Avustushakemus: Hankeavustus

Transkriptio

1 Avustushakemus 1 (24) Lähetetty :06 Avustushakemus: Hankeavustus Nimenkirjoittaja Järjestön nimi SIRPA NEVASAARI KOSTI RY Järjestönumero 6264 Käyttötarkoitus Vahvistetaan järjestöjen roolia kaksikielisesti asukasosallisuuden lisäämiseksi ja kokemustiedon hyödyntämiseksi maakunnan, sote-organisaation ja kuntien uudistustyössä suunnittelusta käytäntöön ja rakenteisiin myös tietoyhteiskunnan digitaalisia keinoja etsien ja hyödyntäen. Liitetään yleishyödyllinen järjestötoiminta osaksi palvelujärjestelmää luomaan toimivia palvelupolkuja ja tarjoamaan monipuolisempia keinoja ihmisten tukemisessa ja sosiaalisen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä. Haettu avustus Perustiedot Käyttötarkoitus Vahvistetaan järjestöjen roolia kaksikielisesti asukasosallisuuden lisäämiseksi ja kokemustiedon hyödyntämiseksi maakunnan, sote-organisaation ja kuntien uudistustyössä suunnittelusta käytäntöön ja rakenteisiin myös tietoyhteiskunnan digitaalisia keinoja etsien ja hyödyntäen. Liitetään yleishyödyllinen järjestötoiminta osaksi palvelujärjestelmää luomaan toimivia palvelupolkuja ja tarjoamaan monipuolisempia keinoja ihmisten tukemisessa ja sosiaalisen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä. Toiminnan tai hankkeen nimi KP Järjestö järjestöt mukana muutoksessa Keski-Pohjanmaalla Toiminnan tai hankkeen alkamisajankohta Toiminnan tai hankkeen päättymisajankohta

2 Avustushakemus 2 (24) Toiminnan maantieteellinen alue Alueellinen Kokkola Kaustinen Kannus Halsua Lestijärvi Perho Toholampi Veteli Kruunupyy Reisjärvi Tekeekö avustuksen saaja muutakin kuin STEA-rahoitteista toimintaa? Avustuksen saaja tekee vain STEA-rahoitteista toimintaa Tilojen käyttö - Vuokratilat Kuvaus tiloista: SILTA yhteisöklubin vuokratilat toimivat alueen yhdistysten ja järjestöjen kokoontumispaikkana sekä alueen asukkaiden sekä vertaisryhmien kohtaamispaikkana. Viikko-ohjelmaan kuuluu toimintaa kaikenikäisille, myös maahanmuuttajat huomioiden. Silta on kansalaistoiminnan keskus, joka kokoaa eri toimijoita yhteen vahvan verkostoyhteistyön avulla. Tiloissa toimii myös vuoden vaihteessa aloittanut ns. Järjestöhotelli tarkoituksenaan tuoda valtakunnallisia kattojärjestöjä ja alueellisia järjestöjä, joiden toimintaalueeseen Keski-Pohjanmaa kuuluu, tapaamaan paikallisia yhdistyksiä ja tukemaan niitä toiminnan kehittämisessä. Tiloissa toimii myös KESTÄVÄ VERNA -hanke, jossa vertaistuellisen toiminnan kehittämisessä yksi tavoite on myös saada tämä toiminta maakunnan sote-rakenteisiin osaksi palvelujärjestelmää sekä luoda vertaistuellista toimintaa laajemmalle väestöpohjalle. Sillan toiminnalla koordinoidaan myös alueellisen vapaaehtoistoiminnan kehittäjäryhmän "Verkkarit" (ValikkoKokkola) toimintaa sekä kokemusosaamisen ohjausryhmän KPKOOS toimintaa. Hankkeen kannalta selvitetään myös mahdollisuus toimia maakunnan muiden muutostoimijoiden kanssa yhteisissä tiloissa esim. maakuntaliiton tiloissa. Tämä olisi toivottavaa.

3 Avustushakemus 3 (24) Toiminta ja sisältö Toiminnan tarve ja miten tarve on selvitetty? Keski-Pohjanmaalla maakunta- ja sote-uudistus etenevät ensimmäisten joukossa. Soite sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä aloitti toimintansa Valmisteluissa priorisoitiin rakenteiden luomiseen, kuten maakuntauudistuksessakin. Soiten organisaatiomalli on valmis, uuden maakunnan malli on valmisteilla. Järjestöt eivät ole olleet edustettuina suunnitteluryhmissä eivätkä jo käynnistyneissä rakenteissa. Edustuspyyntö on SOSTEn ja KOSTI ry/silta yhteisöklubin toimesta esitetty jo v Palveluja tuottavat järjestöt ovat huolissaan, että sopimuksia puretaan kumppanuuden vahvistamisen sijaan järjestimme Sillan aloitteesta yhteistyössä Soitea valmistelevien toimijoiden ja Keski-Pohjanmaan liiton kanssa Miten tuemme arjen hyvinvointia yhdessä työpajatilaisuuden, jossa etsittiin suuntaa osallisuudelle ja järjestöyhteistyölle tulevassa sote-organisaatiossa. Soiten kehittämisyksikön kanssa järjestimme tilaisuuden, jossa sote-järjestöille kerrottiin Soiten toiminnasta ja esiteltiin KESTÄVÄ VERNA-hanke, jossa myös vertaistuen kehittämisessä etsitään yhteistyötä Soiten ja kuntien kanssa järjestimme yhdessä VARTU-hankkeen ja nuorisovaltuuston kanssa nuorten ja järjestöjen tapaamisen, jossa korostui nuorten ja järjestöjen kohtaamisten vähäisyys. SILLAN toiminnanjohtaja (tj) on edustanut järjestöjä ministereiden ja muutosjohtajien maakuntakierroksilla puheenvuoroin järjestöjen roolista ja toiveista uudistukseen liittyen, osallistunut maakuntauudistuksen skenaariotyöpajoihin sekä alueen Kuntafoorumi-paneeliin osallisuutta ja yhteistyötä painottaen. Tämä on kirjattu, mutta se ei näy maakuntaorganisaatio-mallissa eikä toimintamallissa. Osallisuutta korostetaan ihminen keskiössä -teemalla, mikä on vasta suunnitteluvaiheessa. Järjestöjen vakuutetaan olevan mukana, mutta se rajoittuu tällä hetkellä ammattijärjestöihin. Soite valmistelee parhaillaan hakemusten ja haastattelujen perusteella asiakasraatien muodostamista osallisuuden lisäämiseksi. Kokkolan kaupunginjohtajan, hallintojohtajan ja kehittämispäällikön sekä potilasjärjestöjen kanssa käytiin neuvotteluja vanhus- ja vammaisneuvostojen toiminnan turvaamisesta alueella. Soiteen on tulossa maakunnalliset vanhusja vammaisneuvostot, joihin liittyvä kuulemistilaisuus on Järjestimme Vaalipaneelin aiheella järjestöjen rooli muutoksissa. Ilta vahvisti hankkeen tarvetta.

