Nuorten upseerien vapaaehtoinen kertausharjoitus Haminassa

Transkriptio

1 4/2011 KYMEN SALPA 1 KYMEN SALPA KYMENLAAKSON RESERVIUPSEERI- JA RESERVILÄISPIIRIEN LEHTI 27. VUOSIKERTA NRO 4, JOULUKUU 2011 Nuorten upseerien vapaaehtoinen kertausharjoitus Haminassa Tulenjohtorasti vaati tarkkuutta. Takana vaaleassa puserossa rastivastaava Juho Orimus. Vasemmalla harjoituksen johtaja, majuri Esa Makkonen, oikealla rastikouluttaja Heikki Rongas Miehikkälästä. Kymenlaakson aluetoimisto kutsui kaikkiaan yli sata nuorta reserviupseeria päivän mittaiseen vapaaehtoiseen harjoitukseen Haminaan lauantaina syyskuun 10. päivä tänä syksynä. Kutsutuista reilut neljäkymmentä upseeria saapui paikalle. Lisäksi harjoituksen läpiviemiseen tarvittiin kerhojen jäsenistä kuusi rastimiestä, mielellään nuoria upseereja hekin. Kyseinen harjoitus, entiseltä nimeltään vänskäpäivä, on yksi tärkeimmistä aluetoimiston ja reserviupseeripiirin yhteishankkeista. Vastaavaa konseptia sovelletaan reserviläispiirin puolella kessupäivän nimellä. Aluetoimisto määrittää kutsuttavien joukon nuorista luutnanteista ja vänrikeistä, joiden edellisestä kertausharjoituksesta tai kotiuttamisesta on kulunut yli viisi vuotta eikä vakituista SA-sijoitusta ole. Päivän tarkoituksena on antaa lyhyt tietoisku Puolustusvoimista sekä maanpuolustus- ja reserviläisjärjestöistä. Olennaisena osana päivän ohjelmaan kuuluu rynnäkkökivääriammunta. Toisen osan muodostavat rastitehtävät, jotka tällä kertaa suunniteltiin RUL:n 80-vuotisjuhlan aineistosta. Rastit olivat etäisyyden arviointi, kaluston tunnistaminen, tulenjohto, taktiset merkit, käsikranaatin heitto ja ensiaputehtävä. Sekä Puolustusvoimilla että Reserviupseeripiirillä on luonnollisesti myös tarkoitus saada osallistujille SA-sijoituksia ja toisaalta uusia jäseniä vapaaehtoistoimintaansa. Harjoituksen johtajana toimi majuri Esa Makkonen, vääpelinä ja ammunnan johtajana kapteeni Ari Surakka. Järjestöosuudesta vastasi toiminnanjohtaja Jorma Uski. Rastikouluttajat saatiin Etelä-Kymenlaakson reserviupseerikerhoista: Virolahti-Miehikkälästä Lauri Heimala, Juuso Lakela ja Heikki Rongas, Haminasta Ari Falkenberg ja Karhulasta Miika Kananen sekä Lassi Orimus. Harjoituksen sisäosuus pidettiin RUK:n sotilaskodin alakerrassa Hamina-salissa, ammunnat Lupinmäen ampumaradalla ja rastikoulutus varuskunta-alueella Haminan valleilla. Osallistujat pitivät harjoitusta onnistuneena ja kokivat saaneensa päivästä uutta tietoa. Päivän parasta antia useimpien mielestä oli rk-ammunta. Parhaat ampujat sekä rastisuoritukset palkittiin. Toiminnanjohtajan silmin katsottuna joukko näytti innostuneelta ja varsinkin jo nykyiset aktiivitoimijat, rastikouluttajat hoitivat osuutensa ammattitaitoisesti ja motivoituneesti lyhyestä perehdyttämisajasta huolimatta. Kaikki osallistujat saivat päivästä yhden kertausharjoitusvuorokauden. Päivä sisältyy aluetoimiston ja reserviupseeripiirin yhteistoimintasopimukseen seuraavat viisi vuotta Puolustusvoimain säästöohjelmasta huolimatta. Jorma Uski Rastikouluttaja Lauri Heimala (oik.) antaa palautetta ensiapurastilla.

2 2 KYMEN SALPA 4/2011 PÄÄKIRJOITUKSET Puolustusvoimauudistus Puolustusbudjetin leikkaukset sekä tuleva puolustusvoimauudistus asettavat puolustusvoimat erittäin vaikeaan taloudelliseen tilanteeseen. Säästöjä vaaditaan jo vuodelle Helppoja ratkaisuja asiaan ei ole, mutta kertausharjoitusten merkittävää vähentämistä pikaisena säästökeinona on vältettävä. Tulevissa puolustusbudjetin leikkausten kohdentamisissa on kyse arvovalinnoista. Leikkauslistalle on esitetty mm. reserviläisten kertausharjoituksia sekä varusmiesten maastovuorokausia. Tällä hetkellä reserviläisten kertausharjoitukset maksavat noin 20 miljoonaa euroa. Tällä summalla harjoitetaan vuosittain noin reserviläistä. p p p Reserviupseereiden erityinen huolenaihe puolustusbudjetin leikkausten yhteydessä on, että kertausharjoitusten alasajolla puututaan suoraan sodan ajan joukkojemme suorituskykyyn. Puolustusvoimien sodan ajan vahvuudesta noin 97 prosenttia on reserviläisiä. Sodan ajan joukkojen upseeristosta noin 4/5 on reservin upseereja. Ilman säännöllisiä kertausharjoituksia ei voida olettaa, että yleiseen asevelvollisuuteen ja reserviläisiin perustuva puolustusratkaisu on uskottava. Lopetetaan kertausharjoitukset neljäksi vuodeksi sitten kokonaan tai supistetaan niiden määrä alle puoleen nykyisestä, vaarannetaan joka tapauksessa suomalaisen puolustusratkaisun uskottavuus. Vaikutukset maanpuolustustahtoon ovat myös arvaamattomat. Puolustusvoimauudistukseen liittyvä sodanajan joukkojen määrän supistaminen johtaa vääjäämättä siihen, että me reserviläiset putoamme pois sodanajan sijoituksesta keskimäärin nuorempana kuin aikaisemmin. Vähintä, mitä voimme odottaa on se, että omasta kenttäkelpoisuudestaan ja sotilasammattitaidostaan huolehtinut reserviläinen ei putoaisi pois sodan ajan tehtävästään liian aikaisin. Puolustusvoimien tulisi siis ottaa nykyistä paremmin huomioon reserviläisen henkilökohtaiset ominaisuudet ja motivaatio jatkosijoitusta arvioidessaan. p p p Kymenlaakson aluetoimisto on Itä- Suomen sotilasläänin esikunnan aluehallintoviranomainen Kymenlaaksossa. Aluetoimisto on puolustusvoimien tärkein asiakaspalvelupiste muun yhteiskunnan, ennen kaikkea viranomaisten välisen yhteistyön, asevelvollisten valvonnan ja vapaaehtoisen maanpuolustustyön osalta. Yhteistyö aluetoimiston kanssa on sujunut hyvällä yhteisymmärryksellä. Esimerkkinä mainittakoon reservipiirien yhteinen esitys tukitarpeista puolustusvoimilta koskien vuosia Tehtyyn esitykseen on suhtauduttu myönteisesti aluetoimiston puolesta. Olemme myös sopineet, että aluetoimisto käyttää säännöllisesti Kymen Salpaa yhtenä tiedotuskanavanaan meidän reserviläisten suuntaan. Rauhallista joulua ja menestyksekästä uutta vuotta! Pasi Laari kapteeni Kymenlaakson Reserviupseeripiirin puheenjohtaja Uutta vuotta kohti mennään Syyskokoukset on pidetty ja henkilövalinnat tehty. Toivottavasti olette yhdistyksissä valinneet myös uusia henkilöitä, jotta saadaan näin tuoreita näkemyksiä viemään reserviläisaatetta eteenpäin. Puolustusvoimamme ovat astumassa uuteen asentoon muutaman vuoden kuluessa. Määrärahat pannaan uuteen jakoon, mikä tarkoittanee, että asejärjestelmien tulee olla entistä iskukykyisempiä suhteessa niihin sijoitettuun rahalliseen panokseen. Erilaiset ohjus- ja tiedustelujärjestelmät ovat tulossa tarjousvaiheeseen. Meidän veronmaksajien tulee muistaa, ettei tätä maata voi puolustaa vain kiväärijoukoin. On siis satsattava myös kaluston uusintaan silloinkin kun eurot ovat vähissä. Itse näen erään ongelman siinä, että olemme herkkiä hävittämään vanhaa kalustoa, vaikka meidän tulee muistaa, että valtakunnan raja on yli kaksituhatta kilometriä. Jos pitäisi vaikka vain kaksi kolmasosaa siitä varustaa, niin ei nykykalustolla paljonkaan tehtäisi. Siis vanhan kaluston pitäminen rasvassa ei liene aivan hullu idea niin kauan kuin se on teknisesti käyttökelpoista. p p p Tänä syksynä olemme kuulleet valtiovallan taholta puolustusvoimien supistamissuunnitelmista, jotka tulevat vaikuttamaan myös meihin reserviläisiin. Kertausharjoitusten määrää ollaan supistamassa minimiin, näin ollen on tärkeää, että jokainen joka saa niin sanotun VEH-kutsun, vapaaehtoinen harjoitus, pyrkii sen myös mahdollisuuksiensa mukaan täyttämään. Kovien kertausharjoitusten oleellisesti vähetessä on meidän, jotka olemme se selkäranka reservissä, ymmärrettävä, että meiltä odotetaan vapaaehtoista sitoutumista myös taloudellisesti heikkoina aikoina antamaan panoksemme maanpuolustukselle. Maanpuolustustyö ei perustu vain siitä saatavaan rahapalkkion vaan kyllä odotukset ovat myös vapaaehtoisuuden suuntaan kasvaneet selvästi. p p p MPK:n kursseista on ylipuolet sotilaallisiin taitoihin viittaavia, joten eivät kertaamismahdollisuudet mihinkään hetkessä katoa, pitää vain etsiä ne uudesta osoitteesta. MPK:n kurssien käyminen lisää ylennysmahdollisuutta aivan kuten PV:n omat harjoituksetkin. Osa näistä kursseista on suoraan VEH-kutsun piirissä, joten niissä on pieni rahallinen korvaus. Me täällä Kymenlaaksossa olemme osa suurempaa kokonaisuutta eli MPK:n Kaakkois-Suomen piiriä, näin ollen netti tarjoaa myös kursseja Mikkelistä ja Lappeenrannasta. Matka näihin paikkoihin ei varmaan ole ylivoimainen, jos siellä vain on sopivaa toimintaa. Kaikille itseään kiinnostaville kursseille kannattaa ilmoittautua, tavallisesti löytyy tilaa, kunhan vain on ajoissa liikkeellä. p p p Ampumatoiminta toki vähenee myös tulevana vuonna PV:n puolella meille reserviläisille, mutta ratoja Tyrrissä kuin myös Lupilla voimme käyttää entiseen malliin. Niihin muutamiin avoimiin kilpailuihin, jotka PV järjestää rynnäkkökiväärein, kannattaa ehdottomasti mennä mukaan. Niissä voi testata oman ampumataitonsa lähes ilmaiseksi, eivätkä ne edellytä oman aseen hankintaa. Toki me ammumme omilla aseilla kiitettävästi myös siviilipuolella. Hyväksytyt hirvikokeet ovat oiva näyttö siitä, että ei ole päästänyt ampumataitoaan ruostumaan. Nämä hirvija karhukokeen suoritukset kannattaa ilmoittaa oman yhdistyksen sihteerille, joka voi ne syöttää reserviläisurheilun nettiin. p p p Onneksi olkoon kaikille niille, jotka ovat olleet itsenäisyyspäivänä ylennettyjä sekä huomionosoituksen kohteena. Rauhaisaa joulua ja hyvää uutta vuotta! Pentti Kivi Kymenlaakson Reserviläispiirin puheenjohtaja

3 4/2011 KYMEN SALPA 3 Piirien johto vieraili Kirkonmaan linnakkeella Vuodenvaihteessa muihin tehtäviin pääesikuntaan siirtyvä Kotkan Rannikkopataljoonan komentaja, komentaja Vesa Tuominen oli kutsunut Kymenlaakson reservipiirien johtoa vierailulle Kirkonmaan linnakkeelle Vierailu alkoi aamuvarhaisella Kuusisen satamasta, josta komentajan johdolla matkattiin Jurmoluokan aluksella kohti Kirkonmaata. Meri oli lähes peilityyni, toisin kuin edellisenä päivänä, jolloin tuulen voimakkuus oli ollut paikoitellen yli 20 m/s. Kyyti oli tasaista ja puolen tunnin kuluttua olimme Kirkonmaan päälaiturissa. Siellä seuruetta oli vastassa linnakkeen päällikkö kapteeniluutnantti Mika Salminen. Komentaja ja linnakkeen päällikkö esittelivät Suomenlahden meripuolustusaluetta, Kotkan Rannikkopataljoonaa ja siihen kuuluvaa Kirkonmaan linnaketta. Esittelijät totesivat, että Kotkan Rannikkopataljoonan varusmiesaines tulee pääosin lähiseudun rannikkoalueelta Kymenlaaksosta ja itäiseltä Uudeltamaalta. Moni on jo siviilissä tottunut merellisiin olo- Vierailijat Kirkonmaan perinnetilassa. Vasemmalta reserviläispiirin puheenjohtaja Pentti Kivi, komentaja Vesa Tuominen, reserviupseeripiirin puheenjohtaja Pasi Laari, Kirkonmaan linnakkeen päällikkö Mika Salminen ja reserviupseeripiirin 1. varapuheenjohtaja Juha Tompuri. Komentaja Vesa Tuominen suhteisiin. Varusmiehiä koulutetaan sekä rannikkotykistön tarpeisiin että meritiedusteluun. Pataljoona järjestää myös reservin kertausharjoituksia. Niin ikään pataljoonan suojissa toimii reserviläisistä koostuva maakuntakomppania. Linnakkeen alueen ja tilojen esittelyn lisäksi seurue pääsi seuraamaan taisteluammuntoja. Menossa oli ryhmän puolustusammunta jalkaväen asein. Saimme häivähdyksen siitä, mitä radiossa kuulutetaan ammunnoista ja varoalueista ym. Linnakkeella toimii myös radiosta tuttu jatkuva sääpalvelu. Vierailun päätteeksi tutustuttiin linnakkeen perinnetilaan, jossa oli nähtävissä alueen kunniakasta historiaa. Paluumatkalla Kuusiseen saimme kokea pienen näytteen Jurmoluokan aluksen kääntymis- ja pysähtymisominaisuuksista. Jousitetut tuolit ja turvavyöt olivat tarpeen. Jorma Uski Reserviupseeripiirin syyskokous Haminassa Syyskokouksen osanottajia Hamianan varuskuntakerholla, etualalla kokouksen järjestäneen Haminan kerhon edustajia Paavo Tiainen, Martti Marttila ja Taisto Puustelli. Kymenlaakson reserviupseeripiirin sääntömääräinen syyskokous pidettiin Haminan Varuskuntakerholla torstaina marraskuun 10. päivänä. Paikalla oli virallinen edustus kymmenestä kerhosta. Kokousesitelmän piti Kotkan Rannikkopataljoonan komentaja, komentaja Vesa Tuominen. Kokouksessa puhetta johti kapteeni Ari Falkenberg. Syyskokouksen tärkeimmät asiat olivat toimintasuunnitelma ja talousarvio sekä henkilövalinnat. Piirin hallituksen puheenjohtaja kapteeni Pasi Laari valittiin uudelleen tehtäväänsä. Varapuheenjohtajat vaihtuivat, sillä entiset varapuheenjohtajat kapteeni Juha Tompuri ja kapteeni Reino Pietikäinen jättäytyivät pois puheenjohtajistosta. Uusiksi varapuheenjohtajiksi valittiin yliluutnantti Kimmo Kovanen Kotkasta ja vänrikki Pauli Pölönen Kouvolasta. Pasi Laari valittiin ehdolle Reserviupseeriliiton liittohallitukseen. Piirin puheenjohtajisto 2012, oikealta Kimmo Kovanen, Pasi Laari ja Pauli Pölönen. (Kuvat: Paavo Mikkonen)

