Painotuotteen. tekijän opas.

Transkriptio

1 Painotuotteen tekijän opas

2 pikaopas Luettavuusongelmia syntyy, kun värillinen tai negatiiviteksti sijoitetaan värilliselle pohjalle. Teksti s.3 Luettavuus on tekstin tärkein ominaisuus. Vältä negatekstiä usealla osavärillä painetun pohjan tai värikuvan päällä. Sijoita negateksti yksiväriseen laatikkoon (musta laatikko leikataan auki määrittelemällä mustan densiteetiksi 99 %). Pyri tekemään leipäteksti pelkällä mustalla. Tee värillinen teksti vain yhdellä prosessivärillä. Varmista, että tekstin ja taustakuvan välinen kontrasti on riittävä esim. taustaa keventämällä. Tee teksti tekstinkäsittelyohjelmalla, ei kuvana. Älä käytä tekstinkäsittelyohjelmissa tehosteita tai muotoilukomentoja, teksti muokataan lopulliseksi vasta taitossa. Siirrä teksti yleisessä tiedostomuodossa (RTF). Käytä yhteisesti sovittuja fontteja (Adobe Font-folio 8 10 Postscript). Käytä PDF-tiedostomuotoa, fontitkin siirtyvät sen sisällä oikein. Kuvat s.4 Varmista, että kuvan käyttöön on oikeudet. Kiinnitä huomiota kuvan sävyalueisiin, erityisesti tumma pää kasvaa helposti umpeen sanomalehtipainossa. Käytä sävykuviin kuvankäsittelyohjelmia, viivakuville grafiikkaohjelmia. Kiinnitä huomio valaistukseen. Huomioi kuvan rajaus jo kuvausvaiheessa. Kuvat digitaalikameralla s.5 Varmista, että kamerasi tuottaa riittävän määrän kuvapisteitä. Vältä tarpeettoman korkeaa kuvan resoluutiota. Tunne kamerasi värinsäätöautomatiikka. Käytä kuvakompressiota harkiten. Huomaa, että digitaalikameran tiedostomuoto ei ole välttämättä suoraan painokelpoinen. Kuvankäsittely s.6 Käytä kuvankäsittelyohjelmassa Sanomalehtien Liiton suosittelemaa väriprofiilia, jossa on GCR-asetus. Käsittele kuvat kuvankäsittelyohjelmalla, ei taitto-ohjelmalla. Kompensoi painossa tapahtuva pisteenkasvu kuvankäsittelyohjelmalla, käytä Sanomalehtien Liiton suosittelemaa väriprofiilia. Tallenna kuvatiedostot oikeaan muotoon (EPS, PSD tai TIFF, ei DCS eikä JPEG). Ilmoituksen kokoaminen ja taitto s.7 Tee ilmoituksesi kaikkine elementteineen täsmälleen varaamasi ilmoitustilan kokoiseksi. Tee lopullisesta valmiista ilmoituksesta PDF-tiedosto. Älä kokoa ilmoitusta kuvankäsittelyohjelmalla. Poista ilmoitusdokumentin sisältä kaikki sinne kuulumattomat elementit. Lähetä valmis ilmoitusaineisto lehteen PDF-tiedostona. Painaminen s.8 Ota huomioon, että pisteenkasvu ja kohtuullinen kohdistuksen epätarkkuus on luonteenomaista sanomalehtipainolle. Valitse käytettävät värit CMYK-sarjasta Älä käytä valmiiksi sekoitettuja tehostevärejä, niitä ei enää käytetä sanomalehtipainoissa. Mikäli testipisteiden mukaan säädetty painon harmaatasapaino on kunnossa, syy mahdolliseen kuvan värivirheeseen on kuvankäsittelyssä. Muista, että kaikki vedokset eivät sovi painolle värimalleiksi. Jos teet paperivedoksen, pyri vedostamaan ilmoituksesi sanomalehtipaperille. Tiedonsiirto s.9 Ilmoitusmateriaali siirretään pääosin tietoverkkojen välityksellä. Myös erikseen sovittavia tietovälineitä voi käyttää (CD-ROM, USB-muistit). Käytä aineistonsiirtoon PDF-muotoa ja siinä standardoitua JobOptions-määrittelyä, jonka voi noutaa mm. Kärkimedian verkkosivuilta. Tee PDF Acrobat Distiller -ohjelmalla. Voit tallentaa valmiin InDesign-ohjelmalla taitetun ilmoituksen myös suoraan PDF-tiedostoksi. Mikäli et käytä PDF:ää, käytä oikeita pakkausohjelmia (PC: WinZip, Mac: Stuffit). Mikäli teet muutoksia PDF-aineistoon, sovi muutoksista lehden kanssa ja lähetä mieluimmin muutettu aineisto kokonaan uudestaan. Varmista, että käyttämäsi tiedonsiirtoverkko on käytettävissä vastaanottavassa lehdessä. Käytä sovittua tiedonsiirto-ohjelmaa (Kärkimedialla FirstClass). Kerro lehdelle aineistonsiirtolomakkeella (faksi), mihin lähetit aineiston. Ilmoita yhteystietosi. Koko prosessin laatu s.10 Mikäli tuotantoketjussasi on käytössä standardoitu värinhallinta (ICC-profiilit), selvitä käyttämiesi laitteiden profiilit ja vastaavat Photoshop-asetukset ICC-profiilit löytyvät mm. osoitteesta PAINOTUOTTEEN TEKIJÄN OPAS Suunnittelutyöryhmä: Pekka Nylund, Turun Sanomat, Kristiina Markkula ja Sirpa Saarikivi, Sanomalehtien Liitto, Markku Kurki, Telehelp Markku Kurki Oy, Niko Grandell, Kärkimedia Oy, Janne Pesonen, Aamulehti, Kimmo Salminen, Loimaan Lehti, Veikko Eskelinen, Helsingin Sanomat Valokuvat: Esko Koivisto, Studio Mosaic Ulkoasu: Satu Salmivalli Kuvauspaikka: Sorin Sirkus, Tampere Repro: Sävypuristamo Orange Painopaikka: I-print Oy, Seinäjoki Paperi: 55/68 g sanasto ADSL Asymmetric Digital Subscriber Line Puhelinkaapelissa toimiva kiinteä tiedonsiirtoliityntä CIELab Comission Internationale de l Ecrailage Lab Kolmiulotteinen väriavaruuden kuvaava koordinaatisto, jossa akseli L kuvaa vaaleutta välillä musta-valkoinen, a ja b muodostavat kromaattisen koordinaatiston. CMYK Cyan Magenta Yellow Key Painamisessa käytetyt osavärit. Neljällä osavärillä saadaan aikaan kaikki painettavat värit. DCS Digital Colour Separations Kuvantallennusmuoto (mm. EPStulosteille), jossa kuvasta samanaikaisesti talletetaan viisi erilaatuista kuvaa, mm. pienoiskuva. EPS Encapsulated Postscript Postscript-sivunkuvauksen kehittynyt muoto FTP File Transfer Proocol Tiedostojen siirtokäytäntö IP-verkoissa GCR Grey Component Replacement Värierottelu, jossa CMY-osavärien muodostama harmaa korvataan mustalla osavärillä IFRA Kansainvälinen sanomalehtitekninen yhteistyöjärjestö IP Internet Protocol Tiedonsiirron vallitseva yhteyskäytäntö JPEG Joint Protographic Experts Group Sävykuvan tiivistys- eli pakkausmenetelmä PDF Portable Document Format Adoben kehittämä dokumenttien tallennusmuoto, joka säilyttää dokumentin ulkoasun. PDF-tiedostoja voidaan avata Adobe Acrobat ja Acrobat Reader -ohjelmilla. Ppi Pixels per inch Kuvapisteitä tuumalla, vastaava on dpi (dots per inch) PSD Photoshop Document Photoshop-kuvan tiedostomuoto Resoluutio Kuvapisteiden lukumäärä pituusyksikköä kohti RGB Red Green Blue Sähköisissä näytöissä, sähköisissä kameroissa, televisiossa käytetty värijärjestelmä, jonka osaväreinä ovat punainen, vihreä ja sininen. RTF Rich Text Format Tekstinkäsittelyohjelmissa tavallinen tallennusmuoto, joka avautuu mm. Wordin eri versioissa. TIFF Tagged Image File Format Kuvien tallettamiseen tarkoitettu tiedostomuoto UCR Under Colour Replacement Alivärinpoisto, GCR:n tapainen menetelmä, jossa vain osa CMYosavärien tuottamista harmaasävyistä korvataan mustalla värillä. Lisää: Julkaisijan sanakirja, AEL 2

