Kaavaselostus. Vehniä Asemakaavan muutos, laajennus ja osittainen kumoaminen VUORENMÄKI. Luonnos Laukaan kunta Maankäyttö 410-AK-VEH-003

Transkriptio

1 Kaavaselostus Vehniä Asemakaavan muutos, laajennus ja osittainen kumoaminen VUORENMÄKI 410-AK-VEH-003 Luonnos Laukaan kunta Maankäyttö Vuorenmäen asemakaava 1

2 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Kaavan nimi: Vehniän asemakaavan muutos, laajennus ja osittainen kumoaminen; Vuorenmäki Kaavatunnus: 410-AK-VEH-003 Kaavan päiväys: Kaavan laatija: Laukaan kunta, Maankäyttö Kaavan vireille tulosta ilmoitettu: Kaavaluonnos MRA 30 :n mukaisesti nähtävillä: Kaavaehdotus MRA 27 :n mukaisesti nähtävillä: Kaavoitus- ja rakennuslautakunnan hyväksymispäivämäärä: Kunnanhallituksen hyväksymispäivämäärä: Kunnanvaltuuston hyväksymispäivämäärä:

3 1.2 Kaava-alueen sijainti Laukaan kunnan Vehnän kylälle sijoittuvan Vuorenmäen asemakaavan laatiminen sekä Lentoaseman asemakaavan muutos on käynnistetty Laukaan kaavoitus- ja rakennuslautakunnan päätöksellä ns. vähäisenä kaavahankkeena. Suunnittelu koskee kiinteistöjä Sivula , Tikkakosken radioasema , Kennäälä , Lentoasemantie , Grafenwald ja Vuorenrinne Suunnittelualue käsittää Lidln jakelukeskuksen itäpuoleiset kiinteistöt sekä osan Lentoasemantien liikennealueesta. Suunnittelualueen laajuus on noin 20 ha. Kaavan lopullinen rajaus tarkentuu suunnittelutyön aikana. Kuva: Suunnittelualueen sijainti 1.3 Suunnittelutehtävän määrittely ja tavoitteet Kiinteistö Vuorenrinne on kunnan omistuksessa ja suunnittelun tavoitteena on kehittää alueetta teollisuus-, yritys- ja työpaikkatoimintaan. Lentoasemantien liikennealueen osalta asemakaava muutetaan vastaamaan valtatie 4 perusparantamiseksi laadittua tiesuunnitelmaa. Vehniä; Vuorenmäen asemakaava 2

4 SISÄLLYSLUETTELO 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Tunnistetiedot Kaava-alueen sijainti Suunnittelutehtävän määrittely ja tavoitteet TIIVISTELMÄ Kaavaprosessin vaiheet Asemakaava Asemakaavan toteuttaminen Alueen yleiskuvaus Maaperä Liikenne Luonnonympäristö Rakennettu ympäristö... 7 Kulttuuriympäristö ja muinaismuistot Palvelut Työpaikat Tekninen huolto Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt Maanomistus Suunnittelutilanne... 9 Maakunnallinen suunnittelutilanne... 9 Yleiskaava...11 Asemakaavat...12 Muut suunnitelmat ja päätökset...13 Yleissuunnitelma, valtatien 4 kehittäminen välillä Kirri-Vehniä, Jyväskylä - Laukaa Pohjakartta Asemakaavan suunnittelun tarve Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Osallistuminen ja yhteistyö...15 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt...15 Viranomaisyhteistyö Asemakaavan tavoitteet...16 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet ASEMAKAAVAN KUVAUS Kaavan rakenne...17 Mitoitus...17 Palvelut...17 Liittyminen voimassa olevaan kaavaan Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Aluevaraukset...17 Korttelialueet...17 Muut alueet Kaavan vaikutukset...18 Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja maisemaan...18 Vaikutukset luontoon...18 Kaavan liikenteelliset vaikutukset...18 Kaavan taloudelliset vaikutukset Kaavamerkinnät ja määräykset Nimistö ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Toteuttaminen ja ajoitus Toteuttamisen seuranta...19 Liitteet: - Osallistumis- ja arviointisuunnitelma - Asemakaavan seurantalomake (lisätään ehdotusvaiheessa) - Luonto- ja maisemaselvitys. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy, Vuorenmäen teollisuusalueen esirakentamissuunnitelma. Sito, 2017 Vehniä; Vuorenmäen asemakaava 3

5 2 TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Asemakaavan muutoksen laatiminen on käynnistetty kaavoitus ja rakennuslautakunnan päätöksellä ns, vähäisenä kaavoitushankkeena. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut yleisesti nähtävillä välisen ajan ja se lähetettiin tiedoksi Keski-Suomen ELY keskukselle, Puolustusvoimille Keski-Suomen liitolle ja Jyväskylän kaupungille ja tekniselle lautakunnalle. Kaavoitus- ja rakennuslautakunta asettaa kaavaluonnoksen yleisesti nähtäville. Kaavaluonnoksesta pyydetään lausunnot Keski-Suomen ELY keskukselta, Keski-Suomen liitolta, Puolustusvoimilta, Finavialta, Jyväskylän kaupungilta ja tekniseltä lautakunnalta. Luonnosvaiheen jälkeen laaditaan kaavaehdotus, jonka kunnanhallitus asettaa yleisesti nähtäville. 2.2 Asemakaava Asemakaavalla osoitetaan teollisuus-ja varastorakennusten korttelit 4 ja 5 sekä niihin liittyvät katu- ja maa- ja metsätalousalueet. 2.3 Asemakaavan toteuttaminen Aluetta voidaan toteuttaa asemakaavamuutoksen voimaantulon jälkeen. 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Alueen yleiskuvaus Suunnittelualue on nykytilassa maa- ja metsätalousmaata. Alue liittyy nykyiseen teollisuus- ja varastoalueeseen. Kuva: Suunnittelualueen rajaus 4 Vehniä; Vuorenmäen asemakaava

6 3.2 Maaperä Suunnittelualueen nykyinen maanpinta vaihtelee tasolla Koko suunnittelualue sijaitsee moreenimäessä, jossa kallio on paikoin pinnassa. Maaperä on korkeimmilla kohdilla kalliomaata sekä hiekka- ja soramoreenia. Länsireunalla ja etelä reunalla vanhat ja nykyiset peltomaat sijoittuvat hiesu ja hietamaalle (kuva 2). Kallioperä on granodioriittia ja intermediääristä vulkaniittia. Kallionpintaa suunnittelualueella on esirakentamissuunnitelman yhteydessä tutkittu tärykairauksin (20kpl). Kallionpinta arvio koskee vain pisteen kohdan tulkintaa ja tutkimuspisteiden välillä kallionpinnan korkeus voi vaihdella. Kalliopintoja ei ole varmistettu porakonekairauksin. Pohjatutkimusten mukaan kallio on alueen pohjoisosassa noin metrin syvyydellä maan pinnasta ja syvenee etelään mentäessä ja oli tutkimusten mukaan syvimmillään noin 7m syvyydellä maanpinnasta Kuva: Selvitysalueen maaperäolosuhteet (ote luonto- ja maisemaselvityksestä). 3.2 Liikenne Suunnittelualue liittyy eteläpuolella kulkevaan Lentoasemantiehen. Valtatien perusparantamisen yhteydessä Lentoasemantien linjaus tulee muuttumaan valtatien liittymäjärjestelyjen johdosta. Lentoasemantien sijainti perustuu Liikennevirastossa hyväksyttyyn tiesuunnitelmaan. Tiesuunnitelmassa lentokentän liittymän kohdalle on suunniteltu uusi eritasoliittymä. Vehniä; Vuorenmäen asemakaava 5

7 Kuva: Ote vt4 Kirri Tikkakoski hyväksytystä tiesuunnitelmasta. 3.2 Luonnonympäristö Suunnittelualue on pääosin kangasmetsää, jossa vaihtelevat lehtomaisen kankaan, tuoreen kankaan ja kuivahkon kankaan metsätyypit mustikkatyypin tuoreen kankaan ollen vallitseva. Metsät ovat suurelta osin kuusivaltaista varttuvaa sekametsää sekä koivuvaltaista nuorta metsää ja taimikkoa. Alueella on viime vuosien aikana tehty hakkuita. FCG Suunnittelu ja Tekniikka on laatinut alueelta luonto- ja maisemaselvityksen Kohteelle tehtiin selvityskäynti Selvityksessä tarkasteltiin alueen kasvillisuus ja luontotyypit, liito-oravien esiintyminen ja soveliaat elinympäristöt sekä muille suojelullisesti merkittäville lajeille soveltuvat elinympäristöt. Suunnittelualue on nuorta kangasmetsää sekä osittain myös taimikkoa. Alueella on tehty jonkin verran hakkuita. EU:n luontodirektiivin liitteen IV a lajeista selvitysalueella, mutta kuitenkin suunnittelualueen ulkopuolella havaittiin liito-orava Sivulan tilan pohjoispuolella peltoa reunustavassa varttuneemmassa metsässä. Alueella havaittujen liito-oravan papanapuiden kokonaismäärä oli 16. Havainnot jakautuivat eri puulajeille seuraavasti: kuusi (14), mänty (1) ja haapa (1). Alueen kokonaispapanamäärä oli 570. Alueiden välittömässä läheisyydessä ei ole luonnonsuojelualueita tai suojeluohjelmien kohteita. Vehniä; Vuorenmäen asemakaava 6

8 Kuva: Selvitysalueen luontokohteet. Suunnittelualue on rajattu kartalle punaisella katkoviivalla. 3.3 Rakennettu ympäristö Suunnittelualue on rakentamatonta. Alueen länsilaidalla kulkee mastolle johtava tieyhteys, johon on kulkuoikeus kiinteistöillä , ja Kulttuuriympäristö ja muinaismuistot Alueelta ei ole tiedossa kiinteitä muinaisjäännöksiä eikä kulttuuriympäristön kohteita. 7 Vehniä; Vuorenmäen asemakaava

9 3.4 Palvelut Alueelle tai sen lähiympäristöön ei sijoitu lentokenttätoimintaa lukuun ottamatta muita palveluja. Kunnalliset peruspalvelusijoittuvat pääosin Laukaan kirkonkylän keskustaan, jonne sijoittuu myös alojen kaupallisia palveluja. 3.5 Työpaikat Suurimmat työllistäjät Laukaassa ovat kunta sekä Peurunka Center. Vehniälle sijoittuu entuudestaan jo jonkin verran teollisuus- ja yritystoimintaa. Vehniällä sijaitsee mm. Lidlin jakelukeskus, joka on huomattava työnantaja koko Laukaan alueella. 3.7 Tekninen huolto Suunnittelualue ei sijoitu vahvistetulle vesihuollon toiminta-alueelle, mutta se rajautuu Laukaan kunnan vesihuoltoalueeseen sekä Vehniän vesiosuuskunnan toimintaalueeseen. Kuva: Vesihuoltoverkosto 3.8 Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt Alue sijaitsee Tikkakosken lentoaseman lentomelualueella. Alueelle kohdistuu lentoliikenteestä aiheutuvaa häiriötä. 3.4 Maanomistus Suunnittelualue on Laukaan kunnan omistuksessa. Vehniä; Vuorenmäen asemakaava 8

