SltaTo,,o aft.o t S. Sisdministerio taito.vain intermin.fi. Vastaajat pelastustoimen alueittain

Transkriptio

1 SltaTo,,o aft.o t S Sisdministerio hare@intermin.fi taito.vain io@ intermin.fi Vastaajat pelastustoimen alueittain

2 S uomen PalopiAllystdli itto 2 = Ldnsi-Uusimaa 16 = Keski-Pohjanmaa ja Pietarsaaren alue 17 = Pohiois-Savo 18 = Pohiois-Kariala 3 = Keski-Uusimaa 4 = lta-uusimaa 12 = Pirkanmaa 5 = Varsinais-Suomi 13 = Satakunta 20 = Kainuu 6 = Kanta-Hdme 15 = Pohianmaa I = Kvmenlaakso Mydhemp6nd tuloksia esitellaan myds pelastuslaitosten verrokkiryhmittdin. Verrokkiryhmat muodostuvat seuraavasti: Verrokkiryhm6 1: Helsinki, Ldnsi-Uusimaa, Keski-Uusimaa, Varsinais-Suomi, Pirkanmaa Verrokkiryhme2: h6-uusimaa, Kanta-Hdme, PAij6t-Hdme, Kymenlaakso, Satakunta Verrokkiryhm6 3: Etela-Karjala, Keski-Suomi, Etela-Pohjanmaa, Pohjanmaa, Keski-Pohjanmaa ja Pietarsaaren alue, Pohjois-Savo, Oulu-Koillismaa Verrokkiryhmd 4 : EtelA-Savo, Pohjois-Karjala, Jokilaaksot, Kainuu, Lappi Jaostoittain vastaukset jakaantuivat jasenistdosuuksien mukaan. YlimpAAn johtoon itsensd luokittelevia oli 17 o/o vastaajista, keskijohtoon itsensd luokittelevia 33 0/o ja tycinjohtoon kuuluvia 10 o/0. Palokunnan piieillystda (VPK) oli 18 o/o ja asiantuntijoita 15 o/0. Onko ehdotettu aluejako soveltuva pelastustoimen aluejaoksi? Kysymys "Onko ehdotettu aluejako soveltuva pelastustoimen aluejaoksi?" on otettu suoraan lausuntopyynnostd: EsitettyA mallia sellaisenaan sopivana piti 99 I 416 vastaajaa (Zl oto). Ehdotettua aluejakoa soveltumattomana piti 154 I 416 vastaajaa (el on).37 vastaajaa piti esitettyd alueiden maardd sopivana, mutta toivoi muutoksia esitettyyn jakoon. 126 vastaajaa (go ozo) piti aluejakouudistusta soveltuvana, mutta toivoi rajoja ja alueiden m6ardd tarkasteltavan viel6 toiminnallisista liihtokohdista. 63 o/o vastaajista ei toisin sanoen kategorisesti vastusta aluejakouudistusta, mutta enemmisto heistd toivoo mdiirdstei ja jaosta vield keskusteltavan. HIKlU-laitoksista eli Helsingin, ltd-, Keski- ja LAnsi-Uudenmaan pelastuslaitosten vastaajista vain 28 0/o pitdd aluejakoa soveltumattomana )a 37 o/o kannattaa ehdotusta sellaisenaan. Pohjanmaan laitoksista eli EtelA-Pohjanmaan, Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren alueen, Jokilaaksojen ja Oulu-Koillismaan pelastuslaitosten vastaajista 30 0/o pitaii jakoa soveltumattomana, 34 o/o haluaa tar- TP&lffid&\l tuffila\bl!ffidrb.ndd&nrh\bgft SP4&dd&nilt&de n2aia

