KRISTILLINEN ALKOHOLISTI- JA NARKO- MAANITYÖ (KAN) PÄIHDETYÖN MUOTONA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KRISTILLINEN ALKOHOLISTI- JA NARKO- MAANITYÖ (KAN) PÄIHDETYÖN MUOTONA"

Transkriptio

1 ETELÄ-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaali- ja terveysala, Lappeenranta Hoitotyön koulutusohjelma Terveydenhoitotyön suuntautumisvaihtoehto Hanne Huittinen Leena Jefimoff KRISTILLINEN ALKOHOLISTI- JA NARKO- MAANITYÖ (KAN) PÄIHDETYÖN MUOTONA Opinnäytetyö 2007

2 TIIVISTELMÄ Hanne Huittinen, Leena Jefimoff Kristillinen alkoholisti- ja narkomaanityö päihdekuntoutuksen muotona, 47 sivua, 1 liite Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulu, Lappeenranta Sosiaali- ja terveysala, Hoitotyön koulutusohjelma Terveydenhoitotyön suuntautumisvaihtoehto Opinnäytetyö 2007 Ohjaajat: Pirjo Vaittinen, Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulu ja Eija-Riitta Gröndahl, Hämeen ammattikorkeakoulu Tämän opinnäytetyön aiheena on kristillinen alkoholisti- ja narkomaanityö (KAN) Suomessa. Tavoitteena on lisätä sosiaali- ja terveysalan opiskelijoiden mahdollisuuksia saada tietoa kristillisestä lähtökohdasta toteutuvasta päihdeasiakkaan kuntoutuksesta, sillä päihdehoitotyön opetuksessa KAN-toiminta ei juuri tule esille. On tärkeää, että tuleva sosiaali- ja terveysalan ammattilainen tietää myös muista kuin julkisen sektorin tarjoamista hoito- ja kuntoutusmahdollisuuksista. Opinnäytetyö koostuu opinnäytetyöraportista ja KAN-toiminnasta kertovasta opetusmateriaalista. Opetusmateriaaliksi laadittiin PowerPoint-esitys, joka käsittää 36 diaa. Opinnäytetyön toteutus käynnistyi teoriaosuuden tekemisellä syksyllä Opinnäytetyön teoriaosuudessa käsittelemme päihteitä, päihderiippuvuutta, päihdehoitoa ja päihdetyön palvelujärjestelmää Suomessa. Kerromme kristillisestä ihmiskäsityksestä ja KAN-toiminnasta. Opetusmateriaalin sisältö kerättiin päihteitä ja päihdekuntoutusta käsittelevästä kirjallisuudesta, Internet-sivuilta ja haastattelemalla KAN ry:n toiminnanjohtajaa. Haastattelu toteutettiin teemahaastatteluna keväällä Opetuskäyttöön tehty PowerPoint-esitys koostuu 36 diasta. Diat käsittelevät seuraavia aihekokonaisuuksia: mikä on KAN, toimintamalli, hoitoon pääseminen, hoitopaikat Suomessa, kristillinen näkökulma päihdehoito- ja kuntoutustyöhön, työntekijöiden koulutus ja toiminnan rahoitus. Asiasanat: Kristillinen päihdetyö, KAN, päihteet, päihdehoitotyö, päihderiippuvuus

3 ABSTRACT Hanne Huittinen, Leena Jefimoff Christian care for alcohol and drug abusers (KAN) as a form of rehabilitation, 47 pages, 1 appendice South Carelia Polytechnic, Lappeenranta School of Health Care and Social services Degree Programme in Public Health Nursing Final Year Project Instructors: Pirjo Vaittinen, SCP and Eija-Riitta Gröndahl, Polytechnic of Häme The subject of this final project work was Christian care for the alcohol and drug abusers (KAN) in Finland. The first object was to enhance students possibilities to obtain knowledge about Christian rehabilitation. This object was chosen because in the teaching of rehabilitation, KAN is rarely mentioned. It is important that the future social and health care professionals know also about other care and rehabilitation possibilities than only of those offered by the public sector. The second object was to create teaching material on KAN. The teaching material created is a PowerPoint presentation which consists of 36 slides. The theoretical part of the final project work was written in the autumn of Then, the teaching material was created. The contents of the teaching material are based on literature on drugs and rehabilitation, articles in the Internet and an interview of the executive manager of KAN ry. The interview was carried out in a form of a theme interview in the spring of The PowerPoint presentation to be used as a teaching material consists of 36 slides. The slides deal with the following subjects: What is KAN, The principles of KAN, Getting into treatment, Treatment places in Finland, Christian view of care for the alcohol and drug abusers, Education of workers, and Financing. Keywords: Christian rehabilitation, KAN, intoxicant, rehabilitation, addict

4 SISÄLLYS TIIVISTELMÄ ABSTRACT 1 JOHDANTO OPINNÄYTETYÖN TAVOITE, TARKOITUS JA TEHTÄVÄT OPINNÄYTETYÖN TOTEUTUS KAN- ja muun päihdetiedon kokoaminen Toiminnanjohtajan haastattelu PÄIHTEET JA PÄIHDERIIPPUVUUS Alkoholi Yleisimpiä Suomessa käytettäviä huumeita Huumeriippuvuus Sekakäyttö PÄIHDEHOITO- JA PALVELUJÄRJESTELMÄ Päihdehuoltolaki Palvelujärjestelmä Suomessa toimivia päihdejärjestöjä Päihdehoitoprosessi KRISTILLINEN IHMISKÄSITYS KAN-TOIMINTA Toimintaperiaate Hoitoketju Toimintayksiköt ja niiden palvelut KAN-ASIAKKAAKSI HAKEUTUMINEN POWER POINT-ESITYKSEN TEKO OPINNÄYTETYÖN LUOTETTAVUUS POHDINTA LÄHTEET LIITE KRISTILLINEN ALKOHOLISTI- JA NARKOMAANITYÖ POWER- POINT-ESITYS OPETUSKÄYTTÖÖN, 18 sivua

5 1 JOHDANTO Suomessa alkoholin kokonaiskulutus 100-prosenttisena alkoholina oli vuonna 2006 noin 8,4 litraa asukasta kohti. Kymmenesosa suomalaisista juo lähes puolet kaikesta kulutetusta alkoholista. Naisten osuus alkoholin kokonaiskulutuksesta on kasvanut. Noin viidennes alkoholia käyttävistä miehistä ja kymmenisen prosenttia naisista juo viikon aikana riskirajan verran tai sitä enemmän. Terveen keskipainoisen aikuisen alkoholin kulutuksen riskirajat ovat miehillä 24 annosta viikossa tai 7 annosta kerralla ja naisilla 16 annosta viikossa tai 5 annosta kerralla. (Salaspuro ym. 2003, 57.) Alkoholin käyttö painottuu voimakkaasti viikonloppuihin. Vahva humaltuminen on pysynyt juomatapojen keskeisenä piirteenä. (Österberg 2006.) Teemme tunnetuksi KAN-kotien työtä ja KAN-toimintaa sekä sitä ohjaavia periaatteita. Esittelemme kristillistä päihdekuntoutusta ja sitä, kuinka se tulee esille KAN työssä. Kerromme yleisesti päihdetyöstä ja päihdekuntoutuksesta Suomessa. Aihe on ajankohtainen, koska päihdetyötä tarvitaan tulevaisuudessakin todennäköisesti yhä enemmän. Tämä oletus perustuu alkoholin kokonaiskulutuksen nousutrendiin. Opinnäytetyön aihe on tärkeä, sillä tulevat sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset tarvitsevat tietoa erilaisista päihdehoitotyön muodoista. Päihteiden nykykäyttötilanne ja kehitys on yhteiskunnassamme koko ajan kasvava ongelma. Kunnilla on liian vähän tarjolla kunnallisia hoitopaikkoja. Opinnäytetyössämme päihteiksi määritellään aineet, jotka aiheuttavat aineen keskushermostovaikutuksista johtuvia korjaantuvia käyttäytymisoireita tai psykologisia muutoksia. Päihteitä ovat alkoholi ja huumeet. (Salaspuro ym. 2003, 110.) Katkaisuhoidolla tarkoitetaan päihteiden aiheuttamien vieroitusoireiden hoitoa. Sen tavoitteena on päihdekierteen katkaiseminen, fyysisen ja psyykkisen terveydentilan sekä sosiaalisen tilanteen kartoittaminen. (Mönkkönen 1999.) Päihdeasiakkaalla tarkoitetaan asiakasta, joka käyttää päihteitä ja joka haluaa apua päihderiippuvuuteen. Tässä työssä päihdeasiakkaalla tarkoitetaan - 5 -

6 ihmistä, jolla on alkoholi- tai huumeongelma ja joka haluaa siitä eroon. Päihdehoitotyöllä tarkoitetaan työtä, jossa on tarkoitus lievittää päihteenkäyttäjälle tai hänen läheisilleen päihteidenkäytöstä aiheutunutta jonkinasteista fyysistä, psyykkistä tai sosiaalista haittaa. (Valkoniemi 2007.) 2 OPINNÄYTETYÖN TAVOITE, TARKOITUS JA TEHTÄVÄT Tämän opinnäytetyön tavoite on lisätä sosiaali- ja terveysalan opiskelijoiden tietoa kristillisestä lähtökohdasta toteutuvasta päihdeasiakkaan kuntoutuksesta. Päihdehoitotyön opetuksessa KAN-toiminta ei juuri tule esille ja on tärkeää, että tuleva sosiaali- ja terveysalan ammattilainen tietää myös muista hoitomahdollisuuksista kuin julkisen sektorin tarjoamista. Halusimme tehdä työn, josta löytyy yleisesti päihteistä tietoa, ja halusimme esitellä KAN-työtä. Tarkoitus oli kertoa KAN-työstä ja koota sitä esittelevä kokonaisuus, josta sosiaali- ja terveysalan opiskelijat saavat hyödyllistä tietoa KANhoitomuodosta ja järjestelmästä. Opinnäytetyössä tehtävänämme oli 1. koota eri tietolähteistä KAN-toimintaa ja muuta päihdetyötä koskevaa materiaalia. 2. laatia tästä materiaalista PowerPoint esitys sosiaali- ja terveysalan opiskelijoiden opetukseen. Työmme ja PowerPoint-esitys tulevat esille KAN ry:n Internet-sivuille. KAN ry käyttää PowerPoint- esitystä erilaisissa KAN-työn esittelytilaisuuksissa. 3 OPINNÄYTETYÖN TOTEUTUS Toteutimme opinnäytetyömme kokoamalla tietoa kirjallisuudesta ja Internetistä sekä haastattelun keinoin. Keräämistämme tiedoista kokosimme PowerPoint-esityksen, jota on mahdollista käyttää opetusmateriaalina sosiaali- ja terveysalan opinnoissa