10 3.5 Suunnittelutilanne Maakunnallinen suunnittelutilanne Keski-Suomen strategia 2040 Keski-Suomen strategia 2040 hyväksyttiin korvaten samalla hyväksytyn maakuntasuunnitelman. Maakuntastrategian avulla kunnat, aluehallinnon viranomaiset, yritykset, laitokset ja järjestöt sekä Keski-Suomen asukkaat voivat sitoutua yhteisesti sovittuihin tavoitteisiin, osallistua aitoon yhteistoimintaan ja kokea strategian omia päämääriään tukevaksi. Maakuntakaava MRL:n mukaista maakuntakaavaa on laadittu usean vuoden ajan Keski-Suomessa. Maakunta-kaava on laadittu ns. kokonaismaakuntakaavana. Keski-Suomen maakuntakaava on hyväksytty maakuntavaltuustossa ja vahvistettu lainvoimaiseksi ympäristöministeriössä Vahvistettu maakuntakaava korvasi Keski-Suomen vaiheittain laaditun seutukaavan. Keski-Suomen maakuntahallitus käynnisti Keski-Suomen maakuntakaavan tarkistuksen. Tarkistus koskee Keski-Suomen maakuntakaavaa, 1., 2., 3. ja 4. vaihemaakuntakaavaa sekä Pirkanmaan 1. maakuntakaavaa Jämsän Länkipohjan osalta. Kaavoitusprosessin yhteydessä arvioidaan voimassa olevia kaavoja. Tarkistus koskee kaikkia maakuntakaavan teemoja: asutusrakennetta, liikennettä, teknistä huoltoa, luonnonvaroja, erityistoimintoja, kulttuuriympäristöä, luonnonsuojelua ja virkistystä. Lopputuloksena saadaan kaikki voimassa olevat maakuntakaavat korvaava Keski-Suomen tarkistettu maakuntakaava. Kaavaprosessin aikana ratkaistaan miltä osin voimassa olevien kaavojen merkintöjä jätetään voimaan ja mitä uusia asioita otetaan mukaan. Samalla kun tarkistettu maakuntakaava hyväksytään, kumotaan kaikki aiemmat maakuntakaavat. Tavoitteena on, että kaavaluonnos ja -ehdotus ovat nähtävillä vuonna Maakuntavaltuuston on tarkoitus hyväksyä kaava syyskokouksessa Maakuntakaavan vaihekaavat Keski-Suomen liitto on työstänyt myös 1 4. vaihemaakuntakaavoja. Ensimmäisen vaihemaakuntakaavan tarkoituksena on varata Jyväskylän seudun uudelle jätteenkäsittelykeskukselle tarpeellinen maa-alue. Maakuntavaltuusto on hyväksynyt 1. vaiheen maakuntakaavan ja ympäristöministeriö on vahvistanut sen Toisessa vaihekaavassa varattiin alueita maa-aineshuoltoon ja tarkastettiin maakuntakaavan pohjavesi- ja maa-ainesalueita. Maakuntavaltuuston hyväksyi toisen vaihekaavan ja ympäristöministeriön vahvisti sen Kolmannessa vaihekaavassa on osoitettu alueita turvetuotannolle ja suojeltu samalla arvokkaita suoluonnon kohteita. Kaavassa on osoitettu myös maakunnallisesti merkittävät tuulivoimapuistojen alueet. Vaihekaavan on hyväksytty Neljäs vaihemaakuntakaava päivittää lainvoimaisen maakuntakaavan kaupallisen palveluverkon ja taajamatoiminnot sekä tarpeellisilta osin siihen liittyvää alue- ja yhdyskuntarakennetta. Vaihekaavan tavoitevuosi on Maakuntavaltuusto hyväksyi vaihekaavan ja ympäristöministeriö vahvisti sen Suunnittelualueelle sijoittuvat seuraavat maakuntakaavan mukaiset merkinnät: Vehniä; Vuorenmäen asemakaava 9

11 - Seututie (st). Seututeinä osoitetaan seutukuntien liikennettä palvelevia ja seutukuntia pääteihin yhdistäviä teitä. Alueella on voimassa MRL 33 :n mukainen ehdollinen rakentamisrajoitus. - Melualue (me). Tikkakosken lentoaseman melualue. Merkinnällä osoitetaan alueita, joille ei tule osoittaa asumista tai muita meluherkkiä toimintoja. Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee ottaa huomioon valtioneuvoston päätöksellä annetut melutason ohjearvot. - Työpaikka-alue (TP). Merkinnällä osoitetaan monipuolinen työpaikka-alue. - Suojavyöhyke (sv). Merkinnällä osoitetaan alueita, joiden käyttöä on vaaraa tai huomattavaa häiriötä aiheuttavan toiminnan vuoksi rajoitettava. Suunniteltaessa riskille alttiiden toimintojen sijoittamista suuronnettomuusriskin piiriin kuuluvan konsultointivyöhykkeen sisälle on pyydettävä kunnan palo- ja pelastusviranomaisen ja tarvittaessa turvatekniikan keskuksen lausunto. Lentoliikennettä palvelevien varalaskupaikkojen suojavyöhykkeelle ei tule osoittaa meluherkkiä toimintoja tai esterajoituksia aiheuttavia korkeita rakennelmia. Alueen maankäytön suunnittelussa on varauduttava kattavan rinnakkaistiestön toteuttamiseen. Alueelle sijoittuvista rakennushankkeista on pyydettävä puolustusvoimien lausunto. - Suojavyöhyke (sv4). Merkinnällä osoitetaan Joutsan ja Tikkakosken varalaskupaikkojen suojavyöhyke. Lentoesteen muodostavista mastoista ja rakenteista on pyydettävä puolustusvoimien lausunto sekä ilmailulain 1194/ mukainen lausunto Trafilta. Suunnittelualueen sijainti Kuva 7. Ote maakuntakaavayhdistelmästä Vehniä; Vuorenmäen asemakaava 10

12 Yleiskaava Alueella voimassa oleva Vehniän yleiskaava on hyväksytty kunnanvaltuustossa Yleiskaava on rakennuslain määritelmän mukainen I asteen yleiskaava, joka on MRL 211 :n siirtymäsäännöksen mukaan voimassa MRL:n mukaisena oikeusvaikutuksettomana yleiskaavana. Oikeusvaikutuksettomalla yleiskaavalla ei ole oikeusvaikutuksia esim. laadittaessa asemakaavaa tai päätettäessä suunnittelutarveratkaisuista tai poikkeamisista. Yleiskaavassa alue on osoitettu teollisuus- ja varastoalueeksi (T). Lentoasemantie on merkitty alueen pääväyläksi. Kuva: Ote Vehniän yleiskaavasta. Suunnittelualueella on käynnissä Vehniän eteläosan osayleiskaavan, joka on ollut kaavaehdotuksena nähtävillä välisen ajan. Suunnittelualueelle on osoitettu seuraavat kaavamerkinnät: - TP, työpaikka- ja teollisuusalue - M, maa- ja metsätalousalue - EP, puolustusvoimien alue - ET, yhdyskuntateknisen huollon alue - T, teollisuusalue - me, liikennemelualue - me-1, lentomelualue - uusi tielinjaus - seututie / yhdystie Vehniä; Vuorenmäen asemakaava 11

13 Kuva 5. Ote Vehniän eteläosan osayleiskaavaehdotuksesta Asemakaavat Osalla aluetta on voimassa Vehniän kylän asemakaava, Lentoaseman alue. Asemakaava on vahvistettu lääninhallituksen päätöksellä Asemakaavassa on osoitettu Len-toasemantien liikennealue kaavamerkinnällä LT, kauttakulku- tai sisääntulotie suoja- ja näkemäalueineen ja katualuetta. Kuva 5. Ote Vehniän kylän asemakaavasta. Suunnittelualue rajattu sinisellä. Vehniä; Vuorenmäen asemakaava 12

14 Muut suunnitelmat ja päätökset Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tehtävä on varmistaa valtakunnallisesti merkittävien seikkojen huomioon ottaminen maakuntien ja kuntien kaavoituksessa sekä valtion viranomaisten toiminnassa. 1) Toimiva aluerakenne 2) Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu 3) Kulttuuri- ja luonnonympäristö 4) Toimivat yhteysverkot ja energiahuolto. Yleissuunnitelma, valtatien 4 kehittäminen välillä Kirri-Vehniä, Jyväskylä - Laukaa Valtatie 4 Helsingistä Utsjoelle on Suomen tärkein etelä-pohjoissuuntainen pääväylä. Se kuuluu osana yleiseurooppalaiseen TEN -liikenneverkkoon ja on osa valtakunnallista erikoiskuljetusten verkkoa. Tien merkitys Jyväskylän seutukunnan liikenteelle on huomattava. Valtakunnallisen pääteiden kehittämissuunnitelman mukaan tavoitteena on rakentaa Jyväskylä Äänekoski väli moottoritieksi. Suunnittelualueena on valtatien 4 osuuden Jyväskylä Äänekoski väli Kirri-Vehniä Jyväskylän ja Laukaan alueella. Tarkasteltava jakso alkaa Kirristä maantien 630 (Jyväskylä-Uurainen) liittymästä ja päättyy pohjoisessa Vehniän kylän kohdalle. Tarkasteltavan valtatieosuuden pituus on noin 15 kilometriä. Tiesuunnitelma on valmis ja hyväksytty Liikennevirastossa Hämeenlinnan hallinto-oikeus on antamallaan päätöksellä hylännyt kaikki Kirri-Tikkakoski -tiesuunnitelmaa koskeneet valitukset. Parannus valtatien 4 välillä Kirri Tikkakoski on toteutettavissa, kun hankkeelle myönnetään rahoitus. Kuva. Ote vt4 tiesuunnitelmasta, Lentoasemantie Tasaussuunnitelma Suunnittelualueelle on laadittu tasaussuunnitelma ennen asemakaavaluonnoksen laatimista esirakentamisen suunnittelemiseksi. Suunnitelmat on laatinut urakka-asiakirjoja lukuun ottamatta Sito Oy. Työselostus on kaavaselostuksen liitteenä. Liukuväri kuvassa on esitetty tarvittavien leikkausten ja täyttöjen määrä suunnittelualueella. Vehniä; Vuorenmäen asemakaava 13