3 Teksti Ilmoitustekstin tärkein ominaisuus on hyvä luettavuus. Tämä toteutuu, mikäli teksti on riittävän kookasta, se ei ole liian laihaa ja sen kontrasti alustaansa nähden on riittävä. Hyvä lopputulos varmistuu oikealla kirjasineli fonttivalinnalla, ja huolehtien, että valittu fontti tulostuu lehdessä oikean kokoisena. Tekstityökalut Ilmoitusteksti kirjoitetaan varsinaisilla kirjoitusohjelmilla. Word on tavallisin, muitakin tunnettuja ohjelmia voi käyttää. Jotta vältytään eri ohjelmaversioiden aiheuttamilta hankaluuksilta, teksti kannattaa tallettaa ohjelmaversiosta riippumattomassa tiedostomuodossa, kuten RTF. Käytöstä on kuitenkin varminta neuvotella lehden kanssa. Kuvankäsittelyohjelmissa, kuten Photoshopissa, voi käsitellä tekstiä kuvien tapaan, mutta näin kannattaa tehdä vain silloin, kun teksti muodostaa osan kuvasta. Teksti kirjoitetaan tekstinkäsittelyohjelmassa ilman muotoilukomentoja. Kursivointia, lihavointia, alleviivausta, tavutusta ei käytetä. Sarakkeet tehdään tabuloinnilla, ei sanaväleillä. Kappaleitten sisäänvetoja ei tehdä. Teksti muotoillaan lopulliseksi vasta taitto-ohjelmassa. Erityisiä luettavuusongelmia syntyy, mikäli värillinen tai negatiiviteksti sijoitetaan värillisen pinnan tai kuvan päälle. Muuten tuskin havaittava painon kohdistuksen epätarkkuus voi olla pienikokoisen tekstin luettavuudelle kohtalokasta. Sama ongelma voi syntyä rakennettaessa tekstiä useasta osaväristä tai rasteroituna. Mustan tai värillisen tekstin näkyvyyttä voi parantaa säätämällä taustaa kuvankäsittelyohjelmalla. Toimiva tapa sijoittaa negatekstiä neliväritaustalle on leikata taittotai grafiikkaohjelmassa tekstin alle musta laatikko (musta laatikko leikataan auki määrittelemällä mustan densiteetiksi 99%). Suositeltava pienin pistekoko neliväripinnalle taitettavalle negatekstille on 12 pt. tai suurempi, ja tekstityyppi mielellään lihavoitu. Tekstiä kavennettaessa esimerkiksi tilanpuutteen takia pitää olla tarkkana. Kaventaminen tihentää tekstiä ja ohentaa kirjasinta, jolloin luettavuus voi vaarantua. Fontit Erityisiä luettavuusongelmia syntyy, mikäli värillinen tai negatiiviteksti sijoitetaan värillisen pinnan tai kuvan päälle. Toimiva tapa sijoittaa negatekstiä neliväritaustalle on leikata taitto- tai grafiikkaohjelmassa tekstin alle musta laatikko (musta laatikko leikataan auki määrittelemällä mustan densiteetiksi 99%). Ilmoitustekstiä laadittaessa on hyvä katsoa sisältyykö tekstiin sellaisia osia, joita vaihdellaan lehtikohtaisesti. Käytettäessä suositeltavaa PDF-tiedostomuotoa voidaan vastaanottavassa lehdessä tehdä vain pienehköjä tekstimuutoksia, kuten muuttuvat hinnat, päivämäärät yms. Mikäli fontit vektoroidaan eli muutetaan grafiikaksi, muutoksia tekstiin ei voida enää tehdä. Logoissa olevat tekstit on aina vektoroitava. Jotta ilmoitusteksti tulostuisi halutun näköisenä ja kokoisena lehdessä, on varmistettava, että täsmälleen sama fontti kuin ilmoitusta suunniteltaessa on myös lehden käyttämässä tulostimessa. PDF-tiedostomuotoa käytettäessä fontitkin siirtyvät sen sisällä oikein. Lisäksi on hyvä muistaa, että fontteihin täytyy useimmiten olla käyttöoikeus. Oikea fonttivalinta varmistaa aineiston tulostumisen, väärä valinta voi estää tulostumisen kokonaan. Suosituksena on Adoben Fontfolio 8 10 Postscript -kirjasimet. 3

