KRISTILLINEN ALKOHOLISTI- JA NARKO- MAANITYÖ (KAN) PÄIHDETYÖN MUOTONA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KRISTILLINEN ALKOHOLISTI- JA NARKO- MAANITYÖ (KAN) PÄIHDETYÖN MUOTONA"

Transkriptio

1 ETELÄ-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaali- ja terveysala, Lappeenranta Hoitotyön koulutusohjelma Terveydenhoitotyön suuntautumisvaihtoehto Hanne Huittinen Leena Jefimoff KRISTILLINEN ALKOHOLISTI- JA NARKO- MAANITYÖ (KAN) PÄIHDETYÖN MUOTONA Opinnäytetyö 2007

2 TIIVISTELMÄ Hanne Huittinen, Leena Jefimoff Kristillinen alkoholisti- ja narkomaanityö päihdekuntoutuksen muotona, 47 sivua, 1 liite Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulu, Lappeenranta Sosiaali- ja terveysala, Hoitotyön koulutusohjelma Terveydenhoitotyön suuntautumisvaihtoehto Opinnäytetyö 2007 Ohjaajat: Pirjo Vaittinen, Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulu ja Eija-Riitta Gröndahl, Hämeen ammattikorkeakoulu Tämän opinnäytetyön aiheena on kristillinen alkoholisti- ja narkomaanityö (KAN) Suomessa. Tavoitteena on lisätä sosiaali- ja terveysalan opiskelijoiden mahdollisuuksia saada tietoa kristillisestä lähtökohdasta toteutuvasta päihdeasiakkaan kuntoutuksesta, sillä päihdehoitotyön opetuksessa KAN-toiminta ei juuri tule esille. On tärkeää, että tuleva sosiaali- ja terveysalan ammattilainen tietää myös muista kuin julkisen sektorin tarjoamista hoito- ja kuntoutusmahdollisuuksista. Opinnäytetyö koostuu opinnäytetyöraportista ja KAN-toiminnasta kertovasta opetusmateriaalista. Opetusmateriaaliksi laadittiin PowerPoint-esitys, joka käsittää 36 diaa. Opinnäytetyön toteutus käynnistyi teoriaosuuden tekemisellä syksyllä Opinnäytetyön teoriaosuudessa käsittelemme päihteitä, päihderiippuvuutta, päihdehoitoa ja päihdetyön palvelujärjestelmää Suomessa. Kerromme kristillisestä ihmiskäsityksestä ja KAN-toiminnasta. Opetusmateriaalin sisältö kerättiin päihteitä ja päihdekuntoutusta käsittelevästä kirjallisuudesta, Internet-sivuilta ja haastattelemalla KAN ry:n toiminnanjohtajaa. Haastattelu toteutettiin teemahaastatteluna keväällä Opetuskäyttöön tehty PowerPoint-esitys koostuu 36 diasta. Diat käsittelevät seuraavia aihekokonaisuuksia: mikä on KAN, toimintamalli, hoitoon pääseminen, hoitopaikat Suomessa, kristillinen näkökulma päihdehoito- ja kuntoutustyöhön, työntekijöiden koulutus ja toiminnan rahoitus. Asiasanat: Kristillinen päihdetyö, KAN, päihteet, päihdehoitotyö, päihderiippuvuus

3 ABSTRACT Hanne Huittinen, Leena Jefimoff Christian care for alcohol and drug abusers (KAN) as a form of rehabilitation, 47 pages, 1 appendice South Carelia Polytechnic, Lappeenranta School of Health Care and Social services Degree Programme in Public Health Nursing Final Year Project Instructors: Pirjo Vaittinen, SCP and Eija-Riitta Gröndahl, Polytechnic of Häme The subject of this final project work was Christian care for the alcohol and drug abusers (KAN) in Finland. The first object was to enhance students possibilities to obtain knowledge about Christian rehabilitation. This object was chosen because in the teaching of rehabilitation, KAN is rarely mentioned. It is important that the future social and health care professionals know also about other care and rehabilitation possibilities than only of those offered by the public sector. The second object was to create teaching material on KAN. The teaching material created is a PowerPoint presentation which consists of 36 slides. The theoretical part of the final project work was written in the autumn of Then, the teaching material was created. The contents of the teaching material are based on literature on drugs and rehabilitation, articles in the Internet and an interview of the executive manager of KAN ry. The interview was carried out in a form of a theme interview in the spring of The PowerPoint presentation to be used as a teaching material consists of 36 slides. The slides deal with the following subjects: What is KAN, The principles of KAN, Getting into treatment, Treatment places in Finland, Christian view of care for the alcohol and drug abusers, Education of workers, and Financing. Keywords: Christian rehabilitation, KAN, intoxicant, rehabilitation, addict

4 SISÄLLYS TIIVISTELMÄ ABSTRACT 1 JOHDANTO OPINNÄYTETYÖN TAVOITE, TARKOITUS JA TEHTÄVÄT OPINNÄYTETYÖN TOTEUTUS KAN- ja muun päihdetiedon kokoaminen Toiminnanjohtajan haastattelu PÄIHTEET JA PÄIHDERIIPPUVUUS Alkoholi Yleisimpiä Suomessa käytettäviä huumeita Huumeriippuvuus Sekakäyttö PÄIHDEHOITO- JA PALVELUJÄRJESTELMÄ Päihdehuoltolaki Palvelujärjestelmä Suomessa toimivia päihdejärjestöjä Päihdehoitoprosessi KRISTILLINEN IHMISKÄSITYS KAN-TOIMINTA Toimintaperiaate Hoitoketju Toimintayksiköt ja niiden palvelut KAN-ASIAKKAAKSI HAKEUTUMINEN POWER POINT-ESITYKSEN TEKO OPINNÄYTETYÖN LUOTETTAVUUS POHDINTA LÄHTEET LIITE KRISTILLINEN ALKOHOLISTI- JA NARKOMAANITYÖ POWER- POINT-ESITYS OPETUSKÄYTTÖÖN, 18 sivua

5 1 JOHDANTO Suomessa alkoholin kokonaiskulutus 100-prosenttisena alkoholina oli vuonna 2006 noin 8,4 litraa asukasta kohti. Kymmenesosa suomalaisista juo lähes puolet kaikesta kulutetusta alkoholista. Naisten osuus alkoholin kokonaiskulutuksesta on kasvanut. Noin viidennes alkoholia käyttävistä miehistä ja kymmenisen prosenttia naisista juo viikon aikana riskirajan verran tai sitä enemmän. Terveen keskipainoisen aikuisen alkoholin kulutuksen riskirajat ovat miehillä 24 annosta viikossa tai 7 annosta kerralla ja naisilla 16 annosta viikossa tai 5 annosta kerralla. (Salaspuro ym. 2003, 57.) Alkoholin käyttö painottuu voimakkaasti viikonloppuihin. Vahva humaltuminen on pysynyt juomatapojen keskeisenä piirteenä. (Österberg 2006.) Teemme tunnetuksi KAN-kotien työtä ja KAN-toimintaa sekä sitä ohjaavia periaatteita. Esittelemme kristillistä päihdekuntoutusta ja sitä, kuinka se tulee esille KAN työssä. Kerromme yleisesti päihdetyöstä ja päihdekuntoutuksesta Suomessa. Aihe on ajankohtainen, koska päihdetyötä tarvitaan tulevaisuudessakin todennäköisesti yhä enemmän. Tämä oletus perustuu alkoholin kokonaiskulutuksen nousutrendiin. Opinnäytetyön aihe on tärkeä, sillä tulevat sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset tarvitsevat tietoa erilaisista päihdehoitotyön muodoista. Päihteiden nykykäyttötilanne ja kehitys on yhteiskunnassamme koko ajan kasvava ongelma. Kunnilla on liian vähän tarjolla kunnallisia hoitopaikkoja. Opinnäytetyössämme päihteiksi määritellään aineet, jotka aiheuttavat aineen keskushermostovaikutuksista johtuvia korjaantuvia käyttäytymisoireita tai psykologisia muutoksia. Päihteitä ovat alkoholi ja huumeet. (Salaspuro ym. 2003, 110.) Katkaisuhoidolla tarkoitetaan päihteiden aiheuttamien vieroitusoireiden hoitoa. Sen tavoitteena on päihdekierteen katkaiseminen, fyysisen ja psyykkisen terveydentilan sekä sosiaalisen tilanteen kartoittaminen. (Mönkkönen 1999.) Päihdeasiakkaalla tarkoitetaan asiakasta, joka käyttää päihteitä ja joka haluaa apua päihderiippuvuuteen. Tässä työssä päihdeasiakkaalla tarkoitetaan - 5 -

6 ihmistä, jolla on alkoholi- tai huumeongelma ja joka haluaa siitä eroon. Päihdehoitotyöllä tarkoitetaan työtä, jossa on tarkoitus lievittää päihteenkäyttäjälle tai hänen läheisilleen päihteidenkäytöstä aiheutunutta jonkinasteista fyysistä, psyykkistä tai sosiaalista haittaa. (Valkoniemi 2007.) 2 OPINNÄYTETYÖN TAVOITE, TARKOITUS JA TEHTÄVÄT Tämän opinnäytetyön tavoite on lisätä sosiaali- ja terveysalan opiskelijoiden tietoa kristillisestä lähtökohdasta toteutuvasta päihdeasiakkaan kuntoutuksesta. Päihdehoitotyön opetuksessa KAN-toiminta ei juuri tule esille ja on tärkeää, että tuleva sosiaali- ja terveysalan ammattilainen tietää myös muista hoitomahdollisuuksista kuin julkisen sektorin tarjoamista. Halusimme tehdä työn, josta löytyy yleisesti päihteistä tietoa, ja halusimme esitellä KAN-työtä. Tarkoitus oli kertoa KAN-työstä ja koota sitä esittelevä kokonaisuus, josta sosiaali- ja terveysalan opiskelijat saavat hyödyllistä tietoa KANhoitomuodosta ja järjestelmästä. Opinnäytetyössä tehtävänämme oli 1. koota eri tietolähteistä KAN-toimintaa ja muuta päihdetyötä koskevaa materiaalia. 2. laatia tästä materiaalista PowerPoint esitys sosiaali- ja terveysalan opiskelijoiden opetukseen. Työmme ja PowerPoint-esitys tulevat esille KAN ry:n Internet-sivuille. KAN ry käyttää PowerPoint- esitystä erilaisissa KAN-työn esittelytilaisuuksissa. 3 OPINNÄYTETYÖN TOTEUTUS Toteutimme opinnäytetyömme kokoamalla tietoa kirjallisuudesta ja Internetistä sekä haastattelun keinoin. Keräämistämme tiedoista kokosimme PowerPoint-esityksen, jota on mahdollista käyttää opetusmateriaalina sosiaali- ja terveysalan opinnoissa