15 Kuva: Liukuvärikartalla on osoitettu esirakentamisvaiheessa rakentamisalueilla tehtävät tarvittavat täytöt ja leikkaukset (Sito Oy). Muita aluetta koskevia selvityksiä, käsittelyjä ja päätöksiä: - Kunnan rakennusjärjestys Pohjakartta Alueelle on laadittu pohjakartta mittakaavaltaan 1:2000. Pohjakarttaa täydennetään tarvittaessa. Vehniä; Vuorenmäen asemakaava 14

16 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Kiinteistö Vuorenrinne on kunnan omistuksessa ja suunnittelun tavoitteena on kehittää alueetta teollisuus-, yritys- ja työpaikkatoimintaan. Asemakaavalla laajennetaan Vehniän nykyistä asemakaavoitettua aluetta. Suunnittelussa huomioidaan valtatien 4 hyväksytty tiesuunnitelma, jonka mukaisesti liikennöinti alueelle sekä läheiset yleisen tien alueet osoitetaan asemakaavassa. 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Asemakaavan muutoksen laatiminen on käynnistetty niin sanottuna vähäisenä kaavoituskohteena, joita kaavoitus ja rakennuslautakunta voi käynnistää tarpeen mukaan. Kaavoitus- ja rakennuslautakunta päätti käynnistää hankkeen ja asettaa osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtäville kokouksessaan Osallistuminen ja yhteistyö Osallisia ovat kaikki ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava vaikuttaa - Kaava-alueen ja siihen rajoittuvien alueiden maanomistajat - Kuntalaiset - Kunnan hallintokunnat; kaavoitus- ja rakennuslautakunta, tekninen lautakunta - Keski-Suomen ELY keskus - Keski-Suomen liitto - Trafi - Puolustusvoimat Yhteisöt tms. joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään - Palo- ja palastuslaitos - Elenia - Telia Oy Osallisilla on oikeus ottaa osaa kaavan valmisteluun, arvioida sen vaikutuksia ja lausua kaavasta mielipiteensä. Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut yleisesti nähtävillä välisen ajan ja se lähetettiin tiedoksi Keski-Suomen ELY keskukselle, Keski-Suomen liitolle, Puolustusvoimille ja tekniselle lautakunnalle. Kaavaluonnos asetetaan yleisesti nähtäville ja siitä pyydetään lausunnot Keski-Suomen ELY-keskukselta, Keski-Suomen liitolta, Puolustusvoimilta, Trafilta ja tekniseltä lautakunnalta. Ehdotuksesta pyydetään lausunnot Keski-Suomen ELY-keskukselta, Keski-Suomen liitolta, Puolustusvoimilta, Trafilta ja tekniseltä lautakunnalta. Osallisilla on mahdollisuus jättää mielipiteitä kaavaluonnoksesta ja muistutuksia kaavaehdotuksesta. Viranomaisyhteistyö Viranomaisneuvottelua ympäristökeskuksen kanssa ei ole käyty, koska laaditulla ase- 15 Vehniä; Vuorenmäen asemakaava

17 makaavaluonnoksella ei ole vaikutusta valtakunnallisiin tai tärkeisiin seudullisiin alueidenkäyttötavoitteisiin eikä se muutoinkaan ole yhdyskuntarakenteellisten vaikutusten, luontoarvojen tai kulttuuriympäristön kannalta erityisen merkittävä tai valtioin viranomaisten toteuttamisvelvollisuuden kannalta tärkeä. 4.4 Asemakaavan tavoitteet Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Suunnittelualue liittyy valtatien 4 Kirri Tikkakoski hyväksyttyyn tiesuunnitelman alueeseen. Lentoasemantien liikennealueen osalta asemakaava muutetaan vastaamaan valtatie 4 hyväksyttyä tiesuunnitelmaa. 4.5 Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet Asemakaavan eteläosa noudattaa valtatie 4 hyväksyttyä tiesuunnitelmaa. Teollisuusalueiden osalta alueelta on laadittu suunnitelma alueen esirakentamisesta, jonka yhteydessä on myös tutkittu korttelialueiden sijoittumista kaavassa osoitetun Vuorenmäenkatu nimisen uuden katuyhteyden ympärille, jonka sijoittumista alueelle on tutkittu ennen varsinaisen kaavaluonnoksen laatimista. Kennäälänkatu osoitetaan osittain nykyistä tielinjaa pitkin ja kadun päästä tieyhteys suunnittelualueen pohjoisosassa sijaitsevalle mastolle osoitetaan ajoyhteytenä. Asemakaavan muutoksen ja kumoamisen yhteydessä tarkistetaan nykyisiä LT alueita tiesuunnitelman mukaisiksi. Kuva: Havainnekuva. Suunnittelualueen maankäyttö on tarkentunut kaavaluonnokseen havainnekuvassa esitetystä vaihtoehdosta. Vehniä; Vuorenmäen asemakaava 16

18 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne Mitoitus Palvelut Asemakaavaluonnoksessa osoitetaan korttelit 4 ja 5 joissa molemmissa käyttötarkoitus osoitetaan kaavamerkinnällä T Teollisuus- ja varastorakennusten korttelialue. Kaavaluonnoksessa on osoitettu uudet Vuorenmäenkatu ja Kennäälänkatu nimiset katualueet. Alueen pohjoisosassa oleva teleliikennemaston alue osoitetaan kaavamerkinnällä ETM, mastoalue. Lentoaseman tien alue, jonka aluerajauksessa on huomioitu myös valtatien 4 hyväksytty tiesuunnitelma, on osoitettu yleisen tien alueena LT. Muilta osin suunnittelualue on osoitettu maa- ja metsätalousalueena M. Alueen maankäyttö muodostuu seuraavasti: Käyttötarkoitus Pinta-ala ha k-m² Tehokkuus (e) EMT 0, T 8, LT 3,1865 M 5,1643 katualueet 1,0787 Yhteensä: 17, Asemakaavalla kumotaan LT aluetta ja katualuetta. Erillisenä liitteenä TYVI lomake (lisätään ehdotusvaiheessa). Suunnittelualue tukeutuu kirkonkylän palveluihin. Liittyminen voimassa olevaan kaavaan Suunnittelualue liittyy Vehniän asemakaavoitettuun alueeseen. 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Asemakaava laajentaa Vehniän nykyistä teollisuusaluetta. Suunnittelulla mahdollistetaan alueelle käynnissä olevassa yleiskaavassa suunniteltu maankäyttö. 5.3 Aluevaraukset Asemakaavan muutoksella muodostuu kortteleiden 4 ja 5 alueet sekä niihin liittyvät yleisen tien, masto-, katu- ja maa- ja metsätalousalueet. Korttelialueet Kaavaluonnoksessa on esitetty seuraavat korttelialueet: T Muut alueet LT EMT M Teollisuus- ja varastorakennusten korttelialue. Yleisen tien alue. Mastoalue. Maa- ja metsätalousalue. 17 Vehniä; Vuorenmäen asemakaava

19 Katualue Muut merkinnät: +137,1 Maanpinnan likimääräinen korkeusasema. Istutettava alueen osa Katu Ajoyhteys. Ajoneuvoliittymän likimääräinen sijainti. Kumottava kaava-alue. Istutettava alueen osa. Asemakaavaamääräykset: Autopaikkoja tulee varata vähintään yksi teollisuus- ja varastokerrosalan 100 m² kohti. Rakentamisen tulee olla arkkitehtuuriltaan modernia. Rakennusten tulee muodostaa katukuvaan nähden yhtenäinen kokonaisuus rakentamistavan ja värityksen osalta. Rakentamatta jäävälle tontin osalle, jota ei käytetä rakentamiseen tai liikenteeseen on istutettava puita ja pensaita. Rakennuslupaa haettaessa tulee esittää suunnitelma hulevesien käsittelystä. Kiinteistö vastaa kustannuksellaan viemäröinnistä kiinteistökohtaisella pumppaamolla niiltä osin, kun viemäröitävää rakennusta tai rakennuksen osaa ei voida liittää viettoviemärillä katualueella olevaan runkolinjaan. 5.4 Kaavan vaikutukset Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja maisemaan Suunnittelualue on rakentamatonta, mutta se liittyy nykyiseen teollisuusalueeseen. Alueelle muodostuva teollisuusrakentaminen tuo alueet rakentamisen piiriin ja laajentaa Vehniän asemakaavoitettuja alueita. Vaihtelevien maanpinnan muotojen vuoksi rakentamisalueiden maanpintaa joudutaan paikoin leikkaamaan ja täyttämään alueiden tasaamiseksi. Toimenpiteillä on vaikutusta alueen maisemakuvaan. Maanpinnan tasaamisesta on laadittu työselostus, joka käsittää tulevien teollisuusalueiden esirakentamisen suunnitelman. Leikattavia maamassoja on tarkoitus käyttää alueen rakentamisessa. Vaikutukset luontoon Suunnittelualueelle ei sijoitu laaditun luonto- ja maisemaselvityksen perusteella arvokkaita luonnonympäristön kohteita. Alueella ei ole merkittäviä maisemallisia vaikutuksia. Maasto on pääosin nuorta kangasmetsää. Kaavan liikenteelliset vaikutukset Suunnittelualue sijaitsee hyvien liikenneyhteyksien varrella. Asemakaavassa tutkitaan Lentokentän tien osoittamista valtatien 4 hyväksytyn tiesuunnitelman mukaisesti. Uusi asemakaavoitettava alue liittyy nykyisiin tieyhteyksiin. Kaavan taloudelliset vaikutukset Vehniä; Vuorenmäen asemakaava 18

20 Suunnitellut toiminnot tuovat alueelle uusia työpaikkoja. Taloudellisia vaikutuksia muodostuvat kadunrakentamisesta ja kunnallisteknisestä rakentamisesta. Alueen rakentamisen kustannuksia lisää ennen alueen toteuttamista suoritettavat esirakentamistyöt. Kustannuksia on arvioitu Sito Oy:n esirakentamista koskevassa suunnitelmassa. 5.5 Kaavamerkinnät ja määräykset Kaavamerkinnät ja määräykset on esitetty kaavakartalla. 5.6 Nimistö Asemakaavalla muodostetaan uudet Vuorenmäenkatu ja Kennäälänkatu nimiset katualueet. 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1 Toteuttaminen ja ajoitus Kaavaa voidaan ryhtyä toteuttamaan sen voimaan tulon jälkeen. 6.2 Toteuttamisen seuranta Kaava-alueen toteutuksen valvonnasta vastaa rakennusvalvonta. Laukaassa Mari Holmstedt kaavoitusjohtaja Outi Toikkanen kaavasuunnittelija 19 Vehniä; Vuorenmäen asemakaava