4 Kuvat Kuvalla on keskeinen merkitys sanomalehdessä julkaistavassa ilmoituksessa. Kuva pysäyttää, pelkistää ilmoituksen sanoman mieleenpainuvaksi ja korostaa ilmoituksen tuotetta tai palvelua. Kokeneitten kuvaajien mukaan ilmoituksen kuvan on oltava selkeä ja yksinkertainen, vailla liiallisia elementtejä. Harkittu värien käyttö, joskus mustavalkoisuus, antaa voimaa ilmoitukselle. Värien keskinäinen suhde, esimerkiksi värillisen tai mustavalkoisen aiheen toistuminen erivärisillä taustoilla, on tärkeää huomioida. Hyvä sanomalehden ilmoituskuva on runsassävyinen, terävä ja siinä on voimakas kontrasti. Kuvien käytölle pitää olla oikeudet Kuvien tekijänoikeuksia pitää kunnioittaa, erityisesti käytettäessä kuvia ilmoituksissa. Hankittaessa kuvia kuvatoimistoilta ja vastaavilta ammattimyyjiltä käyttöoikeudet ovat yleensä kunnossa ja toimintatavat selkeitä. Ladattaessa kuvia verkosta pitää huomioida, että kaikkia kuvia ei saa käyttää ilman oikeudenomistajan lupaa ja mahdollisia korvauksia. Käyttöoikeudet eivät rajoitu pelkästään valmiisiin kuviin. Tietyillä kohteilla, esimerkiksi Sydneyn oopperatalolla ja Eiffel-tornilla iltavalaistuksessa on myös niistä otettujen kuvien käyttöoikeuden omistaja. Kaavailtaessa tällaisia kohteita mainoskäyttöön tekijänoikeuksia ei voi kiertää edes itse kuvaamalla. Vastaavasti, mikäli kuvissa esiintyy ihmisiä, on aina mahdollista, että kuvilla on käyttörajoituksia ja kohteilla maksuvaatimuksia. Tärkein informaatio keskisävyihin Kuvattaessa tai valittaessa kuvia ilmoitukseen on aina syytä huomioida sanomalehtipainon luonnolliset rajoitukset. Sanomalehtipainon sävyalue on selvästi rajoittuneempi kuin aikakauslehtipainon. Sekä vaaleassa että erityisesti tummassa sävyalueitten päässä ei saada esiin pieniä sävyeroja vaikka paino olisikin kunnossa ja hyvin säädöissään. Sävykuvien tärkein informaatio toistuu parhaiten keskisävyissä. Valaisu ja rajaus kuntoon kuvattaessa Jotta kuviin saataisiin rikkaat keskisävyt, valaisu on kuvauksessa tärkeää. Valon pitäisi tulla mieluimmin edestä, ja erityisesti vastavalossa apusalamaa kannattaa käyttää. Kuvaus tapahtuu nykyisin pääosin digitaalikameroin mutta edelleen käytetään myös diaa ja negatiivifilmiä. Tällaista kuvaa käsiteltäessä on huomioitava dian ja negatiivin erot, erityisesti käytettäessä kuvankäsittelyjärjestelmien säätöautomatiikkaa. Kuva kannattaa rajata mahdollisimman aikaisessa tuotantovaiheessa. On hyvä, jos kuva voidaan rajata käyttötarpeen mukaiseksi jo kuvausvaiheessa tai viimeistään kuvankäsittelyohjelmassa. Mikäli rajaus tehdään taitossa, on huolehdittava, että rajatun kuvan kuvapisteitten määrä riittää myös mahdolliseen kuvan suurentamiseen. Mustavalkoinen kuva on hyvä kuvata mustavalkoisena Mustavalkoinen kuva voi olla ilmoituksen erityinen tehokeino. Mustavalkoisessakin kuvassa sävyalueeseen on syytä kiinnittää huomiota. Erityisesti sävyalueen musta pää kasvaa painon pisteenkasvun takia helposti umpeen, jolloin sävyeroja ei saada näkyviin. Kun mustavalkoinen kuva muodostetaan värikuvasta, on syytä käyttää standardoitua ICC-profiilia. Mustavalkoisen kuvan tehoa pyritään usein kasvattamaan duotone-menetelmällä, jossa mustan värin rinnalle tuodaan yksi lisäväri. Tällaisten kuvien ja niiden tehostevärien käytöstä kannattaa sopia erikseen lehden kanssa. Käytännössä duotone-kuvien lisäväri muodostetaan prosessiväreistä. Sävykuvat ja viivakuvat omilla ohjelmillaan Kuvia voidaan esittää sähköisessä muodossa usealla eri tavalla. Bittikarttakuvassa (sävykuva) kukin kuvapiste on muunnettu digitaaliseen muotoon niin, että kuvapisteen sävy esitetään useammalla kuin yhdellä bitillä. Kahdeksalla bitillä saadaan aikaan 256 eri sävyä. Värikuvissa kukin osaväri (CMYK) esitetään vastaavasti. Viivakuvassa on vain yksi väri ja yksi sävy, jolloin kuvapiste voidaan esittää yhdellä bitillä. Vektorikuva, jolla esitetään grafiikkaa, eroaa bittikarttakuvasta siinä, että kutakin kuvapistettä ei koodata erikseen vaan kuvasta haetaan suurempia graafisia elementtejä, jotka koodataan (esimerkiksi ympyrän kaari). Viivakuvien, kuten asunnon pohjapiirrokset, skannausta ja tallennusta ei saa tehdä sävykuviksi. Viivakuvien resoluution on oltava huomattavasti sävykuvan resoluutiota suurempi esim dpi. Vektorikuvia ei pidä tuottaa eikä käsitellä Photoshopilla eikä vastaavilla sävykuvien käsittelyohjelmilla. 4