7 3.1 KAN- ja muun päihdetiedon kokoaminen Keräsimme tietoa erilaisista päihdetyötä ja kristillistä päihdetyötä käsittelevästä kirjallisuudesta sekä Internetistä. Hakusanoina käytimme Googlessa mm. sanoja päihdetyö, kristillinen päihdetyö, katkaisuhoito ym. Käytimme lähteinä myös eri yhdistyksen kotisivuja, joiden osoitteet tiesimme valmiiksi, mm. KAN ry:n kotisivuja ja Stakesin kotisivuja. Lisäksi haastattelimme KAN ry:n toiminnanjohtaja Ismo Valkoniemeä. 3.2 Toiminnanjohtajan haastattelu Haastattelimme KAN ry:n toiminnanjohtajaa Ismo Valkoniemeä. Sovimme haastatteluajaksi maanantain 2.4. ja paikaksi Hämeenlinnan Vapaaseurakunnan tilat. Nauhoitimme haastattelun, koska toiminnanjohtaja antoi luvan. Käytimme haastattelumuotona teemahaastattelua. Haastattelu eteni teemojen mukaan, ja tarvittaessa esitimme tarkentavia kysymyksiä. Haastattelu oli oikein leppoisa ja mielenkiintoinen. Saimme runsaasti uutta tietoa ja varmuutta meillä jo olevaan tietoon. Haastattelutilannetta häiritsivät hiukan toimistolla käyneet asiakkaat, mutta saimme silti kaiken tarvitsemamme tiedon. Sovimme myös toiminnanjohtajan kanssa, että hän saa valmiin työn itselleen ja että se myös julkaistaan KAN ry:n kotisivuilla. Teemahaastattelu on lomake- ja avoimen haastattelun välimuoto. Haastattelun aiheet ovat tiedossa, mutta tarkat kysymysten muodot ja järjestys eivät ole muotoutuneet. Teemahaastattelu- nimi juontuu siitä, että haastattelu kohdennetaan tiettyihin teemoihin, joista keskustellaan. Teemahaastattelu ei ota kantaa siihen, miten syvälle haastattelussa mennään, vaan sen, mikä on haastattelussa olennaista, eli teemat joiden varassa haastattelua viedään eteenpäin. Haastattelu voi siirtyä aihepiirin sisällä asiasta toiseen haastattelun hajoamatta. Teemahaastattelu ottaa huomioon sen, että ihmisten tulkinnat asioista ja heidän asioille antamansa merkitykset ovat keskeisiä, samoin kuin sen, että merkitykset syntyvät vuorovaikutustilanteessa. (Hirsjärvi ym. 2000, ) - 7 -

8 Haastattelun teemat: KAN-työn erilaisuus Miten KAN- työ eroaa muusta sosiaali- ja terveysalan tarjoamasta hoidosta? Mitä hyvää on KAN-kodin tarjoamassa hoidossa verrattuna muihin Suomessa tarjolla oleviin hoitopaikkoihin/ muotoihin? Onko KAN-hoito halvempaa kuin muut hoitopalvelut? Osallistuvatko asiakkaat jokapäiväisiin rutiineihin, esimerkiksi ruuan valmistamiseen, pihatöihin, siivouksen ym.? Hoitotyön kristillisyys Miten kristillinen näkökulma näkyy itse hoitoprosessissa.? Tuleeko se korostetusti esiin joka päivä esimerkiksi hengellisten tarpeiden tyydyttämisellä? Hoitojakson uusiutuminen Montako kertaa yksi asiakas tulee uudelleen hoitojaksolle? Tukihenkilötoiminta Millaista tukihenkilötoimintaa KAN ry:llä on? Asiakkaat Mikä hoitoon hakeutuvien asiakkaiden ikäjakauma ja sukupuolijakauma on? Minkälaisista taustoista asiakkaat tulevat? 4 PÄIHTEET JA PÄIHDERIIPPUVUUS Suomalaiselle päihteiden käyttökulttuurille tyypillisiä piirteitä ovat alkoholiin liittyvä humalahakuinen juominen ja päihteiden sekakäytön ja amfetamiinin käytön suhteellisen suuri osuus. Huumausaineiden käyttö ja siihen liittyvät sosiaaliset ja terveysongelmat sekä rikollisuus ovat olleet Suomessa suhteellisen rajallisia ilmiöitä verrattuna muihin länsimaihin aina 1900-luvun loppupuolelle saakka

9 Vuoden 1998 tietojen mukaan ns. kovien huumausaineiden, amfetamiinien ja opioidien, käyttäjien määrä oli Suomessa , eikä tilanne näyttänyt muuttuneen vuoden 1999 aikana. (Huumausaineiden ongelmakäyttäjien hoitoa kehittäneen työryhmän muistio 2001, 20.) Kouluterveystutkimusten mukaan tupakointi, humalakokemukset sekä huumekokeilut liittyvät toisiinsa. Huumeiden ongelmakäyttäjistä suuri osa käyttää myös alkoholia, vaikka ensisijainen päihde olisi jokin muu aine. (Ahtiala & Ruohonen 1998, 99.) Perinteisesti riippuvuuksia on käsitelty suhteessa alkoholiin tai huumeisiin. Päihdeongelmilla on usein taipumus pysyä samassa perheessä. Puhutaan ns. sosiaalisen periytymisen käsitteestä. Joidenkin arvioiden mukaan päihdeperheen lapsilla on jopa nelinkertainen riski alkoholisoitua. Päihderiippuvuuteen kuuluu kieltäminen, ja päihteet tuottavat käyttäjälleen voimakasta mielihyvän ja euforian tunnetta, johon ihminen pyrkii yhä uudelleen. Hetkellisten hyvän olon tunteiden välillä tulee yhä voimakkaampia masennuksen kausia, ja jossakin vaiheessa päihteestä tulee apu masennuksen poistamiseen. Yli puolella päihdehuollon huumeasiakkaista on mainittu vähintään kolme hoitoon hakeutumiseen liittyvää ongelmapäihdettä. (Mantila 2005, 6-7.) 4.1 Alkoholi Alkoholi luokitellaan farmakologisesti lamaavaksi lääkeaineeksi. Alkoholilla on sekä huumaavia että mielihyvää tuottavia keskushermostovaikutuksia. Sen huumaavia vaikutuksia sanotaan humalaksi. Pitkäaikaiseen käyttöön liittyvien hermoston sopeutumisreaktioiden seurauksena kehittyy toleranssi sekä psyykkinen ja fyysinen riippuvuus. (Salaspuro ym. 2003, ) Humalalla tarkoitetaan alkoholin käyttäytymistä, suorituskykyä ja mielentilaa muuttavia vaikutuksia. Humalan ilmeneminen riippuu veren alkoholipitoisuudesta, joka on suhteessa nautitun alkoholin määrän lisäksi alkoholin imeytymiseen. Myös aikaisemmalla käytöllä on huomattava vaikutus. Alhainen veren alkoholipitoisuus näyttää kiihottavan tai vilkastuttavan joitakin hermoston toimintoja, kun - 9 -

10 taas veren alkoholin ollessa korkea useimmat toiminnot lamaantuvat. Veren alkoholin alle 1 promillen pitoisuudet vaikuttavat useimpiin ihmisiin virkistävästi. Virkistyminen ilmenee mielialan kohoamisena, mielihyvän ja rentoutumisen tunteena, itsevarmuuden lisääntymisenä, puheliaisuutena ja estoisuuden vähenemisenä. (Salaspuro ym. 2003, ) Alkoholijuomien tilastoitu kulutus oli vuonna 2006 ennakkotietojen mukaan 44,4 miljoonaa litraa 100-prosenttista alkoholia. Tilastoitu alkoholin kulutus lisääntyi 2 prosentilla edellisestä vuodesta. Asukasta kohti alkoholia kulutettiin 8,4 litraa. Vuodesta 2003 alkoholin tilastoitu kulutus on kasvanut 10,5 prosenttia. (Österberg 2006.) Kuva 4.1 Alkoholin tilastoitu ja tilastoimaton kulutus 100-prosenttisena alkoholina (Alkoholijuomien kulutus 2006, ennakkotiedot 2007.) Stakes julkaisee vuosittain Internet-sivuillaan Taskumatti-tilastopakettia, joka kuvaa Suomen alkoholi- ja huumeoloja. Tiedot Taskumattiin on kerätty saman vuoden Päihdetilastollisesta vuosikirjasta. (Stakes Taskumatti 2007.)

11 Alkoholipitoisuuden noustessa veressä hermoston toiminnan lamaantuminen käy ilmeisemmäksi. Tämä ilmenee liikkeiden ja kävelyn kömpelyytenä, puheen äänekkyytenä ja sammalteluna, kuulon heikentymisenä, valppauden huonontumisena, hikoilun lisääntymisenä, silmien punoituksena, reagoinnin hidastumisena ja henkisten toimintojen, kuten arvostelukyvyn ja suoritustason alenemisena. Kun alkoholipitoisuus veressä nousee yli 2 promillen, alkoholin vaikutus alkaa muistuttaa nukutusaineen vaikutusta kivun tunteen kadotessa ja tajunnan heikentyessä. Yli 3 promillen veren alkoholitasolla tajunta alkaa kadota ja humaltunut sammuu. Alkoholipitoisuuden ylitettyä 4 promillen rajan alkoholimyrkytyksen vaara on suuri. Hermoston toiminta on jo hengenvaarallisesti lamaantumassa, koska esim. hengityksen säätely voi lamaantua. (Salaspuro ym. 2003, ) Alkoholilla on sekä fyysisiä että psyykkisiä mielihyvää tuottavia vaikutuksia, jotka vahvistavat toistuvaa alkoholin käyttöä. Alkoholiaddiktiolla tarkoitetaan psyykkisen riippuvuuden kaltaista tilaa, ja taas alkoholistiksi voidaan määritellä henkilö, joka on psyykkisesti riippuvainen alkoholista tai täyttää tietyt diagnostiset kriteerit. Psyykkiselle riippuvuudelle on ominaista juomishimo, pakonomainen halu saada alkoholia ja kykenemättömyys pidättäytyä alkoholista. Lisäksi runsaan alkoholin käytön myötä kehittyy toleranssi ja fyysinen riippuvuus, johon voivat liittyä juomisen katketessa ilmenevät vieroitusoireet. Alkoholiriippuvuudelle on tyypillistä yksilön kaikkinaisen terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin heikkeneminen. (Salaspuro ym. 2003, 125.) Fyysinen riippuvuus paljastuu usein vieroitusoireiden ilmetessä, kun alkoholin saanti loppuu ja alkoholi poistuu elimistöstä. Fyysiselle riippuvuuden kehittymiselle on olennaista, että yksilö on jatkuvasti altistettuna alkoholin vaikutukselle. Alkoholin poistuessa elimistöstä sen lamauttavaan vaikutukseen sopeutuminen paljastuu hermoston yliärtyvyytenä sekä vieroitusoireina. Vieroitusoireet alkavat ilmetä veren alkoholipitoisuuden laskiessa lähelle nollaa. Oireet alkavat tunnin kuluttua alkoholin nauttimisesta. (Salaspuro ym. 2003, )