21 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Vehniä Asemakaavan muutos, laajennus ja osittainen kumoaminen VUORENMÄKI 410-AK-VEH-003 Laukaan kunta Maankäyttö Vuorenmäen asemakaava 1

22 SISÄLLYSLUETTELO 1. SUUNNITELMAN NIMI JA SUUNNITTELUALUE SUUNNITTELUTEHTÄVÄN MÄÄRITTELY JA TAVOITTEET TEHDYT SELVITYKSET JA AIEMMAT SUUNNITELMAT Maakuntakaava Yleiskaava Asemakaavat OSALLISET Kaikki ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava vaikuttaa Viranomaiset Yhteisöt tms. joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään KAAVOITUKSEN KULKU, OSALLISTUMINEN JA TIEDOTTAMINEN VIRANOMAISYHTEISTYÖ SELVITETTÄVÄT VAIKUTUKSET JA LAADITTAVAT SELVITYKSET KAAVOITUKSEN AIKATAULU YHTEYSTIEDOT Vehniän Vuorenmäen asemakaava 2

23 Osallistumis- ja arviointisuunnitelman (OAS) tarkoitus on määritelty Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :ssä mm. seuraavasti: "Kaavaa laadittaessa tulee riittävän aikaisessa vaiheessa laatia kaavan tarkoitukseen ja merkitykseen nähden tarpeellinen suunnitelma osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyistä sekä kaavan vaikutusten arvioinnista. Kaavoituksen vireilletulosta tulee ilmoittaa sillä tavoin, että osallisilla on mahdollisuus saada tietoja kaavoituksen lähtökohdista ja osallistumis- ja arviointimenettelystä." 1. SUUNNITELMAN NIMI JA SUUNNITTELUALUE Laukaan kunnan Vehnän kylälle sijoittuvan Vuorenmäen asemakaavan laatiminen sekä Lentoaseman asemakaavan muutos on käynnistetty Laukaan kaavoitus- ja rakennuslautakunnan päätöksellä xx ns. vähäisenä kaavahankkeena. Kuva 1. Suunnittelualueen sijainti Suunnittelu koskee kiinteistöjä Sivula , Tikkakosken radioasema , Kennäälä , Lentoasemantie , Grafenwald ja Vuorenrinne Suunnittelualue käsittää Lidln jakelukeskuksen itäpuoleiset kiinteistöt sekä osan Lentoasemantien liikennealueesta. Suunnittelualueen laajuus on noin 20 ha. Kaavan lopullinen rajaus tarkentuu suunnittelutyön aikana. Kuva 2. Suunnittelualueen rajaus Vehniän Vuorenmäen asemakaava 3

24 2. SUUNNITTELUTEHTÄVÄN MÄÄRITTELY JA TAVOITTEET Kiinteistö Vuorenrinne on kunnan omistuksessa ja suunnittelun tavoitteena on kehittää alueetta teollisuus-, yritys- ja työpaikkatoimintaan. Lentoasemantien liikennealueen osalta asemakaava muutetaan vastaamaan valtatie 4 hyväksyttyä tiesuunnitelmaa. 3. TEHDYT SELVITYKSET JA AIEMMAT SUUNNITELMAT 3.1 Maakuntakaava Maakuntasuunnitelma Keski-Suomen MRL:n mukainen maakuntasuunnitelma on hyväksytty maakuntavaltuustossa Maakuntasuunnitelma laaditaan joka neljäs vuosi ja siinä esitetään strategisia tavoitteita maakunnan kehittämiseksi vuoden aikajänteellä. Maakuntakaava MRL:n mukaista maakuntakaavaa on laadittu usean vuoden ajan Keski-Suomessa. Maakunta-kaava on laadittu ns. kokonaismaakuntakaavana. Keski-Suomen maakuntakaava on hyväksytty maakuntavaltuustossa ja vahvistettu lainvoimaiseksi ympäristöministeriössä Vahvistettu maakuntakaava korvasi Keski-Suomen vaiheittain laaditun seutukaavan. Keski-Suomen maakuntahallitus käynnisti Keski-Suomen maakuntakaavan tarkistuksen. Tarkistus koskee Keski-Suomen maakuntakaavaa, 1., 2., 3. ja 4. vaihemaakuntakaavaa sekä Pirkanmaan 1. maakuntakaavaa Jämsän Länkipohjan osalta. Kaavoitusprosessin yhteydessä arvioidaan voimassa olevia kaavoja. Tarkistus koskee kaikkia maakuntakaavan teemoja: asutusrakennetta, liikennettä, teknistä huoltoa, luonnonvaroja, erityistoimintoja, kulttuuriympäristöä, luonnonsuojelua ja virkistystä. Lopputuloksena saadaan kaikki voimassa olevat maakuntakaavat korvaava Keski-Suomen tarkistettu maakuntakaava. Kaavaprosessin aikana ratkaistaan miltä osin voimassa olevien kaavojen merkintöjä jätetään voimaan ja mitä uusia asioita otetaan mukaan. Samalla kun tarkistettu maakuntakaava hyväksytään, kumotaan kaikki aiemmat maakuntakaavat. Tavoitteena on, että kaavaluonnos ja -ehdotus ovat nähtävillä vuonna Maakuntavaltuuston on tarkoitus hyväksyä kaava kevätkokouksessa Maakuntakaavan vaihekaavat Keski-Suomen liitto on työstänyt myös 1 4. vaihemaakuntakaavoja. Ensimmäisen vaihemaakuntakaavan tarkoituksena on varata Jyväskylän seudun uudelle jätteenkäsittelykeskukselle tarpeellinen maa-alue. Maakuntavaltuusto on hyväksynyt 1. vaiheen maakuntakaavan ja ympäristöministeriö on vahvistanut sen Toisessa vaihekaavassa varattiin alueita maa-aineshuoltoon ja tarkastettiin maakuntakaavan pohjavesi- ja maa-ainesalueita. Maakuntavaltuuston hyväksyi toisen vaihekaavan ja ympäristöministeriön vahvisti sen Kolmannessa vaihekaavassa on osoitettu alueita turvetuotannolle ja suojeltu samalla arvokkaita suoluonnon kohteita. Kaavassa on osoitettu myös maakunnallisesti merkittävät tuulivoimapuistojen alueet. Vaihekaavan on hyväksytty Keski-Suomen maakuntahallitus päätti käynnistää neljännen vaihemaakuntakaavan Neljäs vaihemaakuntakaava päivittää lainvoimaisen maakuntakaavan kaupallisen palveluverkon ja taajamatoiminnot sekä tarpeellisilta osin siihen liittyvää alue- ja yh- Vehniän Vuorenmäen asemakaava 4

25 dyskuntarakennetta. Vaihekaavan tavoitevuosi on Maakuntavaltuusto hyväksyi vaihekaavan ja ympäristöministeriö vahvisti sen Suunnittelualueelle sijoittuvat seuraavat maakuntakaavan mukaiset merkinnät: - Seututie (st). Seututeinä osoitetaan seutukuntien liikennettä palvelevia ja seutukuntia pääteihin yhdistäviä teitä. Alueella on voimassa MRL 33 :n mukainen ehdollinen rakentamisrajoitus. - Melualue (me). Tikkakosken lentoaseman melualue. Merkinnällä osoitetaan alueita, joille ei tule osoittaa asumista tai muita meluherkkiä toimintoja. Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee ottaa huomioon valtioneuvoston päätöksellä annetut melutason ohjearvot. - Työpaikka-alue (TP). Merkinnällä osoitetaan monipuolinen työpaikka-alue. - Suojavyöhyke (sv). Merkinnällä osoitetaan alueita, joiden käyttöä on vaaraa tai huomattavaa häiriötä aiheuttavan toiminnan vuoksi rajoitettava. Suunniteltaessa riskille alttiiden toimintojen sijoittamista suuronnettomuusriskin piiriin kuuluvan konsultointivyöhykkeen sisälle on pyydettävä kunnan palo- ja pelastusviranomaisen ja tarvittaessa turvatekniikan keskuksen lausunto. Lentoliikennettä palvelevien varalaskupaikkojen suojavyöhykkeelle ei tule osoittaa meluherkkiä toimintoja tai esterajoituksia aiheuttavia korkeita rakennelmia. Alueen maankäytön suunnittelussa on varauduttava kattavan rinnakkaistiestön toteuttamiseen. Alueelle sijoittuvista rakennushankkeista on pyydettävä puolustusvoimien lausunto. - Suojavyöhyke (sv4). Merkinnällä osoitetaan Joutsan ja Tikkakosken varalaskupaikkojen suojavyöhyke. Lentoesteen muodostavista mastoista ja rakenteista on pyydettävä puolustusvoimien lausunto sekä ilmailulain 1194/ mukainen lausunto Trafilta. Suunnittelualueen sijainti Kuva 3. Ote maakuntakaavayhdistelmästä Vehniän Vuorenmäen asemakaava 5

26 3.2 Yleiskaava Alueella voimassa oleva Vehniän yleiskaava on hyväksytty kunnanvaltuustossa Yleiskaava on rakennuslain määritelmän mukainen I asteen yleiskaava, joka on MRL 211 :n siirtymäsäännöksen mukaan voimassa MRL:n mukaisena oikeusvaikutuksettomana yleiskaavana. Oikeusvaikutuksettomalla yleiskaavalla ei ole oikeusvaikutuksia esim. laadittaessa asemakaavaa tai päätettäessä suunnittelutarveratkaisuista tai poikkeamisista. Yleiskaavassa alue on osoitettu teollisuus- ja varastoalueeksi (T). Lentoasemantie on merkitty alueen pääväyläksi. Kuva 4. Ote Vehniän yleiskaavasta Suunnittelualueella on käynnissä Vehniän eteläosan osayleiskaavan, joka on ollut kaavaehdotuksena nähtävillä välisen ajan. Suunnittelualue on osoitettu seuraavat kaavamerkinnät: - TP, työpaikka- ja teollisuusalue - M, maa- ja metsätalousalue - EP, puolustusvoimien alue - ET, yhdyskuntateknisen huollon alue - T, teollisuusalue - me, liikennemelualue - me-1, lentomelualue - uusi tielinjaus - seututie / yhdystie Kuva 5. Ote Vehniän eteläosan osayleiskaavaehdotuksesta Vehniän Vuorenmäen asemakaava 6