5 Kuvat digitaalikameralla Riittävä kuvapisteiden määrä Digitaalikameroiden käyttö on käytännössä syrjäyttänyt filmin ilmoittelussa. Digitaalikuvaus ohittaakin monta kriittistä prosessin vaihetta. Tätä etua kannattaa vaalia esimerkiksi niin, ettei tulosteta digitaalikameran kuvaa paperille ja skannata sitä sitten uudestaan. Digitaalikameran käyttö tuo toisaalta uutta pohdittavaa. Käytettäessä kuvattaessa liian pientä resoluutiota syntyy riski kuvaa suurennettaessa. Useimmiten kameran resoluutio riittää kuvan reippaaseen suurentamiseen ja parhaiden digitaalikameroiden resoluutio on jo lähellä filmin tarkkuutta. Painossa rasteripisteiden linjatiheys on luokkaa 40 linjaa/ cm. Kuvapisteiden lukumäärän pitää olla vähintään kaksinkertainen linjatiheyteen verrattuna eli kuvan vähimmäisresoluutio on 200 ppi. Ylimitoitetulla resoluutiolla ei yleensä saada aikaan havaittavaa parannusta lopputulokseen mutta liialla kuvapisteiden määrällä kuormitetaan turhaan järjestelmiä ja tiedonsiirtoverkkoja. Hyvä digitaalinen kuva Kun resoluutio on riittävä, kuvapisteet eivät erotu eikä häiriökuvioita synny (moiré, interferenssi). Liian harva resoluutio Kuvapisteet ovat näkyvissä, reunat epätasaiset ja interferenssihäiriöt ovat mahdollisia. Valaistus ja kameran värinsäätö Normaalin digitaalikameran herkkyys lähestyy filmin herkkyyttä. Vaikka kameralla näyttäisi saatavan aikaan hyväksyttäviä kuvia hämärässäkin, on syytä huomata, että digitaalikamera on erityisen herkkä valaistukselle. Huoneistokuvauksessa tyypillinen loisteputkivalaistus voi saada aikaan yllättäviä sävyjä. Useimmissa kameroissa on automatiikkaa, joka pyrkii säätämään värit neutraaliharmaan mukaisesti. Kokemusten ja lukuisten testien mukaan tunnettujen kameramerkkien automatiikka toimii yleensä hyvin. Jotkut kamerat tuottavat kuitenkin sinisävyistä kuvaa, jotkut punasävyistä. Mikäli mahdollista, käytetyn kameran värinsäätö olisi hyvä testata tarvittavien korjausten sopimiseksi. Väärä sävy Kameran värinsäätöautomatiikka voi vääristää kuvan sävyt. Digitaalikameralle on luonteenomaista, että se tuottaa JPEG-pakatun RGB-tiedoston. Kuvaajan on syytä selvittää, millaista kompressiota kamerassaan käyttää, jotta kuvatiedoston purkuvaiheessa ei tule yllätyksiä. Mikäli mahdollista, varminta olisi käyttää pakkaamatonta originaalia. Kameroiden hankinnan yhteydessä usein saatavat riisutut kuvankäsittelyohjelmat eivät vastaa ammattimaisia ohjelmia, joten niitä on syytä käyttää harkiten. Esimerkiksi CMYKkuvien tuottaminen näillä ohjelmilla on käytännössä mahdotonta. 5