4 4 HENGELLINEN TOIMIKUNTA Katse eteenpäin! Lepo! Komento on kaikille varusmiespalvelun käyneille tullut tutuksi. Se on kuultu milloin tiukemmassa milloin hiukan pehmeämmässä äänilajissa. Järjestäytynyt joukko tarvitsee tietyn kaavan, minkä mukaa se toimii. Kalenteri kertoo vuoden kulusta. Kirkkovuosi noudattaa omaa aikajärjestystään, vaikka se onkin paljolti tekemisissä yhteiskunnallisen kalenterin kanssa. Kirkkovuosi alkaa adventista. Omalla kaavallaan se viittaa tuleviin päiviin ja kertoo, milloin on juhla ja milloin arki. Kalenteri komentaa meitä katsomaan jouluun. Ei liene pahitteeksi valmistautua siihen pitemmän kaavan mukaan, koska varsinainen joulu humahtaa nopeasti ohi. Joulua ei ole kenenkään pakko viettää, mutta jouluaikaa emme voi ohittaa mitenkään. Paitsi pikkujouluja, jouluaikaan liittyvät kauppojen musiikki, kauneimmat joululaulut, perheiden kiireet valmistusaikana ja monet muut asiat. Joulu näkyy, kuuluu, tuntuu, maistuukin. Alkuperäinen joulu kehottaa katsomaan lapseen. Herkkä joulun evankeliumi vie Betlehemin seimelle katsomaan vastasyntynyttä. Lapsi on hauras ja heikko, mutta häneen on liitetty suuria lupauksia. Evankeliumi, Jumalan käsi, osoittaa lapseen. Tulkaa ja katsokaa. Teille on syntynyt. Pyhä perhe ei ole idylli eikä kiiltokuva. Raadollinen syntymä alkeellisissa ja epähygieenisissä olosuhteissa antaa perin inhimillisen kuvan Jumalasta. Kuva menee vielä pitemmälle, kun Jeesuksen kärsimyksen yhteydessä saa kuulla: Katso ihminen! Kärsivä lapsi kertoo tämän maailman oloista. Jokaisessa meissä elää pieni lapsi. Voimmeko kohdata tämän maailman tosiasioita pienen lapsen herkkyydellä. Joulu kertoo Jumalan tulosta meidän oloihimme, elinehtoihimme, kysymyksiimme, sisimmän kaipuuseemme voidakseen vaikuttaa meissä katsomista oikeaan suuntaan. Meitä väkevämpi voima ikuisuudesta haastaa näkemään inhimillisyyttä, oikeudenmukaisuutta, lähimmäisyyttä ja yhteyttä ihmisten kesken, joita kohtaan hänellä on hyvä tahto. Lapsen silmissä on kirkkautta ja viattomuutta, herkkyyttä ja hymyä. Miten se vaikuttaa? Siihen vastaa tavallaan komentomme toinen osa: Lepo! Oikeaan suuntaan katsomalla löytää levon. Joulu tuli arkisen elämän keskelle. Se sai ihmiset liikkeelle. Tulkaa ja katsokaa. Paimenet palasivat kiittäen. Tapaaminen toi rauhan. Pitkän matkan jälkeen tietäjiä odotti lepo. Joulun iloinen sanoma kuuluttaa Jumalan tulemista ihmisten luokse. Joulu ei ole siis vain kiirettä ja ahdistusta, valmistelua ja kysymyksiä. Se on sisimmän lepoa kaikesta. Aaton hyörinän jälkeen on aika antaa ihmisten levätä. Ihmisen Pojan lähettäjäkin lepäsi seitsemäntenä päivänä. Joulua ei ole tarkoitettu vietäväksi kaikella kiireellä läpi, vaan siihen kuuluu myös Lepo! Hautausmaalla moni reserviläinen on käynyt katsomassa vainajiensa lepopaikkoja. Samalla sisin on kokenut oman lepohetkensä. Jouluaaton kunniavartioon monet reserviläiset ovat menneet vuosi vuoden jälkeen kokemaan kynttilämeren keskellä, miten joulun rauha laskeutuu sisimpään luomaan sitä rauhaa, mikä tulee vain Kaikkivaltiaan sydämestä. Se antaa rauhaa, mikä on ymmärrystä ylempi ja vaikuttaa tämän maailman oloissa. Siis katse lapseen päin ja Joulurauhaa Juha Pesonen KYMEN SALPA 4/2011 MAANPUOLUSTUSNAISET Liimatainen ja Aurala MNL:n piirin johtoon LIIKUNTAJAOSTO Kunnanjohtaja Kari Häkämies piti syyskokouksen ajankohtaiskatsauksen. (Kuva: Mervi Liimatainen) Piirin liikuntatoimintaa Kymenlaakson reservipiirien yhteinen liikuntajaosto on toiminut ensimmäisen vuoden. Liikuntajaosto on kokoontunut kolme kertaa. Keskeisenä asiana kokouksissa on ollut keskustelu, miten tapahtumia tulisi markkinoida, jotta niihin saataisiin osallistujia. Vuoden 2011 tapahtumista koottu urheilukalenteri on ollut Kymen Salvassa 4/2010, 1/2011 ja 2/2011. Lisäksi yksittäisistä tapahtumista on ollut kutsut Kymen Salvassa (pl. maastokilpailu). Urheilukalenteri on ollut nähtävillä Reserviupseeripiirin ja Reserviläispiirin nettisivuilla toimintakalentereissa. MPK:n kursseista ovat tiedot olleet nähtävillä Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen nettisivuilla, mitä kautta niille kursseille myös ilmoittaudutaan. Tapahtumia on lisäksi markkinoitu sähköpostitse, puhelimitse soittamalla ja tekstiviestitse. Laajan sähköpostijakelun tuloksena Karjalan Prikaatin esterataan tutustumaan saatiin 28 henkilöä. Puhelimella soittamalla saatiin kokoon Ensi vuonna MNL:n Kymenlaakson piirin puheenjohtajana toimii Mervi Liimatainen Pyhtäältä (oik.) ja varapuheenjohtajana Satu Aurala Kotkasta. (Kuva: Eija Pekkola) Maanpuolustusnaisten Liiton Kymenlaakson piirin puheenjohtajana vuonna 2012 toimii Mervi Liimatainen Pyhtäältä ja varapuheenjohtajana Satu Aurala Kotkasta. Valinnat tehtiin piirin syyskokouksessa Pyhtäällä. Puheenjohtajiston lisäksi piirihallitukseen kuuluvat Aila Sahala (varahenkilö Kaija Olanto-Siukola) Haminan Reservin Upseerien Naisista, Helena Härkönen (Sinikka Aatsalo) Karhulan Reservin Upseerien Naisista ja Eija Pekkola (Armi Salmi) Pyhtään Reservin Upseerien Naisista. Kouvolan Maanpuolustusnaisista ei valittu henkilöä piirihallitukseen, koska yhdistys on syyskokouksessaan tehnyt päätöksen erota Maanpuolustusnaisten Liitosta. Maanpuolustusnaisten Liiton hallituksessa ja Naisten Valmiusliiton Kymen alueneuvottelukunnassa piiriä edustaa Mervi Liimatainen, ja varahenkilönä toimii Satu Aurala. Kymen alueneuvottelukunnan kevät- ja syyskokouksissa virallisena edustajana toimii Aila Sahala ja hänen varallaan Helena Härkönen. Piirin syyskokouksessa ajankohtaiskatsauksen piti Pyhtään kunnanjohtaja Kari Häkämies. Mielenkiintoisessa esityksessään hän käsitteli sekä Kotkan-Haminan seudun kuntatilannetta että erityisesti Pyhtään kunnan nykyisiä ja tulevia haasteita. Vakaan kuntatalouden ylläpitäminen on yksi seudun suurimpia haasteita. Kaksi rikosromaania kirjoittanut Häkämies kertoi myös tuoreimmat kuulumiset kirjailijantyönsä saralta. Toimin ja liikun Kymenlaakson piirin teema vuodelle 2012 on sama kuin liiton: Toimin ja liikun. Ensi vuosi on piirin ja liiton kahdeksas toimintavuosi. Maanpuolustusnaisten Liitto perustettiin syksyllä 2004, kun Suomen Maanpuolustusnaisten Liitto ja Suomen Naisten Maanpuolustusjärjestö yhdistyivät. Liiton puheenjohtajana on Satu Rajala Hattulasta, ensimmäisenä varapuheenjohtajana Raija-Liisa Flink Leppävirralta ja toisena varapuheenjohtajana Marja-Sisko Hartikka Lappeenrannasta. Jäseniä on vajaat Mervi Liimatainen Puheenjohtaja MNL:n Kymenlaakson piiri ry 10-henkinen joukkue Isoympyrän viestiin Haminaan ja kuusi joukkuetta partiosuunnistuskisaan Vekarajärvelle. Polkupyörämarssi keräsi vain kaksi ilmoittautunutta, mistä johtuen tapahtuma peruttiin. Yhteensä tapahtumia oli vuoden 2011 aikana 19 kappaletta, ja ne keräsivät keskimäärin osallistujaa. Liikuntajaoston tavoitteena on tilastoida tapahtumiin osallistujien määrät ja seurata eri tapahtumien kehitystä. Lisäksi osallistujista pyritään kokoamaan sähköpostilista, jolloin tulevina vuosina jo mukana olleet saavat tiedot tapahtumista. Mutta miten saada uusia liikkujia mukaan tapahtumiin? Erityisesti kerhoihin liittyneitä nuoria jäseniä on hyvin vähän mukana liikuntatoiminnassa. Ideoita otetaan vastaan. Topi Suomalainen Kymenlaakson reservipiirin liikuntajaoston puheenjohtaja puh