4 Avustushakemus 4 (24) Soite ja maakuntaliitto kokevat hankkeen tärkeäksi ja molemmilta tahoilta Kosti ry:n hakema hanke saa puoltolausunnon. Kyseiset organisaatiot tunnustavat Sillan alueen järjestötoiminnan keskukseksi ja järjestöjä yhdistäväksi tahoksi vahvan verkostotyön kehittämisen ja eri toimijoiden koolle kutsumisen kautta. Kosti ry/sillan työntekijät ovat vuosien varrella luoneet vahvan luottamuksen yhteistyöstä niin Kokkolan kaupungista irtautuneen Soiten kuin Keski- Pohjanmaan liiton johtaviin henkilöihin. Molemmista tahoista tulee säännöllisesti pyyntöjä osallistua yhteistyö-, kehittämis- ja ohjausryhmiin. Hanke on tärkeä myös käynnissä olevan Keski-Pohjanmaan järjestöstrategia 2020 laatimisen näkökulmasta. Erilaisissa työryhmissä tarpeesta on keskusteltu. SILTA on mukana Soiten KP LAPE -hankkeen perhekeskusjaostossa ja KP OTE -hankkeen ryhmissä, Maakuntaliitossa mm. Hyvinvointifoorumin ja Järjestöjen pyöreän pöydän järjestämisissä sekä maakuntaohjelmien TOTSU- työryhmissä Hyvinvoiva KP ja Maaseutu sekä Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus SONet BOTNIAn johtoryhmässä ja ohryssä. Tietoa hankkeesta on välitetty Keski-Pohjanmaan kuntiin. Järjestöille suoritettuun kyselyyn saatiin 47 vastausta. Seinäjoen ja Vaasan järjestökeskusten kanssa on käyty vuoropuhelua yhteisten rajapintojen löytämisestä hankkeissa. SOSTEn erityisasiantuntijan kanssa (yli 10 v) on käyty vuoropuhelua hankkeesta sekä Pohjois-Pohjanmaan Sosiaaliturvayhdistyksen kanssa, joka on linkki sote-järjestöihin, joiden toiminta-alueeseen Keski-Pohjanmaa kuuluu, ja jonka kyselypohjaa saimme luvan käyttää. Toiminnan tavoitteet 1. Päätavoite on järjestöjen aseman turvaaminen rakenteissa; järjestöjen roolin ja yhteistyön selkeyttäminen maakunnassa, kunnissa ja sotepalveluissa osallisuuden ja kumppanuuden muodot kirjaamalla ja ottamalla osaksi palveluketjun suunnittelua sekä nivomalla yleishyödyllinen toiminta osaksi sitä. 2. Järjestöjen toiminnan turvaaminen ja tukeminen muutostyössä järjestötoiminnan asiantuntijuus arvottaen, tuenmuodot kooten ja yhtenäistäen. Selkiytetään avustusjärjestelmää ja löydetään yhteisten tilojen käyttömahdollisuuksia. Tuetaan järjestöjen oma-aloitteisuutta yhteistyön kehittämisessä. 3. Järjestökentän toiminnan selkiyttäminen; yhdistyksiä kokoavat järjestöt ja tahot, palveluja tuottavat, yleishyödylliset järjestöt, toimivien käytäntöjen ja haasteiden löytäminen. Kehitetään toimintaa, järjestetään koulutuksia sekä lisätään keskinäistä yhteistyötä ja sovitaan vaikuttamiskanavista. 4. Viestinnällinen kehittäminen ja digitaalisten keinojen hyödyntäminen; viestinnän tehostaminen ja yhtenäistäminen, järjestöjen toiminnan näkyvyyden lisääminen (eviljo), digitaalisten työkalujen arkipäiväistäminen, uudenlaisen osallisuuden, kokemusasiantuntijuuden

5 Avustushakemus 5 (24) ja tuen jakamisen muotojen löytäminen Toiminnan kohderyhmät Ensisijainen kohderyhmä ovat alueen sosiaali- ja terveysalan järjestöt ja niissä toimivat ihmiset. Hankkeessa huomioidaan myös ruotsinkieliset yhdistykset, sillä Keski-Pohjanmaalla Kokkolan seudun alueella on 13% ja Kruunupyyssä 80%ruotsinkielisiä asukkaita. Erityisesti painotamme pienten paikallisyhdistysten äänen kuulemista ja osallisuuden lisäämistä, sillä heidän ääni jää usein kuulematta. Keski-Pohjanmaalla toimii SOSTEn tekemän tutkimuksen mukaan 198 sote-järjestöä, joista 193 on paikallisyhdistyksiä ja 5 piiriyhdistystä. Asukasmäärään suhteutettuna luku on maan toiseksi korkein. Luku kertoo myös järjestöpohjasta, joka on vahvasti vapaaehtoisuuteen pohjautuvaa, yleishyödyllistä paikallisyhdistystoimintaa pienin resurssein. Uudistusten tuomat haasteet ovat hyvin erilaisia pienten yhdistysten ja piirijärjestöjen välillä. Palveluja tuottavia järjestöjä alueella on vain muutamia. Kaikkiaan alueella toimii PRH:n tietojen mukaan noin 2000 erilaista rekisteröitynyttä yhdistystä, joista useissa tehdään hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyötä, luodaan osallistumisen mahdollisuuksia kerhoin, ryhmin ja koulutuksin, tuotetaan kunnallisten palvelujen tukipalveluja, työllisyyden edistämistä, vertaistoimintaa sekä erilaista ryhmätoimintaa kulttuurin ja liikunnan saralta. Rajapintoja sote-järjestöjen toimintoihin löytyy, joten osa muista yhdistyksistä on myös kohderyhmää. Järjestöjen keskinäisen yhteistyön toteutumisessa Keski-Pohjanmaan alueella on totuttu toimimaan yhdistysten toimialat ylittävässä yhteistyössä, sillä alueella on paljon pieniä kuntia, joiden järjestöpohja on myös hyvin erilainen. Soteyhdistysten kattavuuden vaihdellessa eri kunnissa, yhteistyössä ovat mukana esim. 4H, eläkeyhdistykset, kyläyhdistykset, martat ja maa- ja kotitalousnaiset sekä metsästysseurat. Lisäksi alueelta löytyy yhteisöllisiä yrityksiä, osuuskuntia ja säätiöitä, joiden toiminta on kosketuspinnassa järjestötoiminnan kanssa. Järjestöjen roolin selkiyttäminen ja toiminnan tukeminen vaikuttavat välillisesti vahvasti myös järjestöjen toiminnan piirissä oleviin jäseniin ja muihin toimintaan osallistuviin alueen asukkaisiin sekä lopulta palvelujen asiakkaisiin ja heidän tarpeiden mukaisten palveluketjujen toimivuuteen sekä valinnanvapauden toteutumiseen. Toiminnan sisältö ja toteutus Hankkeen tehtävä on tukea uuden yhteisen maakunnan rakentamista antamalla lisäresurssi järjestöjen muutostyöhön. Toiminnalla koordinoidaan ja tuetaan kaksikielisyys huomioiden maakunnan järjestöjen muutostyötä ja keskinäistä yhteistyötä, muutosvalmiuksia sekä verkottumista sosiaali- ja terveyspalveluista järjestämisvastuussa olevan maakunnan ja kuntien kanssa. Hankkeen toiminnalla selkiytetään ja vahvistetaan järjestöjen roolia ja