6 Kuvankäsittely cmy Kuvan harmaasävyjen tummimmat osat (yli 50 %) muodostuvat pääosin mustasta osaväristä. Akromaattinen erottelu Painossa päällekkäin painettavien osavärien yhteenlaskettu määrä ei saisi ylittää 240 %, liiallinen värin käyttö tuo mukanaan lukuisia ongelmia. Käytettävien osavärien määriä voidaan vähentää korvaamalla näillä synnytettävät harmaan sävyt mustalla painovärillä. Kuvankäsittelyssä tämä tehdään akromaattisella erottelulla eli GCR: llä (Grey Component Replacement). Akromaattinen erottelu sekä säästää värillisiä osavärejä että keventää yhteenlaskettua värin määrää ja tuottaa samalla kontrastisemman ja ääriviivoiltaan voimakkaamman kuvan kuin perinteinen erottelu. Samalla kaikkien osavärien pisteenkasvun vaikutus saadaan entistä paremmin hallintaan. Värikuvassa käytettävän mustan sävyn ylärajana on %. Suositeltavan GCR:n sijaan värierottelussa käytetään joskus UCR-menetelmää (Under Colour Replacement, alivärin poisto). Se eroaa GCR:stä siinä, että UCR:ssä korvataan mustalla osavärillä vain tietyn sävyalueen harmaasävyt. Kuvankäsittelyssä käytetään ensisijaisesti GCR:ää hyödyntävää Ifran ISO-standardin mukaisia ICC-profiileja, sivu 14. Akromaattinen erottelu: CMY-osaväreillä muodostetut harmaasävyt korvataan mustalla osavärillä. k Kuvat käsitellään kuvankäsittelyohjelmilla, ei taitossa Kun harmaasävyihin käytetään mustaa osaväriä, näiden yhteismäärä ei ylitä suositeltua 240 %:a. Kuva säädetään lopulliseen kokoonsa kuvankäsittelyohjelmassa. Kuvien kääntäminen ja skaalaus tehdään kuvankäsittelyohjelmassa, ei taitossa. Kuvien syväys tehdään kuvankäsittelyohjelmassa, käytetty syväyspolku (rajaava reitti) liitetään taittoon siirrettävän materiaalin mukaan. Huomaa, että kuvan syvääminen läpinäkyväksi toimii vain Adoben ohjelmien välillä ja saattaa aiheuttaa ongelmia tulostuksessa. Kuvakollaasit ja muut usean kuvan koosteet kootaan samoin jo kuvankäsittelyohjelmassa, ennen taittoa. Rasteripisteet kasvavat väistämättä painossa. Pisteenkasvu pitää kompensoida kuvankäsittelyvaiheessa. Pisteenkasvun kompensointia on havainnollistettu oppaan sivulla 8. Ifran suosittelemat ICC-profiilit ottavat huomioon myös pisteenkasvun. 100% 75% 50% 25% 0% 100% 75% 50% 25% 0% C M Y K C M Y K cmyk 6

7 Ilmoituksen kokoaminen ja taitto Kuvan käyttöoikeus? 4-väri vai mv-kuva? Tarvitseeko otsikko laatikon? Kuvatiedostot Sävykuvia talletetaan useissa eri tiedostomuodoissa, sekä painokelpoisina korkearesoluutiokuvina että näyttökuvina. Lisäksi kuvia on voitu tiivistää eri tavoin. On hyvä varmistaa, kuinka paljon käytettävää originaaliksi aiottua kuvaa tiivistetty ja millä ohjelmalla se on tehty. Tavoitteena on, että originaalia olisi tiivistetty mahdollisimman vähän. Sanomalehti-ilmoitusten kuvatiedostot tallennetaan EPStiedostoiksi, myös binäärinen TIFFsekä Photoshopin oma PSD-tiedostomuoto ovat mahdollisia. Yleistä samaan tiedostoon viisi eri kuvaversiota sijoittavaa DCS-muotoa ei pidä käyttää. Samoin verkkojulkaisuissa yleinen GIF-tiedostomuoto on lehti-ilmoittelussa käyttökelvoton. Digitaalikamerat tuottavat yleensä tiivistetyn RGB-tiedoston. Se on sellaisenaan sopimaton lehden paino-originaaliksi. RGB on muunnettava CMYK-muotoon. Viesti näkyviin! Viesti näkyviin! Viesti näkyviin! Tämä ilmoitusopas neuvoo, miten sanomalehti-ilmoitus tehdään Soita oman lehtesi markkinointiosastolle tai Sanomalehtien Liittoon, puh. (09) ja tilaa tämä kaikille sanomalehti-ilmoituksen tekijöille tarkoitettu opas. Voit tilata oppaan myös sähköpostitse Tarvitseeko ilmoitus kehyksen? Leipäteksti, kehoitus toimintaan, yhteystiedot Tarvitaanko alaotsikko? Ilmoitus kootaan grafiikka- tai taitto-ohjelmassa. Kuvankäsittelyyn tarkoitettu Photoshop ei ole sopiva työkalu ilmoituksen kokoamiseen, sama koskee myös tekstinkäsittelyohjelmia. Ilmoitusdokumentin koko sovitetaan tarkasti lehden palstaleveyteen ja varatun tilan korkeuteen. Kaikkien ilmoitukseen liittyvien elementtien pohjineen ja mahdollisine reunaviivoineen on mahduttava dokumentin sisään, Varmista palstaleveys ja ilmoituksen korkeus mitkään dokumentin ulkopuoliset osat eivät tulostu lehteen. Toisaalta ylimääräisiä elementtejä, kuten tekstilaatikot, käyttämättömät kuvat ja logot, väripaletin käyttämättömät värit yms., ei pidä unohtaa dokumenttiin, koska kaikki dokumentissa oleva tulostuu. Tältä vältytään, kun poimitaan vain käytetyt elementit taitto-ohjelmaan. On syytä muistaa, että mustien elementtien alle jääneet värilliset osat Logo tulevat tulostuksessa esiin mustan päällepainamiskomennolla. Viivakuvissa linjapaksuuksille annetaan numeeriset arvot, koska esimerkiksi ilmaisu hiusviiva voi tuottaa erilaisen lopputuloksen eri tulostimissa. Kun ilmoitus kootaan PDFtiedostoksi, kaikki ilmoituksen elementit säilyvät oikean muotoisina ja oikein sijoitettuina. 7