5 4/2011 KYMEN SALPA 5 Reserviläispiiri piti syyskokouksen Voikkaalla Kymenlaakson Reserviläispiirin syyskokous pidettiin maanantaina 31. lokakuuta Voikkaan klubilla. Tilaisuuden aluksi Reserviläisliiton puheenjohtaja Markku Pakkanen luovutti piirin puheenjohtajalle ylikersantti Pentti Kivelle tasavallan presidentin myöntämän Suomen Leijonan Ritarikunnan ansioristin. Kokousesitelmän Puolustusvoimain ajankohtaisista asioita ja säästöohjelmasta piti everstiluutnantti Osmo Toivanen. Paikalla oli seitsemän yhdistyksen virallinen edustus, yhteensä 18 henkilöä. Puhetta johti Taisto Olkkonen Voikkaalta. Toimintasuunnitelma ja seitsemän euron jäsenmaksuun perustuva talousarvio hyväksyttiin. Puheenjohtajana jatkaa ylikersantti Pentti Kivi Inkeroisista. Varapuheenjohtajien järjestys vaihtui, mutta henkilöt pysyivät samoina. Ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi valittiin vääpeli Jari Suni Elimäeltä ja toiseksi varapuheenjohtajaksi ylikersantti Kari Niemi Valkealasta. Liittohallituksessa jatkaa Timo Kitunen. Piirihallituksen sekä eri toimikuntien kokoonpanot ja yhteystiedot ilmoitetaan lehden seuraavassa numerossa 1/2012. Reserviläisliiton puheenjohtaja Markku Pakkanen luovutti piirin puheenjohtaja Pentti Kivelle Suomen Leijonan Ritarikunnan ansioristin. (Kuva: Kari Niemi) Itsenäisyyspäivänä myönnettyjä ansiomitaleja Reserviupseeriliiton hopeinen ansiomitali Everstiluutnantti Markku Hutka Kymenlaakson aluetoimisto Reserviläisliiton hopeinen ansiomitali Yliluutnantti Sakari Ahola Voikkaan reserviupseerikerho Reserviläisliiton pronssinen ansiomitali Ylivääpeli Juha Alm Iitin Seudun reserviläiset Alikersantti Harri Danska Myllykosken reserviläiset Kersantti Timo Harjula Inkeroisten seudun reserviläiset Korpraali Harri Holmsten Pyhtään reserviläiset Kersantti Jarmo Juhani Koste Kouvolan reserviläiset Korpraali Jukka Koste Kouvolan reserviläiset Korpraali Tero Liiri Haminan seudun reserviläiset Kersantti Jouko Mäkelä Inkeroisten seudun reserviläiset Ylennykset Kymenlaaksossa Tasavallan presidentti on ylentänyt Itä-Suomen sotilasläänissä seuraavat reservinupseerit : Sotilasarvoon everstiluutnantti: Hakanen Kimmo Pentti Ensio Kouvola. Sotilasarvoon majuri: Janhunen Jaakko Juhani Kouvola Korhonen Juha Tapani Kotka Sotilasarvoon kapteeni: Frigård Keijo Kalevi Kotka Ilomäki Aku Ilari Kotka Janhunen Kari Paavo Juhani Kouvola Nieminen Pertti Rainer Hamina Pitkänen Jyrki Martti Johannes Iitti Pokki Jouni Ensio Hamina Rantanen Kari Seppo Kouvola. Sotilasarvoon yliluutnantti: Eloranta Jouko Kalervo Iitti Heimala Kari Juhani Virolahti Juvankoski Jani Tuomas Tapani Kouvola Koski Juha Pekka Kouvola Muurman Joosa Eeri Johannes Hamina Pekkola Mikko Allan Kotka Venäläinen Jan Mikael Kotka Sotilasarvoon lääkintäyliluutnantti: Multanen Markku Tapani Iitti Sotilasarvoon luutnantti: Aho Tuure Valtteri Kouvola Hatara Mikko Lauri Juhani Kouvola Huusko Mikko Petteri Kouvola Jutila Jussi-Pekka Kouvola Kulkin Roman Kouvola Kuusisto Kimmo Kalervo Kouvola Laine Jere Jimi Juhani Hamina Laitinen Sampo Juhani Hamina Peräkylä Antti Tuomas Kouvola Rouvinen Janne Petteri Hamina Suurnäkki Riku Samuli Kouvola Sotilasarvoon luutnantti (merivoimissa): Kääriä Markus Viljam Pyhtää Lahti Toni Erkki Kotka Sotilasarvoon vänrikki: Helminen Jussi Mikael Kalervo Kotka Tiihonen Tommi Olavi Iitti Itä-Suomen sotilasläänin komentaja kenraalimajuri Jukka Pennanen on ylentänyt seuraavat reservin aliupseeristoon ja miehistöön kuuluvat : Sotilasarvoon ylivääpeli: Kuusisto Kari Antero Hamina Rilla Petri Antero Kotka Siitonen Pekka Antero Kouvola Valjus Tuomo Jaakko Miehikkälä Sotilasarvoon vääpeli: Backman Tommi Petteri Kouvola Hellberg Soini Samuli Kotka Korpela Olli-Pekka Virolahti Korpelin Jouni Pentti Sakari Kouvola Lanki Petri Antero Kouvola Liikkanen Mika Antero Kouvola Peurala Juha Pekka Kotka Pylvänäinen Harri Antero Hamina Tiitinen Juha Kalevi Kouvola Sotilasarvoon ylikersantti: Filppu Matti Juhani Hamina Haimila Veikko Juhani Iitti Hujakka Pasi Sakari Kouvola Jokinen Tapio Juhani Kotka Koho Kimmo Kalevi Kotka Koste Petri Kristian Kouvola Kurko Jukka Petteri Miehikkälä Leskinen Maija Liisa Kouvola Nieminen Veli Pekka Iitti Sajalinna Kari Pertti Reino Pyhtää Siitonen Marko Juhani Kouvola Talo Arto Juhani Kouvola Ukkonen Sami Petteri Kouvola Vuorio Teppo Antero Kotka Sotilasarvoon kersantti: Bergman Jukka-Pekka Hamina Bindar Markus Haakon Jalmari Kotka Heinonen Niko Juhani Kouvola Huomo Aki Markus Kouvola Husgafvel Toni Pekka Aleksi Kotka Mannikainen Martti Tapani Kouvola Palo Vesa Juhani Pyhtää Pirkkalainen Mauri Olavi Kouvola Priha Janne Markus Kouvola Salonen Timo Petteri Kotka Teno Tuomo Johannes Kotka Tervonen Pertti Juhani Kouvola Timonen Sini Talvikki Kouvola Tyviö Joni Albert Kotka Ukkola Jarno Mikael Kouvola Vilko Timo Iiro Sakari Kouvola Sotilasarvoon alikersantti: Hyvättinen Arto Viljami Kouvola Korjus Marko Ari Tapani Kotka Lorkowski Jan Christian Kotka Majander Ari Kimmo Juhani Kouvola Markkanen Janne Tapio Kouvola Niemelä Timo Juhani Arhippa Kouvola Nikunen Jani Kristian Kouvola Närhi Jouko Juhani Pyhtää Ollikka Pauli Petteri Kouvola Pukkila Mika Petteri Kouvola Pyöriä Harri Juhani Kouvola Suur-Näkki Petri Markus Kouvola Ylinen Teemu Antero Kotka Sotilasarvoon alikersantti (merivoimissa): Arvilommi Harri Eero Juhani Hamina Sotilasarvoon korpraali: Janhunen Juha Matti Kouvola Klang Toni Kenneth Kotka Korpela Aki Mikael Hamina Kosonen Sami Juhani Kotka Kujala Tuomo Markus Ensio Kouvola Nyholm Janne Tapani Hamina Ojaharju Jari Johannes Kouvola Piirainen Kalle Henrikki Hamina Piispa Kasperi Arttu Mikael Virolahti Poikolainen Miika Petteri Kotka Saari Anssi Petteri Hamina Salminen Niko Juhani Kotka Sara-aho Tero Ensio Kotka Suortti Juuso Valtteri Hamina Tolonen Tapani Akseli Kotka Väkeväinen Tino Pasi Paavali Kouvola Sotilasarvoon ylirajajääkäri: Konttinen Mikko Antero Kouvola Kuisma Jukka Matti Kotka Leino Petri Tuomas Kouvola Rautaheimo Esa Arvi Ilari Pyhtää Ristola Matias Jukka Virolahti Suihko Vesa Antero Kotka Venho Mikko Jari Tapio Kouvola Vertanen Tommi Tapio Kotka

6 6 KYMEN SALPA 4/2011 Salpalinja-oppaiden johdolla RUK:n upseerioppilaat Marskin jalanjäljillä Reserviupseerikoulun kurssi 239 teki marraskuussa historiaa. Haminassa reserviupseereita kouluttava RUK käytti ensimmäistä kertaa koko kurssin perehtymässä Salpaasemaan. Upseerioppilaat kulkivat ylipäällikkö Mannerheimin jalanjäljillä Virolahden Harjussa. Kolmen tunnin tutustumiskierroksia pyörittivät Salpavaellus-tapahtuman oppaat. RUK:n yksiköistä tulenjohtopatteri toteutti tutustumisen omin voimin. Muun kurssin noin 650 upseerioppilaan opastus oli vaellusoppaiden asiantuntevissa käsissä. Perehdytykseen osallistui 19 siviiliopasta, jokainen puhtaassa vapaaehtoisen maanpuolustustyön hengessä. Olipa oppaana prikaatikenraali evp Antti Lankinenkin Luumäeltä. Ajatus Salpalinjan ottamisesta ru-kurssin ohjelmaan juontaa aikaisempiin RUK:n Oppilaskunnan järjestämiin Karjalan kannaksen sotahistoriamatkoihin. Ne olivat upseerioppilaille vapaaehtoisia ja aluksi niihin voitiin käyttää kiinnioloviikonloppuja. Viime kerroilla matkat tehtiin viikonloppuvapailla. Viisumikustannuksillakin oli osansa muutokseen. Matkoille pääsi vain osa kurssista. Aikataulullisista ja taloudellisistä syistä koulun ja kurssin johto, Oppilaskunta ja Oppilaskunnan Kannatusyhdistys alkoivat miettiä, löytyisikö Kannaksen matkoille muita vaihtoehtoja. Esiin nousi Salpalinja. Näimme, että se on lähellä. Se on kytkettävissä harjoitustoimintaamme harjoitusmaastojemme vieressä ja sinne on helppo ja halpa tulla, Oppilaskunnan kuraattori, yliluutnantti Tomi Turunen sanoi. Historiasta soveltaen Kurssinjohtaja, everstiluutnantti Saku Muona perusteli, että Salpaasemaan tutustuminen on osa rukurssin sotahistoriallista pakettia ja sen käytännön osuutta. Salpalinjan jäykän torjuva puolustusjärjestely ei tietysti enää käy malliksi nykyiseen sodankäyntiin. Sen sijaan linnoituksesta löytyy loistavia esimerkkejä tähän päivään, kuten maaston käyttö, suojautuminen, naamiointi ja tulenkäyttö, joita voidaan mainiosti soveltaa nykypäivän taistelussa. Näin linnoitteesta on opiksi otettavaa historian ohella myös sotataidollisesti. Salpa-asemassa saatuun opastukseen Muona on hyvin tyytyväinen. Saadun kokemuksen perusteella Salpalinjaan tutustumista tullaan todennäköisesti jatkamaan tulevillakin kursseilla. Tarkempi toteuttamistapa ja tutustumisen sijoittaminen kurssin läpivientiin tulee kuitenkin suunnitella kurssikohtaisesti. Upseerioppilaille uutta Virolahden ja Miehikkälän reserviupseerikerhon puheenjohtaja Petri Rajajärvi ajoitti syyslomansa RUK-opastusten ajaksi päästäkseen kertomaan upseerioppilaille Salpa-aseman hienouksia. Myös upseerioppilaiden palaute tukee kurssinjohtajan käsitystä. Minulle jäi mieleen puolustusaseman sijoittelun ja huomioon otettujen yksityiskohtien huolellinen suunnittelu sekä maaston käyttö. Ensimmäinen kerta Salpa-asemassa oli hieno kokemus päästä tutustumaan näihin linnoitteisiin. Oli vielä paljon erilaisia rakenteita nähtävissä, eikä pelkästään maatuneita kuoppia ja kaivantoja, upseerioppilas Kustaa Tuori Sastamalasta kertoi. Upseerioppilas Joni Laurila Porista puolestaan kiinnitti huomiota uutena asiana linnoituksen sivustatuleen. Salpalinjan aseet ampuvat ristikkäin toisiaan suojaten, eivätkä rintamatulta. Upseerioppilas Laurilaa säväytti puolustusaseman rakentamiseen tarvittu työmäärä ja miten se on rakennettu sen aikaisilla menetelmillä ja välineillä. Hän oli myös tyytyväinen, että rakenteita ja linnoitteita oli vielä näin paljon nähtävillä. Peitteinen maasto osin vaikeutti aseman laajan kokonaisuuden hahmottamista, mutta hän yksityisen maanomistuksen osalta ymmärtää, että raivauksia ei tietenkään voi tehdä. Iso urakka Salpalinjaan perehdyttämisen tekivät siis vuosittain vaelletun Salpavaellus-tapahtuman oppaat. Urakka toteutettiin viitenä eri päivänä kahden viikon aikana. Se merkitsi yhteensä 49 kolmen tunnin opastuskertaa! Opastusryhmien koko vaihteli 8 15 hengen välillä. Opastusreitti kulki museotien ja Harjun oppimiskeskuksen kulttuurimaisemassa. Samoilla paikoilla, jossa muun muassa ylipäällikkö C.G. Mannerheim asteli elokuussa Salpavaellus-tapahtuman motiivi lähteä mukaan isoon työhön oli sekä käytännöllinen että aatteellinen. Vaellusoppaat, mukaan lukien viime talvena koulutetut uudet oppaat, saivat tuiki tärkeää opastuskokemusta tehtävässään. Tässä tapahtumassa menneiden sukupolvien työ ja maanpuolustustahto kohtasivat nykynuorison. Samalla aito veteraanisukupolvia kunnioittava reserviläistoiminta antoi kapulaa nuoremmille viedä viestiä Salpa-asemasta eteenpäin. RUK:n ja Salpavaelluksen yhteistyö antoi siihen oivan mahdollisuuden, vaellusjohtaja Risto Sivula iloitsi. Kerholle etuoikeus Kaikille avoin Salpavaellus patikoidaan ensi kesänä 19. kerran viikko jälkeen juhannuksen. Sen suojelijana on RUK, sattumalta. Tapahtuman järjestäjinä ovat paikalliset reserviläisjärjestöt. Mikä sitten saa reserviläiset tekemään työtä tapahtuman eteen? Salpa-aseman merkitystä esimerkiksi Virolahden ja Miehikkälän reserviupseerikerholle ei voi korostaa liikaa, kerhon puheenjohtaja Petri Rajajärvi Virolahdelta painotti. Talvisodan jälkeen uudelle rajalle rakennetun pääpuolustusaseman linnoitteet halkovat keskeltä kumpaakin rajapitäjää. Salpa-aseman painopistesuunnan vahvat linnoitteet ja Venäjän vastainen raja antavat historialliset puitteet kerhomme toimintaympäristölle. Tämä näkyy vahvasti kerhomme toiminnassa. Rajajärven mielestä juuri Salpavaellus on hyvä esimerkki siitä. Kerhomme jäseniä toimii vuosittain kaikissa tapahtuman toimitsijaportaissa. Vaelluksen johtaja, tiedottaja ja huoltopäällikkö ovat kerhomme jäseniä. Samoin aktiivijäseniämme toimii tapahtumassa tukikohtapäällikkönä, reittipäällikköinä ja oppaina, vaelluksen päättävän maanpuolustusjuhlan juontajaa unohtamatta. Ja velvollisuus Rajajärvi näkee kerhon tärkeäksi velvoitteeksi kertoa eteenpäin kautta aikain Pohjoismaiden suurimman rakennustyömaan, Salpaaseman, merkitystä Suomen itsenäisyyden säilymisessä. Salpa-asema on kerhollemme etuoikeus, mutta myös velvollisuus. On hienoa olla täyttämässä tätä velvollisuutta viemällä tietoa eteenpäin. Tästä tuoreimpana työmaana ovat olleet opastuskierrokset RUK:n upseerioppilaille, Petri Rajajärvi ilolla muistuttaa. Upseerioppilaille koluaminen Salpalinjan korsuissa oli uutta ja mielekästä vaihtelua taisteluharjoitusten lomassa. Viestikomppanian päällikkö, majuri Jussi Suomalainen ja hänen upseerioppilaansa kuuntelivat kiinnostuksella opas Petri Rajajärven selostusta Salpalinjan yksityiskohdista. Teksti ja kuvat: Terho Ahonen