12 4.2 Yleisimpiä Suomessa käytettäviä huumeita Amfetamiinia valmistetaan lääketeollisuudessa ja laittomissa laboratorioissa. Amfetamiinia käytetään suun kautta, nuuskaamalla, suonensisäisesti ja mällinä. Aineen puoliintumisaika on yli 4 tuntia ja yhden annoksen aiheuttama euforia voi kestää useita tunteja. Ainetta esiintyy valkoisena tai kellertävänä pulverina, kapseleina ja erivärisinä tabletteina. Matalat amfetamiiniannokset aiheuttavat euforiaa, ruokahaluttomuutta, unettomuutta, vapinaa, suun kuivumista ja lisääntynyttä psykomotorista aktiivisuutta. Pitkäaikainen käyttö aiheuttaa unettomuutta ja sekavuutta. Harhaluulot ja kuulo-, näkö- ja tuntoharhat painottuvat amfetamiinin käyttäjillä. Käytös voi olla väkivaltaista tai arvaamatonta, varsinkin silloin jos samanaikaisesti on käytetty bentsodiatsepiineja tai alkoholia. Kroonisen käytön yhteydessä esiintyy jännitys- ja pelkotiloja, kohonnutta verenpainetta ja ruokahaluttomuutta. Mielialan lasku voi jäädä pysyväksi, jos tilanne ei ehdi käyttökertojen välillä normaalistua. (Salaspuro ym. 2003, ) Kokaiinia käytetään tavallisesti nuuskaamalla. Joskus ainetta käytetään myös suun, emättimen tai peräsuolen limakalvojen kautta. Näin käytettävä aine on vesiliukoista, jolloin se soveltuu myös suonensisäiseen käyttöön. Kokaiinin puoliintumisaika on alle 90 min. Yksittäisen annoksen antama euforia kestää n. 30 min. Kokaiinia kohtaan kehittyy erittäin nopeasti toleranssi. Nopeasti kehittyvän siedon vuoksi annokset voivat nousta useisiin satoihin milligrammoihin lyhytaikaisenkin kokaiinin käytön yhteydessä. Kokaiinia käytetään harvoin yhtäjaksoisesti yli 12 tuntia, kun taas mm. amfetamiinia käytetään muutaman päivän jaksoina. Kokaiinin aiheuttama euforinen vaihe häviää min kuluessa, minkä jälkeen käyttäjä kokee voimakasta motorista levottomuutta, pelkotiloja ja joskus vainoharhoja. Tavallisia oireita ovat vapina, lihasnykäykset sekä kouristukset. Toistuva käyttö voi johtaa paranoidiseen psykoosiin. Pitkäaikaisessa käytössä kokaiinia nautitaan jopa grammoina muutaman tunnin välein. Oireina ovat mielialojen vaihtelut, ja käyttäjälle kehittyy yliherkkyys erilaisille ärsykkeille ja lopulta näkö- ja kuuloharhoja. Kerran alettuaan psykoottiset oireet esiintyvät myöhemmin jopa pienempiä annoksia käytettäessä. (Salaspuro ym. 2003, )

13 Heroiini valmistetaan oopiumunikosta. Siitä peräisin olevia luonnonopiaatteja ovat oopiumi, morfiini, heroiini ja kodeiini. Heroiini on 3-4 kertaa vahvempaa kuin morfiini. Heroiini on erisävyistä ruskeaa tai valkoista jauhetta. Sitä käytetään ruiskeena ja suun kautta. Opiaatteihin, erityisesti heroiiniin, syntyy riippuvuus nopeammin kuin mihinkään muuhun huumeeseen. Heroiinin vaikutuksia ovat hyvän olon tunne, euforia ja sekavuus, pulssin hidastuminen, verenpaineen lasku, hengityskeskuksen lamaantuminen, yskänärsytys, ruokahaluttomuus, silmäterien supistuminen, kivun aistimuksen heikkeneminen, uneliaisuus, heikko reagointi ärsykkeille ja väsymys. Jatkuvan käytön vaikutuksia ovat mm. erilaiset epäpuhtauksista johtuvat ja tarttuvat sairaudet, alipainoisuus, ummetus, hedelmällisyyden heikkeneminen (miehillä impotenssia, naisilla kuukautishäiriöitä tms.) ja AIDS. Lopuksi heroiinia käyttävä ihminen voi eristäytyä ja passivoitua, kun elämä pyörii aineen hankkimisen ympärillä. (Inkinen ym. 2000, ) Kannabistuotteita ovat marihuana, hasis ja hasisöljy. Marihuanaan käytetään hamppukasvin kukintoja ja ylimpiä versoja rouheena. Ulkonäöltään hamppukuidut ovat vihreänruskeita kuituja ja siemeniä, joita poltetaan savukkeissa. Hasista valmistetaan hampun hartsista. Sitä on ruskeina, mustina tai vihertävinä levyinä tai murusina sekä öljymäisenä nesteenä, joita käytetään piipussa ja vesipiipussa polttaen. Niitä voidaan nauttia myös juomalla esim. teehen liuottaen tai karamellissa. Hasis on n. 5 kertaa vahvempaa kuin marihuana. Käytön välittömiä vaikutuksia ovat mm. minäkuvan hahmotushäiriöt, puheliaisuus, euforia, sukupuolisten kokemusten voimistuminen, pulssin kiihtyminen, ääreisverenkierron vilkastuminen, makean nälkä ja uneliaisuus. Tila vaihtuu 3-4 tuntia myöhemmin päinvastaiseksi: kannabista käyttänyt on hiljainen, mietteliäs ja uninen ja voi nukahtaa. (Inkinen ym. 2000, ) LSD (saks, Lyserg säure diethylamid, lysergidihappodietyyliamidi) on voimakkain aistiharjoja aiheuttava aine. Aineen krooninen käyttö on harvinaista ja merkki vakavasta psyykkisestä häiriöstä. LSD otetaan suun kautta ja sitä myydään tabletteina, kapseleina ja pieniä paloina tai imeytettynä sokeri tai paperipaloihin. Sen käytöstä seuraa matka, joka voi olla epämiellyttävä tai miellyttävä. Matkaan liittyy monesti hulluuden elämyksiä, skitsoilua ja sekoilua. Käytön välittömiä vaikutuksia ovat mm. näkö- ja kuuloharhat sekä ajantajun, etäisyyksi

14 en, todellisuudentajun ja suhteiden vääristyminen. Lisäksi käytöstä aiheutuu aistiharhoja, aistikokemusten voimistumista, itsetunnon kohoamista, hilpeyttä, masentuneisuutta tai paniikkia, pulssin kiihtymistä, verenpaineen kohoamista, hengityksen kiihtymistä, pahoinvointia ja oksentelua. Jatkuvan käytön vaikutuksia ovat vainoharhaisuus, masentuneisuus, äkilliset mielialan vaihtelut ja seksuaalisen mielenkiinnon väheneminen, mielisairauden puhkeaminen, itsemurhat, naisilla keskenmenot ja epämuodostumat sikiöillä. Sietokyky kehittyy LSD:hen erittäin nopeasti. (Inkinen ym. 2000, ) Ekstaasia esiintyy pillereinä, kapseleina ja pulverina. Yksi tabletti vastaa yhtä annosta. Käyttö tapahtuu suonensisäisesti, suun kautta ja nuuskaamalla. Käytön välittömiä vaikutuksia ovat voimakas hyvän olon tunne, lisääntynyt fyysinen suoristuskyky, itsetunto, tarkkaavaisuus, euforia, ahdistus, masentuneisuus, aggressiivisuus, hampaiden narskuttelu, verenpaineen nousu, takykardia, alkoholin kanssa yhdessä voi esiintyä masentuneisuutta. Lähivuorokausina ekstaasin käytön jälkeen seuraavat oireet, tyhjyyden tunne, väsymis- ja keskittymiskyvyttömyys, unihäiriöt ja lihaskivut. (Inkinen ym. 2000, 79.) 4.3 Huumeriippuvuus Huumeriippuvuudella tarkoitetaan riippuvuutta ihmisen hermostoon ja psyykeen vaikuttavista laittomassa käytössä olevista aineista. Eri huumeiden riippuvuusominaisuudet vaihtelevat huomattavasti. Yleisimmin käytetyn huumausaineen, kannabiksen, riippuvuusominaisuutta pidetään lievänä. Kokeilleista noin kymmenen prosentin arvioidaan tulevan riippuvaiseksi kannabiksesta. Amfetamiinin, kokaiinin ja heroiinin kokeilussa on kannabista huomattavasti suurempi riski tulla riippuvaiseksi. Heroiinista riippuvaiseksi jäämistä pidetään näistä kaikkein voimakkaimpana. Ihmisen yksilöllinen alttius kehittyä riippuvaiseksi heroiinista vaihtelee kuitenkin huomattavasti. Niillä, joille riippuvuus kehittyy helposti, jo muutamien viikkojen tai kuukausien toistuva käyttö saattaa johtaa siihen, että sietää ainetta. Himo käyttää ainetta kasvaa ja käytön lopettaminen vaikeutuu. (Holopainen 2005a.)

15 Nykykäsityksen mukaan aineen käytön pakonomaisen tarpeen ja siitä johtuvan pakkokäyttäytymisen takana ovat aivojen mielihyväkeskuksessa tapahtuvat opiaatin aiheuttamat toiminnalliset ja rakenteelliset muutokset. Muutokset johtavat aivojen luonnollisen opioidin, endorfiinin, vähenemiseen aiheuttaen oireita. Nykykäsityksen mukaan muutokset ovat ainakin osalla ihmisiä hitaasti palautuvia tai vaikeimmissa tapauksissa pysyviä. Tämä selittäisi vaikeasti heroiiniriippuvaisten taipumuksen retkahtaa pitkänkin käyttämättömyyden jälkeen ja huonot hoitotulokset nopeasti tapahtuneiden vieroitushoitojen jälkeen. (Holopainen 2005a.) Amfetamiini- ja kokaiiniriippuvuudessa heroiiniriippuvuuden kaltainen fyysinen komponentti ei ole niin voimakas. Ainehimo kuitenkin on miltei yhtä voimakas ja retkahdusriski onnistuneenkin vieroituksen jälkeen suuri. Amfetamiini- ja kokaiiniriippuvuudelle ei tunneta toistaiseksi tehokasta lääkehoitoa. Hoidossa onnistutaan kuitenkin kohtuullisen hyvin lääkkeettömillä yhteisöhoidollisilla kuntoutusohjelmilla lääkehoitoa usein vaativan akuutin vieroitushoidon jälkeen. (Holopainen 2005a.) Huumeiden käytön tekee ongelmaksi länsimaissa kulttuurisidonnainen päihdehakuisuus. Huumeiden käyttö ei ole poikkeavaa käyttäytymistä, vaan se voi olla kulttuurisesti säädeltyä toimintaa ja stressin ja jännityksen laukeamista. Aineiden vaikutukset vaihtelevat henkilöstä ja hänen mielialastaan sekä odotuksistaan riippuen. (Kiukas ym. 2004, 14.) Hallusinogeeniset aineet, kuten sienet, LSD, muskottipähkinä tai fensyklidiini eivät aiheuta yhtä selvää riippuvuustaudin kuvaa kuin opiaatit ja stimulantit, mutta nekin saattavat aiheuttaa psyykkistä mieltymystä aineiden käyttöön. Näiden aineiden käytössä riippuvuutta suurempi vaara on riski kontrolloimattomiin sekavuustiloihin, joihin liittyy välitön hengenvaara tai vaarallisuus ympäristölle. (Holopainen 2005a.)