3 Suomen Palopiiiillysttiliitto kastella alueiden miisriiii uusiksi, l5 Vo toivoo 1 1 aluetta, mutta eri tavalla rajattuna ja 21 o/o kannattaa esitettyei mallia. Yksittdisten laitosten vastaajista kriittisimmin aluejaon soveltuvuuteen suhtautuu Pohjois-Karjalan vastaajat,.joista 67 o/o ei pidd jakoa soveltuvana. Myiis Kainuussa ja Pohjanmaan pelastuslaitoksessa enemmist<i pitiiii jakoa soveltumattomana. 16 laitoksessa vastaajien enemmist6 piti alueiakoa kuitenkin soveltuvana, joskin vain Ldnsi-Uudenmaan vastaajien enemmistci oli suoraan esitetyn mallin takana. Jos aluejako ei ole soveltuva, mitka ovat toiminnalliset, hallinnolliset ja muut syyt, joiden takia aluejaon tulisi olla erilainen Lausuntopyynndn toinen kysymys kuului: "Jos aluejako ei ole soveltuva, mitk6 ovat toiminnalliset, hallinnolliset ja muut syyt, ioiden takia aluejaon tulisi olla erilainen'. Jiisenkyselyssii alun ehtolause on iatetty pois ja loppuun lisatty sanat "...[erilainen] kuin ehdotettu" eli vastaukset sopivat suoraan lausuntopyynt66n. Avoimissa vastauksissa selkeimmin nousi esiin kdsitys siitli, ettii tavoiteltuja s55st<ijd ei saavuteta alueuudistuksella. Palkkaharmonisointi, johtamis- ja tietojiirjestelmien yhdistdmisen haasteet ja kustannukset, kuntaosuuksien harmonisointi ja siihen liittyvd poliitlinen vastustus, organisaatioiden uudelleenrakentamisen vaatima lisdresursointi olivat muutamia, eniten mainittuja syitd, miksi saastdja on haasteellista tavoittaa alueuudistuksella. Toinen voimakkaasti esiin noussut kritiikki uudistusta vastaan oli nykyisen aluejaon ja jdrjestelmiin toimivuus. Toiminnallista tarvetta uudistamiselle ei niihty, eika niitii ole uudistuksen perusteluissakaan esitetty. Monissa avoimissa vastauksissa toivottiinkin sddstdjen kohdistuvan nykyisiin toimiioihin ilman organisaatioiden uudelleenjariestemista, jolloin seastdt voitaisiin toteuttaa nykyiselld rakenteella. Yhtend konkreettisena ehdotuksena saestdjen saavuttamiseen ehdotettiin palotarkastustoiminnan yksityistdmistd autokatsastusten tavoin. Laitosten valisen toiminnallisen synergian osalta uskottiin nykyisten pelastuslaitosten vapaaehtoiseen yhteistydhon esimerkiksi tilannekeskusten toteuttamisessa. Suurissa poliisijaon mukaisissa alueissa yksi suurimpia toiminnallisia haasteita oli usean hiitiikeskusalueen alueelle sijoittuminen, minkd koettiin heikentdviin avunsaantike!un htiiridtttimyytta ja toiminnallista synergiaa. Myos ensihoidon jeriestaminen ja sairaanhoitopiirijaon epdyhteneviiisyys pelastustoimen esitetyn laon kanssa nousivat vastauksissa esiin. Uudistuksen nopeaa tahtia ja vaihtoehdottomuutta arvosteltiin. Monet vastaajat toivoivat odotettavan kokemuksia hdtdkeskusuudistuksen valmistumista, kokemuksia poliisin aluejaosta ennen harkintaa siihen siirtymisestd seka kunta- ja sote-uudistusten lopullista muotoa. Vastaajat kyseenalaistivat, miksi aluejakoa rakennetaan samaan muottiin poliisin organisaation kanssa eikii esimerkiksi hiitakeskus-