7 4/2011 KYMEN SALPA 7 Elimäen Reserviupseerikerholle uusi puheenjohtaja Elimäen Reserviupseerikerhon syyskokous pidettiin Elimäen Liikennekoulun tiloissa 19. marraskuuta Kerhon uudeksi puheenjohtajaksi valittiin yliluutnantti Lassi Viantie ja varapuheenjohtajaksi luutnantti Jani Juvankoski. Hallitukseen valittiin vänrikki Heikki Haarajoki, luutnantti Esa Hasu, yliluutnantti Tapio Penttilä, luutnantti Matti Saarinen ja vänrikki Sami Tapio. Kymenlaakson Reserviupseeripiirin hallitukseen kerhon edustajaksi valittiin puheenjohtaja Lassi Viantie ja piirin kokousedustajaksi Jani Juvankoski. Tilintarkastajiksi valittiin yliluutnantti Pertti Olander ja kapteeni Kari Rajala. Christina Saarinen jatkaa Elimäen Reservin Upseerien Naisten puheenjohtajana Elimäen Reservin Upseerien Naiset ry:n syyskokous pidettiin Elimäen Liikennekoululla 9. marraskuuta Yhdistyksen puheenjohtajaksi valittiin edelleen Christina Saarinen ja varapuheenjohtajaksi Sole Sihvola. Hallitukseen valittiin Eeva Haarajoki, Pirjo-Liisa Ikonen, Helena Niukkanen, Inge Taulaniemi ja Hilkka Tirkkonen. Matti Saarinen luovutti Elimäen Reserviupseerikerhon puheenjohtajan nuijan Lassi Viantielle yhdistyksen syyskokouksessa, joka pidettiin Elimäen Liikennekoulun tiloissa 9. marraskuuta. TOIMINTAKALENTERI KYMENLAAKSON RESERVIUPSEERIPIIRI Tammikuu 1.1. Prosenttiammunta alkaa, koko maa Liittohallituksen kokous 1/2012, Helsinki mennessä toimintalomakkeiden täyttö (RUL + RESUL) Viikko 4 Jäsenmaksuperintä kaikki jäsenet Viikko 5 Kiertokirje 1/2012 Viikko 5 Vuoden 2011 rahanjaon loppujako PYT:n ja piirihallituksen kokous 2/2012, ABC-Anjalankoski Helmikuu 3.2. Kymen Salpa, aineistopäivä CIOR:n talvikokous, Bryssel Talvijotos, Niinisalo Jäsenmaksuperinnän eräpäivä Ampumahiihto, Suonenjoki Kymen Salpa 1/2012 ilmestyy Maaliskuu RESUL:n ilma-asekilpailu, Rovaniemi Veteraanikeräyksen tempauspäivä, koko maa Toiminnanjohtajien neuvottelupäivä, Helsinki Liittohallituksen kokous 2/2012, Helsinki 18.3 Piirin kevätkokous, Voikkaa RESUL:n talvikilpailu, Sodankylä Pistooliampumahiihto, Sodankylä PYT, piiritoimisto Viikko 11 Rahanjako I/2012 Viikko 12 Kiertokirje 2/2012 Huhtikuu 5.4. Kymen Salpa, aineistopäivä Hengellisen tmk:n kokous, piiritoimisto Liiton neuvottelukunnan kokous, Helsinki Liittovaltuuston kokous, Helsinki Viikko 17 Jäsenmaksuperintä maksamattomille jäsenille Kymen Salpa 2/2012 ilmestyy Toukokuu Toukokuu Ammuntoihin tutustuminen, RUK, Pahkajärvi Toukokuu CIOR-harjoitus Toukokuu RESUL:n ampumasuunnistus, Etelä-Häme Kaatuneitten muistopäivän tilaisuudet Veteraanien kirkkopäivät, Kuusankoski RESUL:n perinneasekilpailut, Mikkeli Toukokuu MILCOMP FINLAND 2012, Lahti RESUL:n neliottelu, Kontiolahti 27.5 RESUL:n pistooliampumajuoksu, Kontiolahti Maanpuolustustapahtuma, Iitti Kesäkuu 4.6. Puolustusvoimain lippujuhlapäivä Kesäyön marssi, Vantaa Viikko 24 Rahanjako II/2012 Viikko 24 Kiertokirje 3/ RESUL:n 300 m vakiokivääri, Tyrri Isoympyrän viesti, Hamina Salpavaellus ja 1.7. maanpuolustustapahtuma, Miehikkälä Heinäkuu 9.7. Hengellinen perheilta, Valkeala Sotilasesterataan tutustuminen, Vekaranjärvi 21.7 RESUL:n palvelusaseammunnat, Lahti RESUL:n SRA-ampumamestaruuskilpailut, Pahkajärvi CIOR:n kesäkongressi ja sotilasmoniottelu sekä nuorten upseereiden YROW, Tanska Elokuu 9.8. Veteraanien kirkkopäivät, Kotka Häyhä-tarkka-ampujakilpailu, Pahkajärvi RUL:n ampumamestaruuskilpailut, Halikko Toiminnanjohtajien neuvottelupäivät, Mikkeli Piirihallitus 3/2012, ABC-Anjalankoski Viikko 34 Kiertokirje 4/2012 Syyskuu 1.9. RESUL:n Pystykorva-mestaruuskilpailut, Keuruu 1.9. ISSLE / rk-kilpailu reserviläisille, Lupinmäki 5.9. Kymen Salpa, aineistopäivä Partiokilpailu, Somero 8.9. Nuorten upseerien päivä (Vänskäpäivä), Hamina RESUL:n syysjotos, Jurva KarPr/YT-päivä, Vekaranjärvi Hengellisen tmk:n kokous, Viljamaa Kymen Salpa 3/2012 ilmestyy RESUL:n maastokilpailu, Padasjoki Turvallisuus- ja puolustusmessut / piiriretki, Lahti Liittohallituksen kokous 3/2012, Lahti Liiton neuvottelukunnan kokous, Lahti Lokakuu Arvoseminaari, MPKK Viikko 42 Rahanjako III/2012 Viikko 42 Kiertokirje 5/ Piirin 60-vuotisjuhla, Kouvola Piirihallituksen kokous 4/2012, ABC-Anjalankoski Marraskuu Piirin syyskokous, Inkeroinen Liittohallituksen ja -valtuuston yhteiskokous PYT, piiritoimisto Palkitsemistilaisuus (sotilaskilpailijat) Kymen Salpa, aineistopäivä Joulukuu Itsenäisyyspäivän tilaisuudet Valtakunnallinen paraati, Kouvola Viikko 49 Isoympyrän viesti, Hamina Viikko 50 Rahanjako IV/2012 Viikko 50 Kiertokirje 6/2012 Viikko 50 Joulutulet ja adventtihartaudet Piirihallituksen kokous 1/2013, ABC-Anjalankoski Kymen Salpa 4/2012 ilmestyy Jouluaaton hartaustilaisuudet

8 8 Mikko Pesälästä Reserviläisliiton kunniapuheenjohtaja Oulussa kokoontunut Reserviläisliitto nimesi liitolle uuden kunniapuheenjohtajan. Nimityksen sai osakseen entinen eduskunnan varapuhemies ja europarlamentaarikko, valtionpäiväneuvos Mikko Pesälä Iitistä, joka johti liittoa vuosina Reservi on maanpuolustuksen perusta Puolustusvoimauudistukseen vaikuttaminen on liiton ensi vuoden tärkein tavoite. Oulussa järjestetyssä syyskokouksessa korostettiin maanpuolustuksen pohjautuvan reserviin. Puolustusvoimauudistus ja puolustusbudjetin leikkaukset huolettavat Reserviläisliittoa. Juuri päättyneessä syyskokouksessa liiton ensi vuoden tärkeimmäksi tavoitteeksi asetettiin puolustusvoimauudistukseen vaikuttaminen. Reserviläisliitto haluaa säilyttää yleisen asevelvollisuuden, koko maan puolustuksen periaatteen sekä riittävän suuret sodan ajan joukot. Hyväksytyssä toimintasuunnitelmassa korostetaan myös riittävän kertausharjoituskoulutuksen tärkeyttä. Reserviläisliitto muistuttaa reservin olevan Suomen maanpuolustuksen perusta. Puolustusvoimien sodan ajan vahvuus on henkilöä. Tästä joukosta reserviläisiä on yli 95 prosenttia. Edunvalvonnan lisäksi painopistealueeksi määriteltiin mm. reservin ampumataidon ylläpito. Kesällä kiristyneen aselain johdosta Reserviläisliitto käynnistää ensi vuonna ammuntaharrastusta aloitteleville jäsenilleen tarkoitetun ampumakorttikoulutuksen. Uuden koulutusjärjestelmän puitteissa ammunnasta kiinnostunut henkilö voi hankkia ammuntaharrastuksessa tarvittavan osaamisen ja tietämyksen. Koulutuksen tavoitteena on lisäksi opettaa turvallisen ammunnan perusteita sekä luoda edellytyksiä aseluvan saamiselle. KYMEN SALPA 4/2011 Kymenlaakson reserviläispiirin jäsen, liiton puheenjohtajan vuosina toiminut valtiopäiväneuvos Mikko Pesälä valittiin reserviläisliiton kunniapuheenjohtajaksi. (Kuva: Lotta Hietaniemi) TOIMINTAKALENTERI KYMENLAAKSON RESERVILÄISPIIRI Tammikuu 1.1. Prosenttiammunta alkaa, koko maa 9.1. Työ- ja talousvaliokunnan kokous, piiritoimisto Toimintalomakkeiden palautus toiminnanjohtajalle PYT, Keltakankaan ABC Helmikuu 3.2. Aineisto Kymen Salpa -lehteen RESUL:n talvijotos, Niinisalo Piirihallituksen kokous, Keltakankaan ABC RESUL:n ampumahiihto, Suonenjoki Kymen Salpa nro 1/2012 ilmestyy Helmikuu Pilkkimestaruuskilpailut, Iitin Seudun Reserviläiset Maaliskuu RESUL:n ilma-asekilpailu, Rovaniemi Veteraanikeräyksen tempauspäivä Liittohallitus, Vantaa Talvisodan päättymisen muistotilaisuudet Toiminnanjohtajien neuvottelupäivät, Helsinki PIIRIN KEVÄTKOKOUS Avoin Viro-toimikunnan kokous, piiritoimisto RESUL:n talvikilpailu, Sodankylä RESUL:n pistooliampumahiihto, Sodankylä PYT, piiritoimisto Huhtikuu 5.4. Aineisto Kymen Salpaan Hengellinen toimikunta kokous, piiritoimisto Kansallisen veteraanipäivän tilaisuudet, paikkakuntakohtaiset juhlallisuudet RES-kevätkokous, Forssa Vko Huolintamalja-kilpailu Kymen Salpa nro 2/2012 ilmestyy Toukokuu Avoin Palkitsemisvaliokunnan kokous Reserviläisten ampumataitopäivä Kaatuneitten muistopäivä paikkakuntakohtaisesti Toukokuu Varttuneempien aliupseerien päivä, Hamina Toukokuu Ammuntojen seuraaminen, Pahkajärvi Sotiemme veteraanien seutukunnallinen kirkkopäivä, Kuusankoski RESUL:n perinneaseet, Mikkeli RESUL:n pistooliampumajuoksu, Kontiolahti Aika avoin Kesäyön marssi, Vantaa Maanpuolustustapahtuma, Kausala 4.6. Puolustusvoimain lippujuhlapäivän tilaisuudet Kesäkuu Aika avoin Viron voitonpäivän juhlallisuudet RESUL:n 300 m vakiokiväärin mestaruuskilpailut, Tyrri Salpavaellus ja maanpuolustustapahtuma, Miehikkälä 9.7. Hengellinen perheilta, Valkeala, Niiniranta KarPr:n esterataan tutustuminen, Vekaranjärvi Heinäkuu RESUL:n palvelusaseammunnat, Lahti SRA-SM-kisat, Pahkajärvi ( ) Elokuu Heinä elokuu Hamina Tattoo Aika avoin Elokuun ilta, Sippola 9.8. Sotiemme veteraanien seutukunnallinen kirkkopäivä, Kotka PYT, Keltakankaan ABC Aineisto Kymen Salpa -lehteen Veteraanikeräys päättyy Aika avoin Naisten ammuntapäivä, Hamina Aika avoin Mikon Malja -kilpailu Työ- ja talousvaliokunnan kokous, piiritoimisto RESUL:n Häyhä-tarkka-ampujakilpailu, Pahkajärvi RES-ampumamestaruuskilpailut, Kontiolahti Toiminnanjohtajien neuvottelupäivät, Mikkeli Syyskuu 1.9. RESUL:n Pystykorva-mestaruuskilpailut, Keuruu 2.9. RES-perheliikuntapäivä RESUL:n partiokilpailu, Somero RESUL:n syysjotos, Jurva Hengellisen toimikunnan kokous, Sippola, Viljamaa Kymen Salpa nro 3/2012 ilmestyy Kessupäivä, VEH, Hamina Piirihallituksen kokous Puolustus- ja turvallisuusmessut, Lahti Piiriretki Ampumakilpailu Kymenlaakson res / Viron Algutase Malev, Tyrri Lokakuu PIIRIN SYYSKOKOUS, Hamina Marraskuu RES-syyskokous, Savonlinna PYT / Kymen Salpa -lehtitoimikunnan kokous Sotilaskilpailijoiden palkitsemistilaisuus Talvisodan alkamisen muistotilaisuudet paikkakuntakohtaisesti Aineistopäivä, Kymen Salpa Joulukuu Piirihallituksen järjestäytymiskokous, Keltakankaan ABC Itsenäisyyspäivä, valtakunnallinen paraati, Kouvola Kymen Salpa nro 4/2012 ilmestyy Viikko 50 Joulutulet ja adventtihartaudet Jouluaaton hartaudet ja kunniakäynnit paikkakuntakohtaisesti Prosenttiammunta päättyy Huom! Muutokset mahdollisia