7 3.1 KAN- ja muun päihdetiedon kokoaminen Keräsimme tietoa erilaisista päihdetyötä ja kristillistä päihdetyötä käsittelevästä kirjallisuudesta sekä Internetistä. Hakusanoina käytimme Googlessa mm. sanoja päihdetyö, kristillinen päihdetyö, katkaisuhoito ym. Käytimme lähteinä myös eri yhdistyksen kotisivuja, joiden osoitteet tiesimme valmiiksi, mm. KAN ry:n kotisivuja ja Stakesin kotisivuja. Lisäksi haastattelimme KAN ry:n toiminnanjohtaja Ismo Valkoniemeä. 3.2 Toiminnanjohtajan haastattelu Haastattelimme KAN ry:n toiminnanjohtajaa Ismo Valkoniemeä. Sovimme haastatteluajaksi maanantain 2.4. ja paikaksi Hämeenlinnan Vapaaseurakunnan tilat. Nauhoitimme haastattelun, koska toiminnanjohtaja antoi luvan. Käytimme haastattelumuotona teemahaastattelua. Haastattelu eteni teemojen mukaan, ja tarvittaessa esitimme tarkentavia kysymyksiä. Haastattelu oli oikein leppoisa ja mielenkiintoinen. Saimme runsaasti uutta tietoa ja varmuutta meillä jo olevaan tietoon. Haastattelutilannetta häiritsivät hiukan toimistolla käyneet asiakkaat, mutta saimme silti kaiken tarvitsemamme tiedon. Sovimme myös toiminnanjohtajan kanssa, että hän saa valmiin työn itselleen ja että se myös julkaistaan KAN ry:n kotisivuilla. Teemahaastattelu on lomake- ja avoimen haastattelun välimuoto. Haastattelun aiheet ovat tiedossa, mutta tarkat kysymysten muodot ja järjestys eivät ole muotoutuneet. Teemahaastattelu- nimi juontuu siitä, että haastattelu kohdennetaan tiettyihin teemoihin, joista keskustellaan. Teemahaastattelu ei ota kantaa siihen, miten syvälle haastattelussa mennään, vaan sen, mikä on haastattelussa olennaista, eli teemat joiden varassa haastattelua viedään eteenpäin. Haastattelu voi siirtyä aihepiirin sisällä asiasta toiseen haastattelun hajoamatta. Teemahaastattelu ottaa huomioon sen, että ihmisten tulkinnat asioista ja heidän asioille antamansa merkitykset ovat keskeisiä, samoin kuin sen, että merkitykset syntyvät vuorovaikutustilanteessa. (Hirsjärvi ym. 2000, ) - 7 -

8 Haastattelun teemat: KAN-työn erilaisuus Miten KAN- työ eroaa muusta sosiaali- ja terveysalan tarjoamasta hoidosta? Mitä hyvää on KAN-kodin tarjoamassa hoidossa verrattuna muihin Suomessa tarjolla oleviin hoitopaikkoihin/ muotoihin? Onko KAN-hoito halvempaa kuin muut hoitopalvelut? Osallistuvatko asiakkaat jokapäiväisiin rutiineihin, esimerkiksi ruuan valmistamiseen, pihatöihin, siivouksen ym.? Hoitotyön kristillisyys Miten kristillinen näkökulma näkyy itse hoitoprosessissa.? Tuleeko se korostetusti esiin joka päivä esimerkiksi hengellisten tarpeiden tyydyttämisellä? Hoitojakson uusiutuminen Montako kertaa yksi asiakas tulee uudelleen hoitojaksolle? Tukihenkilötoiminta Millaista tukihenkilötoimintaa KAN ry:llä on? Asiakkaat Mikä hoitoon hakeutuvien asiakkaiden ikäjakauma ja sukupuolijakauma on? Minkälaisista taustoista asiakkaat tulevat? 4 PÄIHTEET JA PÄIHDERIIPPUVUUS Suomalaiselle päihteiden käyttökulttuurille tyypillisiä piirteitä ovat alkoholiin liittyvä humalahakuinen juominen ja päihteiden sekakäytön ja amfetamiinin käytön suhteellisen suuri osuus. Huumausaineiden käyttö ja siihen liittyvät sosiaaliset ja terveysongelmat sekä rikollisuus ovat olleet Suomessa suhteellisen rajallisia ilmiöitä verrattuna muihin länsimaihin aina 1900-luvun loppupuolelle saakka

9 Vuoden 1998 tietojen mukaan ns. kovien huumausaineiden, amfetamiinien ja opioidien, käyttäjien määrä oli Suomessa , eikä tilanne näyttänyt muuttuneen vuoden 1999 aikana. (Huumausaineiden ongelmakäyttäjien hoitoa kehittäneen työryhmän muistio 2001, 20.) Kouluterveystutkimusten mukaan tupakointi, humalakokemukset sekä huumekokeilut liittyvät toisiinsa. Huumeiden ongelmakäyttäjistä suuri osa käyttää myös alkoholia, vaikka ensisijainen päihde olisi jokin muu aine. (Ahtiala & Ruohonen 1998, 99.) Perinteisesti riippuvuuksia on käsitelty suhteessa alkoholiin tai huumeisiin. Päihdeongelmilla on usein taipumus pysyä samassa perheessä. Puhutaan ns. sosiaalisen periytymisen käsitteestä. Joidenkin arvioiden mukaan päihdeperheen lapsilla on jopa nelinkertainen riski alkoholisoitua. Päihderiippuvuuteen kuuluu kieltäminen, ja päihteet tuottavat käyttäjälleen voimakasta mielihyvän ja euforian tunnetta, johon ihminen pyrkii yhä uudelleen. Hetkellisten hyvän olon tunteiden välillä tulee yhä voimakkaampia masennuksen kausia, ja jossakin vaiheessa päihteestä tulee apu masennuksen poistamiseen. Yli puolella päihdehuollon huumeasiakkaista on mainittu vähintään kolme hoitoon hakeutumiseen liittyvää ongelmapäihdettä. (Mantila 2005, 6-7.) 4.1 Alkoholi Alkoholi luokitellaan farmakologisesti lamaavaksi lääkeaineeksi. Alkoholilla on sekä huumaavia että mielihyvää tuottavia keskushermostovaikutuksia. Sen huumaavia vaikutuksia sanotaan humalaksi. Pitkäaikaiseen käyttöön liittyvien hermoston sopeutumisreaktioiden seurauksena kehittyy toleranssi sekä psyykkinen ja fyysinen riippuvuus. (Salaspuro ym. 2003, ) Humalalla tarkoitetaan alkoholin käyttäytymistä, suorituskykyä ja mielentilaa muuttavia vaikutuksia. Humalan ilmeneminen riippuu veren alkoholipitoisuudesta, joka on suhteessa nautitun alkoholin määrän lisäksi alkoholin imeytymiseen. Myös aikaisemmalla käytöllä on huomattava vaikutus. Alhainen veren alkoholipitoisuus näyttää kiihottavan tai vilkastuttavan joitakin hermoston toimintoja, kun - 9 -

10 taas veren alkoholin ollessa korkea useimmat toiminnot lamaantuvat. Veren alkoholin alle 1 promillen pitoisuudet vaikuttavat useimpiin ihmisiin virkistävästi. Virkistyminen ilmenee mielialan kohoamisena, mielihyvän ja rentoutumisen tunteena, itsevarmuuden lisääntymisenä, puheliaisuutena ja estoisuuden vähenemisenä. (Salaspuro ym. 2003, ) Alkoholijuomien tilastoitu kulutus oli vuonna 2006 ennakkotietojen mukaan 44,4 miljoonaa litraa 100-prosenttista alkoholia. Tilastoitu alkoholin kulutus lisääntyi 2 prosentilla edellisestä vuodesta. Asukasta kohti alkoholia kulutettiin 8,4 litraa. Vuodesta 2003 alkoholin tilastoitu kulutus on kasvanut 10,5 prosenttia. (Österberg 2006.) Kuva 4.1 Alkoholin tilastoitu ja tilastoimaton kulutus 100-prosenttisena alkoholina (Alkoholijuomien kulutus 2006, ennakkotiedot 2007.) Stakes julkaisee vuosittain Internet-sivuillaan Taskumatti-tilastopakettia, joka kuvaa Suomen alkoholi- ja huumeoloja. Tiedot Taskumattiin on kerätty saman vuoden Päihdetilastollisesta vuosikirjasta. (Stakes Taskumatti 2007.)

11 Alkoholipitoisuuden noustessa veressä hermoston toiminnan lamaantuminen käy ilmeisemmäksi. Tämä ilmenee liikkeiden ja kävelyn kömpelyytenä, puheen äänekkyytenä ja sammalteluna, kuulon heikentymisenä, valppauden huonontumisena, hikoilun lisääntymisenä, silmien punoituksena, reagoinnin hidastumisena ja henkisten toimintojen, kuten arvostelukyvyn ja suoritustason alenemisena. Kun alkoholipitoisuus veressä nousee yli 2 promillen, alkoholin vaikutus alkaa muistuttaa nukutusaineen vaikutusta kivun tunteen kadotessa ja tajunnan heikentyessä. Yli 3 promillen veren alkoholitasolla tajunta alkaa kadota ja humaltunut sammuu. Alkoholipitoisuuden ylitettyä 4 promillen rajan alkoholimyrkytyksen vaara on suuri. Hermoston toiminta on jo hengenvaarallisesti lamaantumassa, koska esim. hengityksen säätely voi lamaantua. (Salaspuro ym. 2003, ) Alkoholilla on sekä fyysisiä että psyykkisiä mielihyvää tuottavia vaikutuksia, jotka vahvistavat toistuvaa alkoholin käyttöä. Alkoholiaddiktiolla tarkoitetaan psyykkisen riippuvuuden kaltaista tilaa, ja taas alkoholistiksi voidaan määritellä henkilö, joka on psyykkisesti riippuvainen alkoholista tai täyttää tietyt diagnostiset kriteerit. Psyykkiselle riippuvuudelle on ominaista juomishimo, pakonomainen halu saada alkoholia ja kykenemättömyys pidättäytyä alkoholista. Lisäksi runsaan alkoholin käytön myötä kehittyy toleranssi ja fyysinen riippuvuus, johon voivat liittyä juomisen katketessa ilmenevät vieroitusoireet. Alkoholiriippuvuudelle on tyypillistä yksilön kaikkinaisen terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin heikkeneminen. (Salaspuro ym. 2003, 125.) Fyysinen riippuvuus paljastuu usein vieroitusoireiden ilmetessä, kun alkoholin saanti loppuu ja alkoholi poistuu elimistöstä. Fyysiselle riippuvuuden kehittymiselle on olennaista, että yksilö on jatkuvasti altistettuna alkoholin vaikutukselle. Alkoholin poistuessa elimistöstä sen lamauttavaan vaikutukseen sopeutuminen paljastuu hermoston yliärtyvyytenä sekä vieroitusoireina. Vieroitusoireet alkavat ilmetä veren alkoholipitoisuuden laskiessa lähelle nollaa. Oireet alkavat tunnin kuluttua alkoholin nauttimisesta. (Salaspuro ym. 2003, )