6 Avustushakemus 6 (24) kuulemista sekä muodostetaan toimijaverkostoja sote- ja maakuntauudistuksen rinnalle ja yhteyteen. Hankkeella selkiytetään myös Kosti ry:n roolia järjestöja kokoavana tahona ja yhteistyön vahvistajana. Edistämistyö, jota tehdään hankkeessa, turvaa järjestöjen aseman uudistuvissa rakenteissa ja samalla vähentää mahdollisia päällekkäisiä toimintoja maakunnan ja kuntien sosiaalisessa hyvinvointityössä. Hankkeessa huomioidaan myös yhteisöllisten yritysten ja järjestöjen rajapintayhteistyö. Yhteistyön malleja ja foorumeita on jo olemassa. Kosti ry on jo 12 vuotta toteuttanut Yhdistysten Tori -tapahtumaa kooten järjestöjä yhteen. Maakunnan osalta Järjestöjen ja Hyvinvoinnin pyöreät pöydät ja Hyvinvointifoorumi sekä erilaiset maakuntaohjelman toteuttamiseen liittyvät työryhmät ovat koonneet järjestötoimijoita yhteen ja Soiten osalta on järjestetty yksittäisiä kuulemistilaisuuksia sekä parhaillaan suunnittellaan asiakasraatien perustamista. Niille tulee löytää uudistuksessa pysyvä rakenne sekä kehittää yhdessä muita helpommin saavutettavissa olevia kuulemisen ja osallisuuden vaikuttamiskanavia. Yhteistyöllä niin maakuntaliiton ja tulevan maakunnan, Soiten kuin kuntien keskeisten toimijoiden ja järjestötoimijoiden kanssa etsitään ja kirjataan uusia yhteistyön ja kumppanuuden malleja, jotka soveltuvat tulevan maakunnan rakenteisiin tuoden sille vahvan osaamisen ja osallisuuden lisäarvon järjestö- ja muun kansalaistoiminnan avulla. Yhteistyössä käydään vuoropuhelua myös koulutusorganisaatioiden kanssa järjestötiedon levittämisessä ja hyödyntämisessä tuleviin ammatteihin mahdollisesti opintokokonaisuuksiin laajentaen tai opinnäytetöiden muodossa. Osallisuus ja järjestöyhteistyö sosiaali- ja terveysalan koulutuksissa sekä digitaalisten uusien innovaatioiden kehittämisyhteistyössä täytyy myös huomioida. Pohjaa on jo luotu mm. YhdistysExtriimi-tapahtuman (järjestö ja kokemusasiantuntijuuden päivä sosiaali- ja terveysalan opiskelijoille) sekä AppSim simulaatio-ohjaukseen osallistumisen (AppSim -Soveltava simulaatiopedagogiikka, digitaalisuus ja palvelumuotoilu osaamisen kehittäjinä) ja LUmOaVA hankkeen myötä. Keski-Pohjanmaan sote-järjestöistä vain pieni osa lukeutuu palveluja tuottaviin järjestöihin yleishyödyllisen, vapaaehtoisuuden voimin toteutuvan toiminnan ollessa keskiössä. Kansalaistoiminnalla on pitkät perinteet. Yleishyödyllinen toiminta eri muodoin tukee vahvasti niin sairastuneen ihmisen arjessa selviytymisessä kuin ennaltaehkäisevänä toimintana osallisuutta lisäävänä; ehkäisten yksinäisyyttä ja syrjäytymistä sekä toimien mielenterveyden tukena. Järjestöjen jäsenillä on valtaisa määrä kokemustietoa, niin myös erilaisia palveluja käyttäneillä asiakkailla, työttömillä, maahanmuuttajilla ja muilla alueen asukkailla eri elämäntilanteista selviytymisessä. Tämän tuomaa tukea ja hyödyntämistä tulee vahvistaa niin palvelujen kehittämisessä kuin osallisuuden edistämisessä. Hankkeen avulla luodaan polkuja ottaa yleishyödyllinen järjestötoiminta luontevaksi kumppaniksi suunnittelemaan ja toteuttamaan toimintaa osana palvelujärjestelmää, jolloin säästetään yhteiskunnan varoja, saadaan toimivampia palvelupolkuja ja tarjotaan monipuolisempia keinoja

7 Avustushakemus 7 (24) tukea ihmisten arkea lähellä ihmisiä. Tämä lisää myös turvallisuuden tunnetta, kun lähellä on toimijoita, jotka pystyvät toteuttamaan 30 minuutin palvelulupauksen kulkemisella mitattuna. Samalla vahvistuu sosiaalinen osallisuus ja pääoma. Erityisesti tämä korostuu maaseutualueiden palvelujen turvaamisessa, joissa yhteisöllisyys on yksi voimavara. Järjestökentän toimintaa alueella tulee selkiyttää, jotta yhteistyötä eri toimijoiden kesken voidaan toteuttaa ja julkisen sektorin toimijoilla olisi selkeä tieto, keiden kanssa tehdä yhteistyötä. Hankkeella on tärkeää selvittää, kuka tai ketkä ovat järjestöjen neuvottelukumppaneita maakunnassa, Soitessa ja kunnissa. Hankkeen aikana tulee selvittää palveluja tuottavat ja yleishyödylliset järjestöt, toimivat käytännöt ja löytää ratkaisuja esille nousseisiin haasteisiin. Hankkeen aikana kehitetään järjestötoimintaa koulutuksin sekä keskinäistä yhteistyötä lisäämällä, hyviä käytäntöjä jakamalla ja muodostamalla toimivia vaikuttamiskanavia sekä mahdollisuuksia niissä edustamiseen. Avustusjärjestelmiä tulee selkiyttää maakunnallisesti. Järjestöjen toiminnan turvaaminen ja tukeminen muutostyössä on yksi tärkeimpiä tehtäviä. Järjestötoiminnan tuenmuodot tulee koota ja löytää yhtenäisiä käytäntöjä eri kuntiin. Hankkeen myötä tulee järjestää keskustelutilaisuuksia avustuslinjauksien yhtenäistämiseksi ja yhteisen arvopohjan löytämiseksi niin maaseutu- kuin kaupunkialueiden järjestöjen toiminnan tukemisessa. Vuoropuhelua tulee käydä alueen leader-toimintaryhmien kanssa, jotka myöntävät alueen yhdistyksille investointi- ja kehittämishankkeisiin avustuksia. Soitessa ei ole erikseen budjetoitu sote-järjestöjen tukemiseen avustuksin, joten tämä tulisi ratkaista kunnissa, joiden tehtävänä ja vastuulla on hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen. Useissa kunnissa toimii sama sotejärjestö, mutta toiminnan tukeminen voi vaihdella suurestikin; osassa jaetaan avustuksia tai tarjotaan tiloja järjestöjen käyttöön, osassa ei toteudu kumpikaan. Suurin huolenaihe järjestöillä on sopivien tilojen löytäminen toiminnalleen, sillä pienillä paikallisyhdistyksillä ei ole varaa maksaa korkeita vuokria toimitiloista. Hankkeen myötä tulee löytää eri kokoisia tiloja yhteiskäyttöön. Tällaisia voisivat olla kunnissa vain osan aikaa päivästä käytössä olevat tilat, kuten esimerkiksi koulujen ja päiväkotien tilat. Hankkeella tuetaan ja rohkaistaan järjestöjä oma-aloitteisuuteen oman toiminnan uudistamisessa ja yhteistyön kehittämisessä, mikä vahvistaa yhteistyötä maakunnan ja kunnan toimijoiden kanssa. Alueella on vahvasti noussut esiin tarve järjestöjen näkyvyyden lisäämiseen ja viestinnän yhtenäistämiselle, jotta tietoisuus järjestöjen toiminnasta saavuttaisi suuremman määrän väestöstä sekä eri tahoista. Järjestötoiminnan uudistamisessa tärkeässä roolissa on tavoittaa uusia kaiken ikäisiä ihmisiä, mutta erityisesti nuoria. Nuorten ja järjestötoiminnan kohtaaminen on erityisesti koettu haasteelliseksi. KESTÄVÄ VERNA -hankkeessa tätä sivutaan vertaistuellisen toiminnan kehittämisen yhteydessä Keski-Pohjanmaan alueella, joten hankkeet tukevat toisiaan tältä osin. Alueelle laadittavan Järjestöstrategia 2020 yhtenä tavoitteena on koota nuorten toimintaa ja uudenlaista