9 4/2011 KYMEN SALPA 9 Salpalinja oli vasta todellinen Mannerheim-linja Linja pysyi pelotteena kymmeniä vuosia. Päätös Salpalinjan rakentamisesta tehtiin vain yhdeksän päivää talvisodan päättymisen jälkeen Juvalla. Päätöksen taustalla oli ylipäällikkö Mannerheim, joka runttasi linjan rakentamisen arvovallallaan, vaikka rahaa siihen sodan runtelemassa maassa ei olisi ollutkaan. Mannerheim ja puolustusvoimien johto olivat täysin vakuuttuneita siitä, että Neuvostoliitto jatkaa Suomen valloittamista talvisodan jälkeenkin. Kun Saksa -40 keväällä valloitti Tanskan ja Norjan, se eristi Suomen myös länteen. Se oli lähtökohta Salpalinjan rakentamiselle, muistutti kenraaliluutnantti, evp. Heikki Koskelo aihetta koskevassa luennossaan Salpalinja-museolla viime viikolla. Koskelo kertoi, että linnoittamista vastustaneet siirrettiin nopeasti sivuun. Mannerheim runttasi koko ajan. Muun muassa Airo vastusti hanketta, joten Mannerheim siirsi hänet yleisesikunnan päälliköksi. Mannerheimilla oli kiire. Myös Öhqvist vastusti aikansa, mutta sitten miestä vaihdettiin, Koskelo luennoi. Ylipäällikön kiireestä kertoo se, että vajaat kaksi kuukautta sodan päättymisen jälkeen suunnitelmat Salpa-aseman rakentamisesta hyväksyttiin. Saman tien hankittiin varat sen rakentamiseen. Rahaa ei varmaan ollut liikaa missään, mutta sekin runtattiin läpi. Salpalinjan rakentamisen on arvioitu maksaneen silloisessa rahassa noin 2,5 miljardia markkaa. Heikki Koskelo on perehtynyt tarkoin Salpalinjaan ja sen merkitykseen. Hän toimi aikanaan myös Salpalinjan perinneyhdistyksen ensimmäisenä puheenjohtajana. Heikki Koskelon Salpalinjaa koskevan luennon keskeinen aihe oli linjan merkitys ennaltaehkäisevänä pelotteena. Hän totesi, että vasta Salpalinja olikin todellinen Mannerheim-linja. Talvisodan Mannerheim-linjalla oli sata irtonaista betoniestettä. Samanmittaisella matkalla Salpalinjalla oli yli 400 estettä ja ne olivat jämerämmin tehtyjä, Koskelo vertaili. Salpalinja oli maailman vahvin linnoitusketju. Sanoisin, että kun puhutaan Mannerheim-linjasta, niin tämä oli todellinen Mannerheim-linja. Salpalinjan puolustusasemat eivät koskaan joutuneet todellisen koetuksen alaisiksi. Heikki Koskelon näkemyksen mukaan tämä johtui nimenomaan siitä, ettei sitä vastaan haluttu hyökätä. Merkitys näkyy muun muassa siinä, että kun suomalaiset valtasivat Petroskoin, sieltä löytyivät Salpalinjan täydelliset tiedot. Neuvostotiedustelu oli ne hankkinut. Miksi ne oli hankittu? Siksi, että linnoite oli pelote. Marraskuussa 1940 ulkoministeri Molotov meni pyytämään Hitleriltä lupaa tehdä tilit selväksi Suomen kanssa. Lupaa ei herunut, mutta hyökkäyssuunnitelmat olivat jo valmiina. Tarkoitus oli kiertää Salpalinja Lappeenrannan seutuvilta. Se on minusta osoitus, että pelote oli olemassa, Koskelo sanoi. Moni muukin historiallinen tosiasia puhuu Koskelon mielestä siitä, ettei Salpalinjaa haluttu koskaan haastaa. Hyökkäysvaiheessa painopiste oli Pohjois-Karjalan seudulla, josta lähdettiin kohti Laatokkaa. Etelässä liikkeelle lähdettiin paljon myöhemmin. Se oli mahdollista, koska takana oli Salpalinja. Kun Neuvostoliiton suurhyökkäys mursi linjat 10. kesäkuuta -44, linnoitusjoukot siirrettiin Salpalinjalle. Ei niitä jätetty VKT-linjalle, vaan suoraan Salpalinjalle. Silloin linnoituksia vahvistettiin Virolahdella, Miehikkälässä ja Rutolassa Lappeenrannassa. Koskelon mukaan suurhyökkäyksen pysäyttäminen Tali-Ihantalassa onnistui osittain siksi, että takana oli vielä Salpalinja, jota vastaan Stalin ei halunnut hyökätä. Voidaan spekuloida, miten paljon Tali-Ihantalasta olisi päästy eteenpäin. Stalin kuitenkin tiesi mitä siellä on takana, Koskelo muistutti. Salpalinja pysyi pelotteena myös sotien jälkeen. Siitäkin löytyy Heikki Koskelon mukaan selkeitä todisteita. Kun valvontakomissio tuli maahan, se pyysi heti ensimmäiseksi Salpalinjan piirustuksia. Venäläiset myös tarkastivat linjan kahden vuoden aikana hyvin tarkasti. Ei sitä olisi tehty, jos sillä ei olisi ollut mitään merkitystä. Jatkosodan jälkeen puna-armeija miehitti osan Kuusamosta ja Suomussalmesta. Asia, josta suomalainen historiankirjoitus on lähes vaiennut. Kuusamossa venäläiset räjäyttivät lähtiessään Salpalinjan bunkkerit ja veivät teräsosat mennessään. Se on asia, josta Suomen virallinen historia ei kerro mitään, Koskelo totesi. Vuonna 1945 Neuvostoliitto vaati osana rauhansopimusta muilta liittoutuneilta, että suomalaisten linnoitukset on räjäytettävä kokonaan. Välit olivat kuitenkin jo siinä määrin rikkoutuneet, ettei siihen suostuttu. Vielä Neuvostoliiton hajoamisen jälkeenkin Salpalinja tuli esille. Vuonna 1995 pääesikunnan vieraaksi tuli venäläisiä. Eräs vieraista kysyi mitä Salpalinjalle kuuluu? Ei sellaista kysytä noin vain. Kun mekin asioimme aikanaan venäläisten kanssa, kysymykset mietittiin tarkasti etukäteen. Siis näihin päiviin asti neuvostomuistissa on ollut Salpalinjan pelote, Koskelo sanoi. Salpalinjaa pidettiin yllä ja vahvistettiin vielä vuosikymmeniä sodan päättymisen jälkeenkin. Vuonna 1948 solmittu YYA-sopimus merkitsi poliittista muutosta, mutta linjan merkitystä se ei vähentänyt. Kun ei aivan luotettu sopimukseen. YYA-sopimuksen mukaanhan Suomen piti puolustautua Länsi-Saksaa ja sen liittolaisia vastaan. Keksittiin, että Nato voi hyökätä Baltian kautta Pietariin ja sieltä Suomeen, niin sekin suunta piti varmistaa, Koskelo nauratti kuuntelijoitaan. Salpalinjan merkitys väheni, kun Suomessa siirryttiin aluepuolustusjärjestelmään 1970-luvulla. Jukka Kinnunen Kysy tarjouksia! KEITTIÖREMONTIT ASIANTUNTIJALTA vaihto-ovet erikoismitoilla kalusteet erikoismitoilla pinnoitamme vanhat väliovet ilmainen arviointi ja mittauspalvelu UUDET EDULLISET LIUKUOVIMALLIT SAAPUNEET! Puh. (05) Korjalankatu 9, Kouvola KOUVOLAN LÄÄKÄRIKESKUS KOUVOLA KUUSANKOSKI ERIKOISLÄÄKÄRIT GYNEKOLOGIA Seija Korhonen Ashraf Benyamin Merja Metsä-Heikkilä Kari Sistonen Eeva Saarela (erikoistuva) FYSIATRIA Ari Kukka REUMATOLOGIA Markku Hakala Satu Nyrhinen NEUROFYSIOLOGI Pekka Airikkala (ENMG-tutkimukset) ORTOPEDIA Peter Lüthje Esko Harju IHOTAUDIT Magnus Grönholm VATSAKIRURGIA (mahasuolikanavan tähystykset) Esko Harju KIRURGIA/UROLOGIA Sirkka Lavikkala PSYKIATRIA Heikki Majava Tuuli Nikkarinen (erikoistuva) SISÄTAUDIT Esa Kilkki TYÖTERVEYSHUOLTO Hannu Hurri Pertti Jokinen Helena Enberg YLEISLÄÄKETIEDE Irina Jurin Elina Laaksonen Mauno Moilanen Reijo Juomoja ASIANTUNTIJAPALVELUT DIABETESHOITAJA FYSIOTERAPIA NAPRAPATIA JALKATERAPIA (tukipohjalliset) PSYKOLOGIA PSYKOTERAPIA MAATALOUSYRITTÄJIEN TYÖTERVEYSHUOLTO MATKAILIJAN ROKOTUSSUUNNITTELU LABORATORIOTUTKIMUKSET: ESIM. D-VITAMIINITUTKIMUS (myös ilman lähetettä) Ajanvaraus Ajanvaraus myös netissä:

10 10 KYMEN SALPA 4/2011 Iitin kunta Glögitarjoilu! Glögitarjoilu! J oulupuoti palvelee oulupuoti palvelee J oulupuoti palvelee to la ma la 9 18, su to la ma la to la 9 18, 9 18 su ma la 9 18, su Elimäellä, kuutostien varrella! Elimäellä, kuutostien varrella! Puh. (05) Puh. (05) Elimäellä, kuutostien varrella! Puh. (05) Yhteistä hyvää! Osuuskauppa Ympäristön toiminnasta syntyvä tulos palautuu takaisin omalle toimialueelle. Palveluja parannetaan uudistamalla olemassa olevia ja rakentamalla kokonaan uusia toimipaikkoja. Bonusta jopa 5% YMPÄRISTÖ Seutukunnallisesti Sinun ELIMÄKI, puh. (05) Glögitarjoilu! Kouvolank. 24 A 12, KOUVOLA puh , faksi Glögitarjoilu! Glögitarjoilu! J oulupuoti palvelee oulupuoti palvelee to la ma la to la 9 18, 9 18 su ma la 9 18, su Elimäellä, kuutostien varrella! Elimäellä, kuutostien varrella! Puh. (05) Puh. (05) Maanpuolustusnaisten Liiton puheenjohtajiston muodostavat 1. varapuheenjohtaja Raija-Liisa Flink (oik.), puheenjohtaja Satu Rajala ja 2. varapuheenjohtaja Marja-Sisko Hartikka. Maanpuolustusnaiset koolla Tampereella Turha vaatimattomuus pois Maanpuolustusnaisten Liiton syysliittokokous keräsi runsaat 100 naista yhteen marraskuuta Tampereelle. Liiton puheenjohtaja Satu Rajala arvioi syyskokouksen avaussanoissaan maanpuolustusnaisia turhan vaatimattomiksi. Meillä on hienoja naisia ja yhdistyksiä, joista kannattaa olla ylpeitä ja välittää tietoa olemme turhan vaatimattomia, Rajala arvioi. Kokous aloitettiinkin kehaisemalla vieruskaverille omaa yhdistystään. Tampereen kaupungin tervehdyksen kokoukseen toi apulaispormestari Irja Tulonen. Te haluatte toiminnassanne ylläpitää maanpuolustustahtoa, korostaa sitä jälkipolville. Tarvitsemme maanpuolustustahtoa - naisia ja miehiä - muistuttamaan ja kertomaan siitä työstä, mitä sotaveteraanit ja Lotat ovat tehneet kansakunnan hyväksi. Aito isänmaallisuus on myönteistä meille suomalaisille, ja nuoremme ovat maailmalla kuuluisia maanpuolustustahdostaan, Tulonen arvioi. Liiton vuoden 2012 teemana on toimin ja liikun. Toiminta luo liikettä, liikunta luo toiminnan. Liikkuminen on elintärkeää. Kenttäkelpoisuus täyttyy, kun liikumme ja huolehdimme itsestämme, perusteli liiton 2. varapuheenjohtaja Marja-Sisko Hartikka teemaa. Mahdollisuuden liikkumiseen tarjoaa mm. naisten jotos Harakka Jämijärvellä. Liiton kevätkokous pidetään Helsingissä. Etelä-Karjalaan kokoonnutaan syyskokouksessa, jonka tarkempi paikka ja aika täsmentyvät myöhemmin. Muuta ensi vuoden toimintaa ovat mm. piirihallitusten jäsenten kokoustekniikkakoulutukset, piirien ÄLYpäivät, tiedottamisen tehostaminen sekä vaikuttaminen eri jäsenjärjestöissä. Liittohallituksen koko kasvamassa Liittohallitukseen valittiin 16 jäsentä ja heille varahenkilöt. Kymenlaaksosta jäseneksi valittiin Mervi Liimatainen Pyhtäältä ja varajäseneksi Satu Aurala Kotkasta. Lisäksi jätettiin toimintaansa herättävälle Lapin piirille mahdollisuus nimetä oma jäsen. Näin liittohallituksessa olisi ensi vuonna 17 jäsentä nykyisen 16 jäsenen sijasta. Lisäksi hallitukseen kuuluu kolmihenkinen puheenjohtajisto, joka valittiin vuosi sitten kaksivuotiskaudelleen. Kokouksessa liiton kultaiset ansiomitalin saivat ensimmäinen puheenjohtaja, valtiopäiväneuvos Kaarina Dromberg, heraldikko Harri Rantanen sekä Ritva Siilas Satakunnan piiristä, Anneli Niskanen Etelä-Savon piiristä ja Hilkka Tapio Varsinais-Suomen piiristä. Poissaolevana mitalin sai reservin majuri Matti Ponsi. Hopeisen mitalin saivat Hilkka Krekola Etelä-Hämeen piiristä sekä Aune Pajusaari ja Anna-Kaisa Mannela Keuruun Seudun Maanpuolustusnaisista. Kokouksen lisäksi maanpuolustusnaiset nauttivat lauantaina Komediateatterin Luolanainen-esityksestä. Sunnuntaina osallistuttiin jumalanpalvelukseen Tampereen Tuomiokirkossa, josta lähetettiin seppelpartio Kalevankankaan sankarihaudalle. Kirkkokahvien jälkeen oli mahdollisuus oman mielenkiinnon mukaan tutustua Tampereen Suojeluskuntaja Lottamuseoon tai Suomen Kädentaidot -messuihin. Mervi Liimatainen AIKUISKOULUTUSKESKUS KOUVOLA puh AMMATTITAITOA JA OSAAMISTA!

11 4/2011 KYMEN SALPA 11 HAMINAN KAUPUNKI Puh.vaihde (05) ELIMÄEN LIIKENNE OY Kotisivut: Puh. (05) TILI-HAMINA OY Isoympyränkatu 17, Hamina Puh Kiertopalkinnon voitti Kouvolan Reserviupseerikerhon joukkue, vasemmalta vänrikki Heikki Olkku, luutnantti Roman Kulkin ja vänrikki Eemil Hyppänen. YT-päivä Vekaranjärvellä YT-päivä Vekaranjärvellä järjestettiin Kaikkiaan meitä kilpailijoita oli yksitoista joukkueellista: kahdeksan joukkuetta Kymenlaakson reserviupseerikerhoista, Prikaatin joukkue, Maakuntakomppanian joukkue sekä uutena joukkue Mäntyharjun Reserviupseerikerhosta. Vastuullisena isäntänämme oli prikaatikenraali Timo Kivinen. Kilpailusta vastasi luutnantti Nuorivuori useiden juuri valmistuneiden upseeritovereidensa kera. Partioiden tieto- ja taitotaso oli korkea. Erot syntyivät lähinnä ammunnassa. Ongelmia oli useilla partioilla tuloksen saamisessa, koska itse koottu ase kiireessä ei vienyt maaliin. Kilpailu oli kautta aikojen kilpailullisesti parhaasta päästä järjestetty. Tiukan ja tasaväkisen kilpailun voitti, ja sai vuodeksi haltuunsa Prikaatin lahjoittaman AMV-kiertopakinnon, tällä kertaa Kouvolan Reserviupseerikerhon joukkue: Kulkin, Olkku ja Hyppänen. Kilpailijoiden kiitokset lausui Kymenlaakson Reserviupseeripiirin varapuheenjohtaja kapteeni Juha Tompuri. Lisäksi jokainen kilpailija ja toimitsija sai Reservin Kenttäjohtaja -kirjan ja Kenraali Kivinen myös paketin Kouvolan lakritsia. Kiitos Karjalan Prikaatin, perinne jatkuu, ja kiertopalkinnosta kilpaillaan seuraavan kerran laittakaapa päivämäärä muistiin. Juha Tompuri / Eero Mattila Tulokset: 1) Kouvola 2 (Olkku, Kulkin, Hyppänen) 62 pistettä, 2) Virolahti-Miehikkälä (Rajajärvi, Rikkola, Launonen) 59, 3) Voikkaa (Jaanu, Kekki, Rötkö) 58, 4) KarPr 54,5, 5) Mäntyharju (Häkkinen, Männistö, Paasonen) 54 ja Kotka (Kahila, Kuusela, Nuutinen) 54, 7) Elimäki (Juvankoski, Haarajoki, Romo) 53,5, 8) Myllykoski (Tompuri, Mattila, Mynttinen) 53, 9) Maakuntakomppania (Wickholm, Laukkanen, Danska) 52,5, 10) Inkeroinen (Ukkola, Salo, Virtanen) 37, 11) Kouvola 1 (Pekonen, Kuukka, Suomalainen) 31. JYLPYNTIE 32, KOTKA Puh , PAKOPUTKIEN ERIKOISLIIKE: Myynti Asennus Korjaukset Meiltä myös katalysaattorit nopeasti ja edullisesti HAMINAN JÄTEHUOLTO Ky Pikkuympyränkatu 4, Hamina Puh. (05) Rakennusliike uoresmäki Oy Villantie 5, KORIA Puh. (05) , faksi (05) KOUVOLAN PUKIMO OY Liikemiehenkatu 3 5, KOUVOLA Puh. (05) Kotkankatu 20, KOTKA puh. (05) , faksi (05) sähköposti: kotka@datagroup.fi Kymenlaakson koulutus- ja tukiyksikkö palkitsi reserviläisiä Kymenlaakson koulutus- ja tukiyksikkö palkitsi reserviläisiä standaareilla 12. marraskuuta. Kuvassa vasemmalta Jari Myntti, Juha Alm, Timo Ahlgren, Vesa Hyppänen, Juha Turkki ja Eero Viitanen. Kyyhkylänkuja 2, KOTKA, puh , telefax Sähköposti: teotools@kymp.net Työsuojelutarvikkeet varastosta Toivotamme rauhallista joulua ja onnellista uutta vuotta.