27 3.3 Asemakaavat Osalla aluetta on voimassa Vehniän kylän asemakaava, Lentoaseman alue. Asemakaava on vahvistettu lääninhallituksen päätöksellä Asemakaavassa on osoitettu Lentoasemantien liikennealue kaavamerkinnällä LT, kauttakulku- tai sisääntulotie suoja- ja näkemäalueineen ja katualuetta. Kuva 5. Ote Vehniän kylän asemakaavasta. Suunnittelualue rajattu sinisellä. Suunnittelualueen välittömään läheisyyteen sijoittuu Vehniän asemakaavan muutos, laajennus ja osittainen kumoaminen, Lentoasema. Kunnanvaltuusto on hyväksynyt asemakaavan Asemakaavalla on osoitettu suunnittelualueen länsipuolelle teollisuusrakennusten korttelialueita. 3.4 Muut suunnitelmat Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet; 1) Toimiva aluerakenne 2) Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu 3) Kulttuuri- ja luonnonympäristö 4) Toimivat yhteysverkot ja energiahuolto. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tehtävä on varmistaa valtakunnallisesti merkittävien seikkojen huomioon ottaminen maakuntien ja kuntien kaavoituksessa sekä valtion viranomaisten toiminnassa. Yleissuunnitelma, valtatien 4 kehittäminen välillä Kirri-Vehniä, Jyväskylä - Laukaa Valtatie 4 Helsingistä Utsjoelle on Suomen tärkein etelä-pohjoissuuntainen pääväylä. Se kuuluu osana yleiseurooppalaiseen TEN -liikenneverkkoon ja on osa valtakunnallista erikoiskuljetusten verkkoa. Tien merkitys Jyväskylän seutukunnan liikenteelle on huomattava. Vehniän Vuorenmäen asemakaava 7

28 Valtakunnallisen pääteiden kehittämissuunnitelman mukaan tavoitteena on rakentaa Jyväskylä Äänekoski väli moottoritieksi. Suunnittelualueena on valtatien 4 osuuden Jyväskylä Äänekoski väli Kirri-Vehniä Jyväskylän ja Laukaan alueella. Tarkasteltava jakso alkaa Kirristä maantien 630 (Jyväskylä-Uurainen) liittymästä ja päättyy pohjoisessa Vehniän kylän kohdalle. Tarkasteltavan valtatieosuuden pituus on noin 15 kilometriä. Tiesuunnitelma on valmis ja hyväksytty Liikennevirastossa Hämeenlinnan hallinto-oikeus on antamallaan päätöksellä hylännyt kaikki Kirri- Tikkakoski -tiesuunnitelmaa koskeneet valitukset. Parannus valtatien 4 välillä Kirri Tikkakoski on toteutettavissa, kun hankkeelle myönnetään rahoitus. Kuva 6. Ote vt4 tiesuunnitelmasta, Lentoasemantie Luonto- ja maisemaselvitys Suunnittelualueelta on laadittu asemakaavan tausta-aineistoksi luonto- ja maisemaselvitys vuoden 2016 aikana. Tasausuunnitelma Suunnittelualueelle laaditaan tasaussuunnitelma ennen asemakaavaluonnoksen laatimista Pohjakartta Alueelle laaditaan pohjakartta mittakaavassa 1:2000. Pohjakarttaa täydennetään tarvittaessa. 4. OSALLISET 4.1 Kaikki ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava vaikuttaa - Kuntalaiset - Kaava-alueen sekä siihen rajoittuvien alueiden maanomistajat ja asukkaat - Kaavan vaikutusalueen asukkaat, yritykset, elinkeinonharjoittajat, alueen työntekijät ja palveluiden käyttäjät 4.2 Viranomaiset - Kunnan hallintokunnat; kaavoitus- ja rakennuslautakunta ja tekninen lautakunta - Keski-Suomen ELY-keskus - Keski-Suomen liitto - Trafi - Puolustusvoimat Vehniän Vuorenmäen asemakaava 8

29 4.3 Yhteisöt tms. joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään - Palo- ja pelastuslaitos - TeliaSonera Finland Oyj - Elenia Lämpö Oy Osallisten luetteloa voidaan täydentää tarvittaessa. Osallisilla on oikeus ottaa osaa kaavan valmisteluun, arvioida sen vaikutuksia ja lausua kaavasta mielipiteensä. Viranomaistahoilta pyydetään erikseen lausunnot kaavan luonnos- ja ehdotusvaiheessa. 5. KAAVOITUKSEN KULKU, OSALLISTUMINEN JA TIEDOTTAMI- NEN Kaavan vireilletulo - Asemakaavan vireille tulosta kuulutetaan Laukaa Konnevesi -paikallislehdessä ja kunnan ilmoitustaululla sekä kunnan kotisivulla osoitteessa - Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) on nähtävillä Laukaan kunnanvirastossa 14 päivää. - Osalliset ja kuntalaiset voivat jättää osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta mielipiteensä kaavoitus- ja rakennuslautakunnalle OAS:n nähtävillä oloajan kuluessa. Kaavan valmistelu - Kaavaluonnoksen nähtäville asettamisesta kuulutetaan Laukaa Konnevesi - paikallislehdessä ja kunnan ilmoitustaululla sekä kunnan kotisivulla osoitteessa - Kaavaluonnos on nähtävillä Laukaan kunnanvirastossa 14 päivää - Osalliset ja kuntalaiset voivat jättää kaavaluonnoksesta kirjallisen mielipiteen kaavoitus- ja rakennuslautakunnalle kaavamuutoksen nähtävillä oloajan kuluessa. Kaavaehdotus - Kaavaehdotuksen nähtäville asettamisesta kuulutetaan Laukaa Konnevesi - paikallislehdessä ja kunnan ilmoitustaululla sekä kunnan kotisivulla osoitteessa - Kaavaehdotus on nähtävillä Laukaan kunnanvirastossa 30 päivän ajan. - Osalliset voivat jättää kaavaehdotuksesta kirjallisen muistutuksen kunnanhallitukselle kaavamuutoksen nähtävillä oloajan kuluessa. - Muistutuksen tehneille, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa, kunta ilmoittaa perustellun kannanoton esitettyyn mielipiteeseen. Kaavan hyväksyminen - Kunnanhallitus esittää kaavan hyväksymistä kunnanvaltuustolle. - Kunnanvaltuusto hyväksyy kaavan. - Kaavamuutoksen hyväksymisestä kuulutetaan Laukaa Konnevesi -paikallislehdessä ja kunnan ilmoitustaululla sekä kotisivuilla osoitteessa - Muutosta kaavan hyväksymispäätökseen voidaan hakea valittamalla Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen. Hallinto-oikeuden ratkaisusta on mahdollista valittaa korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Kaavan voimaantulo - Valitusajan umpeuduttua kunta tarkistaa onko kaavasta valitettu ja voidaanko voimaantulo kuuluttaa. - Kaavan voimaantulo kuulutetaan Laukaa Konnevesi -paikallislehdessä, kunnan ilmoitustaululla ja kunnan internet-sivulla. Vehniän Vuorenmäen asemakaava 9

30 6. VIRANOMAISYHTEISTYÖ - Kaavoituksesta järjestetään tarvittaessa kunnan ja Keski-Suomen ELY-keskuksen välinen viranomaisneuvottelu (MRL 66). Työn alkuvaiheessa lähetään osallistumis- ja arviointisuunnitelma tiedoksi ja kommentoitavaksi. - Kaavaluonnos käsitellään Laukaan kunnan kaavoitus- ja rakennuslautakunnassa ennen nähtäville asettamista. - Kaavaehdotus käsitellään Laukaan kunnanhallituksessa ennen nähtäville asettamista. - Keski-Suomen ELY-keskukselta, Keski-Suomen liitolta, Puolustusvoimilta ja tekniseltä lautakunnalta pyydetään kommentit kaavaluonnoksesta ja lausunnot kaavaehdotuksesta. - Kaavan hyväksyy Laukaan kunnanvaltuusto kunnanhallituksen esityksestä ja hyväksymisaineisto tarvittavine liitteineen lähetetään Keski-Suomen ELY-keskukseen. - Voimaantullut kaava-aineisto toimitetaan Keski-Suomen liittoon, Maanmittauslaitokseen sekä kunnan johtavalle rakennustarkastajalle. Keski-Suomen ELY-keskukselle ilmoitetaan kaavan voimaantulosta. 7. SELVITETTÄVÄT VAIKUTUKSET JA LAADITTAVAT SELVITYK- SET Kaavan tulee perustua riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin. Kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman ja tarkasteltavien vaihtoehtojen toteuttamisen ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. Selvitykset on tehtävä koko siltä alueelta, jolla kaavalla voidaan arvioida olevan olennaisia vaikutuksia. (MRL 9 ). Suunnittelualueesta laaditaan tarvittavat perusselvitykset kaavoittamisen perustiedoiksi. Kaavan vaikutuksia arvioidaan lähinnä seuraavien ominaisuuksien osalta: - Vaikutukset luonnonympäristöön - Taloudelliset vaikutukset (katujen rakentaminen, yhteiskuntataloudelliset vaikutukset) - Liikenteelliset vaikutukset (liikenneturvallisuus, kevyt liikenne, liittymät) 8. KAAVOITUKSEN AIKATAULU ASEMAKAAVAPROSESSIN OHJELMOINTI JA AINEISTON HANKINTA tammi - helmikuu 2017 Kartta- ym. perustietojen hankinta Osallistumis- ja arviointisuunnitelman laadinta Tiedottaminen, kuulutukset Perusselvitykset; tasausuunnitelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelma nähtäville 14 päivän ajaksi ASEMAKAAVALUONNOS maalis - huhtikuu 2017 Kaavaluonnoksen ja selostusosan laatiminen Lautakuntakäsittely kaavaluonnoksesta Tiedottaminen, kuulutukset nähtäville asettamisesta Alustava kuuleminen, osalliset jättävät mielipiteensä, kommentit pyydetään viranomaisilta Vehniän Vuorenmäen asemakaava 10

31 Kommenttien ja mielipiteiden käsittely ASEMAKAAVAEHDOTUS kesä - elokuu 2017 Kaavan tarkistaminen ja täydentäminen Tiedottaminen, kuulutukset nähtäville asettamisesta Virallinen nähtävillä olo, osalliset voivat jättää muistutuksen, lausunnot pyydetään viranomaisilta Muistutusten ja lausuntojen käsittelyt Kaavan tarkistaminen hyväksymiskäsittelyyn HYVÄKSYMISKÄSITTELY marraskuu 2017 Käsittely kunnanhallituksessa Kunnanvaltuuston hyväksymispäätös Tiedottaminen 9. YHTEYSTIEDOT Laukaan kunta Maankäyttö Kaavoitus- ja suunnittelutoimi Laukaantie 14, PL Laukaa Kaavoitusjohtaja Mari Holmstedt p tai mari.holmstedt@laukaa.fi Kaavasuunnittelija Outi Toikkanen p tai outi.toikkanen@laukaa.fi Vehniän Vuorenmäen asemakaava 11