8 Painaminen Sanomalehti ja aikakauslehti eroavat ratkaisevasti toisistaan myös painotekniikaltaan. Aikakauslehti käyttää useimmiten kiiltävää paperia ja kuivausta (heatset), jolloin mm. värintoisto ja terävyys ovat lehdissä erilaisia. Sanomalehtipainamisen erityisinä haasteina ovat suuret nopeudet, huokoinen paperi ja juoksevat painovärit, jotka vaikeuttavat osavärien kohdistamista ja synnyttävät pisteenkasvua. Näiden luonnollisten perustekijöiden huomioiminen auttaa hyvään lopputulokseen. Värien kohdistus Osavärien kohdistus on tärkeää, koska lukijan silmä erottaa pienetkin virheet. Pieni teksti varsinkin negana monivärisellä pohjalla on erityisen hankalaa. Grafiikkaa painettaessa mahdolliseen kohdistuksen epätarkkuuteen voi varautua lihottamalla toisen värin päälle painettavaa kuviota. Pisteenkasvu Toinen painon perusominaisuus on pisteenkasvu, joka johtuu juoksevasta painoväristä ja huokoisesta paperista. ISO-standardi määrittelee maksimipisteenkasvuksi 26% +/- 5% (VTT:n suositus). Tämä on otettava huomioon kuvankäsittelyssä pienentämällä vastaavasti pistettä eli kompensoimalla. Pisteenkasvua tapahtuu myös filmi- ja levytulostuksessa mutta tämä on vain kymmenesosa verrattuna painamisessa tapahtuvaan kasvuun. ICC-profiili tekee tarvittavan pisteenkasvun kompensoinnin automaattisesti. Painovärit ja painamisjärjestys Eri osavärien painamisjärjestys voi vaihdella lehtikohtaisesti mutta yleensä värit painetaan järjestyksessä CMYK. Ilmoitusta suunniteltaessa kannattaa huomioida eri värien päällekkäin painamisen vaikutus värisävyihin. Sanomalehtipainot käyttävät poikkeuksetta prosessivärejä eli CMYK-osavärejä. Pantone-värisarjaa käytettäessä on oltava huolellinen, koska Pantone-sarjasta valittu väri toistuu harvoin sanomalehtirotaatiossa sellaisena kuin se nähdään värimallissa. Yleensäkin valittaessa väriä painetusta värikartasta on huomioitava, että kiiltävälle paperille painetun värikartan sävyt näyttävät erilaisilta kuin huokoiselle sanomalehtipaperille painetut. Useat sanomalehdet ovatkin tehneet ilmoitusasiakkailleen omilla koneillaan sanomalehtipaperille painettuja värioppaita. Aiemmin painot käyttivät CMYK-värien ohella myös valmiiksi sekoitettuja lisävärejä, mutta valtaosa sanomalehtipainoista on luopunut tästä käytännöstä, ja kaikki käytettävät värit sekoitetaan prosessiväreistä. Harmaatasapaino Painot säätävät osavärien oikean määrän harmaatasapainon avulla. Keskiharmaa sävy saadaan aikaan tietyllä osavärien annostuksella. ICC-standardin mukaiset keskiharmaan värimäärät ovat C 30%, M 24%, Y 24% (VTT:n suositus). Harmaatasapainoa tarkkaillaan lehden sivuille painetuilla testitäplillä, joissa mustalla aikaan saatua keskiharmaata voidaan verrata osaväreillä syntyvään harmaaseen. Havaittaessa eroja voidaan suorittaa tarvittavat säädöt. Kun paino on säätänyt harmaatasapainon kohdalleen, värien toistuminen on painon puolesta kunnossa ja syytä harmaatasapainon ongelmiin on haettava kuvankäsittelystä. Vedostaminen Sanomalehtitalot tarkkailevat tuotantoaan myös vedostuksin. Vedostusta käytetään lähinnä varmistamaan, että kaikki ilmoituksen elementit ovat mukana ja mitoitukseltaan oikein. Reaaliaikainen vedostus hoidetaan yhä useammin sähköisillä näytöillä, jolloin vedos saadaan näkyviin useassa painopaikassa yhtä aikaa. Mikäli lopputuloksen värien onnistumista arvioidaan paperivedoksella, se on tulostettava oikeaa profiilia käyttäen sanomalehtipaperille. Kiiltävälle paperille tulostettavat vedokset antavat poikkeuksetta lopputuloksesta liian optimistisen kuvan. Väärin reprottu Oikein painettu Oikein reprottu Väärin painettu Oikein reprottu Oikein painettu 8