16 4.4 Sekakäyttö Erityisesti Suomessa sekakäyttötyyppinen huumeongelma näyttää olevan vallitseva huumeongelman muoto. Huumeiden käytön yleistyminen on tuonut suomalaiseen alkoholi-lääke-sekakäyttöjoukkoon kannabiksen, amfetamiinin ja opiaatit. Näiden käyttö on lisääntynyt myös alkoholi- ja lääkeongelmaisilla. (Holopainen 2005b.) Erityisesti opiaattiriippuvaiset ajautuvat varsin nopeasti sekakäyttäjiksi, kun pakonomainen opiaattien tarve on kehittynyt. Sekakäyttö alkaa, jos opiaatteja ei aina ole saatavilla. Silloin ne korvataan stimulanteilla, bentsodiatsepiineilla, kannabiksella tai alkoholilla. (Holopainen 2005b.) Sekakäyttötyyppistä huumeongelmaa pidetään kansainvälisesti kaikkein vaikeimpana huumeongelman muotona. Yliannostelukuolleisuus tässä ryhmässä on "puhtaiden" aineiden käyttäjäryhmiin verrattuna suurempaa. Vieroitus on yleensä vaikeampaa, kun huomioon on otettava useita riippuvuuksia ja sekakäyttäjien kiinnittäminen korvaushoito-ohjelmiin on vaikeampaa kuin puhtaasti opiaattiriippuvaisten. Sekakäyttäjä-huumeongelmaiset ovat myös yleensä muita syrjäytyneempiä huumeongelmaisia. Heillä esiintyy muita enemmän vakavia mielenterveyden häiriöitä. (Holopainen 2005b.) Monipäihdeongelmaisuudelle ovat tyypillisiä vaikeat ja monipuoliset psykiatriset ongelmat, sosiaalinen syrjäytyminen ja pitkälle kehittyneenä myös fyysisen terveyden heikkeneminen. Suonensisäisen käytön seurauksena tapahtuva tarttuvien tautien leviäminen, bakteeritulehdusten ja muiden tulehdustautien sekä tuberkuloosin uudelleen ilmaantuminen ovat yleistyneet syrjäytyneiden monipäihdeongelmaisten keskuudessa ulkomailla. Myös Suomessa alkaa olla havaittavissa merkkejä kehityksestä tähän suuntaan. (Holopainen 2005b.) Nuoria saattaa motivoida viinan ja lääkkeiden sekakäytön aiheuttama halpa humala, koska lääkkeet tehostavat alkoholin vaikutusta. Tavoiteltu voimakas

17 sekavuustila saadaan aikaan halvemmalla kuin pelkkää alkoholia nauttimalla. Lääkkeillä pyritään tosin myös lievittämään alkoholin tai huumausaineiden aiheuttamia vieroitusoireita. Sekakäytön seuraukset ovat aina ennalta arvaamattomia. Ne riippuvat käytettyjen lääkkeiden vahvuudesta ja määrästä sekä alkoholin määrästä. (Ahtiala & Ruohonen 1998, 106.) 5 PÄIHDEHOITO- JA PALVELUJÄRJESTELMÄ Suomessa on kehitetty sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmä. Palvelujärjestelmän ensimmäisenä portaana ovat kaikki sosiaali- ja terveydenhuollon yleiset palvelut. Perusterveydenhuollossa, sosiaalitoimistoissa ja erikoissairaanhoidon eri yksiköissä voi saada päihderiippuvuuteen liittyvää neuvontaa, senhetkisten somaattisten ja psyykkisten vaivojen hoitoa, päihderiippuvuuden hoidon käynnistämisen sekä ohjausta erityispalveluihin. Seuraavan portaan muodostavat päihdehuollon erityispalvelut, jotka keskittyvät kaikkien päihdeongelmien käsittelyyn. Viimeisenä portaana ovat muutamat päihdehuollon yksiköt, joiden palvelut on suunniteltu erityisesti huumeongelmaisille tai vain tietynlaista huumehoitoa tarvitseville. Järjestelmässä tavoitteena ovat joustavat kunkin asiakkaan tarpeisiin räätälöidyt hoitokokonaisuudet. (Mäkelä 2006.) 5.1 Päihdehuoltolaki Päihdehuoltolain tavoitteena on ehkäistä ja vähentää päihteiden ongelmakäyttöä sekä siihen sisältyviä sosiaali- ja terveydellisiä haittoja sekä edistää päihteiden ongelmakäyttäjän ja hänen läheistensä toimintakykyä ja turvallisuutta. Laki velvoittaa kunnat järjestämään päihdehuollon sisällöltään ja laajuudeltaan kunnan tarpeita tyydyttäväksi, ehkäisemään päihteiden ongelmakäyttöä lisäävien olosuhteiden ja elämäntapojen syntymistä sekä seuraamaan päihteiden ongelmakäyttöä. Kuntien täytyy myös tukea asiakkaiden oma-aloitteisuutta toimimaan yhteistyössä eri viranomaisten kanssa, tukemaan avohoitoa, ja antamaan palveluita henkilölle ja hänen läheisilleen tuen ja hoidon tarpeen perusteella. Päihdehuoltoasetus (1986/653) edellyttää myös kuntoutussuunnitelman teke

18 mistä päihdeongelmaiselle tilanteen niin vaatiessa. Päihdepotilaan hoitoa säätelevät myös mielenterveyslaki (1990 / 1116), laki potilaan asemasta ja oikeuksista (1992/785) sekä kuntoutuslain säädäntö. Erityisiä päihdehuollon palveluita käytetään, jos yleiset palvelut eivät ole riittäviä päihdeongelmaisen tarpeisiin. (Päihdehuoltolaki 1986; Salaspuro ym. 2003, 84 87; Saukkonen 2006.) 5.2 Palvelujärjestelmä Suomessa on monipuolinen ja monitasoinen palvelujärjestelmä päihdeongelmaisille ja heidän läheisilleen. Palvelut jaetaan yleis- ja erityispalveluihin. Yleispalveluihin kuuluvat sosiaalitoimet, terveyskeskukset ja sairaalat ja erityispalveluihin kuuluvat A-klinikat, nuorisoasemat, päiväkeskukset, katkaisuhoitoasemat, ensisuojat, palveluasunnot, kuntoutuslaitokset ja erityispalvelujen yhdistelmät, esim. A-klinikka, perheneuvola ja mielenterveystoimisto (kuva 5.2). (Saarelainen ym. 2001, ) Kunnan on järjestettävä tai tuotettava päihdehuollon palvelut siten, että niiden piiriin on mahdollista hakeutua oma-aloitteisesti ja sillä lailla, että ne tukevat asiakkaan itsenäistä suoriutumista. (Piisi 2001, 108). Voimassa olevan päihdehuoltolain mukaan keskeinen järjestämisvastuu kuuluu kotikunnan sosiaali- ja terveystoimelle. Päihdehuollon erityispalveluista avohoitopalvelut ovat asiakkaalle yleensä maksuttomia. Laitoshoitomaksuissa asiakkaalla on omavastuuosuus ja muun osan maksaa kunta. Maksusitoumus on useimmiten hankittavissa kotikunnan sosiaalivirastosta. Jokaisella kunnalla on suunnitelma niistä palveluista, joita pääsääntöisesti tulisi käyttää. (Mäkelä 2006.) Ensisijaisia palveluja päihdehuollossa ovat sosiaali- ja terveydenhuollon yleiset peruspalvelut, kuten terveyskeskusten vastaanotto- ja päivystyspalvelut, kouluterveydenhuolto, työterveyshuolto ja kotipalvelu. Myös terveyskeskussairaalat ja erikoissairaanhoito (esim. aluesairaalat, keskussairaalat) kuuluvat yleisiin palveluihin. Niissä voi olla päihdehuollon erityispalveluiksi määriteltäviä osastoja tms., esim. HYKSin huumevieroitusyksikkö, Hesperian sairaala ja TAYSin päihdepoliklinikka. (Saukkonen 2006.)

19 Kuva 5.2 Päihdetoimijat Suomessa 1999 (Niemelä 1999, 36) Palveluasuminen on tarkoitettu päihdeongelmaisille, jotka tarvitsevat tilapäisesti tai pysyvästi päivittäistä tukea ja apua. Hoitokodin tavoitteena on kuntouttaa asiakas itsenäiseen asumiseen tai mahdollisesti myös työhön. Hoitokoteja on sekä kuntoutusyksiköissä että erillisinä. Hoitokotien lisäksi asumispalveluita tarjoavat huoltokodit, jotka on tarkoitettu pitempiaikaista, jopa pysyvää asumista varten. Ensisuojat ovat väliaikaisia majoituspaikkoja, joissa pyritään käynnistämään muita kuntoutustoimia. Ensisuojasta saa yösijan myös päihtyneenä. Monilla paikkakunnilla on käytettävissä väliaikaiseen asumiseen tarkoitettuja tukiasuntoja. Päiväkeskukset toimivat joko erillisinä tai muiden palveluiden yhteydessä. Ne tarjoavat mahdollisuuden mm. ryhmämuotoiseen toimintaan sekä ravinto- ja pesulapalveluihin. Muita avohuollollisia palvelupisteitä ovat selviämisneuvonta- ja päivystysasemat. (Salaspuro ym. 2003, 197.) Huumehoitojen toteuttaminen perustuu lähes aina asiakkaan omaan haluun. Hoitoa omasta tahdosta riippumatta, eli ns. pakkohoitoa, voidaan joissakin ta

20 pauksissa toteuttaa lastensuojelulain, mielenterveyslain tai päihdehuoltolain perusteella. Tärkeä rooli huumeongelmien hoitojärjestelmässä on vertaisryhmätoiminnalla, joista tunnetuimpia ovat NA-ryhmät (nimettömät narkomaanit). (Mäkelä 2006.) Suonensisäisesti huumeita käyttäviä varten on useissa kaupungeissa terveysneuvontapisteitä, joissa saa neuvontaa ja tietoa tarttuvien tautien ehkäisystä sekä rokotuksia ja puhtaita pistosvälineitä käytettyjen tilalle. Jotkut laitoshoitoyksiköt toimivat terapeuttisen yhteisön periaatteiden mukaan ja tukevat lääkkeettömin keinoin asiakkaitaan päihteettömyyteen. Opiaattiriippuvuuden hoitoon voidaan tietyissä tapauksissa käyttää muun hoidon ohessa lääkkeellistä vieroitus-, korvaus- tai ylläpitohoitoa. Hoidon tarve arvioidaan pääsääntöisesti yliopistollisissa tai muissa keskussairaaloissa tai Järvenpään sosiaalisairaalassa ja hoito toteutetaan muissa laitos- tai avohoitoyksiköissä. (Mäkelä 2006.) 5.3 Suomessa toimivia päihdejärjestöjä Suomessa on erilaisia päihdejärjestöjä, jotka järjestävät mm. vertaistukiryhmiä. Näitä ovat mm. AA - Nimettömät Alkoholistit, Al-Anon - alkoholistien läheisten ryhmät, AAL - alkoholistien aikuisten lasten ryhmät, NA - huumeongelmaisten ryhmät, A-killat - A-klinikoiden entisten ja nykyisten asiakkaiden yhdistykset sekä Myllyhoito-yhdistys. (Saukkonen 2006.) A-klinikkasäätiö on vuonna 1955 perustettu päihdealan järjestö. A- klinikkasäätiön toiminta tähtää päihde- ja riippuvuusongelmaisten ja heidän läheistensä aseman parantamiseen vaikuttamalla yhteiskuntapolitiikkaan sekä tarjoamalla monipuolisia ja luottamuksellisia hoitopalveluita päihde- ja muista riippuvuusongelmista kärsiville. Valtakunnallinen toiminta rahoitetaan pääasiassa Raha-automaattiyhdistyksen avustuksilla. Hoito- ja toimintayksiköiden palvelujen käytöstä on solmittu ostopalvelusopimuksia yli sadan kunnan kanssa. (Aklinikkasäätiö 2001) Useimmat A-klinikat ovat jo pitkään hoitaneet alkoholiongelmaisten lisäksi myös huume- ja sekakäyttöongelmaisia (Mäkelä 2006)

Mielenterveyden ensiapu. Päihteet ja päihderiippuvuudet. Lasse Rantala 25.9.2007

Mielenterveyden ensiapu. Päihteet ja päihderiippuvuudet. Lasse Rantala 25.9.2007 Mielenterveyden ensiapu Päihteet ja päihderiippuvuudet Lasse Rantala 25.9.2007 Päihteet ja päihderiippuvuudet laiton huumekauppa n. 1 000 miljardia arvo suurempi kuin öljykaupan, mutta pienempi kuin asekaupan

Lisätiedot

Erilaiset päihteet, niiden vaikutukset ja miten tunnistaa niiden käyttö. Anneli Raatikainen 3.2.2015

Erilaiset päihteet, niiden vaikutukset ja miten tunnistaa niiden käyttö. Anneli Raatikainen 3.2.2015 Erilaiset päihteet, niiden vaikutukset ja miten tunnistaa niiden käyttö Anneli Raatikainen 3.2.2015 AIHEITA: - Päihdeongelman kehittyminen - Eri päihteiden vaikutuksia - Päihteiden käytön tunnistaminen

Lisätiedot

KUN MINI-INTERVENTIO EI RIITÄ

KUN MINI-INTERVENTIO EI RIITÄ KUN MINI-INTERVENTIO EI RIITÄ Helena Haimakainen; sairaanhoitaja 30.01.2013 PÄIHDETYÖ PERUSPALVELUISSA TAVOITEENA Ehkäistä ja vähentää päihteiden ongelmakäyttöä Sosiaalisten ja terveydellisten haittojen

Lisätiedot

Alkoholi. Tämä esite auttaa sinua arvioimaan, miten käytät alkoholia.