12 12 KYMEN SALPA 4/2011 ISSL:n rk-ammunnan ja piirin sarjakilpailujen palkintojenjako Haminassa Jo perinteeksi muodostuneeseen tapaan ISSL:n rynnäkkökivääriammunnan reserviläisille, ns. komentajan kisan, ja piirin sarjakilpailujen palkinnot jaettiin samassa tilaisuudessa. Tällä kertaa vuorossa oli Hamina ja varuskuntakerho Rynnäkkökivääriammunnan sääntöjä oli helpotettu edellisestä vuodesta ja osallistujamäärä saatiin jälleen nousuun. Vakuutusturvaksi riitti tällä kertaa liiton jäsenilleen ottama vastuuvakuutus eikä ampujien yläikärajaa ollut. Näillä keinoilla saatiin jälleen satunnaisemmin ammuntaa harrastavia jäseniä mukaan kilpailuun. Rynnäkkökivääriammunnan henkilökohtaisen kisan kärki oli tasainen ja kovatasoinen. Voittaja selvisi vasta kympit laskemalla. Juhani Koste löi niukasti saman tuloksen 183 ampuneen Juha Virtasen. Kolmas sija ratkesi samalla tavalla tuloksella 181 Juhani Väänäsen ja Veli-Pekka Muonan kesken. Joukkuekilpailussa voiton vei Autokilta, toisena oli Iitin Seudun Reserviläiset ja kolmantena Kouvolan Reserviläiset. Sarjakilpailujen osallistujamäärät olivat jokseenkin edellisvuoden tasolla. Kilpailujen järjestelyvastuu jakautui epätasaisesti pohjoisen ja eteläisen Kymenlaakson kesken. Haminan seudulle kaivattaisiin jatkossa enemmän aktiivisuutta kisojen järjestämiseen. Joka tapauksessa yhteensä kymmenet kisat, viidet kiväärilajien ja viidet pistoolilajien kisat pidettiin. Menestyjät saivat pokaalinsa, mutta kannustuspalkinnot arvottiin kaikkien osallistuneitten kesken. Jorma Uski ISSL:n rynnäkkökivääriammunnat reserviläisille Joukkuetulokset: 1) Autokilta I 878, 2) Iitin Seudun Reserviläiset 859, 3) Kouvolan Reserviläiset I 848, 4) Haminan Reserviupseerikerho 823, 5) Myllykosken Reserviläiset 816, 6) Autokilta II 788, 7) Virolahden ja Miehikkälän Reserviupseerikerho 787, 8) Iitin Reserviupseerikerho 784, 9) Kouvolan Reserviupseerikerho I 783, 10) Kotkan Seudun Reserviläiset I 727, 11) Kouvolan Reserviupseerikerho II 642, 12) Kymenlaakson Rauhanturvaajat 572, 13) Kotkan Seudun Reserviläiset II 568. Palkintojenjakotilaisuudessa Haminassa rynnäkkökivääriammunnan kärkikaksikko Juhani Koste (vas.) ja Juha Virtanen. Henkilökohtaiset tulokset: 1) Koste Juhani 183, 2) Virtanen Juha 183, 3) Väänänen Juhani 181, 4) Muona Veli-Pekka 181, 5) Taavitsainen Pasi 180, 6) Tani Jarno 179, 7) Tiihonen Tommi 177, 8) Wallin Tero 177, 9) Sihvola Sami JA 177, 10) Anttila Teemu 177, 11) Niemelä Jukka 176, 12) Lavonen Hannu 176, 13) Ylönen Kari 174, 14) Ruotsalainen Risto 174, 15) Ahtiainen Matti 172, 16) Sihvola Sami I 172, 17) Kurvinen Juhani 171, 18) Launiainen Martti 169, 19) Rajajärvi Petri 169, 20) Leisti Olli 168, 21) Leporanta Markku 167, 22) Koski Juha 167, 23) Korkkula Reijo 166, 24) Auvinen Jukka 166, 25) Hautala Vesa 166, 26) Seppä Tommi 165, 27) Lampi Kai 165, 28) Pietikäinen Reino 165, 29) Partanen Pekka 165, 30) Pykälä Tuomo 164, 31) Eskola Simopekka 164, 32) Rämä Mika 164, 33) Koistinen Markku 164, 34) Kuisma Tapani 162, 35) Danska Harri 162, 36) Talja Johannes 160, 37) Kokkola Kimmo 160, 38) Lahtinen Hannu 160, 39) Puonti Janne 160, 40) Tani Risto 159, 41) Niiranen Arto 159, 42) Anttila Jari 158, 43) Laari Pasi 158, 44) Färlin Mika 157, 45) Westman Jani 157, 46) Pajula Ahti 157, 47) Pölönen Pauli 155, 48) Laasonen Aki 153, 49) Siljander Jani 153, 50) Kurki Anssi 152, 51) Valkonen Topi 151, 52) Kiiveri Teemu 151, 53) Kriktilä Eero 150, 54) Hyvönen Ari 147, 55) Ahonen Terho 145, 56) Pekonen Leo 145, 57) Taimisto Juha 140, 58) Niittymaa Jarkko 137, 59) Mäenpää Vesa 136, 60) Penttilä Juha 136, 61) Rikkola Erkki 132, 62) Huusari Esa 132, 63) Ruopsa Erik 131, 64) Sundqvist Sami 126, 65) Lahtela Sauli 121, 66) Leisti Mika 116, 67) Hallamaa Pentti 115, 68) Kykkänen Herkko 114, 69) Pirinen Jouni 109, 70) Launiainen Mika 104, 71) Verho Juhani 91, 72) Kuukka Jarmo 83, 73) Piispa Jyrki 81. Kiväärikentän sarjakilpailut Iitti 2.5., Voikkaa 30.5., Elimäki 4.7., Hamina1.8., Iitti Pystykorva m/39: 1) Koste Juhani, Kouvolan res, 550, 2) Mattila Viktor, Inkeroisten res, 550, 3) Laine Matti, Kuusankosken ruk, 547, 4) Kuisma Tapani, Kouvolan res, 543, 5) Peräkasari Vesa, Inkeroisten res, 540, 6) Sihvola Sami, Myllykosken res, 532, 7) Kantanen Timo, Inkeroisten res, 509, 8) Talja Johannes, Kouvolan res, 485, 9) Tani Risto, Iitin seudun res, 479, 10) Niemi Jouko, Voikkaan ruk, 460, 11) Strand Antero, Voikkaan ruk, 420, 12) Aurala Lasse, Inkeroisten res, 172, 13) Jaanu Tuomo, Voikkaan ruk, 71. Puoliautomaattikivääri: 1) Tani Jarno, Iitin seudun res, 560, 2) Väänänen Juhani, Kouvolan res, 558, 3) Pölönen Pauli, Kouvolan ruk, 549, 4) Laari Pasi, Kouvolan ruk, 520, 5) Mattila Esko, Inkeroisten res, 518, 6) Kajanus Jorma, Kaakonkulman res, 481, 7) Siljander Jani, Autoj. Kymenl. kilta, 333, 8) Pykälä Tuomo, Autoj. Kymenl. kilta, 327, 9) Leporanta Markku, Kouvolan ruk, 244, 10) Lahtinen Hannu, Iitin ruk, 177, 11) Talja Johannes, Kouvolan res, 154, 12) Suojoki Heikki, Valkealan res, 150, 13) Kiiveri Teemu, Myllykosken res, 140. Puoliautomaattikivääri, optinen: 1) Taavitsainen Pasi, Iitin seudun res, 575, 2) Korkkula Reijo, Iitin seudun res, 539, 3) Tiihonen Tommi, Iitin seudun res, 505, 4) Valkonen Topi, Kouvolan res, 470, 5) Lehtoluoma Tapani, Valkealan res, 36. Kertalaukauskivääri: 1) Virtanen Juha, Iitin ruk, 544, 2) Savukari Sirkka, Haminan seudun res, 533, 3) Sormunen Pertti, Kouvolan res, 516, 4) Lindström Tauno, Voikkaan ruk, 367, 5) Nurmi Petri, Kouvolan res, 178. Kertalaukauskivääri, optinen: 1) Seppä Hannu, Karhula-Kymin res, 576, 2) Nurmi Petri, Kouvolan res, 538, 3) Kovanen Kimmo, Kotkan ruk, 307, 4) Jaakkosela Olli, Elimäen res, 238, 5) Lahti Kari, Haminan res, 181, 6) Penttilä Antti, Elimäen ruk, 171, 7) Niemelä Jukka, Elimäen res, 155. Pistoolikentän sarjakilpailut Myllykoski 9.5., Kuusankoski 11.7., Elimäki 8.8., Kouvola 22.8., Inkeroinen 5.9. Pistooli yli 9 mm: 1) Kantanen Timo, Inkeroisten res, 1144, 2) Pölönen Pauli, Kouvolan ruk, 1117, 3) Tani Jarno, Iitin seudun res, 1116, 4) Sihvola Sami, Myllykosken res, 1086, 6) Kokkola Kimmo, Myllykosken res, 1070, 7) Väänänen Juhani, Kouvolan res, 1041, 8) Leporanta Markku, Kouvolan ruk, 894, 9) Kiiveri Teemu, Myllykosken res, 707, 10) Korkkula Reijo, Iitin seudun res, 655, 11) Lampinen Jukka, Iitin ruk, 374, 12) Talja Johannes, Kouvolan res, 362. Revolveri yli 9 mm: 1) Seppä Hannu, Karhulan-Kymin res, 1174, 2) Tulokas Timo, Inkeroisten res, 1170, 3) Nyman Tomi, Kouvolan res, 1145, 4) Kuisma Tapani, Kouvolan res, 1136, 5) Koste Juhani, Kouvolan res, 1107, 6) Laine Matti, Kuusankosken ruk, 1026, 7) Hakkarainen Veijo, Kuusankosken res, 1025, 8) Itkonen Päivö, Kouvolan ruk, 1022, 9) Taavitsainen Pasi, Iitin seudun res, 342 Pistooli alle 9 mm: 1) Talja Johannes, Kouvolan res, 1154, 2) Tani Risto, Iitin seudun res, 1136, 3) Valkonen Topi, Kouvolan res, 1104, 4) Mattila Viktor, Inkeroisten res, 1049, 5) Hasu Simo, Myllykosken res, 1046, 6) Niemi Jouko, Voikkaan ruk, 1012, 7) Puonti Janne, Kuusankosken ruk, 828, 8) Pasi Olli, Kouvolan ruk, 721, 9) Lehtoluoma Tapani, Valkealan res.au, 715, 10) Pekonen Leo, Kouvolan ruk, 493, 11) Rantala Juha, Elimäen res, 366, 12) Matilainen Juha, Karhulan-Kymin res, 363, 13) Korhonen Jorma, Kouvolan ruk, 360, 14) Sundqvist Sami, Myllykosken res, 351, 15) Leporanta Markku, Kouvolan ruk, 334.

