Maakuntahallitus pöytäkirja :00

Transkriptio

1 Maakuntahallitus pöytäkirja :00 Läsnäolijat... 1 Laillisuus ja päätösvaltaisuus Tiedoksiantoasiat Satakunnan maakuntaohjelman luonnoksen 2 hyväksyminen Liite 96 - Lausuntopyyntö Satakunnan maakuntaohjelman luonnoksesta Liite 96 - Satakunnan maakuntaohjelma luonnos Vuoden 2018 talousarvio ja vuosien taloussuunnitelma Vuoden 2017 toiminta- ja taloussuunnitelman puolivuotisraportti Liite 23 - Puolivuotisraportti Maakuntavaltuuston puheenjohtajan sekä varapuheenjohtajien valinta Maakuntahallituksen valinta Tarkastuslautakunnan valitseminen Maakuntavaltuuston ilmoituslehdet Luottokortin käyttöoikeuden myöntäminen vs. hallintojohtajalle ja vs. aluekehitysjohtajalle Hakemus Europe Direct tiedotuspisteen tehtävien hoitamiseksi sopimuskaudelle Liite Edic -hakemus ja vakuutus Liite Edic -hakemuksen liitteet Liite Edic -hakemus - tarkennettu talousarvio Satakuntaliiton antama lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi laiksi jätelain muuttamisesta Liite Lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi laiksi jätelain muuttamisesta PeHa Pro Turvallisuusvalmennuskeskus - AIKO-HANKE Liite PeHa Pro Turvallisuusvalmennus AIKO -hakemus Rauman veden laadun kehittäminen - AIKO-hanke Liite Rauman veden laadun kehittäminen AIKO -hakemus d-tulostuskokeilulla uusia innovaatioita - personoinnilla, joustavuudella ja on-site tuotannolla tulevaisuuden liiketoimintamahdollisuuksia- AIKO-hanke Liite 108-3D-tulostuskokeilulla uusia innovaatioita AIKO -hankehakemus Sinisen biotalouden aineettomasta arvonluonnista kasvua Satakuntaan: kestävän merellisen matkailun koulutuskokeilu -AIKO-hanke Liite Hakemus 'Sinisen biotalouden aineettomasta arvonluonnista kasvua Satakuntaan: kestävän merellisen matkailun koulutuskokeilu' AIKO -hanke Kokeillaanks keskustaa AIKO -hanke Liite Hakemus 'Kokeillaanks keskustaa' AIKO-hanke Huomionosoitukset Satakunta -mitali, Satakunnan aluesuunnittelumitali ja Nuori satakuntalainen palkitseminen Satakunnan brändikäsikirja Liite Satakunnan brändikäsikirja

2 113 Lausunto valtatie 2 Pori - Helsinki kehittämisselvityksestä Liite Lausuntoluonnos valtatie 2 Pori-Helsinki kehittämisselvityksestä Liite Selvityksen esittelydiat (HFP ) Kiljunen Matti Lausunto laista maantielain muuttamiseksi Liite Lausuntoluonnos hallituksen esityksestä maantielain muuttamisesta Kasvun mahdollisuus positiivisen rakennemuutoksen hyödyntäminen Lounais-Suomessa Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 valmisteluvaiheen mielipiteisiin annettuja vastineita koskeva oikaisuvaatimus Vapaaehtoisen poliittisen ohjausryhmän työskentelyyn osallistuminen Viranhaltijoiden päätökset ja viraston lausunnot Muut mahdollisesti esille tulevat asiat Kokouksen päättäminen Valitusosoitus ja oikaisuvaatimusohjeet Oikaisuvaatimusohjeet ja valitusosoitus

3 PÖYTÄKIRJA Sivu 1 Maakuntahallitus MH 6/2017 Kokoustiedot Aika klo Paikka Satakuntaliiton virasto, Pohjoisranta 11 D, Pori Osallistujat Päätöksentekijät 1-2) poissa 103 klo Maakuntavaltuuston puheenjohtajat (*) Kallio Reijo, puh.joht. (*) Riuttamäki Simo, varapj. (-) Ervelä Mari (*) Huhtanen Riikka (*) Kaunistola Mari (-) Kähkönen Kari (*) Lehmussalmi Riina (*) Mansikkamäki Kati (-) Marttinen Matias (-) Myllykoski Jari (-) Männistö Irma (*) Simula Antti (-) Vaitiniemi Ari (*) Huhtanen Tapio, pj. (-) Furuholm Tapio, I vpj. (*) Holmlund Anne, II vpj. (*) Kivenmaa Harri, III vpj. Henkilökohtainen varajäsen ( ) Koivukorpi Pirjo ( ) Tuulensuu Paavo (*) Rosenberg Irmeli ( ) Aaltonen Heikki ( ) Kontio Outi (*) Paavilainen Mauri ( ) Huhtasaari Laura ( ) Koivisto Jari (*) Perttu Jouko (*) Välkkynen Jari-Matti (-) Rauta Markku ( ) Reko Sirkku (*) Heino Mirva Muut osallistujat Allekirjoitukset (*) Aro-Heinilä Asko, vt. maakuntajohtaja, esittelijä (*) Laitinen Katja, vs. aluekehitysjohtaja 1) (*) Liuska-Kankaanpää Päivi, alueiden käytön johtaja (*) Leino Tiina, viestintäsuunnittelija (*) Hentunen Karolina 2), vs. hallintojohtaja, pöytäkirjanpitäjä Reijo Kallio Karolina Hentunen Jukka Mäkilä Puheenjohtaja Pöytäkirjanpitäjä , Pöytäkirjanpitäjä 103 Käsitellyt asiat :t Pöytäkirjan tarkastus Paikka ja aika Porissa Pöytäkirja tarkastettu ja hyväksytty Pöytäkirja yleisesti nähtävänä Mirva Heino Riikka Huhtanen Paikka ja aika Satakuntaliiton virastolla klo Vs. hallintojohtaja Karolina Hentunen

4 PÖYTÄKIRJA Sivu 2 Maakuntahallitus MH 6/2017 KOKOUKSEN LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN SEKÄ KÄSITTELYJÄRJESTYKSEN HYVÄKSYMINEN Kokous todetaan laillisesti kokoonkutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Käsittelyjärjestykseksi hyväksyttäneen esityslista. Maakuntahallitus: Puheenjohtaja totesi kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. Maakuntahallitus päätti ottaa ylimääräisenä asiana listalle asian "Vapaaehtoisen poliittisen ohjausryhmän työskentelyyn osallistuminen". Asia siirrettiin pöytäkirjaan 117. TÄMÄN KOKOUKSEN LÄSNÄOLO-OIKEUDET Maakuntajohtaja: Kokoukseen osallistuu viraston johtoryhmä. Lisäksi myönnetään läsnäolo-oikeus muutosjohtaja Jukka Mäkilälle koko kokouksen ajan, muutosjohtaja Timo Vesiluomalle 1 osalta sekä aluekehitysasiantuntija Krista Tupalalle 2 osalta. Maakuntahallitus: Päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. PÖYTÄKIRJANTARKASTAJIEN VALITSEMINEN Tämän kokouksen pöytäkirjan tarkastusvuorossa ovat Ari Vaitiniemi ja Riikka Huhtanen. Maakuntahallitus: Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Mirva Heino ja Riikka Huhtanen.

5 PÖYTÄKIRJA Sivu 3 Maakuntahallitus MH 6/ TIEDOKSIANTOASIAT Maakuntajohtajan ajankohtaiskatsaus 1. Maakuntauudistuksen valmistelutilanne (Jukka ja Timo) 2. Maakuntauudistuksen esivalmisteluvaiheen 2 projektisuunnitelman käsittely ja aikataulu. Tarkoitus on, että maakuntahallituksen kokoukseen tuodaan kokonaisuus, jonka maakuntahallitus voisi hyväksyä ja pyytää kuntia ja muita osallisia sitoutumaan omalta osaltaan ko. suunnitelmaan. 3. Valinnanvapauspilotti hakemuksen tilanne (hakemus jätetty ensimmäisen hakuajan kuluessa Satakuntaliiton nimissä) 4. Satakuntaliiton apurahahakemukset Satakunnan viestintäalan kehittämissäätiölle Satakuntaa esittelevään valokuvakirjaan ja lasten tarinakirjaan 5. Valtion talousarvioehdotus vuodelle 2018: Satakuntaan mahdollisesti suuntautuvat resurssit: maakunta-asiamies tehnyt yhteenvedon maakunnan yhteisen edunvalvonnan pohjaksi. 6. Maakuntavaltuuston kokous myös perehdyttämistilaisuus: ryhmät klo ; kokous klo 9.00, perehdyttämistilaisuus maakuntavaltuuston käsiteltäviksi tulevista asioista valtuuston kokouksen päätteeksi; lounas noin klo Länsi-Suomen liittojen yhteistyöfoorumi pidetään Jyväskylässä (osallistujia koskeva päätös tehdään mh:ssa) 8. Paikkatietoasiantuntijan toimen muuttaminen toistaiseksi voimassaolevaksi. 9. Makuja Satakunnasta tilaisuus eduskunnassa siirtyy päivään (aiemmin 21.9.), Satakuntaliiton kustannusosuus noin EU-4 (uuden ohjelmakauden) tavoitteet: Suomen maakuntien rakennerahastosaanto ei alene nykyisestä maakuntauudistus toteuttaa EU-komission korostamaa EU-koheesiorahoituksen kytkemistä entistä paremmin kansalliseen aluekehittämiseen. 11. Rakennerahastotehtävien, -hankkeiden ja rahoituksen siirtyminen ely-keskuksista ja maakuntien liitoista uusiin maakuntiin Meneillään TEM:n selvitys kaikkien maakuntien kyvystä hoitaa rakennerahastotehtävät. 12. Työttömyysturvaan liittyvän rahoitusvastuun jakautumista koskeva lausunto on annettu STM:lle määräaikaan mennessä. 13. Autonomisten merialusten testialuepäätös on saatu Eurajoen edustalle, alustavassa kartoituksessa on toinenkin mahdollinen alue Vt. maakuntajohtaja: Maakuntahallitus: Maakuntahallitus merkitsee tiedoksi. Merkittiin tiedoksi

6 PÖYTÄKIRJA Sivu 4 Maakuntahallitus MH 6/ SATAKUNNAN MAAKUNTAOHJELMAN LUONNOKSEN 2 HYVÄKSYMINEN SL/218/ /2016 Satakunnan maakuntahallitus on kokouksessaan evästänyt Satakunnan maakuntaohjelman valmistelua. Työ- ja elinkeinoministeriö on ohjeistanut maakuntaohjelmien laadintaa kaudelle Ohjeistus on annettu voimassaolevan lainsäädännön mukaisesti mutta lisäksi maakuntien liittoja on pyydetty seuraamaan maakuntauudistuksen etenemistä ja ottamaan se huomioon ohjelmaprosessin suunnittelussa sekä ohjelman valmistelussa. Maakuntaohjelman rooli on keskeinen aluekehittämisen linjausten ja jatkuvuuden pohjana uusien maakuntien aloittaessa työnsä. Maakuntavaltuustot hyväksyvät nyt valmisteltavat maakuntaohjelman vuoden 2017 viimeisessä valtuustossa, jolloin maakunnilla on v 2018 voimassaoleva maakuntaohjelma. Vuonna 2020 aloittava uusi valtuusto voi tarvittaessa tarkistaa maakuntaohjelman. Satakunnan maakuntaohjelman laadintaprosessissa tammi-elokuun 2017 aikana toteutetut kokonaisuudet: osallistumis- ja arviointisuunnitelman laadinta ja nähtävillä pito aluekehityksen tilannekuvan ja ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelman tilastotietojen päivitys maakuntaohjelmien neljän maakunnan yhteisen vertaisarviointiprosessin sekä tulostyöpajojen toteutus osaamisprofiilikyselyn toteutus tausta-aineistoksi maaliskuussa kokoontuville tutkimuskehittämis- ja innovaatiofoorumeille seutukuntatapaamisten toteutus yhteistyössä maakuntauudistuksen kanssa: Porin seutu ma , Pohjois-Satakunta , Rauman seutu ma kehittämislinjauskyselyn toteutus: toimintalinjat ja alustavat temaattiset kokonaisuudet maakuntaohjelman ensimmäisen ohjelmaluonnoksen laadinta maakuntaohjelman ensimmäisen luonnoksen kommentointikierros Saatujen kommenttien läpikäynti ja huomioiminen toisessa ohjelmaluonnoksessa. maakuntaohjelman toisen luonnoksen laadinta Satakunnan maakuntaohjelman ensimmäinen luonnos oli nähtävillä ja kommentoitavana välisenä aikana. Maakuntaohjelman luonnoksesta saatiin kommentteja 36 vastaajalta. Maakuntaohjelman ensimmäisessä luonnoksessa esitetyt kehittämisteemat saivat tukea. Kommenttien perusteella maakuntaohjelman luonnosta on tiivistetty ja sen jäsentelyä ja luettavuutta parannettu. Maakuntaohjelman luonnosta on täsmennetty vaikuttavuustavoitteiden, kehittämisteemojen sisältöjen määrittelytavan, rahoitusmahdollisuuksien, seurantamittareiden ja ympäristöselostuksen osalta. Saatujen kommenttien pohjalta on valmisteltu maakuntaohjelman toinen luonnos. Maakuntaohjelman laadintaprosessissa käytetystä laajasta tausta-aineistosta koostetaan erillinen, päivittyvä maakunnan tilannekuvaraportti. Satakunnan maakuntaohjelman luonnos 2 on tarkoituksenmukaista asettaa virallisesti nähtäville ja lausunnoille tässä vaiheessa, jotta toimijoilla on vielä mahdollisuus esittää näkemyksiään ja mahdollista kehittämisteemojen ja -toimien täsmentämistä. Lausunnoille ja virallisesti nähtäville lähetetään maakuntahallituksen käsittelyn perusteella päivätty luonnos sekä lausuntopyyntö. Saadut lausunnot esitellään maakuntahallituksen kokouksessa. Lausuntojen perusteella muokattu Satakunnan maakuntaohjelma hyväksytään maakuntahallituksen kokouksessa ja esitetään edelleen maakuntavaltuustolle hyväksyttäväksi Liitteenä Satakunnan maakuntaohjelman toinen luonnos sekä lausuntopyyntö.

7 PÖYTÄKIRJA Sivu 5 Maakuntahallitus MH 6/2017 Valmistelija: Täytäntöönpano: Vt. maakuntajohtaja: Katja Laitinen, Krista Tupala Satakuntaliiton sidosryhmät Maakuntahallitus päättää: 1) asettaa Satakunnan maakuntaohjelman virallisesti nähtäville ja pyytää Satakuntaliiton sidosryhmiltä lausuntoa Satakunnan maakuntaohjelman luonnoksesta mennessä. 2) valtuuttaa Satakuntaliiton viraston tekemään asiakirjaan teknisiä korjauksia ja muutoksia ennen maakuntaohjelman 2. luonnoksen lähettämistä lausunnoille ja virallisesti nähtäville. Maakuntahallitus: Päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

8 SATAKUNTALIITTO (1) Regional Council of Satakunta Sivu 6 LAUSUNTOPYYNTÖ SATAKUNNAN MAAKUNTAOHJELMAN LUONNOKSESTA Satakunnan maakuntahallitus pyytää Satakuntaliiton sidosryhmiltä lausuntoa Satakunnan maakuntaohjelman luonnoksesta mennessä. Lausunnot pyydetään toimittamaan sähköisesti Satakuntaliiton kirjaamoon osoitteeseen kirjaamo@satakunta.f. Satakunnan maakuntaohjelma perustuu maakuntasuunnitelman Satakunnan Tulevaisuuskäsikirjan 2035 teemoihin kannustava yhteisöllisyys, puhdas elinvoima ja ihmislähtöiset ratkaisut. Kehittämisteemojen valintoihin ovat vaikuttaneet edellisen maakuntaohjelman arviointi, satakuntalaisille kehittämistoimijoille järjestetyt kehittämistarpeisiin ja tulevaisuuden muutosilmiöihin liittyvät työpajat, tulevan EU- ja kansallisen ohjelmakauden valmisteluprosessi, Satakunnan kaikkiin kuntiin kohdistunut seutukuntakohtainen keskustelukierros ja maakuntahallituksen ja maakunnan yhteistyöryhmän ja sen sihteeristön kokousten evästykset. Yleisöllä on ollut mahdollisuus esittää mielipiteitään ja ehdotuksiaan koko valmisteluprosessin ajan ohjelman verkkosivun kautta. Lisäksi maakuntaohjelman ensimmäinen luonnos oli nähtävillä ja kommentoitavana välisen ajan. Saatujen lausuntojen kooste esitellään maakuntahallituksen kokouksessa. Lausuntojen perusteella muokattu Satakunnan maakuntaohjelma hyväksytään maakuntahallituksen kokouksessa ja esitetään edelleen maakuntavaltuustolle hyväksyttäväksi Lisätietoja ohjelmavalmistelusta antavat: vs. aluekehitysjohtaja Katja Laitinen, , katja.laitinen@satakunta.f ja aluekehitysasiantuntija Krista Tupala, , krista.tupala@satakunta.f Satakuntaliiton maakuntahallitus Reijo Kallio maakuntahallituksen puheenjohtaja Asko Aro-Heinilä vt. maakuntajohtaja Vaihde: (02) etunimi.sukunimi@satakunta.fi Y-tunnus Postiosoite: PL 260, PORI Käyntiosoite: Pohjoisranta 11 D, PORI

9 Sivu 7 SATAKUNNAN MAAKUNTAOHJELMA Luonnos 2, Kannustavaa yhteisöllisyyttä Puhdasta elinvoimaa Ihmislähtöisiä ratkaisuja Satakunnan maakuntaohjelma hyväksytty maakuntavaltuustossa xx.xx

10 Sivu 8 Sisällysluettelo 1. Johdanto Maakuntaohjelman laadinnan lähtökohdat... 5 Laadintaprosessin kuvaus... 6 Maakunnan tahtotila... 8 Maakunnallinen edunvalvonta... 9 Kansalliset välineet maakunnan kehittämiseen Euroopan Unionin välineet maakunnan kehittämiseen Kansainvälinen toiminta ja verkostot Satakunnan toimintaympäristö Väestö, muuttoliike ja huoltosuhde Aluetaloudellinen kehitys Toimialojen kehittyminen Työvoiman kysyntä ja tarjonta sekä työllisyys Koulutustaso Elinympäristön laatu ja alue- ja yhdyskuntarakenne Seutukuntien vahvuudet Maakunnan toimialaprofiili Satakunnan kehittämisen voimavarat ja rajoitteet Maakunnan temaattiset kehittämiskokonaisuudet Kehittämisen toimintalinjat Toimintalinjojen yhteiset läpileikkaavat sisällöt TOIMINTALINJA 1 Kannustavaa yhteisöllisyyttä Kehittämisteema 1 Yrittäjyys Kehittämisteema 2 Työllisyys ja sosiaalinen osallisuus TOIMINTALINJA 2 Puhdasta elinvoimaa Kehittämisteema 3 Uudistuva teollisuus Kehittämisteema 4 Energia Kehittämisteema 5: Biotalous Kehittämisteema 6: Kiertotalous Kehittämisteema 7: Sininen kasvu TOIMINTALINJA 3: Ihmislähtöisiä ratkaisuja Kehittämisteema 8: Vetovoima Kehittämisteema 9: Hyvinvointi Satakunnan maakuntaohjelma hyväksytty maakuntavaltuustossa xx.xx

11 Sivu 9 Kehittämisteema 10: Turvallisuus Kehittämisteema 11: Saavutettavuus Maakuntaohjelman seuranta ja toteutus Satakunnan maakuntaohjelman ympäristöselostus Liitteet Satakunnan maakuntaohjelma hyväksytty maakuntavaltuustossa xx.xx

12 Sivu Johdanto Satakunnan maakuntasuunnitelmassa (Satakunnan Tulevaisuuskäsikirja 2035) asetettu tavoitetila on Hyvä elämä Satakunnassa Tätä kohti kuljetaan kolmen toimintalinjan kautta; kannustavaa yhteisöllisyyttä, puhdasta elinvoimaa ja ihmislähtöisiä ratkaisuja. Maakuntaohjelmassa asiaa lähestytään neljän vuoden tähtäimellä, tavoitteena on Satakunnan kilpailukyvyn ja elinvoimaisuuden edistäminen. Valittuja kehittämisteemoja on yksitoista (Kuva 1). Kehittämisteemojen yhteisiä läpileikkaavia sisältöteemoja on kolme. Maakuntaohjelmaan kirjatut edunvalvonnan kärjet (kuva 4) ovat pidemmän aikavälin tavoitteita, joiden lisäksi Satakunnan edunvalvonta reagoi ajankohtaisiin kysymyksiin. Toimintalinjat Kehittämisteemat Läpileikkaavat sisällöt TL 1 KANNUSTAVAA YHTEISÖLLISYYTTÄ Satakuntalaiset kouluttautuvat, käyvät töissä tai toimivat yrittäjinä. TL 2 PUHDASTA ELINVOIMAA Parannetaan Satakunnan elinvoimaa vahvistamalla maakunnan tukijalkoja ja kasvua mahdollistavia aloja. TL 3 IHMISLÄHTÖISIÄ RATKAISUJA Satakunnassa on turvallista ja viihtyisää asua, kattavat ja saavutettavat palvelut, laadukas koulutus sekä toimivat liikenneyhteydet. Yrittäjyys Työllisyys ja sosiaalinen osallisuus Uudistuva teollisuus Energia Biotalous Kiertotalous Sininen kasvu Vetovoima Hyvinvointi Turvallisuus Saavutettavuus Kansainvälistyminen Osaamisen kehittäminen Digitalisaatio Kuva 1. Aluekehittämisen strategiset toimintalinjat, kehittämisteemat ja läpileikkaavat sisällöt Ohjelmassa kuvataan maakunnan tahtotila ja lähtökohdat, keskeiset toteuttamisen välineet, toimintaympäristö, tärkeimmät kansalliset ja kansainväliset kumppanuudet sekä näistä johdetut kehittämisen vahvuudet ja rajoitteet. Kehittämistoimenpiteiden vaikutuksia on myös arvioitu. Maakuntaohjelman tavoitteena on antaa kattava kuva maakunnan strategisesta aluekehittämisestä ja kehittämistavoitteista. Maakuntaohjelma luo puitteet kehittämiselle ja kumppanuuksien syntymiselle eri tasoilla. Se nostaa esiin maakunnan kannalta keskeiset painopisteet ja kehittämisen kohteet. Erityisesti hanketoiminnassa maakunnan kehittäjille halutaan luoda mahdollisuuksia kokeilla ja pilotoida, myös ottaa riskejä. Valtion ja tulevan maakuntahallinnon odotetaan tukevan ja edistävän aluelähtöistä, älykkääseen erikoistumiseen perustuvaa kehittämistä. Kehittämistoimia toteutetaan monirahastoisesti ja rahoitusmahdollisuuksia on nostettu esiin kehittämisteemojen yhteydessä. Maakuntaohjelmaa täsmennetään joka toinen vuosi laadittavilla maakuntaohjelmien toimeenpanosuunnitelmilla. Satakunnan maakuntaohjelma hyväksytty maakuntavaltuustossa xx.xx

13 Sivu Maakuntaohjelman laadinnan lähtökohdat Maakuntaohjelma on osa maakunnan suunnittelujärjestelmää (kuva 2). Maakuntaohjelmassa keskitytään neljän vuoden aikana toteutettaviin strategisiin kehittämiskokonaisuuksiin, joihin voidaan yleisellä tasolla kytkeä rahoitus- ja muut resurssit. Maakuntaohjelmassa on myös pidemmän aikavälin tavoitteita. Ohjelmaa käytetään viestintävälineenä valtion suuntaan, maakunnassa rahoitusta ja muita sektoristrategioita ja ohjelmia ohjaavana asiakirjana sekä muun muassa hankesuunnittelun tukena. Joka toinen vuosi laadittava maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma täsmentää ja fokusoi maakuntaohjelman strategisten kehittämistavoitteiden toteuttamista. Toimeenpanosuunnitelma sisältää keskeisiä maakuntaohjelmaa toteuttavia hanke- ja toimenpide-esityksiä sekä kuvaukset niitä koskevista yhteistyösopimuksista, kannanoton rakennerahasto-ohjelman valtakunnallisiin teemoihin kuuluvista hankehauista ja -suunnitelmista ja alueen osallistumisesta niihin sekä painopisteet, joihin kansallista ja EU:n rahoitusta kohdennetaan. Maankäyttö- ja rakennuslaki Alueiden kehittämislaki Valtakunnalliset alueidenkäyttö tavoitteet MAAKUNTAKAAVA Kuntien kaavoitus- ja viranomaispäätökset MAAKUNTASUUNNITELMA MAAKUNTAOHJELMA Maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma Valtakunnalliset alueiden kehittämistavoitteet, hallinnonaloittaiset suunnitelmat ja ohjelmat EU-ohjelmat Kuva 2. Maakunnan suunnittelujärjestelmä Maakuntaohjelman laadintaprosessissa huomioidaan uuden EU-ohjelmakauden valmistelu, tavoitteena on osaltaan tukea kansallisen ja EU-politiikan yhteensovittamista. Maakuntatasolla EUrahastojen ohjelmien strategisen tason yhteensovitus tapahtuu maakunnan yhteistyöryhmässä (MYR) ja sen sihteeristössä, jolla on vastuu alueen kehittämistoimien koordinoinnista. Myös MYR:n asettama maaseutujaosto on tärkeä yhteen sovittava toimielin maakunnassa. Kansallisella ja EU-tasolla on rahoitusvälineitä erilaisiin tarkoituksiin, ja valmiudet ja osaaminen näiden välineiden hyödyntämiseen Satakunnassa on kasvamassa. Maakuntauudistuksen myötä aluekehittämisjärjestelmää ja aluekehittämisen strategista suunnittelua uudistetaan. Uudet maakunnat laativat maakuntalakiin perustuvat maakuntastrategiat, joissa maakuntavaltuusto päättää maakunnan toiminnan ja talouden pitkän aikavälin tavoitteista. Maakuntastrategiaan sisältyy aluekehittämistehtäviä tarkentava maakuntaohjelman kokonaisuus. Satakunnan maakuntaohjelma hyväksytty maakuntavaltuustossa xx.xx

14 Sivu 12 Laadintaprosessin kuvaus Laissa alueiden kehittämisestä ja rakennerahastotoiminnan hallinnoinnista (7/2014, 46) säädetään ohjelmien seurannasta ja arvioinnista. Maakuntaohjelmien tavoitteiden saavuttamista, vaikutuksia ja toimeenpanoa tulee arvioida ulkopuolisen arvioitsijan toimesta vähintään kerran ohjelmakauden aikana. Etelä-Pohjanmaan, Keski-Suomen, Pohjanmaan ja Satakunnan maakuntaohjelmien arviointi toteutettiin kyseisten maakuntien keskinäisenä vertaisarviointina. Satakunnan maakuntaohjelman pääarvioijana toimii Keski-Suomen liitto. Maakuntien välistä vertailua ei suoritettu. Vertaisarviointi perustui materiaaliin, jota kerättiin pääarvioijan tekemän asiakirja-analyysin, kohdemaakunnan tekemän itsearvioinnin sekä viiteryhmässä ja maakunnan liittojen kesken käytyjen keskustelujen avulla. Kaikissa vaiheissa käytössä oli yhteinen arviointikehikko. Näiden aineistojen pohjalta laadittiin kullekin maakuntaohjelmalle oma arviointiraportti. Satakunnan arviointiraportin mukaan Satakunnan maakuntaohjelman valmisteluun osallistettiin kattavasti maakunnan eri toimijoita ja ohjelman valitut painopisteet kuvastavat onnistuneesti maakunnan erityispiirteitä ja sidosryhmien näkemyksiä. Sidosryhmät ovat sitoutuneet ohjelman toteuttamiseen pääosin hyvin. He pystyvät asemoimaan itsensä ohjelman kautta ja hyödyntävät ohjelmaa omissa strategiaprosesseissaan, mikä viestii myös toimivasta yhteistyöstä. Mm. maakuntauudistus korostaa entisestään toimijoiden yhteisen tahdon muodostamisen tärkeyttä. Hankerahoitus on kytketty maakuntaohjelman painopisteisiin ja se ohjaa rahoituksen kohdentamista. Vaikutusten mittaamiseen tulisi arviointiraportin mukaan jatkossa kiinnittää huomioita, sillä se konkretisoi toimenpiteitä ja kertoo mahdollisista uudelleensuuntaamisen tarpeista. Satakunnan maakuntaohjelmalla todettiin arviointiraportin mukaan olevan selkeä ja tärkeäksi koettu asema maakunnan kehittämisessä, johon uudistusten pyörteissäkin on hyvä nojata ja edetä rohkeasti. Työ- ja elinkeinoministeriö on ohjeistanut maakuntaohjelmien laadintaa kaudelle Ohjeistus on annettu voimassaolevan lainsäädännön mukaisesti, mutta lisäksi maakuntien liittoja pyydetään seuraamaan maakuntauudistuksen etenemistä ja ottamaan se huomioon ohjelmaprosessin suunnittelussa sekä ohjelman valmistelussa. Maakuntaohjelma valmistellaan muutostilanteessa ja sen rooli on keskeinen aluekehittämisen linjausten ja jatkuvuuden pohjana uusien maakuntien aloittaessa työnsä. Ohjelman laadintaprosessille on valtakunnan tasolla asetettu aiempaa tiukempi aikataulu, mikä on asettanut laadintaprosessille omat haasteensa. Maakuntavaltuustot hyväksyvät maakuntaohjelman vuoden 2017 viimeisessä valtuustossa, jolloin maakunnilla on v voimassaoleva maakuntaohjelma. Vuonna 2019 aloittava uusi valtuusto voi tarvittaessa tarkistaa maakuntaohjelman. Satakuntaliiton maakuntahallitus kävi joulukuussa 2016 evästyskeskustelun ohjelman laadinnan aloittamiseksi. Satakunnan Tulevaisuusfoorumissa joulukuussa 2016 olivat esillä maakunnallisen kehittämisen ajankohtaiset teemat. Tulevaisuusfoorumi toimi maakuntaohjelman laadinnan aloitustilaisuutena ja foorumilla luotiin katsaus maakuntauudistuksen valmistelun käynnistymiseen sekä tulevaisuuden elinvoimapolitiikan toteuttamiseen alueilla. Satakuntaliiton aluekehityksen toimiala on koordinoinut Satakunnan maakuntaohjelman laadintaprosessin toteutuksen. Laadintaprosessi on sisältänyt mm. seuraavat kokonaisuudet: aluekehityksen tilannekuvan laadinnan sisältäen ympäristön tilakuvauksen, tulevaisuustarkastelun maakunnan kehityksen kannalta olennaisista kehitysilmiöstä, Satakunnan maakuntaohjelma hyväksytty maakuntavaltuustossa xx.xx

15 Sivu 13 maakuntaohjelman kehittämislinjausten päivittämisen ja sisältötäydennykset tunnistettujen tarpeiden osalta sekä vaikutusten arvioinnin. Maakunnan yhteistyöryhmä toimii vaikutusten arvioinnin SOVA-ryhmänä, sillä siihen kuuluvat maakunnan liiton ohella kaikki Satakunnan alueella toimivat ELY keskukset. Maakunnan yhteistyöryhmä on kokoontunut vuoden 2017 aikana X kertaa. Maakuntaohjelmasta ei laadita erillistä ympäristöselostusta, vaan vaikutusten arviointi sisältyy ohjelma-asiakirjaan. Maakuntaohjelman vaikutusten arvioinnista järjestettiin alkuvuonna 2017 osallistumis- ja arviointisuunnitelmavaiheessa Varsinais-Suomen ELY-keskuksen ympäristö- ja luonnonvarat vastuualueen ja Satakuntaliiton välinen neuvottelu. Maakunnan yhteistyöryhmän alaisuudessa toimiva maaseutujaosto toteuttaa maakuntaohjelman maaseutuvaikutusten arvioinnin syksyn kokouksessa Satakuntaliitolla on jäsenkuntiensa lisäksi useita sidosryhmiä ja kehittämiskumppaneita, joiden asiantuntemus on tärkeä maakuntaohjelman valmistelussa ja toteutuksessa sekä maakunnan elinvoiman ja kilpailukyvyn vahvistamisessa. Satakuntaliiton sidosryhmät (kuva 3) ovat aktiivisesti osallistuneet vuoden 2017 aikana erilaisiin työpajoihin ja tilaisuuksiin, joissa on koottu aineistoa sekä näkemyksiä strategisten kehittämislinjausten laatimiseksi. Maakuntaliitolla on useita pysyviä sidosryhmäfoorumeita, joiden toiminta perustuu aluekehittämisen tarpeisiin (mm. MYR, MYR sihteeristö, tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiofoorumit). Keskeisistä kärkialoista on koottu maakunnallisia yhteistyöryhmiä. Laadinta-prosessin aikana on toteutettu useita sidosryhmätapaamisia, seutukuntakohtaiset keskustelutilaisuudet kuntien luottamus-henkilöiden ja virkamiesjohdon kanssa sekä toteutettu maakunnan osaamisprofiilia että alustavia kehittämislinjauksia käsittelevät kyselyt. Sidosryhmätapaamisiin on osallistunut arviolta henkilöä (ks. liite 1). Kehittämistahto maakunnassa on vahva ja myös EU-hankkeiden toteuttamisesta ollaan niiden hallinnollisista haasteista huolimatta kiinnostuneita. Yleisöllä on ollut mahdollisuus esittää mielipiteitään ja ehdotuksiaan koko valmisteluprosessin ajan ohjelman verkkosivun (satakuntaliitto.fi/maakuntaohjelma) kautta. Satakuntaliitto koordinoi maakunnallista alue-ennakoinnin yhteistyötä. Tarkoituksena on maakunnallisen yhteistyön vahvistaminen sekä pysyvän ennakointiverkoston kokoaminen. VALTIO lainsäädäntö, ohjaus ELY-KESKUKSET, ALUEHALLINTO- VIRASTO, toimeenpano TUTKIMUS-, KOULUTUS- JA KEHITTÄMIS- ORGANISAATIOT innovaatiot, osaaminen, toimeenpano KUNNAT omistajaohjaus, toimeenpano, rahoitus MAAKUNTAOHJELMA SATAKUNTALIITTO ELINKEINOELÄMÄ innovaatiot, toimeenpano, osaaminen Kuva 3. Maakuntaohjelman toimijat ja roolit toteuttamisessa. EUROOPAN UNIONI rahoitusohjelmat, politiikkaohjaus YHTEISÖT SOSIAALIPARTNERIT osaaminen, toimeenpano, yleisöpalaute Satakunnan maakuntaohjelma hyväksytty maakuntavaltuustossa xx.xx

16 Sivu 14 Maakuntien yhteistyö ja yhteistoiminta-alue Länsi-Suomen maakuntien liitot; Satakunta, Etelä-Pohjanmaa, Pohjanmaa, Keski-Suomi ja Pirkanmaa tekevät yhteistyötä edunvalvonnassa ja rakennerahastohallinnossa. Edunvalvonnallista yhteistyötä tehdään myös muiden maakuntien kanssa. Satakunta ja Varsinais-Suomi muodostavat alueiden kehittämislain tarkoittaman yhteistoiminta-alueen. Yhteistoiminta-alueen osalta Satakunnan ja Varsinais-Suomen maakuntahallitukset ovat kokouksessaan linjanneet keskeisimmiksi asioiksi Valtatie 8:n II-vaiheen toteuttamisen, meriklusterin ja sen alihankintaverkoston kehittämisen sekä Saaristomeren ja Selkämeren tilan parantamisen. Muita yhteisiä kehittämisalueita ovat ammattikorkeakouluyhteistyö Coastal, Lounais-rannikkoyhteistyö (LOURA), vuosina toteutettava Pohjoinen kasvuvyöhyke, Lounais-Suomen hiilineutraalisuus haaste, Lounaispaikka -paikkatietoyhteistyö sekä merialuesuunnittelu. (ks. liite 2). Maakunnan tahtotila Satakunnan Tulevaisuuskäsikirja luo suuntaviivat maakuntaohjelmalle Satakunnan maakuntavaltuusto hyväksyi maaliskuussa 2012 Satakunnan maakuntasuunnitelman Satakunnan Tulevaisuuskäsikirjan Siinä määritetään satakuntalaisten tahtotila tulevaisuudestaan laajan kansalaisosallistamisen kautta. Hyvää elämää Satakunnassa vuonna 2035 tavoitellaan kolmen avainteeman kautta: kannustavaa yhteisöllisyyttä, puhdasta elinvoimaa ja ihmislähtöisiä ratkaisuja. Kannustavalla yhteisöllisyydellä tarkoitetaan yrittäjähenkisyyttä, myönteisyyttä, avointa kansainvälisyyttä ja vastuunkantoa itsestä ja toisista. Puhdas elinvoima tavoittelee elinkeinoelämän ja ennen kaikkea teollisuuden ympäristöteknologiaan nojaavaa menestystä, mikä varmistaa satakuntalaisille työtä ja toimeentuloa jatkossakin. Puhdas satakuntalainen luonto, ruoka, vesi ja energia ovat paitsi teollisuuden ja uusien innovaatioiden ja tuotekehityksen merkittävä lähde, myös satakuntalaisten ihmisten etuoikeus. Ihmislähtöisillä ratkaisuilla viitataan nimensä mukaisesti palvelujen, asumisen, liikkumisen ja turvallisuuden parantamiseen ensisijaisesti ihmisten tarpeiden ja valintojen pohjalta. Kunnat painottavat koulutusta, saavutettavuutta sekä kasvun mahdollisuuksia Satakuntaliitto toteutti osana maakuntaohjelman valmistelua seutukuntakierroksen keväällä Maakunnan kuntien luottamus- ja virkamiesjohto kutsuttiin seutukunnittain keskustelemaan maakunnan strategisista kehittämiskohteista myös edunvalvonnan ja maakuntauudistuksen näkökulmista. Kuntien mielestä maakunnan kehittämisen tulee lähteä kuntien tarpeesta. Koulutuksen saatavuus, koulutuksen ja työvoiman kysynnän vastaavuus sekä korkeakoulutuksen turvaaminen ja kehittäminen nousivat esille keskusteluissa seutukuntien kanssa. Myös saavutettavuuden edistäminen samoin kuin uudistuvan teollisuuden tarpeet ja yrityslähtöisen tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan kehittäminen nähtiin merkittäviksi kehittämisteemoiksi. Bio- ja kiertotalouden osaaminen sekä metalli- ja meriteollisuus samoin kuin energiaosaaminen tuotiin maakunnan vahvuuksina esille. Kasvuvyöhykkeet ja teollisuuspuistot tarjoavat kasvun mahdollisuuksia maakunnalle. Esille nostettiin myös robotiikka ja automaatio toimintaympäristöjen kehittäminen sekä se, että tarvetta on edelleen pienten elintarvikealan yritysten Satakunnan maakuntaohjelma hyväksytty maakuntavaltuustossa xx.xx

17 Sivu 15 kehittämistarpeisiin vastaamisessa sekä keskinäisen verkostoitumisen tukemisessa. Resurssitehokkuuden kehittäminen ja hiilineutraalisuuden edistäminen nähtiin potentiaalisina kehittämiskohteina myös Satakunnan vetovoiman osalta samoin kuin ympäristöarvojen esille tuominen ja matkailun maakunnallinen koordinaatio. Maakunnallinen edunvalvonta Maakunnan edunvalvonnan tavoitteena on Satakunnan menestykseen, kilpailukykyyn ja vetovoimaan keskeisesti vaikuttavien toimien ja kehittämishankkeiden edistäminen, resurssien varmistaminen ja tätä kautta maakunnan menestys ja asukkaiden hyvinvoinnin lisääminen. Maakunnallisella edunvalvonnalla tarkoitetaan vaikuttamista erityisesti kansalliseen (valtion) ja EU:n päätöksentekoon, mutta myös muiden yhteisöjen ratkaisuihin. Edunvalvontaa tehdään suoraan vaikuttajaviestintänä ja asiantuntijatyönä eri toimialoilla. Tärkeää on yhteistyö ja yhteisen tahdon muodostaminen maakunnan sisällä ja laajemmin maakuntien välillä. Satakunnan elinkeinoelämä tarvitsee koulutusta, tutkimusta ja sujuvat yhteydet turvatakseen ammattitaitoisen työvoiman saannin, tuotteiden kilpailukykyisen kehittämisympäristön sekä kuljettamisen infrastruktuurin niin tiedonsiirron kuin ihmisten ja tavaroidenkin liikkumisen kannalta. Tulevina vuosina tärkeimpiä edunvalvonnan ja kehittämisen kohteita ovatkin elinkeinoelämää palveleva infrastruktuuri (mm. liikenneyhteydet), avainalojen koulutus ja tutkimus, sekä yritystoiminnan kasvun ja kehittymisen tukeminen. Myös ympäristö, kestävä kehitys ja viihtyisyys ymmärretään vahvuudeksi maakunnan kehittämisessä. Tie-, raide-, meri- ja lentoliikenteen toimivuudesta ja kehittämisestä on huolehdittava, ja edistettävä kevyt- ja joukkoliikennettä. Yliopisto- ja korkeakouluyksiköiden sekä ammatillisen koulutuksen merkitys on maakunnassa huomattava, ja niiden toimintaedellytykset ja rooli alueellisessa kehittämisessä on turvattava. Osaavan työvoiman saantiin ja maakunnan vetovoimaisuuteen on panostettava. Maakunnan vahvuuksia ja huippuosaamista on tuotava entistä aktiivisemmin esille. Toimijoiden välistä vuoropuhelua ja yhteistä tekemistä on tiivistettävä entisestään. Satakunnan merkitys kansallisesti ja kansainvälisesti on saatava tunnetummaksi. Suomi tarvitsee Satakunnan. Satakunnan edunvalvonnan kärkihankkeet on esitetty seuraavalla sivulla kuvassa 4. Satakunnan maakuntaohjelma hyväksytty maakuntavaltuustossa xx.xx

18 Sivu 16 Valtatie 8 Turku-Pori yhteysvälin parannus on Satakunnan tärkein hanke liikennejärjestelmän kehittämisessä. Tie on merkittävä, vilkasliikenteinen kasvavan tavara- ja työmatkaliikenteen väylä, jonka turvallisuus on pääteiden huonoimpia. Runsaasta tavaraliikenteestä huolimatta tien rinnalla ei ole vaihtoehtoista raideliikenteen väylää. Tie ei ensimmäisen vaiheen (92,5 milj v ) toimenpiteidenkään jälkeen vastaa valtateille asetettuja palvelutasovaatimuksia. Parannustoimia on viipymättä jatkettava kehittämissuunnitelmassa priorisoitujen kohteiden toteutuksella (yht. n. 100 milj. eurolla). Kiireellisimmät parannettavat kohteet ovat Laitilan (23 milj.) ja Eurajoen (17 milj. ) risteyskohdat toimenpiteineen. Myös pidemmän aikavälin parannuskohteiden suunnitteluvalmiutta tulee lähteä nostamaan osana jatkuvaa liikennejärjestelmäsuunnitelmatyötä. Pitkän tähtäimen tavoitteena on tien nelikaistaistus koko yhteysvälillä Pori-Rauma-Turku. Pori-Tampere Helsinki henkilöraideliikenteen matka-ajan lyhentämiseksi alle 3 tuntiin on radan tasoristeykset on poistettava, siltoja uusittava sekä parannettava radan turvalaitteita, ohjausjärjestelmää ja ratageometriaa (kokonaiskustannusarvio n. 100 M, osatoimenpiteet 1-30 M ). Matka-aikaa pyritään lyhentämään ja yhteyttä kehittämään myös muiden toimenpiteiden avulla (mm. aikataulujen, nopeusrajoitusten ja pysähdysten tarkastelu). Osana Pori-Tampere radan kehittämistä ja työssäkäyntialueiden yhdistämistä tavoitellaan myös henkilöliikenteen aloittamista Rauma-Kokemäki rataosuudella. Henkilöliikennettä varten rataosan suurin nopeus tulee nostaa tasoon km/h (nykyisin km/h). Tämä edellyttää joitakin ratamuutoksia. Karkea kustannusarvio muutoksille on 0,5-1,0 M (riippuen pa. sähköradan muutostöistä). Liikennöinnin aloittaminen edellyttää vielä jatkosuunnittelua. VT 2 liikennekäytävän kehittäminen. Satakunnassa liikennekäytävän merkittävimmät kehittämistarpeet ovat Porin kaupungin kohdalla ja edelleen Pori-Kokemäki -välillä. Kokemäenjokilaaksossa on yksi Suomen isoimmista raskaan teollisuuden keskittymistä. Teollisuus, Porin satama ja alueen kaupungit muodostavat kiinteän kokonaisuuden valtatien 2 varrella. Valtatien riittävä kapasiteetti on edellytys toimivalle liikennejärjestelmälle. Vuoden 2017 lopulla valmistuvassa Liikenneviraston kehittämisselvityksessä priorisoidut kehittämiskohteet tulee viipymättä saada jatkosuunnitteluun ja toteutukseen. Liikennejärjestelyjen lisäksi parannukset ratkaisevat myös muita maankäytöllisiä ja kuntien kaavoitukseen liittyviä kysymyksiä. Porin ja Rauman satamien kautta kulkevat ulkomaanyhteydet ovat kansantaloudellisesti merkittäviä. Satamien toimintaedellytyksiin ja yhteyksien parantamiseen on investoitu merkittävästi viime vuosina. Satamien kansallinen asema ja toimintaedellytysten edelleen kehittäminen on turvattava jatkossakin. Perusväylänpidon rahoitus. Satakunnan alueen yrityselämän kehittymisedellytysten turvaaminen vaatii investointeja liikenneinfraan ja turvallisuuteen. Alemman asteisen tieverkon kunnossapito on merkittävää erityisesti maakunnan elintarvikeketjun ja metsäbiotalouden kannalta. Tarve lisäresursseille Satakunnan tieverkon ja painorajoitteisten siltojen ylläpitoon ja perusparantamiseen on huomattava. Talousarviovaroja tulee saada parannuskohteisiin, joita on priorisoitu mm. Satakunnan liikennejärjestelmäsuunnitelmassa. Satakunnan teollisuuden kasvuohjelma - Teollisuuspilotti on Satakunnan elinkeinoelämän ja keskeisten julkisten toimijoiden laatima vuorovaikutussuunnitelma keskushallinnon ministeriöiden suuntaan teollisuuden kilpailukyvyn kehittämiseksi ja kasvun luomiseksi. Ohjelman keskiössä ovat monialaiset teollisuuspuistot innovaatioalustana, toimintaympäristönä ja työelämän uudistajina. Ohjelmassa haetaan uusia ratkaisuja mm. kilpailukykyyn, logistiikkaan, ympäristökysymyksiin, energiaan ja osaamiseen liittyviin kysymyksiin. Ohjelmaan sisältyy myös sinisen kasvun mahdollisuuksien hyödyntäminen, ml. merielinkeinojen osaamisen, innovaatioiden ja kilpailukyvyn vahvistaminen. Satakunnan teollisuuden kasvuohjelman toteutumista edistetään laaja-alaisesti tulevina vuosina. Satakunnan korkeakoulut osallistuvat aktiivisesti alueen TKI-toimintaan, ovat uuden tiedon tuottajia, kansainvälistymisen laadun turvaajia, osaamisen juurruttajia ja toimivat valituilla alueilla innovaatiotoiminnan vetureina. Satakunnan korkeakoululaitoksen toiminnallinen ja rahoituksellinen asema on turvattava ja niiden tiivistyvää yhteistyötä on tuettava. Yliopistokeskuksen toimintaedellytyksiä ei tule heikentää miltään osin. Maakunnan toisen asteen koulutuksen mahdollisuuksia on edistettävä, jotta ammatillinen koulutus pystyy entistä paremmin vastaamaan työelämän muuttuviin tarpeisiin ja uuden työvoiman kouluttamiseen. Satakunnan teollisuuden ja palveluliiketoiminnan uudistuminen edellyttää olemassa olevan ammattityövoiman lisä- ja uudelleenkoulutusta sekä nuorisoasteen ammatillisen koulutuksen kautta uuden osaavan työvoiman kouluttamista. Ympäristö, kestävä kehitys ja viihtyisyys ovat tärkeä osa Satakunnan kehittämistä. Maakunnan ruokatuotantoa, metsäbiotaloutta, vesistöjä, energiaratkaisuja, kestävää matkailua sekä yleistä tunnettuutta ja vetovoimaa parannetaan ja edistetään maakuntaohjelman vaikutusaikana myös edunvalvonnan keinoin. Kuva 4. Satakunnan edunvalvonnan kärkihankkeet Satakunnan maakuntaohjelma hyväksytty maakuntavaltuustossa xx.xx

19 Sivu 17 Kansalliset välineet maakunnan kehittämiseen Valtakunnalliset alueiden kehittämistavoitteet (Aluekehittämispäätös) on laadittu vuosille Voimassa olevat alueiden kehittämistavoitteet on kiteytetty kolmeen yleiseen linjaukseen: 1. uudistumisella kasvua 2. elinvoimaa alueiden verkostoitumisesta ja 3. hyvinvointia kumppanuuksilla. Satakunnan Tulevaisuuskäsikirja painottaa koko maakunnan elinvoimaa, sen asukkaiden hyvinvointia ja hyvää, puhdasta elinympäristöä. Valtion aluehallintoviranomaiset edistävät maakuntaohjelman toteuttamista. Maakunnassa valtiota edustava aluekehittämisen toimija on tätä ohjelmaa laadittaessa vuonna 2017 Satakunnan ELY-keskus. Se hoitaa E-vastuualueen eli elinkeinoihin, työvoimaan, osaamiseen ja kulttuuriin liittyviä tehtäviä sekä hallinnoi ja toteuttaa EU:n maaseutuohjelman alueellista kehittämisstrategiaa. Varsinais-Suomen ELY-keskuksen toimivaltaan kuuluvat Satakunnan liikenne- ja ympäristöasiat sekä kalatalousasiat ja maahanmuuttajien kotouttamiseen ja turvapaikan hakijoiden vastaanottoon liittyvät yhteensovitus- ja suunnittelutehtävät. Länsi-Suomessa ELY:jen rakennerahastohankkeiden hallinnointi on keskitetty Keski-Suomen ELY:yn. Lounais-Suomen aluehallintovirasto (AVI) edistää alueellista yhdenvertaisuutta hoitamalla lainsäädännön toimeenpano-, ohjaus- ja valvontatehtäviä toimialueellaan. Ohjaus- ja valvontatehtävien lisäksi AVI arvioi peruspalvelujen saatavuutta ja tukee peruspalvelujen toimintaedellytysten kehittämistä mm. kirjasto-, liikunta- ja nuorisotoimen sekä oppilaitosrakentamisen osalta. Maakuntauudistus luo uusille maakunnille laajan tehtäväkenttä vuodesta 2019 eteenpäin. Uudistus mahdollistaa aluekehittämisen kannalta keskeisten toimien suunnittelun kokonaisuutena. Aluekehitystä ja kasvupalveluja koskeva uusi lainsäädäntö on kesäkuussa 2017 maakuntaohjelman valmisteluvaiheessa eduskuntakäsittelyssä. Osa aluekehityspalveluja koskevista laeista on vielä lausuntokierroksella (mm. rahoituslaki) ja tulee Eduskunnan käsittelyyn vasta syyskuussa Edellä oleva lisää epävarmuutta myös tulevan maakunnan palvelujen suunnittelussa. Lakiluonnosten perusteella aluekehityspalvelut käsittävät uudessa maakunnassa seuraavat, todennäköisesti maakuntakonsernin järjestäjätehtäviin liittyvät palvelukokonaisuudet, joissa korostuu maakunnan koordinoiva rooli: Strateginen suunnittelu Maakuntasuunnitelman, maakuntaohjelman sekä toimeenpanosuunnitelman laadinta ja toteuttamisen seuranta, RIS3-strategia (älykäs erikoistuminen) Kulttuuristrategiatyö ja kehittämistoimenpiteiden yhteensovittaminen osana maakuntaohjelmaa, liikunnan edistäminen Kasvuohjelma strategiatyö maakunnan potentiaalisista kasvualoista Rakennerahasto- ja kansallisen rahoitustehtävän hoito Maakunnan yhteistyöryhmän (MYR) ja sen sihteeristön (MYRS) toiminnot RR-ohjelmavalmisteluun osallistuminen sekä EAKR- ESR -hankehallinnointi ja rahoitusta koskeva neuvonta, välittävän toimielimen tehtävät vuodesta 2019 eteenpäin. Kansallisten aluekehitysvarojen hallinnointi ja ohjaus välittävänä toimielimenä Maakunnallisen alue-ennakoinnin koordinointi ja aluekehityksen tilannekuvan muodostaminen Alue-ennakoinnin koordinointi Aluekehityksen tilannekuva Osaamis- ja koulutustarpeen ennakointi (lyhyt ja pitkä aikaväli) Maakunnan kehityksen seuranta, toimintaympäristön analysointi (tilastot, tutkimukset, trendianalyysit) Satakunnan maakuntaohjelma hyväksytty maakuntavaltuustossa xx.xx