12 4.2 Yleisimpiä Suomessa käytettäviä huumeita Amfetamiinia valmistetaan lääketeollisuudessa ja laittomissa laboratorioissa. Amfetamiinia käytetään suun kautta, nuuskaamalla, suonensisäisesti ja mällinä. Aineen puoliintumisaika on yli 4 tuntia ja yhden annoksen aiheuttama euforia voi kestää useita tunteja. Ainetta esiintyy valkoisena tai kellertävänä pulverina, kapseleina ja erivärisinä tabletteina. Matalat amfetamiiniannokset aiheuttavat euforiaa, ruokahaluttomuutta, unettomuutta, vapinaa, suun kuivumista ja lisääntynyttä psykomotorista aktiivisuutta. Pitkäaikainen käyttö aiheuttaa unettomuutta ja sekavuutta. Harhaluulot ja kuulo-, näkö- ja tuntoharhat painottuvat amfetamiinin käyttäjillä. Käytös voi olla väkivaltaista tai arvaamatonta, varsinkin silloin jos samanaikaisesti on käytetty bentsodiatsepiineja tai alkoholia. Kroonisen käytön yhteydessä esiintyy jännitys- ja pelkotiloja, kohonnutta verenpainetta ja ruokahaluttomuutta. Mielialan lasku voi jäädä pysyväksi, jos tilanne ei ehdi käyttökertojen välillä normaalistua. (Salaspuro ym. 2003, ) Kokaiinia käytetään tavallisesti nuuskaamalla. Joskus ainetta käytetään myös suun, emättimen tai peräsuolen limakalvojen kautta. Näin käytettävä aine on vesiliukoista, jolloin se soveltuu myös suonensisäiseen käyttöön. Kokaiinin puoliintumisaika on alle 90 min. Yksittäisen annoksen antama euforia kestää n. 30 min. Kokaiinia kohtaan kehittyy erittäin nopeasti toleranssi. Nopeasti kehittyvän siedon vuoksi annokset voivat nousta useisiin satoihin milligrammoihin lyhytaikaisenkin kokaiinin käytön yhteydessä. Kokaiinia käytetään harvoin yhtäjaksoisesti yli 12 tuntia, kun taas mm. amfetamiinia käytetään muutaman päivän jaksoina. Kokaiinin aiheuttama euforinen vaihe häviää min kuluessa, minkä jälkeen käyttäjä kokee voimakasta motorista levottomuutta, pelkotiloja ja joskus vainoharhoja. Tavallisia oireita ovat vapina, lihasnykäykset sekä kouristukset. Toistuva käyttö voi johtaa paranoidiseen psykoosiin. Pitkäaikaisessa käytössä kokaiinia nautitaan jopa grammoina muutaman tunnin välein. Oireina ovat mielialojen vaihtelut, ja käyttäjälle kehittyy yliherkkyys erilaisille ärsykkeille ja lopulta näkö- ja kuuloharhoja. Kerran alettuaan psykoottiset oireet esiintyvät myöhemmin jopa pienempiä annoksia käytettäessä. (Salaspuro ym. 2003, )

13 Heroiini valmistetaan oopiumunikosta. Siitä peräisin olevia luonnonopiaatteja ovat oopiumi, morfiini, heroiini ja kodeiini. Heroiini on 3-4 kertaa vahvempaa kuin morfiini. Heroiini on erisävyistä ruskeaa tai valkoista jauhetta. Sitä käytetään ruiskeena ja suun kautta. Opiaatteihin, erityisesti heroiiniin, syntyy riippuvuus nopeammin kuin mihinkään muuhun huumeeseen. Heroiinin vaikutuksia ovat hyvän olon tunne, euforia ja sekavuus, pulssin hidastuminen, verenpaineen lasku, hengityskeskuksen lamaantuminen, yskänärsytys, ruokahaluttomuus, silmäterien supistuminen, kivun aistimuksen heikkeneminen, uneliaisuus, heikko reagointi ärsykkeille ja väsymys. Jatkuvan käytön vaikutuksia ovat mm. erilaiset epäpuhtauksista johtuvat ja tarttuvat sairaudet, alipainoisuus, ummetus, hedelmällisyyden heikkeneminen (miehillä impotenssia, naisilla kuukautishäiriöitä tms.) ja AIDS. Lopuksi heroiinia käyttävä ihminen voi eristäytyä ja passivoitua, kun elämä pyörii aineen hankkimisen ympärillä. (Inkinen ym. 2000, ) Kannabistuotteita ovat marihuana, hasis ja hasisöljy. Marihuanaan käytetään hamppukasvin kukintoja ja ylimpiä versoja rouheena. Ulkonäöltään hamppukuidut ovat vihreänruskeita kuituja ja siemeniä, joita poltetaan savukkeissa. Hasista valmistetaan hampun hartsista. Sitä on ruskeina, mustina tai vihertävinä levyinä tai murusina sekä öljymäisenä nesteenä, joita käytetään piipussa ja vesipiipussa polttaen. Niitä voidaan nauttia myös juomalla esim. teehen liuottaen tai karamellissa. Hasis on n. 5 kertaa vahvempaa kuin marihuana. Käytön välittömiä vaikutuksia ovat mm. minäkuvan hahmotushäiriöt, puheliaisuus, euforia, sukupuolisten kokemusten voimistuminen, pulssin kiihtyminen, ääreisverenkierron vilkastuminen, makean nälkä ja uneliaisuus. Tila vaihtuu 3-4 tuntia myöhemmin päinvastaiseksi: kannabista käyttänyt on hiljainen, mietteliäs ja uninen ja voi nukahtaa. (Inkinen ym. 2000, ) LSD (saks, Lyserg säure diethylamid, lysergidihappodietyyliamidi) on voimakkain aistiharjoja aiheuttava aine. Aineen krooninen käyttö on harvinaista ja merkki vakavasta psyykkisestä häiriöstä. LSD otetaan suun kautta ja sitä myydään tabletteina, kapseleina ja pieniä paloina tai imeytettynä sokeri tai paperipaloihin. Sen käytöstä seuraa matka, joka voi olla epämiellyttävä tai miellyttävä. Matkaan liittyy monesti hulluuden elämyksiä, skitsoilua ja sekoilua. Käytön välittömiä vaikutuksia ovat mm. näkö- ja kuuloharhat sekä ajantajun, etäisyyksi

14 en, todellisuudentajun ja suhteiden vääristyminen. Lisäksi käytöstä aiheutuu aistiharhoja, aistikokemusten voimistumista, itsetunnon kohoamista, hilpeyttä, masentuneisuutta tai paniikkia, pulssin kiihtymistä, verenpaineen kohoamista, hengityksen kiihtymistä, pahoinvointia ja oksentelua. Jatkuvan käytön vaikutuksia ovat vainoharhaisuus, masentuneisuus, äkilliset mielialan vaihtelut ja seksuaalisen mielenkiinnon väheneminen, mielisairauden puhkeaminen, itsemurhat, naisilla keskenmenot ja epämuodostumat sikiöillä. Sietokyky kehittyy LSD:hen erittäin nopeasti. (Inkinen ym. 2000, ) Ekstaasia esiintyy pillereinä, kapseleina ja pulverina. Yksi tabletti vastaa yhtä annosta. Käyttö tapahtuu suonensisäisesti, suun kautta ja nuuskaamalla. Käytön välittömiä vaikutuksia ovat voimakas hyvän olon tunne, lisääntynyt fyysinen suoristuskyky, itsetunto, tarkkaavaisuus, euforia, ahdistus, masentuneisuus, aggressiivisuus, hampaiden narskuttelu, verenpaineen nousu, takykardia, alkoholin kanssa yhdessä voi esiintyä masentuneisuutta. Lähivuorokausina ekstaasin käytön jälkeen seuraavat oireet, tyhjyyden tunne, väsymis- ja keskittymiskyvyttömyys, unihäiriöt ja lihaskivut. (Inkinen ym. 2000, 79.) 4.3 Huumeriippuvuus Huumeriippuvuudella tarkoitetaan riippuvuutta ihmisen hermostoon ja psyykeen vaikuttavista laittomassa käytössä olevista aineista. Eri huumeiden riippuvuusominaisuudet vaihtelevat huomattavasti. Yleisimmin käytetyn huumausaineen, kannabiksen, riippuvuusominaisuutta pidetään lievänä. Kokeilleista noin kymmenen prosentin arvioidaan tulevan riippuvaiseksi kannabiksesta. Amfetamiinin, kokaiinin ja heroiinin kokeilussa on kannabista huomattavasti suurempi riski tulla riippuvaiseksi. Heroiinista riippuvaiseksi jäämistä pidetään näistä kaikkein voimakkaimpana. Ihmisen yksilöllinen alttius kehittyä riippuvaiseksi heroiinista vaihtelee kuitenkin huomattavasti. Niillä, joille riippuvuus kehittyy helposti, jo muutamien viikkojen tai kuukausien toistuva käyttö saattaa johtaa siihen, että sietää ainetta. Himo käyttää ainetta kasvaa ja käytön lopettaminen vaikeutuu. (Holopainen 2005a.)

15 Nykykäsityksen mukaan aineen käytön pakonomaisen tarpeen ja siitä johtuvan pakkokäyttäytymisen takana ovat aivojen mielihyväkeskuksessa tapahtuvat opiaatin aiheuttamat toiminnalliset ja rakenteelliset muutokset. Muutokset johtavat aivojen luonnollisen opioidin, endorfiinin, vähenemiseen aiheuttaen oireita. Nykykäsityksen mukaan muutokset ovat ainakin osalla ihmisiä hitaasti palautuvia tai vaikeimmissa tapauksissa pysyviä. Tämä selittäisi vaikeasti heroiiniriippuvaisten taipumuksen retkahtaa pitkänkin käyttämättömyyden jälkeen ja huonot hoitotulokset nopeasti tapahtuneiden vieroitushoitojen jälkeen. (Holopainen 2005a.) Amfetamiini- ja kokaiiniriippuvuudessa heroiiniriippuvuuden kaltainen fyysinen komponentti ei ole niin voimakas. Ainehimo kuitenkin on miltei yhtä voimakas ja retkahdusriski onnistuneenkin vieroituksen jälkeen suuri. Amfetamiini- ja kokaiiniriippuvuudelle ei tunneta toistaiseksi tehokasta lääkehoitoa. Hoidossa onnistutaan kuitenkin kohtuullisen hyvin lääkkeettömillä yhteisöhoidollisilla kuntoutusohjelmilla lääkehoitoa usein vaativan akuutin vieroitushoidon jälkeen. (Holopainen 2005a.) Huumeiden käytön tekee ongelmaksi länsimaissa kulttuurisidonnainen päihdehakuisuus. Huumeiden käyttö ei ole poikkeavaa käyttäytymistä, vaan se voi olla kulttuurisesti säädeltyä toimintaa ja stressin ja jännityksen laukeamista. Aineiden vaikutukset vaihtelevat henkilöstä ja hänen mielialastaan sekä odotuksistaan riippuen. (Kiukas ym. 2004, 14.) Hallusinogeeniset aineet, kuten sienet, LSD, muskottipähkinä tai fensyklidiini eivät aiheuta yhtä selvää riippuvuustaudin kuvaa kuin opiaatit ja stimulantit, mutta nekin saattavat aiheuttaa psyykkistä mieltymystä aineiden käyttöön. Näiden aineiden käytössä riippuvuutta suurempi vaara on riski kontrolloimattomiin sekavuustiloihin, joihin liittyy välitön hengenvaara tai vaarallisuus ympäristölle. (Holopainen 2005a.)