Alkoholi. Tämä esite auttaa sinua arvioimaan, miten käytät alkoholia. Alkoholi Tämä esite auttaa sinua arvioimaan, miten käytät alkoholia. 1 Sisältö 3 4 8 9 11 12 14 Lukijalle Mitä alkoholi on? Alkoholi vaikuttaa ihmisiin eri tavalla Erilaisia tapoja käyttää alkoholia Alkoholi

Lisätiedot

Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen

Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen Päihderiippuvuuden synty Psyykkinen riippuvuus johtaa siihen ettei nuori koe tulevansa toimeen ilman ainetta. Sosiaalinen

Lisätiedot

Huumetilanne Suomessa. Päivän päihdetilanne -koulutus, 8.5.2014 Turku Karoliina Karjalainen, TtT, erikoistutkija

Huumetilanne Suomessa. Päivän päihdetilanne -koulutus, 8.5.2014 Turku Karoliina Karjalainen, TtT, erikoistutkija Huumetilanne Suomessa Päivän päihdetilanne -koulutus, 8.5.2014 Turku Karoliina Karjalainen, TtT, erikoistutkija Aikuisväestön huumeiden käyttö 9.5.2014 Huumetilanne Suomessa / Karjalainen 2 Väestökyselyt

Lisätiedot

Oulun kaupungin päihdepalvelut. Liisa Ikni

Oulun kaupungin päihdepalvelut. Liisa Ikni Oulun kaupungin päihdepalvelut Liisa Ikni Ehkäisevä päihdetyö Neuvontaa, tukea, tietoa, teemaviikkoja, kampanjoita, kursseja ja ryhmiä Taitolaji ryhmä alkoholinkäytöstään huolestuneille Tupakasta luopumisryhmä

Lisätiedot

Yleistä addiktioista

Yleistä addiktioista Yleistä addiktioista Addictio (lat.) = jättäminen/jättäytyminen jonkun valtaan Pakonomainen tarve harjoittaa jotakin toimintoa tai kokea tietynlainen tunnetila eli ei enää oma valinta riippuvuus Sana kärsinyt

Lisätiedot

KOKEMUSASIANTUNTIJA TERVEYSASEMALLA

KOKEMUSASIANTUNTIJA TERVEYSASEMALLA KOKEMUSASIANTUNTIJA TERVEYSASEMALLA Yksi tapa auttaa päihde- ja mielenterveysongelmissa Kokemusasiantuntija Hannu Ylönen Helsinki 23.4.2015 Kuka on päihdetyön kokemusasiantuntija? Kokemusasiantuntijalla

Lisätiedot

Olavi Kaukonen Espoo 17.10.2014

Olavi Kaukonen Espoo 17.10.2014 Olavi Kaukonen Espoo 17.10.2014 Alkoholin kulutus (100 % alkoholilitroina) henkeä kohti (THL) Toteutetun alkoholipolitiikan merkitys Vuoden -68 alkoholilain lähtökohta perustui virheelliseen näkemykseen

Lisätiedot

Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö. Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö

Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö. Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö Yleistä Alkoholin kokonaiskulutus oli noin 10,1 litraa asukasta kohden vuonna 2012. Yli 90 % suomalaisista

Lisätiedot

PÄIHDETYÖ HAASTAA TERVEYSASEMAT - KOKEMUSASIANTUNTIJA OSANA MONIAMMATILLISTA TYÖRYHMÄÄ VANTAALLA

PÄIHDETYÖ HAASTAA TERVEYSASEMAT - KOKEMUSASIANTUNTIJA OSANA MONIAMMATILLISTA TYÖRYHMÄÄ VANTAALLA PÄIHDETYÖ HAASTAA TERVEYSASEMAT - KOKEMUSASIANTUNTIJA OSANA MONIAMMATILLISTA TYÖRYHMÄÄ VANTAALLA Anne Tapola ja Hannu Ylönen Vantaalaisen hyvä mieli -hanke Kokemusasiantuntija -seminaari Helsinki, 13.2.2013

Lisätiedot

Työelämä ja päihdekuntoutus

Työelämä ja päihdekuntoutus Työelämä ja päihdekuntoutus Kalliolan setlementti Kalliolan setlementti on vuonna 1919 perustettu monialayhdistys. Toimintamuodot: Päihdekuntoutus, kansalaisopistotoiminta, lastensuojelutyö, vammaistyö,

Lisätiedot

Terveystieto Anne Partala HUUMEET

Terveystieto Anne Partala HUUMEET Terveystieto Anne Partala HUUMEET PORTTITEORIA PÄIHTEET TIETYSSÄ JÄRJESTYKSESSÄ ELÄMÄÄN: 1. Tupakka ja alkoholi 2. Kannabis tuotteet 3. Vahvemmat huumeet (pienempi kynnys) NARKOMAANI: huumausaineista tullut

Lisätiedot

TUPAKOINNIN LOPETTAMINEN KANNATTAA AINA

TUPAKOINNIN LOPETTAMINEN KANNATTAA AINA TUPAKOINNIN LOPETTAMINEN KANNATTAA AINA Kaikki tietävät, että tupakointi on epäterveellistä. Mutta tiesitkö, että tupakoinnin lopettaminen kannattaa, vaikka olisit tupakoinut jo pitkään ja että lopettaminen

Lisätiedot

Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011

Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011 Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011 Sairaus Paha tapa pystytään hoitamaan parantumaton; miten hoidetaan? pystytään muuttamaan muuttumaton; miten hoidetaan? Miten tietoinen olen 1. omista asenteistani?

Lisätiedot

RIIPPUVUUDEN HOITO JA KUNTOUTUS RIIPPUVUUDESTA TOIPUMINEN JA HOITOON/KUNTOUTUKSEEN SITOUTUMINEN 10.9.2015 ARJA LIISA AHVENKOSKI

RIIPPUVUUDEN HOITO JA KUNTOUTUS RIIPPUVUUDESTA TOIPUMINEN JA HOITOON/KUNTOUTUKSEEN SITOUTUMINEN 10.9.2015 ARJA LIISA AHVENKOSKI RIIPPUVUUDEN HOITO JA KUNTOUTUS RIIPPUVUUDESTA TOIPUMINEN JA HOITOON/KUNTOUTUKSEEN SITOUTUMINEN 10.9.2015 ARJA LIISA AHVENKOSKI RIIPPUVUUDESTA TOIPUMISEN VAIHEET 1. ESIHARKINTA -> ONGELMAN KIELTÄMINEN,

Lisätiedot

AUDIT JA HOITOONOHJAUS. Jani Ruuska päihdeohjaaja tukiasumisen tiimi Äänekosken kaupunki

AUDIT JA HOITOONOHJAUS. Jani Ruuska päihdeohjaaja tukiasumisen tiimi Äänekosken kaupunki AUDIT JA HOITOONOHJAUS Jani Ruuska päihdeohjaaja tukiasumisen tiimi Äänekosken kaupunki Mikä on AUDIT? Alcohol Use Disorders Identification Test AUDIT sai alkunsa 1980-luvulla, kun Maailman terveysjärjestö

Lisätiedot

Turun Kaupunkilähetys -projekti a.k.a. The Best Project In The World!

Turun Kaupunkilähetys -projekti a.k.a. The Best Project In The World! Turun Kaupunkilähetys -projekti a.k.a. The Best Project In The World! SENIORIPYSÄKKI Senioripysäkki -toiminta on tarkoitettu eläkeikäisille (60+), jotka ovat kokeneet elämässään muutoksia ja luopumisia

Lisätiedot

METADON KORVAUSHOITOLÄÄKKEENÄ

METADON KORVAUSHOITOLÄÄKKEENÄ Oulun kaupungin päihdeklinikka Kiviharjuntie 5 90230 Oulu METADON KORVAUSHOITOLÄÄKKEENÄ Oulun seudun ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma Niskasaari Anne Näppä Marja Olet vapaa, jos elät niin kuin

Lisätiedot

Nuorisotyön seminaari Kanneljärven opisto 28.4.2014 Mika Piipponen Kouluttaja, EHYT ry

Nuorisotyön seminaari Kanneljärven opisto 28.4.2014 Mika Piipponen Kouluttaja, EHYT ry Nuorisotyön seminaari Kanneljärven opisto 28.4.2014 Mika Piipponen Kouluttaja, EHYT ry Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry Yhdistys aloitti toimintansa 1.1.2012, kun Elämäntapaliitto, Elämä On Parasta Huumetta

Lisätiedot

Koukku asiaa huumeista

Koukku asiaa huumeista Koukku asiaa huumeista Sininauhaliitto Sisältö Lukijalle...3 Älä jää koukkuun!...4 Huumeiden vaikutus...5 Riippuvuus...7 Huumekierre...8 Huumerikokset...9 Yleisiä huumeita...10 Muita huumaavia aineita...14

Lisätiedot

Päihteiden käytön katkaiseminen on taitolaji

Päihteiden käytön katkaiseminen on taitolaji Päihteiden käytön katkaiseminen on taitolaji Pienet pohjalaiset Päihdepäivät Seinäjoki 17.11.2008 Antti Holopainen Ylilääkäri Järvenpään sosiaalisairaala Sisältöä Miten syntyy katkaisemisen tarve? Mitä

Lisätiedot

PIENET POHJALAISET PÄIHDEPÄIVÄT. Kokkola 19.-20.11.2007. Roger Nordman. Ylitarkastaja SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ.

PIENET POHJALAISET PÄIHDEPÄIVÄT. Kokkola 19.-20.11.2007. Roger Nordman. Ylitarkastaja SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ. PIENET POHJALAISET PÄIHDEPÄIVÄT Kokkola 19.-20.11.2007 Ylitarkastaja Alkoholin kulutus ennätystasolla 100 % alkoholia henkeä kohti 1901-2004 9 8 7 1919 kieltolaki 2004 matkustajatuonti + alkoholiveron

Lisätiedot

Miten työnantaja voi tunnistaa ongelman vai voiko?