20 Sivu 18 Kansainvälinen yhteistoiminta Maakunnan kansainvälisten yhteyksien hoitaminen sekä kehittämistoimijoiden KV-verkostoitumisen ja KV-yhteistyön tukeminen kasvun mahdollistamiseksi. Maakunnallinen edunvalvonta Maakunnan yleinen edunajaminen sekä kohdennetut edunvalvontatoimet erityisesti elinkeinoelämän toimintaedellytysten osalta Maakunnan sisäinen kehittämisen ja edunvalvonnan yhteensovittaminen Aluekehitykseen liittyvät läpäisevät toiminnot, joita ovat: Sidosryhmäyhteistyö (mm. kunnat, järjestöt, yritykset, tutkimus- ja koulutusorganisaatiot, elinkeinoelämä, kansanedustajat, kansallinen, ylimaakunnallinen, kansainvälinen) Elinkeinoelämän toimintaedellytysten kehittäminen Maakunnan innovaatiotoiminnan kehittäminen Maakunnan osaamispääoman vahvistaminen Kaupunkipolitiikka Kaupunkipolitiikka on kansallista politiikkaa, jolla vastataan kaupunkien erityistarpeisiin. Sen tavoitteena on edellytysten luominen kaupunkiseutujen kehittämiselle ja siten koko Suomen hyvinvoinnin turvaamiselle. Kansallisessa aluekehittämisessä hallitus on painottanut kaupunkipolitiikkaa ja pääministeri Sipilän hallitusohjelman mukaisesti hallitus tukee kaupunkiseutujen ja kasvukäytävien sekä eri alueiden omiin vahvuuksiin perustuvan kilpailukyvyn parantamista muun muassa kehittämällä sopimuspohjaista yhteistyötä valtion kanssa. Kasvusopimusten tavoitteena on elinkeinoelämän kasvun ja kilpailukyvyn vahvistaminen. Kasvusopimuksia voidaan tehdä kaupunkien, kasvuvyöhykkeiden ja teemakohtaisten kaupunkiverkostojen kanssa. Sopimukset on laadittu vuosille Valtion puolelta sopimusvalmistelusta vastaa työ- ja elinkeinoministeriö. Pohjoinen kasvuvyöhyke Satakunnan ja Varsinais-Suomen maakunnat ovat mukana Pohjoisen kasvuvyöhykkeen kasvusopimuksessa, joka muodostaa Etelä-Suomen 13 kaupungin ja kuuden maakunnan yhteistyöverkoston. Mukana ovat Espoon, Helsingin, Kotkan, Kouvolan, Lahden, Lohjan, Porin, Porvoon, Rauman, Salon, Turun, Uudenkaupungin ja Vantaan kaupungit sekä Etelä-Karjalan, Kymenlaakson, Päijät-Hämeen, Satakunnan ja Varsinais-Suomen maakuntien liitot. Pohjoinen kasvuvyöhyke -yhteistyön koordinaatiosta vastaavat yhdessä hankkeen isäntäorganisaatiot Turun kaupunki ja Uudenmaan liitto. Kesäkuussa 2016 allekirjoitettiin valtion ja alueellisten toimijoiden välillä valtion ja Pohjoisen kasvuvyöhykkeen välinen kasvusopimus Kasvuvyöhyke kokoaa alueellaan valtion, kaupunkien, elinkeinoelämän sekä tutkimus- ja kehitysorganisaatioiden keskeiset edustajat rakentamaan uutta liiketoimintaa, työpaikkoja ja elinvoimaa Suomeen. Pohjoisella kasvuvyöhykkeellä on erinomainen geopoliittinen sijainti, toimiva infrastruktuuri ja monipuolinen osaamisperusta. Se on alusta ennakkoluulottomille digitaalisten palvelukonseptien kokeiluille ja piloteille. Pohjoinen kasvuvyöhyke on kansainvälisesti houkutteleva elinkeinoelämän toimintaympäristö. Pohjoisen kasvuvyöhykkeen kehittäminen pohjautuu hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden edistämiseen ja tähtäimenä on Suomen ja sen alueiden kestävän kasvun ja elinvoimaisuuden edistäminen. Satakunnan maakuntaohjelma hyväksytty maakuntavaltuustossa xx.xx

21 Sivu 19 Pohjoisen kasvuvyöhykkeen tavoitteena on luoda kestäviä, perinteisiä ja digitaalisia liikenne- ja kuljetuspalveluita, tuottaa ketterä innovaatioiden kehitysalusta ja hyödyntää kansainvälisen yhteistyön mahdollisuudet innovaatioiden kaupallistamisessa. Tavoitteena on myös lisätä yhtenäisen työmarkkina- ja talousalueen yhteistoiminnallisuutta ja saavuttaa siten skaalautuvia etuja koko alueelle sekä vahvistaa Suomen houkuttelevuutta elinkeinoelämän toimintaympäristönä. Seutukaupungit Työ- ja elinkeinoministeriön alueelliset innovaatiot ja kokeilut sisältää Seutu-ohjelman, jonka tavoitteena on uudistaa seutukaupunkien elinkeinoelämän ekosysteemejä erityisesti palvelumuotoilua hyödyntäen ja kansainvälisyyteen tähdäten. Ekosysteemien uudistamisessa lähdetään liikkeelle seutukaupunkien olemassa olevista vahvuuksista ja elinkeinoelämästä. Ohjelma tähtää näiden vahvuuksien ja elinkeinoelämän kilpailukyvyn säilymiseen ja kasvamiseen seutukaupungeissa. Satakunnasta mukana Seutu-ohjelmassa ovat Huittinen, Kokemäki ja Rauma. Maaseutu- ja saaristopolitiikka Saaristolaki velvoittaa kaikkia viranomaisia ottamaan huomioon saariston erityisaseman toiminnassaan. Saaristopäätöksellä on vaikutusta muun muassa kuntien valtionosuuksiin, yritystukiin, kuntien tukialue- ja EU:n tavoitealueasemaan sekä liikenneyhteyksien kehittämiseen. Hallitus päätti 2016 palauttaa saaristoosakunnille saaristolisät ja osoitti tarkoitukseen 10 miljoonaa euroa vuodesta 2017 alkaen. Saaristokunnat ja saaristo-osakunnat edustavat suurimpia saaristoalueita, joihin kohdistuvat tehokkaimmat saaristopoliittiset toimet. Valtioneuvosto antoi asetuksen saaristokunnista ja muiden kuntien saaristo-osista, joihin sovelletaan saaristokuntaa koskevia säännöksiä. Asetus on voimassa vuoden 2019 loppuun saakka. Porin kaupungista tuli uuden asetuksen myötä saaristo-osakunta. Saaristo-osakuntaa koskevia säännöksiä sovelletaan Porissa jatkossa saariin, joihin ei ole kiinteää tieyhteyttä sekä Reposaareen. Maaseutupolitiikan keskeisin tavoite on edistää maaseudun elinvoimaisuutta ja asukkaiden hyvinvointia. Maaseudun vahvuuksien hyödyntäminen edellyttää elinvoimaisia maaseutuyhteisöjä, joissa on toimiva infrastruktuuri ja palvelut. Maaseutupoliittinen kokonaisohjelma ( ) korostaa paikallisten olosuhteiden huomioon ottamista maaseudun kehittämisessä ja päätöksenteossa. Maaseutupoliittisen kokonaisohjelman vision mukaan maaseutu on yritteliäisyyteen ja luovuuteen kannustava hyvä elämisen ympäristö. Hallitusohjelman painopistealueet ja kärkihankkeet Pääministeri Juha Sipilän hallituksen strategisen ohjelman ( ) tavoitteena on nostaa Suomen talous kestävän kasvun ja paranevan työllisyyden uralle sekä turvata julkisten palvelujen ja sosiaaliturvan rahoitus. Hallitusohjelmassaan hallitus on valinnut viisi painopistealuetta: työllisyys ja kilpailukyky, osaaminen ja koulutus, hyvinvointi ja terveys, biotalous ja puhtaat ratkaisut sekä digitalisaatio, kokeilut ja normien purkaminen. Satakunnan maakuntaohjelma hyväksytty maakuntavaltuustossa xx.xx

22 Sivu 20 Hallituksen painopistealueita konkretisoivat kärkihankkeet. Hallituksen yhtenä kärkihankkeena on työvoimahallinnon uudistaminen työllistymistä tukevaksi. Vuosina 2017 ja 2018 toteutettavilla alueellisilla kokeiluilla luodaan asiakaslähtöinen ja hallintorajat ylittävä toimintamalli työvoima- ja yrityspalveluille. Kokeiluissa valmistaudutaan vuoteen 2020, jolloin työvoima- ja yrityspalvelujen järjestämisvastuu on maakunnilla. Hallituksen kuntapohjaisessa kokeilussa Satakunnasta mukana on Pori. Ennakoitu rakennemuutos ERM Satakunnan ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma (ERM) on laadittu perustuen Sipilän hallitusohjelman mukaiseen Työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) kärkihankkeeseen Alueelliset innovaatiot ja kokeilut (AIKO). Pääministeri Sipilän hallitusohjelman mukaan hallitus tukee alueiden omiin vahvuuksiin perustuvan kilpailukyvyn parantamista. Alueelliset innovaatiot ja kokeilut (AIKO) on hallituksen Kilpailukyky kärkihankkeen toimenpide, jonka rahoittamiseen on käytössä 30 miljoonaa euroa vuosille AIKO-rahoituksella tuetaan aluelähtöisiä ennakoidun rakennemuutoksen toimia, joilla on tarkoitus vauhdittaa alueilla rakennemuutosta, toteuttaa nopeita ja kokeiluluonteisia uusia toimenpiteitä sekä vahvistaa kykyä sopeutua elinkeinorakenteen muutokseen. AIKO-rahoituksen hankkeista päättävät maakuntien liitot maakuntaohjelmien toimeenpanosuunnitelmien pohjalta. Satakunnan ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma eli varautumissuunnitelma on laadittu osaksi maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelmaa. Varautumissuunnitelman laadinta ei liity vain AIKOrahoitukseen vaan maakunnan aluekehittämisen kokonaisuuteen. Satakunnan maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelman täydennys varautumissuunnitelman osalta on laadittu Työ- ja elinkeinoministeriön ohjeistuksen (TEM/2190/ /2015) mukaisesti. Positiivisella rakennemuutoksella tarkoitetaan tilannetta, jossa alueen elinkeinorakenne ja työllisyys muuttuvat nopeasti, kun yritys perustaa uuden tuotantoyksiön tai lisää muuten merkittävästi työpaikkoja. Yhden toimialan positiiviset uutiset aktivoivat koko alueen elinkeinoelämää, mikä puolestaan johtaa kasvuun myös muilla toimialoilla ja muualla Suomessa. Tällä hetkellä positiivinen rakennemuutos on käsillä erityisesti Lounais-Suomessa, mutta vastaavia tilanteita voi olla edessä myös muualla Suomessa. Globaalissa ympäristössä toimivat yritykset vaativat laadukkaat toimintaedellytykset sekä osaavaa työvoimaa. Positiivisen rakennemuutoksen edistäminen edellyttää paitsi nopeita ja tehokkaita lyhyen aikavälin toimia, myös pidemmän aikavälin muutoksia. Euroopan Unionin välineet maakunnan kehittämiseen Eurooppa strategia tukee talouskasvua, joka on entistä älykkäämpää, kestävämpää ja osallistavampaa. Strategiassa keskitytään viiteen haastavaan tavoitteeseen, jotka koskevat työllisyyttä, tutkimusta, koulutusta, köyhyyden vähentämistä sekä ilmasto- ja energiakysymyksiä. EU 2020 strategian Innovaatiounioni-strategiassa korostetaan erityisesti kahta lähestymistapaa: Euroopan innovaatiokumppanuuksia (European Innovation Partnerships) sekä älykästä erikoistumista (Smart specialisation). Älykkään erikoistumisen strategia on ennakkoehto EU:n rakenne- ja investointirahoitukselle. Satakuntaliitto on mukana Euroopan alueiden Smart Specialisation Platformin temaattisissa verkostoissa sekä eurooppalaisen kestävän ja tuottavan maatalouden innovaatiokumppanuudessa. Nämä verkostot ovat Satakunnan maakuntaohjelma hyväksytty maakuntavaltuustossa xx.xx

23 Sivu 21 Satakuntalaisten toimijoiden tukena kun ne haluavat hyödyntää EU:n suoria rahoitusvälineitä ja ohjelmia, kuten Horisontti 2020 ja INTERREG -ohjelmat. Osana EU:n koheesiopolitiikkaa vuosille kansalliset ja alueelliset viranomaiset ovat laatineet älykästä erikoistumista (Smart Specialisation, RIS3) koskevat tutkimus- ja innovaatiostrategiat, jotta EU:n rakennerahastojen käyttöä voidaan tehostaa ja jotta EU:n, kansallisen ja alueellisen tason toimien sekä julkisten ja yksityisten investointien välille saadaan lisää synergiaa. Älykäs erikoistuminen tarkoittaa kunkin maan ja alueen erityisten ominaisuuksien ja varojen tunnistamista, kunkin alueen kilpailuetujen korostamista sekä alueellisten sidosryhmien ja varojen tuomista huippuosaamiseen perustuvan tulevaisuudennäkymän tueksi. Se tarkoittaa myös alueellisten innovaatiojärjestelmien vahvistamista, tiedonkulun maksimointia ja innovoinnin etujen levittämistä alueen koko talouteen. Älykkäässä erikoistumisessa keskitytään siihen, mikä antaa alueelle parhaan kilpailupotentiaalin. Älykkään erikoistumisen Euroopan laajuinen ulottuvuus antaa maakunnalle mahdollisuuksia oppia ja laajentaa osaamistaan samankaltaisia, täydentäviä vahvuuksia omaavien alueiden kanssa yhteistyötä tekemällä. Verkostoituminen osaamisen ja yhteisen hyödyn kautta eri puolille Eurooppaa eri kumppanien kanssa vahvistaa maakunnan kilpailukykyä ja osaamista huomattavasti enemmän kuin Suomessa vallalla oleva ajattelu maantieteellisestä laajuudesta. Kriittinen massa älykkäässä erikoistumisessa syntyy alueiden verkostoissa. Satakunnan maakuntaohjelman laadintaprosessissa on huomioitu älykkään erikoistumisen lähestymistapa ja aluekehittämisen teemat muodostavat maakunnan älykkään erikoistumisen fokusoinnit. Älykkääseen erikoistumiseen sisältyy myös tulosindikaattoreiden kehittäminen sekä niiden käyttäminen toimien ja ohjelmien ohjaamiseen ja muokkaamiseen. Niillä siis edistetään jatkuvaa arviointia ja oppimista sekä kokemusten ja hyvien käytäntöjen jakamista alueiden välillä. Alueellisen kilpailukyvyn seurantaan ollaan kehittämässä älykästä erikoistumista maakunnassa mittaavia indikaattoreita. Lupaavin tapa, jolla alue voi edistää osaamiseen perustuvaa kasvua, on monipuolistaa teknologioita, tuotteita ja palveluja, jotka liittyvät läheisesti käytössä oleviin ensisijaisiin teknologioihin ja alueen osaamispohjaan. Lähtökohtana on olemassa oleva alueellinen osaaminen. Rakennerahastot, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto ja Euroopan meri- ja kalatalousrahasto ovat Satakunnalle tärkeitä maakuntaohjelman toteuttamisen rahoitusvälineitä. Niiden kesken pyritään täydentävyyteen ja yhteensovittamiseen. Satakunnassa on yhteen sovitettu maaseutu-, rakennerahasto- ja maakuntaohjelmia pääsääntöisesti Satakunnan ELY:n ja Satakuntaliiton yhteistyönä. Rakennerahastot ja Satakunnan alueellinen maaseudun kehittämisstrategia EU:n rakennerahastoja ovat mm. Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR) ja Euroopan sosiaalirahasto (ESR). Nämä on Suomessa yhdistetty kansalliseksi Kestävää Kasvua ja työtä rakennerahasto-ohjelmaksi. Rakennerahasto-ohjelman EAKR:n toimintalinjat ovat pk-yritystoiminnan kilpailukyvyn edistäminen sekä uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen. Molemmissa toimintalinjoissa edistetään vähähiiliseen talouteen siirtymistä. ESR:n kolme toimintalinjaa ovat työllisyys ja työvoiman liikkuvuus, koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen sekä sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta. Ohjelman perusrahoituksesta osa käytetään valtakunnallisiin teemoihin. Rakennerahastojen maakunnalliset Satakunnan maakuntaohjelma hyväksytty maakuntavaltuustossa xx.xx

24 Sivu 22 rahoituskehykset muodostavat merkittävän rahoitusinstrumentin, jota voidaan suunnata maakuntaohjelman määrittelemiin strategisiin aluekehittämisteemoihin. Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston Satakunnan alueellinen maaseudun kehittämisstrategia sisältää kolme painopistettä: ammatillinen ja erikoistunut osaaminen, uudet ratkaisut ja innovaatiot sekä dynaaminen yrittäjyys. Kehitettävät toimialat on ryhmitelty neljään pääluokkaan, jotka ovat elintarvikeketju, metsä & energia, maaseudun yritykset sekä yhteisöt. Kaikkia kehittämistoimia yhdistävät kaksi läpileikkaavaa teemaa: ympäristön kestävä käyttö sekä yhteistyö. Rahoituksen tehokas koordinointi eri rahastojen kesken on tärkeää maakuntaohjelman tavoitteiden edistämisessä. Osaavan työvoiman saatavuuden edistäminen on rahastojen yhteinen tavoite. Maaseutuohjelman kohderyhmänä ovat maaseutualueilla toimivat mikro- ja pienet yritykset, kun taas rakennerahastot voivat rahoittaa pk-yrityksiin kohdistuvia toimia koko Satakunnan alueella. ESR:n ydinkohderyhmää ovat pk-yritysten lisäksi työttömät ja erityisesti nuoret, maahanmuuttajat ja pitkäaikaistyöttömät. Maaseudun ja kaupungin vuorovaikutuksen lisääminen on mahdollista rakennerahastoissa mm. yrityksiin kohdistuvilla verkostomaisilla koulutushankkeilla. Alkutuotannon kehittäminen keskittyy maaseuturahastoon. Alueellisen maaseudun kehittämisstrategian sekä toimintaryhmien Leader-kehittämisstrategioiden toimeenpanon yhtymäkohdista ja työnjaosta on tehty yhteiset linjaukset. Satakunnassa toimii viisi Leadertoimintaryhmää: Leader Aktiivinen Pohjois-Satakunta, Leader Karhuseutu, Leader Pyhäjärviseutu, Leader Ravakka sekä Leader Joutsenten reitti. ESR:n rooli on keskeinen koulutuksen työelämälähtöisyyden ja elinikäisen oppimisen kehittämisessä, joissa maaseutuohjelman keinot ovat rajalliset. Rakennerahastoissa voidaan maaseuturahastoa laajemmin koota mm. eri oppilaitosten, kehittäjäorganisaatioiden, yrittäjien ja julkisten toimijoiden yhteisiä verkostoja sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Hyvinvointipalveluiden tuottamisessa tapahtuvat muutokset koskettavat koko maakuntaa ja niiden kehittämisessä tehdään tiivistä koordinaatiota eri rahastojen kesken. EAKR:n painopisteenä on edellytysten luonti innovaatioiden kehittämiselle, uusien yritysten syntymiselle ja olemassa olevien pk-yritysten kasvulle ja kansainvälistymiselle. Keskeistä on myös osaamiskeskittymien ja tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan (TKI) tukeminen. Maaseutuohjelmasta voidaan rahoittaa näitä tukevia hankkeita erityisesti maaseudun mikroyritysten toimintaympäristöjen näkökulmasta. Yhteensovitustyötä tehdään hankekohtaisesti eri rahastojen välillä. Suorissa yritystuissa noudatetaan pääsääntöä, jonka mukaan maaseutualueilla toimivien mikroyritysten sekä mahdollisesti myös pienten yritysten kehittämistoimet ohjataan maaseuturahastoon ja EAKR:n kohderyhmänä ovat koko maakunnan alueella toimivat (mikroyrityksiä suuremmat) pk-yritykset. Uudet maakunnat aloittavat vuoden 2019 alusta ja Työ- ja elinkeinoministeriö on ohjeistanut maakuntia rakennerahaston ohjelmahallinnon järjestämisestä vuodesta 2019 eteenpäin sekä mm. hankkeiden periyttämisestä uusiin maakuntiin. Satakunnassa maakunnan yhteistyöryhmä on ottanut selkeän kannan, että Satakunnan tulee olla oma itsenäinen rakennerahastohallinnosta vastaava ns. välittävä toimielin vuodesta 2019 eteenpäin. Maakuntauudistuksessa tulee varmistaa, että mm. rakennerahasto-ohjelman toteuttaminen voi jatkua keskeytymättömänä ja hankkeet periytetään maakuntiin sujuvasti. Satakunnan maakuntaohjelma hyväksytty maakuntavaltuustossa xx.xx

25 Sivu 23 Meri- ja kalatalousrahasto ja INTERREG Central Baltic ohjelma Maa- ja metsätalousministeriön valintakomitea hyväksyi huhtikuussa 2015 Selkämeren ja Pyhäjärven kalatalouden toimintaryhmän (EMKR) ohjelmakaudelle ja se toteuttaa alueelle laadittua Selkämeren ja Pyhäjärven kalatalousohjelmaa Selkämeren ja Pyhäjärven kalatalouden toimintaryhmän alue kattaa Selkämeren rannikon Merikarvialta Uuteenkaupunkiin sekä Säkylän Pyhäjärven lähialueineen. Selkämeren ja Pyhäjärven kalatalousohjelman päätavoitteina ovat kalan alkutuotannon jalostusasteen ja käyttöasteen nostaminen, paikallisen kalan ja kalatalouden imagon parantaminen, kalatalousinfrastruktuurin ja tuotantovälineistön kehittäminen, toimijoiden verkostoitumisen ja osaamisen lisääminen sekä kalaan liittyvän matkailun lisääminen. Kalatalousohjelman vastuullisena toteuttajana toimii Leader Ravakka, joka tekee tiivistä yhteistyötä alueen muiden Leader -toimintaryhmien, kuntien ja paikallisten toimijoiden kanssa. Satakunta on vuodesta 2014 alkaen ollut mukana EU:n rahoittamassa rajat ylittävän yhteistyön INTERREG Central Baltic -ohjelmassa. Satakuntaliitto osallistuu ohjelman hallintokomitean toimintaan ja kansalliseen vastinrahatyöryhmään varsinaisena jäsenenä sekä seurantakomitean toimintaan varajäsenenä. Ohjelmaalue kattaa Etelä-Suomen, Viron sekä osia Ruotsista ja Latviasta. INTERREG Central Baltic ohjelmasta voi hakea rahoitusta hankkeille, joissa on mukana partneri vähintään yhdestä toisesta ohjelma-alueen maasta. Ohjelma on tarkoitettu pääasiassa julkisille toimijoille. Ohjelmalle on valittu neljä teemaa: pienten ja keskisuurten yritysten kehittäminen, ympäristön suojelu ja resurssitehokkuus, kestävä liikenne sekä koulutus ja elinikäinen oppiminen. Kansainvälinen toiminta ja verkostot Satakunnan kansainvälistymisen merkittävimmät pääväylät suuntautuvat Eurooppaan (EU) ja Kiinaan. EUalueella keskeisin yhteistyötaho on West Finland European Office (WFEO) eli Länsi-Suomen Eurooppatoimisto, joka on neljän maakunnan liiton yhteinen toimipiste Brysselissä (Etelä-Pohjanmaa, Keski-Suomi, Pohjanmaa ja Satakunta). Toimiston henkilökunta auttaa maakunnan toimijoita kansainvälisessä verkostoitumisessa, yhteistyökumppaneiden löytämisessä, hankerahoituksen selvittämisessä ja EU-tiedon hankkimisessa. Toimisto tukee Satakuntaliittoa muun muassa edunvalvonnassa, EU:n innovaatiokumppanuuksissa sekä edustaa maakuntaa ja Länsi-Suomea ERRIN-verkostossa (European Regions for Research and Innovation Network). Viidentoista (15) työryhmän kautta toimiva ERRIN-verkosto vaikuttaa aktiivisesti EU:n tutkimus- ja innovaatiopolitiikkaan alueiden näkökulmasta sekä edesauttaa alueiden välistä yhteistyötä. Satakuntaliitto on lisäksi mukana Euroopan komission perustamassa älykkään erikoistumisen foorumissa (S3) ja sen eri teema-alustoissa (uudistuva teollisuus, energia sekä maa- ja elintarviketalous). Maa- ja elintarviketalouden alalla toteutettavaa yhteistyötä tukee aktiivinen toiminta ERIAFF-verkostossa (European Regions for Innovation in Agriculture, Food and Forestry). ERIAFF pyrkii vaikuttamaan eurooppalaisen kestävän ja tuottavan maatalouden innovaatiokumppanuuden (EIP agricultural productivity and sustainability) kehitykseen ja sisältöihin. Lisäksi ERIAFF tuo yhteen metsäalan toimijoita ja pyrkii vaikuttamaan EU-tason kysymyksiin metsäasioissa. Verkosto pyrkii edistämään kumppanuuksien syntymistä muun muassa seuraavissa aihepiireissä: biodiversiteetti ja ekosysteemipalvelut, innovatiiviset tuotteet ja palvelut tuotantoketjussa, ilmastonmuutoksen hillintä ja ilmastonmuutokseen varautuminen, biotalous, ruokaturva, ruokaturvallisuus ja terveelliset elämäntavat, maatalouden tuottavuus ja resurssitehokkuus. Satakunnan maakuntaohjelma hyväksytty maakuntavaltuustossa xx.xx

26 Sivu 24 Itämeren valtioiden alueiden yhteistyöelin BSSSC (Baltic Sea States Subregional Co-Operation) keskittyy aluekehityksen, elämänlaadun, koulutuksen ja nuorison, talouden, turismin, ympäristön sekä sosiaalipuolen kehittämiskysymyksiin. Toiminta edesauttaa satakuntalaisten toimijoiden partneriksi pääsyä esimerkiksi INTERREG Central Baltic- ja Itämeri -ohjelmien hankkeisiin. Satakuntaliitto on myös Euroopan alueiden järjestön - Assembly of European Regions (AER)- jäsen. Satakunta on osana Länsi-Suomen ohjelma-aluetta mukana myös IQ-Net on verkostossa, joka yhdistää rakennerahastoohjelmien parissa työskenteleviä alueellisia ja kansallisia kumppaneita eri puolilta Euroopan Unionia. Sen tavoitteena on parantaa rakennerahasto-ohjelmien laatua kokemuksia vaihtamalla. Kuluneiden EU-ohjelmakausien aikana satakuntalaisille toimijoille on syntynyt yhteistyöverkostoja ympäri Eurooppaa ja näitä voidaan hyödyntää myös jatkossa. Muun muassa satakuntalaiset Leader-toimintaryhmät ovat kahden viimeisen vuosikymmenen aikana rakentaneet moninaisia yhteistyösuhteita Eurooppaan, ja edistäneet alueensa yhdistysten ja yritysten kansainvälisiä yhteistyösuhteita. Lukuisilla maakunnan eri asteiden oppilaitoksilla on vilkasta kansainvälistä yhteistyötä kehittämishankkeiden sekä opiskelija- ja opettaja/tutkijavaihdon muodossa. Uutena on avautunut koulutusvienti. Kehittäjä-, koulutus- ja tutkimusorganisaatioiden kansainvälistä hanke- ja muuta kansainvälistä yhteistyötä tulee edelleen rohkaista ja tukea. Satakunnalla on Viron Harjumaan (Tallinnan alue) ja Viljandin maakuntien kanssa laaja-alainen yhteistyösopimus. Lähes kaikilla satakuntalaisilla kunnilla on ystävyyskaupunki tai -kaupunkeja, useimmiten Baltiassa ja muissa pohjoismaissa. Etenkin pohjoismaihin suhteet ovat useissa tapauksissa hiipuneet, mutta Viron ja Latvian suunta on yhä aktiivinen. Yhteistyö on kulttuuri- ja nuorisopainotteista, mutta myös yrittäjiä on osallistettu mukaan. Valmiuksia erityisesti yritysyhteistyön vahvistamiseen ystävyyskaupunkien välillä on useassa kunnassa. Satakunnalla on ollut yhteistyösopimus vuodesta 2008 alkaen kiinalaisen Changzhoun kaupungin kanssa. Yhteistyö on tiivistä ja sisältää virallisen ystävyysaluetoiminnan lisäksi korkeakoulujen ja yliopistojen välistä yhteistyötä, opiskelija- ja opettajavaihtoa. Yhteisiä aihealueita ovat mm. uusiutuva energia, automaatio/robotiikka sekä juomaveteen ja ympäristöteknologiaan keskittyvä tutkimus sekä niihin liittyvät kehittämishankkeet. Ikääntymisen teknologiat ja siihen liittyvä osaamisen vienti on voimakkaasti kasvava yhteistyön alue. Changzhoun ohella Ningbon kaupunki on keskeinen ja kasvava yhteistyötaho erityisesti automaation ja robotiikan aloilla. Näiden kaupunkien ohella tekevät maakunnan korkeakoulut yhteistyötä myös muiden kiinalaisalueiden, kaupunkien ja niissä sijaitsevien oppilaitosten kanssa. Kansainvälisten kumppanuuksien kautta etsitään uusia mahdollisuuksia kehittämistyön toteuttamiselle. Satakunnan maakuntaohjelma hyväksytty maakuntavaltuustossa xx.xx

27 Sivu Satakunnan toimintaympäristö Toimintaympäristön kuvauksessa on esitetty tiivistetysti keskeiset Satakunnan aluekehittämisen toimintaympäristöä kuvaavat indikaattorit. Aluekehityksen seurantaindikaattorit on esitetty taulukkona liitteessä 3. Elinympäristön laatua ja alue- ja yhdyskuntarakenteen piirteitä on lisäksi kuvattu tarkemmin maakuntaohjelman ympäristöselostuksessa (luku 8). Väestö, muuttoliike ja huoltosuhde Satakunnan väkiluku oli asukasta. Satakunnan väestö väheni 0,5 % edelliseen vuoteen verrattuna (-1217 henkeä). Seutukuntien väliset erot väestön kehityksessä ovat suuret. Väkiluku aleni vuonna 2016 Pohjois-Satakunnassa (-1,3 %), Porin seutukunnassa (-0,5 %) ja Rauman seutukunnassa (-0,4 %). Seutukunnittain tarkasteltuna luonnollinen väestönlisäys oli negatiivista jokaisessa seutukunnassa v Suurin syy väkiluvun kehitykseen on ollut negatiivisen nettosyntyvyyden ohella kuntien välisen muuttoliikkeen tappion syventyminen, josta johtuvaa kokonaismuuttotaseen tappiota maahanmuuttokaan ei ole kyennyt kumoamaan. Kuntien välisen muuttoliikkeen tappio oli ennakkotietojen mukaan Satakunnassa -0,5 %. Suurin se oli Pohjois-Satakunnassa (-0,9 %), pienin Porin seutukunnassa (-0,3 %). Raumalla tappio oli -0,8 % väestöön suhteutettuna. Satakunnan +0,2 %:n nettomaahanmuutto paikkasi laskennallisesti väestökatoa ja nettomaahanmuutto oli ennakkotietojen mukaan suhteellisesti suurinta Rauman seutukunnassa, +0,5 % väkiluvusta. Porin seutu ja Pohjois-Satakunta jäivät +0,1 %:iin. Satakunnan väestö on maan keskiarvoa iäkkäämpää, sillä yli 65-vuotiaiden osuus on yli neljä prosenttiyksikköä valtakunnan keskitasoa korkeampi (kuva 5). Satakunnassa on jo nyt maan viidenneksi korkein yli 65-vuotiaiden osuus (25 %). Tulevaisuutta leimaa Tilastokeskuksen viimeisimmän väestöennusteen perusteella työikäisen väestön osuuden pieneneminen ja yli 65-vuotiaiden osuuden kasvu koko maassa. Väestön ikärakenne vuonna 2016 Pohjois-Satakunta 14,2 % 58,9 % 26,8 % Rauman seutukunta 15,4 % 59,8 % 24,8 % Porin seutukunta 14,9 % 59,7 % 25,4 % Satakunta 15,0 % 59,6 % 25,3 % KOKO MAA 16,2 % 62,9 % 20,9 % Väestöllinen huoltosuhde kuvaa lasten ja vanhuseläkeläisten määrän suhdetta työikäiseen väestöön. Nykytasolla jokaista Kuva 5. Väestön ikärakenne; koko maa, Satakunta ja seutukunnat. Lähde: Tilastokeskus ja Satamittari. sataa työikäistä kohden maassamme on keskimäärin 60 lasta tai vanhusta. Satakunnassa vastaava lukuarvo on 69. Lähivuosina huoltosuhde heikkenee edelleen, mutta hidastuu vähitellen vuoteen 2040 mennessä. Satakunnan väestöllinen huoltosuhde on v väestöennusteen mukaan maakuntien keskitasoa. Huoltosuhteen heikkeneminen on peräisin ikärakenteen ja luonnollisen väestönmuutoksen laskevasta suunnasta ja on siten pitkän ajan kehityksen tulosta. Satakunnan maakuntaohjelma hyväksytty maakuntavaltuustossa xx.xx

28 Sivu 26 Aluetaloudellinen kehitys Satakunnan asukasta kohden laskettu bruttokansantuote on maakuntien viidenneksi suurin (v. 2014). Seutukunnittain tarkasteltuna Rauman seutukunnan BKT asukasta kohden laskettuna on Suomen kolmanneksi korkein maamme kaikkiaan 70 seutukunnan joukossa. Myös Porin seutukunnan (sija 26) ja Pohjois- Satakunnan (sija 30) BKT asukasta kohden on seutukuntien mediaania korkeampi (kuva 6). Tämä on osaksi seurausta vahvasta ja monipuolisesta, resilientistä teollisesta rakenteesta, joka on kestänyt suhteellisen hyvin viimeaikaisia suhdannevaihteluita. Satakunnan reaalinen BKT kasvoi jokaisessa seutukunnassa v. 2014, vaikka maan talous supistui vajaan prosentin. Pohjois-Satakunnassa kasvua kertyi eniten, 2,6 %. Rauman ja Porin seuduilla talous elpyi vastaavasti 1,1 %:n ja 0,2 %:n verran. Koko Satakunnassa BKT kasvoi 0,7 %. Taloudellisen suorituskyvyn mittarilla BKT asukasta kohden (indeksi: Koko maa=100, Satakunta=93) alueellinen vaihtelu maakunnan seutukuntien kesken on verrattain suurta (taulukko 1). Kuva 6. Seutukuntien BKT per capita, sijalukujen mediaania paremmat sinisellä, huonommat punaisella. Taulukko 1. BKT per capita seutukunnittain BKT / asukas, euroa 2014 Suhdeluku koko maahan nähden Rauman seutukunta Porin seutukunta Pohjois-Satakunnan seutukunta Satakunta Koko maa Myös maakunnan investoinnit kohosivat v aikana yli 21 %, kun valtakunnallisesti ne supistuivat kaksi prosenttia. Seutukunnittain tarkasteltuna Porin seudulla investointien arvo kohosi 30 %, Pohjois- Satakunnassa 12 % ja Rauman seudulla 9 %. Satakunnan maakuntaohjelma hyväksytty maakuntavaltuustossa xx.xx

29 Sivu 27 Maakunnan seutukuntien kilpailukyky eli kyky luoda BKT:tä on kohentunut vuosien välisenä aikana. Suomen kaikkiaan 70 seutukunnasta Rauman seutukunta on sijalla 5, Pori sijalla 12 ja Pohjois-Satakunta sijalla 44 (kuva 7). Satakunnan aluetaloudessa painottuu viennin korkea osuus. Teollisuuden viennin arvon osuus kokonaistuotannosta on Suomessa 36 % ja Satakunnassa 53 % (v. 2014). Satakunnan viennin arvo oli maakunnista neljänneksi korkein v. 2014, kuudenneksi suurin v ja seitsemänneksi v Maakunnan viennin osuus on koko Suomesta runsaat 6 %, mikä on väestöosuutta (4 %) selvästi korkeampi. Siten maallemme elintärkeässä ulkomaankaupassa Satakunnan asema on huomattavasti asukaslukuaan merkittävämpi ja alue on Suomen vahvimpia myös viennin suhteessa väkilukuun. Vuoden 2015 aikana Satakunnassa aloitti toimintansa 929 uutta yritystä ml. alkutuotanto. Yrityskantaan kertyi kasvua edellisvuodesta 9,9 Kuva 7. Seutukuntien kilpailukyky 2014 %. Suomessa keskimäärin yrityskanta supistui vastaavasti 0,4 %. Maakunnassa yrittäjien osuus työllisistä on 11,9 %, kun koko maan keskiarvo on 10,6 %. Yrittäjien osuudessa työllisistä Satakunta sijoittuu maakunnista kuudenneksi (v tiedot). Satakunnan muutosjoustavuus ja seutukuntien resilienssi Muutosjoustavuus eli resilienssi tarkoittaa alueen aktiivista uudistamista, joka perustuu oppimiseen ja toimiviin verkostoihin. Muutosjoustavalla alueella on kyky varautua, palautua ja erityisesti uudistua ulkoisesta aluetalouden shokista sekä kyky mobilisoida resurssit muutostilanteessa. Resilienssi on tunnistettu keskeiseksi menestystekijäksi - muutosjoustavat alueet menestyvät. Muutosjoustavuus on osa rakennemuutoksen hallintaa. Resilienssiin liittyvässä tutkimuksessa lähtökohtana on, että seutukunnissa erityisesti teollisuussektori kohtaa voimakkaimmin globaalitalouden ulkoiset häiriöt. Siten teollisuuden toimialat ovat oleellisessa roolissa aluetalouden taloudellisen resilienssikyvyn suhteen. Julkisten ja yksityisten palveluiden sekä kaupan sektorit ovat vähemmän alttiita lyhyen aikavälin häiriöille, eikä niissä ole havaittu siinä määrin dynaamisia muutoksia kuin teollisuudessa toimialarakenteen ja työllisyyden osalta. Seutukuntien resilienssi-indeksi (SRI) pyrkii huomioimaan seutukunnan teollisen rakenteen resistenttiysominaisuutta ulkoisia häiriöitä kohtaan. Mitä monipuolisempi on seutukunnan kilpailullinen eli teollinen sektori, sitä epätodennäköisemmin alueen talous kärsii ulkoisista shokeista verrattuna yksipuolisen Satakunnan maakuntaohjelma hyväksytty maakuntavaltuustossa xx.xx

30 Sivu 28 teollisen rakenteen alueeseen. Toisaalta aluetalous, joka on jo lähtökohtaisesti ulkomaankaupassa menestynyt, kykenee todennäköisesti palautumaan kasvu-uralleen nopeammin kuin alue, jolla ei ole aiempaa vientimenestystä. SRI-indeksi muodostuu seuraavista osa-alueista: monipuolisuus, yritysdynamiikka, teollisuuden osuus alueen liikevaihdosta sekä alueen viennin osuutta BKT:stä. Porin seutukunta sijoittuu seutukuntien resilienssi-indeksin (SRI) osalta kärjen tuntumaan sijalle 3 (2012). Myös Rauman seutukunta ja Pohjois-Satakunta ovat selvästi seutukuntien keskiarvoa parempia. Satakunnan seutukunnat sijoittuvat SRI tarkastelussa hyvin, koska yrityskannan vaihtuvuus sekä teollisen rakenteen monipuolisuus ovat suuria ja maakunnan vienti suhteessa BKT:hen on vahvaa. Satakunnan kaikki kolme seutukuntaa (Porin seutu, Rauman Seutu ja Pohjois-Satakunta) ovat elinkeinorakenteeltaan (tässä teollisuuden henkilöstön jakauma) monipuolisia monipuolisuutta kuvaavan Herfindahl-Hirschmanindeksin (HHI) perusteella. Satakunnan seutukunnista Porin seudulla oli v alustavien tulosten mukaan maamme 70 seutukunnasta 7., Pohjois-Satakunnalla 22. ja Rauman seudulla 29. monipuolisin teollinen rakenne, ns. HHI-indeksi, mikä lisää alueen resilienssiä eli kimmoisuutta talouden ulkoisia häiriöitä kohtaan edesauttaen niistä toipumista. Satakunnan seutukunnat sijoittuvat HHI-indeksillä mitattuna mediaanin monipuolisemmalle puolelle (kuva 8). Kuva 8. Seutukuntien teollisuuden monipuolisuus HHI-indeksi kuvaa henkilöstön jakaumaa. Porin seutukunnassa suurimmat työllistäjät ovat SOTE (osuus 21 %), teollisuus (17 %) sekä tukku- ja vähittäiskauppa (11 %) Niiden osuus on noin puolet alueen työpaikoista. Porin seutukunnan resilienssi on maan parhaita teollisuuden monipuolisen rakenteen ansiosta. Kun lisäksi melko vakaan SOTEn osuus on suuri, on alueen muutosjoustavuus suhteellisen hyvä. Teollisuudessa suurimmat työllistäjät ovat teknologiateollisuus (osuus kaikista työpaikoista 10 % ja teollisuudesta selvästi yli puolet, metallien jalostus, koneiden ja laitteiden sekä metallituotteiden ja kulkuneuvojen valmistus vahvasti edustettuina), kemianteollisuus (osuus teollisuudesta 12 %) sekä elintarviketeollisuus (osuus teollisuudesta 9 %). Rauman seutukunnassa ylivoimaisesti suurin toimiala on työpaikoilla tarkasteltuna teollisuus 25 %:n osuudellaan (2014). SOTE on toisella sijalla (13 %). Kolmanneksi sijoittuu tukku- ja vähittäiskauppa 9 %:n osuudella. Näiden kolmen suurimman osuus on hieman alle puolet alueen työpaikoista. Huomattavaa on teollisuuden liki kaksinkertainen osuus maan keskiarvoon verrattuna. Sen sijaan SOTEn ja kaupan osuus jää alle maan keskitason. Rauman seutukunnassa teollisuuden suurimmat työllistäjät ovat: Satakunnan maakuntaohjelma hyväksytty maakuntavaltuustossa xx.xx

31 Sivu 29 koneiden ja laitteiden valmistus (osuus teollisuuden työpaikoista 23 %), elintarviketeollisuus (osuus teollisuuden työpaikoista 20 %), metsäteollisuus (osuus teollisuuden työpaikoista 19 %), metallituotteiden valmistus (osuus teollisuuden työpaikoista 15 %) sekä muiden kulkuneuvojen valmistuksen eli käytännössä telakoiden osuus on pudonnut vuoden 2014 aikana v %:sta 2 %:iin teollisuuden työpaikoista päästäen edelleen mm. koneiden ja laitteiden huollon (osuus 7 % teollisuudesta) sekä muiden ei-metallisten mineraalituotteiden valmistuksen 3 %. Pohjois-Satakunnan seutukunnassa suurimmat toimialat ovat työpaikoilla tarkasteltuna teollisuus 18 %, SOTE 15 %, alkutuotanto 11 % ja kauppa 10 % (v. 2014). Niiden yhteenlaskettu osuus on 55 % alueen työpaikoista. Teollisuuden osuus kohoaa runsaan kolmanneksen maan keskiarvoa korkeammaksi, mutta SOTE (pl. sosiaalihuollon laitospalvelut) jää vähän alle. Alkutuotannon osuus on 3,5-kertainen B-H2-analyysin perusteella. Pohjois-Satakunnassa teollisuudessa suurimmat työllistäjät ovat: metallituotteiden valmistus (osuus teollisuudesta 27 %) elintarviketeollisuus (osuus teollisuudesta 18 %) sekä tevanake-valmistus (tekstiili-, vaate-, nahka- ja kenkäteollisuus) (osuus teollisuudesta 12 %). Toimialojen kehittyminen Satakunnan elinkeinoelämän toimialapohja muodostuu poikkeuksellisen vahvasti jalostussektorin (teollisuus, energiantuotanto ja rakentaminen) varaan, sillä niiden osuus alueen työpaikoista on lähes 29 % ( ), kun taas maassa keskimäärin se on runsaat 20 %. Erityisesti Rauman seudun työpaikkojen toimialarakenne on hyvin teollisuuspainotteinen (kuva 9), kun taas yhteiskunnallisten palveluiden osuus on muuta Satakuntaa sekä koko maata selvästi pienempi. Porin seudun työpaikkarakenne muistuttaa hyvin paljon maan keskiarvoa. Pohjois-Satakunnan erityispiirre on alkutuotannon muita seutukuntia ja koko maata selvästi suurempi osuus työpaikoista. Vastaavasti rahoitusja liike-elämän palveluiden sekä kuljetuksen ja varastoinnin osuus on muita seutukuntia ja koko maata pienempi. Työpaikkojen toimialarakenne seuduittain (%) Toimiala tuntematon Porin seutu Rauman seutu Pohjois- Satakunta Yhteiskunnalliset ja henkilökohtaiset palvelut (O-U) Rahoitus- ja liike-elämän palvelut (J-N) Kuljetus ja varastointi (H) Kauppa, majoitus ja rav.toiminta (G,I) Rakentaminen (F) Satakunta Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto (D- E) Teollisuus ( C) Kaivostoiminta ja louhinta (B) KOKO MAA Maa- ja metsätalous (A) Kuva 9. Työpaikkojen jakauma Lähde: Tilastokeskus ja Satamittari. Satakunnan maakuntaohjelma hyväksytty maakuntavaltuustossa xx.xx

32 Sivu 30 Energiatuotannon osuus Satakunnan työpaikoista on 1,7 %, kun taas maassa keskimäärin osuus on 0,5 %. Korkea osuus johtuu Satakunnan vahvasta sähköntuotannosta, sillä maakunnassa tuotetaan noin neljännes koko Suomen sähköstä (v. 2015). Seutukunnittain tarkasteltuna energiantuotannon osuus työpaikoista on Rauman seutukunnassa, 3,4 %. Pohjois-Satakunnassa osuus on 1,2 % ja Porin seutukunnassa 0,9 %. Satakunnassa on hieman maan keskiarvoa vähemmän julkisen sektorin työpaikkoja, mikä ilmenee julkisen sektorin vähäisempänä osuutena arvonlisäyksestä (v. 2014); osuus on koko maassa 20,9 % ja Satakunnassa 20,7 %. Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) ennusteen mukaan työpaikkojen määrän oletetaan edelleen vähenevän teollisuudessa, mutta selvästi hitaammin kuin edellisen kymmenen vuoden aikana. Alakohtaiset erot ovat edelleen suuria. Työpaikkojen nettomäärä väheni ajanjaksolla yhteensä 6700:lla, mutta mm. sosiaali- ja terveysalan työpaikat ovat nousseet vastaavaan aikaan 1300:lla (Kuva 10). Vuosina työpaikkojen määrä näyttäisi kääntyneen kasvuun myös ainakin rakentamisessa sekä joillakin palvelualoilla, kuten liike-elämän palveluissa. Sen sijaan teollisuuden lasku on jatkunut. VATT ennustaa maakunnassa SOTE-toimialan työpaikkojen kasvuksi alustavasti n. 15 % vuosina Seutukunnittain tarkasteltuna työpaikkojen määrän kehitys Satakunnassa on ollut suurin piirtein samansuuntaista vuosina Teollisuus on vähentynyt eniten Rauman seutukunnassa (-23,5 %) ja vähiten Pohjois- Satakunnassa (-16 %). Porin seudulla alenema on -22,1 %. SOTE on kasvanut nopeimmin Porin seutukunnassa, 11,2 %. Rauman seutukunnassa kasvua SOTE-alan työpaikkojen määrässä on kertynyt 8,2 %, Pohjois-Satakunnassa sen sijaan määrä on vähentynyt 5 %. Satakunnan työpaikkojen määrän kehitys A Maatalous, metsätalous ja kalatalous C Teollisuus D Sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto, jäähdytysliiketoiminta F Rakentaminen G Tukku- ja vähittäiskauppa; moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien korjaus H Kuljetus ja varastointi I Majoitus- ja ravitsemistoiminta 7500 J-N Liike-elämän palvelut O Julkinen hallinto ja maanpuolustus; pakollinen sosiaalivakuutus P Koulutus Q Terveys- ja sosiaalipalvelut Kuva 10. Työpaikkojen muutos , suurimmat toimialat Satakunnan maakuntaohjelma hyväksytty maakuntavaltuustossa xx.xx

33 Sivu 31 Työvoiman kysyntä ja tarjonta sekä työllisyys Satakunnan työllisyysaste (15 64 v.) vuonna 2016 oli 67,9 %, kun se koko maassa oli 68,7 %. Satakunnan työttömyysaste on vuodesta 2006 lähtien, joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta, pysytellyt koko maan keskimääräistä tasoa suotuisampana (Kuva 11). Työttömyysasteen kehitys Satakunnassa ja koko maassa ,0 % 16,0 % 14,0 % 12,0 % 10,0 % 8,0 % 6,0 % 4,0 % 2,0 % 0,0 % Satakunta KOKO MAA Kuva 11. Satakunta ja koko maa: työttömyysaste Tilastokeskuksen määritelmän mukaan. Lähde: Tilastokeskus ja Satamittari. Työttömien työnhakijoiden osuus seutukuntien työvoimasta oli vuonna 2016 Pohjois-Satakunnassa 12,3 %, Porin seutukunnassa 15,4 % ja Rauman seutukunnassa 11,3 % (TEM:n luokituksella). Satakunnassa nuorisotyöttömyys on hieman valtakunnallista keskitasoa korkeampaa. Vuonna 2016 alle 25- vuotiaiden työttömyysaste oli Satakunnassa 18,4 %, kun koko maassa keskimäärin se oli 17 %. Vuoteen 2015 verrattaessa kehitys on kuitenkin ollut aiempaa suotuisampaa, sillä tuolloin vastaava lukema oli maakunnassa 18,9 %. Alkuvuonna 2017 se on vähentynyt Satakunnassa suhteellisesti eniten eri ikäluokkien työttömyydestä. Seutukunnittain tarkasteltuna nuorisotyöttömyys oli v Porin seutukunnassa 21,3 %, Pohjois-Satakunnassa 17,7 % ja Rauman seutukunnassa 12,6 %. Satakunnassa oli v työvoiman ulkopuolella hieman valtakunnallista tasoa pienempi osa vuotiaista (19 %), sillä koko maan keskiarvo oli 19,8 %. Ilman perusasteen jälkeistä tutkintoa oli vastaavasta ikäluokasta Satakunnassa (v. 2015) vähän keskitasoa pienempi osuus, 16,4 %, maan keskiarvo oli 16,5 %. Koulutustaso Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden osuus 15 vuotta täyttäneestä väestöstä (2015) on Satakunnassa merkittävästi maan keskiarvoa alempi (koko maa 8,8 %, Satakunta 5,1 %). Keski-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus Satakunnassa on puolestaan koko maan vastaavaa osuutta korkeampi (Kuva 12). Satakunnan maakuntaohjelma hyväksytty maakuntavaltuustossa xx.xx