4 Suomen Palopiiiil lystdliitto ten kanssa. Joissain vastauksissa uskottiin naiden kolmen toimijan toimialueet yhtendistamdlld saavutettavan saman luukun palvelun -periaatetta ja viranomaisyhteistyon vahvistumista. My6s yhteistyo Puolustusvoimien kanssa nostettiin esiin. Vastauksissa korostui vahvasti myds halu siirtyii suoraan hdtakeskusalueiden kokoisiin, suurempiin kokonaisuuksiin, koska nyt esitetty6 mallia epliiltiin vain v6livaiheeksi. Niin hatakeskusalueiden kuin poliisialueidenkin kokoisissa pelastuslaitoksissa tdrkednd pidettiin laitosten keskinaistd vaestollista ja maantieteellistd tasapainoa, jotta laitosten v6liset erot eiv6t kasva eivdtka kansalaiset joudu pelastustoimen palvelutason osalta eriarvoiseen asemaan. Toisaalta monissa vastauksissa esitettiin vaihtoehdoksi koko valtakuntaa koskevan aluejakouudistuksen sijaan laitosten yhdistamistd pdakaupunkiseudulla ja Pohjanmaalla jiittden muut alueet ennalleen. Mycis yhden pelastuslaitoksen mallia ja valtiollistamista esitettiin monissa puheenvuoroissa. Tdtd tarjottiin ratkaisuksi ennen kaikkea toimintatapojen ja palvelutason yhtendistdmiseen seka ministerion ja kuntien ohjauksen ristivedon korjaamiseen. Jos ja kun siirrytddn isoihin laitoksiin, ndhtiin aiheellisesti haasteena kuntien omistajuuden turyaaminen, mik5 valtiollistamisessa ei muodostu samalla tavalla haasteeksi. Toisaalta niin valtiollistamisessa kuin h6t6keskusalueiden kokoisissa laitoksissa isona haasteena ndhtiin sopimuspalokuntien elinvoimaisuuden s6ilytt6minen. PSStoksenteon koettiin myds karkaavan kauas toimintaymp5riston ja paloasemien arjesta, jolloin tyohyvinvoinnin uskottiin heikkenevdn. Hallintohenkildstodn uskottiin erityisesti kohdistuvan kovia paineita niin uudistuksen aikana kuin uusissa hallinnollisesti kevennetyissd laitoksissa. Vastavuoroisesti vastaajat pitivat my6s byrokratisoitumista, organ isaatiotasojen I isddntym istii ja hal I i n non laaj enem ista u h ki na. S6dstotavoitteiden uskottiin johtavan pelastustoiminnan palveluiden ja onnettomuuksien ehk6isyn rapautumiseen hallinnollisen tydn lis6antyess6 uudistuksen aikana. Lisdksi p66llyst6viranhaltijoiden uskottiin loytlivein paikkansa uusista organisaatioista operatiivisen henkildston kustannuksella. Monissa, erityisesti nykymallia puolustavissa vastauksissa pelattiin uudistuksen mukanaan tuomien suurten laitosten unohtavan alueelliset erityispiirteet. Nykymallilla toivottiin kehitettiivdn maakuntatason hallintoa, jossa on jo olemassa olevia rakenteita. Toisaalta esimerkiksi Saimaalle toivottiin yhta pelastuslaitosta, jolloin sisdvesipelastamisen osaaminen ja kalusto olisivat keskittyneet yhden organisaation alle. Muutoksen uskottiin heikent6van toimintakykyd hetkellisesti. Pysyvdt vaikutukset palvelutasossa ja toimintakyvyssd riippuvat vahvasti siitd, kuinka yhdistettdvien pelastuslaitosten kulttuurit saadaan yhteen sovitettua.

5 S uomen Palopiiiil lystdl iitto Ehdotus vaihtoehtoiseksi aluejaoksi Kolmas lausuntopyyntodn liittyvii kysymys oli "Ehdotus vaihtoehtoiseksi aluejaoksi". PalopiiAllystdliiton jasenkysely pyysi vastaajia asettamaan nykyisin kiiyt6ssii olevia hallintomalleja paremmuusjarjestykseen. Alla olevassa taulukossa eri aluejakomallit on asetettu suosituimmuusjdrjestykseen sen mukaan, mika mallille annettujen sijanumeroiden keskiarvo on. Sijanumerot Nykyinen pelastustoimen a lueiden jako (22 laitosta) Poliisin nykyinen aluejako (11 laitosta) Maakuntaiako (18 laitosta) Sairaanhoitopiirijako (20 laitosta) Valtiollinen pelastustoimi (1 laitos) Erityisvastuualueja ko (5 laitosta) Joku muu, mikd Yhteensi Sijanumeroiden keskiarvolla arvioiden nykyinen 22 pelastustoimen alueen malli nousi selvdsti mieluisimmaksi vaihtoehdoksi. Nykyinen malli sai myds selkedsti eniten 1. srloja. Keskiarvolla arvottaen esitetty poliisin nykyinen aluejakomalli nousi toiseksi suosituimmaksi vaihtoehdoksi. 51 vastaajaa piti sit5 parhaana vaihtoehtona. Valtiollistamista parhaana vaihtoehtona piti 61 vastaajaa, mutta viels suuremman vastaajajoukon mielestd se oli kaikkein huonoin vaihtoehto (eli sijanumero t 2). Tama aiheutti sen, ettd tdmd voimakkaita ristiriitaisia tunteita herattdva valtiollinen pelastustoimen malli jiii keskiarvon puolesta keskikastiin.