8 Avustushakemus 8 (24) kansalaistoimintaa yhteen. Haettavalla hankkeella tuetaan myös järjestöstrategian valmistelua, sillä siinä selvitetään alueen järjestötoiminnan tilaa ja kehittämistä perinteisen ja uuden kansalaistoiminnan, järjestötoimijoiden välisen yhteistyön sekä julkisen sektorin ja järjestöjen välisen yhteistyön ja kumppanuuden näkökulmasta. Tietoyhteiskunta laajenee digitaalisuuden vallatessa alaa ja viestinnän keskittyessä yhä vahvemmin sosiaaliseen mediaan ja nettiin. Eri viestintäkanavien vuoropuhelu ja kehittäminen kuuluu luontaisena osana hankkeen tehtäviä: etsitään digitaalisten keinojen hyödyntäminen arkisina työvälineinä viestinnän yhtenäistämiseksi, uusien osallistumis- kuulemis- ja tuenmuotojen löytämineksi sähköisten palvelujen kautta yhdenvertaistaen kansalaisten mahdollisuuksia toimia osana huomisen tietoyhteiskuntaa. Yhteistyöllä kehitetty eviljo yhdistysten ja yhteisöjen virtuaalinen kohtaamispaikka on alueellinen yhdistysrekisteri, jossa yhdistys saa lisää näkyvyyttä oman käyntikortti-sivun avulla. Käyntikortti muodostuu yhdistyksen rekisteröityessä ja täydentäessä kaavakkeen, jossa kysytään lyhyesti toiminnasta. Yhdistys voi lisätä sinne myös omia uutisia sen toimiessa myös linkkinä alueen tapahtumakalenteriin. Tätä on kehitetty yhteistyössä Keski-Pohjanmaan liiton, Kulttuuriliiton, Kosila Digimedian (maakuntalehden digi-osasto), Sillan ja Keski-Pohjalaiset Kylät ry:n kanssa, mutta haasteena on rahoituksen löytäminen pysyvälle kehittämiselle, ylläpidolle ja jatkuvaan päivitykseen. Pohja yhtenäisen portaalin kehittämiseen on siis olemassa, mutta sitä tulisi voida hyödyntää paremmin viestinnän tehostamiseen ja yhtenäistämiseen sekä vuoropuheluun Soiten ja maakunnan viestintäkanavien kanssa, joita ovat ja Lisäksi mahdollisuudet uusien kaksisuuntaisten digitaalisten toiminnallisten keinojen kehittämiseen osallisuuden, vertaisuuden ja kokemusasiantuntijuuden sekä muun tuen jakamisen suhteen on vielä kokeilematta. Näiden kehittämisessä tulee olla tiiviisti yhteistyössä Soiten ja maakunnan kanssa sekä koulutusorganisaatioiden kanssa. Pohjalaismaakuntien järjestökeskusten (Seinäjoki ja Vaasa) kanssa on vuosia tehty vahvaa yhteistyötä hyvien käytänteiden ja vertaistuen jakamisessa, ratkaisujen löytämiseksi haasteisiin sekä hankkeiden suunnittelussa. Yhteistyö näkyy myös Pohjanmaan sosiaalialan osaamiskeskus SONet BOTNIAn johtoryhmän ja ohjausryhmien jäseninä toimimisessa. Tätä yhteistyötä jatketaan myös hankkeen osalta yhteisten rajapintojen löytämisessä ja kokemuksia vaihtaen. Mielenkiintoiseksi tämän tekee jokaisen maakunnan ihan erilainen tilanne niin järjestöjen osallistumisessa uudistustyöhön kuin myös järjestöpohjan ja toimintaympäristön osalta sekä kuulumalla eri ERVA-alueisiin. SOSTEn erityisasiantuntijan kanssa jo 10 vuotta jatkunutta asiantuntijuuden vaihtoa ja tukea järjestöjen roolin vahvistamisessa jatketaan. Vuoropuhelua käydään myös Pohjois-Pohjanmaan Sosiaaliturvayhdistyksen kanssa, jotka on meille linkki niihin sote-järjestöihin, joiden toiminta-alueeseen Keski-Pohjanmaa kuuluu, vaikka sijaitsevat muualla.

9 Avustushakemus 9 (24) Tulokset ja vaikutukset Järjestöjen rooli on selkiytynyt ja vahvistunut, keskinäinen yhteistyö ja yhteistyö julkisten toimijoiden kanssa on vahvistunut, kuulemistilaisuudet on merkitty vuosikelloon sekä luonnollisia toimijaverkostoja on muodostunut sote- ja maakuntauudistuksen rinnalle ja yhteyteen Keski-Pohjanmaalle. Järjestöstrategia 2020 on valmis ja tukee tätä. Edistämistyö, jota hankkeella on tehty, turvaa järjestöjen aseman uudistuvissa rakenteissa ja samalla vähentää mahdollisia päällekkäisiä toimintoja maakunnan ja kuntien sosiaalisessa hyvinvointityössä. Järjestöjen yhteistyö maakunnan, kuntien ja Soiten välillä on tiivistynyt niin sote-palveluja täydentävinä toimijoina kuin maakunnan ja kuntien hyte-edistämistyössä. Järjestötoiminnan merkittävyys ja lisäarvo osallisuuden mahdollistajana, kokemusasiantuntijuuden tarjoajana ja sosiaalisen pääoman kokoajana on kirjattu. Järjestöjen yleishyödyllisen toiminnan merkittävyys ja asiantuntijuus on tunnustettu. Rakenteisiin ja Järjestöstrategiaan 2020 on kirjattu järjestötoimijoiden edustus toimialojen luontaiseen asiantuntijarooliin pohjautuen antaen arvokkaan asiantuntijuuden lisäarvon julkisten organisaatioiden päätöksentekoon. Järjestötoiminta on osa palvelujärjestelmää mahdollistaen toimivampia palvelupolkuja ja tarjoten monipuolisempia keinoja, digitaaliset innovaatiot huomioiden, ihmisten tukemiseksi eri kunnissa luontevina kokonaisuuksina järjestöjen vapaaehtoistoiminnan yleishyödyllisyyden tuottama lisäarvo eli kokemusasiantuntijuus, vapaaehtoistoiminta ja vertaistuellinen toiminta huomioiden. Vaikutus näkyy alueen asukkaissa heidän tarpeiden mukaisten palveluketjujen toimivuutena sekä valinnanvapauden monipuolisempana toteutumisena. Alueelle ja kuntiin on luotu malli kuulemistilaisuuksien järjestämiseen, asukasja asiakasraadeille ja muille esille nousseille osallisuustilaisuuksille. Kansalaisten ja järjestöjen kuulemistilaisuuksia on säännöllisesti ja niistä on muodostunut luontaisia kohtaamisia myös järjestötoiminnan esittelyyn ja yhteistyön edistämiseen. Hankkeen avulla on löydetty helposti saavutettavissa olevia kuulemisen ja osallisuuden vaikuttamiskanavia kuntakohtaiset ominaispiirteet huomioiden. Tietoyhteiskunnan vuorovaikutteisia digitaalisia keinoja on löydetty ja niitä hyödynnetään. Vaikutukset näkyvät järjestötoiminnan ja myös vapaan kansalaistoiminnan lisääntymisenä. Järjestöt ovat verkottuneet sote-palveluista järjestämisvastuussa olevan maakunnan ja kuntien kanssa. Erilaisia toimijaverkostoja on muodostettu ja olemassa olevien toimintaa vahvistettu niin sote- ja maakuntauudistuksen kuin maakunnan ja kuntien sosiaalisen hyte-edistämistyön tueksi. Pyöreiden pöytien sekä muiden maakunnallisten ja kunnallisten toimijaverkostojen merkitys ja tehtävät on selkiytetty tai tilalle on luotu vielä vahvemmat vaikuttamisfoorumit. Vaikutukset näkyvät keskinäisen vuorovaikutuksen ja