Miten työnantaja voi tunnistaa ongelman vai voiko? Miten työnantaja voi tunnistaa ongelman vai voiko? Juuri tänään Kohtaa sairaus nimeltä alkoholismi Riippuvuussairauden käsite Sairauden eteneminen ihmisen käytöksenä Tunnistamisen mahdollisuudet ja mahdottomuudet

Lisätiedot

PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet. Kari Haavisto, STM

PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet. Kari Haavisto, STM PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet Kari Haavisto, STM Alkoholin kulutus ennätystasolla 100 % alkoholia henkeä kohti 1901-2004 9 8 7 1919 kieltolaki 2004 matkustajatuonti + alkoholiveron alennukset

Lisätiedot

Tupakkariippuvuus fyysinen riippuvuus. 9.9.2015 Annamari Rouhos LT, keuhkosairauksien erikoislääkäri Sydän- ja keuhkokeskus HYKS

Tupakkariippuvuus fyysinen riippuvuus. 9.9.2015 Annamari Rouhos LT, keuhkosairauksien erikoislääkäri Sydän- ja keuhkokeskus HYKS Tupakkariippuvuus fyysinen riippuvuus 9.9.2015 Annamari Rouhos LT, keuhkosairauksien erikoislääkäri Sydän- ja keuhkokeskus HYKS Riippuvuuden tunnusmerkkejä voimakas halu tai pakonomainen tarve käyttää

Lisätiedot

Mitä alkoholin suurkulutuksella tarkoitetaan?

Mitä alkoholin suurkulutuksella tarkoitetaan? Mitä alkoholin suurkulutuksella tarkoitetaan? Mauri Aalto Dosentti, ylilääkäri Kansanterveyslaitos Miksi kysymys esitetään? On olemassa alkoholin käyttöä, johon ei liity riskiä tai riski on vähäinen Mini-intervention

Lisätiedot

Jääkö mielenterveyden ongelma päihdeongelman taakse palvelujärjestelmässä? Hanna Sallinen Vantaan kaupunki Aikuissosiaalityön asumispalvelut

Jääkö mielenterveyden ongelma päihdeongelman taakse palvelujärjestelmässä? Hanna Sallinen Vantaan kaupunki Aikuissosiaalityön asumispalvelut Jääkö mielenterveyden ongelma päihdeongelman taakse palvelujärjestelmässä? Hanna Sallinen Vantaan kaupunki Aikuissosiaalityön asumispalvelut Liian päihdeongelmainen mielenterveyspalveluihin tai liian sairas

Lisätiedot

TAUSTAA KOULUTUSHANKKEELLE

TAUSTAA KOULUTUSHANKKEELLE IKÄÄNTYNEET ALKOHOLI JA LÄÄKKEET Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät 2008 Seinäjoki Juha Pekola TAUSTAA KOULUTUSHANKKEELLE Stakesin selvitysten mukaan eläkeikäisten alkoholinkäyttö on yleistynyt vähitellen

Lisätiedot

Nuorten päihteiden käyttö ja huolen aiheet kouluterveyskyselyn tulosten valossa

Nuorten päihteiden käyttö ja huolen aiheet kouluterveyskyselyn tulosten valossa Nuorten päihteiden käyttö ja huolen aiheet kouluterveyskyselyn tulosten valossa Turun sosiaali- ja terveystoimi Terveyden edistämisen yksikkö suunnittelija Niina Jalo Esityksen rakenne Mikä on kouluterveyskysely

Lisätiedot

PUHETTA PÄIHTEISTÄ. Kouvola 21.9.2011. Outi Hedemäki Valtakunnallinen työpajayhdistys ry

PUHETTA PÄIHTEISTÄ. Kouvola 21.9.2011. Outi Hedemäki Valtakunnallinen työpajayhdistys ry PUHETTA PÄIHTEISTÄ Kouvola 21.9.2011 Outi Hedemäki Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Nuoret ja päihteet Sisältö: Päihteidenkäytön funktiot Päihteistä puhumisen kulttuuri Päihteet näkyvät Työelämässä

Lisätiedot

Somaattisen sairauden poissulkeminen

Somaattisen sairauden poissulkeminen Psykoosit Psykoosit Yleisnimitys: todellisuudentaju selvästi vääristynyt ongelma, jossa ihmisellä on heikentynyt kyky erottaa aistien kautta tulevat ärsykkeet omista mielikuvista vaikeus erottaa, mikä

Lisätiedot

Ryhmätoiminnat. Omaiset ja läheiset. Päihdeja mielenterveysasiakkaat

Ryhmätoiminnat. Omaiset ja läheiset. Päihdeja mielenterveysasiakkaat Ryhmätoiminnat Omaiset ja läheiset Päihdeja mielenterveysasiakkaat Kouvolan kaupunki Erityisryhmien asumispalvelut Tuettu asuminen / ryhmätoiminnat Tarkoitettu kouvolalaisille kotona asuville mielenterveys-

Lisätiedot

EHKÄISY JA HOITO LAADUKKAAN PÄIHDETYÖN KOKONAISUUS. Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus 27.11.2007

EHKÄISY JA HOITO LAADUKKAAN PÄIHDETYÖN KOKONAISUUS. Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus 27.11.2007 Tiedosta hyvinvointia Päihdetyö-ryhmä 1 EHKÄISY JA HOITO LAADUKKAAN PÄIHDETYÖN KOKONAISUUS Tiedosta hyvinvointia Päihdetyö-ryhmä 2 MISTÄ ON KYSE? Kunta- ja palvelurakenneuudistus edellyttää uusia suunnitelmia

Lisätiedot

Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus

Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus Sirpa Tuomela-Jaskari päihdepalvelujen suunnittelija, YTM Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus SONet BOTNIA Puh. 83 277 Email: sirpa.tuomela-jaskari@seamk.fi

Lisätiedot

Uutta Suomessa mielenterveyden ensiapu. Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Vaasa 11.5.2007

Uutta Suomessa mielenterveyden ensiapu. Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Vaasa 11.5.2007 Uutta Suomessa mielenterveyden ensiapu Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Vaasa 11.5.2007 Pohjanmaa hankkeen toiminta alue Vaasan sairaanhoitopiiri väestömäärä n. 174 300 pinta ala 7930 km 2 Etelä Pohjanmaan

Lisätiedot

Mielenterveys Suomessa. Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Mielenterveys Suomessa. Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Mielenterveys Suomessa Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 1.11.2010 1 Mielenterveyskuntoutuksen lähtökohdat eri aikoina (Nordling 2010) - työ kuntouttaa (1960-luku) -

Lisätiedot

Riippuvuudet ja vastuullisuus: Päihdehuollon asiakkaat, huumeet ja liikenne.

Riippuvuudet ja vastuullisuus: Päihdehuollon asiakkaat, huumeet ja liikenne. Riippuvuudet ja vastuullisuus: Päihdehuollon asiakkaat, huumeet ja liikenne. A-klinikkasäätiön Päihdetiedotusseminaari, Amsterdam 4.10.2007 Antti Weckroth Riippuvuus tahdon sairautena Benjamin Rush 1812:

Lisätiedot

ITSETUNTO JA PÄIHDE. Jukka Oksanen 2014

ITSETUNTO JA PÄIHDE. Jukka Oksanen 2014 ITSETUNTO JA PÄIHDE Jukka Oksanen 2014 Mitä päihteestä haetaan? Mukana tekemisen kokemusta. Seurustelun helpottumista. Mielihyväkokemusta. Tajunnan laajentamisen kokemusta. Psyykkisten olojen helpottumista.

Lisätiedot

TerveysInfo. Alkoholi : suurkulutuksen riskit Kortti on tarkoitettu itsearvioinnin apuvälineeksi.

TerveysInfo. Alkoholi : suurkulutuksen riskit Kortti on tarkoitettu itsearvioinnin apuvälineeksi. TerveysInfo Alkoholi : kohtuuden rajoilla Ohjelmassa seurataan alkoholin käyttöä viiden parikymppisen nuoren päivälliskutsujen yhteydessä. Samalla kun katsoja perehtyy erilaisiin alkoholin käyttötyyleihin,

Lisätiedot

Mistä ja miten asiakkaat tavoitetaan

Mistä ja miten asiakkaat tavoitetaan Mistä ja miten asiakkaat tavoitetaan Esteettömästi yhdestä ovesta?- Mielenterveys- ja päihdepalveluita kaikille 29.10.2009 Anneli Pienimäki Päihdetyön kehittämispäällikkö Sininauhaliitto Keitä asiakkaat

Lisätiedot

Nuorten aikuisten kuntoutusohjausprojekti v.2006-2008

Nuorten aikuisten kuntoutusohjausprojekti v.2006-2008 Nuorten aikuisten kuntoutusohjausprojekti v.2006-2008 EPSHP/aikuispsykiatria TUKE 1242 Projektityöntekijänä Tiina Leppinen Psyk. sh., NLP-Master, Kuntoutuksen ohjaaja amk Hankkeen taustaa Nuorten aikuisten

Lisätiedot

MIELENTERVEYSPALVELUT JA OIKEUDET

MIELENTERVEYSPALVELUT JA OIKEUDET MIELENTERVEYSPALVELUT JA OIKEUDET Merja Karinen lakimies 06052015 OIKEUS SOSIAALITURVAAN JA TERVEYSPALVELUIHIN Jokaisella, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa, on oikeus

Lisätiedot

Ihminen tarvitsee toista ihmistä voiko riippuvuuksista tulla rasite hyvinvoinnille?

Ihminen tarvitsee toista ihmistä voiko riippuvuuksista tulla rasite hyvinvoinnille? Ihminen tarvitsee toista ihmistä voiko riippuvuuksista tulla rasite hyvinvoinnille? Ylilääkäri Pekka Salmela A- klinikkasäätiö/pirkanmaa MTK:n työhyvinvointipäivät Tre 8/2013 Riippuvuus - addiktio Terve

Lisätiedot

Mielenterveyden häiriöt

Mielenterveyden häiriöt Masennus Mielenterveyden häiriöt Ahdistuneisuushäiriöt pakkoajatukset ja -toiminnot paniikkihäiriöt kammot sosiaalinen ahdistuneisuus trauman jälkeiset stressireaktiot Psykoosit varsinaiset mielisairaudet

Lisätiedot

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe, liike ja toipuminen Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe liike toipuminen? 2.9.2014 Hätönen H 2 Perinteitä ja uusia näkökulmia Perinteinen näkökulma: Mielenterveyden ongelmien hoidossa painotus

Lisätiedot

Tomi Kallio & Markku Salo, MTKL/Päijät-Hämeen sosiaalipsykiatrinen säätiö

Tomi Kallio & Markku Salo, MTKL/Päijät-Hämeen sosiaalipsykiatrinen säätiö Tomi Kallio & Markku Salo, MTKL/Päijät-Hämeen sosiaalipsykiatrinen säätiö Tampereen A-kilta ry:n 22 asunnon asumisyksikkö pitkäaikaisasunnottomille päihde- tai/ja mielenterveysongelmaisille henkilöille

Lisätiedot

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan?

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Liikkuva Tuki Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Matti Järvinen Porin perusturva Psykososiaalisten palvelujen

Lisätiedot

Hyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen

Hyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen Hyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen Mitä on ehkäisevä päihdetyö? Ehkäisevä päihdetyö edistää päihteettömiä elintapoja, vähentää ja ehkäisee päihdehaittoja

Lisätiedot

PERHE JA PÄIHDEKASVATUS. meille myös!!!