16 4.4 Sekakäyttö Erityisesti Suomessa sekakäyttötyyppinen huumeongelma näyttää olevan vallitseva huumeongelman muoto. Huumeiden käytön yleistyminen on tuonut suomalaiseen alkoholi-lääke-sekakäyttöjoukkoon kannabiksen, amfetamiinin ja opiaatit. Näiden käyttö on lisääntynyt myös alkoholi- ja lääkeongelmaisilla. (Holopainen 2005b.) Erityisesti opiaattiriippuvaiset ajautuvat varsin nopeasti sekakäyttäjiksi, kun pakonomainen opiaattien tarve on kehittynyt. Sekakäyttö alkaa, jos opiaatteja ei aina ole saatavilla. Silloin ne korvataan stimulanteilla, bentsodiatsepiineilla, kannabiksella tai alkoholilla. (Holopainen 2005b.) Sekakäyttötyyppistä huumeongelmaa pidetään kansainvälisesti kaikkein vaikeimpana huumeongelman muotona. Yliannostelukuolleisuus tässä ryhmässä on "puhtaiden" aineiden käyttäjäryhmiin verrattuna suurempaa. Vieroitus on yleensä vaikeampaa, kun huomioon on otettava useita riippuvuuksia ja sekakäyttäjien kiinnittäminen korvaushoito-ohjelmiin on vaikeampaa kuin puhtaasti opiaattiriippuvaisten. Sekakäyttäjä-huumeongelmaiset ovat myös yleensä muita syrjäytyneempiä huumeongelmaisia. Heillä esiintyy muita enemmän vakavia mielenterveyden häiriöitä. (Holopainen 2005b.) Monipäihdeongelmaisuudelle ovat tyypillisiä vaikeat ja monipuoliset psykiatriset ongelmat, sosiaalinen syrjäytyminen ja pitkälle kehittyneenä myös fyysisen terveyden heikkeneminen. Suonensisäisen käytön seurauksena tapahtuva tarttuvien tautien leviäminen, bakteeritulehdusten ja muiden tulehdustautien sekä tuberkuloosin uudelleen ilmaantuminen ovat yleistyneet syrjäytyneiden monipäihdeongelmaisten keskuudessa ulkomailla. Myös Suomessa alkaa olla havaittavissa merkkejä kehityksestä tähän suuntaan. (Holopainen 2005b.) Nuoria saattaa motivoida viinan ja lääkkeiden sekakäytön aiheuttama halpa humala, koska lääkkeet tehostavat alkoholin vaikutusta. Tavoiteltu voimakas

17 sekavuustila saadaan aikaan halvemmalla kuin pelkkää alkoholia nauttimalla. Lääkkeillä pyritään tosin myös lievittämään alkoholin tai huumausaineiden aiheuttamia vieroitusoireita. Sekakäytön seuraukset ovat aina ennalta arvaamattomia. Ne riippuvat käytettyjen lääkkeiden vahvuudesta ja määrästä sekä alkoholin määrästä. (Ahtiala & Ruohonen 1998, 106.) 5 PÄIHDEHOITO- JA PALVELUJÄRJESTELMÄ Suomessa on kehitetty sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmä. Palvelujärjestelmän ensimmäisenä portaana ovat kaikki sosiaali- ja terveydenhuollon yleiset palvelut. Perusterveydenhuollossa, sosiaalitoimistoissa ja erikoissairaanhoidon eri yksiköissä voi saada päihderiippuvuuteen liittyvää neuvontaa, senhetkisten somaattisten ja psyykkisten vaivojen hoitoa, päihderiippuvuuden hoidon käynnistämisen sekä ohjausta erityispalveluihin. Seuraavan portaan muodostavat päihdehuollon erityispalvelut, jotka keskittyvät kaikkien päihdeongelmien käsittelyyn. Viimeisenä portaana ovat muutamat päihdehuollon yksiköt, joiden palvelut on suunniteltu erityisesti huumeongelmaisille tai vain tietynlaista huumehoitoa tarvitseville. Järjestelmässä tavoitteena ovat joustavat kunkin asiakkaan tarpeisiin räätälöidyt hoitokokonaisuudet. (Mäkelä 2006.) 5.1 Päihdehuoltolaki Päihdehuoltolain tavoitteena on ehkäistä ja vähentää päihteiden ongelmakäyttöä sekä siihen sisältyviä sosiaali- ja terveydellisiä haittoja sekä edistää päihteiden ongelmakäyttäjän ja hänen läheistensä toimintakykyä ja turvallisuutta. Laki velvoittaa kunnat järjestämään päihdehuollon sisällöltään ja laajuudeltaan kunnan tarpeita tyydyttäväksi, ehkäisemään päihteiden ongelmakäyttöä lisäävien olosuhteiden ja elämäntapojen syntymistä sekä seuraamaan päihteiden ongelmakäyttöä. Kuntien täytyy myös tukea asiakkaiden oma-aloitteisuutta toimimaan yhteistyössä eri viranomaisten kanssa, tukemaan avohoitoa, ja antamaan palveluita henkilölle ja hänen läheisilleen tuen ja hoidon tarpeen perusteella. Päihdehuoltoasetus (1986/653) edellyttää myös kuntoutussuunnitelman teke

18 mistä päihdeongelmaiselle tilanteen niin vaatiessa. Päihdepotilaan hoitoa säätelevät myös mielenterveyslaki (1990 / 1116), laki potilaan asemasta ja oikeuksista (1992/785) sekä kuntoutuslain säädäntö. Erityisiä päihdehuollon palveluita käytetään, jos yleiset palvelut eivät ole riittäviä päihdeongelmaisen tarpeisiin. (Päihdehuoltolaki 1986; Salaspuro ym. 2003, 84 87; Saukkonen 2006.) 5.2 Palvelujärjestelmä Suomessa on monipuolinen ja monitasoinen palvelujärjestelmä päihdeongelmaisille ja heidän läheisilleen. Palvelut jaetaan yleis- ja erityispalveluihin. Yleispalveluihin kuuluvat sosiaalitoimet, terveyskeskukset ja sairaalat ja erityispalveluihin kuuluvat A-klinikat, nuorisoasemat, päiväkeskukset, katkaisuhoitoasemat, ensisuojat, palveluasunnot, kuntoutuslaitokset ja erityispalvelujen yhdistelmät, esim. A-klinikka, perheneuvola ja mielenterveystoimisto (kuva 5.2). (Saarelainen ym. 2001, ) Kunnan on järjestettävä tai tuotettava päihdehuollon palvelut siten, että niiden piiriin on mahdollista hakeutua oma-aloitteisesti ja sillä lailla, että ne tukevat asiakkaan itsenäistä suoriutumista. (Piisi 2001, 108). Voimassa olevan päihdehuoltolain mukaan keskeinen järjestämisvastuu kuuluu kotikunnan sosiaali- ja terveystoimelle. Päihdehuollon erityispalveluista avohoitopalvelut ovat asiakkaalle yleensä maksuttomia. Laitoshoitomaksuissa asiakkaalla on omavastuuosuus ja muun osan maksaa kunta. Maksusitoumus on useimmiten hankittavissa kotikunnan sosiaalivirastosta. Jokaisella kunnalla on suunnitelma niistä palveluista, joita pääsääntöisesti tulisi käyttää. (Mäkelä 2006.) Ensisijaisia palveluja päihdehuollossa ovat sosiaali- ja terveydenhuollon yleiset peruspalvelut, kuten terveyskeskusten vastaanotto- ja päivystyspalvelut, kouluterveydenhuolto, työterveyshuolto ja kotipalvelu. Myös terveyskeskussairaalat ja erikoissairaanhoito (esim. aluesairaalat, keskussairaalat) kuuluvat yleisiin palveluihin. Niissä voi olla päihdehuollon erityispalveluiksi määriteltäviä osastoja tms., esim. HYKSin huumevieroitusyksikkö, Hesperian sairaala ja TAYSin päihdepoliklinikka. (Saukkonen 2006.)

19 Kuva 5.2 Päihdetoimijat Suomessa 1999 (Niemelä 1999, 36) Palveluasuminen on tarkoitettu päihdeongelmaisille, jotka tarvitsevat tilapäisesti tai pysyvästi päivittäistä tukea ja apua. Hoitokodin tavoitteena on kuntouttaa asiakas itsenäiseen asumiseen tai mahdollisesti myös työhön. Hoitokoteja on sekä kuntoutusyksiköissä että erillisinä. Hoitokotien lisäksi asumispalveluita tarjoavat huoltokodit, jotka on tarkoitettu pitempiaikaista, jopa pysyvää asumista varten. Ensisuojat ovat väliaikaisia majoituspaikkoja, joissa pyritään käynnistämään muita kuntoutustoimia. Ensisuojasta saa yösijan myös päihtyneenä. Monilla paikkakunnilla on käytettävissä väliaikaiseen asumiseen tarkoitettuja tukiasuntoja. Päiväkeskukset toimivat joko erillisinä tai muiden palveluiden yhteydessä. Ne tarjoavat mahdollisuuden mm. ryhmämuotoiseen toimintaan sekä ravinto- ja pesulapalveluihin. Muita avohuollollisia palvelupisteitä ovat selviämisneuvonta- ja päivystysasemat. (Salaspuro ym. 2003, 197.) Huumehoitojen toteuttaminen perustuu lähes aina asiakkaan omaan haluun. Hoitoa omasta tahdosta riippumatta, eli ns. pakkohoitoa, voidaan joissakin ta