34 Sivu 32 Koulutustaso on kuitenkin noussut hieman maan keskiarvoa nopeammin, kun tarkastellaan tutkinnon suorittaneiden osuutta. Alle 35-vuotiaissa on alemman korkeakoulututkinnon suorittaneiden osuus yltänyt lähes samaan tasoon kuin koko maassa keskimäärin. Sen sijaan ylemmissä korkeakoulututkinnoissa osuus on nuorissakin ikäluokissa selvästi maan keskiarvoa alempi. Molemmissa osuuden kasvuvauhti on jäänyt myös alle maan keskitason. Peruskoulun jälkeistä tutkintoa vailla olevat Koko maa Tutkija-aste Ylempi kk-aste Alempi kk-aste Alin korkea-aste Keski-aste Satakunta ,9 0,3 8,8 5,1 10,5 9,2 9,7 10, Pelkän perusasteen koulutuksen varassa olevien vuotiaiden työttömien Kuva 12. Tutkinnon suorittaneiden osuus 15 vuotta täyttäneestä väestöstä Satakunnassa ja koko maassa v työnhakijoiden osuus kaikista työttömistä on Satakunnassa samaa luokkaa kuin koko maassa keskimäärin, samoin arviot koulutuksen ja työelämän ulkopuolella olevien nuorten määrästä. Koulutuksen keskeyttäminen erityisesti toisella asteella on yleistä. Satakunnassa on jo mm. kehitetty vaihtoehtoisia tapoja ja tarjottu erilaisia oppimisympäristöjä suorittaa ammatillinen tutkinto tai tutkinnon osia. Kunnissa on toteutettu onnistuneesti erilaista työpajatoimintaa. Elinympäristön laatu ja alue- ja yhdyskuntarakenne Satakunnan ympäristön nykytila on verrattain hyvä. Alue tarjoaa terveellisen ja viihtyisän elin- ja toimintaympäristön, jossa on omaleimaista lajirikasta luontoa ja kulttuurimaisemia, yleisesti ottaen hyvä ilmanlaatu, riittävästi käyttökelpoista raakavettä sekä monipuolisia käyttömahdollisuuksia tarjoavat vesialueet. Pintavesien tila on viime vuosikymmeninä heikentynyt. Pellot ja metsät ovat hyväkasvuisia ja tuottavat raaka-ainetta maakunnan elintarvike- ja metsäteollisuudelle ja energiantuotantoon. Satakunnan luonto on luonnonolosuhteidensa ja pitkän asutushistorian vuoksi monimuotoista. Toisaalta ihmisten toiminta aiheuttaa myös muutosuhkia luonnolle ja kulttuuriympäristöille. Monimuotoisuuden säilyttäminen edellyttää perustietoa luonnon tilasta. Tiedollisia puutteita Satakunnassa on mm. uhanalaisista luontotyypeistä sekä edelleen mm. Selkämeren vedenalaisesta luonnosta huolimatta valtakunnallisesti toteutetusta vedenalaisen luonnon kartoitustyöstä. Tulevaisuudessa ympäristön kannalta vaikeimmat ongelmat liittyvät ilmastonmuutokseen, vesistöjen rehevöitymiskehityksen jatkumiseen sekä rakennusperinnön hoitoon liittyviin haasteisiin. Luonnon monimuotoisuuden väheneminen, ympäristön kemikalisoituminen sekä paikallinen maaperän ja pohjavesien pilaantuminen ovat esimerkkejä muista keskeisistä ympäristöongelmista. Ympäristöonnettomuudet ovat myös riski, johon on syytä varautua. Mikromuoveihin ja lääkejäämiin liittyviin vesistöriskeihin on havahduttu vasta viime aikoina. Ilmastonmuutoksen vaikutukset näkyvät erityisesti sään ja vesiolojen vaihteluina sekä ääri-ilmiöiden lisääntymisenä, mikä voi kasvattaa myös tulvavahinkoja tulevaisuudessa. Satakunnan elinympäristön laatua ja alue- ja yhdyskuntarakenteen toimivuutta on tarkasteltu laajemmin maakuntaohjelman luvussa 8 (Satakunnan maakuntaohjelman ympäristöselostus). Satakunnan maakuntaohjelma hyväksytty maakuntavaltuustossa xx.xx

35 Sivu 33 Seutukuntien vahvuudet Toimintaympäristön aluetalouden tarkastelusta on koottu Satakunnan seutukuntien vahvuuksia (kuva 13). Vahvuudet edustavat maakunnan osaamispääomaa ja osaltaan edistävät maakunnan kilpailukykyä ja kasvua. Rauman seutukunta: BKT per capita Suomen 3. korkein, kilpailukyky maan kärkeä paljon teollisia investointeja runsaasti monipuolista ja tuottavaa vientiteollisuutta etenkin metsä-, konepaja-ja meriteollisuudessa vahva elintarvikeketju (alkutuotanto ja elintarviketeollisuus) hyvin merkittävä energian tuottaja alueen yrityskannan uusiutuminen kiihtynyt Porin seutukunta: vahva resilienssi (teollisuuden monipuolisuus Suomen 7. paras) metallien jalostus, kone- ja laitevalmistus sekä kemianteollisuus vahvoja vientialoja teollisten investointien kasvu ripeää korkeakoulusektorin hakijamäärä kasvussa yritysten tuotekehitys vahvistunut automaatio- ja robotiikka vahvassa nosteessa Pohjois-Satakunta: alueen kilpailukyky kokoon nähden hyvä korkea BKT per capita suhteessa alueen kokoon talouskasvu nopeaa monipuolinen teollinen rakenne vahva metallituoteteollisuus suuria julkisia laitoksia (puolustusvoimat ja kuntoutuskeskus) Kuva 13. Satakunnan seutukuntien vahvuudet Maakunnan toimialaprofiili Työ- ja elinkeinoministeriö on toteuttanut vuonna 2017 alueiden vahvuuksien analyysin, jossa on tarkasteltu 18 maakunnan ydinvahvuuksia yritys- ja elinkeinoelämän näkökulmasta. Työn tavoitteena on ollut yhdenmukaisella analyysimallilla kirkastaa maakuntien keskeiset ydinvahvuudet ja suhteelliset kilpailuedut. Lisaksi tavoitteena on ollut tuottaa tietoa vahvuuksista suhteessa muihin alueisiin ja kartoittaa yhteistyön mahdollisuuksia muiden alueiden kanssa. Satakunnan toimialaprofiili on analyysin mukaan vahvan teollinen, ja sen tueksi on kehittynyt myös muita keskeisiä toimialoja. Satakunnan vahva teollinen toimialarakenne näkyy korkeana työn tuottavuutena. Telakkateollisuus, vientipainotteinen metalliteollisuus sekä energiateollisuus ovat selkeästi muita maakuntia vahvempia. Näiden rinnalle on syntynyt poikkeuksellisen paljon esimerkiksi teollisuutta tukevia palveluita. Myös elintarvikkeiden valmistuksessa ja vesistöjen kunnostuksessa Satakunta on keskimääräistä parempi. Satakunnan monipuolinen ja uusiutunut toimialarakenne täydentää kansainvälisesti orientoitunutta vientiteollisuutta ja sijainti Suomen teollisessa kolmiossa ja satamien läheisyydessä luo mahdollisuuksia laajalle alihankintaverkostolle. Pitkä kokemus kansainvälisestä teollisuudesta ja verkostomainen toiminta ovat luoneet pohjan yritysmyönteiselle toimintamallille, joka näkyy niin maankäytössä kuin yritysten Satakunnan maakuntaohjelma hyväksytty maakuntavaltuustossa xx.xx

36 Sivu 34 sitoutumisessa maakuntaan. Satakunnan toimialarakenne ja yrityskanta on monipuolinen. Yritysten nettomäärä on kasvanut ja Satakunnan elinkeinorakenne on pystynyt uudistumaan. Satakunta muodostaa monipuolisen kasvualustan erityyppisille yrityksille. Yritykset ovat myös sitoutuneita Satakuntaan sekä alueen kehittämiseen. Kulttuuri- ja vetovoimatekijöiden osalta Satakunnassa on tapahtumia, jotka luovat maakuntaan positiivisesti näkyvyyttä ja mahdollisuuksia elinkeinotoiminnalle. Analyysin mukaan osaamisen näkökulmasta oppilaitosten muutoskyky ja joustavuus on alueella ollut poikkeuksellista, mikä on osaltaan mahdollistanut uusien alueen vientipainotteista teollisuutta palvelevien ratkaisujen kehittämistä. Osaamiseen liittyy myös teollisesta toiminnasta periytyvä projektiosaaminen, jossa yritysten toiminta perustuu poikkeuksellisen vahvoihin toimittaja- ja alihankkijaverkostoihin, ja näiden hallinnon osaamiseen. Infrastruktuuri, erityisesti rakennuskanta ja LNG, mahdollistavat energiaintensiivisen toiminnan. Teollisuuspuistot tekevät Satakunnasta erityislaatuisen. Teollisuus on keskittynyt nauhamaisesti ja teollisuuden kehittäminen on heijastunut ympäristön ja maankäytön hyödyntämiseen suhteellisena kilpailuetuna. Satakunnassa joustava maankäyttöpolitiikka ja verkostomainen toimintatapa mahdollistavat sen, että teollisuudelle suotuisia toimintaympäristöjä saadaan kehittymään. Satakunnan toimintaympäristö on suotuisa elintarviketuotannon osa-alueille. Lisaksi Satakunnan meriympäristö luo mahdollisuuksia ammattikalastukselle. Alueellisen erikoistumisen näkökulmasta Satakunnan keskeisiä erikoisaloja ovat meritekninen teollisuus sekä erikoistuneet teollisuuden palvelut (logistiikka ja kunnossapito). Meri- ja teknologiateollisuuden osalta Satakunnassa ollaan panostamassa tuotekehitykseen ja seuraavan sukupolven tuotteisiin ja palveluihin. Tämän lisäksi elintarviketeollisuus on jo nyt suuri, mutta jossa nähdään olevan potentiaalisia kasvu- ja tuotekehitysnäkymiä. Tämä koskee myös pakkausteollisuutta. Nousevat ja voimakkaan kasvun toimialat kytkeytyvät biotalouteen. Näitä ovat elintarvikeketjun sekä myös kemiallisen metsäteollisuuden sivuvirtojen hyödyntämiseen liittyvät mahdollisuudet. Energia-alan potentiaalisia sovellusaloja ovat aurinko, tuuli ja biokaasu sekä LNG. Uusia avauksia on syntynyt peliteollisuudessa, jossa on vahva tutkimuspohja erityisesti oppimiseen liittyvissä peliratkaisuissa. Elämystuotanto ja tapahtumien järjestäminen sekä matkailu ovat nousevia, potentiaalisia aloja, joissa on jo jonkin verran kasvua. Samoin turvallisuusalalla kasvua on odotettavissa erityisesti ydinvoimatuotannon ja puolustushallinnon näkökulmasta. Muina näkökulmina mainittiin myös yksityiset sosiaali- ja terveyspalvelut sekä pakkausteollisuus älypakkausten näkökulmasta. Tulevaisuuden nousevina kehitysaloina nousi erityisesti robotiikka ja sen soveltaminen alueen teollisuudessa. Satakunnan maakuntaohjelma hyväksytty maakuntavaltuustossa xx.xx

37 KEHITTÄMISPOTENTIAALI VOIMAVARAT RAJOITTEET Sivu Satakunnan kehittämisen voimavarat ja rajoitteet Toimintaympäristötarkastelusta ja maakuntaohjelman valmisteluprosessin aineistosta nousevat Satakunnan kehittämisen voimavarat, rajoitteet sekä potentiaali. Kuvaan 26 on koottu niitä tekijöitä, jotka merkittävimmin vaikuttavat vuosien kehittämislinjauksiin maakunnassa. Voimavarat kuvastavat maakunnan osaamis- ja rakennetekijöitä, jotka osaltaan toimivat maakunnan kehittämisresursseina. Voimavarat kattavat sekä rakenteellisia että osaamistekijöitä. Nämä ovat kokonaisuuksia, jotka ovat maakunnan aluekehittämisen kannalta merkittäviä kuten esim. maakunnan sijainti rannikolla, teollisuuden monipuolisuus ja luonnonympäristö. Osaamistekijät tuovat esille maakunnan toimijoiden vahvoja sisältöjä. Rajoitteet ovat niitä, joiden vaikutusta pyritään vähentämään aluekehittämisen keinoin. Kehittämispotentiaalia taas pyritään vahvistamaan. Älykäs erikoistuminen edistää maakunnan osaamista ja erikoistumista. Älykäs erikoistuminen tarkoittaa maakunnan erityisten ominaisuuksien ja varojen tunnistamista, kilpailuetujen korostamista sekä alueellisten sidosryhmien ja varojen tuomista tulevaisuudennäkymän tueksi. Älykkäässä erikoistumisessa keskitytään siihen, mikä osaaminen antaa alueelle parhaan kilpailupotentiaalin. kansainvälisesti merkittävä teknologiateollisuuden osaamiskeskittymä: mm. meri-, automaatio-, robotiikka-, metalli- ja energiaklusteri korkean teknologian teollisuusalueet ja -vyöhykkeet monipuolinen teollisuuden toimialarakenne teollisuuden vientipainotteisuus monipuolinen energiantuotanto maakunnan sijainti tulevaisuuden ympäristö- ja energiateknologiat vahva elintarvikealan tuotanto ja jalostus osaaminen biotalouden ja kiertotalouden osa-alueilla hyvinvointiteknologia- ja hygieniaosaaminen monipuolinen koulutustarjonta automaatio, robotiikka, data-analytiikka, pelillisyys jalostustoiminnan yritykset investoivat maakuntaan yritysten investoinnit tutkimukseen ja innovointiin verkostoitunut yrittäjyyden edistämisen yhteistyö satamat, lentokenttä kansallinen, ylimaakunnallinen ja kansainvälinen verkostoituminen ja yhteistyö maakuntien sisäisten verkostojen vahvuus monimuotoinen luonto- ja kulttuuriympäristö erityisosaamista vesistöjen ja muun luonnonympäristön hoidossa, pohjavesivarat varuskunnat elämystalous (kulttuuri, matkailu, tapahtumat, hyvinvointipalvelut) viihtyisä elinympäristö ja toimiva, arjen sujuvuuden mahdollistava yhdyskuntarakenne, vaihtoehtoiset asuinympäristöt, toimivat paikallisyhteisöt erityisosaamista usealla turvallisuuden osa-alueella, pelastusharjoitusalue järjestöjen monipuolinen osaaminen ja yhteistyö väestön väheneminen suuret alueelliset erot väkiluvun muutoksessa ja ikärakenteen vinoutumisessa julkisen tutkimus- ja kehittämisrahoituksen vähäisyys työvoiman saatavuusongelmia, pulaa erityisosaajista joillakin aloilla (esim. bioteknologia, ICT) työvoiman kohtaanto-ongelmat työperäinen maahanmuutto vähäistä ammattikorkeakoulun ja toisen asteen oppilaitosten aloituspaikkojen karsiminen kansainvälistymisvalmiudet matkailun maakunnallisen koordinaation vähäisyys puutteita liikenneyhteyksissä, liian hitaat yhteydet alemman tieverkon heikko kunto vesistöjen tilan heikkeneminen ja hidas elpyminen biotalous elintarvikeviennin lisääminen kiertotalous cleantech-teollisuus ICT-teknologia, tekoäly, robotiikka, pelillisyys sinisen kasvun alat merituulivoima arktinen osaaminen logistiikka energia kaasutalous hyvinvointipalvelut ja -teknologia elämystalous, aineeton arvonluonti ja luovat alat (matkailu, tapahtumat, kulttuuri, hyvinvointi) ympäristön- ja luonnonhoito ÄLYKÄS ERIKOISTUMINEN Teollisuuden uudistuminen Biotalous Turvallisuus Energia Sininen kasvu Automaatio ja robotiikka Kiertotalous Hyvinvointipalvelut ja -teknologia Elämystalous Kuva 14. Satakunnan aluekehittämisen voimavarat, rajoitteet, kehittämispotentiaali sekä älykkään erikoistumisen fokusalat Satakunnan maakuntaohjelma hyväksytty maakuntavaltuustossa xx.xx

38 Sivu Maakunnan temaattiset kehittämiskokonaisuudet Maakunnan toimintaympäristön tilannekuva sekä maakunnan vahvuudet ovat perustana strategisten kehittämiskokonaisuuksien laadinnalle. Temaattiset kehittämiskokonaisuudet perustuvat olemassa olevaan osaamiseen, voimavaroihin ja vahvuuksiin, jotka tuottavat Satakuntaan kilpailukykyä ja elinvoimaa. Maakuntauudistuksen myötä alueiden ja valtion yhteistyön yhdeksi välineeksi tulee ns. aluekehittämisen neuvottelumenettely (aluekehityskeskustelu), jota pohjustaa maakuntien tilannekuvan laadinta. Uuden maakunnan aluekehityksen tilannekuva tulee todennäköisesti temaattisesti käsittelemään alueiden elinvoimaa, työllisyyttä, elinkeinoja, elinympäristöä, saavutettavuutta sekä väestön osaamista ja hyvinvointia. Lisäksi tilannekuva sisältää maakuntien laadullisen itsearvioinnin alueen tilasta ja uudistumisen tekijöistä; ennakointitietoa ja tulevaisuuden arviointia. Uuden maakunnan aluekehittämisneuvottelujen aineistona on mahdollista käyttää maakuntaohjelman strategisia aluekehittämislinjauksia ja temaattisia kehittämiskokonaisuuksia, joilla on myös kansallista vaikuttavuutta. Temaattiset kehittämiskokonaisuudet Satakunnan teollisuuden kasvuohjelma, Teollisuuspilotti 2020, on maakunnan vahva temaattinen kehittämiskokonaisuus. Teollisuuspilotin tavoitteena on edistää teollisuuden kasvua, kilpailukykyä ja uudistumista sekä turvata teollista toimintaa sekä minimoida kasvun hidasteita. Teollisuuden uudistuminen sisältyy maakunnan älykkääseen erikoistumiseen. Kasvua edistävät mm. uusien liiketoiminta-alueiden löytäminen, tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta (TKI), sekä suuryritysten, pk-yritysten ja start-up yritysten tavoitteellinen yhteistyö. Myös koulutus- ja tutkimuslaitoksilla on tässä työssä merkittävä rooli. Teollisuuspilotti on valmisteltu laajassa yhteistyössä keskeisten yksityisten toimijoiden (mm. Kauppakamarit) sekä julkisten (Satakuntaliitto, Satakunnan ELY, kaupungit ja kunnat) kesken. Maakunnassa vallitsee vahva yhteinen tahtotila teollisuuden uusiutumisen tukemisesta. Kasvuohjelman keskiössä ovat Satakunnassa sijaitsevat kansallisesti merkittävät teollisuuspuistot: Kupariteollisuuspuisto ja M20 Industrial Park Porissa, Seaside Industry Park Raumalla, Suurteollisuuspuisto Harjavallassa, Kirkkokallion agroekologinen teollisuuspuisto Honkajoella sekä Etelä- Satakunnan elintarvikeyritysalueet. Teollisuuspilotin avulla voidaan luoda ja testata teollista toimintaa monipuolisesti uudistavaa teollisuuspuistostrategiaa, jota voidaan laajentaa myös kansalliseksi toimintamalliksi. Tavoitteena on luoda maailman paras teollisuusalueisiin perustuva kokeiluympäristö. Satakunnan vahvan ja monipuolisen teollisuuden arvoketjut tarjoavat pk-yrityksille erikoistuneen liiketoiminnan mahdollisuuksia. Satakunnassa on useita menestyviä perheyrityksiä, joiden sitoutuminen toimintansa kehittämiseen maakunnassa vahvistaa osaltaan Satakunnan yrittäjyyden kehityspohjaa. Lisäksi julkisten palvelujen muutospaineet ja mm. matkailu- ja hyvinvointipalveluiden kulutuskysyntä luovat tilaa ja kehittymisalustoja pk-yrittäjyydelle sekä sosiaalisille ja ekologisille innovaatioille. Maakunnassa tarvitaan yrittäjiä synnyttämään, jatkamaan ja kasvattamaan yrityksiä. Kiinnostusta yrittäjyyteen luovat yritysten hyvät toimintaedellytykset, neuvonta- ja tukipalvelut, yrittäjyyden koulutus, kiihdyttämötoiminnot sekä yrittäjyyskasvatus. Kaavoituksella ja joustavalla viranomaistoiminnalla voidaan tukea yritystoiminnan kehittymistä. Satakunnassa yrittäjyyskasvatusta on kehitetty mm. korkeakoulujen yrittäjämäisten toimintaympäristöjen ja YES-keskuksen toiminnan myötä. Sisäisen yrittäjyyden vahvistuminen lisää konkreettisesti yrittäjiksi ryhtyvien määrää ja toisaalta parantaa ihmisten Satakunnan maakuntaohjelma hyväksytty maakuntavaltuustossa xx.xx

39 Sivu 37 omaa työhyvinvointia ja työn tuottavuutta myös palkkatyössä. Yrittäjyyskasvatuksen vakiinnuttaminen ja edelleen laajentaminen on keskeistä maakunnan yrittäjäpohjan turvaamiseksi. Vienti- ja kasvuyrityksille on merkittävää koulutus- ja innovaatioympäristöjen ja kumppanuuksien kehittäminen. Satakunnassa on monipuolinen energiatuotannon keskittymä, jossa tuotetaan sähköä noin kolminkertaisesti maakunnan kulutukseen nähden. Monipuolinen energiatarjonta ja -osaaminen antavat maakunnan energiaintensiiviselle teollisuudelle vahvaa kilpailullista etua. Energiaosaaminen sisältyy maakunnan älykkääseen erikoistumiseen. Perusenergian tuotanto on keskittynyt Olkiluotoon (ydinvoima) ja Tahkoluotoon (kivihiili). Energiantuotanto näkyy myös maakunnan maisemassa esimerkiksi voimansiirtoverkkona. Perusenergiantuotannon ohella Satakunnassa panostetaan myös monipuoliseen uusiutuvien energiamuotojen käyttöön. Bioenergian hankintalogistiikan ja raaka-aineen saatavuuden kehittäminen luo perusedellytykset bioenergiatalouden kehittymiselle ja bioenergian käytön lisäämiselle. Bioenergian lisäyspotentiaalia on mm. metsähakkeen, kierrätyspolttoaineiden ja biokaasun hyödyntämisen lisäämisessä. Energiateknologian mahdollisuudet luovat uusia innovaatioita ja liiketoimintamahdollisuuksia esim. tuulivoiman, aurinkoenergian, kaasu ja metaanitalouden, vesivoiman hyödyntämiseen sekä ydinvoima-alalle. Satakunnassa on osaamista kaasu- ja metaanitalouden, aurinko- ja tuulienergian, varavoimaratkaisujen, sekä puhtaan veden kehittämisteemoihin. Tavoitteena ovat uusiutuvien energiamuotojen kokonaisratkaisut. Esimerkiksi merituulivoimapuiston rakentaminen yhdistää energia-, offshore- ja teknologiateollisuuden osaamista uudella tavalla, joka ei ole sidoksissa perinteisiin toimiala- tai klusterirajoihin. Kiertotalous on Satakunnalle ja satakuntalaisille yrityksille suuri mahdollisuus. Se on talouden uusi malli, jossa materiaalit ja arvo kiertävät ja tuotteille luodaan lisäarvoa palveluilla. Satakunnan teollisten sivuvirtojen ja uusiutuvan energian hyödyntämiseen liittyvät ratkaisut luovat uusia kierrätysliiketoiminnan mahdollisuuksia. Materiaali- ja energiatehokas uusiokäyttö edistää vähähiilisyyttä ja kiertotaloutta. Satakunnan teollinen ekosysteemi yhdistää mm. teollisuuden ja rakentamisen sivuvirrat ja mahdollistaa resurssitiedon keräämisen ja jakamisen. Satakunta ja Varsinais-Suomi muodostavat Lounais-Suomen Life IP-ydinalueen alueellinen resurssitehokkuus kohti kiertotaloutta Suomessa. Tavoitteena on kehittää toimintamalleja ja menetelmiä sekä erillisin demohankkein luoda mahdollisuuksia kiertotalouteen, jonka osaaminen on osa maakunnan älykkään erikoistumisen profiilia. Biotaloudella tarkoitetaan taloutta, joka käyttää uusiutuvia luonnonvaroja ravinnon, energian, tuotteiden ja palvelujen tuottamiseen. Biotalous pyrkii vähentämään riippuvuutta fossiilisista luonnonvaroista, ehkäisemään ekosysteemien köyhtymistä sekä edistämään talouskehitystä ja luomaan uusia työpaikkoja kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Tärkeimpiä biopääoman luonnonvaroja Satakunnassa ovat metsien, maaperän, peltojen, vesistöjen ja meren biomassa eli eloperäinen aines sekä makea vesi. Biotalous tukee kestävän kehityksen tavoitteita, luonnon monimuotoisuuden säilyttämistä, tasapainoista alueellista kehitystä sekä vahvistaa yhteiskunnan kykyä vastata äkillisiin globaaleihin muutoksiin. Biotalouden kasvulle tuleekin kehittää kilpailukykyinen toimintaympäristö ja biotalouteen tulee luoda uutta monialaista yrittäjyyttä sekä työpaikkoja rohkeiden kokeilujen kautta. Elintarvikeketjun kehittäminen, puhdas vesi sekä näihin liittyvät kestävyys- ja turvallisuusnäkökulmat sekä laajemmin biotalouden ja kiertotalouden osaaminen on keskeinen osa Satakunnan älykästä erikoistumista. Satakunnan maakuntaohjelman tavoitteena on Satakunnan koko elintarvikeketjun Satakunnan maakuntaohjelma hyväksytty maakuntavaltuustossa xx.xx

40 Sivu 38 kehittäminen, uusiutuvan energian tuotannon ja käytön lisääminen, luonnonympäristöistä ja vesistöistä huolehtiminen, veteen ja ruokaketjuun liittyvän tutkimus- ja innovaatiotoiminnan edistäminen sekä kansainvälistyminen. Maakunnan elintarvikeketjun tulevaisuuden määrittää pitkälti koko arvoketjun kannattavuus ja kilpailukyky. Arvoketjussa korostuu perinteisen pellolta pöytään ajattelun lisäksi sivuvirtojen hyödyntäminen. Kansainvälisille markkinoille pääsy kasvattaa elintarvikeketjun merkitystä maakunnassa. Oppilaitosten, tutkimus- ja kehittämisorganisaatioiden sekä yritysten toimialat ylittävä yhteistyö sekä osaamisen hyödyntäminen ja kehittäminen on välttämätöntä uusien biopohjaisten liiketoimintamahdollisuuksien ja ratkaisujen kehittymiselle Satakunnassa. Maakunnan kemiallinen metsäteollisuus on vahvaa ja biotalouden uudet ekosysteemit mahdollistavat uusia ratkaisuja. Biopohjaisten ratkaisujen markkinat ovat monelta osin kasvuvaiheessa. Tässä vaiheessa onkin merkittävää pilotoida uusia biotalouden ratkaisuja innovaatioiden kaupallistamiseksi, ratkaisujen toimivuuden varmistamiseksi ja hyötyjen konkretisoimiseksi. Puusta tulee perinteisten metsäteollisuuden tuotteiden lisäksi kehittää innovatiivisia ja pitkälle jalostettuja biopohjaisia tuotteita. Puurakentamiseen liittyy myös tulevaisuudessa uusia mahdollisuuksia. Sinisellä kasvulla tarkoitetaan EU-tasolla merten luonnonvarojen kestävää hyödyntämistä. Satakunnassa sinisellä kasvulla tarkoitetaan laajemmin veteen liittyvää TKI-toimintaa, meriteollisuutta, meriklusteria, vesiosaamisen kehittämistä, pohjavesiä, vesien suojelua, kalataloutta, virkistystä, hyvinvointipalveluja ja vesistömatkailua kaikissa vesistöissä. Siniselle kasvulle on Satakunnassa vahvat perusteet ja vesiluonnonvarojen hyödyntämiseen kestävällä pohjalla liittyy huomattava innovaatio- ja kasvupotentiaali. Merialuesuunnittelu tukee merialueen pitkäjänteistä kehittämistä ja edistää sinistä kasvua sekä ympäristön- ja luonnonsuojelua sovittamalla alueellisesti näiden tarpeita ja tavoitteita yhteen. Lounais-Suomen meriklusterissa on monipuolista osaamista ja alueella toimii huomattava määrä eri merielinkeinojen harjoittajia, eturintamassa telakat ja niiden alihankintaverkostoon kuuluvat yritykset. Osaamistason ylläpitäminen vaatii jatkuvaa panostamista tutkimus- ja kehittämistyöhön sekä koulutukseen. Jotta uusia liiketoiminnan mahdollisuuksia pystytään hyödyntämään mahdollisimman tehokkaasti, olisi löydettävä toimivat kumppanusmallit siihen, miten osaaminen, uudet teknologiat ja innovaatiot sekä tutkimuksessa syntynyt tieto kanavoituu myös yritysten käyttöön. Meri- ja teknologiateollisuuden osalta Satakunnassa ollaan panostamassa tuotekehitykseen ja seuraavan sukupolven tuotteisiin ja palveluihin. Satakunnassa sinisen talouden potentiaalia on meriteollisuuden ja - teknologian ohella mm. vesistömatkailussa ja merellisissä hyvinvointipalveluissa, kalataloudessa, vesiviljelyssä ja energiassa. Pohjavedet muodostavat Satakunnassa merkittävän alueellisen luonnonvaran. Veteen liittyvä tutkimus- ja innovaatiotoiminta tukee sinisen kasvun mahdollisuuksia. Satakuntaan on vesien hoidossa ja suojelussa merkittävää kansainvälistä osaamista. Sisävesien tila on Satakunnassa paikoin heikko ja vesien tilan parantamiseen onkin satsattu mm. pitkäjänteisten vesienhoitosuunnitelmien ja -ohjelmien avulla. Sinisen kasvun osaaminen vahvistaa maakunnan älykästä erikoistumista. Satakunnan vetovoiman vahvistaminen on keskeistä väestöennusteen suunnan muuttamiseksi, työvoiman saatavuuden, yritysten sijoittumispäätösten ja mm. matkailuelinkeinon kasvun ja kansainvälistymisen kannalta. Vetovoimaisuuteen vaikuttaa merkittävästi myös elinympäristöjen viihtyisyys ja ympäristön tila. Matkailun kehittämistyössä painottuvat mm. koordinaation vahvistaminen, digitaalisuuden hyödyntäminen sekä kansainvälisen matkailun edistäminen. Satakunnan maakuntaohjelma hyväksytty maakuntavaltuustossa xx.xx

41 Sivu 39 Hyvinvointipalveluihin ja hyvinvointiteknologiaan liittyvä osaaminen on osa maakunnan älykästä erikoistumista. Satakunnassa on kehitetty käyttäjälähtöistä ja helppokäyttöistä hyvinvointia edistävää teknologiaa sekä hyvinvointiteknologian tuotteita, palveluita ja toimintatapoja. Asukkaiden hyvinvointia edistävät myös monipuoliset kulttuuripalvelut sekä liikuntapalvelut. Kolmannen sektorin rooli hyvinvoinnin edistäjänä liittyy asukkaiden osallistumiseen mutta myös erilaisten palvelujen tuottamiseen. Arjen palvelujen saatavuus ja saavutettavuus vaatii uudenlaisten ratkaisujen löytämistä. Sosiaali- ja terveyspalveluihin liittyvä yrittäjyys ja uudet kumppanuudet sekä asukkaiden osallistaminen ja vaikutusmahdollisuudet palvelujen suunnitteluun ja omaa elinpiiriään koskevien asioiden valmisteluun sekä korostuvat uuden maakunnan aloittaessa työnsä. Turvallisuuden tunne on vähentynyt niin maaseudulla kuin kaupunkikeskustoissa. Ilmastonmuutos ja sen seurauksena vaihtelevat sääolosuhteet lisäävät konkreettisia ihmisten arkea uhkaavia turvallisuuden riskejä. Satakunnassa sijaitsee merkittäviä tulvariskialueita, suuria teollisuuslaitoksia, Olkiluodon ydinvoimala sekä kaksi varuskunta-aluetta, joten riskienhallintaan ja varautumiseen eri muodoissa on kiinnitetty erityistä huomiota ja riskienhallinnan osaamista kasvatettu, turvallisuusosaaminen on osa maakunnan älykästä erikoistumista. Maakuntaan on mm. rakennettu Länsi-Suomen Pelastusharjoitusalue, joka mahdollistaa laaja-alaisen pelastustoimen, turvallisuusalan sekä siviilikriisinhallinnan perus- ja täydennyskoulutuksen. Satakunnassa on myös aloitettu maakunnallinen turvallisuussuunnittelu. Saavutettavuus on erittäin tärkeää Satakunnan kehittymiselle. Puutteet saavutettavuudessa vähentävät satakuntalaisten liikkumismahdollisuuksia ja ovat keskeinen uhka yritysten, tulomuuttajien ja matkailijoiden saamiselle maakuntaan. Maakunnassa tulee olla hyvät ja toimivat joukkoliikenneyhteydet tärkeimmissä pendelöintisuunnissa. Saavutettavuus ei saa muodostua esteeksi tai pullonkaulaksi koti- ja ulkomaisen yritystoiminnan sijoittumiselle tai laajentumiselle maakuntaan. Satakunnan maakuntaohjelma hyväksytty maakuntavaltuustossa xx.xx

42 Sivu Kehittämisen toimintalinjat Satakunnan maakuntaohjelman kehittämisen toimintalinjoilla tähdätään kilpailukyvyn ja elinvoiman vahvistamiseen. Onnistuminen näissä parantaa ja ylläpitää satakuntalaisten ihmisten hyvinvointia ja johtaa Satakunnan tulevaisuuskäsikirjan mukaiseen tahtotilaan Hyvä elämä Satakunnassa Toimintalinjat vastaavat Satakunnalle keskeisiin haasteisiin; työikäisen väestön väheneminen, nuorten ulkopuolisuus ja vanhusväestön kasvu, teollisuuden rakennemuutos ja teollisten työpaikkojen väheneminen, ilmastonmuutoksen vaikutukset ja vesien tilan heikkeneminen, julkisten palvelujen muutos ja saavutettavuuden heikkoudet. Satakunnan maakuntaohjelman toimintalinjat ja niiden vaikuttavuustavoitteet on esitetty kuvassa 15. Toimintalinjalla 1 KANNUSTAVAA YHTEISÖLLISYYTTÄ Kannustavan yhteisöllisyyden toimintalinja tavoittelee mahdollisimman monelle satakuntalaiselle maakunnan kilpailukykyä ja elinvoimaa vahvistavaa, mielekästä tekemistä yhteisössämme, yrittäjinä, opiskelijoina tai työntekijöinä. Tavoitteena on saada kaikki työvoimapotentiaali käyttöön. Toimintalinjalla 2 PUHDASTA ELINVOIMAA Puhtaalla elinvoimalla Satakunnassa tavoitellaan elinkeinoelämän menestystä vahvistamalla maakunnan tukijalkoja ja kasvua mahdollistavia aloja; uudistuvaa teollisuutta, energia-alaa ja elintarvikeketjua, bio- ja kiertotaloutta sekä sinistä kasvua. Toimintalinjalla 3 IHMISLÄHTÖISIÄ RATKAISUJA Ihmislähtöisiä ratkaisuja toimintalinja tavoittelee ratkaisuja satakuntalaisten palvelujen turvaamiseksi, hyvinvoinnin edistämiseksi, turvallisuuden tunteen kasvattamiseksi sekä maakunnan vetovoiman ja saavutettavuuden parantamiseksi. Kuva 15. Satakunnan maakuntaohjelman toimintalinjat ja vaikuttavuustavoitteet Toimintalinjojen keskeiset tavoitteet kuvataan kunkin toimintalinjan alussa. Toimintalinjat täydentävät toisiaan ja niillä on vaikutusta toisiinsa. Toimintalinjoittain tuodaan esille kehittämisteemojen kytkeytyminen maakunnan älykkääseen erikoistumiseen, edunvalvontaan ja kansainvälisyyteen. Maakuntaohjelman kehittämisteemojen keskeisiä vaikutuksia on esitetty kehittämisteemojen yhteydessä. Laajempi vaikutusten arviointi on esitetty luvussa 8. Kehittämisteemoittain kuvataan strategisella tasolla tavoitteet, seurantamittarit sekä tuodaan esille mahdollisia rahoituslähteitä. Maakuntaohjelmassa tuodaan esille neljän vuoden aikana toteutettavat strategiset kehittämiskokonaisuudet, joihin voidaan kytkeä rahoitus- ja muut resurssit. Kehittämisrahoituksella tuetaan Satakunnan maakuntaohjelma hyväksytty maakuntavaltuustossa xx.xx

43 Sivu 41 määräaikaan sidottua kehittämistä; kokeiluja, pilotointia, osaamista, uusien mallien rakentamista ja juurruttamista. Kehittämisen ja niin sanotun perustoiminnan välisen yhteyden syventäminen on oltava hanketoiminnan lähtökohtana. Aluehallintoviranomaiset tukevat maakuntaohjelman toimintalinjojen ja painopisteiden mukaista hankkeiden suunnittelua ja eteenpäinviemistä sekä joustavaa toteutusta. Maakunnan strategisten kehittämistavoitteiden toteuttamisessa suuri merkitys on maakunnan toimijoilla, jotka omista lähtökohdistaan edistävät maakunnan tavoitteiden toteuttamista. Toimintalinjojen yhteiset läpileikkaavat sisällöt Satakunnan aluekehittämisen toimintalinjojen edistämiseksi on tunnistettu kaikkia teemoja yhdistäviä, läpileikkaavia sisältöjä (Kuva 16): KANNUSTAVAA YHTEISÖLLISYYTTÄ PUHDASTA ELINVOIMAA IHMISLÄHTÖISIÄ RATKAISUJA Osaamisen vahvistaminen Kehittämistoimijoiden, tutkimus- ja koulutusorganisaatioiden sekä elinkeinoelämän ennakointi- ja innovaatiotoiminnan maakunnallisen, kansallisen ja kansainvälisen yhteistyön vahvistaminen. Satakunnan vahvuuksiin ja voimavaroihin perustuvien osaamiskeskittymien vahvistaminen osana maakunnan älykästä erikoistumista. Aineettoman arvonluonnin osaamisen edistäminen. Satakunnassa tehdään aktiivista edunvalvontaa maakunnan osaamisen ja koulutuksen vahvistamiseksi. Kansainvälistyminen Kansainvälinen toiminta lisää osaamista ja avaa uusia yhteyksiä elinkeinoelämälle ja tutkimukselle. Kansallisten ja kansainvälisten verkostojen rakentuminen ja verkostoissa toimiminen ovat merkittäviä tekijöitä maakunnan kärkialojen vahvistumiselle. Digitalisaatio Digitalisaatio on sekä toimintatapojen uudistamista, sisäisten prosessien digitalisointia että palveluiden sähköistämistä. Kokonaisuuteen sisältyy mm. tekoälyn, automaation ja robotiikan osaamisen hyödyntäminen. Digitalisaatio luo uusia liiketoimintamahdollisuuksia ja palveluja. Kuva 16. Läpileikkaavat sisällöt Satakunnan maakuntaohjelma hyväksytty maakuntavaltuustossa xx.xx

44 Sivu 42 TOIMINTALINJA 1 Kannustavaa yhteisöllisyyttä Kannustavan yhteisöllisyyden toimintalinja tavoittelee mahdollisimman monelle satakuntalaiselle maakunnan kilpailukykyä ja elinvoimaa vahvistavaa, mielekästä tekemistä yhteisössämme, yrittäjinä, opiskelijoina tai työntekijöinä. Kannustavan yhteisöllisyyden kehittämisen teemat Satakunnassa ovat: 1. Yrittäjyys 2. Työllisyys ja Sosiaalinen osallisuus Yrittäjyys Työllisyys Sosiaalinen osallisuus Satakunnan maakuntaohjelma hyväksytty maakuntavaltuustossa xx.xx

45 Sivu 43 Kehittämisteema 1 Yrittäjyys Tavoitteena on lisätä kiinnostusta yrittäjyyteen yrittäjyyskasvatuksen sekä kattavien ja laadukkaiden neuvonta- ja tukipalvelujen avulla. Satakunnassa toteutetaan yrittäjyyskasvatusta nykyistä laajemmin koulutuksen kaikilla asteilla. Yrittäjyyskasvatusosaamisen kansainvälistä verkottumista jatketaan ja vahvistetaan edelleen. Opiskelijoiden kohdalla yrittäjyyskasvatuksen lisäksi tärkeitä ovat työelämävalmiuksien kehittäminen ja yrityskiihdyttämötoiminta. Aloittavia ja toimintaansa kehittäviä yrittäjiä sekä yritysten omistajanvaihdoksia tuetaan. Kattavat yrityspalvelut tukevat yrittäjänä menestymistä. Yritysten liiketoimintaympäristöjen kehittäminen, osaamisen vahvistaminen ja verkostoituminen myös kansainvälisesti edistävät kasvun mahdollisuuksia. Yrittäjiä kannustetaan tuotekehitykseen, verkostoitumiseen ja kansainvälistymiseen ja näiden kautta kasvuun. Avainasemassa yrittäjyyden tukemisessa ovat yritykset ja kunnat. Toimintaa tukevat ELY-keskuksen palvelut ja elinkeinojen kehittämisorganisaatioiden, sekä koulutusorganisaatioiden resurssit ja palvelut. Kehittämislinjaukset Edistetään uutta liiketoimintaa, yritysten kasvua ja kansainvälistymistä ja digitalisaatiota. Edistetään kattavien ja laadukkaiden yritysneuvonta- ja tukipalvelujen kehittämistä. Tuetaan pk-yritysten henkilöstön ja yrittäjien osaamisen nostoa sekä kasvu- ja rakennemuutosalojen räätälöidyn koulutuksen kehittämistä. Lisätään kiinnostusta yrittäjyyteen yrittäjyyskasvatuksen avulla ja edistetään yrittäjyyskasvatuksen kehittämistä koulutuksen kaikilla asteilla. Keskeisiä vaikutuksia Seurantamittarit Rahoituslähteitä mm. + Elinvoiman vahvistuessa paremmat taloudelliset edellytykset kehittää mm. hyvinvointipalveluita ja ihmisten elinoloihin ja viihtyvyyteen vaikuttavia tekijöitä - Ihmisten elinolot, elinympäristön laatu ja luonnonarvot voivat heikentyä, jos yritystoiminnan yhteensovittamisessa muun ympäristön kanssa ei oteta huomioon yritystoiminnan ympäristövaikutuksia. yrittäjyysaktiivisuus (yrittäjien osuus työssäkäyvistä) on vähintään maan keskitasolla syntyneet uudet yritykset toimialoittain (lkm) kasvuyritysten määrä yrittäjyyden kehittämistavoitteita edistävät toimet / hankkeet EAKR Toimintalinja 1 Maaseuturahasto ja Leader OKM, TEM, Tekes INTERREG Central Baltic prioriteetti 1 COSME Satakunnan maakuntaohjelma hyväksytty maakuntavaltuustossa xx.xx

46 Sivu 44 Kehittämisteema 2 Työllisyys ja sosiaalinen osallisuus Tavoitteena on ulkopuolisuuden ehkäisy ja kaiken työvoimapotentiaalin käyttöönotto. Satakunnassa on tarjolla vaihtoehtoisia ja yksilöllisiäkin polkuja ammattiin ja työhön. Oppimisympäristöjä ja vaihtoehtoisia tapoja suorittaa ammatillinen tutkinto tai tutkinnon osia kehitetään edelleen. Työ- ja elinkeinoelämän, kolmannen sektorin sekä oppilaitosten uudenlaiset sopimukselliset menettelyt ja koulutuskokeilut tarjoavat yksilöllisiä ratkaisuja ammattiin valmistumiseen ja työllistymiseen. Nuoret kouluttautuvat ammatteihin, joissa työllistyy. Työelämävalmiuksien parantaminen ja työelämälähtöinen oppiminen auttavat kiinni työelämään. Koulutuksen ja työelämän ulkopuolella oleville ja ulkopuolisuuden uhan alla oleville, erityisesti nuorille, kohdennetaan monipuolisia tukitoimia työelämävalmiuksien ja elämänhallintaan liittyvien asioiden varmistamiseksi. Kehittäminen edellyttää verkostomaisen yhteistyön toimivuutta koko nuorisoikäluokan osalta sekä joustavan ja reagointikykyisen aikuiskoulutuksen roolin vahvistamista. Kehittäminen perustuu maakunnan osaamis- ja koulutustarpeiden huomioimiseen, mikä parantaa työvoiman saatavuutta. Työorganisaatioiden kehittämisessä painopisteitä ovat uudistumista ja muutosvalmiutta lisäävän osaamisen kehittäminen pk-yrityksissä, työhyvinvointia ja työssä jaksamista parantavien toimintamallien ja palvelujen kehittäminen sekä TKI-toimintaa tukeva osaamisen siirto. Maahanmuuttajille suunnattavat palvelut vaikuttavat merkittävästi ulkomaisen työvoiman saantiin ja juurtumiseen alueelle. Työllisyyteen ja sosiaaliseen osallisuuteen liittyvien tavoitteiden toteuttamiseen osallistuvat kunnat, työhallinto ja oppilaitokset tukenaan kolmannen sektori, elinkeinoelämä ja työnantajat. Kehittämislinjaukset Edistetään uusien ratkaisujen ja toimintamallien sekä monikanavaisten neuvonta- ja ohjauspalvelujen kehittämistä ja eri toimijoiden verkosto- ja yritysyhteistyön kehittämistä. Tuetaan nuorten työmarkkinoille pääsyä. Tuetaan erityisryhmien työmarkkinoille pääsyä edistävien palvelumallien ja verkostojen kehittämistä. Edistetään maahanmuuttajien työelämävalmiuksia ja kotoutumista sekä kehitetään maahanmuuttajien rekrytointipalveluita. Tuetaan työ- ja elinkeinoelämän, kolmannen sektorin ja oppilaitosten yhteistyötä sekä koulutuskokeiluja. Tuetaan joustavaa ja reagointikykyistä aikuis ja täydennyskoulutusta. Tuetaan palvelumallien kehittämistä heikossa työmarkkina-asemassa olevien syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Kehitetään vaihtoehtoisia tapoja suorittaa tutkintoja. Tuetaan työelämävalmiuksien, elämänhallinnan ja työhyvinvoinnin parantamiseen tähtääviä toimia. Edistetään koulutuksesta koulutukseen tai työelämään siirtymisen sujuvuutta. Edistetään työvoiman liikkuvuutta Keskeisiä vaikutuksia Seurantamittarit Rahoituslähteitä mm. + vaihtoehtoiset opintopolut lisäävät eri ryhmien mahdollisuuksia ammattitutkintoon ja työllistymiseen - työpaikkojen mahdollinen keskittyminen kaupunki- ja kuntakeskuksiin lisää muuttoa syrjäisiltä maaseutualueilta keskuksiin työllisyysaste työvoiman ja koulutuksen ulkopuolella olevan nuorten määrä pitkäaikaistyöttömien ja rakennetyöttömien määrä uudet ratkaisut ja toimintamallit neuvonta- ja ohjauspalveluissa. Työllisyyden ja sosiaalisen osallisuuden kehittämistavoitteita edistävät toimet / hankkeet. ESR Toimintalinjat 3, 4 ja 5 INTERREG Central Baltic, prioriteetti 4 Leader OKM TEM Satakunnan maakuntaohjelma hyväksytty maakuntavaltuustossa xx.xx

47 Sivu 45 TOIMINTALINJA 2 Puhdasta elinvoimaa Puhtaalla elinvoimalla Satakunnassa tavoitellaan elinkeinoelämän menestystä. Puhtaan elinvoiman kehittämisteemat ovat: 3. Uudistuva teollisuus 4. Energia 5. Kiertotalous 6. Biotalous 7. Sininen kasvu Uudistuva teollisuus Energia Kiertotalous Biotalous Sininen kasvu Satakunnan maakuntaohjelma hyväksytty maakuntavaltuustossa xx.xx

48 Sivu 46 Kehittämisteema 3 Uudistuva teollisuus Tavoitteena on maakunnan teollisuuden kasvu ja uusiutuminen. Teollisuuden uusiutumiskyvyn vahvistaminen turvaa Satakunnan elinvoiman perustan. Tavoitteena on, että maakunnan elinkeinorakenne on maan monipuolisimpia ja maakunnan osuus Suomen viennistä kasvaa. Vienti- ja kasvuyrityksille on merkittävää koulutus- ja innovaatioympäristöjen ja kumppanuuksien kehittäminen. Satakunnassa vahvistetaan kehittämistoimijoiden, tutkimus- ja koulutusorganisaatioiden sekä elinkeinoelämän tutkimus, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan maakunnallista sekä kansallista ja kansainvälistä yhteistyötä, mikä mahdollistaa esim. uusien teknologioiden pilotoinnin. Verkostoitumisella edistetään maakunnan osaamista ja erikoistumista. Satakunnan teollisuuden uudistumiskyvyn tekijöitä vahvistetaan. Teollisuuden tuotteiden ja palveluiden jalostusarvoa kasvatetaan ja luodaan edellytykset uusille markkina-avauksille ja sitä kautta kansainväliselle kasvulle. Uusiutuvan teollisuuden osaaminen ja arvoverkot houkuttelevat maakunnan kehittyviin teollisuuspuistoihin lisää toimijoita ja investointeja. Teollisuuden toiminnan turvaamiseksi on tärkeää kehittää toimintaympäristöä tavalla, joka tukee yritysten kilpailukykyä, parantaa niiden toimintaedellytyksiä ja varmistaa toiminnan jatkon Satakunnassa. Kasvun hidasteiden poistamisessa pääroolissa ovat julkisten toimijoiden toimet maankäytön, asumisen, liikenteen ja koulutuksen sekä yleisen infrastruktuurin osalta. Sääntelyn ennustettavuus ja lupakäytäntöjen sujuvoittaminen ovat merkittäviä suotuisan toimintaympäristön tekijöitä. Tutkimus- ja koulutusorganisaatioiden sekä kehittämisorganisaatioiden osaamisen hyödyntäminen on välttämätöntä uusiutumiselle. Maakunnan uusiutuvan teollisuuden osaaminen vahvistaa älykästä erikoistumista ja mahdollisuuksia kasvuun. Satakunnan merkitystä kansallisessa teollisuuspolitiikassa tehdään tunnetuksi myös maakunnan edunvalvontatyössä. Kehittämislinjaukset Vahvistetaan kehittämistoimijoiden, tutkimus- ja koulutusorganisaatioiden sekä elinkeinoelämän tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan maakunnallista, kansallista ja kansainvälistä yhteistyötä. Vahvistetaan Satakunnan teollisuuden uudistumiskyvyn tekijöitä. Kehitetään uusia teknologisia ratkaisuja ja innovaatioita teollisuudelle esim. digitalisaatioon, robotiikkaan, automaatioon, logistiikkaan ja resurssitehokkuuteen liittyen. Edistetään data-analytiikan, tekoälyn ja pelillistämisen mahdollisuuksien hyödyntämistä. Edistetään logistiikkaratkaisujen sekä logistisisten palvelujen kehittämistä ml. sähköinen saavutettavuus. Edistetään maakunnan kannalta merkittävien kasvuvyöhykkeiden, kasvukäytävien sekä teemaverkostojen toteutumista. Keskeisiä vaikutuksia Seurantamittarit Rahoituslähteitä mm. + maakunnan elinvoima vahvistuu + positiivinen työllisyysvaikutus - energiankulutuksen mahdollinen lisääntyminen elinkeinorakenteen monipuolisuus BKT per capita keskisuurten yritysten vienti investoinnit uudistuvan teollisuuden kehittämistavoitteita edistävät toimet / hankkeet. EAKR Toimintalinjat 1 ja 2 Maaseuturahasto Alueelliset kokeilut ja innovaatiot (AIKO) Tekes INTERREG Central Baltic prioriteetti 1 INTERREG Baltic Sea Region, TL1 Horisontti 2020 Satakunnan maakuntaohjelma hyväksytty maakuntavaltuustossa xx.xx