10 Avustushakemus 10 (24) luottamuksen lisääntymisenä. Järjestöjen tuenmuodot on koottu ja yhtenäistetty järjestötoiminnan toimintamahdollisuuksien tasavertaistamiseksi eri kunnissa. Avustusjärjestelmää on selkiytetty ja löydetty tiloja järjestöjen yhteiskäyttöön. Julkisten tilojen yhteiskäyttö on selvitetty. Vaikutuksena järjestöjen keskinäinen yhteistyö on vahvistunut ja oma-aloitteisuus toiminnan kehittämisessä on kasvanut. Järjestöjen toimintaa on tuettu ja uudistettu viestinnällisin keinoin, tarvittavin koulutuksin sekä osallistumismahdollisuuksia monipuolistamalla. Järjestökentän toiminnassa tunnetaan palveluja tuottavat ja yleishyödylliset järjestöt sekä niiden toimialat. Hyviä käytäntöjä on koottu ja yhteisiin haasteisiin löydetty vastauksia. Eri viestintäkanavien vuoropuhelua on vahvistettu viestinnän tehostamiseksi ja yhteneväisyyspintoja on löydetty (eviljo.fi, soite.fi, kp2019.fi ja kp24.fi -tapahtumakalenteri). Vaikutuksena järjestöjen toiminnan näkyvyyden lisääntyminen, yhtenäisempi viestintä, tiedon todenpitävyyden ja ajankohtaisuuden vahvistuminen. Seurannan ja arvioinnin toteutus - Perustetaan ohjausryhmä, joka seuraa, arvioi ja myös välittää tietoa edustamiensa tahojen kautta hankkeen toteutumisesta. - Hankkeen eri vaiheissa kerätään tietoa järjestötoimijoilta kunnittain kyselyin ja suoran palautteen avulla. Verrataan nykyhetkeä, uudistamisvaihetta ja lopputulosta. - Seurantavertailua toteutetaan muiden pohjalaismaakuntien kanssa. - Yhteistyötahoille toteutetaan säännöllisin väliajoin kysely hankkeen etenemisestä nettikyselynä kevät- ja syyskaudella (tavoitteiden toteutumisesta, yhteistyön toteutumisesta, toimenpiteistä, saavutetuista tuloksista jne.) - Jatkuvaa vuoropuhelua käydään maakuntaliiton, Soite sote-organisaation ja kuntien kesken yhteistyön toteutumisesta osallisuuden velvoitteenkin pohjalta - Suoraa palautetta kerätään: kiertäessä maakuntaa hyödyntäen mm. KESTÄVÄ VERNA -kiertueita, pyöreiden pöytien tilaisuuksissa, järjestetyissä muissa kuulemistilaisuuksissa ja foorumeissa, koulutuksissa. - Seurataan osallisuuden lisääntymistä vaikuttamisessa: kuulemistilaisuuksien määrää (hankkeen järjestämien lisäksi), järjestöjen osallistumista suunnitteluryhmiin, - Seurataan yhteistyön lisääntymistä palvelupolkujen muotoutumisessa: vapaaehtoisuuteen, vertaisuuteen ja kokemusasiantuntijuuteen liittyvän yleishyödyllisen järjestötoiminnan linkittyminen palvelujärjestelmään; nykyhetki, uudistamisvaihe, lopputulos. - Viestinnän kehittyminen - Tiedonkeruu on jatkuvaa, tuloksia julkaistaan kaksi kertaa vuodessa - Mahdolliset opinnäytetyöt ja yliopistotutkimukset tukena - Loppuraportin laatiminen, päätösseminaari

11 Avustushakemus 11 (24) - Mahdollisen maakunta- ja sote-uudistukseen liittyvän julkisen tahon seurantaja arviointitoimenpiteet huomioidaan - STEAn itsearviointimallin hyödyntäminen huomioidaan Viestinnän toteutus Viestinnässä hyödynnetään laajasti eri kanavia median, maakunnan, Soiten, kuntien, -Sillan ja eviljon välityksellä. Viestintää toteutetaan hankkeen neljännen tavoitteen periaatteiden mukaisesti yhteisiä kanavia etsien ja kehittäen sekä uusia digitaalisia mahdollisuuksia hyödyntäen. Viestinnän kehittämisessä on huomioitava myös kaksikielisyys. - Suora viestintä ja henkilökohtaiset tapaamiset yhdistystoimijoiden kanssa ovat avainasemassa. KESTÄVÄ VERNA -hankkeen mobiilikiertueita hyödynnetään hankkeen jalkautumisessa eri kuntiin ja tapahtumiin. - SILTA yhteisöklubin viestintäkanavia hyödynnetään yleisessä viestinnässä, arviointiraporttien, kyselyiden ja opinnäytetöiden julkaisuissa (laaja postituslista, uutiskirjeet, nettisivut, facebook, twitter, linkkinä eviljoon ja kp24.fi tapahtumakalenteriin). - Tietoa välitetään liittotasolle, aluejärjestöille ja paikallisyhdistyksille hankkeen vaiheista sekä tapahtumista. Järjestöjä pyydetään välittämään tietoa jäsenilleen. - Perinteisissä tapahtumissa, pyöreissä pöydissä ja foorumeissa sekä maakunnan, Soiten ja kuntien eri tilaisuuksissa tiedotetaan hankkeen vaiheista ja etenemisestä. - Hankkeen työntekijät käyvät vuoropuhelua, raportoivat ja viestivät hankkeen etenemisestä ohjausryhmälle, KOSTI/SILTA yhteisöklubille sekä maakunnan, Soiten ja kuntien muutosjohtajille. - Hankkeen työntekijät käyvät vuoropuhelua, raportoivat ja viestivät hankkeen etenemisestä pohjalaismaakuntien hanketyöntekijöiden ja järjestökeskusten kesken. - Hankkeelle tehdään omat ständit, esitteet ja muuta materiaalia, jota on saatavilla ja jaettavissa eri paikoissa ja tilaisuuksissa. - VERNA-hankkeen kanssa toteutetaan pienempiä "pyöreitä pöytiä" kansalaisia ja järjestöväkeä kuullen ja hankkee(i)sta kertoen. - eviljon kehittäminen on keskeisessä roolissa järjestötiedon kokoamisessa nettiin ja tiedon välittämisessä sekä löydettävyydessä. Eri ikäryhmät tulee huomioida, jolloin eviljo voi kehittyessään sisältää muutakin kuin vain viestintää. Tätä portaalia sekä käytetään että kehitetään yhteistyötahojen kanssa. eviljo on myös uutisointikanava. Sen kehittämistä ja yhteneviä tavoitteita sekä toimintoja tarkastellaan mm. Toimeksi.fi -portaalin kanssa. - Maakunnallinen portaali kp24.fi ja sen tapahtumakalenteri uudistui juuri vuoden vaihteessa. Selvitetään yhteistyö portaalin kanssa ja informoidaan vahvasti toiminnasta tapahtumakalenterin välityksellä. - Yhteistyökumppanit välittävät tietoa hankkeen toiminnasta oman organisaation sisäisessä viestinnässä.