20 pauksissa toteuttaa lastensuojelulain, mielenterveyslain tai päihdehuoltolain perusteella. Tärkeä rooli huumeongelmien hoitojärjestelmässä on vertaisryhmätoiminnalla, joista tunnetuimpia ovat NA-ryhmät (nimettömät narkomaanit). (Mäkelä 2006.) Suonensisäisesti huumeita käyttäviä varten on useissa kaupungeissa terveysneuvontapisteitä, joissa saa neuvontaa ja tietoa tarttuvien tautien ehkäisystä sekä rokotuksia ja puhtaita pistosvälineitä käytettyjen tilalle. Jotkut laitoshoitoyksiköt toimivat terapeuttisen yhteisön periaatteiden mukaan ja tukevat lääkkeettömin keinoin asiakkaitaan päihteettömyyteen. Opiaattiriippuvuuden hoitoon voidaan tietyissä tapauksissa käyttää muun hoidon ohessa lääkkeellistä vieroitus-, korvaus- tai ylläpitohoitoa. Hoidon tarve arvioidaan pääsääntöisesti yliopistollisissa tai muissa keskussairaaloissa tai Järvenpään sosiaalisairaalassa ja hoito toteutetaan muissa laitos- tai avohoitoyksiköissä. (Mäkelä 2006.) 5.3 Suomessa toimivia päihdejärjestöjä Suomessa on erilaisia päihdejärjestöjä, jotka järjestävät mm. vertaistukiryhmiä. Näitä ovat mm. AA - Nimettömät Alkoholistit, Al-Anon - alkoholistien läheisten ryhmät, AAL - alkoholistien aikuisten lasten ryhmät, NA - huumeongelmaisten ryhmät, A-killat - A-klinikoiden entisten ja nykyisten asiakkaiden yhdistykset sekä Myllyhoito-yhdistys. (Saukkonen 2006.) A-klinikkasäätiö on vuonna 1955 perustettu päihdealan järjestö. A- klinikkasäätiön toiminta tähtää päihde- ja riippuvuusongelmaisten ja heidän läheistensä aseman parantamiseen vaikuttamalla yhteiskuntapolitiikkaan sekä tarjoamalla monipuolisia ja luottamuksellisia hoitopalveluita päihde- ja muista riippuvuusongelmista kärsiville. Valtakunnallinen toiminta rahoitetaan pääasiassa Raha-automaattiyhdistyksen avustuksilla. Hoito- ja toimintayksiköiden palvelujen käytöstä on solmittu ostopalvelusopimuksia yli sadan kunnan kanssa. (Aklinikkasäätiö 2001) Useimmat A-klinikat ovat jo pitkään hoitaneet alkoholiongelmaisten lisäksi myös huume- ja sekakäyttöongelmaisia (Mäkelä 2006)

Alkoholi. Tämä esite auttaa sinua arvioimaan, miten käytät alkoholia.

Alkoholi. Tämä esite auttaa sinua arvioimaan, miten käytät alkoholia. Alkoholi Tämä esite auttaa sinua arvioimaan, miten käytät alkoholia. 1 Sisältö 3 4 8 9 11 12 14 Lukijalle Mitä alkoholi on? Alkoholi vaikuttaa ihmisiin eri tavalla Erilaisia tapoja käyttää alkoholia Alkoholi

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/ TERVEYSLAUTAKUNTA

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/ TERVEYSLAUTAKUNTA HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 5 15.12.2009 pöydälle pantu asia LAUSUNTO ALOITTEESTA PÄIHDERIIPPUVAISTEN LÄÄKKEETTÖMÄN YHTEISÖHOIDON MAHDOLLISTAMISESTA Terke 2009-2578 Esityslistan asia TJA/5 TJA

Lisätiedot

RIIPPUVUUDEN HOITO JA KUNTOUTUS RIIPPUVUUDESTA TOIPUMINEN JA HOITOON/KUNTOUTUKSEEN SITOUTUMINEN 10.9.2015 ARJA LIISA AHVENKOSKI

RIIPPUVUUDEN HOITO JA KUNTOUTUS RIIPPUVUUDESTA TOIPUMINEN JA HOITOON/KUNTOUTUKSEEN SITOUTUMINEN 10.9.2015 ARJA LIISA AHVENKOSKI RIIPPUVUUDEN HOITO JA KUNTOUTUS RIIPPUVUUDESTA TOIPUMINEN JA HOITOON/KUNTOUTUKSEEN SITOUTUMINEN 10.9.2015 ARJA LIISA AHVENKOSKI RIIPPUVUUDESTA TOIPUMISEN VAIHEET 1. ESIHARKINTA -> ONGELMAN KIELTÄMINEN,

Lisätiedot

Mettäterapia. päihdehuollon avokuntoutusmenetelmä Enontekiöllä. Anne-Maria Näkkäläjärvi, sosiaalityöntekijä Enontekiön kunta.

Mettäterapia. päihdehuollon avokuntoutusmenetelmä Enontekiöllä. Anne-Maria Näkkäläjärvi, sosiaalityöntekijä Enontekiön kunta. Mettäterapia päihdehuollon avokuntoutusmenetelmä Enontekiöllä Anne-Maria Näkkäläjärvi, sosiaalityöntekijä Enontekiön kunta Ellen Anne Labba toiminnanohjaaja, Goaikkanas-hanke SámiSoster ry 28.9.2016 MYP-työseminaari

Lisätiedot

Katsaus Lapin päihdetilanteeseen

Katsaus Lapin päihdetilanteeseen Katsaus Lapin päihdetilanteeseen Rundi 2013 Tupakka, päihteet- ja (raha)pelit, -varhaisen puuttumisen työvälineitä haittojen ehkäisyyn Ylitarkastaja Marika Pitkänen Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto

Lisätiedot

Nikotiiniriippuvuus. Sakari Karjalainen, pääsihteeri Suomen Syöpäyhdistys ja Syöpäsäätiö

Nikotiiniriippuvuus. Sakari Karjalainen, pääsihteeri Suomen Syöpäyhdistys ja Syöpäsäätiö Nikotiiniriippuvuus Sakari Karjalainen, pääsihteeri Suomen Syöpäyhdistys ja Syöpäsäätiö 8.2.2016 1 Miksi nikotiiniriippuvuus on tärkeä asia? Tupakan nikotiini aiheuttaa fyysistä riippuvuutta. Tupakkariippuvuuteen

Lisätiedot

PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet. Kari Haavisto, STM

PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet. Kari Haavisto, STM PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet Kari Haavisto, STM Alkoholin kulutus ennätystasolla 100 % alkoholia henkeä kohti 1901-2004 9 8 7 1919 kieltolaki 2004 matkustajatuonti + alkoholiveron alennukset

Lisätiedot

PUHETTA PÄIHTEISTÄ. Kouvola 21.9.2011. Outi Hedemäki Valtakunnallinen työpajayhdistys ry

PUHETTA PÄIHTEISTÄ. Kouvola 21.9.2011. Outi Hedemäki Valtakunnallinen työpajayhdistys ry PUHETTA PÄIHTEISTÄ Kouvola 21.9.2011 Outi Hedemäki Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Nuoret ja päihteet Sisältö: Päihteidenkäytön funktiot Päihteistä puhumisen kulttuuri Päihteet näkyvät Työelämässä

Lisätiedot

Naturalistinen ihmiskäsitys

Naturalistinen ihmiskäsitys IHMISKÄSITYKSET Naturalistinen ihmiskäsitys Ihminen on olento, joka ei poikkea kovin paljon eläimistä: ajattelulle ja toiminnalle on olemassa aina jokin syy, joka voidaan saada selville. Ihminen ei ole

Lisätiedot

HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA!

HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA! HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA! Diak Länsi 29.11.2007 Rehtori, dosentti Jorma Niemelä 1. Ihmisarvoinen vanhuus kuuluu jokaiselle. Siihen kuuluu oikeus olla osallisena ympäröivästä yhteisöstä

Lisätiedot

Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet

Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet 24.2.2015 Rovaniemi Lakimies Timo Mutalahti Sininauhaliitto Asuminen ja päihteet Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden

Lisätiedot

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ opiskelijan nimi: ryhmä: työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN OSAAMISALASSA

Lisätiedot

Päihdehoitajatoiminta perusterveydenhuollossa Keski- Suomessa

Päihdehoitajatoiminta perusterveydenhuollossa Keski- Suomessa Päihdehoitajatoiminta perusterveydenhuollossa Keski- Suomessa 6.10.2016 Yhteistyön kokonaisuus peruspalveluissa Laukaa, Keuruu, Saarikka, Äänekoski ja ympäristö Marja-Leena Peura, p. 050 3153355 alueena

Lisätiedot

Ihminen tarvitsee toista ihmistä voiko riippuvuuksista tulla rasite hyvinvoinnille?

Ihminen tarvitsee toista ihmistä voiko riippuvuuksista tulla rasite hyvinvoinnille? Ihminen tarvitsee toista ihmistä voiko riippuvuuksista tulla rasite hyvinvoinnille? Ylilääkäri Pekka Salmela A- klinikkasäätiö/pirkanmaa MTK:n työhyvinvointipäivät Tre 8/2013 Riippuvuus - addiktio Terve

Lisätiedot

Kotikuntoutuksen rooli liikkuvissa palveluissa

Kotikuntoutuksen rooli liikkuvissa palveluissa Kotikuntoutuksen rooli liikkuvissa palveluissa Koulutuspäivä Liikkuvat työryhmät mielenterveystyössä 27.3.2007 Vaasa, Jarkko Pirttiperä (Pohjanmaa hanke) KUNTOUTUKSEN KÄSITE Kuntoutus = jonkun selkeästi

Lisätiedot

Alkoholi suomalaisten terveyden ja hyvinvoinnin kannalta

Alkoholi suomalaisten terveyden ja hyvinvoinnin kannalta Pekka Puska Pääjohtaja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) Alkoholi suomalaisten terveyden ja hyvinvoinnin kannalta Karjalan Lääketiedepäivät Petroskoi 13.-14.6.2012 5.9.2012 Pekka Puska, pääjohtaja

Lisätiedot

TerveysInfo. Alkoholi : suurkulutuksen riskit Kortti on tarkoitettu itsearvioinnin apuvälineeksi.

TerveysInfo. Alkoholi : suurkulutuksen riskit Kortti on tarkoitettu itsearvioinnin apuvälineeksi. TerveysInfo Alkoholi : kohtuuden rajoilla Ohjelmassa seurataan alkoholin käyttöä viiden parikymppisen nuoren päivälliskutsujen yhteydessä. Samalla kun katsoja perehtyy erilaisiin alkoholin käyttötyyleihin,

Lisätiedot

Mtp jory , Aikuisten sosiaalipalvelujen jory Peso Jory

Mtp jory , Aikuisten sosiaalipalvelujen jory Peso Jory ESPOON MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUJEN JA AIKUISTEN SOSIAALIPALVELUJEN YMPÄRIVUOROKAUTISTEN LAITOS-JA ASUMISPALVELUIDEN VALVONTARAPORTTI 2015 Mtp jory 23.2.2016, Aikuisten sosiaalipalvelujen jory 23.3.2016

Lisätiedot

Miten mielenterveyttä vahvistetaan?