49 Sivu 47 Kehittämisteema 4 Energia Tavoitteena on vahvistaa Satakunnan asemaa monipuolisen energiaosaamisen ja -tuotannon keskittymänä. Kasvumahdollisuuksia tarjoavat esim. energiainnovaatiot, teknologian kehittäminen, tuotekehitys ja energiatehokkuuden edistäminen samoin kuin metsä-, kemian ja energiateollisuuden uudet biopohjaiset tuotteet ja materiaalit, sekä näitä tukevat teknologiat ja palvelut. Teollisuuden sivuvirtoja hyödyntämällä voidaan tuottaa mm. energiajakeita energian tuotantoon. Energia- ja resurssitehokkuuden sekä lähienergian edistäminen tukevat vähähiilisyyttä. Satakunnassa edistetään monipuolista energia-alan osaamista ja koulutusta sekä liiketoimintaa. Kehitetään energiatehokkaita teollisuuden energia- ja ympäristöteknologisia ratkaisuja sekä edistetään niiden käyttöönottoa. Uusiutuvan energian tuotantoa, käyttöä ja siihen liittyvää yrittäjyyttä edistetään. Energiateeman yhteistyötä tehdään myös yli maakuntarajojen erityisesti Etelä-Pohjanmaan, Pirkanmaan ja Varsinais-Suomen kanssa. Maakunnan energiaosaaminen vahvistaa älykästä erikoistumista ja mahdollisuuksia kasvuun. Kehittämislinjaukset Vahvistetaan Satakunnan asemaa monipuolisen energiatuotannon osaamiskeskittymänä. Edistetään monipuolista energia-alan osaamista ja koulutusta, liiketoimintaa sekä kansainvälistä yhteistyötä. Edistetään uusiutuvan energian tuotantoa ja käyttöä sekä liiketoimintaosaamista. Edistetään liikennebiopolttoaineiden tuotannon kehittämistä Edistetään vähähiilisyyttä ja tavoitetta hiilineutraalista Lounais-Suomesta vuoteen 2040 mennessä. Edistetään energiatehokkaiden teknologioiden kehittämistä ja käyttöä. Kehitetään suljetun kierron järjestelmiä sekä hajautettua energiantuotantoa. Keskeisiä vaikutuksia Seurantamittarit Rahoituslähteitä mm. + edesauttaa hajautettujen energiantuotantoratkaisujen kehittämistä + vähähiilisyys edistää ilmastopäästöjen vähenemistä energiankulutus uusiutuvan energian osuus maakunnan energiankulutuksessa ja tuotannossa HINKU-kuntien määrä Satakunnassa Energian kehittämistavoitteita edistävät toimet / hankkeet. EAKR Toimintalinjat 1 ja 2 INTERREG Central Baltic prioriteetti 1 INTERREG Baltic Sea Region, TL2 Maaseuturahasto Tekes Alueelliset kokeilut ja innovaatiot (AIKO) Horisontti 2020 Satakunnan maakuntaohjelma hyväksytty maakuntavaltuustossa xx.xx

50 Sivu 48 Kehittämisteema 5: Biotalous Tavoitteena on kehittää biotalouden kasvulle kilpailukykyinen toimintaympäristö sekä luoda uutta monialaista yrittäjyyttä ja työpaikkoja sekä uusia ekosysteemejä ja pitkälle jalostettuja korkean arvonlisäyksen biopohjaisia tuotteita ja palveluja kehittämistoimien ja rohkeiden kokeilujen kautta. Oppilaitosten, tutkimus- ja kehittämisorganisaatioiden sekä yritysten toimialat ylittävä yhteistyö sekä osaamisen hyödyntäminen ja kehittäminen on välttämätöntä uusien biopohjaisten liiketoimintamahdollisuuksien ja ratkaisujen kehittymiselle Satakunnassa. Robotiikka, automaatio, dataanalytiikka ja cleantech ovat esimerkkejä teknologioista, jotka mahdollistavat uusia liiketoimintamalleja. Biotalouden uusissa arvoketjuissa syntyy palveluliiketoiminnan mahdollisuuksia erityisesti pk-yrityksille (esim. ekosysteemipalvelut, luontomatkailu). Uusia mahdollisuuksia on myös puurakentamisessa. Tavoitteena on kehittää maakunnan elintarvikeklusterin elinvoimaisuutta. Vastuullisen, lähellä tuotetun ruuan arvostus sekä kansainvälisille markkinoille pääsy kasvattaa satakuntalaisen ruuan kysyntää ja arvonlisäystä. Satakunnassa parannetaan osaamista alkutuotannossa ja jalostusyrityksissä, panostetaan tuotteiden jalostusarvon kasvattamiseen sekä lähiruuan käytön edistämiseen. Julkisten hankintojen kohdistuminen lähellä tuotettuun ruokaan vahvistaa ruokaketjun kilpailukykyä. Satakunnan elintarvikealan imagoa vahvistetaan kansallisesti ja kansainvälisesti. Kehittämistoimia suunnataan mm. innovatiivisiin ja kestäviin tuotantomenetelmiin ja teknologioihin, ravinteiden kierrätykseen, sivuvirtojen hyödyntämiseen, vesien suojeluun, työvoiman saantiin, tehokkaampiin logistisiin ratkaisuihin ja kuluttajalähtöiseen tuotekehitykseen. Yhteistyötä tehdään yli maakuntarajojen erityisesti Etelä-Pohjanmaan, Pirkanmaan ja Varsinais-Suomen kanssa. Maakunnan biotalouden osaaminen vahvistaa älykästä erikoistumista ja mahdollisuuksia kasvuun. Kehittämislinjaukset Edistetään vastuullisen, lähellä tuotetun ruuan tuotantoa ja kulutusta. Kehitetään ruokaketjun kilpailukykyä, digitalisaatiota ja resurssitehokkuutta sekä edistetään elintarvikkeiden vientiä. Vahvistetaan kehittämistoimijoiden, tutkimus- ja koulutusorganisaatioiden sekä elinkeinoelämän tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan maakunnallista, kansallista ja kansainvälistä yhteistyötä. Vahvistetaan biotalouden yrittäjyyttä, osaamista ja koulutusta. Edistetään logistiikkaratkaisujen sekä logistisisten palvelujen kehittämistä ml. sähköinen saavutettavuus. Edistetään metsävarojen monipuolista ja kestävää hyödyntämistä luonnon monimuotoisuus huomioiden. Kehitetään innovatiivisia ja pitkälle jalostettuja biopohjaisia tuotteita ja edistetään puurakentamista. Huolehditaan luonnonympäristöistä ja vesistöistä sekä metsien käytön ja suojelun tasapainosta. Kehitetään palveluliiketoimintaa biotalouden arvoketjuissa (esim. ekosysteemipalvelut, luontomatkailu). Keskeisiä vaikutuksia Seurantamittarit Rahoituslähteitä mm. + pohjautuu uusiutuviin luonnonvaroihin ja uusiin toimintamalleihin, koko ketjun kehittäminen luo tilaa uusille yrityksille - riittämätön suunnittelu ja pelkästään taloudellisin perustein tehdyt toimenpiteet heikentävät luonnon monimuotoisuutta ja elinympäristön viihtyisyyttä elintarvike- ja metsäteollisuuden tuotanto, liikevaihto ja vienti hakkuukertymä uudet yritykset toimialoittain (lkm) biotalouden kehittämistavoitteita edistävät toimet / hankkeet. Maaseutuohjelma, Leader EAKR toimintalinja 2 Alueelliset kokeilut ja innovaatiot (AIKO)Tekes YM, MMM INTERREG Central Baltic prioriteetti 1,2 INTERREG Baltic Sea Region, TL2 Horisontti 2020, LIFE, EIP Satakunnan maakuntaohjelma hyväksytty maakuntavaltuustossa xx.xx

51 Sivu 49 Kehittämisteema 6: Kiertotalous Tavoitteena on hyödyntää kiertotalouden ja puhtaiden ratkaisujen kasvavia mahdollisuuksia Satakunnassa. Kiertotalouden ja cleantechin liiketoiminta ja vienti kasvavat. Energia- ja materiaalitehokkuuden osaamisen vahvistuminen sekä ympäristöliiketoiminnan kasvu edistävät vähähiilisyyttä. Satakunnan teolliset symbioosit luovat mahdollisuuksia teollisuuden siirtymiselle energia- ja materiaalitehokkaaseen ja vähähiiliseen toimintatapaan. Satakunnan kaasutalous vahvistuu ja biokaasutuotanto luo uutta liiketoimintaa erityisesti maaseudulle. Teollisuuden sivuvirtoja hyödyntämällä voidaan tuottaa uusia tuotteita ja innovaatioita, biopohjaisia raakaaineita ja jalosteita muun teollisuuden käyttöön tai energiajakeita energian tuotantoon. Kiertotalouden edistäminen edellyttää toimijoiden yhteistyötä ja sitoutumista sekä osaamisen kehittämistä. Luonnonvarojen vastuullisella ja innovatiivisella käyttämisellä voidaan vahvistaa alue- ja paikallistaloutta, luoda uusia liiketoimintamahdollisuuksia sekä työpaikkoja. Kiertotalouden edistämiseksi tulee kehittää logistiikka- ja liikkumisratkaisuja mm. digitalisaatiota hyödyntäen sekä ottaa käyttöön uusia toimintatapoja ja teknologioita. Maakunnan kiertotalouden osaaminen vahvistaa älykästä erikoistumista ja mahdollisuuksia kasvuun. Kehittämislinjaukset Edistetään teollisuuden sivuvirtojen hyödyntämistä ja teollisia symbiooseja. Kehitetään innovatiivisia menetelmiä esim. ravinteiden kierrätykseen. Tuetaan sellaisten teknologioiden käyttöönottoa, jotka edistävät kiertotaloutta. Vahvistetaan kiertotalouden osaamista, koulutusta ja yrittäjyyttä sekä kansallista ja kansainvälistä yhteistyötä. Keskeiset vaikutukset Seurantamittarit Rahoituslähteitä mm. + kiertotalouden vahvistaminen avaa uusia mahdollisuuksia mm metsäteollisuudelle - kiertotalouteen siirtyminen edellyttää uudenlaisia toimintaympäristöjä ja vaatii toimijoilta taloudellisia investointeja kiertotaloutta edistävien teknologioiden käyttöönotto energiankulutus vedenkulutus loppusijoitettava jäte kasvihuonekaasupäästöt kiertotalouden kehittämistavoitteita edistävät toimet / hankkeet. Maaseutuohjelma, Leader EAKR toimintalinja 2 Alueelliset kokeilut ja innovaatiot (AIKO)Meri- ja kalatalousrahasto YM, MMM INTERREG Central Baltic prioriteetti 1,2 INTERREG Baltic Sea Region, TL2 Horisontti 2020, EIP LIFE Satakunnan maakuntaohjelma hyväksytty maakuntavaltuustossa xx.xx

52 Sivu 50 Kehittämisteema 7: Sininen kasvu Tavoitteena on sinisen kasvun mahdollisuuksien hyödyntäminen ja osaamisen vahvistaminen. Tämä edellyttää elinkeinoelämän, tutkimus- ja koulutusorganisaatioiden sekä kuntien ja viranomaisten yhteisiä strategisia tavoitteita ja kehittämislinjauksia. Veteen liittyvää tutkimus- ja innovaatiotoimintaa, vesiensuojelua ja sen ympärillä tehtävää yhteistyötä vahvistetaan edelleen, myös kansainvälisten verkostojen avulla. Merelliset elinkeinot toimivat positiivisen rakennemuutoksen ajureina. Lounais-Suomessa toimii huomattava määrä eri merielinkeinojen harjoittajia, eturintamassa telakat ja niiden alihankintaverkostoon kuuluvat yritykset. Selkämeren ja sisävesien kunnon parantamiseen panostetaan mm. kunnostamalla vesiekosysteemiä kokonaisuutena. Myös pohjavesien hyvästä tilata tulee huolehtia. Kotimaisen kalan saatavuutta ja kulutusta sekä vesiviljelyn kestäviä ratkaisuja edistetään. Vesiluonnonvarojen hyödyntäminen tarjoaa mahdollisuuksia myös palveluliiketoiminnan kasvulle Satakunnassa. Maakunnan vesistöissä nähdään olevan matkailu- ja virkistyskäytön sekä hyvinvointipalvelujen kasvumahdollisuuksia. Maakunnan sinisen kasvun osaaminen vahvistaa älykästä erikoistumista ja mahdollisuuksia kasvuun. Kehittämislinjaukset Vahvistetaan meriklusteriin ja satakuntalaiseen meriteknologiaan liittyvää osaamista sinisen kasvun perustana. Edistetään uusien teknologioiden, digitalisaation ja robotiikan käyttöönottoa ja pilotointia meriklusterissa. Vahvistetaan kehittämistoimijoiden, tutkimus- ja koulutusorganisaatioiden sekä elinkeinoelämän tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan maakunnallista, kansallista ja kansainvälistä yhteistyötä. Kehitetään luonnon ja vesistöjen kestävään käyttöön perustuvaa liiketoimintaa esim. matkailu-, virkistysja hyvinvointipalveluja. Huolehditaan pohjavesivarojen kunnosta ja kestävästä käytöstä. Vahvistetaan elinkeinokalatalouden toimintaedellytyksiä kotimaisen kalan saatavuuden turvaamiseksi. Vähennetään hajakuormitusta valuma-alueilla ja parannetaan sisävesien ja merialueen vesien laatua. Vahvistetaan sinistä kasvua tukevaa osaamista, koulutusta ja yrittäjyyttä sekä kansallista ja kansainvälistä yhteistyötä. Keskeisiä vaikutuksia Seurantamittarit Rahoituslähteitä mm. + vesien hyvä tila on sinisen biotalouden perusta - edellyttää siirtymistä uudenlaiseen teknologiaan ja tämä voi vaatia mittavia taloudellisia panostuksia syntyneet uudet yritykset toimialoittain (lkm) pohjavesien tila hajakuormitus pintavesien tila kaupallisten kalastajien määrä sinisen kasvun kehittämistavoitteita edistävät toimet / hankkeet. EAKR toimintalinja 2 Alueelliset kokeilut ja innovaatiot (AIKO) Maaseutuohjelma, Leader YM, MMM Meri- ja kalatalousrahasto INTERREG Central Baltic prioriteetti 1,2 INTERREG Baltic Sea Region, TL2 ja TL3 Horisontti 2020, EIP LIFE Satakunnan maakuntaohjelma hyväksytty maakuntavaltuustossa xx.xx

53 Sivu 51 TOIMINTALINJA 3: Ihmislähtöisiä ratkaisuja Ihmislähtöisiä ratkaisuja toimintalinja tavoittelee ratkaisuja satakuntalaisten palvelujen turvaamiseksi, hyvinvoinnin edistämiseksi, turvallisuuden tunteen kasvattamiseksi sekä maakunnan vetovoiman ja saavutettavuuden parantamiseksi. Väestön hyvinvointi ja hyvät liikenne- ja tietoliikenneyhteydet edesauttavat maakunnan kilpailukykyä ja elinvoimaa. Ihmislähtöisten ratkaisujen kehittämisteemat ovat: 8. Vetovoima 9. Hyvinvointi 10. Turvallisuus 11. Saavutettavuus Vetovoima Hyvinvointi Turvallisuus Saavutettavuus Satakunnan maakuntaohjelma hyväksytty maakuntavaltuustossa xx.xx

54 Sivu 52 Kehittämisteema 8: Vetovoima Tavoitteena on vahvistaa Satakunnan vetovoimaa uusien opiskelijoiden, asukkaiden, työntekijöiden, työperäisten maahanmuuttajien, yritysten ja matkailijoiden houkuttelemiseksi Satakuntaan. Vetovoimaa lisätään huolehtimalla koulutuksesta, yrityspalveluista, matkailupalveluista, maahanmuuttajien palveluista, maakunnan tunnettuuden edistämisestä sekä arvokkaasta luonto- ja kulttuuriympäristöstä. Satakunnan tutkimus- ja koulutusorganisaatioiden yhteistyötä ja kansainvälisyyttä tuetaan tavoitteena niiden tunnettuuden ja vetovoiman lisääminen. Uusien asukkaiden tavoittelussa Satakunnan vetovoimatekijöitä ovat tilava ja edullinen asuminen, monimuotoinen luonto ja hoidetut kulttuuriympäristöt, aktiiviset paikallisyhteisöt, monipuoliset työpaikat teollisuudessa ja palveluissa, turvallisuus, puhtaus ja kohtuulliset etäisyydet maakunnan sisällä. Kulttuurilla ja taiteella on merkittävä rooli identiteetin luojana, elinympäristön viihtyvyyden lisääjänä sekä hyvinvoinnin edistäjänä. Elämyspalvelut, kuten laadukkaat kulttuuri- ja matkailupalvelut sekä tapahtumat sekä niihin liittyvä osaaminen lisäävät maakunnan vetovoimaisuutta ja elinvoimaa. Matkailun kehittämisessä painottuu digitalisaation hyödyntämisen, kansainvälisyyden sekä palvelujen myynnin uusien ratkaisujen, laadun ja ympärivuotisuuden kehittäminen. Matkailu- ja kulttuurialoilla verkostomainen yhteistyö ja monialaisen yhteistyön koordinointi vahvistavat alan toimijoiden kehittymisedellytyksiä. Vetovoimaisuuden vahvistamiseen vaikuttavat useat toimijat; kunnat, yritykset, yhteisöt ja oppilaitokset. Maakunnan elämystalouden osaaminen vahvistaa älykästä erikoistumista ja mahdollisuuksia kasvuun. Satakunnan vahvuuksia nostetaan esiin myös maakunnan edunvalvontatyössä. Kehittämislinjaukset Tuetaan elinympäristöjen viihtyisyyttä ja vetovoimaisuutta sekä ympäristön parempaa tilaa edistäviä toimia sekä asukashankinnan toimenpiteitä. Huolehditaan arvokkaista luonnon- ja kulttuuriympäristöistä. Kehitetään elämystalouden (mm. matkailu, kulttuuri, tapahtumat) kasvun mahdollistavaa toimintaympäristöä sekä yritysten liiketoiminta- ja tuotekehitysosaamista ja kansainvälistymisvalmiuksia sekä edistetään digitalisaation hyödyntämistä. Vahvistetaan maakunnan markkinointia ja viestitään satakuntalaisesta osaamisesta, elinkeinoelämän menestystarinoista, maakunnan palveluista, matkailusta, kulttuurista ja tapahtumista. Kehitetään kuntien keskusten ja kylien vetovoimaisuutta Vahvistetaan Satakunnan toimintaympäristöä kotimaisten ja ulkomaisten investointien houkuttelemiseksi maakuntaan. Keskeisiä vaikutuksia Seurantamittarit Rahoituslähteitä mm. + kulttuuri- ja luonnonympäristöjen arvostus lisää kuntien ja yritysten kilpailukykyä -yritysten ja asukkaiden houkuttelu markkinoinnilla vie resursseja ja tulokset ovat heikosti todennettavissa väestönmuutos pintavesien ekologinen tila matkailutulo investoinnit asumisväljyys, asuinkustannukset vetovoiman kehittämistavoitteita edistävät toimet / hankkeet. Maaseutuohjelma, Leader EAKR toimintalinja 2 Alueelliset innovaatiot ja kokeilut (AIKO) YM, OKM, TEM, Tekes INTERREG Central Baltic prioriteetti 1,2 INTERREG Baltic Sea Region, TL2 ja TL3 Horisontti 2020, EIP CreMA, LIFE Satakunnan maakuntaohjelma hyväksytty maakuntavaltuustossa xx.xx

55 Sivu 53 Kehittämisteema 9: Hyvinvointi Tavoitteena on kehittää maakunnan asukkaiden hyvinvoinnin edellytyksiä. Arjen palvelujen saatavuuden varmistaminen maakunnan asukkaille edellyttää uusien ratkaisujen löytämistä palvelujen järjestämiseen. Kehitetään eri sektoreita (julkiset organisaatiot, yrittäjät, yhdistykset) yhdistäviä uusia palveluratkaisuja ja niihin liittyviä toimintamalleja. Uusien tapojen luomiseen palveluiden tuottamisessa kannustetaan myös edistämällä sopimuksellisuutta, luomalla toimintaympäristöjä pienille palveluyrityksille sekä ottamalla huomioon yhdistysten monipuolinen toiminta ja osaaminen. Vaikuttamisen mahdollisuuksia ja osallistamisen malleja eri-ikäisten omaan elinpiiriinsä ja palveluihinsa liittyvien ratkaisujen tekemiseen ja suunnitteluun tulee kehittää. Taiteella, kulttuurilla ja liikunnalla on myönteiset vaikutukset ihmisen hyvinvointiin. Edistetään kulttuuri-, hyvinvointi- ja luovien alojen osaamista, yrittäjyyttä, liiketoimintaa, kansainvälistymistä sekä verkostomaista yhteistyötä. Hyödynnetään hyvinvointipalvelujen käyttäjälähtöisessä palvelumuotoilussa saatuja kokemuksia ja laajennetaan kehittämistoimintaa kansainvälisessä yhteistyössä. Julkisten resurssien ja palveluiden kohdentamiseksi etsitään uusia palvelukonsepteja ja innovaatioita ikäihmisten kotona selviytymisen tukemiseen sekä lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin edistämisen tarpeisiin. Maakunnan hyvinvointiteknologian osaaminen vahvistaa älykästä erikoistumista ja mahdollisuuksia kasvuun. Kehittämislinjaukset Edistetään hyvinvointiteknologiaan, hyvinvointipalveluihin ja matkailuun, ikääntyvien palveluihin sekä sosiaali- ja terveyspalveluihin liittyviä innovaatioita ja niiden tuotteistamista, osaamista ja yrittäjyyttä. Vahvistetaan kehittämistoimijoiden, tutkimus- ja koulutusorganisaatioiden sekä elinkeinoelämän tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan maakunnallista, kansallista ja kansainvälistä yhteistyötä. Edistetään yhdistysten, järjestöjen, kansalaistoiminnan, yritysten ja kunnan ja muiden julkisten toimijoiden vuoropuhelua sekä yhteistyön vahvistamista. Edistetään asiakaslähtöistä ja osallistavaa palvelumuotoilua julkisissa palveluissa. Tuetaan paikallisyhteisöjen asukaslähtöistä suunnittelua ja kehittämistä. Tuetaan asukasvaikuttamisen toimintamallien käyttöönottoa osallisuuden vahvistamiseksi. Huolehditaan asukkaiden hyvinvoinnista kehittämällä laadukkaita kulttuuri- ja liikuntapalveluja ja edistämällä niiden alueellista saatavuutta ja saavutettavuutta. Edistetään luovan talouden yrittäjyyttä ja kansainvälistymistä sekä aineetonta arvonluontia. Kehitetään taide-, kulttuuri- ja luontopohjaisia hyvinvointi- ja matkailupalveluja. Keskeisiä vaikutuksia Seurantamittarit Rahoituslähteitä mm. + väestön hyvinvointiin panostaminen tuo pitkällä tähtäimellä yhteiskunnalle taloudellisia säästöjä - kuntien hyvinvointikertomukset hyvinvoinnin kehittämistavoitteita edistävät toimet / hankkeet. EAKR toimintalinja 2 Alueelliset kokeilut ja innovaatiot (AIKO) Maaseutuohjelma, Leader AVI, STEA INTERREG Central Baltic CreMA Satakunnan maakuntaohjelma hyväksytty maakuntavaltuustossa xx.xx

56 Sivu 54 Kehittämisteema 10: Turvallisuus Tavoitteena on, että ihmisten turvallisuuden tunne kasvaa ja riskitilanteiden toteutuessa Satakunnassa pelastus- ja varautumisjärjestelmät toimivat. Riskienhallintaosaamista ja turvallisuusalan suunnittelua ja koulutusta kehitetään edelleen. Maakunnallista yhteistyötä arjen turvallisuuden ylläpitämiseksi ja parantamiseksi lisätään. Edistetään asukkaiden, järjestöjen ja yhteisöjen turvallisuusriskien ennaltaehkäisyä turvallisuussuunnittelulla. Arjen turvallisuuden parantaminen on laaja-alaista viranomaisyhteistyötä, ja sidoksissa aktiiviseen paikalliseen kehittämiseen. Viranomaisyhteistyön rooli kasvaa rakenteiden ja toimintaympäristön muutoksessa. Palvelujen kehittämiseen tarvitaan julkinen sektori, yritykset, ja yhdistykset. Maakunnan turvallisuusalan osaaminen vahvistaa älykästä erikoistumista ja mahdollisuuksia kasvuun. Kehittämislinjaukset Vahvistetaan maakunnallista yhteistyötä arjen turvallisuuden ylläpitämiseksi Vahvistetaan riskienhallintaosaamista ja turvallisuusalan suunnittelua, pilotointia ja koulutusta Edistetään asukkaiden, järjestöjen ja yhteisöjen turvallisuusriskien ennaltaehkäisyä turvallisuussuunnittelulla Vahvistetaan maakunnan turvallisuuden ja varautumisen toimintaympäristöä Vahvistetaan kehittämistoimijoiden, tutkimus- ja koulutusorganisaatioiden sekä elinkeinoelämän tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan maakunnallista, kansallista ja kansainvälistä yhteistyötä. Keskeisiä vaikutuksia Seurantamittarit Rahoituslähteitä mm. + väestön turvallisuuteen panostaminen tuo pitkällä tähtäimellä yhteiskunnalle taloudellisia säästöjä -heikko varautuminen ilmastonmuutoksesta aiheutuviin sään ääri-ilmiöihin (esim. tulvatorjunta) lisää taloudellisten menetysten riskiä yhteistyön vahvistuminen riskienhallinnan ja varautumisen vahvistuminen turvallisuuden kehittämistavoitteita edistävät toimet / hankkeet. EAKR toimintalinja 2 Alueelliset kokeilut ja innovaatiot (AIKO) Maaseutuohjelma, Leader INTERREG Central Baltic prioriteetti 1,2 INTERREG Baltic Sea Region, TL2 Horisontti 2020 Satakunnan maakuntaohjelma hyväksytty maakuntavaltuustossa xx.xx

57 Sivu 55 Kehittämisteema 11: Saavutettavuus Tavoitteena on turvata kilpailukykyisen elinkeinoelämän ja hyvän asumisen edellytykset. Yhteydet ja logistiikka toimivat hyvin ja palvelut ovat tasavertaisesti saavutettavissa. Tehokas alue- ja yhdyskuntarakenne yhdessä haja-asutusalueiden tarjoamien monipuolisten elinkeino- ja asumismahdollisuuksien kanssa on Satakunnan vahvuus. Maakunnan liikenneverkon tulee vastata logistiikan, elinkeinoelämän ja erityisesti maakunnan valtakunnallisestikin merkittävän teollisuuden tarpeita. Liikenneverkon kehittämiseksi toteutetaan jatkuvaa liikennejärjestelmätyötä Satakunnan liikennejärjestelmäsuunnitelmassa määritettyjen tavoitteiden pohjalta. Satakunnassa tehdään aktiivista edunvalvontaa valtion liikenneinvestointiratkaisuihin vaikuttamiseksi. Meri- ja rautatieyhteyksien sekä pääteiden tulee olla elinkeinoelämän kuljetusten kannalta kilpailukykyisiä. Alemman asteinen tieverkko on keskeisessä roolissa biotalouden arvoketjun toimivuuden kannalta. Maakunnasta tulee olla hyvät yhteydet muualle Suomeen ja ulkomaille. Junayhteyksien Tampereelle ja Helsinkiin tulee olla yksityisautoa nopeampia ja houkuttelevampia vaihtoehtoja. Muihin läheisiin maakuntakeskuksiin ja isoimpiin seutukeskuksiin tulee olla toimivat joukkoliikenneyhteydet. Taajamissa kevyen liikenteen verkko tukee kävelyn ja pyöräilyn edellytyksiä. Liikennejärjestelmän tulee mahdollistaa myös eläminen ja yritystoiminta maaseudulla sekä pienemmissä asutuskeskuksissa. Tässä korostuu alemman tieverkon riittävä kunto ja logistiikan sekä henkilökuljetusten tehokas organisointi mahdollisesti tietoteknisiä ratkaisuja hyödyntäen. Tietoliikenneyhteyksien edistämisessä on Satakunnassa tehty onnistuneita ratkaisuja, mutta edelleen yhteyksissä on kehitettävää. Kattavat ja laadukkaat tietoliikenneyhteydet edistävät osaltaan julkisten palvelujen saatavuutta ja parantavat siten kansalaisten osallistumismahdollisuuksia. Kehittämislinjaukset Satakunnan fyysistä ja sähköistä saavutettavuutta parannetaan kansainvälisesti, ylimaakunnallisesti ja maakunnallisesti. Vaikutetaan edunvalvonnan keinoin maakunnan elinkeinoelämää ja asukkaita palvelevien sujuvien yhteyksien ja infrastruktuurin (tie-, raide-, lento-, meri- ja tietoliikenne) kehittämiseen, turvallisuuteen ja toimivuuteen. Edistetään Satakunnan saavutettavuutta ja elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä kasvukäytävien avulla. Ylläpidetään tieverkon kuntoa. Pilotoidaan logistisia ratkaisuja uudistavia kokeiluympäristöjä ja toimintamalleja. Edistetään Satakunnan raideliikenteen kehittämistä (turvallisuus, matka-aika, yhteydet), satamien turvallisuutta ja tehokkuutta sekä logistisia ratkaisuja, pendelöinnin mahdollisuuksia sekä vaihtoehtoisten liikennemuotojen, -palvelujen ja polttoaineiden pilotointeja. Keskeisiä vaikutuksia Seurantamittarit Rahoituslähteitä mm. +Satakunnan vetovoima toimintaympäristönä kasvaa + Hyvä saavutettavuus edistää Satakunnan elinkeinoelämän kilpailukykyä +tietolikenneyhteyksen parantaminen vähentää liikkumisen kustannuksia ja päästöjä -päätieverkoston kehittämiseltä ei jää rahoitusta sivuteiden ylläpitoon. Kehittämishankkeiden eteneminen Matka-ajat: Helsinkiin, Tampereelle, Tukholmaan. Perustienpidon ja joukkoliikenteen ostoon tarkoitetun rahoituksen taso Satakunnassa Tietoliikenneyhteyksien kattavuus, sähköisen saavutettavuuden kehitys Tieverkon kunto ja ruuhkaisuus (LiVi:n käyttämiä mittareita hyödyntäen) EAKR toimintalinja 2 Alueelliset kokeilut ja innovaatiot (AIKO) INTERREG Central Baltic prioriteetti 3 INTERREG Baltic Sea Region, TL3 Horisontti 2020, EIP YM, LVM Satakunnan maakuntaohjelma hyväksytty maakuntavaltuustossa xx.xx

58 Sivu Maakuntaohjelman seuranta ja toteutus Maakuntaohjelman ja sen vaikutusten seurannassa keskeinen työkalu tulee olemaa maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma, jonka laadintaan osallistuvat keskeiset sidosryhmät ja joka käsitellään maakunnan yhteistyöryhmässä, sen sihteeristössä, ja hyväksytään maakuntahallituksessa. Maakuntavaltuustolle laaditaan seurantaraportti maakuntaohjelman toteutumisesta vuosittain. Vuonna 2020 aloittava uusi valtuusto voi tarvittaessa tarkistaa maakuntaohjelman. Maakuntaohjelman toimenpiteet täsmentyvät joka toinen vuosi laadittavassa toimeenpanosuunnitelmassa, jossa määritetään myös maakuntaan suunnattavat rakennerahastojen indikatiiviset rahoituskehykset. Hankehaut ja hankkeiden toteutus, erityisesti rakennerahastojen, maaseudun kehittämisrahaston ja INTERREG Central Baltic ohjelman osalta, ovat keskeinen keino ohjata ja edistää maakuntaohjelman toteutusta. Ohjelmilla on kullakin omat seurantaindikaattorinsa, joiden toteutumista seurataan ohjelmien seurantakomiteoissa. Keskeinen toimielin maakuntaohjelman toteutuksessa ja seurannassa on maakunnan yhteistyöryhmä, joka käsittelee myös uuden lain mukaisen maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelman. Käytännön hanketyössä tiivistä yhteensovitusta tehdään rahoittavien viranomaisten välillä. Myös aluehallintoviranomaisten päätöksenteon ulkopuolella olevia kehittämishankekokonaisuuksia pyritään seuraamaan ja yhteen sovittamaan (esim. INTERREG Central Baltic ohjelma). Osa maakuntaohjelman toimenpiteistä edellyttää selkeästi valtion resurssointia, erityisesti liikenne ja vesienhoitohankkeissa. Yritystoiminnan, teollisuuden ja palvelujen kehittämisessä merkittävää on myös EUja kansallinen lainsäädäntö ja valtion ja kuntien välinen työnjako. Maakunnallisesti kehittämisen reunaehtoihin voidaan vaikuttaa myös maankäytöllä ja kaavoitusratkaisuilla. Maakuntaohjelman toteutumisen seurantaindikaattorit on esitelty liitteessä 4. Toteutumista seurataan lisäksi osana teemakohtaisia maakunnallisia foorumeita. Erityisesti maakuntaohjelman seurantaa ja toteutusta palvelevat alue-ennakointi ja TKI (tutkimus, kehitys, innovaatio) -yhteistyö. Myös Lounais-Suomen ympäristöohjelman 2030 toteutumisen seuranta linkittyy Satakunnan maakuntaohjelman seurantaan. Satakunnan alue-ennakoinnin vuosikello sisältää viisi säännöllistä aluekehityksen seurantaa ja ennakointia palvelevaa tilaisuutta: Maakunnallinen alue-ennakoinnin foorumi järjestetään keväällä. Foorumin tehtävänä on tarjota maakunnalliselle suunnittelu ja kehittämistyölle ennakoinnin keskustelufoorumi. Alueellisia kehitysnäkymiä tarkastellaan kaksi kertaa vuodessa (kevät-syksy) Satakunnan ELY-keskuksen koordinoimana seuduittaisena yhteistyönä. Satakuntaliitto osallistuu alueellisten kehitysnäkymien laadintaan. Satakuntaliitto koordinoi osaamis- ja työvoimatarvekatsauksen laadinnan syksyllä. Laadintaprosessi sisältää mm. asiantuntijatyöpajojen toteutuksen ja aineiston analysoinnin. Katsaus on osa alueellisen pitkän ja keskipitkän aikavälin koulutustarpeiden ennakoinnin yhteensovittamista ja alueellisten koulutustavoitteiden valmistelua osana koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnittelua. Satakuntaliitto järjestää syksyllä Tulevaisuusfoorumin, jossa tarkastellaan maakunnallisen kehittämisen ajankohtaisia teemoja sekä tulevan vuoden ennakointiteemoja aluekehittämisen lähtökohdista. Satakunnan maakuntaohjelma hyväksytty maakuntavaltuustossa xx.xx

59 Sivu Satakunnan maakuntaohjelman ympäristöselostus Laki viranomaisten suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnista (200/2005) ja sitä täydentävä asetus (347/2005), ns. SOVA-laki ja -asetus, edellyttävät että maakuntaohjelman valmisteluun tulee liittää sen ympäristövaikutusten arviointi. Lain tavoitteena on edistää ympäristövaikutusten arviointia ja huomioon ottamista viranomaisten suunnitelmien ja ohjelmien valmistelussa ja hyväksymisessä, parantaa yleisön tiedonsaantia ja osallistumismahdollisuuksia sekä edistää kestävää kehitystä. Elinympäristö ja alue- ja yhdyskuntarakenne Luonnon- ja kulttuuripiirteiden alueelliset vaihtelut ovat pohjana elinympäristön ominaispiirteille Satakunnassa. Pinnanmuodoiltaan Satakunnan maakunta on matalaa ja loivapiirteistä. Maanpinta kohoaa melko loivasti rannikolta sisämaahan päin siirryttäessä siten, että Pohjois- Satakunnassa maanpinta on korkeimmillaan. Harjujaksot tuovat vaihtelua peltojen ja metsien tasaiseen olemukseen. Maakunnan korkein kohta löytyy Hämeenkankaalta, jossa Soininharju nousee 180 metriä merenpinnan yläpuolelle. Kokemäenjokilaakso on alueen alavinta seutua. Satakunnan maakunta on yksi Suomen vanhimpia asuttuja alueita, mitä ilmentävät alueen rakennettu kulttuuriympäristö ja muinaisjäännökset. Monimuotoinen luonto ja rikas kulttuuriympäristö ovat keskeisiä maakunnan elinympäristön vahvuustekijöitä. Pellot ja metsät ovat hyväkasvuisia ja tuottavat raaka-ainetta maakunnan elintarvike- ja metsäteollisuudelle ja energiantuotantoon. Eri puolilla Satakuntaa on useita valtakunnallisesti ja jopa kansainvälisesti arvokkaita luonto- ja maisemakokonaisuuksia sekä kulttuuriympäristöjä (kuva 17) ja niitä hyödynnetään mm. luontomatkailun kehittämisessä. Kuva 17. Satakunnan pinnanmuodot ja ympäristöllisesti merkittävimmät vetovoimatekijät. Esimerkiksi Pohjois-Satakunnan, Etelä-Pohjanmaan ja Pirkanmaan rajaseuduilla sijaitsevalla luontomatkailualueella on vireillä suoteemainen Geopark-hanke, jossa tavoitellaan UNESCOn Geoparkjäsenyyden hakemista vuonna Satakunnan maakuntaohjelma hyväksytty maakuntavaltuustossa xx.xx

60 Sivu 58 Pintavesien tila haasteena Satakunnassa Satakunnassa on terveellinen ja viihtyisä elin- ja toimintaympäristö, yleisesti ottaen hyvä ilmanlaatu, riittävästi käyttökelpoista raakavettä sekä monipuolisia käyttömahdollisuuksia tarjoavat vesialueet. Pohjavedet muodostavat Satakunnassa merkittävän alueellisen luonnonvaran. Satakunnassa on runsaat pohjavesivarannot ja runsaimmat esiintymisalueet sijaitsevat Hämeen- ja Pohjankankaalla Pohjois- Satakunnassa sekä Säkylänharjun-Virttaankankaan alueella Kaakkois-Satakunnassa. Hiekka- ja sora-alueiden pohjavettä voidaan lähes ongelmitta käyttää yhdyskuntien ja teollisuuden tarpeisiin. Kaikki pohjavesialueet luokitellaan ja rajataan uudelleen vuosina Uudessa tarkastelussa huomioidaan myös pohjavesistä riippuvaiset ekosysteemit, kuten lähteet. Satakunnan maakunnan alueelle sijoittuu neljä päävesistöaluetta sekä lukuisia pieniä rannikkoalueelle sijoittuvia vesistöalueita. Vesistöt ovat luonnonoloiltaan ja ominaisuuksiltaan varsin erilaisia. Päävesistöalueet ovat Karvianjoki (36), Eurajoki (34), Kokemäenjoki (35) ja Lapinjoki (33). Rannikkoalueen vesistöt kuuluvat Selkämeren rannikkoalueen valumaalueeseen. Kokemäenjoen vesistöalue sijaitsee valtaosin Satakunnan ulkopuolella. Alueen jokien virtaamanvaihtelut ovat suuria ja joet ovat herkkiä tulvimaan. (ymparisto.fi/ymparistontila2017). Pintavesien ekologinen tila on Satakunnassa keskimääräistä huonompi muuhun maahan verrattuna. Suurin ongelma on rehevöityminen. Vesien tilan parantamiseksi tähtäävien toimien vaikutukset näkyvät viiveellä. Myönteistä kehitystä hidastavat vesialtaiden pohjaan varastoituneet ravinteet, jotka esimerkiksi hapettomissa oloissa palaavat takaisin kiertoon. Kuva 18. Pintavesien ekologinen tila Ilmastonmuutoksen myötä runsastuneet sateet lisäävät valuntaa ja sateisuus vaikuttaakin merkittävästi vesien tilaan. Vesienhoidon tavoitteena on kaikkien pintavesien hyvä ekologinen tila. Kuvassa 18 esitetty pintavesien tilannearvio perustuu vuonna 2013 valmistuneeseen ekologiseen luokitukseen, joka päivitetään vuonna 2019 osana vesienhoidon suunnittelua. Yhdyskuntien jätevesien typpi- ja fosforikuormitus on ollut laskeva (kuva 19). Satakunnan maakuntaohjelma hyväksytty maakuntavaltuustossa xx.xx

61 Sivu 59 Kuva 19. Pistemäisten fosfori- ja typpipäästöjen kehitys Satakunnassa ( ) Ilmastonmuutos etenee ja luonnon monimuotoisuus vähenee tulevaisuudessa Ympäristön kannalta vaikeimmat ongelmat tulevaisuudessa liittyvät vesistöjen rehevöitymiskehityksen jatkumiseen, ilmastonmuutokseen sekä rakennusperinnön hoitoon liittyviin haasteisiin. Luonnon monimuotoisuuden väheneminen, ympäristön kemikalisoituminen sekä paikallinen maaperän ja pohjavesien pilaantuminen ovat esimerkkejä muista keskeisistä ympäristöongelmista. Ympäristöonnettomuudet ovat myös riski, johon on syytä varautua. Mikromuoveihin ja lääkejäämiin liittyviin vesistöriskeihin on havahduttu vasta viime aikoina. Mikromuovit ovat alle 5 mm:n kokoisia muovihiukkasia. Pitkäikäisyytensä vuoksi vesistöihin päätyvät mikromuovit voivat olla ympäristöriski. Mikromuovit kulkeutuvat vesistöihin mm. yhdyskuntajätevesien ja vaikutukset näkyvät erityisesti sään ja vesiolojen vaihteluina sekä ääri-ilmiöiden lisääntymisenä, mikä voi kasvattaa myös tulvavahinkoja tulevaisuudessa. Maa- ja metsätalousministeriö on nimennyt Satakunnan merkittäviksi tulvariskialueiksi Huittisten ja Porin tulvariskialueet. Rauman rannikkoalue kuuluu merkittävään meritulvien riskialueeseen. Satakunnan kasvihuonepäästöt vähentyneet Satakunnan kasvihuonekaasupäästöt ovat vähentyneet noin 49 prosenttia vuodesta 2007 vuoteen Vähennys päästöissä johtuu muun muassa hiilen ja öljyn osuuden vähentymisestä sekä biopolttoaineiden osuuden lisääntymisestä energiantuotannossa. Sekä teollisuuden että liikenteen päästöt ovat molemmat vähentyneet yli 50 prosenttia vuodesta 2007 vuoteen Vuonna 2014 Satakunnan energiantuotannosta (sisältäen sähkön, kaukolämmön ja teollisuuslämmön tuotannon) 26 prosenttia perustui uusiutuviin energialähteisiin eli tuuli- ja vesivoimaan sekä puupohjaisiin biopolttoaineisiin. Vuonna 2012 uusiutuvan energian osuus oli 22 %. Kuva 20. Satakunnan käyttöperusteisten kasvihuonepäästöjen jakauma vuonna 2014 (Satahima 2017). Satakunnan maakuntaohjelma hyväksytty maakuntavaltuustossa xx.xx

62 Sivu 60 Vuonna 2014 hiilidioksidivapaata energiantuotannosta oli 63 %. (Kuvat 20 ja 21). Hiilidioksidivapaaksi energiantuotannoksi on katsottu vesi- ja tuulivoimaan perustuvan tuotannon lisäksi myös ydinvoima. Energiantuotannosta 31 % perustui kotimaisiin energialähteisiin eli vesi- ja tuulivoimaan, puupohjaisiin polttoaineisiin, jätepolttoaineisiin ja turpeeseen. (Satahima-hanke 2017, Teollisuuden ja energiantuotannon CO2-päästöt milj. t Satakunta Varsinais-Suomi Kuva 21. Teollisuuden ja energiantuotannon hiilidioksidipäästöt (CO2) ilmaan ovat kääntyneet Satakunnassa laskuun (VAR ELY 2017). Satakunnan alue- ja yhdyskuntarakenne monipuolinen Satakunnan alue- ja yhdyskuntarakenteen ja saavutettavuuden perustekijät ovat maakunnan sijainti Pohjanlahden rannalla, hyödynnettävissä olevat meri- ja lentoyhteydet muuhun Eurooppaan, suurten vesistöjen jokilaaksot taajamineen sekä monipuolinen maaliikennejärjestelmä. Keskeisen osan liikenneverkosta muodostavat rannikon kaupunkien sekä niiden suurten satamien ja sisämaan väliset tavara- ja henkilöliikenteen kuljetusketjut. Aluerakenteen keskusverkon (kuva 22) muodostavat palveluja tarjoavat kaupungit ja muut seudulliset keskukset, joiden välillä on toiminnallisesti yhtenäinen vuorovaikutus ja saavutettavuuden turvaavat liikenneyhteydet. Satakunnan aluerakenne tarjoaa monipuoliset edellytykset yhdistää asuminen, työ, palvelu- ja luontohakuisuus tavoilla, jotka ilmentävät ja toteuttavat erilaisia elämäntyylejä. Yleinen palvelujen saavutettavuus ja Kuva 22. Satakunnan keskusverkko. kattavuus ovat Porin ja Rauman seutukunnissa pääosin hyvät osin selvästi koko maan keskiarvoa suuremman väestötiheyden ja kuntien välisten suhteellisen lyhyiden etäisyyksien ansiosta. Sen sijaan Pohjois-Satakunnassa väestötiheys on maan Satakunnan maakuntaohjelma hyväksytty maakuntavaltuustossa xx.xx

63 Sivu 61 keskiarvoa matalampi ja etäisyydet suuriin keskuksiin pidempiä, jolloin palvelujen saatavuus on ainakin joiltain osin muuta Satakuntaa heikompi. Digitalisaatio on yksi ratkaisukeino palvelujen saatavuuden ja kattavuuden parantamiseen myös harvaan asutuilla alueilla. Lisäksi uusien toimintamallien kehittäminen voi tuoda kohennusta palveluihin. Porin ja Rauman seuduilla saavutettavuus on lähellä maan kärkitasoa, sillä Helsingin, Tampereen ja Turun seudut sijaitsevat melko lähellä. Se lisää palvelujen saatavuutta ja edistää yritysten toimintaedellytyksiä esim. alihankinnassa ja asiakassuhteissa. Myös pendelöinti tapahtuu valtaosin maakunnan sisällä, koska satakuntalaisista työllisistä 93 % työskentelee maakunnassa. Liikenteen tunnuslukuja Satakunnan liikenteen tunnusluvut, kuten kulkutapajakauma tai matkojen keskipituudet ovat melko lähellä koko maan keskiarvoa. Matkoista noin 60 % tehdään henkilöautolla, lyhyitä matkoja tehdään jalan ja polkupyörällä. Joukkoliikenteen osuus jää vähäiseksi muutaman prosentin tuntumaan. Muutokset ovat olleet vähäisiä, joskin autoliikenne on ollut lievässä kasvussa niin liikennesuoritteen kuin kulkutapaosuudenkin osalta yhdyskuntarakenteen hitaasti etenevästä hajautumiskehityksestä johtuen. Positiivinen rakennemuutos tulee lisäämään tavara- ja henkilöliikennettä erityisesti valtatiellä 8. Porin kaupunkialue ja Kokemäenjokilaakson nauhataajama ovat lähinnä potentiaalisia alueita joukkoliikenteelle. Kävelylle ja pyöräilylle on edellytyksiä palveluiden ja työpaikkojen läheisyydessä. Myös rautatieliikenteessä yleiskuva on vakaa, ja suuria muutoksia matkustajamäärissä ei pitkällä aikavälillä ole tapahtunut. Porin ja Tampereen välisen radan vuosittaiset matkustajaluvut ovat asettuneet vajaaseen matkustajaan. Rautateiden käyttö on asukaslukuun nähden vähäisempää kuin muualla Suomessa johtuen ensi sijassa siitä, että matka-ajat eivät ole parempia kuin henkilöautolla, ja Turun suuntaan ei ole ollenkaan ratayhteyttä. Lentoliikenne on taantunut pahasti parhaista vuosista, vuosituhannen alun reilusta vuosittaisesta matkustajasta viime vuoden matkustajaan. Rautateiden ja satamien tonnimäärät eivät ole palautuneet kymmenen vuoden takaisiin huippulukemiin. Näistä ollaan oltu noin % alemmalla tasolla jo useiden vuosien ajan, eikä tässä ole tapahtunut muutoksia. Liikenneturvallisuudessa pidemmän ajan trendi on koko Suomen tavoin ollut tasaisesti paraneva, joskin aivan viime vuosina kuolleiden määrä on vakiintunut noin henkeen vuodessa ja loukkaantuneiden määrä hieman vajaaseen 400 henkeen. Johtuen suuresta vuosittaisesta vaihtelusta, ei voida kuitenkaan tehdä sitä johtopäätöstä, että laskeva trendi onnettomuuksissa olisi loppunut, vaan tilannetta pitää vielä seurata. Joukkoliikenteen katsotaan olevan taloudellisesti kannattavaa alueilla, joilla väentiheys on vähintään 20 asukasta/hehtaari. Satakunnassa tällaisia alueita ovat Porin ja Rauman keskustat sekä eräät niiden reunaalueet. Satakunnan maa-alan jakautuminen kaupunki-maaseutu alueluokituksessa Kaupungin-maaseudun alueluokitus on Suomen ympäristökeskuksen ja Oulun yliopiston maantieteen laitoksen laatima koko maan kattava alueiden ominaisuuksia kuvaava luokitus. Luokituksen tilasivat työ- ja elinkeinoministeriö sekä maa- ja metsätalousministeriö ja se julkistettiin ensimmäisen kerran vuonna Satakunnan maakuntaohjelma hyväksytty maakuntavaltuustossa xx.xx

64 Sivu 62 Aluetypologian luokitus perustuu asukastiheyteen ja asuinpaikkojen välisiin etäisyyksiin. Satakunnan maakunnan alueelle laaditussa aluetypologiakartan tekstissä on esitetty väkiluvut ja työpaikat sekä vastaavat kunkin luokan osuudet koko maan keskimääräisistä lukuarvoista. Satakunnan alueesta suurin osa kuuluu luokkaan ydinmaaseutu ja myös aluetyypit kaupungin kehysalue ja kaupungin läheinen maaseutu ovat yliedustetumpia kuin mitä maakunnan väestöosuus edellyttäisi. Huomion arvoista on, että kullakin näistä aluetyypeistä Satakunnassa on väestöosuutta vastaava työpaikkamäärä. Ulompi kaupunkialue ja kaupungin kehysalue taas ovat tyypiltään asuinalueita, joista pendelöidään kaupunkialueiden työpaikkoihin. (kuva 23) Tarkasteltaessa väestön ja työpaikkojen jakautumista alueluokituksen eri luokkiin ja vertailtaessa Satakuntaa koko maan lukuihin, voidaan havaita ydinmaaseudun merkityksen korostuvan Satakunnassa. Myös kaupungin kehysalue on laajan Kokemäkijoenlaakson ansiosta hieman koko maan osuutta suurempi. Satakunnassa sisemmällä kaupunkialueella asuvien osuus on koko maan osuutta merkittävästi pienempi, koska kaikkein suurimpien kaupunkien väkiluku on Satakunnan kaupunkiseutuja huomattavasti korkeampi. (Kuva 23) Luokituksen sisältämät seitsemän luokkaa jakautuvat kolmeen kaupunkialueluokkaan ja neljään maaseutualueluokkaan. Väkiluvun muutos alueluokituksen eri luokissa Harvaan asuttu maaseutu Ydinmaaseutu Kaupungin läheinen maaseutu Maaseudun paikalliskeskukset Kaupungin kehysalue Ulompi kaupunkialue Sisempi kaupunkialue Koko maa Satakunta -15% -10% -5% 0% 5% 10% 15% Kaupunkiluokat ovat: Sisempi kaupunkialue: Luokka kuvaa kaupunkien tiivistä ja yhtenäistä tehokkaasti rakennettua aluetta. Satakunnassa tähän luokkaan kuuluvat Porin ja Rauman keskusta-alueet. Kuva 23. Väkiluvun muutos alueluokituksen eri luokissa Ulompi kaupunkialue: Luokka koostuu erillisistä lähiöistä, kaupan, teollisuuden ja toimistojen reunakaupungista sekä toisaalta kaupungin viheralueista ja alemman tehokkuuden asuinalueista, jotka kuitenkin ovat selvästi yhtenäistä kaupunkialuetta. Satakunnassa ulompaan kaupunkialueeseen kuuluvat Porin ja Rauman keskustaa ympäröivät vyöhykkeet. Kaupungin kehysalue: Luokka kuvaa välittömästi fyysiseen kaupunkialueeseen kytkeytyvää osaa kaupungin ja maaseudun välivyöhykkeestä. Luokkaa määritettäessä on tunnistettu kaupunkiseudun lähitaajamia ja huomioitu alueen aika- ja matkaetäisyyksiä. Kehysalue kattaa kaupungin välittömässä läheisyydessä olevat sekoittuneet alueet. Siihen sisältyy sekä tiiviitä taajama-alueita että maaseutumaisia alueita. Kehysalueella on kaupunkien viherrakennetta tukevia alueita, mutta sieltä löytyvät myös kaupungin tulevat kasvualueet. Satakunnassa on laaja Kokemäenjokilaaksoa myötäilevä kehysalue, joka ulottuu rannikolta Harjavallan ja Kokemäen rajaseudulle. Lisäksi Rauman kaupunkialuetta ympäröi kehysalue. Satakunnan maakuntaohjelma hyväksytty maakuntavaltuustossa xx.xx