12 Avustushakemus 12 (24) - Yhteistyökumppaneiden sähköisiä kanavia hyödynnetään raporttien ja tiedotteiden sekä tapahtumien tiedonvälittämisessä (mm. Keski-Pohjanmaan liitto, Soite, Centria) - Ohjausryhmä välittää tietoa projektin etenemisestä edustamilleen tahoille. - Kosti ry:n hallitus välittää tietoa edustamilleen tahoille sekä jäsenjärjestöilleen (45) Riskit ja niiden hallinta Hanke on historiallinen tuoden järjestöt ja niiden toiminnan julkisen uudistuksen rinnalle ja esille vahvistamaan kansalaisosallisuutta sekä kuulemista niin päätöksentekoon kuin kehittämiseen. Järjestöjen roolin selkiyttäminen maakunta- ja sote-uudistuksen keskiössä on Keski-Pohjanmaan alueella haasteellista, koska uudistus on vahvasti käynnissä. Soite sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymän rakenteet on jo luotu ja toiminta on jo alkanut Maakuntauudistusta viedään rivakkaa vauhtia eteenpäin maakuntaohjelman uudistamisen rinnalla rakennekeskeisesti. Järjestöjen merkityksestä ja roolin vahvistumisesta puhutaan paljon, mutta käytännössä järjestöt eivät ole mukana uudistuksissa; edustusta ohjausryhmiin tai toimialakohtaisiin työryhmiin ei ole onnistuttu saamaan. Haaste on saada valmiisiin rakenteisiin todellinen järjestöedustus ja asiantuntijuus. Keski-Pohjanmaa on syntynyt kansalaistoiminnan myötä. Ensin oli kansalaistoiminta, sen myötä luotiin hallinto; perinteet ovat syvällä maakunnassa ja kaikkiaan yhdistyksiä on reilu Sosiaali- ja terveysjärjestöjen asiantuntemuksen huomioimista ja vaikuttavaa osallisuutta eri työryhmiin ja päätöksentekoon on viety vahvasti eteenpäin Kosti ry:n ja Silta yhteisöklubin toimesta. Kosti ja Silta on huomioitu keskeisenä järjestökentän edustajana sekä asiantuntijana Soiten valmisteluun liittyvissä järjestöyhteistyön teemoissa. Olemme saaneet edustaa järjestöväkeä useissa ministeritilaisuuksissa. Se ei riitä kattamaan järjestöjen osallisuutta ja vaikuttavuutta, vaan sitä täytyy jakaa eri järjestöille kunkin asiantuntijuus huomioiden. Järjestöjen roolin vahvistuminen uudistuksen myötä ei ole edennyt ja on pyydetty odottamaan rakenteiden valmiiksi saattamista. Järjestöstrategia 2020 laatimisen yhteydessä on mahdollisuus nostaa järjestötoiminta uudelle tasolle. Järjestöstrategiaa on odotettu pitkään. Sen tulee olla työkalu, joka myös ohjaa järjestötoiminnan ja julkisen sektorin yhteistyötä ja vuorovaikutusta eteenpäin. Strategian tulee olla yhtenevä myös maakuntastrategian kanssa, jonka visio on Hyvinvoinnin ja kasvun maakunta. Tämä tukee yhteistä päämäärää ja helpottaa vuoropuhelua sekä kuulemista. Paikallisyhdistyksillä on pienet resurssit ja toimijoiden määrä vähenee. Yhdistysten toiminta kaipaa uudistumista ja erityisesti tukea sen toteuttamiseen. Muutosvastarintaa perinteisen toiminnan uudistamisessa on havaittavissa. Yhdistykset kaipaavat tukea ja konkreettisia työkaluja toimintansa vahvistamiseen. Haasteita on uusien toimijoiden löytämisessä,

13 Avustushakemus 13 (24) mikä johtuu myös viestinnän yksipuolisuudesta sekä hajanaisuudesta. Tarvitaan jatkuvaa koulutusta yhdistystoiminnan perusteista ja hallitustyöskentelystä sekä viestinnällisten keinojen omaksumisesta ja oppimisesta toiminnan esilletuomiseen. Digimaailman hyödyntäminen jo olemassa olevin viestinnällisin keinoin sekä uusien vuorovaikutusmahdollisuuksien löytäminen antavat mahdollisuuden yhdistystoiminnan, mutta myös muun kansalaistoiminnan aktivoitumiseen sekä erityisesti järjestöjen väliseen yhteistyöhön. Toiminnan vahvistumisen myötä osallisuuden merkitys kasvaa. Uusien toimijoiden ja vahvistuneen yhdistystoiminnan sekä vapaan kansalaistoiminnan vahvistuessa tarve vaikuttaa kasvaa. Järjestö 2.0 -hankkeen mahdollisuudet osallisuuden lisäämisessä ja järjestöjen mukaan pääsemiseen rakenteisiin ovat vahvemmat kuin missään hankkeessa aiemmin. Samaan aikaan on alueella käynnissä myös STM:n kärkihankkeita, joissa järjestöjä on otettu vahvasti mukaan. KESTÄVÄ VERNA -hankkeessa on yhdistysten toiminnan uudistaminen vertaistuellisen toiminnan kautta tukemassa tätä hanketta. Vuoropuhelu järjestöjen ja julkisen kanssa vahvistuu, kun nämä kaikki toimivat sama päämäärä tavoitteena osallisuuden ja kuulemisen lisääminen. Kansalaistoiminta jatkuu muodossa tai toisessa, suurin riski on maakunta- ja sote-uudistuksen epäonnistuminen. Arvio kilpailuvaikutuksista Järjestötoiminnan kehittämisessä ei voi kilpailla, sitä täytyy tehdä yhteistyössä. Hankkeeseen liittyviä toimintoja ja koulutuksia sekä muuta järjestötoiminnan kehittämistyötä sekä vaikuttavuuden lisäämistä toteutetaan laajan yhteistyöverkoston ja yhteistyökumppanien avulla. Arvio toiminnan suhteesta julkisen sektorin tehtäviin Hanke kohdistuu järjestötoiminnan kehittämiseen sekä sen roolin vahvistamiseen maakunnassa, sote-organisaatiossa sekä kunnissa. Hankkeen toimintaa toteutetaan jatkuvassa vuoropuhelussa maakunta- ja soteorganisaation muutosagenttien kanssa. Järjestöjen merkitys sekä tuki kuntien sosiaalisen hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyössä maakunnan alueella kasvaa uudistusten vaatimien säästötoimenpiteiden myötä. Hankkeella tarjotaan keinoja tukea julkisen sektorin toimintaa liittämällä monimuotoinen yleishyödyllinen järjestötoiminta osaksi palvelujärjestelmää. Tämä tukee sosiaali- ja terveysalan ammattihenkilöstön työtä tarjoamalla järjestötoimijoiden ja kokemusasiantuntijoiden tieto ja toiminta osaksi palvelupolkua arjessa selviytymistä tukemaan. Järjestötoiminta on vahvasti sosiaalista ja ennaltaehkäisevää, mutta myös tukevaa toimintaa. Järjestötoiminnan kautta