6 Suomen Palopiiiil lyst6liitto Maakuntajako sai monilta hiljaista hyveiksyntiis, ja se nousikin suosituimmuudessa kolmanneksi. Hiitdkeskusjaolla oli maakuntamallia enemman kovia kannattajia, mutta myos vastustajia, minka vuoksi se jdi maakuntamallia heikommalle kannatukselle. Vdhiten intohimoja herdttivdt sairaanhoitopiiri-, ely-keskus-, AV!-, seutukunta- ja erityisvastuualuejaot, jotka saivat laimean vdlinpitamatcinta kannatusta. LAhes kymmenesosa vastaajista pitti2i kunnallista pelastustoimea parhaana vaihtoehtona, mutta yli kolmannes pitdd sitd huonoimpana mahdollisena vaihtoehtona, minkd my6tii se on selvastivahiten haluttu aluejakomalli. Uudenmaan vastaajat suhtautuivat valtiolliseen pelastustoimeen huomattavasti kriittisemmin kuin vastaajat keskimadrin, ja se oli kunnallisen pelastustoimen ohella vastaajille vdhiten mieluinen aluejakomalli. Myos maakuntajako sai Uudellamaalla vdhemman kannatusta kuin muualla, ja tiitli vasten on hieman ylldtt6vad, etta sairaanhoitopiirijako oli nykyisen pelastustoimen aluejaon jdlkeen suosituin malli Uudellamaalla eli 24 kunnan vdlist5 yhteistyota ollaan valmiita laajentamaan myos pelastustoimeen. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiriin kuuluu kaikki Uudenmaan maakunnan kunnat MyrskyliiA ja Pukkilaa lukuun ottamatta. Verrokkiryhmdssii 2 seutukuntiin perustuva aluejakomalli saa tavanomaista enemm6n kannatusta. Vastaavasti hdtdkeskusaluejakoon suhtaudutaan yleistd linjaa kriittisemmin. Suosituimmat mallit nykyisen aluejaon jalkeen ovat maakuntajako ja esitetty aluejakomalli. Verrokkiryhmdssd 3 poliisin aluejakomalli on lahes yht5 suosittu vaihtoehto kuin nykyinen aluejakomallikin. Myds valtiollinen pelastustoimi saa vahvaa kannatusta ja sitii pitdd parhaana yhta moni vastaaja kuin nykyistiikin mallia. My6s hiitiikeskusalueiden mukainen organisointi saa verrokkiryhman 3 vastaajilta kannatusta. Sairaanhoitopiirijako ja nykyinen malli ovat suhteessa yleiseen linjaan epdsuosittuja. Vahvinta nykyisen mallin kannatus on verrokkiryhmdn 4 pelastuslaitoksissa. Mycis valtiollista pelastustoimea kannatetaan tavanomaista enemmlin ja hiike-aluejakoa sitakin hieman enemmdn kuin yleisesti. Kaikki muut mallit koetaan huonommiksi kuin vastaajat kokonaisuudessaan. Lisdtiedot LisAtietoja PalopliAllystoliiton lausunnosta antavat puheenjohtaja Jari Sainio, , toiminnanjohtaja Ari Keijonen, , ja kehittiimispaallikkd Sami Hiikkinen, Yhteistyoterveisin Suomen PalopiiAllyst<iliitto - Finlands Brandbefdlsf6rbund ry Jari Sainio puheenjohtaja Ari Keijonen toiminnanjohtaja