65 Sivu 63 Maaseutuluokat ovat: Maaseudun paikalliskeskukset: Luokkaan kuuluu kaupunkien vaikutusalueen ulkopuolelle jääviä pienempiä keskuksia, jotka voivat olla pieniä kaupunkimaisia taajamia, joilla on selkeä keskusta, tai isoja maaseutumaisia kirkonkyläkeskuksia. Tähän luokkaan kuulumisen kriteereitä ovat riittävä väestömäärä, asukastiheys, työpaikkojen määrä sekä aluetehokkuus. Keskuksen on siis oltava riittävän suuri ja tiivis kuuluakseen tähän luokkaan. Satakunnassa tähän luokkaan kuuluvat Huittisten ja Kankaanpään keskustaajamat. Kaupungin läheinen maaseutu: Luokka kuvaa maaseutumaista aluetta, joka on toiminnallisesti ja fyysisesti lähellä kaupunkialueita, ja se rajataan suhteessa jo rajattuihin kaupunkialueisiin. Luokan rajaus perustuu potentiaaliseen saavutettavuuteen ja ydinkaupunkialueille suuntautuvaan työssäkäyntiin, ja sillä kuvataan kaupunkien laajempaa toiminnallista työssäkäyntialuetta. Kaupungin läheinen maaseutu pitää sisällään erityyppisiä maaseutualueita: taajamia, ydinmaaseudun kaltaisia maaseutualueita sekä harvaan asuttuja alueita. Satakunnassa kaupungin läheiseen maaseutuun kuuluvat Porin ja Rauman kaupunkien vaikutusalueeseen kuuluvat maaseutumaiset alueet, jotka eivät kuulu kaupungin kehysalueeseen. Satakunnan maakuntaohjelman ympäristövaikutusten arviointi Satakunnan maakuntaohjelman vaikutusten arvioinnissa on otettu huomioon kestävän kehityksen elementit, jotta arvioinnista tulee riittävän kattava ja kokonaisvaltainen. Arvioinnissa mahdollisina näkökulmina on huomioitu seuraavia teemoja; taloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja ekologiset vaikutukset. Arviointitaulukko esitetään tämän tekstin lopussa. Ohjelmaluonnoksen toimintalinjat perustuvat Satakunnan tulevaisuuskäsikirjan 2035 kehittämisen teemoihin, ja teema/painopistevalinnat ovat syntyneet valmisteluprosessin myötä. Kansainvälistyminen, osaamisen kehittäminen ja digitalisaatio ovat ohjelman läpileikkaavia teemoja. Teemavalintoihin ovat vaikuttaneet edellisen maakuntaohjelman arviointi, satakuntalaisille sidosryhmille suunnatut tilaisuudet sekä verkkokyselyt, joissa on koottu aineistoa sekä näkemyksiä strategisten kehittämislinjausten laatimiseksi. Lisäksi yleisöllä on ollut mahdollisuus esittää mielipiteitään ja ehdotuksiaan koko valmisteluprosessin ajan ohjelman verkkosivun (satakuntaliitto.fi/maakuntaohjelma) kautta. Vaikutusten arviointi liitettiin kiinteäksi osaksi prosessia heti alusta alkaen. Tavoitteena oli kasvattaa toimijoiden yhteistä ymmärrystä kehittämisen suunnasta ja valittavien toimenpiteiden mahdollisista vaikutuksista. Maakunnan yhteistyöryhmä toimi ympäristövaikutusten arvioinnin ns. SOVA-ryhmänä ja maakuntaohjelman laadintaa koskevaan sidosryhmätyöhön sekä kyselyihin osallistui laajalti myös ympäristöpuolen toimijoita. Ohjelman valmistelua ja sisältöluonnosta käsiteltiin mm. Satakunnan aluesuunnittelun yhteistyöryhmässä kevään aikana kaksi kertaa. Lisäksi Satakuntaliitto toteutti osana maakuntaohjelman valmistelua seutukuntakierroksen keväällä Verkkokyselyn vastauksissa on ollut mahdollista nostaa esille mm. ympäristöä koskevia hankekokonaisuuksia ja tämä näkyi saaduissa vastauksissa. Ohjelmaa varten laadittiin tilannekuva-analyysi ja Satakunnan ympäristön tilan kuvaus oli osa analyysiä. Tilannekuva-analyysi ja edellisen ohjelman arviointi ja seurannan tulokset ovat myös vaikuttaneet ohjelman teemasisältöjen valintaan. Ohjelman laadintaprosessille valtakunnan tasolla asetettu laadinta-aikataulu on ollut tiukka ja tämä on ollut haaste niin prosessin toteuttamiselle kuin ympäristövaikutusten arvioinnille. Aikataulupaineista huolimatta prosessiin on saatu kytkettyä laaja osallistujajoukko ja aiempiin valmisteluprosesseihin nähden uutta on, että maakuntaohjelmaluonnos on nähtävillä kahdessa vaiheessa. Kesä-elokuussa ( ) Satakunnan maakuntaohjelma hyväksytty maakuntavaltuustossa xx.xx

66 Sivu 64 ohjelmaluonnos oli kommentoitavana Satakuntaliiton verkkosivuilla ja syksyllä ohjelma asetetaan maakuntahallituksen käsittelyn jälkeen virallisesti nähtäville ja pyydetään lausunnot. Kesäkuun nähtävilläolo tuotti palautetta lähinnä ohjelman sisältöön ja tehtyihin valintoihin. Ympäristöselostuksesta ei esitetty erillisiä kommentteja. Lisäksi laadintaprosessiin on sisältynyt erillinen tulevaisuuden trendejä koskeva tarkastelu. Laadintaprosessi on kuvattu ohjelma-asiakirjan luvussa 2. Ympäristövaikutusten kannalta on merkillepantavaa, että ympäristöarvojen kunnioittaminen ja vastuullisuus nähtiin mm. laadintaprosessin aikaisissa keskusteluissa luonnolliseksi osaksi kehittämistä ja koettiin tärkeänä elinkeinoelämän ja yritystoiminnan menestymisen kannalta. Toimintalinjassa 1, Kannustavaa yhteisöllisyyttä, Ihmisten aktiivinen toimiminen yhteisössä yrittäjinä, opiskelijoina tai työntekijöinä vahvistaa Satakunnan kilpailukykyä ja elinvoimaa. Yritystoiminnan ympäristövaikutukset ja vaateet on pitkälti jo sisällytetty lainsäädäntöön. Tässä toimintalinjassa voidaan tehdä pitkäjänteistä työtä ympäristötietouden ja asenteiden muokkaamiseksi erityisesti osana yrittäjyyskasvatusta ja nuorten elämänhallintaan ja työelämävalmiuksiin liittyviä hankkeita, joiden toiminnasta osa voi kohdistua esimerkiksi maisemanhoitotoimenpiteisiin. Toimintalinjakohtaisen vaikutusten arvioinnin perusteella esille nousseita keskeisiä vaikutuksia: Vahvistaa maakunnan elinvoimaa Lisääntyvä yritystoiminta kasvattaa alueen verotuloa tai kompensoi teollisten työpaikkojen menetyksestä johtuvaa verotulojen vähenemää Elinvoiman vahvistuessa paremmat taloudelliset edellytykset kehittää mm. hyvinvointipalveluita ja ihmisten elinoloihin ja viihtyvyyteen vaikuttavia tekijöitä Riittämätön ja asukkaiden näkökulman sivuuttava suunnittelu melua, hajua tms sisältävien yritystoimintojen sijoittamisessa vähentää etenkin lähiasukkaiden elinympäristöjen viihtyisyyttä Osallistuminen koulutukseen ja työmarkkinoille lisää yleensä yksilön ja lähipiirin hyvinvointia Vaihtoehtoiset opintopolut lisäävät eri ryhmien mahdollisuuksia ammattitutkintoon ja työllistymiseen Kulttuuriin ja luontoon tukeutuva yritystoiminta voi vahvistaa kulttuuria ja edistää luonnonarvojen säilymistä Työllisyyden kasvu voi vaikuttaa välillisesti myönteisesti mm. kulttuuriteollisuuden kasvuun ja kulttuurin arvostukseen elämysten lähteenä sekä elinympäristön viihtyisyyden kehittämiseen Ihmisten elinolot, elinympäristön laatu ja luonnonarvot voivat heikentyä, jos yritystoiminnan yhteensovittamisessa muun ympäristön kanssa ei oteta huomioon yritystoiminnan ympäristövaikutuksia. Tekniikan pettäminen, onnettomuudet ja osaamattomuus voivat aiheuttaa kielteisiä ympäristövaikutuksia Toimintalinjassa 2, Puhdasta elinvoimaa, elinkeinoelämän menestys, puhdas ympäristö ja vetovoima ylläpitävät Satakunnan kilpailukykyä ja elinvoimaa. Satakunnassa on paljon ympäristöteknologiaan nojaavaa osaamista sekä pitkät perinteet muun muassa vesiensuojeluyhteistyössä. Molempia halutaan maakuntaohjelmassa edelleen edistää. Alkutuotannon ja ruokaketjun kehittämisessä halutaan vastata ihmisten kasvavaan kysyntään puhtaasta ruuasta ja ekologisista tuotantotavoista. Matkailua ja hyvinvointipalveluita halutaan kehittää luontoa ja ympäristöä kestävästi hyödyntäen. Teollisuuden, biotalouden ja sinisen kasvun kehittämisessä on kuitenkin aina riski ympäristön kuormittumiseen ja vesistöjen rehevöitymiseen, mikä pyritään ottamaan huomioon toimintalinjojen teemoissa. Vähähiilisyys ja tavoite hiilineutraalista Lounais-Suomesta ja kiertotalous on nostettu esille aiempia ohjelmia vahvemmin. Biotalous ja sininen kasvu ovat myös uusia teemakokonaisuuksia ja niiden toteuttamiseen liittyy ympäristön kannalta monia myönteisiä näkökulmia mm. fossiilisen energiankäytön vähentämiseen liittyen, mutta toimenpiteiden hallitsemattomalla toteuttamisella voi olla myös kielteisiä vaikutuksia luonnon monimuotoisuuteen ja ympäristön tilaan. Tästä syystä suunnitteluun ja ympäristövaikutusten hallintaan on kiinnitettävä erityistä huomiota. Satakunnan maakuntaohjelma hyväksytty maakuntavaltuustossa xx.xx

67 Sivu 65 Toimintalinjakohtaisen vaikutusten arvioinnin perusteella esille nousseita keskeisiä vaikutuksia: Maakunnan elinvoima vahvistuu; esimerkiksi innovaatiot ja osaamisen vahvistuminen lisäävät maakunnan elinvoimaisuutta Tutkimus- ja tuotekehitysinvestoinnit vaikuttavat välillisesti uusien yrityksien syntymiseen sekä luovat mahdollisuuksia uusille liiketoiminnoille Yritysten toimintaympäristön kehittäminen ja verkostoituminen edistävät mm. teollisuuden ja elintarviketuotannon kilpailukykyä Satakunnassa Biotalous yhdistää monia alkutuotannon ja jalostustoiminnan aloja sekä lopputuotteiden markkinoita Kiertotalouteen siirtyminen edellyttää investointeja ja uudenlaisia toimintaympäristöjä sekä kysynnän että tarjonnan näkökulmasta. Kiertotalous on kokonaisuudessaan taloutta vahvistava samalla, kun sen avulla voidaan vähentää luonnonvarojen käyttöä ja niistä aiheutuvia ympäristövaikutuksia Edesauttaa hajautettujen energiantuotantoratkaisujen kehittämistä Elinvoiman vahvistumisella on välillisiä myönteisiä vaikutuksia mm. terveyteen ja elinympäristön viihtyisyyteen vaikuttaviin tekijöihin sekä hyvinvointipalvelujen kehittämiseen Vähähiilisyys ja tavoite hiilineutraalista Lounais-Suomesta edistävät omalta osaltaan ilmastopäästöjen vähenemistä ja siirtymistä fossiilisista polttoaineista uusiutuvaan energiaan Biotalous vähentää riippuvuutta fossiilisista luonnonvaroista, ehkäisee hyvin suunniteltuna ja toteutettuna ekosysteemien köyhtymistä sekä luo uutta talouskasvua ja uusia työpaikkoja kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Biotalouteen kuuluu olennaisena osana myös se, että luonnonvaroja ei tuhlata, vaan niitä käytetään ja kierrätetään tehokkaasti. Ruokaketjun kestävyyttä voidaan parantaa ottamalla huomioon alueen raaka-ainetuotanto ja jalostus sekä sesonki- ja kasvisruokailu. Myönteisiä vaikutuksia voidaan saada myös ruokaketjujen lyhentämisellä sekä paikallisten ruokajärjestelmien vahvistamisella. Kiertotalous siirtää elinkaarensa lopussa olevat tavarat uudeksi resurssiksi, sulkee materiaali- ja energiakiertoja teollisissa systeemeissä ja minimoi jätteet materiaalikierroilla Vesien hyvä tila on sinisen biotalouden perusta. Sen saavuttaminen ja ylläpitäminen tukee sinisen biotalouden tuotteiden ja palveluiden kehittymistä ja markkinointia Uudet innovaatiot ja osaamisen vahvistaminen luovat edellytyksiä mm. uusille ympäristöinnovaatioille, edistävät ympäristöystävällistä elinkeinotoimintaa sekä vaikuttavat välillisesti mm. luonnonvarojen kestävän käytön edistämiseen (mm. resurssitehokkuus) Toimintalinjassa 3, Ihmislähtöisiä ratkaisuja, panostaminen vetovoiman ja hyvinvoinnin kehittämiseen, turvalliseen elinympäristöön ja yleensäkin turvallisuuteen sekä hyvät liikenne- ja tietoliikenneyhteydet edesauttavat Satakunnan kilpailukyvyn ja elinvoiman vahvistumista. Tässä toimintalinjassa pyritään vahvimmin varautumaan jo tiedossa ja olemassa oleviin ympäristöriskeihin maakunnallisen turvallisuussuunnittelun kautta ja korostetaan elinympäristön viihtyisyyttä ja vetovoimaisuutta sekä ympäristön parempaa tilaa edistävien toimien merkitystä. Satakunnassa on vahva halu edelleen kehittää maantieliikennettä. Raide- ja tietoliikenneyhteyksien parantuminen maakunnassa olisi ympäristön kannalta myönteinen asia. Toimintalinjakohtaisen vaikutusten arvioinnin perusteella esille nousseita keskeisiä vaikutuksia: Vetovoiman lisääntyminen vahvistaa väestö- ja yrityspohjaa, jolla on vaikutusta aluetalouteen Luonto- ja hyvinvointimatkailun ja palvelujen kehittymisellä on aluetalousvaikutuksia Kulttuuri- ja luonnonympäristön tunnistaminen, arvostus ja vetovoima vaikuttavat myönteisesti kuntien ja yritysten kilpailukykyyn Hyvät yhteydet parantavat maakunnan saavutettavuutta ja imagoa Vaarana on, että päätieverkon kehittämiseltä ei jää rahaa sivuteiden ylläpitoon ja kehittämiseen Tieto- ja henkilöliikenneyhteydet parantavat monimuotoisen työnteon mahdollisuuksia, vähentävät paikasta toiseen liikkumisen tarvetta ja taloudellisia kustannuksia Maiseman, luonnonarvojen ja kulttuuriperinnön vaaliminen sekä ympäristötietoisuuden lisääntyminen vahvistavat ihmisten ympäristösuhdetta ja identiteettiä vaikuttaen mm. elinoloihin ja viihtyvyyteen Satakunnan maakuntaohjelma hyväksytty maakuntavaltuustossa xx.xx

68 Sivu 66 Hoidettu ympäristö ja esimerkiksi Satakunnan monipuolinen luonto- ja kulttuuriympäristö vaikuttavat maakunnan imagoon. Ympäristön hyvä tila on perusta maakunnan vetovoimalle, ihmisten hyvinvoinnille ja turvallisuudelle Turvallisuussuunnittelu ja ennakointi vähentävät ympäristövahinkoja riskitilanteissa Rata- ja tietoliikenneyhteyksien kehittämisellä on myönteisiä ympäristövaikutuksia Yhteisvaikutusten osalta on hyvä huomioida, että peruslähtökohdiltaan Satakunnan maakuntaohjelman tavoitteena on myönteisten vaikutusten saavuttaminen ja toisaalta kielteisten vaikutusten minimointi. Maakunnan elinvoiman vahvistuminen, palvelujen turvaaminen ja hyvinvoinnin kasvu edesauttavat omalta osaltaan huomion kiinnittämistä elinympäristön viihtyisyyteen ja ympäristön tilasta huolehtimiseen. Ilmastonmuutoksen hillinnän ja kiertotalouden merkitys korostuvat ohjelmassa aiempia ohjelmia enemmän ja ovat perusteltuja valintoja myös myönteisten ympäristövaikutusten kannalta. Kiertotalous, biotalous ja sininen kasvu linkittyvät vahvasti niin toteuttamisen kuin vaikutusten näkökulmasta toisiinsa. Biotalouden ja sinisen kasvun teemakokonaisuudet ovat ympäristövaikutuksiltaan pääsääntöisesti myönteisiä edellyttäen, että suunnittelussa ja käytännön tason toteutuksessa kiinnitetään huomiota myös mahdollisten negatiivisten ympäristövaikutusten hallintaan. Ohjelman myönteisten vaikutusten edistämisen kannalta käytettävissä olevat resurssit asettavat omat haasteena ja mm. osaamisen vahvistamisen ja yhteistyön merkitys osana ohjelman ja etenkin aiempaan ohjelmaan nähden korostuvat uusien teemakokonaisuuksien toteuttamisessa. Maakuntaohjelman tavoitteelliset sisällöt täsmentyvät kaksivuotiskausittain laadittavissa maakunnallisissa toimeenpanosuunnitelmissa. Yksityiskohtainen vaikutusten arviointi tehdään hankkeiden suunnittelun ja toteuttamisen yhteydessä. Vastuu kunkin hankkeen ympäristövaikutusten arvioinnista kuuluu hankkeen toteuttajalle voimassa olevan ympäristölainsäädännön mukaisesti. Rahoittajan vastuulla on arvioida hakemuksessa esitetyn ympäristövaikutusten arvioinnin riittävyys ja pyytää hakijalta tarvittaessa lisäselvityksiä. Niin ympäristö- kuin muidenkin vaikutusten kannalta on tärkeää, että maakuntaohjelmaa toteuttavien hankkeiden vaikutukset, tehtyjen arviointien riittävyys mukaan lukien hankkeen toteuttamisen edellytykset (luvat, kaavat jne) otetaan hyvissä ajoin huomioon mm. kehittämishankkeissa ja ennen lopullisen rahoituspäätöksen tekoa. Sama periaate korostuu erilaisten suunnitelmien laadinnassa. Ympäristön tilaan haitallisesti vaikuttavat hankkeet ja toteuttamistoimet tulee suunnitella siten, että mahdolliset haitalliset vaikutukset ympäristöön jäisivät mahdollisimman vähäiseksi. Lounais-Suomen ympäristöohjelma 2030 on olennainen ympäristön tilan kehittämisen asiakirja Satakunnassa. Ympäristöohjelma on tehty rohkeiden ja kekseliäiden ympäristötekojen moottoriksi. Ohjelma toteuttaa kumppanuushengessä Satakunnan ja Varsinais-Suomen maakuntastrategioita ja -ohjelmia. Ympäristöohjelmaa toteutetaan viiden kehityspolun avulla, joita pitkin suunnataan kestävään tulevaisuuteen ( Lounais-Suomen ympäristöohjelmassa 2030 esitetyt haasteet ovat ilmastonmuutos ja sen vaikutukset, luonnon monimuotoisuus, vesien tila, luonnonvarojen käyttö, kulttuuriympäristön arvostus sekä kestävä kulutus ja tuotanto. Ympäristöohjelmassa on nostettu esiin viisi kehittämisen kokonaisuutta, joilla haasteisiin vastataan: 1) Kestävät valinnat käyttöön, 2) Luonto- ja kulttuuriympäristö hyvinvointia parantamaan, 3) Lähivedet hyvään kuntoon, 4) Ruokalautanen ympäristövaikuttajana sekä 5) Ekotehokas energia alueen vahvuudeksi. Nämä teemat nousevat esille myös Satakunnan maakuntaohjelman sisällössä. Ympäristöohjelman toteutumisen seuranta linkittyy myös Satakunnan maakuntaohjelman seurantaan. Satakunnan maakuntaohjelma hyväksytty maakuntavaltuustossa xx.xx

69 Sivu 67 TOIMINTALINJA 1: KANNUSTAVA YHTEISÖLLISYYS Kehittämisteema taloudelliset vaikutukset sosiaaliset vaikutukset ekologiset ja kulttuuriset vaikutukset YRITTÄJYYS + maakunnan elinvoima vahvistuu + lisääntyvä yritystoiminta kasvattaa alueen verotuloa tai kompensoi teollisten työpaikkojen menetyksestä johtuvaa verotulojen vähenemää + yritysten toimintaympäristön kehittäminen ja verkostoituminen edistävät mm. teollisuuden ja elintarviketuotannon kilpailukykyä Satakunnassa - hallitsematon riskinotto ja epärealistiset kasvuodotukset saattavat johtaa aluetalouden heikkenemiseen + parantaa välillisesti taloudellisia edellytyksiä kehittää mm. hyvinvointipalveluita sekä ihmisten elinoloihin ja viihtyvyyteen vaikuttavia tekijöitä + yrittäjyyskasvatus parantaa nuorten osallisuutta ja itsetuntoa + ikääntyvän työttömyysuhan alla olevan näkeminen potentiaalisina yrittäjinä saattaa lisätä arvostusta ja yksilön hyvinvointia + verkostojen muodostuminen tarjoaa sosiaalista vertaistukea - riittämätön ja asukkaiden näkökulman sivuuttava suunnittelu melua, hajua tms. sisältävien yritystoimintojen sijoittamisessa vähentää etenkin lähiasukkaiden elinympäristön viihtyisyyttä + kulttuuriin ja luontoon tukeutuva yritystoiminta voi vahvistaa kulttuuria ja edistää luonnonarvojen säilymistä + yrittäjyyden ympäristötietoinen kehittäminen edistää vähähiilisyyttä + työllisyyden kasvu voi vaikuttaa välillisesti myönteisesti mm. kulttuuriteollisuuden kasvuun ja kulttuurin arvostukseen elämysten lähteenä sekä elinympäristön viihtyisyyden kehittämiseen -ihmisten elinolot, elinympäristön laatu ja luonnonarvot voivat heikentyä, jos yritystoiminnan yhteensovittamisessa muun ympäristön kanssa ei oteta huomioon yritystoiminnan ympäristövaikutuksia. - tekniikan pettäminen, onnettomuudet ja osaamattomuus voivat aiheuttaa kielteisiä ympäristövaikutuksia. TYÖLLISYYS JA SOSIAALINEN OSALLISUUS + nuorten osallistuminen koulutukseen ja pääsy työmarkkinoille kasvattaa pitkällä tähtäimellä verotuloa ja vähentää yhteiskunnan kustannuksia - koulutukseen ja työmarkkinoille johtamaton koulutus ja aktivointitoiminta vie suuria julkisen talouden panostuksia + osallistuminen koulutukseen ja työmarkkinoille lisää yleensä yksilön ja lähipiirin hyvinvointia + vaihtoehtoiset opintopolut lisäävät eri ryhmien mahdollisuuksia ammattitutkintoon ja työllistymiseen - työpaikkojen mahdollinen keskittyminen kaupunki- ja kuntakeskuksiin lisää muuttoa syrjäisiltä maaseutualueilta keskuksiin aiheuttaen mm. palvelutason heikkenemistä maaseutualueilla - tuloksiin johtamaton aktivointi lisää turhautumista ja epäsosiaalista käytöstä + aktivointiprojektit voivat sisältää luonnon ja kulttuuriympäristön konkreettisia hoitotoimenpiteitä + koulutus kasvattaa tietoisuutta ympäristöstä ja ihmisen vaikutuksesta siihen + työllisyyden kasvu vaikuttaa välillisesti myönteisesti mm. kulttuuriteollisuuden kehittymiseen ja kulttuurin arvostukseen elämysten lähteenä TOIMINTALINJA 2: PUHDASTA ELINVOIMAA Kehittämisteema taloudelliset vaikutukset sosiaaliset vaikutukset ekologiset ja kulttuuriset vaikutukset UUDISTUVA TEOLLISUUS + kasvattaa aluetalousvaikutuksia + maakunnan elinvoima vahvistuu + tutkimus- ja tuotekehitysinvestoinnit vaikuttavat välillisesti uusien yrityksien syntymiseen sekä luovat mahdollisuuksia uusille liiketoiminnoille + yritysten toimintaympäristön kehittäminen ja verkostoituminen edistävät mm. teollisuuden ja + Työllisyysvaikutus positiivinen, + Uusiutuvalla teollisuudella on myönteisiä imagovaikutuksia + uusilla innovaatioilla, osaamisen vahvistumisella ja verkostoitumisella on välillisiä myönteisiä vaikutuksia mm. terveyteen ja viihtyisyyteen vaikuttaviin tekijöihin sekä hyvinvointipalvelujen kehittämiseen + edellytyksiä uusille ympäristöinnovaatioille, esim. päästöjen vähentäminen + yhteistyö koulutus- ja tutkimuslaitosten kanssa vahvistaa yritysten kilpailukykyä ja mahdollisuutta vastata mm. kulutustottumusten muutosten sekä ympäristö- ja muun lainsäädännön tuomiin haasteisiin + luonnonvarojen kestävän käytön edistäminen, esim. kierrätyksen lisääntyminen Satakunnan maakuntaohjelma hyväksytty maakuntavaltuustossa xx.xx

70 Sivu 68 elintarviketuotannon kilpailukykyä Satakunnassa - vaikutuksia maisemaan, myös luonnonvarojen käytön kautta - kulutuksen kasvaessa energiankäyttö lisääntyy, mikä lisää energian tuotantotarvetta ENERGIA + vahvistaa Satakunnan asemaa monipuolisena energiantuotantomaakuntana +vähähiilisyyttä toteuttavat energiatehokkuus, kestävästi tuotetut uusiutuvat energiamuodot, materiaalitehokkuus sekä viisas liikkuminen ja kestävä kulutus. Nämä liittyvät monin tavoin toisiinsa ja edesauttavat uusien tuotantotapojen kehittämistä ja käyttöönottoa + panostukset tutkimus- ja tuotekehitykseen parantavat mm. maakunnan energiantuotannon toimivuutta ja tehokkuutta sekä luovat samalla mahdollisuuksia uusille ympäristöystävällisille sekä kilpailukykyisille liiketoiminnoille + edesauttaa hajautettujen ja yksilöllisten energiantuotantoratkaisujen kehittämistä + mahdollistaa uudenlaisten asumismuotojen kehittämistä + vähähiilisyys ja tavoite hiilineutraalista Lounais-Suomesta edistävät omalta osaltaan ilmastopäästöjen vähenemistä ja siirtymistä fossiilisista polttoaineista uusiutuvaan energiaan BIOTALOUS +biotalouden kehittäminen luo uutta talouskasvua ja uusia työpaikkoja + koko ketjun kehittäminen luo tilaa uusille yrityksille - kannattavuusongelmat etenkin alkutuotannossa ovat todellisia - epävarmuus tulevaisuudesta vähentää investointihaluja etenkin alkutuotannossa + työllisyysvaikutus positiivinen + aktiivinen maatalous on runko maaseudun asukkaille ja maaseudun asuttuna pitämiselle - työvoimapula voi estää kehittymistä - kausityö lisää yksilöiden epävarmuutta omasta taloudesta ja hyvinvoinnista - elinympäristön laatu voi heikentyä ja voi vähentää asuinviihtyisyyttä +pohjautuu uusiutuviin luonnonvaroihin ja uusiin toimintamalleihin +biotalous vähentää riippuvuutta fossiilisista luonnonvaroista ja ehkäisee hyvin suunniteltuna ja toteutettuna ekosysteemien köyhtymistä + biotalouteen kuuluu olennaisena myös se, että luonnonvaroja ei tuhlata, vaan niitä käytetään ja kierrätetään tehokkaasti +ruokaketju kestävyyttä voidaan parantaa ottamalla huomioon alueen raaka-ainetuotanto ja jalostus sekä sesonki- ja kasvisruokailu, myönteisiä vaikutuksia voidaan saada myös ruokaketjujen lyhentämisellä sekä paikallisten ruokajärjestelmien vahvistamisella + lähiruoka vähentää kuljetuksia + aktiivinen alkutuotanto säilyttää ja hoitaa kulttuurimaisemaa + viljelykasvien valinnoilla on vaikutuksia maaperään + kalatalouden kehittäminen hoitaa vesiekosysteemejä + vesistöjen kunnostus- ja parantamishankkeita toteuttamalla vähennetään vesistöihin kohdistuvaa kuormitusta ja rehevöitymistä sekä parannetaan vedenlaatua ja vesistöjen käyttömahdollisuuksia pitkällä tähtäimellä - riittämätön suunnittelu ja Satakunnan maakuntaohjelma hyväksytty maakuntavaltuustossa xx.xx

71 Sivu 69 pelkästään taloudellisin perustein tehdyt toimenpiteet heikentävät luonnon monimuotoisuutta ja elinympäristön viihtyisyyttä KIERTOTALOUS + kiertotalous on kokonaisuudessaan taloutta vahvistava samalla, kun sen avulla voidaan vähentää luonnonvarojen käyttöä ja niistä aiheutuvia ympäristövaikutuksia + kiertotalouden periaatteiden soveltaminen on myös tärkeä tapa yrityksille tehostaa oman toimintansa kustannustehokkuutta ja ennakoida tiettyjen luonnonvararesurssien niukkuuden vaikutusta toimintaansa + pidemmällä aikavälillä työllisyys voi kasvaa + edelläkävijäyrityksillä on mahdollisuus taloudellisiin menestystarinoihin + tuontituotteita korvataan kotimaisilla, osin uusilla tuotteilla + kiertotalous avaa mahdollisuuksia mm. metsäteollisuudelle, jonka uudet tuotteet voivat parhaimmillaan olla tärkeä osa kiertotaloutta + arvomaailmat muuttuvat, koska kiertotalouteen siirtymisessä on viime kädessä kyse arvomaailman muutoksesta kaikilla yhteiskunnan tasoilla. + kiertotalous vastaa globaaleihin ympäristöhaasteisiin lyhyellä aikavälillä kiinnittämällä huomion haitallisten materiaalikiertojen korvaamiseen haitattomimmilla materiaalikierroilla +Kiertotalous siirtää elinkaarensa lopussa olevat tavarat uudeksi resurssiksi, sulkee materiaali-ja energiakiertoja teollisissa systeemeissä ja minimoi jätteet +ruoan hävikin vähenemistä ja metsäteollisuuden materiaalien käytön tehostumista + kiertotalous näyttäytyy positiivisena mahdollisuutena laajemmassa ympäristöpolitiikan kokonaisuudessa +Kiertotaloudessa ympäristöhyötyjä saavutetaan kierrätyksen ohella kun materiaalikiertoja korvataan puhtaammilla ja energiatehokkaimmilla kierroilla - kiertotalous lisää kotimassa taloudellista aktiviteettia ja sitä kautta myös päästöjä - kiertotalouteen siirtyminen voi aiheuttaa menetyksiä niille toimijoille, jotka eivät ole riittävän ketteriä ja sopeudu muutokseen innovatiivisesti ja uusia ratkaisuja tuoden - kiertotalouteen siirtyminen edellyttää uudenlaista toimintaympäristöä sekä kysynnän että tarjonnan näkökulmasta ja vaatii mm. taloudellisia investointeja - Kiertotalouden kehittymistä voi hidastaa oikein kohdennettujen politiikkatoimien ja arvomaailman hitaus sekä tutkimus- ja innovaatiotoiminnan vähäisyys -kiertotalouden edistäminen vaatii tuotepolitiikan kehittämistä SININEN KASVU + vahva kasvusektori, merkittäviä kasvun mahdollisuuksia Satakunnassa + Suomeen tuodaan enemmän vettä kuin täältä viedään. Ulkomailta tuodun pulloveden korvaaminen laadukkaalla + edellyttää julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin vahvaa sitoutumista ja yhteistyöllä monialaisten kumppanuuksien sekä yksityisen ja julkisen sektorin yhteistyön kehittämistä, voidaan aikaansaada +siniseen kasvuun perustuva liiketoimintojen kehittäminen ja kasvupotentiaali perustuvat pitkälti hyvälaatuisiin vesistöihin. Ilman hyvälaatuisia vesistöjä monet sinisen biotalouden kehittämistä koskeva suunnitelmat ovat vaarassa kariutua pitkällä tähtäimellä. Hyvän Satakunnan maakuntaohjelma hyväksytty maakuntavaltuustossa xx.xx

72 Sivu 70 kotimaisella vesijohtovedellä tasapainottaisi osaltaan veden negatiivista kauppatasetta +Vesien hyvä tila on sinisen biotalouden perusta. Sen saavuttaminen ja ylläpitäminen tukee sinisen biotalouden kehittymistä. +vesistöihin joutuvia ylimääräisiä ravinteita hyödynnetään liiketaloudellisissa arvoketjuissa. Uudet vesibiotuotteet ovat kasvava ja kehittyvä liiketoiminta alue + rakennetuissa vesistöissä on käytössä vaikuttavia tapoja elvyttää vaelluskalojen elinkiertoja ja kunnostustoimenpiteet tuottavat uutta liiketoimintaa. - edellyttää panostamista uudenlaiseen tekniikkaan ja tämä voi vaatia mittavia taloudellisia panostuksia - tuotannossa tapahtuvat odottamattomat ongelmat (myrskyt, laitteiden rikkoutuminen) etenkin merialueilla lisäävät taloudellista riskiä asiakaslähtöisiä ja asukkaita hyödyntäviä ratkaisuja suunnittelun ja toteutuksen merkitys korostuvat teeman toimenpiteissä +ekosysteemien toimivuuden ja samalla niiden hoidon ja suojelun merkitys vesivarojen kestävässä käytössä kasvaa + kehitettään uusia tuotantoteknologioita ja esimerkiksi uudet vesiviljelylaitokset hyödyntävät vähäpäästöistä kiertovesitekniikkaa +erilaiset tuotannolliset symbioosit, kuten vesi, ravinne ja energiatalouden yhteensovittaminen, on huomattava mahdollisuus uuden taloudellisen toiminnan lähteeksi ja teollisen toiminnan kestävyyden parantamiseksi + meressä ja vesistöissä olevia ravinteita ja haitallisia biomassoja sekä niihin sitoutunutta energiaa hyödynnetään liiketoiminnassa ja uudet arvoketjut parantavat vesiympäristön tilaa sekä ihmisten ruokaturvaa ja energian saatavuutta. -alan kasvuun kohdistuvat riskitekijät liittyvät tuotannon ekologisten vaikutusten hallintaan, tuotannon markkinariskeihin, kalaterveyteen sekä yleisesti uuteen teknologiaan liittyviin ekologisiin ja taloudellisiin riskeihin. - voi aiheuttaa riskejä vesien hyvän tilan saavuttamiselle -uusiin teknologioihin ja toimintoihin voi liittyä myös epävarmuuksia toiminnan ekologisesta kestävyydestä. Näihin seikkoihin liittyviä riskejä tulee hallita ja riskitasoa pienentää määrätietoisella panostuksella tutkimukseen ja kehittämiseen. TOIMINTALINJA 3: IHMISLÄHTÖISIÄ RATKAISUJA Kehittämisteema taloudelliset vaikutukset sosiaaliset vaikutukset ekologiset ja kulttuuriset vaikutukset VETOVOIMA + kulttuuri- ja luonnonympäristön tunnistaminen ja arvostus lisäävät kuntien ja yritysten kilpailukykyä + luonto- ja hyvinvointimatkailun ja palvelujen kehittymisellä on aluetalousvaikutuksia + vetovoiman lisääntyminen vahvistaa väestö- ja yrityspohjaa jolla on vaikutusta aluetalouteen + matkailijat ja tapahtumavieraat jättävät maakuntaan rahaa + puhdas luonnonympäristö parantaa asukkaiden elinympäristöä ja tukee + maiseman, luonnonarvojen ja kulttuuriperinnön vaaliminen sekä ympäristötietoisuuden lisääntyminen vahvistavat ihmisen ympäristösuhdetta ja identiteettiä vaikuttaen mm. elinoloihin ja viihtyvyyteen + Hoidettu ympäristö ja esim. Selkämeren kansallispuiston tunnettuus vaikuttavat maakunnan imagoon + vetovoiman kasvu vahvistaa maakunnan ja sen asukkaiden itsetuntoa + matkailijat lisäävät palvelujen kannattavuutta ja parantavat + luonto- ja kulttuuriympäristöhankkeet edesauttavat luonnon monimuotoisuuden ylläpitämistä ja luonnonvarojen kestävää käyttöä + luonto- ja kulttuuriympäristöhankkeet edesauttavat luonnon monimuotoisuuden ylläpitämistä ja luonnonvarojen kestävää käyttöä sekä vaikuttavat Satakunnan vetovoimaan viihtyisänä asuin- ja matkailualueena + uusi maakuntaan sijoittuva yritys saattaa pelastaa arvokkaan kulttuurihistoriallisen kohteen + tulomuutto rikastuttaa kulttuuria Satakunnan maakuntaohjelma hyväksytty maakuntavaltuustossa xx.xx

73 Sivu 71 HYVINVOINTI TURVALLISUUS SAAVUTETTAVUUS elinkeinojen, mm. matkailu mahdollisuuksia - yritysten, asukkaiden ja matkailijoiden houkuttelu mm. markkinoinnilla vie resursseja ja tulokset ovat usein heikosti todennettavissa lyhyellä aikajänteellä + väestön hyvinvointiin panostaminen tuo pitkällä tähtäimellä yhteiskunnalle taloudellisia säästöjä +hyvinvointipalveluiden kehittäminen edistää kustannustehokkuutta + väestön turvallisuuteen ja hyvinvointiin panostaminen tuo pitkällä tähtäimellä yhteiskunnalle taloudellisia säästöjä - tulvasuojeluhankkeiden toteuttamisen viivästyminen lisää tulviin liittyvien taloudellisten menetysten riskiä + rannikkomaakunnan logistisen aseman kehittämishankkeet (tiet, rautatiet, väylät) parantavat sijaintiin liittyvien vahvuuksien hyödyntämistä vaikuttaen mm. alueellisen kilpailukyvyn paranemiseen + tietoliikenneyhteyksien parantaminen vähentää liikkumisen kustannuksia -päätieverkoston kehittämiseltä ei jää rahaa sivuteiden ylläpitoon ja kehittämiseen; heikentää välillisesti kylien ja pienten kuntien palveluja vakituisen väestön palvelutarjontaa - tulomuuttajien ja kantaväestön välille voi syntyä ristiriitaa ja eriarvoisuutta - matkailun kasvu voi aiheuttaa haittaa alueen asukkaille ja mökkiläisille + edistää väestön sosiaalista hyvinvointia + tietopohja ja ymmärrys luontoon, vesistöihin, kulttuuriympäristöihin sekä kulttuurituotantoon liittyvistä hyvinvointi ja terveysvaikutuksista lisääntyy +vahvat verkostot ja kumppanuudet edistävät yritystoimintojen kehittymistä ja väestön hyvinvointia + peruspalvelut säilyvät + turvallisuuden tunne lisääntyy + hyvinvointi lisääntyy + toimiva asukasvaikuttamisen kanava lisää asukasviihtyvyyttä ja vahvistaa identiteettiä ja luottamusta + hyvät yhteydet parantavat maakunnan imagoa + hyvät yhteydet parantavat ihmisten mahdollisuuksia pitää yllä sosiaalisia suhteitaan ja hakea palveluita + tieto- ja henkilöliikenneyhteydet parantavat monimuotoisen työnteon mahdollisuuksia - liikenneyhteyksien nopeutuminen saattaa vähentää turvallisuuden ja lisätä kiireen tunnetta - uudet teknologiaa tai tietoliikennettä hyödyntävät palvelut saattavat syrjäyttää ihmisryhmiä palvelujen ulkopuolelle - lyhentyvät matka-ajat keskittävät palveluja ja työpaikkoja sekä hajauttavat yhdyskuntarakennetta. - väestön ja matkailijoiden liikkuminen lisää henkilöliikennettä - suuret tapahtumat kuormittavat ympäristöä ja infraa - yritysten houkuttelu ja yritystonttien harkitsematon sijoittelu voi aiheuttaa luonto- ja kulttuuriympäristöhaittaa - virkistyskäyttöön sopivien luontoalueiden vähäisyys tai kulkua ohjaavien rakenteiden puute voi johtaa herkkien alueiden kulumiseen ja elinympäristöjen tuhoutumiseen + hyvinvointipalvelujen kehittäminen edistää kustannustehokkuutta ja vähentää välillisesti mm. luonnonvarojen käyttöä + turvallisuussuunnittelu ja ennakointi vähentää ympäristövahinkoja riskitilanteissa - tulvasuojeluhankkeiden toteuttaminen muuttaa maisemakuvaa + tietoliikenneyhteyksien kehittyminen vähentää fyysisen liikkumisen tarvetta + ratayhteyksien kehittämisellä on myönteisiä ympäristövaikutuksia - hyvät liikenneyhteydet lisäävät liikkumisen halua ja ympäristön kuormitusta - teiden rakentamisella saattaa olla kielteisiä maisemavaikutuksia - palvelujen liikkuvuus ja tietoliikenteen hyödyntäminen vähentävät henkilöliikennettä ja yksityisautoilun tarve kasvaa Satakunnan maakuntaohjelma hyväksytty maakuntavaltuustossa xx.xx

74 Sivu 72 Liitteet Liite 1. Satakunnan maakuntaohjelman laadintaprosessiin liittyvät tilaisuudet ja sidosryhmätapaamiset Satakunnan Tulevaisuusfoorumi, Huittinen Maakuntahallitus, maakuntaohjelman laadinnan aloittaminen, evästyskeskustelu SOVA-asetuksen 5 :n mukainen viranomaisen kuuleminen ympäristöselostuksessa annettavista tiedoista (Varsinais-Suomen ELY-keskus) Maakunnan yhteistyöryhmän (MYR) evästyskeskustelu osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta Maakuntahallitus, osallistumis- ja arviointisuunnitelman hyväksyminen ja nähtäville asettaminen Kulttuurityöpaja, teemana elinvoima, Huittinen Kulttuurityöpaja, teemana toimintaedellytykset, Kankaanpää Satakunnan maakuntaohjelman vertaisarvioinnin tulostyöpaja Kulttuurityöpaja, teemana saavutettavuus, Pori Maakuntahallitus, Maakuntaohjelman laadinnan tilannekatsaus Teollisuuden TKI-ryhmä, trenditarkastelu, Pori Matkailu TKI-ryhmä, trenditarkastelu, Pori Energia- ja resurssitehokkuus TKI-ryhmä, trenditarkastelu, Pori Elintarvike TKI-ryhmä, trenditarkastelu, Pori Kulttuurin tulevaisuusverstas, Rauma Satakunnan aluesuunnittelun yhteistyöryhmä, trenditarkastelu, Pori Hyvinvointi- ja turvallisuus TKI-ryhmä, trenditarkastelu, Pori Seutukuntatapaaminen Porin seudun kunnat, Pori Seutukuntatapaaminen Rauman seudun kunnat, Rauma Seutukuntatapaaminen Pohjois-Satakunnan kunnat, Kankaanpää Maakunnan yhteistyöryhmä, Maakuntaohjelman laadinnan tilannekatsaus, Maakuntahallitus, Maakuntaohjelman laadinnan tilannekatsaus Maakuntavaltuusto, Maakuntaohjelman laadinnan tilannekatsaus Maakuntahallitus, Maakuntaohjelman laadinnan tilannekatsaus, YTA-sisällöt Maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristö, Maakuntaohjelman laadinnan tilannekatsaus ja alustavien kehittämislinjausten esittely Aluesuunnittelun yhteistyöryhmä, maakuntaohjelman alustavien kehittämislinjausten esittely Maakunnan yhteistyöryhmä, maakuntaohjelman alustavien kehittämislinjausten esittely, vaikutusten arviointi Maakuntahallitus, Maakuntaohjelman laadinnan tilannekatsaus, luonnoksen 1 asettaminen nähtäville ja kommentoitavaksi asti. Kyselyt ja kommentointikierros Kysely osaamis- ja rakennetekijät sekä kehittämispotentiaali, vastauksia Kysely alustavista kehittämislinjauksista, vastauksia Satakunnan maakuntaohjelman luonnoksen 1 kommentointikierros Satakunnan maakuntaohjelma hyväksytty maakuntavaltuustossa xx.xx

75 Sivu 73 Liite 2. Maakuntien yhteistoiminta-alueen kehittämislinjaukset Maakuntien yhteistoiminta-alue: Satakunta ja Varsinais-Suomi Satakunta ja Varsinais-Suomi muodostavat alueiden kehittämislain tarkoittaman yhteistoiminta-alueen. Yhteistoiminta-alueen osalta Satakunnan ja Varsinais-Suomen maakuntahallitukset ovat kokouksessaan linjanneet keskeisimmiksi asioiksi VT8 II-vaiheen toteuttamisen, meriklusterin ja sen alihankintaverkoston kehittämisen sekä Saaristomeren ja Selkämeren tilan parantamisen. Muita yhteisiä kehittämisalueita ovat ammattikorkeakouluyhteistyö Coastal, Lounais-rannikkoyhteistyö (LOURA), vuosina toteutettava Pohjoinen kasvuvyöhyke, Lounais-Suomen hiilineutraalisuus haaste, Lounaispaikka -paikkatietoyhteistyö sekä merialuesuunnittelu. Valtatie 8 Turku-Pori yhteysvälihankkeen jatkokehittäminen Valtatie 8 Pori- Turku yhteysvälihanke on Satakunnan ja Varsinais-Suomen maakuntien tärkein yhteinen hanke liikennejärjestelmän kehittämisessä. Yhteysvälihanke on priorisoitu Satakunnan ja Varsinais-Suomen liikennejärjestelmäsuunnitelmissa ja kirjattu maakuntaohjelmien yhteisiin hankkeisiin. Yhteysväli on osa Turun ja Oulun välistä, länsirannikon satamakaupunkeja yhdistävää valta-tietä 8 (E8). Yhteysväli on tärkeä tavara- ja henkilöliikenteen väylä. Turun ja Porin välillä ei ole suoraa rautatieyhteyttä. Tieosuuden turvallisuus on tällä hetkellä pääteiden huonoimpia. Lisäksi yhteysvälillä on merkittäviä kapasiteettipuutteita ja liikenteellisiä pullonkauloja. Lounais-Suomen positiivinen rakennemuutos lisää entisestäänkin liikennettä ruuhkautuneella tiellä. Edistetään yhteysvälihankkeen toteuttamista Edistetään liikennejärjestelmäsuunnitelmien toteuttamista Meriklusterin ja sen alihankintaverkoston kehittäminen Satakunnan ja Varsinais-Suomen maakunnissa merelliset elinkeinot toimivat positiivisen rakennemuutoksen ajureina. Alueella toimii huomattava määrä eri merielinkeinojen harjoittajia, eturintamassa telakat ja niiden alihankintaverkostoon kuuluvat yritykset. LOURA-yhteistyöhön sitoutuneet Pori, Rauma, Turku ja Uusikaupunki ovat nostaneet meriosaamisen yhdeksi lippulaivakseen. Lounais-Suomen meriklusterissa on monipuolista osaamista. Osaamistason ylläpitäminen vaatii jatkuvaa panostamista tutkimus- ja kehittämistyöhön sekä koulutukseen. Jotta uusia liiketoiminnan mahdollisuuksia pystytään hyödyntämään Suomen kannalta mahdollisimman tehokkaasti, olisi löydettävä toimivat kumppanusmallit siihen, miten osaaminen, uudet teknologiat ja innovaatiot sekä tutkimuksessa syntynyt tieto kanavoituu myös yritysten käyttöön. Sinisen kasvun mahdollisuuksien hyödyntäminen edellyttää elinkeinoelämän, tutkimus-ja koulutusorganisaatioiden sekä kuntien ja viranomaisten yhteisiä strategisia tavoitteita ja kehittämislinjauksia. Maakuntien meriklusterin kumppanuusfoorumin kokoaminen julkisen ja yksityisen sektorin klusteriyhteistyön edistämiseksi. Merialuesuunnittelun kytkeminen meri- ja telakkateollisuuden kumppanuusfoorumin kehittämistyön vahvistamiseksi, sillä meren hyvä tila on perusta kestävälle siniselle kasvulle. Meriteollisuuden tilannekuvan päivittäminen merielinkeinon kehittämisen edistämiseksi. Lounais-Suomen meriklusterin monipuolisen osaamistason vahvistaminen. Saaristomeren ja Selkämeren tilan parantaminen Saaristomeren ja Selkämeren tilan parantaminen kytkeytyy merten aluesuunnittelua ohjaavan direktiivin kansalliseen toimeenpanoon, jossa sovitetaan yhteen mm. energia-alojen, liikenteen, kalastuksen ja Satakunnan maakuntaohjelma hyväksytty maakuntavaltuustossa xx.xx

76 Sivu 74 vesiviljelyn kestävää kehitystä sekä ympäristön säilyttämistä, suojelua ja parantamista. Tavoitteena on luoda sinistä kasvua lounaisrannikolle. Edistetään kansallisen rannikkostrategian soveltamista Selkämeren rannikolla ja merialueella. Osallistutaan merten aluesuunnittelun rajat ylittävään yhteistyöhön. Laaditaan merialuesuunnitelma Satakunnan ja Varsinais-Suomen aluevesille ja talousvyöhykkeelle maaliskuun 2021 loppuun mennessä. Ammattikorkeakouluyhteistyö Coastal CoastAL on Satakunnan ammattikorkeakoulun ja Turun ammattikorkeakoulun strateginen liittouma, joka tukee toiminta-alueensa elinvoiman ja kansainvälisen kilpailukyvyn lisäämistä. CoastAL tuottaa lisäarvoa sidosryhmilleen ja jäsenkorkeakoulujen omistajatahot hyötyvät liittoumakorkeakoulujen vahvistuvasta roolista alueilla. Yhteistyötä tehdään mm. laadunhallinnassa, ammattikorkeakoulututkintojen yhteissuunnittelussa, julkaisuissa, tutkimusryhmissä, opiskelijoille suunnatuissa yrityskiihdyttämöissä, tohtorikiihdyttämöissä ja meriteollisuuden tutkimustoiminnassa, palveluissa ja kehittämishankkeissa. Edistetään ammattikorkeakoulujen yhteistoimintaa strategisen liittouman painotusten mukaisesti. Lounaisrannikkoyhteistyö (LOURA) Lounaisrannikkoyhteistyötä (LOURA) tekevät lounaisrannikon kaupungit Pori, Rauma, Turku ja Uusikaupunki LOURA on strateginen yhteistoimintamalli, jonka päämääränä on koko alueen kilpailukyvyn, houkuttelevuuden ja tunnettuuden lisääminen. Yhteistyön lippulaivoja ovat meriosaaminen, energia, matkailu, invest in toiminta ja ennakoiva elinvoimatoiminta. Edistetään LOURA-yhteistyötä. Kasvuvyöhykeyhteistyö Satakunnan ja Varsinais-Suomen maakunnat ovat mukana Pohjoisen kasvuvyöhykkeen kasvusopimuksessa, joka muodostaa Etelä-Suomen 13 kaupungin ja kuuden maakunnan yhteistyöverkoston. Mukana ovat Espoon, Helsingin, Kotkan, Kouvolan, Lahden, Lohjan, Porin, Porvoon, Rauman, Salon, Turun, Uudenkaupungin ja Vantaan kaupungit sekä Etelä-Karjalan, Kymenlaakson, Päijät-Hämeen, Satakunnan ja Varsinais-Suomen maakuntien liitot. Pohjoinen kasvuvyöhyke -yhteistyön koordinaatiosta vastaavat yhdessä hankkeen isäntäorganisaatiot Turun kaupunki ja Uudenmaan liitto. Kesäkuussa 2016 allekirjoitettiin valtion ja alueellisten toimijoiden välillä valtion ja Pohjoisen kasvuvyöhykkeen välinen kasvusopimus Kasvuvyöhyke kokoaa alueellaan valtion, kaupunkien, elinkeinoelämän sekä tutkimus- ja kehitysorganisaatioiden keskeiset edustajat rakentamaan uutta liiketoimintaa, työpaikkoja ja elinvoimaa Suomeen. Pohjoisella kasvuvyöhykkeellä on erinomainen geopoliittinen sijainti, toimiva infrastruktuuri ja monipuolinen osaamisperusta. Se on alusta ennakkoluulottomille digitaalisten palvelukonseptien kokeiluille ja piloteille. Pohjoinen kasvuvyöhyke on kansainvälisesti houkutteleva elinkeinoelämän toimintaympäristö. Pohjoisen kasvuvyöhykkeen kehittäminen pohjautuu hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden edistämiseen ja tähtäimenä on Suomen ja sen alueiden kestävän kasvun ja elinvoimaisuuden edistäminen. Pohjoisen kasvuvyöhykkeen tavoitteena on luoda kestäviä, perinteisiä ja digitaalisia liikenne- ja kuljetuspalveluita, tuottaa ketterä innovaatioiden kehitysalusta ja hyödyntää kansainvälisen yhteistyön mahdollisuudet innovaatioiden kaupallistamisessa. Tavoitteena on myös lisätä yhtenäisen työmarkkina- ja talousalueen yhteistoiminnallisuutta ja saavuttaa siten skaalautuvia etuja koko alueelle sekä vahvistaa Suomen houkuttelevuutta elinkeinoelämän toimintaympäristönä. Pohjoisen kasvuvyöhykkeen tavoitteiden edistäminen Satakunnan ja Varsinais-Suomen maakuntien lähtökohdista, erityisesti huomioiden LOURA-yhteistyön sisällöt. Satakunnan maakuntaohjelma hyväksytty maakuntavaltuustossa xx.xx