14 Avustushakemus 14 (24) saatu apu voi yksinään riittää estämään kalliin ja korjaavan palvelun tarpeen. Matalan kynnyksen tuki ja apu ennaltaehkäisevänä toimintana mahdollistaa myös suuria säästöjä sosiaali- ja terveyspalveluiden kustannuksiin. Yhteistyökumppanit Yhteistyökumppanit Yksittäinen kumppani: Keski-Pohjanmaan liitto Yhteistyömuoto: Ohjausryhmäjäsenyys Kuvaus tehtävästä: Keski-Pohjanmaan liitto toteuttaa alueen maakuntauudistusta, tiivis yhteistyö hankkeen eri osa-alueilla Aie-/ja yhteistyösopimus tai lausunto: KPliitto puoltolausunto.pdf Yksittäinen kumppani: Soite Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä Yhteistyömuoto: Ohjausryhmäjäsenyys Kuvaus tehtävästä: Alueen sote-uudistus organisaatio, tiivis yhteistyö hankkeen eri osa-alueilla Aie-/ja yhteistyösopimus tai lausunto: Soite puoltolausunto.pdf Yksittäinen kumppani: SONet BOTNIA Pohjanmaan sosiaalialan osaamiskeskus Kuvaus tehtävästä: SILTA yhteisöklubin edustus johto- ja ohjausryhmässä, tiedonvaihto ja asiantuntijuus alueen sosiaalialan keskeisissä asioissa

15 Avustushakemus 15 (24) Aie-/ja yhteistyösopimus tai lausunto: SONet BOTNIA puoltolausunto.pdf Yksittäinen kumppani: Centria Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulu Kuvaus tehtävästä: Oppimisympäristö- ja hankeyhteistyö,koordinoi opiskelijatyöpanosta hankkeen osatavoitteiden saavuttamiseksi Aie-/ja yhteistyösopimus tai lausunto: Centria puoltolausunto.pdf Yksittäinen kumppani: Yliopistokeskus Chydenius, Kokkola, Jyväskylän yliopisto Kuvaus tehtävästä: Koulutuksen ja tutkimuksen keinoin; opinnäytetyöt ja sosiaalityön opetukseen liittyvä yhteistyö Aie-/ja yhteistyösopimus tai lausunto: Yliopistokeskus Chydenius puoltolausunto.pdf Yksittäinen kumppani: Keski-Pohjalaiset Kylät ry, alueen kyläyhdistykset Kuvaus tehtävästä: Maaseudun asiantuntijuus, valtakunnallisen kylätoiminta-verkoston tuki ja asiantuntijuus, toimivien mallien siirtäminen Keski-Pohjanmaalle Yksittäinen kumppani: Kansanlääkintäseura ry ja Kalevalainen kansanparannus-säätiö

16 Avustushakemus 16 (24) Kuvaus tehtävästä: Laaja verkosto, tiedotus, yliopistoyhteistyö sekä luentoja, koulutusta, tiedotusta tuki- ja liikuntaelinongelmien ennaltaehkäisevään hoitoon Yksittäinen kumppani: Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset ry Kuvaus tehtävästä: Asiantuntijuus omaishoitaja-asioissa ja osallistuminen verkostoyhteistyöhön Yksittäinen kumppani: Kokkolan Seudun Invalidit ry ja Invalidiliitto Kuvaus tehtävästä: Yhteistyön tiivistäminen verkostojen kautta Yksittäinen kumppani: Eläkeliiton Keski-Pohjanmaan piiri ry Yhteistyömuoto: Ohjausryhmäjäsenyys Kuvaus tehtävästä: Laaja osaaminen hyvin organisoidusta yhdistystoiminnasta, jäsenten elämänkokemus, senioriväestön aktivoiminen liikuntaan ja kulttuuriin sekä tietotekniikan käyttöön Yksittäinen kumppani: Keski-Pohjanmaan Sydänpiiri ry Kuvaus tehtävästä: Potlasjärjestöjen voimavarojen ja yhteistyön tiivistäminen esim. sydän-, diabetes- ja aivoliitto Yksittäinen kumppani: Eskolan Kyläyhdistys ry

17 Avustushakemus 17 (24) Kuvaus tehtävästä: Eskolan kylä on itsejärjestettyjen kyläpalveluiden edelläkävijä, valmis näyttämään esimerkillä miten järjestötoiminta voi synnyttää osallisuutta ja tukea toimivia lähipalveluja sekä ylläpitää muuta hyvinvointia ylläpitävää toimintaa (kulttuurillinen toiminta) Yksittäinen kumppani: Aivoliitto ry Kuvaus tehtävästä: Asiantuntijaohjausta Yksittäinen kumppani: Ventuskartano ry Yhteistyömuoto: Ohjausryhmäjäsenyys Kuvaus tehtävästä: Palvelujärjestelmän kokonaisvaltainen kehittäminen ja siihen sitoutuminen, päihde- ja mielenterveystyön asiantuntijuus Yksittäinen kumppani: Kuuloliitto ry Kuvaus tehtävästä: Kuulovammaisuuden asiantuntijuus ja kuulovammaalan verkostot Yksittäinen kumppani: Kokkotyö-säätiö Kuvaus tehtävästä: Hyvien käytäntöjen jakaminen yhteisötalouden/sosiaalitalouden alalta ja yhteistyöstä järjestöjen kanssa

18 Avustushakemus 18 (24) Yksittäinen kumppani: EHYT ry ja paikallinen yhdistys Terveys ry Kuvaus tehtävästä: Laaja kirjo osaamista käyttöön, ennaltaehkäisevän päihdetyön verkostot ja toiminta Yksittäinen kumppani: Kokkolan Seudun Diabetes ry Kuvaus tehtävästä: Yhteistyö muiden terveysalan yhdistysten kanssa, kokemuksellinen tieto mm. vammaisneuvoston toiminnasta Yksittäinen kumppani: Mielenvireys ry Kuvaus tehtävästä: Mukana myös PoPSTerissa, josta osaamista mielenterveyskuntoutujien näkökulmasta, ennaltaehkäisevä mielenterveystyö Yksittäinen kumppani: Lihastautiliitto ry Kuvaus tehtävästä: Järjestötyön asiantuntijuus Yksittäinen kumppani: 4H-liitto, Kokkolan 4H-yhdistys, Kaustisen 4Hyhdistys Yhteistyömuoto: Ohjausryhmäjäsenyys Kuvaus tehtävästä: Asiantuntijuus lapsi- ja nuorisotyöstä, kuntayhteistyöstä ja paikallisesta sopimisesta; konkreettinen yhteistyö:

19 Avustushakemus 19 (24) jokaisella kunnassa työntekijä, mikä takaa laajan toimijaverkoston Yksittäinen kumppani: Pelastakaa Lapset ry Yhteistyömuoto: Ohjausryhmäjäsenyys Kuvaus tehtävästä: Yhteisiin neuvotteluihin, työryhmiin osallistuminen, tarjoamalla asiantuntemusta ja tietoa lastensuojelutyöstä ja -kentästä Yksittäinen kumppani: Keski-Pohjanmaan alueen partiolaiset Kuvaus tehtävästä: Asiantuntijuus lasten ja nuorten harrastustoimintaan liittyen. Tuo mukaan partiopiirin lippukuntien verkoston ja vapaaehtoisia henkilöitä Yksittäinen kumppani: Kokkolan kehitysvammaisten tuki ry Kuvaus tehtävästä: Kokemusasiantuntijuuden jakaminen Yksittäinen kumppani: Keski-Pohjanmaan Sosiaalipsykiatrinen yhdistys ry KPSPY Yhteistyömuoto: Ohjausryhmäjäsenyys Kuvaus tehtävästä: Mielenterveyskuntoutuksen asiantuntijuus ja mielenterveysasiakkaiden näkökulmien esille tuominen Yksittäinen kumppani: Nooa ry

