Romania: Ainoastaan tilapäiset, enintään vuoden pituiset siirrot kurinpidollisista syistä. Suomi: Siirto siinä tapauksessa, että julkishallinnon tehtäviä järjestetään uudelleen. Kaaviossa 60 esitetään viranomaiset, joilla on toimivalta tehdä esitys ja päättää ensimmäisen ja toisen oikeusasteen tuomarien erottamisesta 96. Kunkin pylvään yläosa kertoo, mikä taho tekee asiassa lopullisen päätöksen 97, ja alaosasta ilmenee (soveltuvin osin), mikä taho voi ehdottaa erottamista tai mitä tahoa on kuultava ennen päätöksen tekemistä. Luvut osoittavat, kuinka monta tuomaria (kaikista tuomioistuimista) kukin taho erotti vuonna 2015 ja kuinka moni tuomari valitti erottamispäätöksestä (luvun puuttuminen merkitsee, ettei tietoja ole ollut saatavilla) Tiedot on kerätty käyttämällä komission tiiviissä yhteistyössä Euroopan tuomarineuvostojen verkoston kanssa laatimaa päivitettyä kyselylomaketta. Jäsenvaltioista, joissa ei ole tuomarineuvostoa tai jotka eivät ole ENCJ:n jäseniä, vastaukset on saatu EU:n korkeimpien oikeuksien presidenttien verkoston avulla. Jäsenvaltiot ovat niiden omakielisen nimen mukaisessa aakkosjärjestyksessä. Pylväiden korkeus ei välttämättä kuvasta takeiden tehokkuutta. Suosituksen 46 ja 47 kohdan mukaan kansallisissa järjestelmissä tulisi olla tuomareiden erottamista koskevat takeet. Elimiä voi olla yksi tai kaksi sen mukaan, mikä on erottamisen syy tai tuomarin asema (esim. tuomioistuimen päällikkö). 55

57 Kaavio 60: Ensimmäisen ja toisen oikeusasteen tuomioistuinten tuomareiden erottaminen* 98 * Luvuista ilmenee, kuinka monta tuomaria tietty taho erotti vuonna 2015 ja kuinka moni tuomari valitti erottamispäätöksestä (luvun puuttuminen merkitsee, ettei tietoja ole ollut saatavilla). Yhdistynyt kuningaskunta (Englanti ja Wales): Yhtään päätoimista tuomaria ei erotettu. Vain yksi osa-aikainen (palkkioperusteisen korvauksen saava) tribunal-tuomioistuimen tuomari ja 15 palkatonta maallikkotuomaria erotettiin. Joissain jäsenvaltioissa käytäntö tai laki velvoittaa toimeenpanovallan käyttäjää noudattamaan tuomarineuvoston ehdotusta tuomarin erottamisesta (esimerkiksi Espanjassa ja Liettuassa). Oikeudellisten verkostojen työ Euroopan oikeudelliset verkostot 99 ovat jatkaneet oikeuslaitoksen riippumattomuutta turvaavien oikeudellisten takeiden tutkimista. Syyskuussa 2016 Euroopan tuomarineuvostojen verkoston, Euroopan unionin korkeimpien oikeuksien presidenttien verkoston ja Euroopan unionin korkeimpien hallinto-oikeuksien yhdistyksen edustajien kanssa järjestettiin oikeuslaitosten laatua ja riippumattomuutta käsitellyt yhteinen aivoriihi, jonka yhteydessä komissio kannusti näitä verkostoja kehittämään oikeuslaitoksen riippumattomuutta turvaavien takeiden tehokkuuden tutkimista. Euroopan tuomarineuvostojen verkosto on edistynyt tässä tutkimuksessa (esimerkiksi tuomareiden siirron kieltämisestä ja oikeuslaitoksen rahoituksesta) ja toteuttanut uuden tuomareita koskevan kyselytutkimuksen, jossa selvitettiin muun muassa tuomareiden käsitystä oikeuslaitoksen riippumattomuudesta sekä siitä, perustuvatko nimitykset ja ylennykset tuomarin kyvykkyyteen ja kokemukseen. Tämän työn tulokset esitetään myöhemmin vuonna 2017, ja niitä voidaan käyttää aineistona tulevissa tulostauluissa Yhteenveto oikeuslaitoksen riippumattomuudesta Oikeuslaitoksen riippumattomuus on tehokkaan oikeudenhoitojärjestelmän perustekijä. Se on erittäin tärkeää oikeusvaltioperiaatteen, oikeudenkäyntien oikeudenmukaisuuden sekä kansalaisten ja yritysten oikeuslaitosta kohtaan tunteman luottamuksen ylläpitämiseksi. Tämän vuoksi kaikissa oikeuslaitoksen uudistuksissa olisi noudatettava oikeusvaltioperiaatetta sekä oikeuslaitoksen riippumattomuutta koskevia eurooppalaisia vaatimuksia. Tulostaulusta käy ilmi, millaista kehitystä on tapahtunut käsityksissä oikeuslaitoksen riippumattomuudesta sekä tiedoissa Tiedot on kerätty käyttämällä komission tiiviissä yhteistyössä Euroopan tuomarineuvostojen verkoston kanssa laatimaa päivitettyä kyselylomaketta. Jäsenvaltioista, joissa ei ole tuomarineuvostoa tai jotka eivät ole ENCJ:n jäseniä, vastaukset on saatu EU:n korkeimpien oikeuksien presidenttien verkoston avulla. Jäsenvaltiot ovat niiden omakielisen nimen mukaisessa aakkosjärjestyksessä. Pylväiden korkeus ei välttämättä kuvasta takeiden tehokkuutta. Erityisesti Euroopan tuomarineuvostojen verkosto (ENCJ), Euroopan unionin korkeimpien oikeuksien presidenttien verkosto (NPSC) ja Euroopan unionin korkeimpien hallinto-oikeuksien yhdistys (ACA-Europe). 56