13 4/2011 KYMEN SALPA 13 Asevelimajoilla elää vielä talkoohenki Keuruun sotainvalidien Anna-Liisa oli valmistanut kahvipöydän bocciaa pelaavile miehille. Tampereen Reserviupseerien seniorit ovat talkootöinä pian kolmen vuoden ajan keräilleet majatarinoita. Kirjoitustalkoisiin ovat osallistuneet kymmenet veteraanit ja vapaaehtoiseen maanpuolustustyöhön osallistuneet, jotka ovat olleet kiinnostuneita majatoiminnosta ja toiminnan merkityksestä vapaaehtoiselle maanpuolustustyölle. On liikuttavaa lukea, miten oma ranta, sauna, iltarusko ja ajatustenvaihto samoja kokeneiden veljien kanssa ovat parasta hoitoa veteraanin sielulle ja ruumiille. Majatarinoita ja historiikkeja kirjoittaneet ovat kaikki osallistuneet asiaan talkoohengessä. Tällä haulla majayhdistyksiä löytyi 319. Talvisodan vielä kestäessä sotainvalidit alkoivat järjestäytyä. Marsalkka Mannerheim, joka oli sotinut monet sodat, tiesi ja tunsi hyvin tilanteen, mihin sodasta palaava invalidi joutuu sodan jälkeen. Siksi hän käskytti invalideja sanoen: Aseveljet, Suomen sotilaat!...tietäkää kuitenkin, että teissä itsessänne, sisimmässänne asuu se voima, joka auttaa teitä eteenpäin, että te ette ilman omakohtaista voimakasta halua ja yrittämistä pääse tulokseen edes suurenkaan ulkoa tulleen tuen varassa. Usein vain vertaisryhmän tuella oli sotainvalidilla mahdollista selvitä ihmisarvoiseen elämään. Sodan kokeneet miehet ja naiset saattoivat olla henkisenä tukena toisilleen ja ymmärtää parhaiten aseveljen elämäntilanne. Asevelihenki oli jotenkin aikakauteen ja asianomistajaryhmiin liittyvä henkinen ilmapiiri, joka ulottui yli poliittisten puoluerajojen ja yhteiskunnan varallisuusluokkien. Valitettavaa on, että asianosaisten kadotessa kuvasta, myös asevelihenki tuntuu katoaavan. Saattaa tosin olla niin, että yhteiskunnan rakenteiden muuttuessa myös asevelihenki-ajatuskin on saanut uuden sisällön. Asevelimajojen tunnelmassa kuitenkin perinteet vielä säilyvät majoissa, esineissä ja tarinoissa. Kokoon on saatu 330-sivun historiikki, jossa lienee noin puolet maan majoista. Melkein kaikki tarinat ovat historiaa. Veteraanitoimiston puhelimesta voi vastata nuori naisen ääni, joka kertoo, että hän sivutoimisesti hoitelee näitä veteraaniasioita ja että kyllä hän on kuullut, että piirissä on majoja ollut, mutta ne on kaikki myyty ja rahat pantu kuntoutukseen ja virkistykseen. Saattaa olla, että viimeisetkin muistajat tai tietäjät ovat jo nurmen alla. Siksi lähteinä on käytetty myös vanhoja historiikkeja, lehtileikkeitä ja pöytäkirjamerkintöjä. Asiasisällöistä kumpuaa kuitenkin yhdessä tekemisen henki, asevelihenki ja vertaisryhmän merkitys sotia käyneelle miehelle tai naiselle. Värikuvia on saatu julkaisuun 150, mustavalkokuvia 93. Koottu aineisto on taitettu yhteistyössä Tampereen Ammattiopiston painoviestintä-linjan kanssa. Nettikirjana koko teos nyt luettavana www. asevelimajat.fi sivuilla PDF-muodossa. Nyt jokaisen kirjoittajan tai yhdistysvastaavan olisi syytä lukea omakohtainen tekstinsä ja antaa palautetta, josko tekstien editoinnissa tai taitossa on tapahtunut nimi-, vuosiluku- tai asiavirheitä. Korjauspalautetta tulee antaa osoitteeseen Myös kuvien ottajien nimiä puuttuu melkoisesti. Jos kuvan ottaja ei ole selvillä, kuva todetaan yhdistyksen arkistokuvaksi ja yhdistys kuvan oikeuksien omistajaksi. Jos joukkoon on pujahtanut kuvamateriaalia, josta saattaisi seurata laskutusseuraamuksia, niin poistamme kuvan heti siitä tiedon saatuamme. Teoksen kirjaversio tulee jakeluun, kunhan painatusbudjetti saadaan varmistetuksi. Eräs saamani ehdotus on, että asiasta kiinnostuneet henkilöt tai yhdistykset tilaisivat haluamansa määrän euron hintaisia kirjoja. Kun tilauksia tulisi tarvittava määrä, painokoneet lähtisivät pyörimään ja tilaajat saisivat kirjansa. Lasku seuraisi kirjojen mukana. Tilauksen voi jättää Kiitos kaikille talkoolaisille! Teitte, kuten aina, hienon työn. Erkki Aaltonen PUOLUSTUSVOIMAIN TUKI RESERVILÄISJÄRJESTÖILLE VUONNA 2012 Puolustusvoimat on perinteisesti tukenut piirien, kerhojen ja yhdistysten erilaisia maanpuolustustapahtumia. Tulevaa vuotta varten on piiritason tukea edellyttävät hankkeet koottu yhteen ja lähetetty Aluetoimistoon, joka on hoitanut jatkoneuvottelut joukko-osastojen kanssa. Samalla on hahmoteltu myös jo tulevien vuosien tarpeita. Alla olevassa listassa on lueteltu vuoden 2012 piiritason tapahtumat. Listan ulkopuolella ovat vielä SRA-SM-kilpailut Pahkajärvellä, joihin tuki tulee suoraan Karjalan Prikaatilta. Pohjoismainen maanpuolustustapaaminen / helatorstain jälkeinen perjantai, Kouvola, Aluetoimisto/KARPR Järjestöjen yhteinen maanpuolustustapahtuma , Iitti, Aluetoimisto/KARPR Karjalan Prikaatin esterataan tutustuminen , Vekaranjärvi, KARPR ISSLE:n rk-kilpailu , Hamina, Aluetoimisto Nuorten upseerien päivä VEH , Hamina, Aluetoimisto Karjalan Prikaatin YT-päivä , Vekaranjärvi, KARPR Kessupäivä VEH , Hamina, Aluetoimisto Varttuneempien aliupseerien päivä Toukokuu, RUK Maanpuolustustapahtuma Salpavaelluksen yhteydessä , Miehikkälä, Aluetoimisto Ammuntojen seuraaminen Toukokuu, Pahkajärvi, KARPR Hamina Tattoo Elokuun alku, Hamina, Aluetoimisto/RUK Päivän Tunnussana suomeksi vuodesta 1905 alkaen Minun voimani tulee täydelliseksi heikkoudessa suomeksi vuodesta 1905 alkaen Älköön sydämenne olko levoton. Tilaukset: Karjalan Evankelinen Uskokaa Seura, Jumalaan Tikkupolku 1, Hamina puh. (05) , faksi (05) ja uskokaa minuun. Joh. 14:1 Tilaukset: Karjalan Evankelinen Seura, Tikkupolku 1, Hamina puh. (05) , faksi (05) Ilmaisjakelun tukitili: Nordea, Hamina VUORELAN LIIKENNE PIKA-MOCCA PUB Karjalantie 8, Karhula Konditoria Huovila Fredrikinkatu 1, HAMINA, puh. (05) Kotkan Toimistotarvike Oy Puutarhakatu 25, Kotka fax kotkan.toimistotarvike@kymp.net Kotkan Toimistotarvike Oy Puutarhakatu 25, Kotka Puh. (05) , (05) fax (05) kotkan.toimistotarvike@kymp.net Hakamäentie 17, Kotka puh. (05) Haminan Uusi Apteekki Sibeliuskatu 34, HAMINA Puh. (05)

14 14 Kymen Salvan tekijä vaihtuu Kymen Salpaa ansiokkaasti neljä vuotta toimittanut Kaakonkulma lopettaa lehden tekemisen tähän numeroon. Sopimus päättyy Kaakonkulman aloitteesta ilman erimielisyyksiä. Lehden julkaisijat kiittävät Kaakonkulman päätoimittajia Osmo Havuahoa ja Jukka Kinnusta sekä toimittaja Marju Perilää hyvin Kymenlaakson reserviläispiirien KILPAILUOHJELMA vuonna 2012 PIIRINMESTARUUSKILPAILUT Ilma-aseet, pistooli Vastuutaho ti Voikkaan RU, kutsu Ilma-aseet, kivääri ja ilmahirvi to Voikkaan RU, kutsu Sisäratapistooli la Voikkaan Seudun ResAu Perinnekivääri 300 m, 30 ls makuu ma Kouvolan RES Perinnekivääri 150 m, 3x10 ls ma Kouvolan RES Pienoispistooli to 7.6. Inkeroisten RU RA-7 ma Iitin RU Pienoiskivääri 60 ls makuu ja 3x20 ls avoin Voikkaan RU, kutsu Isopistooli ma Kouvolan RES Kiväärikenttä+piiriottelu ma Voikkaan RU Pistoolipika-ammunta ma Kouvola RES Kivääri tähtäin/optinen 300 m avoin Voikkaan RU, kutsu mest.kilp. yht. Ilmakivääri 3x20 ls avoin Voikkaan RU, kutsu mest.kilp. yht. SARJAKILPAILUT KIVÄÄRI Vastuutaho Tyrri ma 7.5. Iitin RU Tyrri ma 4.6. Voikkaan RU Tyrri ma 2.7. Elimäki Lupinmäki to 2.8. Karhula RES Tyrri ma 3.9. Iitin RU PISTOOLI Vastuutaho Tyrri ma Myllykosken RES Tyrri ma Kouvolan RES + perinnepistooli 25 m Tyrri ma 9.7. Kuusankosken RES Tyrri ma Elimäki Tyrri ma Inkeroisten RU Mikon malja -kilpailu Ojakorpi ke Kuusankosken RES sujuneesta yhteistyöstä! Vuoden 2012 ensimmäisestä numerosta alkaen lehteä taittaa ja painaa Westpoint Oy Raumalta. Valintaan on päädytty reservipiirien yhteisen tarjouspyynnön pohjalta. Kymen Salpa on edelleenkin yhdistysten jäsenlehti, jolle ei ole tulossa 9 prosentin arvonlisäveroa. ILMA-ASEIDEN SARJAKILPAILUT Osallistumismaksu 2 /kilpailija Ilmapistooli Vastuutaho Voikkaan kalliosuoja ti Voikkaa Voikkaan kalliosuoja ti Voikkaa Voikkaan kalliosuoja ti Voikkaa Voikkaan kalliosuoja ti Voikkaa Ilmakivääri Voikkaan kalliosuoja to Voikkaa Voikkaan kalliosuoja to Voikkaa Voikkaan kalliosuoja to Voikkaa Voikkaan kalliosuoja to Voikkaa Piirien yhteinen ampumajaosto KYMEN SALPA 4/2011 INKEROISTEN SEUDUN RESERVILÄISTEN OHJELMAA Jouluaattona kunniavartiot ja seppeleenlaskut järjestetään Karhunkankaalla klo alkavan hartauden jälkeen ja Anjalassa klo alkavan hartauden jälkeen. Joulutulet Sippolan kirkolla to klo KarPR:n kenttärovasti Vesa Auren. Täyttäkää kuntokortteja pitkin vuotta. Kaikki suoritukset vaikuttavat yhdistysten välisiin kilpailuihin. Palautus Kivelle, Tammenmäentie 52 B, Anjala, sähköposti: kivipen@hotmail.com, viimeistään Ampujien harjoitukset talvikautena: Yhteistyö Inkeroisten Ampumaseuran kanssa jatkuu Myllykosken seuratalon sisäradalla tiistaisin, erät alkavat klo ja tarvittaessa Lisätietoja kaikista ampumatapahtumista antaa Heikki Saku, puh Kevätkokous pidetään keskiviikkona klo VPK:n talolla, Terholantie 5, Inkeroinen. Kerhoilta keskiviikkona klo VPK:n talolla, Terholantie 5 Inkeroinen. Markku Hutka: PV:n säästöt. Reserviläisretki tammikuussa 2012 Tikkakosken lentokonemuseoon, lisätiedot Ari Hottola. Reserviläisretki Viroon Hiidenmaalle pe su Kohteina mm. Hiidenmaa, Kassarin niemimaa, Korpunmaa ja Korpun tulitorni, Paldiski. Majoitus Löokese-kylpylähotellissa. Lisätiedot Ari Hottola puh Ajankohtaiset tiedotteemme ovat luettavissa Reserviläisliiton sivuilta yhdistykset/inkeroisten_seudun_reservilaiset_ry Lähetämme ajankohtaisia tiedotteita sähköpostilla niille, joiden oikea osoite on tiedossa. Kiitos kaikille jäsenille ja yhteistyökumppaneille kuluneesta vuodesta. Hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta 2012! t. tiedotusaliupseeri Seppo Pietarila puh Radioamatöörejä mastokurssilla Utissa MPK-Kymenlaakso järjesti Utin Jääkärirykmentin harjoitusalueella koulutustapahtuman radioamatööreille toukokuuta. Kurssilla opetettiin rakentamaan kriisiviestitysradioasema siviilikäyttöön sekä suoritettiin testiyhteyksiä hf- ja vhf-taajuuksilla. Kalustona olivat 24 metrin Ex-komposiittimastot, radioamatöörien lähetinvastaanottimet, hf-lanka-antennit sekä vhf-yagiantennit. Liikennöinti tapahtui tietokoneen RFSM-radiomodeemiohjelmalla, joka ohjasi lähetinvastaanotinta. Sanomaliikenne oli teksti- ja kuvatiedostojen lähettämistä ja vastaanottoa etukäteen sovittujen suomalaisten vasta-asemien kanssa. Vastaanotetun kuvan laatu on sama kuin digikameralla otettu kuva on. Tämän mahdollistaa virheenkorjaava siirto-ohjelma. Kurssin suunnittelusta ja johdosta vastasi Jari Myntti. Ryhmien vetäjinä toimivat Eero Lindroos ja Hannu Tanttu. Kurssille osallistui 13 vapaaehtoisen maanpuolustuksen viestitaitajaa Etelä- ja Keski-Suomesta. Kurssi oli MPK:n Kymenlaakson piirissä ensimmäinen laatuaan, ja kurssilaiset toivoivat jatkoa, koska halukkaita radioamatööriystäviä jäi työesteiden vuoksi pois kurssilta. PV tuki kurssia kiitettävästi. Utin Jääkärirykmentin henkilökunta toimi avuliaasti etukäteisjärjestelyissä. Jaettu ykköstila annettiin muonituskeskuksen palveluille ja Haukkajärven miehistösaunalle. Kiitokset myös perinnetilojen esittelystä Kari Kinnuselle! Teksti: Jari Myntti kapt. res radioamatööri OH5ZN Kuvat: Harri Hyvönen radioamatööri OH6VM 24 metriä korkeaan teleskooppimastoon on asennettu 2 x 10 elementin 144 Mhz suunta-antenni. Kuvassa maston nostovinssin käytön opastusta.