PERHE JA PÄIHDEKASVATUS. meille myös!!! PERHE JA PÄIHDEKASVATUS meille myös!!! Pohdinnan pohjaksi päihteistä Lapsen kanssa on hyvä keskustella päihteiden vaikutuksista niissä tilanteissa, joissa asia tulee luontevasti puheeksi. Tällainen tilanne

Lisätiedot

Mini-interventio erikoissairaanhoidossa. 12.10.2011 Riitta Lappalainen - Lehto

Mini-interventio erikoissairaanhoidossa. 12.10.2011 Riitta Lappalainen - Lehto Mini-interventio erikoissairaanhoidossa 12.10.2011 Riitta Lappalainen - Lehto Kuuluuko interventio erikoissairaanhoitoon? - Sairaalassa potilaiden tulosyyn taustalla usein päihteiden käyttö (n. 20 %:lla

Lisätiedot

PÄIHDETIETOA POLIISIN SILMIN. Anna-Kaisa Heinämäki/Jari Viljanen Ylikonstaapelit Pirkanmaan poliisilaitos

PÄIHDETIETOA POLIISIN SILMIN. Anna-Kaisa Heinämäki/Jari Viljanen Ylikonstaapelit Pirkanmaan poliisilaitos PÄIHDETIETOA POLIISIN SILMIN Anna-Kaisa Heinämäki/Jari Viljanen Ylikonstaapelit Pirkanmaan poliisilaitos TAUSTAA Poliisille päihtyneiden nuorten tapaaminen on tavallista Huumeet ja lääkkeet enemmän piilossa,

Lisätiedot

Lasse Rantala Mielenterveyden ensiapu: PÄIHTEET JA PÄIHDERIIPPUVUUDET. Vaasa opisto 21.2.2008 MIELENTERVEYDEN ENSIAPU

Lasse Rantala Mielenterveyden ensiapu: PÄIHTEET JA PÄIHDERIIPPUVUUDET. Vaasa opisto 21.2.2008 MIELENTERVEYDEN ENSIAPU Lasse Rantala Mielenterveyden ensiapu: PÄIHTEET JA PÄIHDERIIPPUVUUDET Vaasa opisto 21.2.2008 Päihteet ja päihderiippuvuus Tavallisimmat syyt hoitoon hakeutumiselle päivystyksenomaisesti: yliannos vieroitusoireet

Lisätiedot

Osaamisen tunnistamista tehdään koko tutkintoihin valmentavan koulutuksen ajan sekä tietopuolisessa opetuksessa että työssäoppimassa.

Osaamisen tunnistamista tehdään koko tutkintoihin valmentavan koulutuksen ajan sekä tietopuolisessa opetuksessa että työssäoppimassa. 1 Sosiaali- ja terveysalan tutkintoihin valmentava koulutus maahanmuuttajille OSAAMISEN TUNNISTAMINEN LÄHIHOITAJAN AMMATTITAITO - perustuu Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja 2010 ammatillisen

Lisätiedot

Syrjäytymisen monimuotoisuus - terveyden, toimintakyvyn ja terveyspalveluiden näkökulmasta Raija Kerätär 8.2.2013. www.oorninki.fi

Syrjäytymisen monimuotoisuus - terveyden, toimintakyvyn ja terveyspalveluiden näkökulmasta Raija Kerätär 8.2.2013. www.oorninki.fi Syrjäytymisen monimuotoisuus - terveyden, toimintakyvyn ja terveyspalveluiden näkökulmasta Raija Kerätär 8.2.2013 www.oorninki.fi Osallisuus - syrjäytyminen Sosiaalinen inkluusio, mukaan kuuluminen, osallisuus

Lisätiedot

ALKOHOLI JA HENKINEN HYVINVOINTI

ALKOHOLI JA HENKINEN HYVINVOINTI ALKOHOLI JA HENKINEN HYVINVOINTI apulaisylilääkäri Sari Leinonen P-KSSK, riippuvuuspoliklinikka 25.4.2013 1 Alkoholi ja mielialan säätely yleisesti käytössä iloisen mielialan saavuttaminen harmituksen

Lisätiedot

Päihteet väkivallan riskitekijöinä. 8.4.2016 Ylikonstaapeli Pekka Lötjönen Itä-Suomen poliisilaitos Savonlinnan poliisiasema

Päihteet väkivallan riskitekijöinä. 8.4.2016 Ylikonstaapeli Pekka Lötjönen Itä-Suomen poliisilaitos Savonlinnan poliisiasema Päihteet väkivallan riskitekijöinä 8.4.2016 Ylikonstaapeli Pekka Lötjönen Itä-Suomen poliisilaitos Savonlinnan poliisiasema Päihteet Alkoholi Tupakka Lääkeaineet Huumausaineet Mitkä ovat huumausaineita?

Lisätiedot

Alkoholi suomalaisten terveyden ja hyvinvoinnin kannalta

Alkoholi suomalaisten terveyden ja hyvinvoinnin kannalta Pekka Puska Pääjohtaja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) Alkoholi suomalaisten terveyden ja hyvinvoinnin kannalta Karjalan Lääketiedepäivät Petroskoi 13.-14.6.2012 5.9.2012 Pekka Puska, pääjohtaja

Lisätiedot

SELVIÄMISHOITOYKSIKÖN HOITOTYÖN ERITYISOSAAMINEN JA OSAAMISTARPEET PÄIHDEPOTILAAN HOIDOSSA. Sari Nokkala, YAMKopiskelija,

SELVIÄMISHOITOYKSIKÖN HOITOTYÖN ERITYISOSAAMINEN JA OSAAMISTARPEET PÄIHDEPOTILAAN HOIDOSSA. Sari Nokkala, YAMKopiskelija, SELVIÄMISHOITOYKSIKÖN HOITOTYÖN ERITYISOSAAMINEN JA OSAAMISTARPEET PÄIHDEPOTILAAN HOIDOSSA Sari Nokkala, YAMKopiskelija, SAMK Satakunnan sairaanhoitopiirin ja Satakunnan ammattikorkeakoulun pilottina on

Lisätiedot

Psyykkinen toimintakyky

Psyykkinen toimintakyky Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia

Lisätiedot

Tomi Kallio & Markku Salo, MTKL/Päijät-Hämeen sosiaalipsykiatrinen säätiö

Tomi Kallio & Markku Salo, MTKL/Päijät-Hämeen sosiaalipsykiatrinen säätiö Tomi Kallio & Markku Salo, MTKL/Päijät-Hämeen sosiaalipsykiatrinen säätiö Tampereen A-kilta ry:n 22 asunnon asumisyksikkö pitkäaikaisasunnottomille päihde- tai/ja mielenterveysongelmaisille henkilöille

Lisätiedot

Mikael Palola. SoTe kuntayhtymä

Mikael Palola. SoTe kuntayhtymä Mikael Palola ja Saarikka Kannonkoski, Karstula, Kivijärvi, Kyyjärvi ja Saarijärvi muodostivat Paras-hankkeen mukaisen yhteistoiminta-alueen 1.1.2009 Kunnat siirsivät sosiaali- ja terveyspalveluiden (pl.

Lisätiedot

SOSIAALINEN KUNTOUTUS KÄSITE JA KÄYTÄNNÖN SISÄLTÖ. Mistä uusia ideoita asiakastyöhön? HUS 10.9.2013. Aulikki Kananoja

SOSIAALINEN KUNTOUTUS KÄSITE JA KÄYTÄNNÖN SISÄLTÖ. Mistä uusia ideoita asiakastyöhön? HUS 10.9.2013. Aulikki Kananoja SOSIAALINEN KUNTOUTUS KÄSITE JA KÄYTÄNNÖN SISÄLTÖ Mistä uusia ideoita asiakastyöhön? HUS 10.9.2013 Aulikki Kananoja SOSIAALISEN KUNTOUTUKSEN KÄSITTEESTÄ (1) Kaksi lähestymistapaa: Toiminnallinen: se osa

Lisätiedot

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ opiskelijan nimi: ryhmä: työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN OSAAMISALASSA

Lisätiedot

Esityksemme sisältö ja tarkoitus:

Esityksemme sisältö ja tarkoitus: Esityksemme sisältö ja tarkoitus: Lyhyt esittely Vantaan Nuorten turvatalon sekä Vantaan kaupungin Viertolan vastaanottokodin toiminnasta. Osoittaa, että ennakoivaan, ennaltaehkäisevään lastensuojelutyöhön

Lisätiedot

Pedagoginen näkökulma koulujen ja järjestöjen yhteistyöhön ehkäisevässä päihdetyössä. Sami Teikko

Pedagoginen näkökulma koulujen ja järjestöjen yhteistyöhön ehkäisevässä päihdetyössä. Sami Teikko Pedagoginen näkökulma koulujen ja järjestöjen yhteistyöhön ehkäisevässä päihdetyössä Sami Teikko Koulutus Elämään terveyskasvatusohjelma Ohjelma Ikäryhmä Kesto Pidän huolta itsestäni 3-4 -vuotiaat 45 min

Lisätiedot

Päihderiippuvaisen työkyvyn arvioinnin suositukset ja. käytännön sudenkuopat. Raija Kerätär 17.11.2015

Päihderiippuvaisen työkyvyn arvioinnin suositukset ja. käytännön sudenkuopat. Raija Kerätär 17.11.2015 Päihderiippuvaisen työkyvyn arvioinnin suositukset ja käytännön sudenkuopat Raija Kerätär 17.11.2015 www.oorninki.fi Alkoholiriippuvuuden esiintyvyys Alkoholiriippuvuus ja haitallinen käyttö 5,4% Suomessa

Lisätiedot

Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa

Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa Kokemuksia omaishoitajien tukemisesta ja tunnistamisesta syöpätautien poliklinikalla ja sydäntautien vuodeosastolla A32 Näkökulmia omaishoitajuuteen Erikoissairaanhoidossa

Lisätiedot

Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut

Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut Päivä Mielen hyvinvoinnille -tietoa mielenterveys- ja päihdepalveluista 23.3.2011 Seija Iltanen Palvelupäällikkö Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut Lohjan Päihdeklinikka

Lisätiedot

TAKAISIN KOTIIN HUOSTASSAPIDON LOPETTAMINEN

TAKAISIN KOTIIN HUOSTASSAPIDON LOPETTAMINEN TAKAISIN KOTIIN HUOSTASSAPIDON LOPETTAMINEN Työpaja 9, Pääkaupunkiseudun Lastensuojelupäivät 16. 17.9.2009 Tanja Vanttaja 0800270 Metropolia ammattikorkeakoulu Sofianlehdonkatu 5 Sosiaaliala Sosionomiopiskelijat

Lisätiedot

Kankaanpään A-koti tarjoaa laadukasta yksilö- ja perhekuntoutusta valtakunnallisesti.

Kankaanpään A-koti tarjoaa laadukasta yksilö- ja perhekuntoutusta valtakunnallisesti. Kankaanpään A-koti tarjoaa laadukasta yksilö- ja perhekuntoutusta valtakunnallisesti. Kankaanpään A-koti sijaitsee maaseudulla Karvianjoen rannalla seitsemän kilometrin päässä Kankaanpään keskustasta.