32 LAUKAAN KUNTA Vehniä, teollisuusalueen asemakaavan laajennus Luonto- ja maisemaselvitys FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P29017

33 Luonto- ja maisemasel vitys 1 (18) Sisällysluettelo Kärkkäinen Jari Johdanto Selvitysalue Ympäristön yleiskuvaus Maa- ja kallioperä sekä topografia Maisema Pinta- ja pohjavedet Pintavedet Pohjavesialueet Natura-alueet, luonnonsuojelualueet ja suojeluohjelmien alueet Aineisto ja menetelmät Kasvillisuus- ja luontotyyppikartoitus Liito-oravakartoitus Linnusto ja muu eläimistö Arvokkaat luontokohteet ja niiden arvottaminen Uhanalaisuusluokitus Luonto- ja maisemaselvitys Kasvillisuus ja luontotyypit Linnusto Tavanomainen eläimistö Luontodirektiivin liitteen IV(a) lajit, lintudirektiivilajit sekä uhanalaiset ja harvinaiset lajit Kohdekuvaukset Maisema-arvot Yhteenveto Lähteet Paikkatietoaineistot: Ilmakuva, korkokuva- ja pohjakartta Maanmittauslaitos 2016 Maa- ja kallioperä GTK 2016 Kasvupaikat METLA 2016 Suojelualuerajaukset Avoin tieto 2016 Valokuvat FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy; Jari Kärkkäinen ja Osuuskunta Latvasilmu; Tuomo Pihlaja FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Microkatu 1, PL 1199, Kuopio Puh , Y-tunnus Kotipaikka Helsinki

34 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Luonto- ja maisemaselvit ys 1 (17) 1 Johdanto Tämä on Laukaan Vehniän teollisuusalueen asemakaavan laajennusta palveleva luontoselvitys. teollisuusalueen asemakaavan laajennus. Tavoitteena on laatia alueelle asemakaava, jossa mahdollistetaan yritystoiminnan sijoittaminen hyvien liikenneyhteyksien varteen. Kaava-alueen luonnonolojen selvittämisen tavoitteena on turvata luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaat kohteet sekä edustavat maisema-arvot. Pyrkimyksenä on myös edistää hyvän elinympäristön ja kestävän kehityksen tavoitetta. Työ liittyy Suoniemen ja Venerannantien alueen yleiskaavan muutokseen ja asemakaavoituksen. Luontoselvitys on laadittu maankäyttö- ja rakennuslain (1999/132) kaavalle asettamien sisältövaatimusten mukaisella tarkkuudella ja sen tavoitteena on paikantaa arvokkaat luontokohteet, jotka ovat joko lainsäädännöllä määritelty tai muutoin alueellisesti edustavia sekä selvittää uhanalaisen tai alueellisesti muutoin huomionarvoisen lajiston esiintymiä ja esiintymisedellytyksiä riittävällä tarkkuudella. Inventoinneilla pyrittiin saamaan kattava kuva alueen merkittävistä luontoarvoista. Selvitysraportissa on esitetty alueen ympäristöolosuhteiden ja luontoarvojen nykytila sekä kaavassa huomioitavat, perustellut luontokohteet. Vaikutuksia luontokohteille ja lajistolle arvioidaan erikseen kaavaselostuksessa. Työ perustui kasvillisuus-, luontotyyppi-, linnusto- ja liitooravakartoitukseen. Luontoselvityksen ovat laatineet Osuuskunta Latvasilmu osk:n FT biologi Marjo Pihlaja ja FM biologi Tuomo Pihlaja ja FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy:n FM biologi Jari Kärkkäinen Kuopion aluetoimistosta. 2 Selvitysalue Laukaan kunnan omistama maa-alue sijoittuu Vehniän kylälle, Tikkakosken lentokentän läheisyyteen valtatie 4 ja Lidl Suomi Ky:n jakelukeskuksen väliin. Selvitysalueen pinta-ala noin 12 ha. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Microkatu 1, PL 1199, Kuopio Puh , Y-tunnus Kotipaikka Helsinki

35 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Luonto- ja maisemaselvit ys 2 (17) Kuva 1. Selvitysalue. 3 Ympäristön yleiskuvaus 3.1 Maa- ja kallioperä sekä topografia Maaperä on korkeimmilla kohdilla kalliomaata sekä hiekka- ja soramoreenia. Länsireunalla ja etelä reunalla vanhat ja nykyiset peltomaat sijoittuvat hiesu ja hietamaalle (kuva 2). Kallioperä on granodioriittia ja intermediääristä vulkaniittia. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Microkatu 1, PL 1199, Kuopio Puh , Y-tunnus Kotipaikka Helsinki

36 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Luonto- ja maisemaselvit ys 3 (17) 3.2 Maisema Kuva 2. Selvitysalueiden maaperäolosuhteet (GTK 2016). Alue on maisemallisesti metsäinen ja 4-tien reunassa on kapea pelto. Pellolta nousevassa rinteessä on hyvin vanha ja kookas mänty, joka on myös peruskartassa osoitettu merkinnällä ja nimetty (Isopetäjä). Puulla on maisemallista arvoa. Muuten alue näkyy 4-tielle ja länsipuolen peltomaisemaan metsäisenä (talousmetsää) mäkialueena (kuva 4). Itäpuolella on teollisuusaluetta. Etelään ja pohjoiseen selvitysalueesta jatkuvat talousmetsät ja eteläreunalla kulkee Tikkakosken lentoasemalle johtava tie. Metsämaisemassa Isonpetäjän lisäksi erottuu paikallisesti varttuneemman metsän kuvio, joka on luonnonmaisemallisesti kaunis. Kohde on rajattu myös tavanomaista arvokkaampana luontokohteena (Vuorenmäen metsä, kuva 3). FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Microkatu 1, PL 1199, Kuopio Puh , Y-tunnus Kotipaikka Helsinki

37 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Luonto- ja maisemaselvit ys 4 (17) Kuva 3. Vuorenmäen metsämaisemaa. Kuva 4. Alueen korkokuva. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Microkatu 1, PL 1199, Kuopio Puh , Y-tunnus Kotipaikka Helsinki

38 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Luonto- ja maisemaselvit ys 5 (17) Kuva 5. Ilmakuva alueesta. 3.3 Pinta- ja pohjavedet Pintavedet Selvitysalue sijoittuu Kymijoen vesistöalueen Tuomiojärven - Palokkajärven vesistöalueen (14.29) Makkarajoen valuma-alueelle (14.296). Alueen pintavedet valuvat ojitusten kautta 4-tien itäpuolella pohjoisesta etelään petojen keskellä virtaavaan Isojokeen. Vedet päätyvät Lehesjärvi - Vähäjärvi ( ) vesialtaaseen Pohjavesialueet Alue ei sijaitse luokitetulla pohjavesialueella. 3.4 Natura-alueet, luonnonsuojelualueet ja suojeluohjelmien alueet Selvitysalueilla ei sijaitse Natura-alueita. Alueiden välittömässä läheisyydessä ei ole luonnonsuojelualueita tai suojeluohjelmien kohteita. Alueella on luonnonmuistomerkki, joka on hyvin vanha ja kookas mänty: Isopetäjä. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Microkatu 1, PL 1199, Kuopio Puh , Y-tunnus Kotipaikka Helsinki

39 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Luonto- ja maisemaselvit ys 6 (17) 4 Aineisto ja menetelmät Kaavoitettavan alueen luonnonolojen selvittämisen tavoitteena on turvata luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaat alueet sekä alueella mahdollisesti esiintyvä arvokas lajisto. Maastoselvityksillä pyrittiin paikantamaan arvokkaita kohteita, jotka muodostuvat osin ihmisen muokkaamista ympäristöistä ja eri luontotyyppien yhdistelmistä alueellinen edustavuus ja lähiluontokohteiden säilyttäminen huomioiden. Luontoselvitysraportissa on kuvailtu alueen luonnon yleis- ja erityispiirteet sekä paikannettu luonnon kannalta arvokkaat kohteet, jotka ovat joko lainsäädännöllä määriteltyjä tai muutoin alueellisesti edustavia kohteita, arvokkaita luontotyyppejä tai uhanalaisen, EU:n luonto- ja/tai lintudirektiiveissä mainitun tai muutoin merkittävän kasvilajiston kasvupaikkoja tai eläinlajiston elinympäristöjä. Selvitysalueelle sijoittuvat arvokkaat luontokohteet ja arvokkaan lajiston esiintymät on esitetty kartoilla, kuvailtu pääpiirteissään sekä arvotettu. Maastotöiden tueksi selvitettiin kaavoitettavan alueen ja sen lähistön tiedossa oleva uhanalaisten lajien paikkatietoaineisto ympäristöhallinnon uhanalaisrekisteristä (Hertta Eliölajit -tietokanta, Suomen ympäristökeskus ). Luontoselvityksessä on hyödynnetty seuraavia aineistoja ja tietolähteitä maastoselvitysten pohjatiedoiksi sekä selvitysten täydentämiseksi: Maanmittauslaitoksen kartta- ja ilmakuva-aineistot Hertta uhanalaispaikkatiedot ja suojelualuetiedot (ELY-keskus) GTK:n maaperäaineistot Tiira-havaintojärjestelmän lintuhavaintoarkisto 4.1 Kasvillisuus- ja luontotyyppikartoitus Kohteelle tehtiin selvityskäynti Selvityksessä tarkasteltiin alueen kasvillisuus ja luontotyypit, liito-oravien esiintyminen ja soveliaat elinympäristöt sekä muille suojelullisesti merkittäville lajeille soveltuvat elinympäristöt. Selvitysalue kuvioitiin kasvillisuuden ja luontotyyppien perusteella. Kasvillisuusinventoinneissa tarkasteltiin metsälain erityisen tärkeitä elinympäristöjä (Meriluoto ym. 1998), luontotyyppien uhanalaisuusluokituksen (Raunio ym. 2008) mukaisia arvokkaita luontotyyppejä sekä mahdollisia arvokkaan tai alueellisesti huomionarvoisen lajiston kasvupaikkoja. 4.2 Liito-oravakartoitus Liito-orava on EU:n luontodirektiivin liitteissä IV (a) mainittu laji ja se on luokiteltu vaarantuneeksi (VU) uusimmassa uhanalaisluokituksessa (Rassi ym. 2010). Selvitysalueelta kartoitettiin liito-oravatilanne Maastossa tutkittiin liitooravalle soveltuvat elinympäristöt eli varttuneet vanhat kuusimetsä ja sekametsät, joissa kasvaa sekapuuna lehtipuuta kuten haapaa ja koivua. Maastossa etsittiin ulostepapanoita, joita kertyy liito-oravan pesimiseen, ruokailuun, liikkumiseen ja oleskeluun talven aikana käyttämien puiden tyville. Tällaisia puita ovat erityisesti kookkaat kuuset ja haavat, mutta myös muiden lehtipuiden sekä mäntyjen alta voi reviirimerkintöjä tai merkkejä pesäpuusta löytyä. Lisäksi havainnoitiin kolopuita, risupesiä, pesäpönttöjä sekä metsän rakennetta ja FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Microkatu 1, PL 1199, Kuopio Puh , Y-tunnus Kotipaikka Helsinki