9 Tiedonsiirto Pisteenkasvun kompensaatio Ilman kompensaatiota Liian tumma 100% Paino 75% 50% 25% Kuva 0% 0% 25% 50% 75% 100% 30 % kompensaatio Suositeltava 100% Paino 75% 50% 25% Kuva 0% 0% 25% 50% 75% 100% 50 % kompensaatio Liian vaalea 100% Paino 75% 50% 25% Kuva 0% 0% 25% 50% 75% 100% Siirrettävät talletusvälineet Ilmoitusaineisto välitetään tänä päivänä pääasiassa tietoliikenneverkkojen välityksellä. Myös erilaisia talletusvälineitä, kuten CDlevyt ja USB-muistit, käytetään. Levykkeillä ja siirrettävillä muisteilla toimittaessa on aina syytä varmistaa yhteensopivuus aineiston vastaanottajan kanssa. PDF, ylivoimainen aineiston esitysmuoto Verkkosiirrossa on tärkeää, että sisältö ei muutu siirron aikana ja että ilmoitussisältö saadaan avattua vastaanottajan järjestelmiin. Suositeltavin tapa on siirtää ilmoitukset PDF-muodossa. PDF paketoi ja tiivistää aineiston, sekä liittää fontit aineistoon. Aineiston saamiseksi PDF-muotoon käytetään Acrobat Distiller -ohjelmaa, johon on asetettu valmiiksi sanomalehden Job- Options-määrittelyt. Ne voi noutaa Kärkimedian verkkosivuilta ( InDesigntaitto-ohjelmasta voi tallettaa ilmoituksen myös suoraan PDFtiedostoksi. Mikäli aineistoa poikkeuksellisesti siirretään aineiston luontiohjelman omana avoimena dokumenttina, kaikki kuva- ja logoelementit on liitettävä samaan pakkaukseen, käyttäen ohjelman omaa keräystoimintoa tai erillistä ohjelmaa. Samalla pitää varmistaa, että käytetyt ohjelmat ja niiden versiot ovat samoja, joita lehdissä käytetään (ks. sivu 13 Ohjelmat). Aineistoon on liitettävä sovitut saatelomakkeet, joista ilmenee ilmoituksen lähettäjä ym. tukitietoa. Mac-aineistot voidaan pakata käyttöjärjestelmä OS 9:n Stuffit- tai CompactPro-ohjelmilla. Macintosh OS X käyttöjärjestelmässä kannattaa käyttää Zipmuotoa Luo arkisto kohteesta -komennolla. PC-aineiston pakkaamiseen on syytä käyttää WinZipohjelmaa tai Windows XP komentoa siirrä > pakattu tiedosto. Erikseen lähetettävät kuvat, kuten digitaalikameralla kuvatut, pakataan käyttäen JPEG-tallennusmuotoa. Mikäli kuvaelementtejä siirretään TIFF-muodossa, niiden pakkaamiseen soveltuu LZW-menetelmä. Käytettäessä PDF-muotoa se hoitaa aineiston pakkaamisen automaattisesti. EPS-tiedostotkin voidaan pakata talletuksen yhteydessä JPEG-koodauksella, harkiten. Esimerkiksi jos syväyspolun sisältämä EPS talletetaan JPEG-muotoon, syväys ei enää seuraa tiedoston mukana. PDF siirtää aineiston suljettuna eli siihen ei voi tehdä merkittäviä muutoksia. Tekstielementtien rajoitettu muokkaaminen on mahdollista, ottaen huomioon aiemmin kuvatut fonttien asettamat rajoitukset (mm. vektoroidut fontit). Mikäli PDF-muodossa lähetetty aineisto edellyttää muutoksia, muutokset on suositeltavaa tehdä lähetyspäässä ja lähettää muutettu aineisto uudestaan. Sisällön muutostilanteissa on syytä varmistaa sekä lehden ilmoitusaikataulut että muutoksissa tarvittavien henkilöiden paikalla olo. On mahdollista varmistaa aineiston perille meno faksaamalla aineistonsiirtolomake lehdelle tarpeellisilla yhdyshenkilöiden puhelinnumeroilla varustettuna. Tiedonsiirtoverkko Ilmoitusaineiston lähetykseen voidaan käyttää kaikkia tarjolla olevia tiedonsiirtopalveluja. Tiedonsiirron yksityiskohdat on syytä selvittää lähettäjän ja vastaanottajan kesken. Aineistoa voi lähettää erityistä huolellisuutta noudattaen myös sähköpostin liitteenä. Tavallista sähköpostia käytettäessä on kuitenkin syytä huomioida, että useat sähköpostijärjestelmät rajoittavat liitetiedostojen koon muutamaan megatavuun. Kärkimedia käyttää verkossaan PDF-tiedostomuotoa ja First- Class -sähköpostiohjelmaa, jossa ei ole tiedostojen kokorajoituksia. Sen kuittausmenettelyt ja lähetyslistat ovat pitkälle kehitettyjä. Käytettäessä FirstClass-ohjelmaa liitetiedostot eivät rikkoonnu. 9

10 Koko prosessin laadun varmistaminen Säädöt mittausten, ei silmämääräisten havaintojen pohjalta Sanomalehti-ilmoituksen tuotantoketju on monipolvinen ja sisältää useita lopputuloksen laatuun vaikuttavia tekijöitä. Väreillä on erityisen suuri riski muuttua hallitsemattomasti tuotantoketjun läpi kulkiessaan. Kuvia pyritään eri vaiheissa säätämään pelkkien näköhavaintojen ja mieltymysten perusteella, vaihtelevassa valaistuksessa ja eri tavoin värejä toistavilla monitoreilla. Skannerit ja tulostimet muuttavat värisävyjä. Paperille tulostettava vedos voi olla laitteesta tai paperista riippuen hyvinkin erilainen kuin lopullinen tuote. Standardoidut väriprofiilit takaavat koko tuotantoketjun laadun Systemaattinen ratkaisu värilaadun hallintaan on tuotantoketjun laitteiden väriprofiilien määrittäminen sanomalehtialan ICC-standardien mukaisesti. Kullekin prosessin välivaiheelle, kuten skannerille, digitaalikameralle, näytölle, tulostimelle, laaditaan mittauksin profiili, jolla voidaan kuvata absoluuttisella numeroarvolla, miten ko. laite muuttaa värejä. Profiili luodaan syöttämällä profiloitavaan laitteeseen tunnettu mitattu mallikuva (target) ja vertaamalla laitteen tuottaman kuvan mittausarvoja tämän mallikuvan mittausarvoihin. Mittausarvojen suhde on se mitta eli profiili, jolla laite muuttaa kuvaa. Tällä profiililla voidaan varsinaisessa tuotannossa kompensoida laitteen vaikutus kuvan väreihin. Säätöjä ei voi eikä tarvitse tehdä silmämääräisin, subjektiivisin arvioin. Kuvasta mitatut numeroarvot esittävät kuvan värisisällön kolmiulotteisessa väriavaruudessa. Tavallisin väriavaruus on CIELab, jonka kolmiulotteisessa koordinaatistossa kyetään esittämään kaikki värit ja taas palauttamaan kaikista väreistä niiden CMYK-komponentit. Väriprofiilien luonti on suoraviivainen toimi, joka on uusittava, mikäli laitteen ominaisuudet muuttuvat. Ifra ( on määritellyt koko sanomalehden tuotantoketjulle profiilistandardin (ICC-profiilit). 0,8 0,6 0,4 0,2 Väriavaruuksien eroja 0,0 0,0 0,2 0,4 0,6 0,8 Silmän havaitsemiskyky Toistuvuus: Hyvä värifilmi Hyvä värinäyttö Päällystetty paperi Sanomalehtipaperi 10