15 4/2011 KYMEN SALPA 15 LÄHDE MUKAAN MIELEKKÄÄSEEN RESERVILÄISTOIMINTAAN! Kymenlaakson Reserviupseeripiiri ry Kymenlaakson Reserviläiset ry KYMENLAAKSON KOULUTUS- JA TUKIYKSIKÖN KOULUTUSTARJONTA Ajokurssi, PV:n B-ajo-oikeus, avoin Vekaranjärvi Ajokurssi, PV:n B-ajo-oikeus, avoin Vekaranjärvi Kurssien johtajat ja kouluttajat MPK toimisto Perustamiskurssi Vekaranjärvi Utin laturetki reserviläisille Utti, Kouvola Tietoturva (yrityksille ja viranomaisille) Kouvola JVP SALPA 2012 valmistava Hamina Perustamiskurssi Hamina Lukiolaisten turvakurssi (Valkealan lukion oppilaille) Valkeala JVP SALPA Hamina Ampumataitotesti, RK avoin (yt. pohjoismaisen res-tapahtuman harjoittelu) 5.5. Vekaranjärvi Pioneerikurssi Kirkonmaa Viestikurssi Utti, Kouvola Suunnistustesti Kuusankoski, Inginmaa Taisteluammunnanjohtajakurssi Pahkajärvi KVKRHJ:n kurssi/maakk Pahkajärvi Virka-apuvalmius Maakuntakomppaniat yt. MP Hamina, Lupinmäki Fallingplates RK-ammunta 1/ Hamina, Lupinmäki Kymijokiharjoituksen suunnitteluja karttaharjoitus Kouvola, Vekaranjärvi Kirkkojärven marssi MAAKK, avoin Hamina Kymenlaakson koulutus- ja tukiyksikön sekä koko Maanpuolustuskoulutuksen kurssitarjonta on nähtävillä osoitteesta: Lisätietoja Kymenlaakson koulutus- ja tukiyksiköstä ja siihen hakeutumisesta saat osoitteesta: kymenlaakso@mpk.fi tai puh tai Nähdään harjoituksissa hyvää alkanutta talvea! Koulutus- ja tukiyksikön päällikkö Tapio Lakela Inkeroisten Seudun Reserviläiset ry. KEVÄT- KOKOUS pidetään keskiviikkona klo Inkeroisten palokunnan talossa, Terholantie 5, Inkeroinen. Käsitellään sääntömääräiset asiat. Tervetuloa! Kahvitarjoilu! Johtokunta Inkeroisten Seudun Reserviläisten ja Inkeroisten Reservinupseerikerhon yhteinen KERHOILTA keskiviikkona klo Inkeroisten palokunnan talossa, Terholantie 5, Inkeroinen. Markku Hutka: Puolustusvoimien säästöt. Maksullista iltapalaa myy ja tarjoaa reserviläisten aatteellinen toimikunta. Tervetuloa! Illan järjestää Inkeroisten Seudun Reserviläiset. AVOIMET OVET PIIRITOIMISTOLLA Torstaina 15. joulukuuta klo on piiritoimistolla Kouvolassa avoimien ovien iltapäivä. Kahvi- ja glögitarjoilu! Tule tutustumaan taloon! Osoite: Salpausselänkatu 54 as. 5. Kymenlaakson RU- ja RES-piirit SRA-SM 2012 PAHKAJÄRVELLÄ Heinäkuun viimeisellä viikolla on Pahkajärven ampuma-alueella tavanomaista enemmän reserviläissutinaa. Sovelletun reserviläisammunnan (SRA) SM-kisat on annettu Kymenlaakson järjestettäväksi. Järjestelyt poikkeavat edellisvuosista täysin, sillä sekä kilpailu että sen huolto toteutetaan mpk:n kursseina, joita Karjalan Prikaati tukee huomattavalla panoksella. Kilpailutapahtuma alkaa ampumapaikkojen ja maalien rakentamisella maanantaina ja huipentuu varsinaiseen kilpailuun Toimitsijoita tarvittaneen noin sata, ja saman verran tulee kilpailijoita. Kilpailun johtajana toimii Mika Kuoppamäki ja ratamestarina Tero Liiri, molemmat Haminan Seudun reserviläisistä. Johtoryhmään kuuluu myös Jari Suni Elimäen reservinaliupseereista. Kymen Salvan seuraavassa numerossa on tarkemmat ohjeet toimitsijaksi hakeutumisesta. UTIN LATURETKI RESERVILÄISILLE Utin laturetki järjestetään lauantaina ja sunnuntaina Tavoitteena on suorittaa kenttäkelpoisuustestaukseen kuuluva n. 30 km:n hiihtomarssi. Varustus vapaa, aikaraja 6 tuntia. Ilmoittautumiset: mennessä MPK:n tietojärjestelmään kurssinumero tai toissijaisesti Kouvolan Reserviupseerikerho / Topi Suomalainen puh Osallistujat maksavat itse osanottomaksun lähtöpaikalla. Mahdollinen lumitilanteesta johtuva tapahtuman peruminen tiedotetaan Kouvolan Sanomien järjestöpalstalla (Kouvolan Latu) ja Lisätietoja: Topi Suomalainen, s-posti topi.suomalainen@ kouvola.fi, puh KYMEN SALPA KYMENLAAKSON RESERVIUPSEERI- JA RESERVILÄISPIIRIEN LEHTI 27. VUOSIKERTA Julkaisijat Kymenlaakson Reserviupseeripiiri ry Kymenlaakson Reserviläispiiri ry Lehti ilmestyy 4 kertaa vuodessa. Seuraava numero ilmestyy Aineistot 3.2. mennessä Päätoimittaja Pasi Laari Vipusentie 3, Kouvola puh s-posti pasi.laari@kouvolanputkityo.fi Toimitus Kaakonkulma, Jukka Kinnunen PL 20, Virolahti puh. (015) , s-posti jukka.kinnunen@kaakonkulma.fi Toimituskunta Pasi Laari, Juha Tompuri, Reino Pietikäinen, Toivo Hartikainen, Pentti Kivi, Kari Niemi, Jari Suni ja Jorma Uski Ilmoitusmarkkinointi Kaarlo Hirvonen Velhontie 4 F 47, Kotka puh. (05) , Ilmoitushinnat Ilmoitustila 1,10 / pmm nelivärilisä 10,00 / ilmoitus Nimi-ilmoitukset Pankki KSOP ,00 / kpl 100,00 / 4 kpl Osoitteenmuutokset ja jäsenasiat RUL: Virpi Kukkonen, puh. (09) RES: Sara Väinölä, puh. (09) Tilaushinta 3,50 /vuosikerta Sivunvalmistus Kaakonkulma, Virolahti Painopaikka Saimaan Lehtipaino, Lappeenranta ISSN

16 16 KYMEN SALPA 4/2011 Kouvolan Seurakunnan ja Sotilaspoikien matka Karjalan kannakselle Siiranmäkeen ja Kuuselälle. Nuoret maanpuolustusmatkalla Kouvolan seurakunta vaalii työssään lähihistoriaa ja edistää asukkaidensa perinnetietoisuutta. Seurakunnan perustehtävä on auttaa ja tukea ihmisiä niin käytännöllisissä asioissa kuin henkisessä selviämisessäkin. Vuosittaiset isänpäiväretket toteuttavat näitä päämääriä. Tämän vuotuinen perinnematkamme suuntautui Karjalan kannakselle Siiranmäkeen ja Kuuselälle retkeläisen joukolla. Matkan teemana oli kertoa nuorille tapahtumista 70 vuotta sitten. Yli 10 nuoren ryhmä toi matkalle sekä haastetta että piristystä. Retkemme johtajana toimi Kaarlo (Kalle) Kantokari Pohjois-Kymen Sotilaspoikakillasta. Oppaina olivat reservin majurit kirkkoherra Keijo Gärdström, varatuomari Eero Mattila ja lääkintäneuvos Kari Soininen. Bussissa asiantuntijaoppaat kertoivat reitin varrella talvi- ja jatkosodan vaiheista. Siiranmäen tienristeysmaastossa bunkkerilinjan edessä Keijo Gärdström muisteli Mannerheim-ristin ritari Tuomas Gerdtin (ritari n:o 95) kertomusta vastaiskusta 14 miehen kera itään Seppälän talolle. Valtavan tykistökeskityksen läpi syöksyen ryhmä aloitti taisteluhautojen vyörytyksen. Kamppailua käytiin mies miestä vastaan käsikranaatein ja konepistoolein. Vyörytettävä matka oli noin kilometrin pituinen ja jokaisesta metristä taisteltiin verisesti. Bunkkerilinja on kohoavassa maastossa Siiranmäen alla. Iskuosasto jatkoi taisteluhautojen vyöryttämistä konepistooleilla, käsikranaateilla ja panssarinyrkeillä. Iskuryhmä eteni metri metriltä taisteluhaudoissa, joiden pohjat olivat täynnä vihollisruumiita. Etulinja oli suomalaisten joukkojen hallussa yöllä. Vihollispanssarit hallitsivat kuitenkin tulellaan Seppälän talon raunioiden kohdalla ollutta taisteluhautojen välistä, linnoittamatonta aukkoa. Seppälän talolle saavuttaessa linnoitettu taisteluhauta loppuu. Talon kohdalla mäen juurella taisteluhautoja ja panssariesteitä ei ollut lainkaan rakennettu. Tämä laiminlyönti koitui puolustajille suurimmaksi huolen aiheeksi. Venäläiset saivat yli kilometrin mittaisen murron Siiranmäen harjalle, josta se laajensi murtoa Kylmäojan suuntaan. Siiranmäestä irtaannuttiin vasta käskystä yöllä. Armeija oli saavuttanut kesän 1944 ensimmäisen torjuntavoiton, joka antoi uskoa suomalaisille, että ylivoimainen vihollinen voidaan torjua. Siiranmäen torjuntavoitto perustui ainakin neljän tekijän yhteisvaikutukseen. Komentajat ja päälliköt johtivat joukkojaan lähellä etulinjaa. Vastahyökkäykset ja -iskut tehtiin ripeästi, kun vihollisen murto oli vielä kapea ja matala. Vastaiskut suunnattiin, aina kun se oli mahdollista, vihollisen sivustoihin. Oman tykistön ja kranaatinheittimistön keskitetty tuli oli puolustuksen selkäranka. Uudet panssarintorjunta-aseet, kauhut ja nyrkit, tehostivat ratkaisevasti panssarintorjuntaa. Taistelut osoittivat peräksiantamattoman taistelutahdon ja valiotaistelijoiden muodostamien iskuosastojen ja -ryhmien ratkaisevan merkityksen. Tuomas Gerdt toimi jatkosodan hyökkäysvaiheen alkaessa konekiväärijoukkueen johtajan taistelulähettinä. Hän haavoittui luodista päähän 1. heinäkuuta 1941, mutta palasi yksikköönsä jo elokuussa toimien taistelulähettialiupseerina. Heinäkuussa 1942 käydyissä taisteluissa Gerdt toimi JR 7:n 12. komppanian (konekivääri) päällikön lähettinä, mutta osallistui vapaaehtoisena vastahyökkäykseen, jossa hän avasi konepistoolilla aseistautuneena hyökkäyksen kärjessä tietä ja otti viisi vankia. Lisäksi hän nouti kiivaasta tykistötulesta välittämättä kuolettavasti haavoittuneen, myöhemmin Mannerheim-ristin ritariksi nimetyn kapteeni Caj Tofferin suojaan. Näistä ansioista hänet nimitettiin Keijo Gärdström selosti Siiranmäen tienhaaran maastossa Mannerheim-ristin ritari Tuomas Gerdtin taistelua. 8. syyskuuta 1942 Mannerheimristin ritariksi numero 95. Jatkosodan aikana Tuomas Gerdt yleni alikersantista vänrikiksi. Viimeinen ylennys kapteeniksi tuli reservissä vuonna Siiranmäellä seppeleen laskivat Juha Laitinen ja Mikko Laitinen ja kenttähartauden toimittivat Keijo Gärdström ja Kari Soininen. Matkan aikana kesäkuun 1944 tapahtumia valottivat Kari Soininen ja Eero Mattila. Kuuterselän muistomerkillä laskimme seurakunnan ja Sotilaspoikien yhteisen seppeleen. Seppeleen laskijoina olivat Esko Kymäläinen ja Irene Kymäläinen. Kunniavartiossa olivat Juho ja Jari Innanen sekä Jade ja Jim Plym. Eero Mattila Siiranmäellä kunniavartiossa olivat Ilkka Hyyrynen ja Topi Hyyrynen sekä Riku Myller ja Markku Myller,. Mikko Anttila voitti Maastoammunta 39 -kisan Kaakon Asehistoriallisen yhdistyksen ja Töölön Reserviupseerien välinen Maastoammunta -39 -kisa suoritettiin Lupin ampumaradalla likimain ihanteellisissa olosuhteissa 2. lokakuuta. Yhteensattumista johtuen Töölön joukkuetta oli täydennetty yhdellä Porvoon reserviläisellä. Kilpailulajeina olivat pistooli, konepistooli ja kivääri sekä yleiskilpailu. Yleiskilpailun voitti Mikko Anttila. Kilpailun johtajana toimi Leo Karhula sekä tuomaristona Pekka Kallio ja Hans Gabrielsson. Ammunnan asevastaavana toimi aseseppä Tero Kettunen. Ammunnan jälkeen tapahtumia puitiin sulassa sovussa makkaranpaiston yhteydessä. Töölöläiset valitettavasti kärsivät tuloksissaan, koska ampuivat vierailla aseilla. Revanssihenki jäi elämään. Yleiskilpailun kolme parasta saivat kunniakirjan ja Töölön Reserviupseerit jakoivat ylenpalttiset tuomisensa. Nuotiolla Juha Paavola kutsui ampujat tutustumaan militaria-museoonsa. Käynti teki ensikertalaisiin syvän vaikutuksen ja töölöläiset luovuttivat Paavolalle yhdistyksensä muistokilven kiitokseksi museon esittelystä. Teksti ja kuvat: Leo Karhula Kilpailun osanottajat keskittyivät huolellisesti. Tulokset: Pistooli: 1) Raimo Ahokas, Töölö 81 pistettä 2) Leo Ruotsalainen, Kahy 81, 3) Pentti Ukkonen, Porvoo 80, 4) Mikko Anttila, Kahy 78, 5) Martti Niemi, Kahy 74, 6) Ahti Pajula, Kahy 67, 7) Tero Kettunen, Kahy 64, 8) Hannu Lavonen, Kahy 63, 9) Seppo Manninen, Kahy 58, 10) Hans Gabrielsson, Töölö 46, 11) Pekka Kallio, Kahy 41, 12) Sampo Martiskainen, Töölö 39, 13) Jorma Kajanus, Kahy 38, 14) Juha Paavola, Kahy 34, 15) Antero Jauhiainen, Töölö 11 Konepistooli: 1) Juha Paavola, Kahy 96, 2) Mikko Anttila, Kahy 90, 3) Jorma Kajanus, Kahy 83, 4) Pekka Kallio, Kahy 82, 5) Seppo Manninen, Kahy 79, 6) Hannu Lavonen, Kahy 79, 7) Martti Niemi, Kahy 75, 8) Tero Kettunen, Kahy 75, 9) Leo Ruotsalainen, Kahy 74, 10) Sampo Martiskainen, Töölö 67, 11) Pentti Ukkonen, Porvoo 62, 12) Ahti Pajula, Kahy 61, 13) Raimo Ahokas, Töölö 56, 14) Antero Jauhiainen, Töölö 43, 15) Hans Gabrielsson, Töölö 29. Kivääri: 1) Leo Ruotsalainen, Kahy 96, 2) Pentti Ukkonen, Porvoo 95, 3) Mikko Anttila, Kahy 94, 4) Tero Kettunen, Kahy 90, 5) Ahti Pajula, Kahy 90, 6) Hannu Lavonen, Kahy 86, 7) Seppo Manninen, Kahy 86, 8) Jorma Kajanus, Kahy 85, 9) Martti Niemi, Kahy 83, 10) Juha Paavola, Kahy 78, 11) Hans Gabrielsson, Töölö 72, 12) Antero Jauhiainen, Töölö 66, 13) Sampo Martiskainen, Töölö 64, 14) Raimo Ahokas, Töölö 63, 15) Pekka Kallio, Kahy DNS. Yhteistulokset: 1) Mikko Anttila, Kahy 262, 2) Leo Ruotsalainen, Kahy 251, 3) Pentti Ukkonen, Porvoo 237, 4) Martti Niemi, Kahy 232, 5) Tero Kettunen, Kahy 229, 6) Hannu Lavonen, Kahy 228, 7) Ahti Pajula, Kahy 218, 8) Juha Paavola, Kahy 208, 9) Jorma Kajanus, Kahy 206, 10) Seppo Manninen, Kahy 205, 11) Raimo Ahokas, Töölö 200, 12) Sampo Martiskainen, Töölö 170, 13) Hans Gabrielsson, Töölö 147, 14) Pekka Kallio, Kahy 123, 15) Antero Jauhiainen, Töölö 120.