20 Avustushakemus 20 (24) Kuvaus tehtävästä: Monikulttuurisuusasiantuntijuus Yksittäinen kumppani: Pohjanmaan Syöpäyhdistys ry Kuvaus tehtävästä: Laaja kumppanuus Yksi Elämä -hankkeen mahdollisen jatkon kautta hyte-työssä Yksittäinen kumppani: Mannerheimin Lastensuojeluliitto MLL Keski- Pohjanmaa Kuvaus tehtävästä: Asiantuntijuuden vaihto, muu yhteistyö sovittavissa erikseen Yksittäinen kumppani: Keski-Pohjanmaan Muistiyhdistys ry Kuvaus tehtävästä: Monipuoliset käytännön kokemukset muistisairaiden ja heidän läheistensä kokemusmaailmasta. Toimiva yhteistyö Muistiluotsi Keski-Pohjanmaan, Suomen Dementiayhdistyksen, Muistiliiton ja edunvalvontavaltuutus. com kanssa. Koulutus- ja virkistystilaisuuksien järjestäminen yhteistyössä Yksittäinen kumppani: Kokkolan Ensi- ja turvakoti ry Kuvaus tehtävästä: Lasten ja lapsiperheiden asiantuntijuus ja osallisuuden sekä kuulemisen vahvistaminen

21 Avustushakemus 21 (24) Tavara- ja palveluhankinnat Erittely tavara- ja palveluhankinnoista Kuvaus palvelusta tai hankinnasta: Kaksi kannettavaa tietokonetta sekä monipuoliset ohjelmat viestinnän kehittämistyön tueksi Palveluntuottaja jos tiedossa: Ei ole tiedossa Hinta-arvio: Kulutili: Puhelin- ja ICT-hankinnat Perustelu ostolle: Kahdelle työntekijälle tarvitaan monipuoliset ja liikkuvaan käyttöön suunnitellut hyvät tietokoneet. Kilpailutettava hankinta: Ei Kuvaus palvelusta tai hankinnasta: Toimistokäyttöön yksi parempi tulostin tai kaksi perustulostinta. Palveluntuottaja jos tiedossa: Ei ole tiedossa Hinta-arvio: 300 Kulutili: Puhelin- ja ICT-hankinnat Perustelu ostolle: Päivittäiseen toimistokäyttöön tarvitaan yksi yhteinen tai molemmille omat perustulostimet. Laajempi ja monipuolisempi tulostaminen voi tapahtua SILTA yhteisöklubin monitoimilaitteella tai muun organisaation, jonka yhteydessä toimitila sijaitsee. Kilpailutettava hankinta: Ei Kuvaus palvelusta tai hankinnasta: Kaksi puhelinta työntekijöiden käyttöön Palveluntuottaja jos tiedossa: Ei ole tiedossa Hinta-arvio: 700 Kulutili: Puhelin- ja ICT-hankinnat

22 Avustushakemus 22 (24) Perustelu ostolle: Molemmille työntekijöille työpuhelimet päivittäiseen yhteydenpitoon Kilpailutettava hankinta: Ei Kuvaus palvelusta tai hankinnasta: Ostopalveluna digiasiantuntijuutta erityisesti nuorten, mutta myös ikäihmisten digiosallisuuden kehittämiseen; digimaailman olemassa olevat työkalut arkisiksi työvälineiksi yhteistyön kehittämisessä, "yhteisöllisen digitulevaisuuden" seminaareja, työpajoja ja koulutuksia osallistavan kehittämisen ja suunnittelun menetelmin herättelyä 2000 budjetilla, seuraavina vuosina Palveluntuottaja jos tiedossa: Ei ole tiedossa Hinta-arvio: Kulutili: Ulkopuoliset palvelut Perustelu ostolle: Nuorten ja järjestötoiminnan kohtaamisen uudistamiseksi, viestinnällisten keinojen kehittämiseksi, olemassa olevien digitaalisten työkalujen tutuksi tuomiseen päivittäiseen käyttöön yhteistyön kehittämisessä esim. tapahtumien järjestämisessä tai koollekutsumisessa, uusien kaksisuuntaisten osallistumis-, kuulemis- ja vertaistuellisten sekä kokemuksellisten tuenmuotojen kokeilemiseen järjestötoiminnassa. Ikäihmisten ja ikääntyvien yhdistystoimijoiden uskalluksen lisääminen sähköisessä mediassa ja tietoyhteiskunnassa toimimiseen. Kaksikielisyys huomioidaan. Kilpailutettava hankinta: Kyllä Ulkopuolelta ostettavat palvelut ja hankinnat yhteensä Miten kilpailutus hoidetaan? Tietokoneista ja ohjelmista pyydetään tarjoukset alueen ICT-laitteita myyviltä tahoilta. Samalla voi pyytää tarjoukset myös tulostimista sekä puhelimista. Niiden hintavertailu onnistuu helposti myös netin kautta. Ostopalveluna eri vuosille jakautuvan digiasiantuntijuuden osalta käydään läpi mahdolliset asiantuntijat sekä alueen koulutusorganisaatiot, mitä heillä on tarjota vastaamaan tarvetta työpajojen ja seminaarien toteuttamiseen.

23 Avustushakemus 23 (24) Yhteistyökumppaneiden kanssa etsitään yhteisiä tilaisuuksia seminaarien ja työpajojen toteuttamiseen. Lähipiirihankintojen käyttö Avustuskohteeseen ei liity lähipiirihankintoja Ohjelmat Toiminnan liittyminen ohjelmaan tai teemaan Toiminta liittyy avustusohjelmaan tai teemaan Mihin? Järjestö 2.0: mukana muutoksessa - avustusohjelma Miten haettava toiminta liittyy ohjelmaan tai teemaan? Haettava toiminta liittyy sekä ohjelman a- että b-osioon. - Järjestöjen roolin selkiyttäminen ja yhteistyön keinojen löytäminen maakunnan, Soiten ja kuntien rakenteissa, osallisuuden ja kuulemisen vahvistaminen kirjatuin vaikuttamiskanavin, - järjestötoiminnan tukemisen sääntöjen ja käytäntöjen yhtenäistäminen niin avustusten kuin tilojen käytön osalta, - järjestöjen toiminnan vahvistaminen koulutuksin ja yhteisin tilaisuuksin ja tapahtumin - järjestöjen keskinäisen yhteistyön lisääminen ja vahvistaminen, - Järjestöstrategia 2020 työssä mukana oleminen, - järjestöviestinnän yhtenäistäminen ja monipuolistaminen, - uusien digitaalisten keinojen ja kanavien löytäminen ihmisten arjen työkaluiksi sekä arkea tukemaan sekä niiden kehittäminen vuoropuhelussa ja yhteistyössä maakunnan ja Soiten virtuaalisten kanavien kehittämisen yhteydessä sekä eviljo - yhdistysten kohtaamispaikka -portaalin vuoropuhelu näiden kesken - Centrian digiteknologian kehittämistyössä mukana oleminen vieden järjestöjen yleishyödyllisen toiminnan ja palvelutuotannon tarpeita kehittämistyöhön

24 Avustushakemus 24 (24) Sisällöstä vastaava yhteyshenkilö Nimi Sirpa Nevasaari Sähköpostiosoite Puhelin Taloudesta vastaava henkilö Nimi Liisa Rossi Sähköpostiosoite Puhelin