Miten mielenterveyttä vahvistetaan? Miten mielenterveyttä vahvistetaan? Psyykkisestä, sosiaalisesta ja fyysisestä kunnosta ja hyvinvoinnista huolehtiminen. Arjen rytmitys. Kuormitus ei ohita voimavaroja. Rasitus vs. lepo. Monipuolinen ravinto

Lisätiedot

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43 OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010

Lisätiedot

Tunnistaminen ja kohtaaminen

Tunnistaminen ja kohtaaminen Ari Terävä 23.11.2016 Tunnistaminen ja kohtaaminen Päihdetyön asiantuntijakoulutus Point Collage Addiktio ja riippuvuus Pidetään usein synonyymeinä, mutta... Addiktio on mielle- ja motivaatiojärjestelmän

Lisätiedot

Tervehdys Kainuusta!

Tervehdys Kainuusta! Tervehdys Kainuusta! Intensiivinen palveluohjaus kuntouttavassa työtoiminnassa Aikuissosiaalityön päivät 2013 Toisin ajattelu toisin tekeminen * Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä / Maarit

Lisätiedot

Vapaaehtoisuus, vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus järjestöjen voimavara?

Vapaaehtoisuus, vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus järjestöjen voimavara? Vapaaehtoisuus, vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus järjestöjen voimavara? Järjestötyöpaja I, 18.8.2015 Jouni Puumalainen ja Päivi Rissanen, MTKL Puumalainen, Rissanen 2015 1 Osatutkimuksen tavoitteet

Lisätiedot

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI Vimpelin kunnan omistamassa, Järvi-Pohjanmaan terveyskeskuksen ylläpitämässä, Järviseudun sairaalan toimipisteessä on kaksi psykiatrista

Lisätiedot

HUUMEIDEN KÄYTTÖ SUOMESSA 2014

HUUMEIDEN KÄYTTÖ SUOMESSA 2014 HUUMEIDEN KÄYTTÖ SUOMESSA 2014 Päihdelääketieteen päivät 11.3.2016 Kansallismuseo, Helsinki 06/04/16 Huumetilanne / Pekka Hakkarainen 1 JOHDANTO 06/04/16 Huumetilanne / Pekka Hakkarainen 2 Huumetilanteen

Lisätiedot

MIPA. Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen. a-klinikka.fi/mipa

MIPA. Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen. a-klinikka.fi/mipa Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen tutkimusohjelma 2015 2018 a-klinikka.fi/mipa A-klinikkasäätiö A-Kiltojen Liitto ry Diakonia-ammattikorkeakoulu EHYT ry FinFami Uusimaa ry Irti Huumeista ry Kuntoutussäätiö

Lisätiedot

Pitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve

Pitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve Pitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve 22.2.2011 Raija Kerätär työterv.huollon erik.lääk, kuntoutuksen erityispätevyys www.oorninki.fi Tässä esityksessä Työkyvyn arvio? Työttömien terveys

Lisätiedot

Terveydenhuoltolaki ja potilaan valinnanvapaus. Mika Paavilainen Kuntaliitto, sosiaali- ja terveys

Terveydenhuoltolaki ja potilaan valinnanvapaus. Mika Paavilainen Kuntaliitto, sosiaali- ja terveys Terveydenhuoltolaki ja potilaan valinnanvapaus Mika Paavilainen Kuntaliitto, sosiaali- ja terveys Terveydenhuoltolaki ja potilaan valinnanvapaus Säännökset hoitopaikan valintaoikeudesta sisältyvät terveydenhuoltolain

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Sivu 1/6Sivu 1/6 KOMMENTIT 1(6) Opetushallitus / Aira Rajamäki PL 380 00531 Helsinki aira.rajamaki@oph.fi Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Ohessa Kuuloliiton kommentit sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon

Lisätiedot

Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä?

Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä? Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä? Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät 17.11.2008 Merja Syrjämäki psykiatrian erikoislääkäri TAYS Pitkäniemi APS5 Kaksoisdiagnoosin ulottuvuudet Lievä psyykkinen

Lisätiedot

Päihteet väkivallan riskitekijöinä. 8.4.2016 Ylikonstaapeli Pekka Lötjönen Itä-Suomen poliisilaitos Savonlinnan poliisiasema

Päihteet väkivallan riskitekijöinä. 8.4.2016 Ylikonstaapeli Pekka Lötjönen Itä-Suomen poliisilaitos Savonlinnan poliisiasema Päihteet väkivallan riskitekijöinä 8.4.2016 Ylikonstaapeli Pekka Lötjönen Itä-Suomen poliisilaitos Savonlinnan poliisiasema Päihteet Alkoholi Tupakka Lääkeaineet Huumausaineet Mitkä ovat huumausaineita?

Lisätiedot

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen 301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen Vastaus: hyvin vähän Tietoakin on ollut vaikea hankkia, nyt on juuri uusi kirja julkaistu Tavallisimmin

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/2013 1 (5) 49 Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto toivomusponnesta joustavien ikärajojen ja lähetteettömien palvelujen jatkamisesta nuorten päihdepalveluissa ja -hoidossa

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma vuodelle 2009 (Päivitys laajempaan toimintasuunnitelmaan)

Toimintasuunnitelma vuodelle 2009 (Päivitys laajempaan toimintasuunnitelmaan) 22.9 2008 KS 1 / 5 Toimintasuunnitelma vuodelle 2009 (Päivitys laajempaan toimintasuunnitelmaan) Visio: Espoon Ankkuri 2010 Toipumistyön keskus Espoon Ankkuri on espoolaisten hyvin tuntema avopalvelukeskus,

Lisätiedot

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT I MINULLA EI OLE HUOLTA OPETUS-, PERHE- (kouluterveydenhuolto) ja TERVEYSPALVELUT (kuntoutus) SEKÄ PERHEIDEN OMATOIMISUUS TÄYDENTÄVÄT

Lisätiedot

SÄHKÖISET MIELENTERVEYSPALVELUT TERVEYDENHOIDOSSA HELSINKI 2.2.2016 MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.

SÄHKÖISET MIELENTERVEYSPALVELUT TERVEYDENHOIDOSSA HELSINKI 2.2.2016 MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT. SÄHKÖISET MIELENTERVEYSPALVELUT TERVEYDENHOIDOSSA HELSINKI 2.2.2016 MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.FI LUENNOITSIJA JA INTRESSIT Jan-Henry Stenberg FT., PsL, erikoispsykologi,

Lisätiedot

KEHITYSVAMMAISEN MIELENTERVEYSHÄIRIÖT JA KÄYTTÄYTYMINEN. Anneli Tynjälä Johtava psykologi, psykoterapeutti VET PKSSK

KEHITYSVAMMAISEN MIELENTERVEYSHÄIRIÖT JA KÄYTTÄYTYMINEN. Anneli Tynjälä Johtava psykologi, psykoterapeutti VET PKSSK KEHITYSVAMMAISEN MIELENTERVEYSHÄIRIÖT JA KÄYTTÄYTYMINEN Anneli Tynjälä Johtava psykologi, psykoterapeutti VET PKSSK 1 HAASTAVASTA KÄYTTÄYTYMISESTÄ ja MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖISTÄ KEHITYSVAMMAISILLA Kehitysvammaisista

Lisätiedot

Alkoholin käytön ja väkivallan muutokset Suomessa. Esa Österberg Alkoholi ja huumeet yksikkö Päihteet ja riippuvuus osasto

Alkoholin käytön ja väkivallan muutokset Suomessa. Esa Österberg Alkoholi ja huumeet yksikkö Päihteet ja riippuvuus osasto Alkoholin käytön ja väkivallan muutokset Suomessa Esa Österberg Alkoholi ja huumeet yksikkö Päihteet ja riippuvuus osasto Esityksen kulku Esityksessä selvitetään ensin lyhyesti miten alkoholi ja väkivalta

Lisätiedot

Alkoholin käytön ja väkivallan muutokset Suomessa. Esa Österberg Alkoholi ja huumeet yksikkö Päihteet ja riippuvuus osasto

Alkoholin käytön ja väkivallan muutokset Suomessa. Esa Österberg Alkoholi ja huumeet yksikkö Päihteet ja riippuvuus osasto Alkoholin käytön ja väkivallan muutokset Suomessa Esa Österberg Alkoholi ja huumeet yksikkö Päihteet ja riippuvuus osasto Esityksen kulku Esityksessä selvitetään ensin lyhyesti miten alkoholi ja väkivalta

Lisätiedot

Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa. 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö

Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa. 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö Käsitteet Palliatiivisella hoidolla tarkoitetaan potilaan kokonaisvaltaista hoitoa siinä vaiheessa kun etenevää

Lisätiedot

PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA

PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA Kunnalla on terveydenhuoltolain (L1326/2010:29 ) mukainen velvollisuus järjestää potilaan sairaanhoitoon liittyvä lääkinnällinen kuntoutus. Lääkinnälliseen

Lisätiedot

Unohtuuko hiljainen asiakas?

Unohtuuko hiljainen asiakas? Unohtuuko hiljainen asiakas? - yhdenvertaisuuden pullonkaulat päihdepalveluissa Päihdetyön seminaari Kuopio 5.11.2015 Heidi Poikonen Sosiaalioikeuden yliopisto-opettaja Oikeustieteiden laitos Oikeudellinen

Lisätiedot

Totontien palvelukoti ja Jaakopin tukikodit

Totontien palvelukoti ja Jaakopin tukikodit Totontien palvelukoti ja Jaakopin tukikodit Attendo yrityksenä Attendo Oy on suomalainen sosiaali- ja terveyspalvelualan yritys. Olemme edelläkävijä asumispalveluiden tuottamisessa ikäihmisille, vammaisille,

Lisätiedot

PÄIHDEHOITOYKSIKÖN LAATUARVIO AVOHOITO YKSIKÖN PERUSTIEDOT. Sähköposti:etunimi.sukunimi@a-klinikka-fi

PÄIHDEHOITOYKSIKÖN LAATUARVIO AVOHOITO YKSIKÖN PERUSTIEDOT. Sähköposti:etunimi.sukunimi@a-klinikka-fi PÄIHDEHOITOYKSIKÖN LAATUARVIO AVOHOITO LOMAKE TÄYTETÄÄN SOVELTUVIN OSIN YKSIKÖN PERUSTIEDOT Täyttöpäivämäärä 18.11.2004 Nimi: Katuosoite: Postinumero: Postitoimipaikka: Toimintakeskus-Yhteisökoti Asemakatu

Lisätiedot

Lasten ja nuorten syo misha irio iden esiintyvyys ja hoitokeinot. Veli Matti Tainio HYKS Nuorisopsykiatria

Lasten ja nuorten syo misha irio iden esiintyvyys ja hoitokeinot. Veli Matti Tainio HYKS Nuorisopsykiatria Lasten ja nuorten syo misha irio iden esiintyvyys ja hoitokeinot Veli Matti Tainio HYKS Nuorisopsykiatria Esityksen keskiössä Voivat olla vakavia sairauksia. Kuolema, kehityksen pysähdys ja perheen ongelmat.