77 Sivu 75 Liite 3. Aluekehityksen seurantaindikaattorit 1. Muuttoliike ja väestö Lähtöarvo * 2017e Väkiluku v Väestönmuutos edellisvuodesta -0,17 % -0,30 % -0,46 % -0,64 % 0,40 % Nettomuutto (maassamuutto) v Nettomuutto (maassamuutto), % väestöstä, v ,20 % -0,21 % -0,34 % -0,47 % Nettomuutto (maahanmuutto), v Nettomuutto (maahanmuutto), % väestöstä, v ,28 % 0,23 % 0,24 % 0,17 % 0,24 % Luonnollinen väestönkasvu (osuus väestöstä), ,24 % -0,26 % -0,28 % -0,40 % e 2025e Vanhushuoltosuhde (yli 65 v./15 64 v.) 0,33 0,41 0,47 0,50 *=ennakkotieto, e=väestöennuste (v laadittu) 2. Kilpailukyky Lähtöarvo * 2017* BKT/asukas käypiin hintoihin, v Liikevaihdon kasvu, v ,1 % -0,9 % -1,9 % Aloittaneet yritykset, v Lopettaneet yritykset, v Kasvuyritysten määrä, v (kasvu väh. 10 %) Viennin osuus tuotannosta (BKT:stä), v ,5 % 48,9 % 52,5%t 53,6%t 54,7%t Väestön tulotaso henkeä kohden (Valtionveron alaiset tulot ml. verottomat osingot ja korot), v t=tavoite 3. Talouden tasapaino Lähtöarvo * 2017* Kuntien vuosikate euroa/asukas, v Valtion menot maakunnittain asukasta kohden, v ,40 4. Työllisyys Lähtöarvo * Työttömyysaste, v ,6 % 12,7 % 13,8 % 13,9 % Työllisyysaste, v ,0 % 67,2 % 68,0 % 67,9 % Nuorten työttömyys, v ,7 % 16,3 % 18,9 % 18,4 % Pitkäaikaistyöttömyys, v ,7 % 27,7 % 29,9 % 30,7 % Työpaikkojen lkm, v Työvoiman lkm, v * Satakunnan maakuntaohjelma hyväksytty maakuntavaltuustossa xx.xx

78 Sivu Alueen sisäiset erot Lähtöarvo * 2017* Tulotason keskihajonta maakunnan kunnissa, v (Valtionveron alaiset tulot ml. verottomat osingot ja korot) Väestön ikärakenteen keskihajonta maakunnan kunnissa (yli 65-vuotiaiden osuus) 2,63 %- yksikköä 2,66 %- yksikköä 2,85 %- yksikköä 6. Osaaminen Lähtöarvo * 2017* Tutkinnon suorittaneiden osuus 15 v. täyttäneistä, v ,4 % 67,4 % 67,9 % Peruskoulun jälkeistä tutkintoa vailla olevat ,2 % / 16,0 % / 16,4 % vuotiaista, v Kolmen suurimman toimialan osuus työpaikoista, v % 48 % Julkisen sektorin osuus työpaikoista, v % 29 % 7. Elinympäristön laatu ja aluerakenne Lähtöarvo * 2017* Väestön määrän muutos, lähtöarvo , muut vuodet vs Sisempi kaupunkialue -1,4 % -1,1 % -0,6 % Ulompi kaupunkialue 2,6 % 2,6 % 2,3 % Kaupungin kehysalue -4,4 % -5,0 % -5,6 % Maaseudun paikalliskeskus -2,1 % -2,4 % -3,0 % Kaupungin läheinen maaseutu -2,8 % -3,2 % -4,0 % Ydinmaaseutu -10,3 % -10,9 % -12,2 % Harvaan asuttu maaseutu -16,3 % -17,3 % -19,3 % Uusiutuvan energian osuus energian kulutuksesta 26 % Teollisuuden ja yhdyskuntien fosfori- ja typpikuormitus vesistöihin Satakunnan maakuntaohjelma hyväksytty maakuntavaltuustossa xx.xx

79 PÖYTÄKIRJA Sivu 77 Maakuntahallitus MH 6/ VUODEN 2018 TALOUSARVIO JA VUOSIEN TALOUSSUUNNITELMA SL/151/ /2017 MH Kuntalain 110 :n mukaan valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnille seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio. Sen hyväksymisen yhteydessä valtuuston on hyväksyttävä kolmea tai useampaa vuotta koskeva taloussuunnitelma. Talousarvio on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi. Kuntayhtymissä noudatetaan samoja säännöksiä. Satakuntaliiton perussopimuksen 22 :n mukaan taloussuunnitelmaa valmisteltaessa jäsenkunnille on varattava tilaisuus esityksien tekemiseen kuntayhtymän toiminnan kehittämiseksi. Talousarvio ja -suunnitelma tulee käyttötalouden osalta eritellä tehtävittäin ja investointien osalta hankkeittain. Jäsenkunnille annetaan mahdollisuus tehdä esityksiä liiton toiminnan kehittämiseksi pyytämällä jäsenkuntien kirjalliset lausunnot talousarviosta ja taloussuunnitelmasta. Toimintaympäristö suunnittelukaudella Nyt valmisteltava talousarvio on Satakuntaliiton viimeinen ennen kuntayhtymän liittämistä uuden Satakunnan maakunnan osaksi. Näin ollen taloussuunnitelmaa jatkovuosille ei ole mielekästä tehdä. Talousarvion valmistelun lähtökohtana on kuntaosuuksien yhteismäärän pitäminen vuoden 2017 tasolla. Maakuntauudistuksen mahdolliset lisäkustannukset voidaan kattaa taseeseen kertyneellä edellisten tilikausien voittovaroilla. Talousarvion valmisteluaikataulu 8.5. maakuntahallituksen päätös valmisteluaikataulusta ja evästys valmisteluun talousarvion ja taloussuunnitelman periaatteet ja suuntaviivat maakuntahallituksessa 4.9. maakuntahallitus käsittelee valmisteluvaiheen luonnoksen uusi maakuntahallitus päättää luonnoksesta, josta pyydetään jäsenkuntien lausunnot maakuntahallituksen esitys maakuntavaltuustolle maakuntavaltuusto hyväksyy talousarvion Valmistelija: Täytäntöönpano: Vs. maakuntajohtaja: Maakuntahallitus: Jukka Mäkilä Maakuntahallitus Maakuntahallitus hyväksyy vuoden 2018 talousarvion valmisteluaikataulun selostuksen mukaisesti ja evästää jatkovalmistelua. Päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

80 PÖYTÄKIRJA Sivu 78 Maakuntahallitus MH 6/2017 MH Satakuntaliiton edustajainkokous kokoontui ja valitsi uuden maakuntavaltuuston Satakuntaliiton jäljellä olevaksi toimikaudeksi. Uusi valtuusto kokoontuu ensimmäiseen kokoukseen ja valitsee maakuntahallituksen ja tarkastuslautakunnan uudeksi toimikaudeksi ( ). Toimikausi päättyy, kun uusi maakunta aloittaa toimintansa. Valtioneuvosto päätti kesällä 2017 perustuslakivaliokunnan kannantoton jälkeen lykätä uusien maakuntien perustamista vuoteen Maakuntavaltuuston tulee näin ollen vahvistaa aikaisemmasta valmistelusta poiketen Talousarvion 2018 lisäksi talous- ja toimintasuunnitelman vuosille Vuoden 2018 talousarviovalmistelun lähtökohtana on ollut kuntaosuuksien pitäminen vuoden 2017 tasolla. Talous- ja toimintasuunnitelma vuosille tullaan laatimaan samoin perustein. Maakuntahallituksen perustama väliaikainen valmistelutoimielin on aloittanut toimintansa Maakuntavalmistelu jatkuu Satakuntaliiton projektina tämänhetkisen tiedon mukaan saakka. Tämän jälkeen se siirtyy perustettavan maakunnan toiminnaksi. Maakuntauudistuksesta aiheutuvat lisäkustannukset kohdistuvat vuosille Satakuntaliitto saa(nee) valmistelun kustannuksiin 90 %:n valtionavustuksen. Tämänhetkisen arvion mukaan Satakuntaliiton osuus vuodelle 2018 on euroa. Osuus katetaan aikaisempien vuosien ylijäämistä ja projektin talousarviosta laaditaan omavastuuosuuden verran alijäämäinen. Koko maakunnan talousarvio vuodelle 2018 muodostuu euroa alijäämäiseksi ja vuodelle 2019 tavoitteena on nollatulos. Satakuntaliitto jatkaa lakisääteisten tehtäviensä hoitoa myös uuden maakuntaorganisaation valmisteluvaiheen aikana. Satakuntaliiton edunvalvontastrategian toimeenpanoon ja edunvalvontatyön kehittämiseen liittyvien toimenpiteiden toteuttaminen jatkuu. Erityisesti vuonna 2018 panostetaan Satakunta -brändin mukaiseen viestintään sekä maakuntauudistus prosessin etenemistä tukevaan viestintään. Talousarviovuonna 2018 aluekehityksen toimialalla seurataan ja edistetään maakuntaohjelman temaattisten kehittämiskokonaisuuksien toteutumista, vahvistetaan kuntien ja maakuntien välistä yhteistyötä, jatketaan maaseudun kehittämisen yhteistyötä sekä järjestöyhteistyötä, edistetään aluekehittämistä tukevaa verkostoitumista, yhteensovitetaan kulttuuria koskevia suunnitelmia ja kehittämistoimenpiteitä osana maakuntaohjelman toteutusta, huolehditaan maakunnan yhteistyöryhmän (MYR) toiminnasta, toteutetaan alueellisia rakennerahasto-ohjelmia ( ja ) ja osallistutaan uuden ohjelmakauden valmisteluun yhteistyössä maakuntauudistuksen projektiorganisaation kanssa, edistetään aluekehitykseen liittyviä kansainvälisiä asioita, kehitetään ja ylläpidetään maakunnan alueennakointia ja aluetietopalvelua. Satakuntaliitto osallistuu kansainvälisten hankkeiden, mm. Interreg-hankkeiden arviointiin. Länsi-Suomen liittojen Brysselin toimiston kanssa suunnitellaan yhdessä kansainvälisen projektiverkottumispäivän järjestämistä uudistuva teollisuus-teemaan liittyen. Alueiden käytön toimialalla jatketaan vaihemaakuntakaava 2:n (energiantuotanto, soiden moninaiskäyttö, kauppa, maisema-alueet ja rakennetut kulttuuriympäristöt) valmistelua

81 PÖYTÄKIRJA Sivu 79 Maakuntahallitus MH 6/2017 arviointeineen. Lisäksi panostetaan jatkuvan liikennejärjestelmäsuunnitteluprosessin eteenpäin viemiseen, Satakunnan liikenteellisen aseman edistämiseen, maakuntakaavojen toteutumisen seurantaan ja uuden strategian alkuvalmisteluun sekä uutena lakisääteisenä tehtävänä merialuesuunnitteluun. Valmistelija: Vt. maakuntajohtaja: Maakuntahallitus: Karolina Hentunen Maakuntahallitus merkitsee talousarvion valmistelutilanteen tiedoksi ja evästää valmistelua. Päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

82 PÖYTÄKIRJA Sivu 80 Maakuntahallitus MH 6/ VUODEN 2017 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMAN PUOLIVUOTISRAPORTTI SL/154/ /2017 Satakuntaliiton sisäisen valvonnan ja tarkastuksen ohjeiden 3.1 -kohdan mukaan toiminnan ja talouden toteutumisesta annetaan puolivuotisraportti maakuntahallitukselle elokuun kokouksessa. Maakuntahallituksella on tällöin mahdollisuus ohjata taloussuunnitelmassa asetettujen tavoitteiden toteuttamista. Puolivuotisraportti on esityslistan liitteenä. Valmistelija: Täytäntöönpano: Vt. maakuntajohtaja: Maakuntahallitus: Karolina Hentunen, Jukka Mäkilä Satakuntaliiton virasto, Maakuntavaltuusto Maakuntahallitus merkitsee puolivuotisraportin tiedoksi ja saattaa sen myös maakuntavaltuustolle tiedoksi sekä evästää virastoa taloussuunnitelmassa esitettyjen tavoitteiden toteuttamisessa. Päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

83 Sivu 81 Maakuntahallitus SATAKUNTALIITON TALOUSSUUNNITELMAN TOTEUTUMISEN PUOLIVUOTISRAPORTTI Sisältö 1. TOIMIALOJEN KESKEISET TEHTÄVÄT JA TAVOITTEET Edunvalvonta, yhteistyö ja viestintä Aluekehityksen toimiala Alueiden käytön toimiala Hallintopalveluiden toimiala TALOUS... 40

84 Sivu TOIMIALOJEN KESKEISET TEHTÄVÄT JA TAVOITTEET 1.1 Edunvalvonta, yhteistyö ja viestintä Edunvalvonta, yhteistyö ja viestintä ovat osa koko liiton toimintaa. Niitä koordinoi maakuntajohtajan työtiimi. Tiimi toimii aktiivisessa vuorovaikutuksessa liiton toimialueiden, keskeisten sidosryhmien sekä tiedotusvälineiden edustajien kanssa. KESKEISIMMÄT TAVOITTEET Toimiva ja tuloksellinen edunvalvonta Satakunnan etujen ajaminen maakuntia ja kuntia koskevien hallinnollisten ja toiminnallisten uudistusten valmistelussa Maakuntaohjelmaan pohjautuva edunvalvontatyö ja yhteistyön koordinointi Maakunnan tunnettuuden ja vetovoimaisuuden lisääminen Kansainvälisten suhteiden edistäminen Edunvalvonta Tavoitteisiin ja toimenpiteisiin on sisällytetty maakuntajohtajan työtiimin tehtävien ohella myös koko virastoa palvelevia toimintoja. Tuloksellinen edunvalvonta perustuu siihen, että maakunnan eri toimijoilla on samansuuntainen näkemys ja tahtotila maakunnan kehittämislinjoista. Pyritään edistämään keskeisten toimijoiden välistä vuorovaikutusta edunvalvonta asioissa. Edunvalvonnalla vaikutetaan maakunnalle keskeisten hankkeiden ja näkemysten ottamiseen huomioon kansallisessa ja Euroopan unionin päätöksenteossa. Satakuntaliiton edunvalvontastrategian toimeenpanoon ja edunvalvontatyön kehittämiseen liittyvien toimenpiteiden toteuttaminen. Valmistellaan aktiivisesti uuden maakunnan edunajamistyötä yhdessä fuusioituvien organisaatioiden ja yhteistyökumppaneiden kanssa. Edunvalvontahankkeet johdetaan pääosin Satakunnan maakuntaohjelman ( ) ja muutosmaakuntaohjelman ( ) sisällöistä ja hankkeista. Satakuntaliitto jatkaa edunvalvontatavoitteidensa ajamista valtionhallinnon suunnitelmiin ja ohjelmiin. Keskeisinä toimenpiteinä liikenne, teollisuus ja koulutuspoliittisiin päätöksiin vaikuttaminen.

85 2 Sivu 83 Koordinoidaan ja valmistellaan Satakunnan kansanedustajien yhteistyöryhmän toimintaa ja tapaamisia erityisesti yhteisten linjausten ja maakunnan ja päättäjien vuorovaikutuksen näkökulmasta. Informoidaan keskeisiä sidosryhmiä maakunnan keskeisistä edunvalvonta ja yhteistoimintatavoitteista ja toimitaan yhteistyössä niiden saavuttamiseksi. Järjestetään aktiivisesti vierailuja, tilaisuuksia, tapaamisia ja keskusteluja eduskunnan, valtion viranomaisten ja muiden päättäjien kanssa. Kehitetään ja systematisoidaan edelleen edunvalvonta asioiden sisäistä ja ulkoista koordinointia ja viestintää. Toteutus: Satakuntaliiton edunvalvontastrategian toimeenpanoa ja muuta edunvalvonnan kehittämistyötä edistettiin mm. toimintamallien uudistamisena, eri tahojen yhteistyön tiivistämisenä ja osana Satakurssi hanketta. Uuden maakunnan edunvalvontatyöhön liittyvää valmistelua tehtiin maakuntauudistuksen Aluekehitys ja strateginen suunnittelu valmistelutyöryhmän yhteydessä. Osallistuttiin mm. maantielain uudistamista koskeviin neuvotteluihin (LVM). Satakunnan vuosien maakuntaohjelman luonnokseen valmisteltiin edunvalvontaa koskevat kuvaukset ja eri toimialoja koskevat edunvalvonnan tavoitteet, ml. ns. edunvalvonnan kärkihankkeet. Keväällä 2017 valmisteltiin asiakirja Satakunnan tavoitteista valtion vuosien kehysbudjettiin ja vuoden 2018 talousarvioon. Tavoitteista tiedotettiin laajalti ja niitä ajettiin yhteistyössä muiden maakunnallisten toimijoiden kanssa. Keskeisistä maakunnan edunvalvontatavoitteista mm. liikenteen, teollisuuden ja koulutuksen osalta valmisteltiin lausuntoja, esityksiä/kannanottoja ja järjestettiin useita neuvotteluja ja tapaamisia valtionhallinnon poliittisten ja virkamiesedustajien kanssa. Valmisteltiin ja jaettiin laajasti kannanotot liiteaineistoineen mm. keskeisiin infrahankkeisiin ja valtatiehen 8 liittyen. Satakunnan kansanedustajien yhteistyöryhmälle järjestettiin ja oltiin mukana järjestämässä yhteensä 14 tapaamista ja tilaisuutta. Lisäksi valmisteltiin kansanedustajien heinäkuun SuomiAreena keskustelua ja syksyn tilaisuuksia. Järjestettiin eduskunnan puolustusvaliokunnan vierailu Satakuntaan (pääasiallisina kohteina Porin Prikaatin Säkylän toimipiste ja Rauman telakka alue). Maakuntajohtaja ja maakunta asiamies esittelivät edunvalvonnan kärkihankkeita ja edunvalvonnan ajankohtaisia asioita useille eri sidosryhmille eri yhteyksissä (mm. maakuntahallitus, kauppakamarit, kunnat, Satakuntavaltuuskunta).

86 3 Sivu 84 Kuntayhteistyö Valmisteltiin SuomiAreenan aikaisia edustustilaisuuksia, eduskunnan valiokuntien ja ministereiden vierailuja ja tapaamisia, muita ko. viikon kokouksia sekä edellä mainittuihin tarvittavia aineistoja. Valmisteltiin syksylle eduskuntaan Satakunnan ruokatuotantoa esitteleviä tilaisuuksia. Satakuntaliiton edunvalvontatyön systematisointia ja yhteistyömuotoja kehitetään edelleen omana työnä sekä osana maakuntauudistusta. Maakunnan edunvalvonnan toimia ja tuloksia , mm. Maakunnan itsehallinto ja sote, valmistelu ja rahoitus 2017 I lisätalousarvio: Sote ja maakuntauudistuksen valmisteluun lisämääräraha (22 milj. euroa) selvityshenkilöille Jari Jokinen ja Esko Aho toimitettu Satakuntaa koskevaa edunvalvontaaineistoa Lisätalousarvion panostukset Lounais Suomen positiiviseen rakennemuutokseen => mm. koulutuspilotit, ml. Rauma LOURA esitys meriteollisuudesta selvitysmies Esko Aholle Liikennehankkeiden toteutuksen edistäminen, mm. Infrakannanotto 4/2017 noteerattu mm. LiVissä ja SAK:ssa VT 12 Eura Raijala parannuksen toteutus täysimittaisena Kalatalouden Keskusliiton johto Satakunnassa => yhteistyö mm. Pyhäjärviinstituutin kanssa Selkämeren kansallispuiston Nirvon saareen retkisatama 6/2017 Satakuntaliitto tarjoaa jäsenkunnilleen foorumin yhteisille keskusteluille uudistuksista ja rakenteellisista ja toiminnallisista muutoksista. Tarvittaessa liitto edesauttaa valmistelua esim. erillisten työryhmien perustamisen kautta. Jatketaan yhteistyötä jäsenkuntien kanssa uuden maakunnan valmistelussa. Järjestetään jäsenkuntien toiveiden mukaan erilaisia yhteisiä tapaamisia esim. johtavien kunnallisten luottamushenkilöiden ja kunnallisjohdon maakunnalliset kokoukset ja seminaarit. Yhteiset tapaamiset koordinoidaan maakuntauudistuksen ja Satasote uudistuksen valmistelun kanssa. Toteutus: Järjestettiin vuodenvaihteen vastaanotto 5.1. yhteistyössä Merikarvian kunnan kanssa. Järjestettiin Satakunnan kuntapäivä yhteistyössä Suomen Kuntaliiton kanssa Porissa Ravintola Liisanpuistossa. Järjestettiin Satakunnan kuntajohtajien yhteistapaaminen Noormarkussa 1.6. (pääasiallisena teemana maakuntauudistuksen väliaikaishallinto).

87 4 Sivu 85 Maakuntaohjelman laadinnan yhteydessä järjestettiin seutukuntakierros (Pori 27.3., Rauma ja Kankaanpää 3.4.), jonka tapaamisissa käytiin läpi maakuntaohjelman laadintaa ja teemoja sekä kuntien tilannetta ja tavoitteita. Jäsenyydet ja yhteistyö Yhteistyöverkostojen luominen kansallisesti ja kansainvälisesti on integroitu liiton koko toimintaan. Satakuntaliitto on mukana ja toimii aktiivisesti mm. seuraavissa maakunnan liikennehankkeiden edunvalvontaryhmittymissä o VT 8 Turku Pori ohjausryhmä o Pori Tampere radan työryhmä. Vuonna 2017 työryhmän valmisteluvastuu on Satakuntaliitolla. o Helsinki Forssa Pori kuljetuskäytävän neuvottelukunta. Vuonna 2017 vetovastuu neuvottelukunnan toiminnasta on Hämeen liitolla. o Pori Parkano Haapamäki raideliikennekäytävän työryhmä. Työryhmän puheenjohtajuus ja valmisteluvastuu on Satakuntaliitolla. o päärataryhmä (11 maakuntaa) o valtion lentoliikennestrategian toteutuksen aluetyöryhmä o Kasitie ry, joka ajaa valtatien 8 kehittämistä etelästä pohjoiseen. o Pro Rautatie yhdistys Toteutus: VT 8 Turku Pori ohjausryhmä järjesti VT 8 juhlaseminaarin Raumalla 6.3. Valmisteltiin VT 8 valtuuskuntaa. Pori Tampere ratatyöryhmä kokoontui Tampereella ja 9.5. Porissa. Rataryhmän edustajat neuvottelivat raideyhteyden osto ja velvoiteliikenteestä ja nopeuttamismahdollisuuksista LVM:n ja VR:n kanssa 8.2. Satakunnan ja Pirkanmaan yhteinen esitys/kannanotto ostoliikenteen määrärahoista jätettiin liikenneministeri Bernerille 6/2017. HFP neuvottelukunta kokoontui Karkkilassa. Neuvottelukunnan valmistelu ja vetovastuu siirtyy Satakunnalle syksyllä VT 2 kehittämisselvityksen luonnos valmistui kommenteille. PPH ratatyöryhmä kokoontui Vihreä rahtirata hankkeen (kaasuveturiselvitys) ohjausryhmän ja rataryhmän kokouksiin ja Lisäksi ratatyöryhmä järjesti hankkeesta tiedotustilaisuudet 9.2. (eduskunta) ja (media, Parkano). Ratatyöryhmän edustajat kävivät esittelemässä selvityshankkeen tuloksia liikenne ja viestintäministeriölle 6.3., Liikennevirastolle ja raideliikenteen neuvottelukunnalle 7.6. Päärataryhmä kokoontui Lentoliikenteen aluetyöryhmä ei kokoontunut raportointiaikana, mutta maakunnallisia lentoliikennettä koskevia tapaamisia oli 24.4., 4.5. ja Kasitie ry:n hallituksen kokous pidettiin 5.6. ja vuosikokous Satakuntaliitto jatkoi jäsenyyttään Pro rautatie yhdistyksessä.

88 5 Sivu 86 Hyödynnetään verkostomaisesti toimivaa Satakuntavaltuuskuntaa, kehitetään sen toimintaa ja aktivoidaan jäsenhankintaa. Valtuuskuntaan kuuluu Satakunnassa syntyneitä tai täällä muuten vaikuttaneita henkilöitä, jotka ovat/ovat olleet yhteiskunnan eri osa alueilla merkittävissä tehtävissä, ja haluavat toimia Satakuntatietoisuuden ja maakunnan myönteisen kehityksen edistämiseksi. Valtuuskunnalle tiedotetaan aktiivisesti, järjestetään kokoontumisia Helsingissä ja maakunnassa sekä suunnitellaan ja toteutetaan erilaisia yhteistyömalleja, kuten Ruokalähettiläs konsepti. Toteutus: Järjestettiin Satakuntavaltuuskunnalle ja Satakunnan kansanedustajille yhteinen Satakuntalaine ehtoo Helsingin Satakuntatalolla Ehtoon aiheina olivat maakuntajohtajan esittäytyminen ja Satakuntaliiton ajankohtaiset asiat, Tulevaisuuden kunta / VM, Satakunnan edunvalvonnan kärkihankkeet sekä Satakunnan kesä Rekrytoitiin aktiivisesti uusia jäseniä. Valmisteltiin valtuuskunnan heinäkuussa pidettävää kesäkokousta. Satakuntaliiton alainen Satakunnan vanhusneuvosto jatkaa vuorovaikutteista yhteistyötä Satakunnan kuntien vanhusneuvostojen ja muiden ikäihmisten parissa toimivien yhteistyökumppaneiden kanssa. Toteutus: Satakunnan vanhusneuvoston kokoukset ja sekä pientyöryhmän kokoukset 9.1., 2.2., 2.3. ja 5.6. Maakunnan vanhusneuvostojen työseminaari Raumalla 3.5. Osallistutaan Länsi Suomen maakuntien (Etelä Pohjanmaa, Keski Suomi, Pohjanmaa, Pirkanmaa, Satakunta) kotimaan yhteistoimintaan. Ylläpidetään Brysselissä, Belgiassa yhteistä Eurooppa toimistoa Etelä Pohjanmaan, Keski Suomen ja Pohjanmaan liittojen kanssa. Jatketaan yhteistoimintaa aluehallinnon mukaisella yhteistoiminta alueella, jonka Satakunta ja Varsinais Suomi muodostavat. Jatketaan aihe ja tapauskohtaista muuta strategista yhteistyötä muiden maakuntien kanssa. Osallistutaan BSSSC:n (Itämeren valtioiden alueiden yhteistyö) ja sen työryhmien toimintaan. AER (Euroopan alueiden liitto) jäsenyyttä jatketaan toistaiseksi. Yhteistyössä Suomen muiden AER jäsenliittojen kanssa arvioidaan jatkuvasti jäsenyyden hyötyjä. Pyritään vaikuttamisen parantamiseen Satakunnan kannalta keskeisissä teemoissa. Jatketaan yhteistyötä Kiinan Changzhoun maakunnan ja Viron Viljandin ja Harjumaan (Tallinnan alue) maakuntien kanssa yhteistyösopimusten mukaisilla sektoreilla.

89 6 Sivu 87 Keskeisenä tavoitteena on valmistella Harjumaan maakunnan kanssa yhteishankkeita Central Baltic ohjelmaan. Valmistellaan yhteistyötä Harjumaan maakunnan ja muiden Viron maakuntien kanssa Suomi ja Viro 100 vuoden visio hankkeen puitteissa. Toteutus: Länsi Suomen maakuntien johdon ja kansanedustajien yhteistapaaminen järjestettiin 8.2. Kesäkuulle valmisteltu toinen tapaaminen jouduttiin perumaan päällekkäisen pääministeritilaisuuden vuoksi. Länsi Suomen liittojen puheenjohtajistojen yhteinen kannanotto raideliikenteen kehittämisestä (ns. tunnin junat) kesäkuussa. Länsi Suomen liittojen puheenjohtajisto vieraili Eurooppa toimiston järjestämänä Luxemburgissa. Vierailu ja tutustumiskohteina olivat mm. Euroopan investointipankki, ESIFrahasto, tilintarkastustuomioistuin sekä ESPON sihteeristö. Matkan yhteydessä keskusteltiin myös yhteisen Brysselin toimiston ylläpitämisestä myös maakuntauudistuksen toteutuessa. Brysselin Eurooppa toimistoa on lisäksi hyödynnetty aktiivisesti eurooppalaisissa verkostoissa kuten ERRIN ja ERIAFF, joiden avulla satakuntalaistoimijat ovat voineet rakentaa uusia kumppanuuksia. Myös tulevaan koheesiopolitiikkaan vuoden 2020 jälkeen ja siihen liittyvään valmisteluun on Eurooppa toimisto tuonut merkittävän panoksensa ja auttanut toimiston ylläpitäjämaakuntia näiden näkemysten esille tuomisessa. Satakunnan ja Varsinais Suomen maakuntahallitukset tekivät yhteisen valtatietä 8 koskevan kannanoton yhteiskokouksessaan 8.5. Kokouksessa käytiin myös läpi maakuntaohjelmien yhteiset tavoitteet. Hallituksen puheenjohtaja Reijo Kallio ja hallintojohtaja Jukka Mäkilä osallistuivat AER:n yleiskokoukseen Itävallassa Tammikuussa toteutettiin vierailu Changzhoussa, minkä yhteydessä keskusteltiin kesällä toteutettavan yhteistyön eri mahdollisuuksista. ChangzhouWeek viikko toteutettiin kesäkuussa Porissa. Yhteistyömuotoja valmisteltu Viron kanssa mm. Viro 100 juhlaseminaari keväällä visio nuorten uusi itsenäisyysjulistus hanke toteutetaan myös Virossa. Satakuntaliiton viestintä Satakuntaliiton viestinnän ja tiedottamisen tavoitteena on liiton näkyvyyden ja työn tunnettuuden lisääminen maakunnan sisä ja ulkopuolella. Sisäinen viestintä panostetaan maakuntauudistuksen viestintään

90 7 Sivu 88 Toteutus: Viestittiin maakuntauudistuksesta sekä sisäisesti, maakuntauudistuksessa mukana oleville että maakuntauudistuksen julkisissa kanavissa (verkkosivu, Facebook, Twitter). Päivämääränä : verkkovierailua (lokakuu 2016 elokuu 2017), 238 Facebook seuraajaa, 166 Twitter seuraajaa. Toteutettiin maakuntauudistuksessa mukana olevien organisaatioiden henkilöstöille verkkoinfo (737 näyttökertaa YouTube kanavalla). Ulkoinen viestintä panostetaan maakuntauudistuksen viestintään julkaistaan verkkolehti Satasta ylläpidetään sivustoja ja sekä niihin liittyvien kanavien sisältöä ja ulkoasua kerätään palautetta tarjotuista palveluista ja seurataan palveluiden käyttöä tuotetaan materiaalia maakunnan markkinointiin kehitetään englanninkielisiä liiton ja maakunnan esittelyaineistoja sekä soveltuvin osin muita kieliä Toteutus: Viestittiin maakuntauudistuksesta sekä sisäisesti, maakuntauudistuksessa mukana oleville että maakuntauudistuksen julkisissa kanavissa (verkkosivu, Facebook, Twitter). Päivämääränä : verkkovierailua (lokakuu 2016 elokuu 2017), 238 Facebook seuraajaa, 166 Twitter seuraajaa. Julkaistiin verkkolehti Satanen 2.3. (813 katselua) ja 1.6. (645 katselua). Ylläpidettiin sivustoja ja sekä niihin liittyvien kanavien sisältöä ja ulkoasua tuottamalla jatkuvasti uutta aineistoa kuhunkin kanavaan. Ajalla tai päivämääränä : verkkovierailua, 717 Facebook seuraajaa verkkovierailua, verkkosivuistuntoa, 4403 YouTube katselua ja 70 tilaajaa, 3569 Facebook seuraajaa Tuotettiin englanniksi Satakunnan teollisuuspilotti asiakirja. Maakunnan tunnettuuden ja vetovoimaisuuden kehittäminen Satakuntaliitto tekee yhteistyötä maakunnan markkinoinnissa muun muassa seudullisten kehitysyhtiöiden, kuntien matkailutoimijoiden, tapahtumajärjestäjien sekä satakuntalaisten oppilaitosten yhteismarkkinoinnin kanssa. Satakunnan maakuntaportaalin sekä siihen liittyvien sähköisten kanavien kehittäminen ja sisällöntuotanto Satakunnan markkinointi pääosin sähköisissä välineissä tapahtumat Satakunnassa ja muualla Suomessa, 4 tapahtumaa Satakunnassa ja 1 2 valtakunnallista tapahtumaa

91 8 Sivu 89 Turun kansainväliset kirjamessut yhteistyössä Varsinais Suomen liiton kanssa integroidaan Satakunta päivä ja Satakunnan Paras 2017 johonkin Suomi100 Satakunta tapahtumaan, jos sopiva kumppani löytyy Toteutetaan uuden maakuntalaulun sävellys ja sanoituskilpailu (julkistetaan esim. itsenäisyyden juhlavuoden maakunnallisessa pääjuhlassa) Toteutus: Tuotettiin Satakunnan menestystarinat artikkelisarjaa sähköiset esitteet eri kielillä (ruotsi, kiina, saksa, englanti, espanja, ranska, venäjä) Retkeile Satakunnassa kampanja Satakunnan brändikäsikirja. Ylläpidettiin sivustoa ja siihen liittyvien kanavien sisältöä ja ulkoasua tuottamalla jatkuvasti uutta aineistoa kuhunkin kanavaan. Osallistuttu seuraaviin markkinointitapahtumiin: Satakunta hyvää kohdetta 8.4. Pori Tampereen kotimaan matkailumessut Mukulatori tapahtuma Pori Masiinamessut Honkajoki Itsenäisyyden 100 vuotisjuhlavuosi 2017 Vuonna 2017 vietetään Suomen itsenäisyyden 100 vuotisjuhlavuotta. Satakuntaliitto toimii maakunnallisena koordinaattorina ja 100visio nuorten itsenäisyysjulistus valtakunnallisen hankkeen koordinaattorina. Maakunnallinen toteutus: juhlavuosi rakennetaan kansalaisten ja organisaatioiden yhteistyönä jokaisessa kunnassa on oma Suomi100 yhteyshenkilö, joka koordinoi Suomi100 ohjelmaa omassa kunnassaan pidetään yllä maakunnan tapahtuma ja tiedotetaan niistä Suomi100 nettisivujen facebookin avulla seurataan ja tuetaan Suomi100 maakunnallisten avustuksen saaneiden hankkeiden toteutusta järjestetään juhlavuoden päätapahtuma osallistutaan Turun kirjamessuille ja muihin Suomi100 sihteeristön järjestämiin tapahtumiin toteutetaan yhteistyöprojekti Satakunnan ystävyysmaakunta Changzhoun kanssa osana itsenäisyyden juhlavuoden kansainvälisiä hankkeita. Käytännön toteutuksena on esim. Kiina tapahtuma Porissa (taidekäsityö ja muu kulttuuri) ja satakuntalaisen kulttuurin ja ruuan esittely Changzhoussa osana Samkin Step C hanketta ja valtakunnallista Syödään yhdessä hanketta.

92 9 Sivu 90 Toteutus: Kaikki Satakunnan kunnat ovat lähteneet mukaan juhlavuoteen. Suomi 100 kuntayhdyshenkilöt kokoontuivat virastolla Yhteydenpitoa on hoidettu sähköpostitse ja puhelimitse. Jokaisella kunnalla on omat Suomi 100 tapahtumakalenterinsa ja ohjelmansa. Satakuntaliiton delegaatio vieraili tammikuussa Changzhoussa yhteistyöprojektin merkeissä. Vierailun aikana täsmentyi kesällä pidettävän Changzhou Weekin ohjelma, osallistujat ja sisältö. Avajaiset pidettiin Porin Promenadisalissa 8.6. Tapahtuman yhteydessä Porissa asuvat kiinalaiset esittäytyivät Promenadikeskuksen aulassa. Taidekäsityönäyttely pidettiin kauppakeskus Puuvillan Puuvilla Ateljeessa Jatkonäyttely pidettiin Porin kaupunginkirjastossa Aloitettiin tai jatkettiin seuraavien projektien valmisteluja: 100visio nuorten uusi itsenäisyysjulistus, Uusi satakuntalaisen laulun sävellys ja sanoituskilpailu, Arkiliikunnan SM kisat, Syödään ja tanssitaan yhdessä tapahtuma, Polsanluodon ja Yyterin Luonnon päivät, Satakunnan Kansansoutu, Suomi 100 juhlavuoden nuttu kampanja, mopoautotapahtuma Mautomiitti, Turun Kirjamessut, SuomiAreena ja Aika lavan Suomi 100 päivä, Satakunnan tiet kirjanen ja Satakuntaliiton juhlaseminaari. Tasavallan presidentin Suomi 100 maakuntavierailu ja siihen liittyvät valmistelut. Juhlavuotta esiteltiin eri organisaatioille ja yhdistyksille sekä osallistuttiin heidän tilaisuuksiinsa ympäri maakuntaa. Juhlavuoden ohjelmaa tiedotettiin sivujen ja facebookin kautta. Maakunnallista Suomi 100 valtionavustusrahaa sai kaikkiaan 34 hanketta, joiden toimintaa seurattiin ja tuettiin. Osallistuttiin Suomi 100 organisaation järjestämille aluekoordinaattoripäiville , ja Uuden satakuntalaisen laulun sävellys ja sanoituskilpailuun tuli 10 teosta, joista palkittiin: 1. Lalli sävellys Jukka Pekka Lehto, sanat Laura Seesmeri 2. Meidän kylässä sävellys Juha Ylitalo ja Jussi Johannes Ylitalo, sanat Juha Ylitalo 3. Ootko kuullut? sävel ja sanat Maria Reikko Laulujen julkistamis ja palkitsemistilaisuus pidettiin Promenadikeskuksen yleisölämpiössä visio hanke Koordinoidaan valtioneuvoston kanslian Suomi100 sihteeristön myöntämän tuen turvin 100 visio nuorten itsenäisyysjulistus uusiksi hanketta ja vastataan sen maakunnallisesta toteutuksesta. 100visio hankkeeseen liitetään mukaan Virossa toteutettava vastaava keräys virolaisten nuorten visiosta oman maansa seuraavasta sadasta vuodesta. Yhteistyö

93 10 Sivu 91 visioista toteutetaan ensisijaisesti Satakunnan ystävyysmaakunnan Harjumaan kanssa, mutta mukaan kutsutaan kaikki Viron maakunnat ja koulut. Toteutus: Tammikuussa maakunnat aloittivat alueidensa koulujen innostamisen ja kannustivat niitä osallistumaan hankkeeseen. Samaan aikaan sekä kansanedustajat että itsenäisyyssenaattisuvut lähtivät kiertämään kouluja tuoden samalla 100visiota esille. Itsenäisyyssenaattisukujen kanssa tehdään edelleen tiivistä yhteistyötä. Suvut ottavat 100vision mukaan muun muassa Kuopioon rakennettavaan aikakapseliin, mikä avataan vuonna visio osallistui kevään aikana kahteen Suomi 100 tapahtumaan, Porissa järjestettyyn nuorille suunnattuun OMP It s a TUBE Party:n sekä Nuorisobarometrin ja Tilastokeskuksen järjestämään seminaariin Nuoret ja tulevaisuus satavuotiaassa Suomessa. 100vision hankeassistentti Essi Pursiheimo on vieraillut Satakunnan alueen kouluissa sekä Oulun seudun ammattiopistossa. 100visiosta oli artikkeli myös Opettaja lehdessä toukokuussa. Maaliskuun alussa Satakunnan raati kokoontui ensimmäisen kerran. Raadin tarkoituksena on käydä kaikki Satakuntaliittoon lähetetyt visiot läpi ja valita niistä jatkoon pääsijät valtakunnallisen raadin arvioitavaksi. Satakunnan raadilla oli yhteensä viisi kokousta ennen kesää. Valtakunnallinen raati, rouva Jenni Haukion johdolla, kokoontui ensimmäisen kerran 18.5., jolloin hanke esiteltiin raadille ja sovittiin alustava aikataulu syksyksi. Valtakunnan raati päätti, että kilpailuaikaa jatketaan 31.5 sijasta asti.

94 11 Sivu Aluekehityksen toimiala Satakuntaliiton aluekehityksen toimialan tehtävät perustuvat pääosin lakiin alueiden kehittämisestä ja rakennerahastotoiminnan hallinnoinnista (17, 7/2014). Keskeisiä tehtäväkokonaisuuksia ovat: Aluekehityksen ennakointi ja seuranta Maakuntasuunnitelman, maakuntaohjelman ja toimeenpanosuunnitelman laatiminen Kuntien ja maakuntien välisen yhteistyön sekä elinkeinoelämän toimintaedellytysten edistäminen Kulttuuriin liittyvien suunnitelmien yhteensovittaminen osana maakuntaohjelman toteuttamista Maakunnan yhteistyöryhmä (MYR) toiminnasta huolehtiminen Alueellisten rakennerahasto ohjelmien toteuttaminen (ohjelmat ja ) Aluekehitykseen liittyvien kansainvälisten asioiden ja yhteyksien edistäminen KESKEISIMMÄT TAVOITTEET Satakuntaliitto ja maakunnan keskeiset kehittämistoimijat käyvät systemaattista ja jatkuvaa vuoropuhelua maakunnan kehittämiseksi ja alue ennakoinnin toteuttamiseksi. Satakuntaliiton aluekehittämisen ajantasaiset seurantaraportit tarjoavat kattavaa tietoa Satakunnan kehityksen tilasta sekä palvelevat maakuntaohjelman seurantaa ja maakunnan edunvalvontaa. Maakunnan yhteistyöryhmä MYR ohjaa ja seuraa maakuntaohjelman ja EU:n rakennerahasto ohjelman ja muiden rahoitusinstrumenttien tehokasta toteutusta Satakunnassa Maaseudun kehittämisen, matkailun sekä kulttuurialan yhteistyö toimii Satakunnassa eri kehittäjäorganisaatioiden, maakunnassa toimivien keskeisten järjestöjen sekä rahoittajien kesken.

95 12 Sivu 93 Aluekehityksen ennakointi ja seuranta Satakuntaliiton aluekehityksen toimiala vastaa alue ennakoinnin yhteensovittamisesta maakunnassa. Tehtäviin kuuluvat sekä alueellisen pitkän ja keskipitkän aikavälin koulutustarpeiden ennakoinnin yhteensovittaminen sekä ja alueellisten koulutustavoitteiden valmistelu. Aluekehittäminen ja ennakointi edellyttävät kattavaa vertailukelpoista tietoa toimintaympäristöstä ja kehityksen tilasta. Aluekehitysyksikkö arvioi ja seuraa maakunnan ja sen osien kehitystä ja kehittämistoiminnan vaikuttavuutta. Käytännössä aluekehityksen seuranta ja alue ennakointi on numeerisen, teemakarttapohjaisen ja paikkatiedon hallintaa sekä analysoidun tiedon vaihtoa ja tietopalvelua. Tietotarjonta maakunnallisen kehityksen seurantaan ja aluepoliittisen päätöksenteon tueksi uudistuu merkittävästi kaiken aikaa. Kehitetään ja ylläpidetään maakunnan aluetietopalvelua. Toteutus: Keväällä 2017 julkaistiin Satakunnan talous katsauksen numero 29, jossa käsiteltiin Satakunnan päätoimialojen tuoreinta suhdannekehitystä. Uutena mukana oli automaatio ja robotiikka alojen kehityksen tarkastelua. Lisäksi Satamittari aluetietosivulle tehtiin lukuisia päivityksiä kevään 2017 aikana aluekehityksen eri osa alueista. Satamittari sivustolle lisättiin edelleen myös infograafeja (kartogrammeja) osana infograafien laadintatyötä. Lisäksi laadittiin lukuisia infograafeja aluekehityksen eri teemoista. Myös asiakaskohtaisia, räätälöityjä tilastotietopalveluja laadittiin runsaslukuisesti Satakuntaliiton henkilökunnalle sekä maakunnan toimijoille. Huolehditaan aluekehittämisen toimialan sekä alueiden käytön tehtävässään tarvittavan tiedon hankinnasta ja analysoinnista, selvitysten laadinnasta sekä tiedottamisesta. Toteutus: Aluekehitys ja alueiden käytön toimialojen työtä tuettiin laatimalla esityksiä ja tietopalveluja tarpeen mukaan. Alkuvuonna 2017 päivitettiin maakunnan ERM varautumissuunnitelma. Laaditaan alueellinen kehityskuvaraportti puolivuosittain maakuntavaltuustolle Toteutus: Maakuntaohjelman tilannekuva esiteltiin maakuntavaltuustolle Edistetään kehitysorganisaatioiden ja oppilaitosten johdon yhteistyötä jatkamalla aluekehityksen aamukahvitilaisuuksien järjestämistä Toteutus: Aamukahvitilaisuuksia ei järjestetty kevään 2017 aikana johtuen mm. maakuntauudistusprosessin valmisteluryhmien koordinoinnin aikataulusta.

96 13 Sivu 94 Kehitetään alueellisen ennakoinnin toimintamalleja osana Satakurssi hanketta. Toteutus: Kevään aikana toteutettiin yhteistyössä Futures Garden Oyn kanssa tulevaisuuden ilmiöiden ja trendien analysointi sähköisellä ennakointityökalu menetelmällä. Menetelmää sovellettiin alue ennakoinnin foorumien työskentelyssä maakuntaohjelman laadintaprosessin yhteydessä. Toteutetaan alue ennakoinnin vuosikello huomioiden ennakoivan rakennemuutoksen (ERM) toimintatapa. Alue ennakoinnin vuosikello sisältää viisi aluekehityksen seurantaa ja ennakointia palvelevaa tilaisuutta: 1) Maakunnalliset alue ennakoinnin tutkimus kehittämis ja innovaatiofoorumit (TKI) järjestetään keväällä ja syksyllä. Foorumien tehtävänä on tarjota maakunnalliselle suunnittelu ja kehittämistyölle ennakoinnin keskustelufoorumi. Toteutus: Teollisuuden, elintarvikealan, hyvinvoinnin ja turvallisuuden sekä energia ja resurssitehokkuuden TKI foorumit, matkailufoorumi sekä aluesuunnittelun yhteistyöverkosto ovat kevään aikana kokoontuneet osana maakuntaohjelman laadintaprosessia. Foorumit ovat tuottaneet maakuntaohjelman tausta aineistoa, esim. maakunnan osaamisprofiilin sekä tulevaisuuden trenditarkastelun aineistoa teemoittain. 2 3) Alueellisia kehitysnäkymiä tarkastellaan kaksi kertaa vuodessa (kevätsyksy) Satakunnan ELY keskuksen koordinoimana seuduittaisena yhteistyönä. Satakuntaliitto osallistuu alueellisten kehitysnäkymien laadintaan. Toteutus: Aluekehityksen asiantuntijat ovat osallistuneet Satakunnan ELY keskuksen koordinoimaan yhteistyöhön. 4) Satakuntaliitto koordinoi osaamis ja työvoimatarvekatsauksen laadinnan syksyllä. Laadintaprosessi sisältää mm. asiantuntijatyöpajojen toteutuksen ja aineiston analysoinnin. 5) Satakuntaliitto järjestää vuosittain marras joulukuussa Tulevaisuusfoorumin, jossa tarkastellaan maakunnallisen kehittämisen ajankohtaisia teemoja sekä tulevan vuoden ennakointiteemoja aluekehittämisen lähtökohdista. Jatketaan alue ennakoinnin johtoryhmän työskentelyä alue ennakoinnin vuosikellon koordinoinnissa. Toteutus: Alue ennakoinnin johtoryhmä on kokoontunut keväällä 2017 kaksi kertaa. Maakuntasuunnitelman, maakuntaohjelman ja toimeenpanosuunnitelman laatiminen Maakuntasuunnitelmaan perustuva Satakunnan maakuntaohjelma valmistui keväällä Ohjelmaa toteutetaan EU ja kansallisin varoin sekä edunvalvonnan keinoin. Maakuntaohjelmaa edistetään vuorovaikutuksessa muiden maakuntien, kuntaliiton, työ ja

97 14 Sivu 95 elinkeinoministeriön, opetus ja kulttuuriministeriön, ELY keskusten sekä tarkoituksenmukaisesti muiden mahdollisten tahojen kanssa. Maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma laaditaan joka toinen vuosi ja välivuotena se tarkistetaan. Käytännöksi tullee menettely, että toimeenpanosuunnitelma laaditaan joka vuosi syyskuussa. Toimeenpanosuunnitelma sisältää rakennerahastojen käyttösuunnitelman maakunnassa. Toimeenpanosuunnitelman hyväksyy maakunnan yhteistyöryhmä. Satakunnan maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelman täydennykseksi on keväällä 2016 laadittu ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma (ERM) perustuen Sipilän hallitusohjelman mukaiseen Työ ja elinkeinoministeriön (TEM) kärkihankkeeseen Alueelliset innovaatiot ja kokeilut (AIKO). Maakuntaohjelmatyöhön liittyviä keskeisiä toimenpiteitä vuonna 2017 ovat: Vuoden 2017 aikana laaditaan muutosmaakuntaohjelma vuosille TEM on antanut ohjeet Maakuntaohjelman laadinnasta marraskuussa Maakuntaohjelman toteutumisen seurantaraportti laaditaan maakuntavaltuustolle keväällä Maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma vuosille laadittaneen syksyllä Osallistutaan samaan aikaan tarvittaessa ELY keskusten ja aluehallintoviraston strategisten ohjausasiakirjojen laatimiseen ja tulossopimuksia koskeviin neuvotteluihin. Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelman (ERM) toteutumisen seuranta sisältyy maakuntaohjelman puolivuotisseurantaraporttiin keväällä 2017 Alueelliset innovaatiot ja kokeilut (AIKO) rahoitusinstrumentin koordinointitoimenpiteiden toteutus 2017 Toteutus: Satakunnan maakuntaohjelman osallistumis ja arviointisuunnitelma laadittiin tammikuussa. Keväällä 2017 järjestettiin maakuntaohjelman laadintaan liittyen useita osallistavia tilaisuuksia, kaksi kyselyä sekä kuntien edustajien tapaamiset. Maakuntaohjelman 1. luonnos käsiteltiin maakuntahallituksessa ja lähetettiin kommentoitavaksi väliseksi ajaksi. Maakuntaohjelman kolmas seurantaraportti laadittiin ja esiteltiin maakuntavaltuustolle Maakuntaohjelman seurantaraportissa raportoitiin myös ERM suunnitelman toteutumisen tilanne (rahoitetut AIKO hankkeet).