40 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Luonto- ja maisemaselvit ys 7 (17) soveltuvuutta liito-oravalle. Työn suorittamisessa on huomioitu viranomaisohjeistukset (Sierla ym. 2004, Söderman 2003). Tämän selvityksen yhteydessä ei havaittu merkkejä liito-oravasta. Liito-oravan esiintyminen vaihtelee vuosien ja vuodenaikojen välillä, lajille soveltuvan elinympäristön asettamissa rajoissa. Se, että joltain metsäkuviolta ei löydetä inventointiajankohtana papanoita, ei sulje pois mahdollisuutta, että seuraavana vuonna alue onkin liito-oravan käytössä. Liito-orava käyttää elinpiirinsä eri osia eri tavalla eri vuodenaikoina ja sillä on myös käytössään vaihtopesiä, jolloin kevään ja kesän poikueet voivat olla eri pesissä. Jotkin lajille ihanteelliset metsäkuviot voivat olla autioina joinain vuosina, jos esimerkiksi kuviolla elänyt yksilö on menehtynyt. Kuviolle voi kuitenkin levitä uusi liito-oravayksilö ja lajille onkin oltava sekä asuttuja että asumattomia metsäkuvioita tarjolla. Mikäli metsätaloudessa ja maankäytön suunnittelussa jätetään jäljelle vain kulloinkin asutut metsäkuviot, johtaa se alueen liito-oravien taantumiseen ja häviämiseen pitkällä aikavälillä. 4.3 Linnusto ja muu eläimistö Tiedot selvitysalueen linnustosta sekä muusta tavanomaisesta eläimistöstä perustuvat pääosin maastohavaintoihin. Linnusto kartoitettiin yhdellä käynnillä aamun varhaistunteina. Sää oli vähätuulinen ja kirkas. Kartoituksessa kirjattiin alueen lajisto pääpainon ollessa suojelullisesti merkittävissä lajeissa. Alue on pääosin tavanomaista talousmetsää ja linnuston kannalta erityisen arvokkaita elinympäristöjä ei esiinny. Arvokkaiden luontokohteiden rajaukset ovat myös linnuston kannalta monimuotoisimmat alueet. Petolintujen risupesiä ei havaittu. Lisäksi mahdollisia alueelta aiemmin tehtyjä havaintoja tarkastettiin BirdLife Suomen ylläpitämästä Tiira-havaintoarkistosta. Havaitut suojelullisesti huomionarvoiset lintulajit kirjattiin ja lajit on esitelty taulukossa 1. Selvitysalueella muuta eläimistöä havainnoitiin maastotyön yhteydessä. 4.4 Arvokkaat luontokohteet ja niiden arvottaminen Arvokkaiksi luontokohteiksi luetaan kohteet joiden olemassaolo merkittävästi lisää tarkasteltavan alueen luontoarvoja. Merkittävimmät tällaiset ympäristötyypit on lueteltu luonnonsuojelulaissa (LSL 29 ), ja niiden olemassaolo on lailla turvattu sen jälkeen kun alueellinen ELY-keskus on tehnyt niistä rajauspäätöksen ja saattanut sen maanomistajan tiedoksi. Metsälaki (MetsäL 10 ) määrittelee metsätaloustoimissa huomioitavia erityisen tärkeitä elinympäristöjä, jotka ilmentävät luonnon monimuotoisuutta ja ne on hyvä huomioida myös muussa maankäytön suunnittelussa. Uudistetussa vesilaissa on luonnontilaisten pienvesien muuttamiskielto (2 luku 11 ). Lisäksi selvityksessä huomioitu myös em. lakien mainitsemattomat muut metsäluonnon arvokkaat elinympäristöt (Meriluoto & Soininen 1998), joita ovat esimerkiksi vanhat havu- ja sekapuumetsiköt, vanhat lehtimetsiköt, paisterinteet, supat, ruohoiset suot, metsäniityt ja hakamaat. Luontokohteita suojellaan tai huomioidaan muutoin maankäytössä luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi ja lajien elinympäristöjen säilyttämiseksi. Arvokkaalla luontotyypillä esiintyy usein myös arvokasta eliölajistoa. Arvokkaiden luontotyyppien lisäksi maankäytön suunnittelussa huomioitavia kohteita ovat uhanalaisten, ja varsinkin erityisesti suojeltavien eliölajien (Lsl 46 ja 47 ) FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Microkatu 1, PL 1199, Kuopio Puh , Y-tunnus Kotipaikka Helsinki

41 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Luonto- ja maisemaselvit ys 8 (17) esiintymät sekä EU:n luontodirektiivin liitteeseen IV (a) sisällytettyjen eläinlajien lisääntymis- ja levähdyspaikat (LSL 49 ). Arvokkaat luontokohteet arvotetaan luontoarvojen perusteella. Luontokohteiden arvoluokitus pohjautuu seuraavaan jaotukseen (Söderman 1996): a) kansainvälisesti arvokkaat kohteet, b) kansallisesti arvokkaat kohteet, c) maakunnallisesti ja seudullisesti arvokkaat kohteet, d) alueellisesti ja paikallisesti arvokkaat kohteet sekä e) muut luonnonsuojelullisesti arvokkaat kohteet. Kansainvälisesti arvokkaat kohteet Tähän ryhmään kuuluvat Natura 2000 verkoston alueet, Ramsar -alueet ja kansainvälisesti merkittävät kosteikot ja lintualueet (IBA alueet). Kansallisesti arvokkaat kohteet Kansallisesti arvokkaisiin kohteisiin kuuluvat kansallispuistot, luonnonpuistot, suojeluohjelmien kohteet, erämaa-alueet, koskiensuojelulain mukaiset vesistöt, valtakunnallisten suojeluohjelmien kriteerit täyttävät kohteet, kansallisesti tärkeät lintuvesialueet (FINIBA -alueet), kohteet, joilla on luonnonsuojelulain luontotyyppejä (LsL 29 ), äärimmäisen ja erittäin uhanalaisten sekä vaarantuneiden lajien esiintymispaikat ja edustavat luontotyypit ja niiden kokonaisuudet, erityisesti suojeltavien lajien esiintymispaikat ja muut arvokkaat luonnonsuojelualueet. Lisäksi kansallisesti arvokkaisiin kohteisiin kuuluvat valtakunnallisesti arvokkaat perinnemaisemat ja kulttuurimaisemat. Maakunnallisesti ja seudullisesti arvokkaat kohteet Tähän ryhmään kuuluvat valtakunnallisissa suojeluohjelmissa maakunnallisesti arvokkaiksi luokitellut kohteet, seutu- ja maakuntakaavan suojelualuevaraukset, alueellisesti uhanalaisten lajien esiintymispaikat ja maakunnallisesti/seudullisesti merkittävät muut luontokohteet, kuten edustavat uhanalaiset luontotyypit. Alueellisesti ja paikallisesti arvokkaat kohteet Alueellisesti ja paikallisesti arvokkaisiin kohteisiin kuuluvat kohteet, joilla on metsälain erityisen tärkeitä elinympäristöjä (MeL 10 ), yleis- ja asemakaavojen suojeluvaraukset, paikallisesti uhanalaisten ja harvinaisten lajien esiintymispaikat sekä muut paikallisesti harvinaiset ja edustavat luontokohteet, kuten pienialaiset uhanalaiset tai silmälläpidettävät luontotyypit. Muut luonnonsuojelullisesti arvokkaat kohteet Kohteet, jotka eivät ole edellä mainituissa luokissa mutta, jotka ovat luonnon monimuotoisuuden säilymisen kannalta tärkeitä, esimerkiksi suuret yhtenäiset tavanomaisen luonnon alueet ja ekologiset käytävät. Lisäksi tähän luokkaan kuuluvat luonnonmuistomerkit. METSO-luokituksen mukaiset kohteet Metsäkokonaisuudet, jotka ovat Metsien monimuotoisuusohjelman kriteerit täyttäviä kohteita (METSO I, II, tai III). METSO-ohjelma rahoittaa vapaaehtoisesti suojeluun tarjottavia alueita. Maanomistaja voi halutessaan tarjota kohteeksi soveltuvaa metsää tai metsän osaa joko pysyvään tai määräaikaiseen suojeluun. Omistuksesta ei välttämättä tarvitse luopua, ja omistaja saa täyden korvauksen puustosta FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Microkatu 1, PL 1199, Kuopio Puh , Y-tunnus Kotipaikka Helsinki