Lisätiedot

I osa. laatu. Riitta Räsänen YTT, TtM, esh

I osa. laatu. Riitta Räsänen YTT, TtM, esh I osa Ikäihmisten tarpeet ja palveluiden laatu Riitta Räsänen YTT, TtM, esh Laatuhoiva Oy Esitykseni pohjana Räsänen Riitta. Ikääntyneiden asiakkaiden elämänlaatu ympärivuorokautisessa hoivassa sekä hoivan

Lisätiedot

Kuntouttavaa asumispalvelua

Kuntouttavaa asumispalvelua Kuntouttavaa asumispalvelua Attendo yrityksenä Attendo Oy on suomalainen sosiaali- ja terveyspalvelualan yritys. Olemme edelläkävijä asumispalveluiden tuottamisessa ikäihmisille, vammaisille, kehitysvammaisille

Lisätiedot

Päihdeongelmaisen hoidon porrastus

Päihdeongelmaisen hoidon porrastus Päihdeongelmaisen hoidon porrastus 14.11.2011 Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät Sari Hellgren, sh, päihdepsykiatrian poliklinikka Sari Koukkari, sh, Seinäjoen A-klinikka Päihdehuoltolaki 41/1986 Kunnan tehtävänä

Lisätiedot

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Koulutusmateriaali vapaaehtoisille SPR/ Päihdetyö / Kati Laitila Koulutuksen tavoite Edistää lasten ja nuorten turvallisuuden, terveyden, oikeuksien ja

Lisätiedot

Omahoidon juurruttamisen polut. Ennakointi ja sosiotekninen muutos Ikääntymisen tulevaisuudet Hotelli Arthur Sirkku Kivisaari

Omahoidon juurruttamisen polut. Ennakointi ja sosiotekninen muutos Ikääntymisen tulevaisuudet Hotelli Arthur Sirkku Kivisaari Omahoidon juurruttamisen polut Ennakointi ja sosiotekninen muutos Ikääntymisen tulevaisuudet Hotelli Arthur 10.10.12 Sirkku Kivisaari 2 Jäsennys 1. Mitä on terveys? 2. Paradigman muutos terveyspalveluissa

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

TIIVISTETTY TOIMINTAOHJE LÄÄKÄREILLE LÄÄKKEELLISEN AVOKATKAISUN

TIIVISTETTY TOIMINTAOHJE LÄÄKÄREILLE LÄÄKKEELLISEN AVOKATKAISUN TIIVISTETTY TOIMINTAOHJE LÄÄKÄREILLE LÄÄKKEELLISEN AVOKATKAISUN TOTEUTTAMISEKSI YHDESSÄ A-KLINIKAN KANSSA Lääkkeellinen avokatkaisu on yksi A-klinikalla toteutettavista hoitomuodoista. Sen tavoitteena

Lisätiedot

Kuva: SXC/S. Braswell. Näky

Kuva: SXC/S. Braswell. Näky Näky Kuva: SXC/S. Braswell Kansanlähetys Yhteystiedot Suomen Evankelisluterilainen Kansanlähetys (SEKL) on vuonna 1967 perustettu Suomen evankelisluterilaisen kirkon lähetysjärjestö, jonka tarkoituksena

Lisätiedot

Korvaushoidon tavoitteet. NAPS-projektin päätösseminaari Raisio Mia-Veera Koivisto

Korvaushoidon tavoitteet. NAPS-projektin päätösseminaari Raisio Mia-Veera Koivisto Korvaushoidon tavoitteet NAPS-projektin päätösseminaari 26.10.2007 Raisio Mia-Veera Koivisto Ohjat-projektin tiedonkeruu- ja toimintamenetelmät Psykososiaalisen kuntoutuksen tutkimus- ja kehittämisprojekti

Lisätiedot

Kristillisyys vangin ja vapautujan tukena. Kriminaalityön foorumi 24.10.2012 Pekka Lund Sininauhaliitto

Kristillisyys vangin ja vapautujan tukena. Kriminaalityön foorumi 24.10.2012 Pekka Lund Sininauhaliitto Kriminaalityön foorumi 24.10.2012 Pekka Lund Sininauhaliitto Seminaarin tavoitteita: - Näkökulmia siihen, miten kristillisyys voi tukea vankia ja vapautujaa - Mahdollisuus keskustella ja vaihtaa ajatuksia

Lisätiedot

Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät. Kokkola Projektikoordinaattori Esa Aromaa THL

Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät. Kokkola Projektikoordinaattori Esa Aromaa THL Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät Kokkola 15.11.2010 Projektikoordinaattori Esa Aromaa THL 1 Vaikuttavan päihdehoidon perusperiaatteet Hoidon täytyy olla tarvittaessa nopeasti saatavilla Hoidon täytyy keskittyä

Lisätiedot

FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt

FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt Kyselylomaketta hyödyntävien tulee

Lisätiedot

Päihdehuoltolaki 17.1.1986/41

Päihdehuoltolaki 17.1.1986/41 Päihdehuoltolaki 17.1.1986/41 Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 LUKU Yleisiä säännöksiä 1 Tavoitteet Päihdehuollon tavoitteena on ehkäistä ja vähentää päihteiden ongelmakäyttöä sekä siihen liittyviä

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA Yhteinen ote alkoholi-, huume- ja rahapelihaittojen sekä tupakoinnin vähentämiseen EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA Alkoholin aiheuttamia kuolemia on yli 40 %

Lisätiedot

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen - Toimiva lapsi&perhe menetelmäkoulutus syksy 06 kevät 07 Beardsleen perheinterventio, lapset

Lisätiedot

Kiireettömään hoitoon pääsy

Kiireettömään hoitoon pääsy Kiireettömään hoitoon pääsy Hoidon tarve on arvioitava samoin perustein koko maassa Potilaan hoidon tarve pitää arvioida ja hoito toteuttaa terveydenhuollon eri toimipisteissä yhtenäisin lääketieteellisin

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI Vimpelin kunnan omistamassa, Järvi-Pohjanmaan terveyskeskuksen ylläpitämässä Järviseudun sairaalassa toimii 16-paikkainen psykiatrinen

Lisätiedot

Mieli 2009 työryhmän ehdotukset. Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos STM

Mieli 2009 työryhmän ehdotukset. Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos STM Mieli 2009 työryhmän ehdotukset Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos STM Mieli -2009 Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Sosiaali- ja terveysministeriön asettaman työryhmän ehdotukset mielenterveys-

Lisätiedot

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 ICD-10 tautiluokituksessa kipuoire esiintyy vain muutaman psykiatrisen diagnoosin kuvauksessa

Lisätiedot

Työttömien työkyky ja työllistyminen. Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri

Työttömien työkyky ja työllistyminen. Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri Työttömien työkyky ja työllistyminen Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri Tänään Mitä työkyvyllä tarkoitetaan? Työttömän työkyky työllisen työkyky? Voiko työkykyä arvioida terveystarkastuksessa?

Lisätiedot

Tule sellaisena kuin olet. 1. Suvaitsevaisuus ja armo 7.9.2014

Tule sellaisena kuin olet. 1. Suvaitsevaisuus ja armo 7.9.2014 Tule sellaisena kuin olet 1. Suvaitsevaisuus ja armo 7.9.2014 Suvaitsevaisuus ja armo Syyllisyyden taakat Miksi tein / en tehnyt, miksi sanoin, miksi en estänyt, miksi petin, miksi valehtelin, miksi en

Lisätiedot

Miten tuen potilasta pääsemään eroon tupakasta? Sairaanhoitajat Jaana Kainulainen ja Tiina Julin. Tupakkariippuvuus

Miten tuen potilasta pääsemään eroon tupakasta? Sairaanhoitajat Jaana Kainulainen ja Tiina Julin. Tupakkariippuvuus Miten tuen potilasta pääsemään eroon tupakasta? Sairaanhoitajat Jaana Kainulainen ja Tiina Julin Tupakkariippuvuus Fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista riippuvuutta sisältävä oireyhtymä (F17, ICD-10) Tarkoitetaan

Lisätiedot

Suomi Juo Suomalaisten alkoholinkäyttö ja sen muutokset 1968-2008. Erikoistutkija Pia Mäkelä Alkoholi ja huumeet yksikkö, THL

Suomi Juo Suomalaisten alkoholinkäyttö ja sen muutokset 1968-2008. Erikoistutkija Pia Mäkelä Alkoholi ja huumeet yksikkö, THL Suomi Juo Suomalaisten alkoholinkäyttö ja sen muutokset 1968-2008 Erikoistutkija Pia Mäkelä Alkoholi ja huumeet yksikkö, THL Suomi juo ; Pia Mäkelä, Heli Mustonen & Christoffer Tigerstedt (toim.) Perusteos

Lisätiedot

Miten 2Dg-potilaan hoitomalli rakentuu Etelä-Pohjanmaalla projektityöntekijä Marja Koivumäki

Miten 2Dg-potilaan hoitomalli rakentuu Etelä-Pohjanmaalla projektityöntekijä Marja Koivumäki Miten 2Dg-potilaan hoitomalli rakentuu Etelä-Pohjanmaalla 25.10.2010 projektityöntekijä Marja Koivumäki Esitys Tausta Määrittely Systemaattinen hoitomalli/ Masennustalkoot II Käyttäytymisen aktivaatiomalli

Lisätiedot

Kainuulainen päihdeongelma toteutuneiden hoitojaksojen perusteella vuonna 2011

Kainuulainen päihdeongelma toteutuneiden hoitojaksojen perusteella vuonna 2011 Kainuulainen päihdeongelma toteutuneiden hoitojaksojen perusteella vuonna 211 Herätys seminaari 14.9.212 / Järvenpään sosiaalisairaala A-klinikkasäätiön Järvenpään sosiaalisairaala 9 paikkaa, korkea käyttöaste

Lisätiedot

PÄIHDEASIAKAS ON KAIKKIEN ASIAKAS PÄIHDETYÖ ON KAIKKIEN ASIA ONKO NÄIN?