98 15 Sivu 96 Kuntien ja maakuntien välisen yhteistyön sekä elinkeinoelämän toimintaedellytysten edistäminen Maakuntien yhteistoiminta alue Satakunta ja Varsinais Suomi muodostavat alueiden kehittämislain tarkoittaman yhteistoiminta alueen. Yhteistoiminta alueen osalta Satakunnan ja Varsinais Suomen maakuntahallitukset ovat linjanneet keskeisimmiksi asioiksi VT8 II vaiheen toteuttamisen, meriklusterin ja sen alihankintaverkoston kehittämisen sekä Saaristomeren ja Selkämeren tilan parantamisen. Muita yhteisiä kehittämisalueita ovat ammattikorkeakouluyhteistyö Coastal, Lounais rannikkoyhteistyö (LOURA) ja vuosina toteutettava Pohjoinen kasvuvyöhyke. Maakuntien liittojen uusi lakisääteinen tehtävä on merisuunnittelu. Merialuesuunnittelua koskeva laki tulee voimaan lokakuussa Satakunta tekee merialuesuunnittelua yhteistyössä Varsinais Suomen kanssa. Vuonna 2017 jatketaan yhteistoimintateemojen edistämistä yhteistyössä Varsinais Suomen liiton kanssa. Toteutus: Maakuntaohjelman laadinnan yhteydessä on päivitetty yhteistoiminta alueen sisältöä. Satakunnan ja Varsinais Suomen maakuntahallitukset ovat kokouksessaan linjanneet keskeisimmiksi asioiksi VT8 II vaiheen toteuttamisen, meriklusterin ja sen alihankintaverkoston kehittämisen sekä Saaristomeren ja Selkämeren tilan parantamisen. Muita yhteisiä kehittämisalueita ovat ammattikorkeakouluyhteistyö Coastal, Lounaisrannikkoyhteistyö (LOURA), vuosina toteutettava Pohjoinen kasvuvyöhyke, Lounais Suomen hiilineutraalisuus haaste, Lounaispaikka paikkatietoyhteistyö sekä merialuesuunnittelu. Maakuntien osaamiskärkien vahvistamista edistetään Opetushallituksen toteuttaman Valtakunnallisen aikuiskoulutuksen ennakointi projektin Euroopan sosiaalirahaston (ESR) tuella Projektin tavoitteena on kehittää ja pilotoida ennakointimalli, jolla voidaan ennakoida aikuisväestön koulutus ja osaamistarpeita. Opetushallituksen koordinoiman valtakunnallisen ennakointimallin laadinnan tavoitteena on ennakoida liikenneja logistiikka alan kansallisia ja kansainvälisiä tulevaisuushaasteita alan yhteisistä ja alatoimialakohtaisista näkökulmista. Satakunta on valmistellut yhteistyössä Pohjanmaan ja Varsinais Suomen kanssa ennakointipilottia liittyen meriklusterin logistiikan muutosilmiöihin. Maakunnallisen tutkimus, kehittämis ja innovaatio yhteistyön (TKI) edistäminen. TKIyhteistyön tavoitteena on muodostaa strategisia verkostokumppanuuksia keskeisten t&korganisaatioiden, oppilaitosten, välittäjäorganisaatioiden sekä elinkeinoelämän välille. Tarkoituksena on mm. että maakunnan TKI toimijoiden välinen työnjako ja fokusoituminen on selkeä ja toimijat muodostavat strategiseen kumppanuuteen perustuvia kumppanuus /yhteishankkeita. Jatketaan maakunnallisten TKI yhteistyöryhmien koordinointia vuonna 2017 Maakunnallista innovaatiotoimintaa ja taloudellista vaikuttavuutta seurataan vuoden 2017 aikana mm. tutkimusvolyymin, työpaikkojen kehityksen, liikevaihdon kehityksen ja viennin kehityksen osalta

99 16 Sivu 97 Toteutus: Teollisuuden, elintarvikealan, hyvinvoinnin ja turvallisuuden sekä energia ja resurssitehokkuuden TKI foorumit, matkailufoorumi sekä aluesuunnittelun yhteistyöverkosto ovat kevään aikana kokoontuneet osana maakuntaohjelman laadintaprosessia. Satakunnan teollisuuden kasvuohjelma Teollisuuspilotti Teollisuuspilotti on ohjelmajulistus satakuntalaisen teollisuuden ja sen uudistumisen merkityksestä kohdistuen etenkin maakunnan teollisuuspuistoihin. Teollisuuspilotti nostaa teollisuuden kannalta keskeiset kehitettävät asiat esille. Teollisuuspilotti on valmisteltu laajassa yhteistyössä keskeisten yksityisten toimijoiden (mm. Kauppakamarit) sekä julkisten (Satakuntaliitto, Satakunnan ELY, kaupungit ja kunnat) kesken. Satakunnan Teollisuuspilotin teemat: 1. Teollisuuspuistot innovaatioalustana a) Luodaan ja testataan mallia, miten teollisuuspuistot toimivat kasvua lisäävänä ja kilpailukykyä parantavana uuden liiketoiminnan kasvuympäristönä (TEM). 2. Teollisuuspuistot toimintaympäristönä b) Kasvun mahdollistavien, teollisuuspuistot yhteen kytkevien älykkäiden logististen ratkaisujen kehittäminen (LVM ja LiVi). c) Ympäristöalan tiivistyvä kehityskumppanuus ja dialogi teollisuuteen liittyvissä ympäristökysymyksissä (YM). 3. Teollisuuspuistot työelämän uudistajana d) Käynnistetään keskustelu Opetus ja kulttuuriministeriön kanssa siitä, miten räätälöity erikoiskoulutus mahdollistaa joustavat opintopolut yritysten tarpeisiin. Vuoden 2017 aikana edistetään Satakunnan teollisuuden kasvuohjelman Teollisuuspilotin toteutumista Toteutus: On osallistuttu OKM:n selvitysmiehen Jari Jokisen ja TEM:n selvityshenkilö Esko Ahon positiivisen rakennemuutoksen selvitysten laadintaan tuottamalla aineistoa sekä järjestämällä keskustelutilaisuus Jari Jokisen kanssa Porin ja Rauman kaupunkien edustajille. Tavoitteena on muodostaa Lounais Suomeen positiivisen rakennemuutoksen pilottialue. Pohjoinen kasvuvyöhyke verkoston tavoitteena on luoda alusta digitaalisten palvelukonseptien kokeiluille ja piloteille sekä kansainvälisesti houkutteleva elinkeinoelämän toimintaympäristö, joka tarjoaa kehitysalustan innovaatioille, Suomen edelleen kansainvälistymiselle ja uusiin, digitaalisiin sovelluksiin perustuvien ratkaisujen kokeiluille ja kaupallistamiselle. Aluekehityksen edustaja on osallistunut Satakuntaliiton koordinoiman Valtakunnallisesti merkittävät yritysalueet ja teollisuuden uusiutumisen mahdollistaminen hankkeen ohjausryhmän työskentelyyn.

100 17 Sivu 98 Rauman kaupungin elinkeinoneuvottelukunnan toimintaan osallistuminen Toteutus: Aluekehityksen toimialan edustaja on osallistunut kevään 2017 aikana elinkeinoneuvottelukunnan kokouksiin. Lounaisrannikkoyhteistyö (LOURA) Lounaisrannikkoyhteistyötä (LOURA) tekevät lounaisrannikon kaupungit Turku, Uusikaupunki, Rauma ja Pori. LOURA on strateginen yhteistoimintamalli, jonka päämääränä on koko alueen kilpailukyvyn, houkuttelevuuden ja tunnettuuden lisääminen. Yhteistyön lippulaivoja ovat meriosaaminen, energia, matkailu, invest in toiminta ja ennakoiva elinvoimatoiminta. Vuoden 2017 aikana aluekehityksen toimialan edustaja toimii LOURA yhteyshenkilönä Toteutus: Aluekehityksen toimialan edustaja on osallistunut LOURA yhteyshenkilönä verkoston tilaisuuksiin. Syksyn 2017 LOURA verkoston tilaisuuden valmistelu: CHINA EU PLATFORM (vesiteema). Satakunnan Team Finland toiminta Satakunnassa Team Finland toiminta on organisoitu Team Satakunnaksi, jonka tehtävänä on alueen kansainvälistymispalveluita tarjoavien tahojen tiedonvaihto ja kansainvälistymistoiminnan koordinointi. Team Satakunta järjestää yrityksille suunnattuja tietoiskutilaisuuksia kansainvälistymiseen liittyvistä kysymyksistä ja tarjoaa kansainvälistymiseen liittyvä neuvontaa ja yhteyksiä muihin Team Finland toimijoihin. Team Satakunnan jäseniä ovat Finnvera, Finpro, Pohjois Satakunnan kehittämiskeskus Oy, Porin yliopistokeskus, Prizztech Oy, Rauman kauppakamari, Rauman kaupunki, Satakuntaliitto, Satakunnan ammattikorkeakoulu, Satakunnan ELY keskus, Satakunnan kauppakamari, Satakunnan Yrittäjät ja Tekes. Aluekehityksen toimialan edustaja toimii Team Satakunta yhteyshenkilönä Toteutus: Aluekehityksen toimialan edustaja on osallistunut Satakunnan Team Finland verkoston toimintaan. Maaseudun kehittämisen yhteistyö ja järjestöyhteistyö Maaseudun kehittämiseen suunnattua kehittämis ja yritysrahoitusta myöntää ELY keskus. Satakuntaliitolla on edustaja Maakunnan Yhteistyöryhmän maaseutujaostossa, jossa seurataan alueellisen maaseudun kehittämisstrategian sekä leader kehittämisstrategioiden toteuttamista sekä maaseuturahaston rahoituksen suuntaamista em. strategioiden mukaiseen kehittämistyöhön. Maaseudun kehittämiseen liittyen Satakuntaliitto on yhdessä SataKylät ry:n kanssa valinnut Satakunnan maakuntakylän vuodesta 1994 asti. Satakuntaliitto on yhteistyökumppanina mukana Megafoni maaseutuohjelman tiedotus Satakunnassa hankkeessa ja osallistuu hankkeen ohjausryhmään. Satakuntaliitto on mukana Satakunnan järjestöyhteistyöryhmässä (JYTRY), joka on maakunnan yhdistys ja vapaaehtoistoimijoiden keskustelu, kehittämis ja yhteistyöfoorumi.

101 18 Sivu 99 Järjestöyhteistyöryhmän tavoitteena on edistää yhdistysten yhteistyötä muiden yhteiskuntatoimijoiden kanssa (kunnat, yritykset, seurakunta, oppilaitokset) sekä lisätä järjestönkentän toiminnan ja osaamisen tunnettuutta maakunnassa. Maaseudun kehittämisen yhteistyötä jatketaan maaseudun kehittäjäorganisaatioiden, maaseudulla toimivien keskeisten järjestöjen sekä rahoittajien edustajien kesken. Osallistutaan järjestöyhteistyöryhmään maakunnallisen järjestökentän toiminnan ja tavoitteiden kytkemiseksi maakunnalliseen kehittämistyöhön. Satakuntaliitto on jäsenenä Suomen Kotiseutuliitossa sekä Suomen Kylätoiminta ry:ssä. Yhteistyössä SataKylät ry:n kanssa valitaan vuoden maakuntakylä 2017, joka osallistuu Suomen Kylätoiminta ry:n järjestämään valtakunnalliseen vuoden kylä kilpailuun. Toteutus: Valittiin yhteistyössä SataKylät ry:n kanssa Satakunnan maakuntakyläksi 2017 Euran Panelia, joka osallistuu Suomen Kylätoiminta ry:n valtakunnalliseen vuoden kylä 2017 kilpailuun. Maakuntakyläkilpailun tuomariston puheenjohtajana toimi maakuntahallituksen edustaja Riina Lehmussalmi. Osallistuttiin maakunnallisen järjestöyhteistyöryhmän kokouksiin sekä Yhteistyön Satakunta 2017 tilaisuuden suunnitteluryhmään. Järjestettiin yhteistyössä Suomen Kotiseutuliiton kanssa Satakunnan kotiseututoimijoiden maakunnallinen kokous ja hankerahoitusilta Matkailun strateginen kehittäminen ja yhteistyön koordinointi Satakuntaliitto edistää matkailutoimijoiden yhteistyötä Satakunnassa mm. kutsumalla vuosittain 2 3 kertaa koolle maakunnan keskeisistä matkailun kehittäjistä ja toimijoista koostuvan Matkailufoorumin. Foorumin tehtävänä on seurata ja arvioida Satakunnan matkailun tavoite ja toimenpidesuunnitelman toteuttamista, keskustella matkailun strategiseen kehittämiseen liittyvistä aiheista osana maakuntaohjelman toteuttamista sekä välittää tietoa ajankohtaisista maakunnallisesti ja valtakunnallisesti merkittävistä matkailuun liittyvistä asiakokonaisuuksista. Lisäksi matkailufoorumi toimii yhtenä aluekehityksen seurantaa ja ennakointia palvelevana TKI yhteistyöryhmänä, jonka tavoitteena on tuottaa tietoa matkailualan osaamis ja työvoima sekä kehittämistarpeista alueelliseen ennakointityöhön sekä maakuntaohjelman toteuttamisen seurantaan. Visit Finland (FinPro) vastaa kansainvälisen matkailun sekä valtakunnallisten matkailun kehittämisen katto ohjelmien edistämisestä sekä Suomen matkailun tiekartan mukaisten strategisten kärkihankkeiden toteuttamisesta valtakunnallisesti. Satakuntaliitto on mukana Visit Finland aluetiimissä, joka vastaa näiden toimien alueelliseen jalkauttamiseen liittyvän yhteistyön koordinaatiosta maakunnassa. Maakunnan keskeisistä matkailutoimijoista ja kehittäjistä sekä matkailualan koulutuksen järjestäjistä koostuva matkailufoorumi kutsutaan koolle 2 3 kertaa vuodessa, vähintään keväällä ja syksyllä.

102 19 Sivu 100 Matkailun kehittämisen yhteistyötä jatketaan matkailun kehittäjäorganisaatioiden, oppilaitosten sekä rahoittajien edustajien kesken. Osallistutaan Visit Finland aluetiimin toimintaan kansainvälisen matkailun lisäämiseksi maakunnassa. Toteutus: Matkailufoorumi (TKI) kokoontui Teemana oli maakuntaohjelman laadinta sekä siihen liittyvä matkailun muutosilmiöiden tarkastelu. Jatkettu Visit Finland aluetiimin (matkailun kv tiimi) työskentelyä yhteistyössä VisitPorin, Rauman kaupungin sekä Satakunnan ammattikorkeakoulun kanssa kansainvälisen matkailun edistämiseksi Satakunnassa. Kv tiimin edustajana Visit Finland:in asiantuntijaverkostoon Satakunnan alueellisena asiantuntijana on osallistunut Maria Suomivirta VisitPorista. Aluekehittämistä tukevan yhteistyön ja verkostoitumisen edistäminen Seurataan ja osallistutaan aluekehityksen toimialaan liittyviin kansainvälisiin, valtakunnallisiin, ylimaakunnallisiin, maakunnallisiin ja ylikunnallisiin verkostoihin, ohjelmatyöhön ja hankkeisiin. Toteutus: Maakuntahallitus on asettanut toisen asteen ammatillisen koulutuksen neuvottelukunnan. Koulutuksen ennakointiin liittyvän koordinoivan tehtävänsä mukaisesti Satakuntaliitto on kutsunut maakunnan toisen asteen ammatillisen koulutuksen toimijat yhteisen pöydän ääreen keskustelemaan Satakunnan toisen asteen ammatillisen koulutuksen tilanteesta, tulevaisuudesta ja yhteistyön kehittämismahdollisuuksista, sillä toisen asteen ammatillisen koulutuksen murros sekä ammatilliseen koulutukseen kohdistuvat niin säästökuin laajemmat uudistustavoitteet (ammatillisen koulutuksen reformi) luovat ajankohtaisia haasteita koulutusorganisaatioille. Kulttuuriin liittyvien suunnitelmien yhteensovittaminen osana maakuntaohjelman toteuttamista Maakunnan liitto vastaa aluekehittämisen strategisesta kokonaisuudesta maakunnassa ja siinä tehtävässä vastaa mm. kulttuuria koskevien suunnitelmien ja kehittämistoimenpiteiden yhteensovittamisesta osana maakuntaohjelman toteuttamista. (Laki alueiden kehittämisestä ja rakennerahastotoiminnan hallinnoinnista 17, 7/2014). Satakuntaliiton johdolla laadittu Satakunnan kulttuuristrategia määrittelee maakunnalliset kulttuurin kehittämisen linjaukset. Seurataan Satakunnan kulttuuristrategian toteuttamista. Kutsutaan koolle kulttuuristrategiafoorumi, joka tarkastelee kulttuuristrategian toteutusta ja päivittämistarpeita sekä sovittaa yhteen kulttuuria koskevia suunnitelmia ja kehittämistoimenpiteitä osana maakuntaohjelman toteuttamista.

103 20 Sivu 101 Toteutus: Kulttuuristrategian toteuttamisen ensimmäinen seurantakysely toteutettiin tammikuussa Yhteistyössä Porin kaupungin Tuottamalla kuntoon hankkeen kanssa järjestettiin helmi maaliskuussa 2017 kolme maakuntaohjelmatyötä ja maakuntauudistusta tukevaa ja strategian teemoja tarkastelevaa työpajaa sekä kulttuurin tulevaisuustyöpaja. Kulttuurifoorumin valmistelu käynnistyi keväällä, foorumi järjestetään syksyllä Maakunnan yhteistyöryhmä (MYR) toiminnasta huolehtiminen Satakuntaliiton aluekehitysyksikkö vastaa Maakunnan yhteistyöryhmän (MYR) toiminnasta Satakunnassa. MYR yhteensovittaa aluekehittämisen ohjelmien ja erityisesti rakennerahastoohjelman toteuttamista maakunnassa. EU:n tekninen tuki yhteistyöryhmän toimintaan vähenee selvästi uudella ohjelmakaudella ja se vaikuttaa toimintaan. Yhteistyöryhmällä on sihteeristö ja maaseutujaosto. Satakuntaliitto hallinnoi maakunnan yhteistyöryhmän toimintaa. Maakunnan yhteistyöryhmällä on 3 5 kokousta vuodessa. MYR hyväksyy syksyllä maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelman vuosille Sihteeristö valmistelee MYR:n kokoukset ja lisäksi koordinoi ELY keskuksen ja liiton käytännön hanketyötä maakunnassa. Maaseutujaosto edistää ja seuraa EU:n maaseutuohjelman toteuttamista ja päättää itsenäisesti kokoontumisaikataulustaan. Toteutus: Maakunnan yhteistyöryhmä (MYR) on kokoontunut ensimmäisen vuosipuoliskon aikana kolme kertaa. Kokouksissa on käsitelty työjärjestyksen edellyttämien hankkeiden rahoittamista ja evästetty mm. uuden maakuntaohjelman laadintaa. Jokaisessa kokouksessa on pidetty katsaus maakuntauudistuksen esivalmistelun tilanteesta. MYR on ottanut myös kantaa rakennerahastohankkeiden hallinnon järjestämiseen uusien maakuntien aloittaessa toimintansa. Sihteeristö on kokoontunut alkuvuoden aikana myös kolme kertaa. MYR sihteeristössä on käsitelty kaikki rakennerahasto ohjelman valmistelussa olevat hankkeet ja valmisteltu MYR:n käsittelyyn menevät asiat. Maaseutujaostolla on ollut alkuvuonna yksi kokous, jossa käsiteltiin mm. maaseutuohjelman toteuttamisen tilannetta. Kaikki Leader ryhmät pitivät lisäksi katsauksen toiminnan etenemisestä. Maaseutujaostossa esiteltiin myös maakuntauudistuksen esivalmistelun tilannetta maaseutupalveluiden valmisteluryhmän osalta. Alueellisten rakennerahasto ohjelmien toteuttaminen (ohjelmat ja ) EU:n päättyneen ohjelmakauden rakennerahasto ohjelmien toteuttaminen on päättynyt vuonna Satakunnassa on toteutettu vielä joitakin hankkeita vuoden 2015 puolella. Näiden hankkeiden viimeisimmät maksatukset hyväksyttiin helmikuun loppuun mennessä Kaikki vanhan ohjelmakauden hankkeet suljettiin kesään 2016 mennessä. Uusi valtakunnallinen rakennerahasto ohjelma käynnistyi ensimmäisellä haulla syksyllä Ohjelma sisältää sekä EAKR että ESR rahastojen toimet. Maakunnassa

104 21 Sivu 102 rahoittajaviranomaisina toimivat maakunnan liitto ja ELY keskus. Ohjelman hallintoa on keskitetty Suomessa neljään ELY keskukseen ja neljään maakuntien liittoon. Länsi Suomessa toimivat koordinoivina viranomaisina Keski Suomen ELY keskus ja Pirkanmaan liitto. Maakunnilla on kuitenkin omat rahoituskehyksensä. Perusliitossa (Satakuntaliitto) hoidetaan edelleen hankevalmistelu kokonaisuudessaan ja myös hankepäätökset maakuntahallituksessa. Hankkeiden yhteyshenkilöt ovat edelleen perusliitoista, jotka osallistuvat hankkeiden ohjausryhmätyöskentelyyn maakunnassa. ELY keskus vastaa lähinnä yritysten tukemisesta ja maakunnan liitto tutkimus, kehittämis ja innovaatiotoiminnan tukemisesta. Erityisenä kattavana tavoitteena on vähähiilisen talouden edistäminen. Satakuntaliitto koordinoi ja vastaa omalta osaltaan rakennerahasto ohjelman toteuttamisesta annettujen ohjeiden ja aikataulujen puitteissa tehokkaasti huomioiden mm. maakuntaohjelman ja sen toimeenpanosuunnitelman linjaukset ja painotukset. Toteutus: Alkuvuoden aikana Satakuntaliitto ei osallistunut laisinkaan EAKR hakuun, joten uusia hankehakemuksia ei käsitelty. Vuoden 2016 syksyn hausta tehtiin vielä neljästä hankkeesta hankepäätökset vuoden 2017 alkupuolella. Kesäkuussa avattiin haku EAKR:n kehittämishankkeille. Kaikki erityistavoitteet ovat haussa mukana. Haku päättyy Satakuntaliiton valmistelemia käynnistyneitä EAKR hankkeita oli kesäkuun loppuun mennessä yhteensä 57 ja hylkäyspäätöksiä yhteensä 11 kpl. Tällä hetkellä varoja on sidottu n. 7,3 miljoonaa euroa ja varattu käynnissä olevien hankkeiden toteuttamiseen 9,6 miljoonaa euroa. Koko ohjelmakauden kehys on n. 18,2 miljoonaa euroa. Aluekehityksen edustaja on osallistunut Länsi Suomen koordinaatiotyöryhmän toimintaan. Alueelliset innovaatiot ja kokeilut toimenpiteet Satakunnan AIKO rahoitus Satakuntaliitto osoittaa vuonna 2017 rahoitusta Satakunnassa toteutettaviin AIKO kokeiluihin. Kokeilut pohjautuvat Satakunnan ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelmaan, jonka Satakuntaliitto laati keväällä AIKO toiminnan avainsanoja ovat elinkeinojen ja yritystoiminnan uudistuminen, kasvu ja kansainvälistyminen sekä työllisyyttä ja yritystoimintaa edistävät kokeilut. Satakunnan ERM suunnitelman pääteemoja ovat uudistuva teollisuus, kasvava biotalous sekä muuttuvat palvelut. Valtioneuvoston päättämä Satakunnan alustava julkinen rahoituskehys AIKO toimintaan vuosille on euroa. Vuonna 2016 käytettävissä ollut rahoituskehys oli euroa. AIKO toiminnasta järjestetään erilliset haut vuonna Maakuntahallituksen alustavan päätöksen mukaan Satakunnassa pyritään käynnistämään vuosittain noin 10 AIKO kokeilua suuruusluokaltaan välillä. Satakunnan ERM suunnitelma löytyy Satakuntaliiton www sivuilta osoitteesta satakunta.

105 22 Sivu 103 Toteutus: AIKO rahoituksen myöntäminen lähti käyntiin vuoden 2016 lopussa, jolloin myönnettiin rahoitusta kolmelle hankkeelle. Vuoden 2017 alkupuoliskon aikana on myönnetty rahoitusta yhdeksälle kokeilu hankkeelle. Rahoitusta on myönnetty yhteensä euroa. Koko ohjelman kehys on euroa. Työ ja elinkeinoministeriö seuraa alueiden AIKO rahoituksen toteutuksen etenemistä kaksi kertaa vuodessa tehtävällä kyselyllä, jossa mm. rahoituksen toteutumisen lisäksi tiedustellaan eri indikaattoreiden toteutumista. Satakuntaliitto on raportoinut ministeriölle alkuvuonna ko. kyselyyn. Pohjoinen kasvuvyöhyke Satakunnan ja Varsinais Suomen maakunnat ovat mukana Pohjoisen kasvuvyöhykkeen kasvusopimuksessa, joka muodostaa Etelä Suomen 13 kaupungin ja kuuden maakunnan yhteistyöverkoston. Mukana ovat Espoon, Helsingin, Kotkan, Kouvolan, Lahden, Lohjan, Porin, Porvoon, Rauman, Salon, Turun, Uudenkaupungin ja Vantaan kaupungit sekä Etelä Karjalan, Kymenlaakson, Päijät Hämeen, Satakunnan ja Varsinais Suomen maakuntien liitot. Pohjoinen kasvuvyöhyke yhteistyön koordinaatiosta vastaavat yhdessä hankkeen isäntäorganisaatiot Turun kaupunki ja Uudenmaan liitto. Kasvuvyöhyke kokoaa alueellaan valtion, kaupunkien, elinkeinoelämän sekä tutkimus ja kehitysorganisaatioiden keskeiset edustajat rakentamaan uutta liiketoimintaa, työpaikkoja ja elinvoimaa Suomeen. Pohjoisella kasvuvyöhykkeellä on erinomainen geopoliittinen sijainti, toimiva infrastruktuuri ja monipuolinen osaamisperusta. Se on alusta ennakkoluulottomille digitaalisten palvelukonseptien kokeiluille ja piloteille. Pohjoinen kasvuvyöhyke on kansainvälisesti houkutteleva elinkeinoelämän toimintaympäristö. Pohjoisen kasvuvyöhykkeen kehittäminen pohjautuu hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden edistämiseen ja tähtäimenä on Suomen ja sen alueiden kestävän kasvun ja elinvoimaisuuden edistäminen. Pohjoisen kasvuvyöhykkeen tavoitteena on luoda kestäviä, perinteisiä ja digitaalisia liikenne ja kuljetuspalveluita, tuottaa ketterä innovaatioiden kehitysalusta ja hyödyntää kansainvälisen yhteistyön mahdollisuudet innovaatioiden kaupallistamisessa. Tavoitteena on myös lisätä yhtenäisen työmarkkina ja talousalueen yhteistoiminnallisuutta ja saavuttaa siten skaalautuvia etuja koko alueelle sekä vahvistaa Suomen houkuttelevuutta elinkeinoelämän toimintaympäristönä. Valtio osapuoli sitoutuu kasvusopimukseen AIKO rahoituksella. Kasvusopimushakemuksessa AIKO rahoituksen osuudeksi muodostui 1,08 miljoonaa euroa vuosille Lopullinen päätös AIKO rahoituksen suuruudesta tehdään , jolloin sopimus allekirjoitetaan. Valtion ja kaupunkiseutujen välisillä kasvusopimuksilla toteutetaan hallituksen kilpailukykykärkihankkeen toimenpiteitä alueellisten innovaatioiden ja kokeilujen (AIKO) käynnistämisestä. Hallitusohjelman toimeenpanosuunnitelman mukaisia strategisia yhteistyösopimuksia voidaan tehdä kaupunkien, kasvuvyöhykkeiden ja teemakohtaisten kaupunkiverkostojen kanssa. Sopimukset ovat luonteeltaan aiesopimuksia ja ne tehdään vuosille Hallitus on linjannut tavoitteet sopimuksellisen politiikan toteuttamiselle talouspoliittisessa ministerivaliokunnassa Sopimusosapuolet ovat sopineet seuraavien kahden hankekokonaisuuden toteuttamisesta AIKO rahoituksella.

106 23 Sivu Rahtiliikenteen reaaliaikaisten tukijärjestelmien kehittäminen 2. Etelä Suomen logistiikka alan tarvekartoitus ja logistiikka alueiden profilointi selvitys Esitettyjen hankkeiden rahoitus jaetaan puoliksi valtion ja puoliksi muiden sopimuskumppaneiden kesken. Lisäksi rahoitusta voidaan kohdentaa myös vyöhykkeen yhteistyön kannalta välttämättömiin koordinointitoimenpiteisiin. Sopimuskauden aikana Pohjoinen kasvuvyöhyke pyrkii generoimaan uusia hankerahoituksia ja yrityskohtaisia hankkeita, jotka edistävät vyöhykkeen tavoitteita. Vuoden 2017 aikana aluekehityksen toimialan edustaja osallistuu Pohjoisen kasvuvyöhykkeen johtoryhmän työskentelyyn. Edistetään ja seurataan Valtion ja Pohjoisen kasvuvyöhykkeen välistä kasvusopimusta etenemistä yhteistyössä Porin ja Rauman kaupunkien kanssa. Toteutus: Aluekehityksen toimialan edustaja on osallistunut kevään aikana kasvuvyöhykkeen johtoryhmän työskentelyyn. Aluekehitykseen liittyvien kansainvälisten asioiden ja yhteyksien edistäminen Interreg ohjelmat Kansallisen rakennerahasto ohjelman rahoitus on pienentynyt ohjelmakaudella merkittävästi. Satakuntalaiset kehittämis, tutkimus ja koulutusorganisaatiot ovat aktiivisesti lähteneet hyödyntämään myös muuta EU rahoitusta alkavalla ohjelmakaudella. Satakuntaliitto on rahoittanut EAKR osarahoituksella mm. kansainvälisiin hankehakuihin tähtääviä pieniä (Lumpsum) valmisteluhankkeita maakunnan toimijoille. Interreg ohjelmista Satakuntaliitolle keskeisin on Central Baltic ohjelma eli Keskisen Itämeren rajat ylittävä ohjelma. Central Baltic on EU:n alueellisen yhteistyön ohjelma, johon osallistuvat rannikkoalueet neljästä Itämeren maasta. Suomessa ohjelma alue kattaa Uudenmaan lisäksi Satakunnan, Varsinais Suomen, Kymenlaakson, Pirkanmaan, Kanta Hämeen, Päijät Hämeen ja Etelä Karjalan maakunnat. Ohjelman toimintalinjat liittyvät talouden kilpailukykyyn, ympäristöön, liikenteeseen ja sosiaaliseen osallisuuteen. Läpikäyvinä teemoina ovat ICT ja vähähiilinen talous. Ohjelmakauden rahoitus on noin 122 miljoonaa euroa. Itämeren alueen Interreg ohjelma (Itämeriohjelma) tukee yhtenäistä aluekehitystä ja alueyhteistyötä ja sitä kautta innovointia, saavutettavuutta ja kestävää kehitystä Itämeren alueella. Ohjelman monikansalliset hankkeet keskittyvät yhteisiin haasteisiin ja mahdollisuuksiin, ja niihin osallistuu kumppaneita koko Itämeren alueelta. EU rahoitus ohjelmakaudella yht. 278,6 milj. euroa. Ohjelmassa ovat mukana jäsenmaat Suomi, Ruotsi, Tanska, Viro, Latvia, Liettua, Puola ja (Pohjois )Saksa sekä kumppanuusmaat Norja, Valko Venäjä ja (Luoteis )Venäjä.

107 24 Sivu 105 Osallistutaan Central Baltic ohjelman hallinto ja seurantakomitean toimintaan. Välitetään tietoa avautuvista hauista ja kannustetaan satakuntalaisia toimijoita osallistumaan ohjelman hankehakuihin. Seuraava haku Osallistutaan Itämeri ohjelman kansalliseen subkomiteaan sekä välitetään tietoa avautuvista hauista ja kannustetaan satakuntalaisia toimijoita osallistumaan ohjelman hankehakuihin. Kannustetaan satakuntalaisia toimijoita hyödyntämään myös muita kv ohjelmia kansainvälistymisen vahvistamiseksi. Seurataan satakuntalaisten toimijoiden osallistumista kv ohjelmien hankehakuihin osana maakuntaohjelman seurantaa. Toteutus: Osallistuttiin Central Baltic ohjelman kansallisen vastinrahatyöryhmä kokoukseen Helsingissä, seurantakomitean kokoukseen Tartossa ja hallintokomitean kokoukseen Jurmalassa. Osallistuttiin Itämeri ohjelman (INTERREG Baltic Sea Region) kansalliseen subkomitean kokoukseen Helsingissä. Toteutettu seurantaa satakuntalaisten toimijoiden Interreg hankkeista Muu kv verkostoituminen, Innovaatiokumppanuudet ja S3. EU 2020 strategian yhtenä kärkialoitteena julkaistiin Innovaatiounioni strategia, jossa korostetaan erityisesti kahta lähestymistapaa: Älykäs erikoistuminen (Smart specialisation) ja Euroopan innovaatiokumppanuudet (European Innovation Partnerships). Smart Specialisation. Euroopan Unioni toteuttaa ohjelmakautta alueelliseen innovaatiojärjestelmäajatteluun ja alueelliseen erikoistumiseen pohjautuvan smart specialisation S3 ajattelun kautta. Satakuntaliitto on mukana Euroopan alueiden Smart Specialisation Platformilla ja sen eri teema alustoissa (uudistuva teollisuus, energia sekä maaja elintarviketalous). Älykkään erikoistumisen lähestymistapa on sisällytetty maakuntaohjelmaan ja on laadittu maakunnan osaamisalueisiin perustuva smart specialisation konsepti ( Tämä lähestymistapa tulee olemaan jatkossa entistä enemmän EUohjelmien toteuttamisen ohjaajana. Laaditaan älykkään erikoistumisen kokonaisuutta varten seurantaindikaattorit Toteutus: Turun yliopiston kauppakorkeakoulun EAKR hanke Teollisuuden uudistumis ja kilpailukyky uuden liiketoimintamallit (TEUVO) toteuttaa osana hanketta älykkään erikoistumisen indikaattorit. Tavoitteena on myös järjestää Satakunnan teollisuuden uudistumista edistävä verkostotapahtuma Brysselissä. Toteutus: toteutettiin teollisuuden uudistumiseen liittyvä robotiikka alan verkostoitumistapahtuma Brysselissä

108 25 Sivu 106 KV näkökulma ja siihen liittyvät ajankohtaiskysymykset (kumppanuudet, verkostoyhteistyö, rahoitusmahdollisuudet) on otettu konkreettiseksi osaksi TKI foorumeiden työskentelyä ja maakuntaohjelman sisältöä. Innovaatiokumppanuudet. Satakuntaliitto on mukana kestävän maatalouden eurooppalaisessa innovaatiokumppanuudessa (ERIAFF verkosto). Innovaatiokumppanuus tähtää resurssitehokkuuden edistämiseen, tutkimuksen ja käytännön yhdistämiseen sekä innovaatioiden lisäämiseen maa, metsä ja elintarviketaloudessa. Innovaatiokumppanuudella halutaan tuoda tärkeimmät sidosryhmätoimijat yhteen (erityisesti yhdistäen tutkimus ja käytäntö). Satakuntaliitto on mukana myös viidentoista eri työryhmän kautta toimivassa ERRIN verkostossa, joka vaikuttaa aktiivisesti EU:n tutkimus ja innovaatiopolitiikkaan alueiden näkökulmasta sekä edesauttaa alueiden välistä yhteistyötä. Vuoden 2017 aikana osallistutaan ERRIN sekä ERIAFF verkostojen toimintaan ja edistetään satakuntalaisten innovaatiotoimijoiden sekä elintarvikealan kansainvälistymistä Toteutus: osallistuttiin aktiivisesti ERIAFF ja ERRIN verkostojen työkokouksiin Brysselissä (WFEO:n kautta) ERRIN verkoston osalta erityisesti työryhmiin (Advanced Manufacturing and nanotech, ICT, Energy and Climate Change, BioEconomy) Hakeuduttiin ERAFF:n ja S3 Agrifood platformin verkostoyhteistyöhön (Traceability and big data) johon TTY:n Porin laitos osallistuu operatiivisena toimijana Osallistuttiin WFEO:n kautta EU:n biotalousmanifestin valmisteluun ja sen sisällön rakentamiseen tuotiin Satakunnan Smart Specialisation teemojen sisältöä esille Komission järjestämässä konferenssissa kesäkuussa Konferenssissa Satakunnasta esillä o o o o o Satakunnan ammattikorkeakoulu: hyvinvointiteknologia Tampereen Teknillinen Yliopisto, Porin yksikkö: automaatio ja robotiikka. Turun kauppakorkeakoulun Porin yksikkö: Teollisuuden uudistumis ja kilpailukyky, uudet liiketoimintamallit verkostoissa. Prizztech Oy: kiertotalous ja teolliset symbioosit. Pyhäjärvi instituutti: Ruokaketjun kiertotalous.

109 26 Sivu Alueiden käytön toimiala Maakuntasuunnitelma strategisena suunnitelmana pohjustaa maakunnan tavoiteltua kehitystä. Maakuntakaavalla tavoiteltu kehitys konkretisoidaan maakunnan alueiden käytön pitkän aikavälin suunnitelmaksi. Alueiden käytön toimialan keskeinen tehtävä on maankäyttöja rakennuslain 27 :n mukaisesti maakuntakaavan laatiminen, kaavan pitäminen ajan tasalla ja kaavan kehittäminen. Maankäyttö ja rakennuslaissa on rannikkomaakunnille osoitettu myös uutena lakisääteisenä tehtävän merialuesuunnitelman laatiminen vuoteen 2021 mennessä. Toimialan tehtävänä on vahvistetun Satakunnan maakuntakaavan ja vaihemaakuntakaavan 1 toteuttamisen sekä alueiden käytön suunnittelun edistäminen kuntakaavoituksen ja muun alueiden käytön suunnittelun kautta. Alueiden käytön toimiala vastaa myös alueiden kehittämistä ja rakennerahastotoiminnan hallinnointia koskevan lain mukaisen liikennejärjestelmäsuunnitelman laatimisesta ja jatkuvan liikennejärjestelmätyön koordinoinnista sekä alueellisten laaja alaisten luonnonvaroja ja ympäristöä koskevien suunnitelmien osalta koskien suunnitteluprosessin käynnistämistä, siihen liittyvän yhteistyön johtamista ja kyseisen suunnittelun yhteensovittamista maakunnan muun suunnittelun kanssa. Vuoden 2017 erikoispiirteinä on hallinnonuudistustyö, jossa tähdätään uuden maakunnan toiminnan aloittamiseen vuonna Hallinnonuudistusta varten laaditaan nykytilan kartoitukset vuonna sekä valmistellaan väliaikaishallintoa varten tarvittavat päätökset. Merialuesuunnitelman laatimisprosessi käynnistetään yhdessä rannikkomaakuntien ja ministeriön kanssa. Tämän johdosta alueiden käytön toiminnan painopistettä muutetaan ja tehtäviä organisoidaan uudelleen. Vuonna 2017 paikkatietotoiminta vakiinnutetaan osaksi liiton tietopalvelu ja analyysien tuotantoa niin oman suunnittelun kuin kuntienkin tueksi, ja erityisesti merialuesuunnitelman laatimiseksi vuoteen 2021 mennessä. Lisää resurssia tarvitaan maakuntakaavojen toteutumisen seurannan järjestämiseksi ja maakuntakaavan muutostarpeisiin reagoimiseksi. Tehtävien hoitaminen ja merialuesuunnitelman laatiminen lisää aineistojen käsittelyä liitossa siinä määrin, että erillishankkeiden sijaan paikkatietoasiantuntija vakinaistetaan ja uuden maakunnan strategista alueiden käytön suunnittelua varten käynnistetään selvitystyö loppuvuonna 2017.

110 27 Sivu 108 KESKEISIMMÄT TAVOITTEET Alueiden käytön suunnittelu MRL:n mukaisesti niin, että suunnittelulla luodaan edellytykset hyvälle elinympäristölle sekä edistetään ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävää kehitystä Satakunnassa. Maakuntakaavalla edistetään erityisesti Satakunnan kärkitavoitteiden; energia alan sekä biotalouden liiketoimintamahdollisuuksien kehittymistä, puhtaan veden ja ruoantuotannon ja niihin liittyvän teknologiaosaamisen eteenpäinviemistä sekä puhtaan luonnonympäristön huomioonottamista Merialuesuunnittelulla edistetään Selkämeren sinisen talouden kestävää kasvua Satakunnan maakuntakaavan ja vaihemaakuntakaavan 1 toteuttamista seurataan ja edistetään Alueiden käytön suunnittelua edistetään yhteistyössä toimijoiden kanssa Aluekehityslain mukaisen liikennejärjestelmäsuunnitelman pohjalta koordinoidaan jatkuvaa liikennejärjestelmätyötä Jatkuvalla liikennejärjestelmätyöllä tavoitellaan sujuvia arjen yhteyksiä sekä fyysisen ympäristön että järjestelmien tasolla niin, että Satakunnan kilpailukyky ja aluekehityksen edellytykset paranevat osana verkostoituvaa aluerakennetta Edistetään kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumusta osana ympäristöohjelman toteuttamista Maakuntakaavoitus / Satakunnan vaihemaakuntakaava 2 Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 teemana ovat energiantuotanto (turve, bioenergia, aurinkoenergia, tuulivoimatuotanto). Muita teemoja ovat soiden moninaiskäyttö (kasvuturve, soiden suojelu ja virkistyskäyttö), kauppa, maisema alueet ja kulttuuriympäristöt. Vaihemaakuntakaavalla 2 tarkistetaan ja täydennetään v 2013 lainvoiman saanutta kokonaismaakuntakaavaa. Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 valmistelussa on edetty luonnosvaiheeseen. Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 valmistelua jatketaan v.2017 jatkamalla valmisteluvaiheen aineiston työstämistä ehdotusvaiheeseen valmisteluvaiheen kuulemisen jälkeen. Vaihemaakuntakaavaa käsitellään sekä vaihemaakuntakaavatoimikunnassa että vaihemaakuntakaavan yhteistyöryhmässä. Maankäyttö ja rakennuslakia ollaan muuttamassa ja osa muutoksista koskee myös maakuntakaavoitusta, erityisesti vähittäiskauppaa koskevien pykälien osalta. Lain uudistustyötä seurataan ja muutoksen vaikutuksia kaavaan ja kaavan laatimisen aikatauluun arvioidaan. Toteutus: Maakuntahallitus hyväksyi valmisteluvaiheen aineiston kuulemista varten nähtäville ja lausunnoille Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 valmisteluvaiheen aineisto asetettiin nähtäville väliseksi ajaksi Satakuntaliiton ja kuntien virastoihin, sekä Satakuntaliiton verkkosivulle. Erillisiä esittely ja keskustelutilaisuuksia järjestettiin neljässä seudullisessa tilaisuudessa Porissa, Eurassa, Karviassa ja Kokemäellä. Lisäksi Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 valmisteluvaihetta koskevia lausuntopyyntöjä lähetettiin Satakunnan kuntien (17 kpl) ja Satakunnan naapurikuntien (13 kpl) lisäksi noin 45 eri taholle.

111 28 Sivu 109 Valmisteluvaihetta koskevia erillisiä mielipiteitä toimitettiin Satakuntaliiton maakuntahallitukselle noin 250 kappaletta. Lausuntoja vastaanotettiin 45 kappaletta. Alustavia vastineita käsiteltiin Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 yhteistyöryhmässä ja maakuntakaavatoimikunnassa Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 ehdotuksen valmistelu käynnistettiin maakuntahallituksessa hyväksyttyjen vastineiden perusteella. Kevään aikana kilpailutettiin ja käynnistettiin kesäkauden aikana tehtävät jatkoselvitykset; vaihemaakuntakaavassa osoitettujen uusien turvetuotantoalueiden luokan 2 soiden luontoarvot, turvetuotannon vesistövaikutusten arviointi sekä Natura arvioinnin tarveharkinta. Lisäksi käynnistettiin maankäyttö ja rakennuslain vähittäiskaupan suuryksikköjä koskevan voimaan tulleen lainmuutoksen vuoksi kaupan palveluverkkoselvityksen täydennys lakimuutoksen vaatimilta osin. Merialuesuunnitelman laatiminen Merten aluesuunnittelua koskeva lakimuutos (482/2016) osana maankäyttö ja rakennuslakia hyväksyttiin Lakimuutos tuli voimaan lokakuun 2016 alussa ja vastuu merialuesuunnitelmien laadinnasta on maakunnan liitoilla. Satakuntaliitto käynnistää merialuesuunnitelman laatimisen yhteistyössä ministeriöiden, rannikkomaakuntaliittojen ja sidosryhmien kanssa. Suunnittelua tuetaan valtakunnallisesti Euroopan meri ja kalatalousrahaston rahoituksella palkkaamalla rannikkomaakunnille yhteinen koordinaattori koko rannikkoalueen kattavaa koordinointiryhmän ja yhteistyöverkon toimintaa varten. Samoin erillisselvityspohjan mahdollisiin täydennyksiin varaudutaan meri ja kalatalousrahaston käyttösuunnitelmassa. Itse suunnitelman laatimiseksi ja alueellisen tehtävän hoitamiseksi alueidenkäyttö organisoi tehtäviä uudelleen aikaisemmin kuvatulla tavalla. Merialuesuunnitelmien tulee olla valmiit vuoden 2021 maaliskuun loppuun mennessä. Toteutus: Satakunnan maakuntahallitus päätti käynnistää merialuesuunnitelman laatimisen Satakuntaa vastaaville aluevesille sekä sitä vastaavalle talousvyöhykkeelle Suunnitelma laaditaan yhteisesti sekä Saaristomerelle että Selkämerelle yhdessä Varsinais Suomen liiton kanssa. Koko Suomen merialuesuunnitteluyhteistyötä varten koottiin ohjaamaan merialuesuunnittelun koordinaatio ryhmä, jonka jäseninä ovat kunkin rannikon maakunnan liiton suunnittelusta vastaavat virkamiehet ja heidän varahenkilönsä sekä ympäristöministeriön edustajat sekä Ahvenanmaan edustus. Koordinaatioryhmä on kokoontunut alkuvuoden aikana neljä (4) kertaa, lisäksi koordinaatioryhmä on järjestänyt suunnittelun organisoimiseksi työpajoja ja osallistunut meritietoportaalin suunnitteluun, jota valmistellaan erillishankkeessa Suomen ympäristökeskuksessa merialan toimijoiden yhteishankkeena. Meritietoportaalista on tarkoitus koota kaikille avoin, mutta erityisesti tutkijoita ja suunnittelijoita palveleva perustiedot kokoava alusta. Merialuesuunnitteluyhteistyötä varten valmisteltiin koordinaatioryhmän toimesta Merialuesuunnittelun lähtötiedot ja koordinaatio hanke, johon saatiin rahoitusta Euroopan meri ja kalatalousrahaston meripolitiikan rahoitusohjelmasta alkaen. Hankkeen kokonaiskustannusarvio 100 % rahoituksella vuosille on euroa. Satakuntaliitto osallistuu hankkeeseen omarahoitusosuudella n /vuosi.

112 29 Sivu 110 Koordinaatiohankkeeseen palkattiin Varsinais Suomen liittoon rannikkoliittojen yhteinen yhteistyön koordinaattori alkaen. Käynnissä on myös ympäristöministeriön vetämä merialuesuunnittelun sapluuna hanke, jossa pyritään yhtenäistämään laadittavana olevien kolmen merialuesuunnitelman lähestymis ja esitystapaa, esitystekniikkaa jne. Koordinaatioryhmä toimii myös tämän hankkeen ohjausryhmänä. Lisäksi on osallistuttu merialuesuunnittelua palveleviin hankkeisiin kuten VELMU2 projektiryhmään ja Plan4Blue työpajaan sidosryhmänä. Satakunnan maakuntakaavan ja vaihemaakuntakaavan 1 toteuttamisen edistäminen Satakunnan kokonaismaakuntakaavan ja vaihemaakuntakaavan 1 toteutumista seurataan ja analysoidaan. Vaihemaakuntakaavan kaava asiakirjojen viimeistely, taitto, painatus ja jakelu aikataulutetaan vaihemaakuntakaava 2:n valmisteluaikataulujen mukaan. Toteutus: Satakunnan vaihemaakuntakaavan 1 kaava asiakirjoja on viimeistelty painatusta varten. Vaihemaakuntakaavan 2 palautteen määrä ja sen vaatima valmistelu on hidastanut viimeistelyn loppuunsaattamista. Käydään maakunta, yleis, asema ja ranta asemakaavoihin ja muihin alueiden käytön toimialan tehtäviin liittyvät lakisääteiset viranomaisneuvottelut sekä osallistutaan viranomaisyhteistyöhön. Toteutus: Satakuntaliiton alueiden käyttö osallistui tarvittaviin viranomaisneuvotteluihin ja viranomaisyhteistyöhön, joita käytiin etenkin kuntayleiskaavoihin liittyen. Valmistellaan alueiden käytön toimialaan kuuluvat Satakuntaliitolta pyydetyt lausunnot Toteutus: Alueiden käyttö antoi alkuvuonna 2017 yhteensä 55 lausuntoa, joista ranta asema ja asemakaavoista 17 kpl, osayleiskaavoista 8 kpl, maa aineslausuntoja 1 kpl, ympäristövaikutusten arvioinneista 8 kpl, maakuntakaavoista 3 kpl, suunnittelutarveharkinnoista 1 kpl ja tie ja liikenneasioista 4 lausuntoa. Alkuvuonna 2017 painottuivat valtion valmisteluihin liittyvät lausunnot, kuten erilaisista lakiesityksistä ja ohjelmista annetut lausunnot, joita annettiin 10 kpl. Lisäksi annettiin yksittäisiin hoito ja käyttösuunnitelmiin ja ympäristölupiin tmv. liittyviä lausuntoja 3 kappaletta. Toimialan antamien lausuntojen lisäksi valmisteltiin maakuntahallituksen toimialaa koskevat keskeiset lausunnot, kuten hallituksen esitysluonnoksesta eduskunnalle maakuntauudistuksen täytäntöönpanoa sekä valtion lupa, ohjaus ja valvontatehtävien uudelleenorganisointia koskevaksi lainsäädännöksi. Edistetään maakuntakaavan ja vaihemaakuntakaavan 1 toteuttamista yhteistoiminnassa kuntien ja eri viranomaisten kanssa kuntakaavoitukseen, teiden suunnitteluun, johtokäytävien suunnitteluun, loma asuntorakentamiseen, maa

113 30 Sivu 111 ainesten ottamiseen, jätehuoltoon ja vaikutusten arviointeihin liittyvissä asioissa osallistumalla asiantuntijaneuvotteluihin ja työryhmiin. Maakuntakaava strategisena työkaluna varmistaa pitkän aikavälin kehityksen eri maankäyttömuotojen osalta. Toteutus: Satakunnan kokonaismaakuntakaavan ja vaihemaakuntakaavan 1 toteutumista tarkasteltiin vaihemaakuntakaavan 2 teemojen osalta erityisesti luonnosta laadittaessa. Tarkastelua jatketaan ehdotusvaiheen ratkaisuja laadittaessa vaihemaakuntakaavan 2 teemojen osalta. Lisäksi osallistuttiin viranomaisneuvottelujen ja lausuntojen lisäksi koolle kutsuttuihin asiantuntijaneuvotteluihin sekä työryhmiin. Satakunnan maakuntakaavan toteutumista edistettiin kannanotoin yhteistyössä eri viranomaisten kanssa, sekä osallistuttiin vaikutusten arviointeihin maakunnallisissa kysymyksissä. Satakunnan aluesuunnittelun yhteistyöryhmä keskittyy Satakunnan maakuntakaavan toteutumisen seurantaan ja edistämistä koskeviin kysymyksiin. Toteutus: Satakunnan aluesuunnittelun yhteistyöryhmä kokoontui keväällä kaksi kertaa edistämään Satakunnan maakuntakaavan ja vaihemaakuntakaavan 1 toteuttamista. Yhteistyöryhmä keskittyi maakuntaohjelman laadintaan sekä maakuntaohjelmatyöhön liittyvään osallistumiseen ja vuorovaikutukseen. Ensimmäisessä kokoontumisessa tarkasteltiin tulevaisuuden muutosilmiöitä ja toisessa kokoontumisessa keskityttiin Satakunnan tilannekuvaan ja maakuntaohjelmassa esiinnostettaviin näkökulmiin ja työpajassa työstettiin maakuntaohjelman kehittämislinjauksia. Alueiden käytön suunnittelun edistäminen ja toteuttaminen sekä muut tehtävät Alueiden käytössä edistetään maakunnan suunnittelun merkityksen tunnettavuutta sekä lisätään viranomaisten ja kuntien välistä yhteistyötä. Toteutus: Alueiden käytön toimiala on osallistunut erilaisiin neuvotteluihin ja tilaisuuksiin sekä edistänyt maakunnan suunnittelun merkitystä erilaisin alustuksin. Maakunnan suunnittelusta sekä merialuesuunnittelusta on pidetty alustuksia mm. maakunnan yhteistyöryhmässä, Porin yliopistokeskuksessa, ELY keskuksen kaavoituksen ajankohtaispäivillä, Metsäneuvostossa, metsävaliokunnassa ja metsäalan toimijoille järjestetyssä tilaisuudessa, sekä erilaisissa liikennehankkeita koskevissa tilaisuuksissa kuten Pori Tampere ratatyöryhmässä, Helsinki Forssa Pori neuvottelukunnan kokouksissa, RAINE ryhmässä ja Rauman ja Satakunnan kauppakamarien liikennevaliokunnissa. Merialuesuunnittelua koskevia alustuksia on pidetty mm. SmartSean merialuesuunnittelua koskevissa työpajoissa. Maakuntauudistukseen liittyen on alustettu maakuntaliiton toimintatavoista useissa eri yhteyksissä, ja maakuntauudistusta on viety eteenpäin valmisteluryhmissä myös kuntaedustajien kanssa yhteistyössä. Huolehditaan suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arviointia koskevan lainsäädännön (SOVA laki) soveltamisesta Satakuntaliiton suunnittelu ja ohjelmatyössä. Toteutus:

114 31 Sivu 112 Satakunnan maakuntaohjelman osallistumis ja arviointisuunnitelman laatiminen käynnistettiin loppusyksyllä 2016 ja alueiden käytön toimiala osallistui OAS:n laatimiseen sekä SOVA lain soveltamista koskevaan tarkasteluun sekä keväällä 2017 ohjelman valmistelun osallistamiseen mm Satakunnan aluesuunnittelun yhteistyöryhmässä. Aktiivinen SOVAarviointi on käynnissä maakuntaohjelman laadintaan liittyen. Seurataan ja osallistutaan alueiden käytön toimialaan liittyviin kansainvälisiin, valtakunnallisiin, ylimaakunnallisiin, maakunnallisiin ja ylikunnallisiin suunnitteluryhmiin, ohjelmatyöhön ja hankkeisiin. Toteutus: Osallistuttiin Harjavallan sairaalan uusiokäytön jatkosuunnittelutyöryhmään, jonka työ valmistui alkuvuodesta Harjavallan sairaalan uusiokäyttö tulee ajankohtaiseksi toimintojen siirtyessä tulevaisuudessa Poriin. Yleissuunnitelman valmistuttua työryhmän tavoitteena oli Harjavallan sairaalan uusiokäytön hankkeen yleissuunnitelman hankkeistuksen suunnittelu. Osallistuttiin Lounais Suomen metsäneuvoston jäsenenä metsäneuvoston kokouksiin. Lounais Suomen metsäneuvosto hyväksyi kokouksessaan Lounais Suomenalueellisen metsäohjelman Ohjelma sisältää myös luonnonhoidontoteutusohjelman. Metsäneuvosto seuraa ohjelman toteuttamista ja pyrkii edistämään sen painopisteiden toteuttamista. Osallistuttiin esimerkiksi Metsähallituksen vetämään Pinkjärven hoito ja käyttösuunnitelman laadintatyöhön ja Metsähallituksen vetämän Life Freshhabit hankkeen alueelliseen ohjausryhmään Lounais Suomea koskien, Vesivisiotyöryhmän työhön, Satakunnan riistaneuvoston, Kivikkotyöryhmän ja Kulttuuriympäristötyöryhmän työhön, Etelä Satakunnan pohjavesivarat aktiiviseen hyötykäyttöön eteläisessä Satakunnasssa ja Laitilassa, jne. Selvitetään paikkatietoyhteistyön jatkamista Varsinais Suomen paikkatietokeskuksen Lounaispaikan kanssa. Lounaispaikka yhteistyökumppaneineen tarjoaa mm. tietoa hankkeista, ympäristön tilasta sekä paikkatiedosta että avoimista lähteistä ladattavista aineistoista. Varsinais Suomeen ollaan suunnittelemassa Avoimen tiedon keskusta. Toteutus: On osallistuttu ohjausryhmän kokouksiin. Paikkatiedon kehittämisen osalta lisäksi on osallistuttu harmonisoidut maakuntakaavat (HAME ) hankkeeseen sekä digitaalisen maakuntakaavan kehittämiseen. Jatketaan kansallisen rannikkostrategian soveltamisen suunnittelun ja toteuttamistoimien edistämistä Selkämerellä (ICZM, rannikko ja merialueen yhdennetyn käytön ja hoidon suunnittelu) ryhmien kautta. Osallistutaan merten aluesuunnittelun rajat ylittävän toimeenpanon edistämiseen sekä kansalliseen toimeenpanoon yhteistyössä ympäristöministeriön, naapurimaakuntien sekä Ruotsin kanssa.