Lisätiedot

Tukea saatavana - huolipuheeksi omaisen kanssa

Tukea saatavana - huolipuheeksi omaisen kanssa Tukea saatavana - huolipuheeksi omaisen kanssa Mielenterveyskuntoutujan omaisen elämästä ja arjesta Omaistyön koordinaattori, psykoterapeutti Päivi Ojanen Omaiset mielenterveystyön tukena Etelä-Pohjanmaa

Lisätiedot

TASKUMATTI 2007 Tilastotietoa alkoholista ja huumeista

TASKUMATTI 2007 Tilastotietoa alkoholista ja huumeista TASKUMATTI 2007 Tilastotietoa alkoholista ja huumeista 11 100 %:n alkoholina,litraa/asukas 10 9 Tilastoimaton kulutus 8 7 6 5 4 Tilastoitu kulutus 3 2 1 0 1960 1970 1980 1990 2000 Lukijalle Taskumatti

Lisätiedot

KOULUMÄEN PÄIVÄKESKUS. Viidankatu 25 95420 TORNIO 040-5676547 koulumaenpaivakeskus@gmail.com

KOULUMÄEN PÄIVÄKESKUS. Viidankatu 25 95420 TORNIO 040-5676547 koulumaenpaivakeskus@gmail.com KOULUMÄEN PÄIVÄKESKUS Viidankatu 25 95420 TORNIO 040-5676547 koulumaenpaivakeskus@gmail.com HISTORIAA, PERUSTAJAT, PERUSTAJA- YHTEISTYÖKUMPPANIT, RAHOITTAJAT Torniolaakson Suojapirtti ry:n ja Tornion kaupungin

Lisätiedot

Sosiaalitoimi työllistymisen tukena 11.11.2014

Sosiaalitoimi työllistymisen tukena 11.11.2014 Sosiaalitoimi työllistymisen tukena 11.11.2014 Järvenpään kaupunki Tanja Bergman 11.11.2014 - Työllistymisen palvelut Järvenpäässä & Aikuissosiaalityön rooli - Työikäisten sosiaalityö Järvenpäässä / muutossosiaalityö

Lisätiedot

Opioidikorvaushoito: lopettaa vai tehostaa sitä?

Opioidikorvaushoito: lopettaa vai tehostaa sitä? Opioidikorvaushoito: lopettaa vai tehostaa sitä? Saija Turtiainen Psykiatrian erikoislääkäri, HYKS Päihdepsykiatrian klinikka Asiantuntijalääkäri, Keva Asiantuntijalääkäri, Valvira 7.3.2014 Lopettaa vai

Lisätiedot

KOTIKATKO, ASUMISPALVELUT JA KOTIIN VIETY TUKI

KOTIKATKO, ASUMISPALVELUT JA KOTIIN VIETY TUKI KOTIKATKO, ASUMISPALVELUT JA KOTIIN VIETY TUKI TIKKURILAN SOSIAALIASEMA OMAT OVET VERKOSTOKOKOUS 16.5.2011 Marjatta Parviainen 17.05.2011 Avopalvelujen koordinaattori Marjatta Parviainen 1 A. KOTIKATKO

Lisätiedot

Sosiaalisen ympärist. Ohjaaja Kari-Pekka Rauhala - Nokian kaupunki 18.10.2011

Sosiaalisen ympärist. Ohjaaja Kari-Pekka Rauhala - Nokian kaupunki 18.10.2011 Itsensä hoitaminen päihdeongelman p suhteen koko elämän n kestävä prosessi. Sosiaalisen ympärist ristön muututtava vähemmv hemmän päihteitä suosivaksi. Lääkäri saattaa antaa diagnoosin sairauden luonteesta,

Lisätiedot

Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi. Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus

Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi. Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus Helsinkiläisten terveyseroista (1) Helsinkiläisten miesten

Lisätiedot

Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry

Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry Perustettu vuonna 1998 Valtakunnallinen vertaistukiyhdistys Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistys Mielenterveyden keskusliiton

Lisätiedot

Suomi Juo: Muutokset suomalaisten juomatavoissa. Erikoistutkija Pia Mäkelä Päihteet ja riippuvuus -osasto, THL

Suomi Juo: Muutokset suomalaisten juomatavoissa. Erikoistutkija Pia Mäkelä Päihteet ja riippuvuus -osasto, THL Suomi Juo: Muutokset suomalaisten juomatavoissa Erikoistutkija Pia Mäkelä Päihteet ja riippuvuus -osasto, THL Suomi juo ; Pia Mäkelä, Heli Mustonen & Christoffer Tigerstedt (toim.) THL 2010 Perusteos alan

Lisätiedot

Potilastukipiste OLKA. Anu Toija Projektipäällikkö Vertaisresepti-hanke Espoon Järjestöjen Yhteisö EJY ry anu.toija@ejy.fi

Potilastukipiste OLKA. Anu Toija Projektipäällikkö Vertaisresepti-hanke Espoon Järjestöjen Yhteisö EJY ry anu.toija@ejy.fi Potilastukipiste OLKA Anu Toija Projektipäällikkö Vertaisresepti-hanke Espoon Järjestöjen Yhteisö EJY ry anu.toija@ejy.fi EJY:n Vertaisresepti-hanke Espoon Järjestöjen Yhteisö EJY ry on alueellinen sosiaali-,

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma vuodelle 2009 (Päivitys laajempaan toimintasuunnitelmaan)

Toimintasuunnitelma vuodelle 2009 (Päivitys laajempaan toimintasuunnitelmaan) 22.9 2008 KS 1 / 5 Toimintasuunnitelma vuodelle 2009 (Päivitys laajempaan toimintasuunnitelmaan) Visio: Espoon Ankkuri 2010 Toipumistyön keskus Espoon Ankkuri on espoolaisten hyvin tuntema avopalvelukeskus,

Lisätiedot

Kolminaisuusoppi. Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki

Kolminaisuusoppi. Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki Kolminaisuusoppi Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki KOLMINAISUUSOPPI - KIRKON TÄRKEIN OPPI Kolminaisuusoppia pidetään yhtenä kristinuskon tärkeimmistä opeista. Se erottaa kirkon uskon muista uskonnoista.

Lisätiedot

Positiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri

Positiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Positiivisten asioiden korostaminen Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Krooninen sairaus - Pitkäaikainen sairaus = muuttunut terveydentila, mikä ei korjaannu yksinkertaisella kirurgisella toimenpiteellä

Lisätiedot

Oikeus päihdepalveluihin. Marjatta Kaurala VTM, asiamiessosiaalityöntekijä Voiko välittää liikaa -seminaari 26.10.2012

Oikeus päihdepalveluihin. Marjatta Kaurala VTM, asiamiessosiaalityöntekijä Voiko välittää liikaa -seminaari 26.10.2012 Oikeus päihdepalveluihin Marjatta Kaurala VTM, asiamiessosiaalityöntekijä Voiko välittää liikaa -seminaari 26.10.2012 Oikeus sosiaaliturvaan Suomen perustuslaki takaa jokaiselle, joka ei kykene hankkimaan

Lisätiedot

Näin meillä Tampereella nääs

Näin meillä Tampereella nääs Näin meillä Tampereella nääs suunnittelupäällikkö Maritta Närhi Saman katon alla Sorilla - poliisi - seutukunnallinen sosiaalipäivystys vuodesta 1995 - syyskuusta 2013 alkaen Selkis eli seutukunnallinen

Lisätiedot

Kuntoutuksen tavoite. Käsitys mielenterveyden häiriön luonteesta:

Kuntoutuksen tavoite. Käsitys mielenterveyden häiriön luonteesta: PSYKOTERAPIAT Kuntoutuksen tavoite Käsitys mielenterveyden häiriön luonteesta: Hoidon tarpeen taustalla usein kehitysvuosien ylivoimaiset, traumaattiset kokemukset, ajankohtaiset menetykset tai muut ylivoimaiset

Lisätiedot

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella?

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Perusterveydenhuollon kuntoutussuunnitelman perusteet ja kuntoutussuunnitelmaopas Koulutuspäivä 17.9.2010 Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Miia Palo Ylilääkäri, avovastaanottotoiminta, Rovaniemen kaupunki

Lisätiedot

G2P0 + C 2 H 5 OH =?! Antti Koivukangas LT, yleislääketieteen erikoislääkäri EPSHP/ Psykiatria Ei sidonnaisuuksia (KH) 20.11.

G2P0 + C 2 H 5 OH =?! Antti Koivukangas LT, yleislääketieteen erikoislääkäri EPSHP/ Psykiatria Ei sidonnaisuuksia (KH) 20.11. G2P0 + C 2 H 5 OH =?! Antti Koivukangas LT, yleislääketieteen erikoislääkäri EPSHP/ Psykiatria Ei sidonnaisuuksia (KH) 20.11.2008 Vaasa 1 Nuoret aikuiset ja päihteet päihteiden käyttö runsaimmillaan 20

Lisätiedot

työseminaari 10.6.2010 Alice Pekkala Kartanonväkikoti

työseminaari 10.6.2010 Alice Pekkala Kartanonväkikoti Terveydenhuoltoalan l siirtoergonomian i asiantuntija ij ja työseminaari 10.6.2010 Kannattavaa kumppanuuttakuntouttavallakuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväkikoti Kartanonväki kodit kdit

Lisätiedot

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Timo Leino, LT, dos. ylilääkäri Hyvä työterveyshuoltokäytäntö - mikä uutta? 26.9.2014, Helsinki Elintavat, terveys ja työkyky Naisista 57 % ja miehistä 51 % harrasti

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/2012 1 (5) Terveyslautakunta Tja/10 29.05.2012

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/2012 1 (5) Terveyslautakunta Tja/10 29.05.2012 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/2012 1 (5) 155 Terveyslautakunnan lausunto talousarvioaloitteesta matalan kynnyksen palvelupaikan perustamisesta väkivaltaa kokeneille naisille päätti antaa talousarvioaloitteesta

Lisätiedot

Time out! Aikalisä ja Nuorten Aikalisä miksi? Nuorten Aikalisä pilottien työkokous, Kemijärvi 18.9.2009 Minna Savolainen, THL

Time out! Aikalisä ja Nuorten Aikalisä miksi? Nuorten Aikalisä pilottien työkokous, Kemijärvi 18.9.2009 Minna Savolainen, THL Time out! Aikalisä ja Nuorten Aikalisä miksi? Nuorten Aikalisä pilottien työkokous, Kemijärvi 18.9.2009 Minna Savolainen, THL Nuorten miesten hyvinvoinnin edistäminen on ajankohtainen haaste Huoli suomalaisten

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Sivu 1/6Sivu 1/6 KOMMENTIT 1(6) Opetushallitus / Aira Rajamäki PL 380 00531 Helsinki aira.rajamaki@oph.fi Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Ohessa Kuuloliiton kommentit sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon

Lisätiedot

Päihdeongelman tunnistaminen ja päihteettömyyteen tukeminen

Päihdeongelman tunnistaminen ja päihteettömyyteen tukeminen Yhteistyöpäivä 1.10.2015 Päihdeongelman tunnistaminen ja päihteettömyyteen tukeminen Tuula Seppänen FinFami Uusimaa ry. Alkoholi Riippuvuutta aiheuttavat päihteet Liimat, yskänlääkkeet, liuotteet Kannabistuotteet

Lisätiedot

MALMIN TERVEYDENHUOLTOALUE KY

MALMIN TERVEYDENHUOLTOALUE KY MALMIN TERVEYDENHUOLTOALUE KY PSYKIATRIA: Mielenterveystoimisto; aikuistenlasten ja nuorten vastaanotto, syömishäiriöpoliklinikka, sivuvastaanotto Uudessakaarlepyyssä Päiväosasto ja yöpymismoduli Psykiatrinen

Lisätiedot

Huumausainepoliittinen koordinaatioryhmä

Huumausainepoliittinen koordinaatioryhmä Huumausainepolitiikan ajankohtaista 2009 Martta Forsell Huumausainepoliittisen koordinaatioryhmän sihteeri 28.10.2009 Martta Forsell 1 Huumausainepoliittinen koordinaatioryhmä Sosiaali- ja terveysministeriön

Lisätiedot

Miksi fysioterapiaa tarvitaan päihdehoidossa?

Miksi fysioterapiaa tarvitaan päihdehoidossa? Miksi fysioterapiaa tarvitaan päihdehoidossa? Fysioterapialla voidaan lievittää potilaan vieroitusoireita ( lihas- ja nivelkivut, jännitys, paleleminen, kuumotus, unettomuus ). Potilaan käsitys omasta

Lisätiedot