11 ohjelmat Adobe Photoshop 7 CS4 Käyttötarkoitus: kuvankäsittely Valmistaja, lisätietoja ja käyttöopastusta: Adobe, Adobe Acrobat Käyttötarkoitus: julkaisujen luonti, PDF-tiedostojen avaaminen Valmistaja, lisätietoja ja käyttöopastusta: Adobe, Adobe Acrobat Distiller Käyttötarkoitus: PDF-tiedostojen luonti Valmistaja: Adobe, Lisätietoja ja käyttöopastusta: Adobe Acrobat Reader Käyttötarkoitus: PDF-tiedostojen avaaminen Valmistaja: Adobe, Lisätietoja ja käyttöopastusta: Huomautuksia: Acrobat Reader on ilmaisohjelma, joka on ladattavissa osoitteesta Adobe InDesign CS4 Käyttötarkoitus: taitto Valmistaja: Adobe, Lisätietoja ja käyttöopastusta: Huomautuksia: ohjelmasta voi tallettaa aineistoa suoraan PDFformaattiin. Adobe Illustrator 10 CS4 Käyttötarkoitus: grafiikka Valmistaja: Adobe, Lisätietoja ja käyttöopastusta: Huomautuksia: ohjelmasta voi tallettaa aineistoa suoraan PDFformaattiin. True Type -fonttien käyttöä on syytä välttää PDFaineistossa. Macromedia Freehand 9.0 MX Käyttötarkoitus: grafiikka Valmistaja: Macromedia, Lisätietoja ja käyttöopastusta: Quark Xpress Passport Quark XPress 6.5 Käyttötarkoitus: taitto Valmistaja: Quark, Lisätietoja ja käyttöopastusta: Huomautuksia: Passport on Quarkin mm. kielituella varustettu versio. aineiston välitys (valmiit yksittäiset PDF-tiedostot) 1. FTP-Palvelin ftp://material.iprint.fi 2. SähköPoSTi material@iprint.fi Sivujen kuittaus Yhteys FTP-palvelimeen ja sivujen kuittaukseen vaatii käyttäjä tunnuksen ja salasanan. Saat ne soittamalla i-printin asiakastukeen klo 8-20, muuna aikana sopimuksen mukaan. Yhteenveto standardista ISO :2005 Painoaineisto Digitaalinen, PDF/X -muodossa (ISO 15930) Värierottelu Kokonaisvärimäärä (TIC) ei saisi ylittää 240 %, max 260 % Mustan maksimi 85 % Mustan muodostaminen GCR Rasteri Pisteen muoto elliptinen Linjatiheys 40 lpcm, ± 2 lpcm (100 lpi, ± 0,8 lpi) Rasterikulmitukset Syaani 15 Magenta 75 Keltainen 0 Musta (K) 135 Värijärjestys CMYK tai KCMY Sävyalue 3 % 90 % Osavärien kohdistusheitto ei saisi ylittää 0,15 mm; (max 0,30 mm) Painolevyt Maksimi sävyvaihtelu levyn mitalla Levysarjan kohdistuksen suurin sallittu virhe Lisätietoja: ISO-laatu testikiila ± 2 % (+ mittalaitteen toleranssi) 0,02 % painoalan koosta (lävistäjä) Paperi L* a* b* Paperin väri (musta mittaustausta) Painettujen värien väriarvot L* a* b* (normatiivisia) Syaani (C) Magenta (M) Keltainen (Y) Musta (K) C + Y C + M M + Y C + M + Y C52 % + M44 % + Y44 % + K 100 % Painatuksen väripoikkeama: Poikkeama E korkeintaan Syaani (C) (normatiivinen) 5 Magenta (M) (normatiivinen) 5 Keltainen (Y) (normatiivinen) 5 Musta (K) (normatiivinen) 5 Päällepainatusten väripoikkeamat (informatiivinen) Päällepainatus C + Y (informatiivinen) 8 Päällepainatus C + M (informatiivinen) 8 Päällepainatus M + Y (informatiivinen) 8 Mittausolosuhteet painettujen värien seurantamittauksissa: musta tausta; mittausgeometria 45 /0 tai 0 /45 ; valonlähde D50; tarkastelukulma 2 Kokonaispisteenkasvu tiedostosta paperille 50 %-kenttä 26 % Pisteenkasvun toleranssi (50 %-kenttä) ± 5 piste % Sallittu pisteenkasvun vaihteluväli (50 %-kenttä) 21 % 31 % Harmaatasapaino (informatiivinen) Syaani % Magenta % Keltainen % Sanomalehden mittakentät (VTT:n kansallinen suositus) Kolmiväriharmaa (30, 24, 24) kromaattisuuspoikkeama C < 3 Normatiivinen: tavoitearvo tai -vaihteluväli on saavutettava standardinmukaisessa painatuksessa. Informatiivinen: tavoitearvo tai -vaihteluväli olisi suotavaa saavuttaa, jos se on mahdollista normatiivisten arvojen pysyessä toleransseissa. 11

12 12 VÄRiKaRtat lukuarvot ovat järjestyksessä CMYk ja prosentteina.

13

14

15 15

16 Painettu: elokuu 2003 Painettu lokakuussa 2009 Paperi 55/68 g/m 2 ota huomioon paperin kellastuminen.