42 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Luonto- ja maisemaselvit ys 9 (17) verottomana. Liito-oravan elinalueet soveltuvat METSO-ohjelmalla suojeltaviksi kohteiksi. Metsoon sopivat erittäin hyvin myös mm. korvet ja lehdot. ( 4.5 Uhanalaisuusluokitus Selvityksen uhanalaisuusluokitus pohjautuu uhanalaisten lajien seurantatyöryhmän esitykseen, joka on laadittu IUCN:n uusien uhanalaisuusluokkien ja kriteerien mukaisesti (Rassi ym. 2010). Uhanalaisia ovat äärimmäisen uhanalaiset (CR), erittäin uhanalaiset (EN) ja vaarantuneet (VU) lajit. Silmälläpidettävät (NT) lajit eivät ole uhanalaisia lajeja. Suomen ensimmäinen luontotyyppien uhanalaisuusarviointi valmistui vuonna 2008 (Raunio ym. 2008). Arvioinnissa luontotyyppien uhanalaisuutta on tarkasteltu yleisesti koko maassa sekä erikseen Pohjois-Suomessa ja Etelä-Suomessa. Selvitysalue luetaan luontotyyppien uhanalaisuuden aluejaossa Etelä-Suomeen. Uhanalaisia luontotyyppejä ei ole lakisääteisesti turvattu, mutta ne ovat yleensä hyvä indikaattori arvokkaista luontokohteista. Luontotyypit ovat luokiteltu samalla periaatteella kuin lajit (Raunio ym. 2008). Uhanalaisuusluokka on selvityksessä esitetty koko maan ja Etelä-Suomen osalta. 5 Luonto- ja maisemaselvitys 5.1 Kasvillisuus ja luontotyypit Laukaa sijaitsee eteläboreaalisella kasvillisuusvyöhykkeellä, Järvi-Suomen kasvimaantieteellisellä alueella (2b). Selvitysalue on pääosin kangasmetsää, jossa vaihtelevat lehtomaisen kankaan, tuoreen kankaan ja kuivahkon kankaan metsätyypit mustikkatyypin tuoreen kankaan ollen vallitseva (kuva 6). Alueen korkeimmalla sijaitsevat osat ovat ns. veden koskematonta aluetta, eli jääkauden jälkeen alue on ollut jääjärvien ja Yoldianmeren pinnan yläpuolella ja siten maa on lajittumatonta ja ravinteikkaampaa. Metsät ovat suurelta osin kuusivaltaista varttuvaa sekametsää sekä koivuvaltaista nuorta metsää ja taimikkoa. Eteläosien metsäkuviot ovat ainakin osin olleet aiemmin peltoina tai niittyinä ja sittemmin metsitetty. Sivulan liito-oravan elinalueella ja Vuorenmäen metsä-kuviossa (Kuva 10) on myös varttunutta puustoa sekä lahopuuta. Selvitysalueella on pieni maanottoalue ja uusi tie (kuva 6). FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Microkatu 1, PL 1199, Kuopio Puh , Y-tunnus Kotipaikka Helsinki

43 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Luonto- ja maisemaselvit ys 10 (17) Kuva 6. Kuviotiedot. Kuva 7. Louhikkoista varttuvaa sekametsää kuvattuna selvitysalueen keskellä olevalta hakkuulta itään. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Microkatu 1, PL 1199, Kuopio Puh , Y-tunnus Kotipaikka Helsinki

44 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Luonto- ja maisemaselvit ys 11 (17) 5.2 Linnusto Linnustotiheys on alueella keskimääräinen. lajisto koostuu metsä- ja maatalousympäristön lajeista. Linnuston osalta ei alueella todettu erityisesti linnuston kannalta arvokkaita kohteita. Kuitenkin alueen varttuneen metsän kuviot ovat tärkeitä uhanalaisille metsälajeille, joista selvityksessä havaittiin punatulkku. Alueen varttuneen metsän kuviot soveltuvat myös mm. vaarantuneelle hömötiaiselle ja töyhtötiaiselle. Lajeja ei selvityskäynnillä havaittu, mutta toukokuussa tiaiset ovat jo pesimässä ja niiden lauluaktiivisuus on siten alhainen. Direktiivilajit harmaapäätikka ja pyy havaittiin Vuorenmäen metsän- kuviossa ja punatulkku Sivulan liito-oravametsässä, kuten myös punavarpunen lähellä Sivulan tilan pihapiiriä (Kuva 10). Taulukko 1. Alueella havaitut lintulajit ja parimäärä. Parimäärä on tulkittu laulavien yksilöiden määrän perusteella ja on vähimmäismäärä alueella. Havaitut lajit Parimäärä Pyy Bonasa bonasia 2 Sepelkyyhky Columba palumbus 1 Harmaapäätikka Picus canus 1 Metsäkirvinen Anthus trivialis 3 Rautiainen Prunella modularis 2 Punarinta Erithacus rubecula 2 Mustarastas Turdus merula 1 Räkättirastas Turdus pilaris 1 Laulurastas Turdus philomelos 3 Pensaskerttu Sylvia communis 1 Tiltaltti Phylloscopus collybita 3 Pajulintu Phylloscopus trochilus 13 Hippiäinen Regulus regulus 2 Kirjosieppo Ficedula hypoleuca 1 Talitiainen Parus major 3 Puukiipijä Certhia familiaris 1 Harakka Pica pica 1 Varis Corvus corone cornix 1 Korppi Corvus corax 1 Peippo Fringilla coelebs 8 Vihervarpunen Carduelis spinus 1 Punavarpunen Carpodacus erythrinus 1 Punatulkku Pyrrhula pyrrhula 1 Keltasirkku Emberiza citrinella 3 Taulukko 2. Alueella havaitut suojelullisesti arvokkaat lajit. Uhanalaisuusluokat: NT = silmälläpidettävä, VU = vaarantunut. Direktiivilaji = Lintudirektiivin liitteen I laji. Laji Parimäärä Uhanalaisuus Direktiivilaji Pyy Bonasa bonasia 2 x Harmaapäätikka Picus canus 1 x Punavarpunen Carpodacus erythrinus 1 NT Punatulkku Pyrrhula pyrrhula 1 VU FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Microkatu 1, PL 1199, Kuopio Puh , Y-tunnus Kotipaikka Helsinki

45 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Luonto- ja maisemaselvit ys 12 (17) 5.3 Tavanomainen eläimistö Alueen nisäkäslajisto on tyypillistä taajama-alueiden ja kulttuurivaikutteisten metsäkuvioiden sekä metsälajistoa, joka koostuu etupäässä alueellisesti yleisistä lajeista. Yleisimpiä nisäkkäitä ovat rusakko, metsäjänis ja orava. Maastossa havaittiin hirvi. 5.4 Luontodirektiivin liitteen IV(a) lajit, lintudirektiivilajit sekä uhanalaiset ja harvinaiset lajit EU:n luontodirektiivin liitteen IV a lajeista havaittiin liito-orava Sivulan tilan pohjoispuolella peltoa reunustavassa varttuneemmassa metsässä (kuva 8). Alueella havaittujen liito-oravan papanapuiden kokonaismäärä oli 16. Havainnot jakautuivat eri puulajeille seuraavasti: kuusi (14), mänty (1) ja haapa (1). Alueen kokonaispapanamäärä oli 570. Tarkempi kohdekuvaus on luvussa 5.5. Lintudirektiivin liitteen I lajistoa: harmaapäätikka ja pyy (taulukot 1 ja 2). Kuva 8. Liito-oravareviirin ydinalue. Papanoiden määrä on merkitty numeroilla. Papanapuiden ympärille on rajattu 20 m puskuri. 5.5 Kohdekuvaukset Kuva 10 on esitetty alueen arvokkaat kuviot ja kohteet. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Microkatu 1, PL 1199, Kuopio Puh , Y-tunnus Kotipaikka Helsinki

46 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Luonto- ja maisemaselvit ys 13 (17) Sivulan liito-oravan elinpiiri Alue on 4-tien suuntaisesti rajautuva varttuneen metsän alue, jolla tavattiin runsaasti liito-oravan papanapuita. Kohteella esiintyviä metsätyyppejä ovat käenkaali-mustikkatyyppi (OMT) ja mustikkatyyppi (MT). Metsien valtapuulaji on kuusi. Muita kohteella tavattavia puulajeja ovat mänty, koivu, harmaaleppä ja haapa. Puusto on pääosiltaan iältään varttunutta ja varttuvaa. Alueella havaittujen liito-oravan papanapuiden kokonaismäärä oli 16. Havainnot jakautuivat eri puulajeille seuraavasti: kuusi (14), mänty (1) ja haapa (1). Alueen kokonaispapanamäärä oli noin 570. Kohteelle sijoittuu vesilain 2 luku 11 :n mukainen noro. Kohteen arvoluokitus: paikallisesti arvokas Kaavasuositus: VLS/luo/SL Vuorenmäen metsä Selvitysalueen koillisosassa sijaitseva runsaslahopuustoinen varttuneen metsän kuvio, jonka kasvupaikkatyyppi vaihtelee lehtomaisen kankaan ja mustikkatyypin tuoreen kankaan välillä. Kohteella havaittiin lintudirektiivin liitteen I lajit harmaapäätikka ja pyy. Luoteisosassa on vanhoja mahdollisia pyyntikuopan tai tervahaudan jälkiä. Soveltuu vapaaehtoiseen METSO -ohjelmaan (luokan II mukainen kohde). Kaavasuositus: VL/VLS/luo Isopetäjä Hyvin kookas ja vanha mänty (kuva 11), joka on myös liito-oravan reviiripuu (kuvat 9 ja 10). Rinnanympärys halkaisija yli 80 cm. Luonnonmuistomerkki. Sivulan noro Isonpetäjän alapuolelta kulkee osin kivien seassa piilossa ja kosteana painaumana kulkeva noro Sivulan pohjoispuolella olevan pellon eteläpäähän. Noro tulee näkyviin vasta lähellä pellonreunaa. Kohde sijoittuu Sivulan liito-oravan elinpiirille. Uomassa oli selvityshetkellä vettä, sillä selvitys tehtiin keväällä. Noro on todennäköisesti ajoittain kuivuva. Noron ympäristö metsälain 11 mukainen erityinen elinympäristö, ja noro on vesilain 2 luku 11 :n mukainen kohde. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Microkatu 1, PL 1199, Kuopio Puh , Y-tunnus Kotipaikka Helsinki

47 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Luonto- ja maisemaselvit ys 14 (17) Kuva 9. Sivulan noron loppupäätä lähellä pelon reunaa. Kuva 10. Arvokohteet. Liito-oravan papanapuut on merkitty oranssilla. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Microkatu 1, PL 1199, Kuopio Puh , Y-tunnus Kotipaikka Helsinki

48 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Luonto- ja maisemaselvit ys 15 (17) 5.6 Maisema-arvot Alueella ei ole merkittäviä maisemallisia arvoja lukuun ottamatta peruskartallekin merkittyä Isopetäjää (kuva 10). Alue näkyy itäpuolisille 4-tielle ja peltomaisemaan metsäisenä mäkenä, jonka laella on linkkimasto. Paikallisessa metsämaisemassa merkittävimpiä Isopetäjän lisäksi on Vuorenmäen varttunut metsä, jolla on luonnonmaisemallista arvoa. Muutoin alueen korkeimmat kohdat ovat valtaosin tavanomaista nuorten metsäikäluokkien vallitsemaa talousmetsää. Kuva 11. Isopetäjä juurelta kuvattuna. Vieressä olevat kuuset ovat varttuvia. Männyn rinnanympäryshalkaisija on yli 80 cm. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Microkatu 1, PL 1199, Kuopio Puh , Y-tunnus Kotipaikka Helsinki