PÄIHDEASIAKAS ON KAIKKIEN ASIAKAS PÄIHDETYÖ ON KAIKKIEN ASIA ONKO NÄIN? PÄIHDEASIAKAS ON KAIKKIEN ASIAKAS PÄIHDETYÖ ON KAIKKIEN ASIA ONKO NÄIN? Anne Tapola hanketyöntekijä (psykiatrinen sairaanhoitaja, sosiaalikasvattaja) Vantaalaisen hyvä mieli -hanke 23.1.2012 1 JOHDANTO

Lisätiedot

Selvitys päihdehuollon ja toimeentulotuenkustannuksista Raisiossa 2015 Päihdehuollon hoitokoti- ja palveluasuminen

Selvitys päihdehuollon ja toimeentulotuenkustannuksista Raisiossa 2015 Päihdehuollon hoitokoti- ja palveluasuminen Selvitys päihdehuollon ja toimeentulotuenkustannuksista Raisiossa 2015 Päihdehuollon hoitokoti- ja palveluasuminen Päihdehuollon hoitokoti- ja palveluasumisen kustannuspaikalle on kirjattu paitsi päihdeongelmaisten

Lisätiedot

Vantaan seurakuntien ympäristökasvatussuunnitelma vuosina ( ) VANTAAN SEURAKUNNAT 1

Vantaan seurakuntien ympäristökasvatussuunnitelma vuosina ( ) VANTAAN SEURAKUNNAT 1 Vantaan seurakuntien ympäristökasvatussuunnitelma vuosina 2015 2020 (5.6.2015) VANTAAN SEURAKUNNAT 1 Ympäristökasvatussuunnitelma vuosille 2015-2020 Vantaan seurakuntien ympäristökasvatussuunnitelma vuosina

Lisätiedot

Turpakäräjät

Turpakäräjät Turpakäräjät 17.1.2017 Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kuntien tehtävänä Näkökulmia ennaltaehkäisevän päihde- ja mielenterveystyön kehittämiseen kunnissa Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kunnissa

Lisätiedot

RASKAANA OLEVA PÄIHTEITÄ KÄYTTÄVÄ ÄITI -PÄIHTEIDEN KÄYTÖN TUNNISTAMISEN HAASTEITA JA HOITOPOLKUJA

RASKAANA OLEVA PÄIHTEITÄ KÄYTTÄVÄ ÄITI -PÄIHTEIDEN KÄYTÖN TUNNISTAMISEN HAASTEITA JA HOITOPOLKUJA RASKAANA OLEVA PÄIHTEITÄ KÄYTTÄVÄ ÄITI -PÄIHTEIDEN KÄYTÖN TUNNISTAMISEN HAASTEITA JA HOITOPOLKUJA Anne Poikolainen Lastenpsykiatrian erikoislääkäri Sovatek 25.5.2016 Päihteiden käytön tunnistamisen vaikeudesta

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA:

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA: Turun Aikuiskoulutuskeskus Kärsämäentie 11, 20360 Turku 0207 129 200 www.turunakk.fi SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: MIELENTERVEYS

Lisätiedot

Kuntoutusjaksot 375. Vaativa osastohoito 678

Kuntoutusjaksot 375. Vaativa osastohoito 678 1 Sosiaalipalvelut Kuntoutus, asuminen ja päivätoiminta Tuulikello Kuntoutusjaksot 375 Osastojakso, jonka aikana asiakkaalle tehdään moniammatillinen kokonaistilanteen arviointi, kuntoutuksen suunnittelu

Lisätiedot

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10. Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.2016 1 Sosiaalihuoltoyksikön tehtävät ohjausta, yhteistyötä, lupahallintoa,

Lisätiedot

Opioidiriippuvuuden vieroitus- ja korvaushoidon haasteet ja ongelmat

Opioidiriippuvuuden vieroitus- ja korvaushoidon haasteet ja ongelmat Opioidiriippuvuuden vieroitus- ja korvaushoidon haasteet ja ongelmat Syksyllä 2011 tehdyn STM:n selvityksen tuloksia korkeakouluharjoittelija Laura Sohlberg, THL VTT Anna Leppo 28.11.2012 Opioidiriippuvuuden

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

Nimettömien Nikotinistien esittely

Nimettömien Nikotinistien esittely Tämä teksti on Nicotine Anonymous World Servicen hyväksymän kirjallisuuden kääntäjän ilmaistu näkemys, eikä sitä ei ole toistaiseksi hyväksytty konferenssissa. Kääntäjä on Nimettömien Nikotinistien jäsen.

Lisätiedot

Tule sellaisena kuin olet. 5. Toivoa epätoivoon 26.10.2014

Tule sellaisena kuin olet. 5. Toivoa epätoivoon 26.10.2014 Tule sellaisena kuin olet 5. Toivoa epätoivoon 26.10.2014 2 Toivon kultuurin luominen Useimmat ihmiset elävät hiljaisen epätoivon vallassa. - Henry Thoreau 3 Toivo (sivistyssanakirja) harras odotus, että

Lisätiedot

Avainindikaattorit Mielenterveys Peruspalvelukeskus Aavan kunnat

Avainindikaattorit Mielenterveys Peruspalvelukeskus Aavan kunnat Avainindikaattorit Mielenterveys Peruspalvelukeskus Aavan kunnat Mielenterveyden häiriöihin sairaalahoitoa saaneet 0-17-vuotiaat / 1000 vastaavanikäistä Mielenterveyden häiriöihin sairaalahoitoa saaneet

Lisätiedot

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa?

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Opas on tehty Arjen mieli -hankkeessa,

Lisätiedot

ETIIKKA ERI KIRKOISSA IR

ETIIKKA ERI KIRKOISSA IR ETIIKKA ERI KIRKOISSA IR Kristinuskon mukaan niin sanottu kristillinen etiikka on yleispätevä etiikka. Tämä ei tarkoita sitä, että olisi olemassa joku tietty kristinuskoon pohjautuva etiikka. Kristillisen

Lisätiedot

Humalan tällä puolella Alkoholikeskustelun uudet suunnat. Antti Maunu VTT, tutkija maunuan@gmail.com 0408325057

Humalan tällä puolella Alkoholikeskustelun uudet suunnat. Antti Maunu VTT, tutkija maunuan@gmail.com 0408325057 Humalan tällä puolella Alkoholikeskustelun uudet suunnat Antti Maunu VTT, tutkija maunuan@gmail.com 0408325057 Suomen suurimmat alkoholiongelmat Humalan ylikorostunut rooli puheessa ja itseymmärryksessä

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLTO VARHAISEN PUUTTUMISEN MALLI

TYÖTERVEYSHUOLTO VARHAISEN PUUTTUMISEN MALLI 1 TYÖTERVEYSHUOLTO VARHAISEN PUUTTUMISEN MALLI Satu Myller, vastaava työterveyshoitaja Joensuun Työterveys Savuton Pohjois-Karjala työryhmän jäsen Siun Soten työterveyden asiakkuusvastaava 1.1.2017 2.11.2016

Lisätiedot

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta Osalliseksi omaan lähiyhteisöön 1.12.2015 Susanna Tero, Malike-toiminta Kun YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva sopimus saatetaan Suomessa voimaan. Sopimus laajentaa esteettömyyden ja saavutettavuuden

Lisätiedot

Mielen hyvinvoinnin edistäminen oppilaitoksissa

Mielen hyvinvoinnin edistäminen oppilaitoksissa Mielen hyvinvoinnin edistäminen oppilaitoksissa Sosiaali- ja terveysalan opettaja Jaana Kivipelto-Karjalainen Projektisuunnittelija Elina Korhonen Kehityspäällikkö Ulla Ruuskanen Mielen hyvinvointi projekti

Lisätiedot

Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS. Riikka Peltonen Suunnittelija 6.3.2012

Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS. Riikka Peltonen Suunnittelija 6.3.2012 Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS Riikka Peltonen Suunnittelija 6.3.2012 9. 3. 2 0 1 Vaikeavammaisten yksilöllisen kuntoutusjakson standardi Uudistustyön tavoitteena oli rakentaa intensiivisesti

Lisätiedot

Terveyden ja hyvinvoinnin tähden

Terveyden ja hyvinvoinnin tähden Terveyden ja hyvinvoinnin tähden Sosiaalipalvelut Ympäristöpalvelut Terveyspalvelut Suupohjan peruspalvelu- liikelaitoskuntayhtymä Sosiaalipalvelut Tuotamme ja kehitämme lapsiperheiden sosiaalityötä, aikuissosiaalityötä

Lisätiedot

Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana

Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Selvitys 1 (5) Sosiaali- ja terveyskeskus Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana Toiminnan taustaa ja käsitteen määrittelyä: Mielenterveyskuntoutuja tarkoittaa

Lisätiedot

KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET ALKAEN

KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET ALKAEN KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET 1.6.2010 ALKAEN SISÄLLYSLUETTELO 1. Ateriapalvelu... 3 2. Saunapalvelu... 4 3. Kauppapalvelu... 4 4. Päiväkeskustoiminta... 4 5. Kuljetuspalvelu...

Lisätiedot

Kipuprojektin satoa. Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä

Kipuprojektin satoa. Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä Kipuprojektin satoa Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä Osaraportti: nykytilan kuvaus ja toimijoiden haastattelut

Lisätiedot

Hallinto- ja tukiyksikkö

Hallinto- ja tukiyksikkö Päihdepalvelut jakautuvat kolmeen toiminnalliseen yksikköön, jotka ovat ehkäisevän päihdetyön-, A-klinikkatyön- ja kuntouttavan asumispalvelun yksiköt. Päihdepalveluja hallinnoi hallinto- ja tukiyksikkö.

Lisätiedot

Psykologinen tutkimus päihteiden vaikutuksesta opiskeluun

Psykologinen tutkimus päihteiden vaikutuksesta opiskeluun Psykologinen tutkimus päihteiden vaikutuksesta opiskeluun Tekijät: Kristian Lehtiniittu, Linda Törnström, Julia Meritähti Esityspäivä: 5.2.2016 Psykologia kurssi 7 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto 1 1.1

Lisätiedot

Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma

Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Palvelutarpeen arvioinnin kriteerit lainsäädännössä Erityisasiantuntija Marja Pajukoski, THL 29.3.2012 1 Yleiset tarpeen arvioinnin kriteerit

Lisätiedot

NÄYTTÖÖN PERUSTUVAA HOITOA PERUSTERVEYDENHUOLTOON SAATAVUUS & SAAVUTETTAVUUS ERINOMAISIA

NÄYTTÖÖN PERUSTUVAA HOITOA PERUSTERVEYDENHUOLTOON SAATAVUUS & SAAVUTETTAVUUS ERINOMAISIA NÄYTTÖÖN PERUSTUVAA HOITOA PERUSTERVEYDENHUOLTOON SAATAVUUS & SAAVUTETTAVUUS ERINOMAISIA Hoidon onnistumiseksi on olennaista että asianmukainen hoito aloitetaan ilman viivytyksiä. Hoidon tärkeä kehittämiskohde

Lisätiedot

21.3.2013 Kristiina Manninen Sost.tt (YTM), perheterapeutti (ET), työnohjaaja (Story)

21.3.2013 Kristiina Manninen Sost.tt (YTM), perheterapeutti (ET), työnohjaaja (Story) 21.3.2013 Kristiina Manninen Sost.tt (YTM), perheterapeutti (ET), työnohjaaja (Story) Lat. addictio = jättäminen jonkun valtaan, jonkun omaksi tuomitsemista tai julistamista Terveet / haitalliset riippuvuudet

Lisätiedot