115 32 Sivu 113 Toteutus: Satakuntaliitossa käynnistettiin Central Baltic ohjelmaan kuuluva SustainBaltic hanke (=ICZM Plans for Sustaining Coastal and Marine Human ecological Networks in the Baltic Region), jossa Satakuntaliitto vastaa kahden ICZM suunnitelman laadinnasta erikseen valittaville alueille. Hankkeen vetovastuu on Turun yliopistolla ja Satakuntaliitto on yksi hankkeen partnereista. Kts Hankkeet Satakunnan suurpetoyhteistyöryhmä toimii aktiivisesti ja koordinointia jatketaan yhteistyössä Suomen riistakeskus Satakunnan kanssa. Toteutus: Sata Peto työryhmä ei kokoontunut alkuvuonna Edistetään tulvariskien hallintasuunnitelman toteuttamista Toteutus: On otettu tulvariskit huomioon kaavoituksessa, erityisesti annettaessa lausuntoja. Varsinaisen tulvaryhmän toimintakausi päättyi 2016 vuoden lopussa, ja tulvariskien hallintaan liittyvät kysymykset ovat nyt yksi asiakokonaisuus Vesivisio työssä. Osallistutaan aluekehitysvaroja sekä rakennerahasto ohjelmien toteuttamista koskevaan työhön kokoamalla kumppanuuksia ja tarvittaessa toimitaan rahoituksen hakijana Toteutus: Satakuntaliitto on valmistellut BalticScope II hanketta yhdessä aikaisemman BalticScope hankkeen osapuolien ja Ahvenanmaan kanssa. Satakunnan maakuntahallitus päätti varautua hankkeen toteutumiseen BalticSCOPE II hankkeen tavoitteena on edistää merialuesuunnittelun suunnitteluyhteistyötä naapurialueiden kanssa erityisesti alueille keskeisten yhteisten suunnittelukysymysten määrittelemiseksi ja tiedonvaihdon varmistamiseksi. Satakuntaliiton osuus hankehakemuksessa on Hanke on saanut alustavan erittäin myönteisen arvioinnin Euroopan komission alaiselta EMFF:lta ja hanke käynnistynee vuonna Uusittavan yhteistyösopimuksen mukaisesti osallistutaan Satakunnan vesien ja merenhoidon toteuttamisen edistämiseen (SATAVESI) Toteutus: Yhteistyösopimus vuosille sekä toimenpidesuunnitelma uusittiin loppuvuodesta 2016 ja alkuvuonna on osallistuttu Satakunnan vesien ja merenhoidon toteuttamisen edistämiseen osallistumalla vesien ja merenhoidon yhteistyöryhmän ohella Kokemäenjoen Visiotyöryhmään. Visiotyössä tulvasuojelu on yksi näkökulma Kokemäenjoen valuma alueella. Tavoitteena saada aikaan yhteinen, koko vesistöalueen laajuinen näkemys siitä, mitä vesistöön liittyvissä asioissa tavoitellaan lyhyellä ja pitkällä aikajänteellä ja miten asiassa edetään konkreettisella toimenpidetasolla. Osallisia ovat mm Vanajavesikeskus, Pyhäjärvi instituutti ja Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys. Lisäksi osallistuttiin vesien ja merenhoidon toteuttamisen edistämiseen esimerkiksi Eurajoen Lapinjoen, Karvianjoen ja Kokemäenjoen erillisissä ryhmissä.

116 33 Sivu 114 Osallistutaan yhdessä Varsinais Suomen ELY keskuksen kanssa maankäyttö ja rakennuslain mukaisiin kuntien kehittämiskeskusteluihin Toteutus: Ei toimenpiteitä alkuvuonna Osallistutaan yhteistyössä Varsinais Suomen ELY keskuksen kanssa ympäristöministeriön valtakunnallisesti arvokkaiden maisema alueiden uudelleen arviointiin ja päivitykseen. Toteutus: Ei toimenpiteitä alkuvuonna Laaditaan maakuntasuunnittelua koskeva kaavoituskatsaus Toteutus: Ei toimenpiteitä alkuvuonna Edistetään Lounais Suomen ympäristöohjelman toteuttamista osana vuonna 2015 laadittua kestävän kehityksen sitoumusta Jatketaan Satakunnan ympäristökasvatusyhteistyön edistämistä Satakunnan ympäristökasvatusyhteistyöryhmän muodossa Toteutus: Edistettiin Lounais Suomen ympäristöohjelman toteuttamista tilaisuuksissa ja pyrittiin edistämään ympäristöohjelman toteuttamista ja kestävän kehityksen sitoumusta liiton omassa toiminnassa. Satakunnan ympäristökasvatuksen yhteistyöverkosto on jatkanut aktiivisesti toimintaansa siten, että Satakuntaliitto hoitaa yhteistyöverkoston sihteerin tehtävät. Samalla osallistuttiin Lounais Suomen ympäristökasvatuksen sateenvarjoryhmän toimintaan. Lisäksi osallistuttiin Raumalla pidetyn Meremme tähden tapahtuman suunnitteluun ja toteutukseen SustainBaltic hanke esittelyllä. Liikennejärjestelmäsuunnitelmatyö ja liikennesuunnittelun edistäminen Satakunnan keskeinen menestystekijä on maakunnan saavutettavuuden parantaminen. Maakuntaliiton lakisääteisenä tehtävänä maakuntaliitto vastaa maakunnan liikennejärjestelmäsuunnitelman suunnitteluprosessin käynnistämisestä, siihen liittyvän yhteistyön johtamisesta ja suunnitelman yhteensovittamisesta maakunnan muun suunnittelun kanssa. Keväällä 2015 valmistuneessa ja hyväksytyssä liikennejärjestelmä suunnitelmassa vahvistettiin liikennesuunnittelun roolia Satakunnassa päättämällä käynnistää jatkuva liikennejärjestelmäsuunnitelmatyö. koordinoidaan jatkuvaa liikennejärjestelmäsuunnitelmatyötä yhteistyössä kuntien kanssa. Toteutus: Jatkuvan liikennejärjestelmätyön työryhmä on kokoontunut alkuvuonna 2017 vuosikellon mukaisesti Ryhmässä on edustus Raumalta ja Porista, satamista, Satakunnan

117 34 Sivu 115 kolmelta seutukunnasta, kauppakamareista sekä Varsinais Suomen ELY keskuksesta ja Liikennevirastosta. Työryhmä on seurannut liikennejärjestelmäsuunnitelman toimenpiteiden edistymistä, laatinut toimenpiteiden seurantataulukon sekä priorisoinut hankkeita niiden edistymisen pohjalta maakuntahallituksen käsittelyyn. Myös Porin seudun alueellinen liikennejärjestelmätyöryhmä on kokoontunut, jossa Satakuntaliitolla on edustus. Pohjois Satakunnan osalta alueellisesta jatkuvasta liikennejärjestelmätyöstä vastaa Kankaanpään kaupunki ja Etelä Satakunnan jatkuva liikennejärjestelmätyö organisoitiin syksyllä Etelä Satakunnan liikennejärjestelmätyöryhmä ei ole kokoontunut alkuvuonna. Osallistutaan liikennesuunnittelun yhteistyö, edunvalvonta ja hankeryhmiin Toteutus: Satakuntaliiton alueiden käyttö on tänä puolivuotiskautena aktiivisesti osallistunut seuraavien yhteistyö ja edunvalvontaryhmien toimintaan: o Kasitie ry, hallituksen jäsenyys o Helsinki Forssa Pori yhteyden neuvottelukunta o Pori Tampere rataryhmä o Päärataryhmä o Pori Parkano Haapamäki rataryhmä o Varsinais Suomen ja Satakunnan biotalouden logistiikan yhteistyöryhmä o Porin ja Satakunnan joukkoliikennetyöryhmät o Varsinais Suomen ELY keskuksen liikenneturvallisuustyöryhmä o Rauman ja Satakunnan kauppakamarien liikennevaliokunnat sekä työryhmät Satakuntaliiton alueiden käyttö on mukana seuraavien liikennehankkeiden ohjausryhmissä: o VT 8:n kehittämishankkeen esisuunnittelu o VT 2:n palvelutason määrittelyhanke o Vihreä rahtirata hanke Edistetään liikennehankkeiden EU rahoituksen kohdentamista Satakuntaan Toteutus: Ei toimenpiteitä alkuvuonna Seurataan liikenteen kehitystä ja laaditaan tarvittavia selvityksiä maakuntakaavoitusta varten Toteutus: Liikennesuunnittelija on osallistunut aktiivisesti vaihemaakuntakaavatyön liikennesuunnittelua koskeviin osuuksiin erityisesti kaupan saavutettavuuden sekä bioenergiaterminaalien saavutettavuuden osalta. Pori Tampere ratatyöryhmän sihteeriys Toteutus: Liikennesuunnittelija on toiminut ryhmän sihteerinä. Ryhmässä on valmisteltu aloitteita välin henkilöliikenteen kehittämiseksi ja niihin liittyen neuvoteltu Liikenneviraston, Liikenne ja viestintäministeriön ja VR:n kanssa.

118 35 Sivu 116 Erillisprojektit ja selvitykset Katson maalaismaisemaa hanke Katson maalaismaisemaa hankkeessa syntyneen tiedon jatkojalostaminen Satakuntaliitto hankkeistaa Satakunnan maisema alueiden selvityksen pohjalta maisema alueiden tunnettuutta. Maisema alueita ja niiden arvoa tuodaan esille maakunnan markkinoinnissa, matkailuhankkeissa ja esimerkiksi maisemanhoitoon tähtääviä toimenpiteitä suunniteltaessa maaseudun arvon ja arvostuksen lisäämiseksi. Toteutus: Satakuntaliitto osallistuu valtakunnallisesti arvokasta Köyliöjärven kulttuurimaisemaa koskevaan hankkeeseen. Vuoden 2017 keväällä käynnistynyttä hanketta koordinoi Satakunnan Museo. Hankkeen tavoitteena on saada Satakunnassa sijaitsevalle valtakunnallisesti arvokkaalle maisema alueelle maisemanhoitoalueen status. Maisemanhoitoalueen perustamisen edellytyksenä on alueen asukkaiden ja maanomistajien kanssa yhteistyössä laadittu ohjeistava maiseman hoito ja käyttösuunnitelma. Maakunnallinen aluerakenneanalyysi Maakunnallinen aluerakenneanalyysi maakunnallisten suunnitelmien ja ohjelmien pohjaksi valmistui 2015 ja sen tunnettuutta lisätään. Päivittyvä analyysityökalu edistää maakuntakaavan toteutumisen seurantaa, ja analyysin hyödyntämistä jatketaan. Tietohallintahankkeen pohjalta vahvistetaan aluekehityksen ja alueiden käytön tilastotiedon edelleen hyödyntämistä paikkaan sidotun tiedon ja sen esilletuomisen kautta. Toteutus: Satakunnan aluerakenneanalyysin raportti ja siihen liittyvät kartat valmistuivat vuonna 2015, ja ne ovat saatavissa osoitteessa Ylläpidettiin sivustoa ja tehtiin tunnetuksi alustuksissa ym tilaisuuksissa sivuston osoitetta jakamalla toimijoiden käyttöön. Analyysin keskeiset teemat ovat karttapohjaiset väestö, taajamat sekä työpaikat ja työssäkäynti, joita tarkastellaan paikkatietomenetelmien avulla. Teemoja hyödynnettiin mm maakuntaohjelmatyössä alkuvuonna Pohjanlahden teemavuosi Satakuntaliitto toimii aktiivisesti Pohjanlahden teemavuoden suunnittelemiseksi ja eteenpäinviemiseksi. Projektiryhmän tilaama Turun yliopiston Brahea keskuksen Merenkulkualan koulutus ja tutkimuskeskuksen Pohjanlahden teemavuotta koskeva esiselvitys on valmistunut. Selvitys esittää teemavuoden keskiöön tapahtumat, joilla teemavuosi nostaa esiin Pohjanlahden erityispiirteet ja tulevaisuutta koskevia kysymyksiä. Teemavuosi nostaa Pohjanlahden meri ja rannikkoalueen kokonaisuutena ja osana Itämerta. Teemavuoden aikana voidaan lisätä koheesiota yli sektori ja aluerajojen ja samalla vahvistetaan Ruotsiyhteyksiä. Suomen Akatemia myönsi 8 miljoonan euron rahoituksen Pohjanlahden kestävää hyödyntämistä koskevaan, Ilmatieteen laitoksen koordinoimaan, SmartSea hankkeeseen 09/2015.

119 36 Sivu 117 SmartSea hankkeen tavoitteet tukevat Pohjanlahtea koskevan teemavuoden tavoitteita ja Pohjanlahden seudun merialaa koskevan elinkeinotoiminnan kasvua. SmartSea hanke arvioi, miten Pohjanlahti muuttuu seuraavien vuosikymmenien aikana. Ilmastonmuutoksen vaikutusten arvioimisen lisäksi hankkeessa selvitetään miten merenpohjan luonnonvaroja voidaan käyttää kestävästi, kartoitetaan elinkeinotoiminnan riskejä meriluonnolle ja kehitetään uusia menetelmiä kalankasvatukselle. Hanke kestää kuusi vuotta ja sen rahoitus on lähes kahdeksan miljoonaa euroa. Hankkeessa on mukana miltei 40 tutkijaa 8 eri laitoksesta, jotka ovat Ilmatieteen laitos, Suomen ympäristökeskus, Luonnonvarakeskus, Geologian tutkimuskeskus, Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy ja Helsingin ja Turun yliopistot sekä Ruotsin ilmatieteen ja hydrologian laitos SMHI. Satakuntaliitto osallistuu hankkeen ohjausryhmän toimintaan ja SmartSeassa syntyvää tutkimustietoa hyödynnetään mm teemavuonna ja teemavuoden tilaisuuksissa. Toteutus: Satakuntaliitto on osallistunut aktiivisesti SmartSea hankkeeseen hankkeen ohjausryhmässä. Lisäksi on järjestetty SmartSea hankkeen työpajoja, joista yksi pidettiin Porissa tammikuussa Mahdollista Pohjanlahden teemavuoden toteuttamista koskeva työ jatkuu osana merten aluesuunnittelutyön edistymistä. Valtakunnallisesti merkittävät yritysalueet ja laajoja aurinkokennoalueita koskeva esiselvityshanke Valtakunnallisesti merkittävät yritysalueet / Laajoja aurinkokennoalueita koskeva esiselvityshanke käynnistyi ja hanke jatkuu asti. Hankkeen tavoitteena on laatia paikkatietoaineistoon perustuva esiselvitys Satakunnan alueella jo toimivista yritysalueista ja valtakunnallisesti merkittävistä yritysalueista; niiden ominaisuuksista, sijoittumisesta ja hyvistä sijoittumisedellytyksistä suhteessa yhdyskuntarakenteeseen sekä hakea uusia potentiaalisia alueita uusiutuvaa teollisuutta varten ja selvittää mahdollisesti uusien toimintojen sijoittumisedellytyksiä. Samalla pyritään nostamaan esille olemassa olevien valtakunnallisesti merkittävien yritysalueiden merkitys Satakunnan yhdyskuntarakenteessa ja niiden merkitys koko Suomen kannalta. Laajoja aurinkokennoalueita koskevan esiselvityshankkeen keskeinen tavoite on edistää laajojen aurinkokennoalueiden sijoittamisen selvittämistä maakuntatasoisessa suunnittelussa sekä alueiden osoittamista maakuntakaavoihin. Samalla pohditaan maakuntakaavan ohjaus ja oikeusvaikutuksia ja aurinkoenergiakeräimien huomioonottamista yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa. Hanke liittyy myös teollisuuden kasvuohjelmaan ja sisältö tarkentuu teollisuuspilotin edetessä. Toteutus: Pöyry Finland Oy:n laatimaa laajoja aurinkoenergia alueita koskevaa esiselvitystä täydennettiin paikkatietoanalyysein ja tältä pohjalta laadittiin vaihemaakuntakaavan 2 luonnos laajojen aurinkoenergia alueiden mahdollisesta sijoittumisesta Satakunnassa ja analyysejä hyödynnettiin saadun palautteen arvioimisessa. Valtakunnallisesti merkittävien yritysalueiden analyysia ja teollisuusalueiden potentiaalin selvittämistä jatkettiin edelleen 2017 puolella ja käynnistettiin loppuraportin valmistelu.

120 37 Sivu 118 SustainBaltic hanke Satakuntaliitto jatkaa kansallisen rannikkostrategian soveltamisen suunnittelun ja toteuttamistoimien edistämistä Selkämeren rannikolla ja merialueella (ICZM, rannikko ja merialueen yhdennetyn käytön ja hoidon suunnittelu) sekä osallistuu merten aluesuunnittelun rajat ylittävään toimeenpanon edistämiseen sekä kansalliseen toimeenpanoon. Satakuntaliitto on saanut rahoituksen Central Baltic ohjelmasta SustainBaltic (ICZM Plans for Sustaining Coastal and Marine Human ecological Networks in the Baltic Region) nimiselle hankkeelle ja rekrytoinut hankkeeseen projektisuunnittelijan. SustainBaltic hankkeen tavoitteena on edistää rannikkoalueiden yhdennettyä käyttöä ja hoitoa (Integrated Coastal Zone Management, ICZM) Virossa ja Suomessa rajat ylittävän yhteistyöhankkeen avulla. Erityisteemana hankkeessa on meri ja rannikkovyöhyke. SustainBaltic hankkeen toteutusaika on , josta viimeiset kolme kuukautta on varattu pääpartnerin hankkeesta tekemään raportointiin. ICZM suunnitelma tullaan laatimaan kahdelle alueelle Lounais Suomessa Hankkeen vetovastuu on Turun yliopistolla ja muut partnerit ovat Suomen ympäristökeskus, Satakuntaliitto, Estonian University of Life Sciensis (Tartu), Tallinn University ja Lääne Viru County Government. Toteutus: SustainBaltic hankkeessa on tehty lähtötietojen keräämistä ja lähtötietojen yhteensovitusta virolaisten toimijoiden kanssa työpaketissa 1. Meneillään on suunnittelualueiden valinta ja määrittely. Satakunnan ampumarataselvityksen laadinnan käynnistäminen Uuden ampumaratalain (763/2015, 12 ) mukaan maakunnan liiton tulee laatia ja pitää ajan tasalla kehittämissuunnitelmaa, jossa esitetään arvio maakunnallisten ampumaurheilukeskusten sekä muiden ampumaratojen riittävästä määrästä ja niiden sijoitustarpeesta maakunnassa. Suunnitelmaa tulee hyödyntää selvitysaineistona alueiden käytön suunnittelussa, ja sitä laadittaessa tulee kuulla keskeisiä metsästys ja ampumaurheiluorganisaatioita. Toteutus: On käyty keskusteluja mahdollisesta toteutustavasta ja yhteistyöstä. resurssien puutteen johdosta. Toimeenpano siirtyy

121 38 Sivu Hallintopalveluiden toimiala Toimialan tehtävänä on huolehtia hallintoon, talouteen ja tukipalveluihin liittyvistä tehtävistä ja varmistaa, että muut toimialat pystyvät mahdollisimman hyvin toteuttamaan liiton toiminnalliset tavoitteensa. KESKEISIMMÄT TAVOITTEET Osallistutaan maakuntauudistuksen valmisteluun Luodaan kuntalain mukaiset sähköiset jakelukanavat Kehitetään työkykyä ylläpitävää toimintaa ja osoitetaan siihen riittävät voimavarat. Mahdollistetaan henkilöstölle osallistua tehtäväkuvansa mukaiseen ammattitaitoa kehittävään koulutukseen Huolehditaan, että virastolla on asianmukaiset työtilat ja välineet Luottamushenkilöhallinto Satakuntaliiton ylin päättävä elin on kunnallisvaalikaudeksi valittava maakuntavaltuusto. Maakuntavaltuusto päättää muun muassa liiton taloussuunnitelmasta ja talousarviosta, hyväksyy tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen. Valtuustossa on 57 jäsentä. Kuntavaalit järjestetään ja nykyisen maakuntavaltuuston toimikausi päättyy. Valtuusto kokoontuu vielä keväällä 2017 ja hyväksyy mm. vuoden 2016 tilinpäätöksen. Uusi valtuusto valitaan edustajainkokouksessa uusista kunnanvaltuutetuista. Uusi valtuusto vastaa mm. maakunnan liiton toiminnan lakkauttamisesta Maakuntahallitus vastaa Satakuntaliiton hallinnosta ja taloudenhoidosta, ohjaa ja valvoo Satakuntaliiton viraston toimintaa. Maakuntahallituksessa on vaalikaudella 13 jäsentä maakunnan poliittisten valtasuhteiden mukaan. Maakuntahallituksen nimeämät edustajat osallistuvat AER:n ja BSSSC:n vuosikokouksiin. Maakuntahallitus on asettanut toimikaudekseen mm. maakunnan yhteistyöryhmän maakuntakaavatoimikunnan. Satakunnan ja Varsinais Suomen maakuntien muodostaman yhteistoiminta alueen päätöksenteosta vastaavat maakuntavaltuustot ja maakuntahallitukset yhtäpitävin päätöksin. Maakuntahallituksen toimikausi päättyy 2017 ja uusi maakuntahallitus valitaan uuden valtuuston 1. kokouksessa, joka pidettäneen kesän 2017 loppupuolella. Tarkastuslautakunnan tehtävänä on valvoa, että maakuntavaltuuston liiton toiminnalle asettamat tavoitteet toteutuvat. Tarkastuslautakunnassa on viisi jäsentä.

122 39 Sivu 120 Tarkastuslautakunnan toimikausi päättyy 2017 ja uusi maakuntahallitus valitaan uuden valtuuston 1. kokouksessa, joka pidettäneen kesän 2017 loppupuolella. Keväällä 2017 nykyinen tarkastuslautakunta valmistelee vielä tilintarkastusyhteisön valinnan vuosille Toteutus: Maakuntavaltuusto on kokoontunut kerran ja maakuntahallitus viisi kertaa. Maakuntahallitus piti kokouksensa Raumalla ja samana päivänä pidettiin myös Satakunnan ja Varsinais Suomen maakuntahallitusten yhteiskokous. Tarkastuslautakunta on kokoontunut kaksi kertaa. Maakuntahallituksen puheenjohtaja Reijo Kallio osallistui AER:n vuosikokoukseen Virasto ja tukipalvelut Satakuntaliiton virasto Porin puuvillassa on toimiva ja tarkoituksenmukainen liiton tarpeisiin nähden. Työssä tarvittavat välineet, ohjelmat ja laitteet pidetään ajan tasalla. Satakuntaliitto omistaa Teljäntorin kiinteistössä toimistotilaa n. 660 m2, joka on vuokrattu Porin kaupungille. Satakuntaliiton palveluksessa on 24 vakituisessa työ tai virkasuhteessa olevaa sekä keskimäärin 2 määräaikaisessa työsopimussuhteessa olevaa henkilöä. Lisäksi esimerkiksi työllistämistuella tai työharjoittelussa liiton palveluksessa voi olla 1 2 tilapäistä henkilöä Avautuvien virkojen ja työsopimussuhteiden täyttämisestä päätetään aina tapauskohtaisesti erikseen. Harkittaessa virkojen ja toimien täyttämisistä arvioidaan työvoimatarve kokonaisuutena viraston näkökulmasta siten, että tehtävänimike, toimenkuva ja tehtäväalueet ratkaistaan tehtäviä auki julistettaessa. Mahdollisiin työhuippuihin tai erillistehtäviin vastataan määräaikaisen projektihenkilöstön avulla, ellei niistä selvitä viraston sisäisin järjestelyin. Koko henkilöstö osallistuu maakuntauudistuksen esivalmisteluun keväällä Henkilöstö siirtyy maakuntauudistuksessa perustettavan uuden maakuntahallinnon palvelukseen ns. vanhoina työntekijöinä, kun nykyinen maakunnan liitto lakkautetaan. Toteutus: Toimialan työntekijät ovat osallistuneet maakuntauudistuksen esiselvitysvaiheen toteuttamiseen Talous ja henkilöstöhallinto, ICT, tilat ja sopimukset ryhmässä, jonka puheenjohtajan on toiminut hallintojohtaja. Hallintojohtajan on käyttänyt työpanoksestaan % maakuntauudistuksen projektipäällikön tehtäviin. Satakuntaliiton julkaisut, päätöksentekoelinten esityslistat ja pöytäkirjat ovat olleet sähköisessä muodossa julkisesti nähtävillä jo pidemmän aikaa. Tämän lisäksi Satakuntaliiton sivuille on avattu sähköinen ilmoitustaulu. Kotisivuja kehitetään jatkuvasti vastaamaan uusia tarpeita. Kuntalain mukainen uusi hallintosääntö hyväksyttiin maakuntavaltuuston kokouksessa Hallintosääntö tuli voimaan alkaen.

123 40 Sivu 121 Maakuntavaltuuston kokouksessaan valitsema Asko Aro Heinilä aloitti vs. maakuntajohtajan tehtävässä visio hankkeen hankeassistentiksi valittiin Essi Pursiheimo ajalle Hankesihteeriksi valittiin alkaen Jonna Fagerlund. Henkilöstön virkistysiltapäivä pidettiin Kirjurinluodossa. Europe Direct tiedotuspiste 2 TALOUS Tiedotuspisteen toimintaan kuuluvat EU kansalaisille suunnattu tiedottaminen ajankohtaisista aiheista. Pisteestä voi noutaa EU aiheista materiaalia tai etsiä tietoa yleisöpäätteeltä. Kansalaisten kysymyksiin vastataan paikan päällä, sähköpostitse ja puhelimitse. Lisäksi ollaan mukana erilaisissa tapahtumissa. Yleisen tiedotuksen lisäksi koko henkilökunta osallistuu tiedotustoimintaan omalla osaamisalallaan. Komissio osallistuu tiedotuspisteen ylläpitokustannuksiin eurolla vuonna Vuonna 2017 toiminnan tavoitteena on EU tietouden ja vuorovaikutuksen lisääminen Satakunnan alueella. Erityisenä tavoitteena on lisätä tiedottamista komission rahoitusinstrumenttien käyttömahdollisuuksista erityisesti start up yrityksille. Digitaalisten sisämarkkinoiden strategian toteuttamiseen panostetaan komissaari Junckerin puheen mukaan nykyistä enemmän lähitulevaisuudessa. Ollaan mukana edistämässä tavoitteita tiedottamalla uusista toimenpiteistä ja tukimuodoista kansalaisille sekä verkkojen ja digitaalisten palveluiden tuottajille. Toteutus: Porin kaupunginkirjastossa vietettiin Eurooppa päivää , jossa jaettiin materiaalia kansalaisille ja keskusteltiin ajankohtaisista aiheista. Tavoitteena on toiminnan tulojen ja menojen tasapaino, joka takaa sujuvan toiminnan liiton tavoitteiden saavuttamiseksi liiton ja omien projektien hallinnoimiseksi. Toteutus: Toimintatuottojen toteutuma oli 49,5 %. Toimintatulot ylittävät budjetin, kun maakuntauudistukseen myönnetyt valtionavustukset tuloutetaan. Lisäksi mm. Sustain Baltic hankkeen ja 100visio hankkeiden avustusten maksatus ajoittuu loppuvuoteen. Toimintakulujen toteuma on 52,3 %. Toimintakulut ylittävät edellisen vuoden lähes eurolla. Ensimmäisen vuosipuoliskon kustannusten kasvu on selitettävissä lähes yksinomaan projektien toimintakulujen kasvulla. Kustannuksia on syntynyt maakuntauudistuksen esivalmistelun 1. vaiheen toteutuksesta ja muissa projekteissa (Sustain Baltic, Suomi100 ja 100visio) toiminta oli vähäisempää tai toteutus ei vielä ollut alkanut vuoden 2016 ensimmäisellä vuosipuoliskolla. Tilinpäätös jäänee n euroa alijäämäiseksi. Maakuntauudistuksen 10% omavastuuosuus on katettava edellisten vuosien ylijäämistä ja myös Suomi100 hankkeen kulujen kattaminen rasittaa tulosta.

124 41 Sivu 122 Tuloslaskelma 1-6 / SATAKUNTALIITTO Toteuma 1-6/2017 TA 2017 Tot Toteuma 1-6/2016 TOIMINTATUOTOT , ,48% Myyntituotot , ,80% Korvaukset kunnilta ja kuntayhteisöiltä , ,00% Muut suoritteiden myyntituotot 185, ,95% Tuet ja avustukset , ,11% Muut toimintatuotot , ,89% Vuokratuotot , ,84% Muut toimintatuotot 7 442, ,12% 0 TOIMINTAKULUT , ,32% Henkilöstökulut , ,73% Palkat ja palkkiot yhteensä , ,15% Palkat ja palkkiot , ,95% Henkilösivukulut , ,31% Eläkekulut , ,07% Muut henkilösivukulut , ,24% Palvelujen ostot , ,44% Muiden palvelujen ostot , ,44% Aineet, tarvikkeet ja tavarat , ,23% Ostot tilikauden aikana , ,23% Toimistotarvikkeet ja kirjallisuus , ,79% Elintarvikkeet -881, ,08% -724 Lääkkeet ja hoitotarvikkeet -69, ,77% -87 Puhdistusaineet ja tarvikkeet -441, ,12% -353 Lämmitys, sähkö ja vesi , ,61% Kalusto 0, ,00% 0 Muu materiaali , ,99% Avustukset , ,95% 0 Avustukset yhteisöille , ,95% 0 Muut toimintakulut , ,64% Vuokrat , ,65% Muut kulut , ,88% TOIMINTAKATE , ,81% RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT 8 111, ,23% VUOSIKATE , TILIKAUDEN TULOS ,

125 PÖYTÄKIRJA Sivu 123 Maakuntahallitus MH 6/ MAAKUNTAVALTUUSTON PUHEENJOHTAJAN SEKÄ VARAPUHEENJOHTAJIEN VALINTA SL/161/ /2017 Kuntalain 18 :n mukaan valtuusto valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja tarpeellisen määrän varapuheenjohtajia toimikaudekseen, jollei valtuusto ole päättänyt, että heidän toimikautensa on valtuuston toimikautta lyhyempi. Puheenjohtaja ja varapuheenjohtajat valitaan samassa vaalitoimituksessa. Valtuuston puheenjohtajalla ja varapuheenjohtajilla on läsnäolo- ja puheoikeus maakuntahallituksen kokouksessa. Satakuntaliiton perussopimuksen 15.1 :n mukaan maakuntavaltuuston kevätkokouksessa maakuntavaltuusto valitsee maakuntavaltuustolle puheenjohtajan ja hallintosäännössä määrätyn määrän varapuheenjohtajia. Valmistelija: Täytäntöönpano: Karolina Hentunen Maakuntavaltuusto Vt. maakuntajohtaja: Maakuntahallitus: Maakuntahallitus ehdottaa, että maakuntavaltuusto valitsee keskuudestaan toimikaudekseen puheenjohtajan sekä hallintosäännössä määrätyn mukaisesti varapuheenjohtajat. Päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

126 PÖYTÄKIRJA Sivu 124 Maakuntahallitus MH 6/ MAAKUNTAHALLITUKSEN VALINTA SL/158/ /2017 Satakuntaliiton perussopimuksen 15.4 :n mukaan maakuntavaltuuston kevätkokouksessa maakuntavaltuusto valitsee hallituksen jäsenet, näiden henkilökohtaiset varajäsenet sekä puheenjohtajan ja päättämänsä määrän varapuheenjohtajia. Perussopimuksen 16 :n mukaan hallitukseen valitaan maakuntavaltuuston toimikautta vastaavaksi ajaksi 13 jäsentä ja jokaiselle henkilökohtainen varajäsen. Hallitusta valittaessa pyritään sen lisäksi, mitä kuntalaissa on säädetty, ottamaan huomioon alueellinen edustavuus ja jäsenkuntien erilaisuus. Kuntalain 58 :n mukaan maakuntahallituksen kokoonpano on sovitettava sellaiseksi, että se vastaa jäsenkuntien valtuustoissa edustettuina olevien eri ryhmien kuntavaaleissa saamaa ääniosuutta kuntayhtymän alueella vaalilaissa säädetyn suhteellisuusperiaatteen mukaisesti. Säännöksen perusteella maakuntahallituksen paikkajako on huhtikuussa 2017 pidettyjen kuntavaalien jälkeen alkaneella valtuustokaudella: SDP 4, Kok. 3, Keskusta 3, PS 2 ja Vas. 1 paikkaa. Lain naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta 4 a :n mukaan kunnallisissa että kuntien välisen yhteistoiminnan toimielimissä lukuun ottamatta kunnanvaltuustoja tulee olla sekä naisia että miehiä kumpiakin vähintään 40 prosenttia, jollei erityisistä syistä muuta johdu. Valmistelija: Täytäntöönpano: Vt. maakuntajohtaja: Karolina Hentunen Maakuntavaltuusto Maakuntahallitus ehdottaa, että maakuntavaltuusto: 1) valitsee toimikaudekseen maakuntahallitukseen 13 jäsentä ja näille henkilökohtaiset varajäsenet sekä 2) valitsee yhden jäsenistä maakuntahallituksen puheenjohtajaksi sekä päättämänsä määrän varapuheenjohtajia. Maakuntahallitus: Päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

127 PÖYTÄKIRJA Sivu 125 Maakuntahallitus MH 6/ TARKASTUSLAUTAKUNNAN VALITSEMINEN SL/159/ /2017 Kuntalain 121 :ssä määrätään tarkastuslautakunnasta seuraavaa: Valtuusto asettaa tarkastuslautakunnan hallinnon ja talouden tarkastuksen sekä arvioinnin järjestämistä varten. Lautakunnan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan tulee olla valtuutettuja. Tarkastuslautakunnan tehtävänä on: 1) valmistella valtuuston päätettävät hallinnon ja talouden tarkastusta koskevat asiat; 2) arvioida, ovatko valtuuston asettamat toiminnan ja talouden tavoitteet kunnassa ja kuntakonsernissa toteutuneet ja onko toiminta järjestetty tuloksellisella ja tarkoituksenmukaisella tavalla; 3) arvioida talouden tasapainotuksen toteutumista tilikaudella sekä voimassa olevan taloussuunnitelman riittävyyttä, jos kunnan taseessa on kattamatonta alijäämää; 4) huolehtia kunnan ja sen tytäryhteisöjen tarkastuksen yhteensovittamisesta; 5) valvoa 84 :ssä säädetyn sidonnaisuuksien ilmoittamisvelvollisuuden noudattamista ja saattaa ilmoitukset valtuustolle tiedoksi; 6) valmistella kunnanhallitukselle esitys tehtäviään koskeviksi hallintosäännön määräyksiksi sekä arvioinnin ja tarkastuksen talousarvioksi. Kunnanhallitus voi poiketa tarkastuslautakunnan esityksestä lautakuntaa koskeviksi hallintosäännön määräyksiksi ja talousarvioksi kunnan hallintosäännön ja talousarvioesityksen yhteensovittamiseen liittyvästä perustellusta syystä. Tarkastuslautakunta laatii arviointisuunnitelman ja antaa valtuustolle kultakin vuodelta arviointikertomuksen, jossa esitetään arvioinnin tulokset. Arviointikertomus käsitellään valtuustossa tilinpäätöksen yhteydessä. Lautakunta voi antaa valtuustolle muitakin tarpeellisena pitämiään selvityksiä arvioinnin tuloksista. Kunnanhallitus antaa valtuustolle lausunnon toimenpiteistä, joihin arviointikertomus antaa aihetta. Kuntalain 75 :n mukaan vaalikelpoinen tarkastuslautakuntaan ei ole: 1) kunnanhallituksen jäsen; 2) pormestari ja apulaispormestari; 3) henkilö, joka on kunnanhallituksen jäsenen, kunnanjohtajan, pormestarin tai apulaispormestarin hallintolain (434/2003) esteellisyysperusteita koskevan 28 :n 2 ja 3 momentissa tarkoitettu läheinen; 4) henkilö, joka on kunnan tai kunnan määräysvallassa olevan yhteisön tai säätiön palveluksessa; 5) henkilö, joka ei ole vaalikelpoinen kunnanhallitukseen. Kuntalain 64 :n mukaan säännöstä sovelletaan myös kuntayhtymässä. Satakuntaliiton perussopimuksen 15.5 :n mukaan maakuntavaltuuston kevätkokouksessa maakuntavaltuusto asettaa tarkastuslautakunnan toimikauttaan vastaavien vuosien hallinnon ja talouden tarkastuksen järjestämistä varten sekä valitsee tarkastuslautakunnan esityksen perusteella yhden tai useamman tilintarkastajan sekä varatilintarkastajat. Satakuntaliiton hallintosäännön 7 :n mukaan lautakunnassa on puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja sekä kolme muuta jäsentä. Jokaisella jäsenellä on henkilökohtainen varajäsen. Lautakunnan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan tulee olla valtuutettuja.

128 PÖYTÄKIRJA Sivu 126 Maakuntahallitus MH 6/2017 Lain naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta 4 a :n mukaan kunnallisissa toimielimissä lukuun ottamatta kunnanvaltuustoja tulee olla naisia ja miehiä kumpiakin vähintään 40 prosenttia, jollei erityisistä syistä muuta johdu. Säännöksen perusteella tarkastuslautakunnassa on sekä jäseninä että varajäseninä oltava vähintään kaksi (2) miestä ja kaksi (2) naista. Valmistelija: Täytäntöönpano: Vt. maakuntajohtaja: Karolina Hentunen Maakuntavaltuusto Maakuntahallitus ehdottaa, että maakuntavaltuusto: 1) valitsee toimikauttaan vastaavien vuosien hallinnon ja talouden tarkastuksen järjestämistä varten tarkastuslautakuntaan viisi jäsentä ja näille henkilökohtaiset varajäsenet sekä 2) valitsee yhden jäsenistä tarkastuslautakunnan puheenjohtajaksi ja yhden varapuheenjohtajaksi. Maakuntahallitus: Päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

129 PÖYTÄKIRJA Sivu 127 Maakuntahallitus MH 6/ MAAKUNTAVALTUUSTON ILMOITUSLEHDET SL/160/ /2017 Kuntalain 94 :n mukaan valtuuston kokouskutsu on lähetettävä vähintään 4 päivää ennen kokousta. Samassa ajassa on kokouksesta tiedotettava yleisessä tietoverkossa. Kokouskutsu voidaan lähettää sähköisesti, jos kunta huolehtii, että tähän tarvittavat tekniset välineet ja yhteydet ovat käytettävissä. Hallintosäännön mukaan Kokouskutsu on lähetettävä vähintään 14 päivää ennen maakuntavaltuuston kokousta kullekin valtuutetulle sekä niille, joilla on kokouksessa läsnäolooikeus tai -velvollisuus. Samassa ajassa on kokouksesta tiedotettava kuntayhtymän verkkosivuilla. Satakuntaliiton ilmoituslehtinä ovat maakuntavaltuuston päätöksellä Satakunnan Viikko, Länsi-Suomi, Satakunnan Kansa, Satakunnan Työ ja Uusi Aika. Satakunnan Työ ei lähtien ilmesty säännöllisesti sanomalehtenä. Valmistelija: Täytäntöönpano: Karolina Hentunen Maakuntavaltuusto Vt. maakuntajohtaja: Maakuntahallitus ehdottaa, että maakuntavaltuusto päättää tiedottaa kokouksistaan ja määrittää Satakuntaliiton virallisiksi ilmoituslehdiksi: Satakunnan Viikko, Länsi-Suomi, Satakunnan Kansa ja Uusi Aika. Muut ilmoitukset saatetaan tiedoksi julkaisemalla ne julkisten kuulutusten ilmoitustaululla sekä lainsäädännön vaatiessa muulla tarkoituksenmukaisella tavalla. Maakuntahallitus: Päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

130 PÖYTÄKIRJA Sivu 128 Maakuntahallitus MH 6/ LUOTTOKORTIN KÄYTTÖOIKEUDEN MYÖNTÄMINEN VS. HALLINTOJOHTAJALLE JA VS. ALUEKEHITYSJOHTAJALLE SL/13/ /2017 Satakuntaliitossa maakuntajohtajalla, toimialajohtajilla, maakuntajohtajan sihteerillä ja maakuntaasiamiehellä on liiton luottokortti. Hallintojohtajan ja aluekehitysjohtajan siirryttyä maakuntauudistuksen muutosjohtajan määräaikaisiin työsuhteisiin on luottokortin käyttöoikeus päivitettävä. Satakuntaliiton sisäisen valvonnan ja tarkastuksen ohjeiden mukaan luottokorttien käyttöoikeudesta päättää maakuntahallitus. Valmistelija: Täytäntöönpano: Vt. maakuntajohtaja: Asko Aro-Heinilä Karolina Hentunen, Katja Laitinen Maakuntahallitus myöntää vs. hallintojohtaja Karolina Hentuselle ja vs. aluekehitysjohtaja Katja Laitiselle Satakuntaliiton luottokortin käyttöoikeuden. Luottokorttia on lupa käyttää ainoastaan hyväksyttäviin viranhoitotehtäviin. Kuitit ja tositteet selvityksineen on toimitettava virastoon laskun tarkistamista ja kirjanpitoa varten. Maakuntahallitus: Päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Merkittiin, että Karolina Hentunen ja Katja Laitinen poistuivat paikalta asian käsittelyn ajaksi. Tämän pykälän sihteerinä toimi Jukka Mäkilä.

131 PÖYTÄKIRJA Sivu 129 Maakuntahallitus MH 6/ HAKEMUS EUROPE DIRECT TIEDOTUSPISTEEN TEHTÄVIEN HOITAMISEKSI SOPIMUSKAUDELLE SL/142/ /2013 Euroopan komissio on hakenut yhteistyökumppaneita hoitamaan Europe Direct -tiedotuspisteiden tehtäviä. Tällaisia tiedotuspisteitä toimii EU-jäsenmaissa lähes 500, Suomessa yhteensä kahdeksan kappaletta. EU:n laajuisen tiedotusverkoston tarkoituksena on palvella kansalaisia EUasioissa heidän lähellään ja osallistua EU-kysymyksiä koskevaan viestintään. Tiedotuspisteet vastaavat päivittäin EU-aiheisiin kyselyihin, osallistuvat erilaisiin tiedotuskampanjoihin ja järjestävät EU-aiheisia tapahtumia. Tällä hetkellä toimivien tiedotuspisteiden sopimuskausi päättyy vuoden 2017 lopussa. Tämä koskee myös Satakunnassa toimivaa tiedotuspistettä, joka on toiminut Satakuntaliitossa vv Euroopan komission Suomen-edustusto käynnisti hakukierroksen Europe Direct -tiedotusverkoston muodostamiseksi Suomeen vuosille Hakemusten jättämisen määräaika oli Satakuntaliitto on hakenut tiedotuspisteeksi myös vv Keskeisimpiä tiedotustoimia ovat tapahtumien järjestäminen, tapahtumiin osallistuminen sekä asiakaspalvelupisteen hoitaminen Satakuntaliiton tiloissa. Hankkeen kokonaiskustannukset ovat EUR vuodessa. Kustannukset ovat pääasiassa Satakuntaliiton henkilöstökustannuksia. Tiedotuspisteen toiminnasta vastaa Satakuntaliiton aluekehitystiimi. Euroopan komissiolta haettu rahoitus on noin 53 % ( EUR) vuodessa. Satakuntaliitto on hakenut Europe Direct tiedotuspisteeksi vv lähettämällä tätä koskevan hakemuksen liitteineen Euroopan komission Suomen edustustolle Tämän jälkeen komission Suomen edustuston pyynnöstä on lähetetty tarkennettu talousarvio. Koko hakemus ja tarkennettu talousarvio on esityslistan liitteenä. Valmistelija: Vt. maakuntajohtaja: Maakuntahallitus: Kari Hietala, Jyrki Tomberg Maakuntahallitus merkitsee asian tiedokseen. Merkittiin tiedoksi.

132 Sivu 130

133 Sivu 131

134 Sivu 132

135 Sivu 133

136 Sivu 134

137 Sivu 135

138 Sivu 136

139 Sivu 137

140 Sivu 138

141 Sivu 139

142 Sivu 140

143 Sivu 141

144 Sivu 142

145 Sivu 143

146 Sivu 144

147 Sivu 145

148 Sivu 146

149 Sivu 147

150 Sivu 148

151 Sivu 149

152 Sivu 150

153 Sivu 151

154 Sivu 152

155 Sivu 153

156 Sivu 154

157 Sivu 155

158 Sivu 156

159 Sivu 157

160 Sivu 158

161 Sivu 159

162 Sivu 160

163 Sivu 161

164 Sivu 162

165 Sivu 163

166 Sivu 164

167 Sivu 165

168 Sivu 166

169 Sivu 167

170 Sivu 168

171 Sivu 169

172 Sivu 170

173 Sivu 171

174 Sivu 172

175 Sivu 173

176 PÖYTÄKIRJA Sivu 174 Maakuntahallitus MH 6/ SATAKUNTALIITON ANTAMA LAUSUNTO LUONNOKSESTA HALLITUKSEN ESITYKSEKSI LAIKSI JÄTELAIN MUUTTAMISESTA SL/141/ /2017 Ympäristöministeriö on pyytänyt lausuntoa mennessä, mutta lausunnon antamiselle saatiin lisäaikaa asti. Lausunto alkuperäisessä muodossaan on tämän listatekstin liitteenä. Lakimuutos: Lakiesityksessä ehdotetaan muutettavaksi yhdyskuntajätehuollon vastuunjakoa koskevia jätelain säännöksiä pääministeri Sipilän hallituksen ohjelman mukaisesti siten, että kunnille säädetty vastuu rajattaisiin pääosin vain asumisessa syntyvään jätteeseen. Kunnan hallinto- ja palvelutoiminnassa syntyvän yhdyskuntajätteen jätehuolto sekä maa- ja metsätaloudessa syntyvän vaarallisen jätteen vastaanotto ja käsittely säilyisivät kunnan vastuulla nykyiseen tapaan. Lakiin ehdotetaan lisäksi eräitä muita vastuunjaon rajauksen toimeenpanemiseksi tarpeellisia muutoksia. Jätelakiin lisättäisiin myös jätelain ja julkisia hankintoja koskevan lainsäädännön yhteensovittamiseksi tarpeelliset sidosyksikköjä koskevat säännökset. Kunnan toissijaisten jätehuoltopalvelujen järjestämiselle säädettyjä edellytyksiä täsmennettäisiin nykyisestä. Läpinäkyvyyden varmistamiseksi kunnan jätehuoltopalveluihin liittyviä kirjanpitovelvoitteita sekä niihin liittyvää jätteen kuljettajan tiedonantovelvollisuutta ehdotetaan täsmennettäväksi. Tiedonantovelvollisuuden laiminlyönti ehdotetaan säädettäväksi rangaistavaksi teoksi. Esityksessä ehdotetaan julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetusta laista poiketen, että jätehuollon alalla toimiviin sidosyksiköihin ja hankintayksiköihin sovellettava markkinaehtoista toimintaa rajoittava ulosmyynnin osuus olisi pysyvästi 10 prosenttia. Jätelakiin ehdotetaan lisäksi tehtäväksi elohopeaa koskevan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen täytäntöön panemiseksi tarvittavat tekniset muutokset. Annetun lausunnon kannanotot: Satakuntaliitto haluaa erityisesti kiinnittää huomiota lakimuutoksen lausuntoaineistossa oleviin sosiaali-ja terveysministeriön täydentävään lausumaan sekä Kuntaliiton eriävään mielipiteeseen ja täydentävään lausumaan. Näissä lausumissa on esitetty näkemyksiä siitä, mitä sosiaali-ja terveydenhuollossa syntyvien jätteiden siirtäminen pois kuntien vastuulta saattaa aiheuttaa. Nämä näkökohdat tulee ottaa huomioon lakimuutoksen jatkovalmistelussa ja tarkastella laajemmin jätelain muutoksen suhdetta sote- ja maakuntahallinnon uudistukseen. Markkinoiden toimivuuden ohella jätehuoltoon keskeisesti liittyvien ympäristö- ja terveysnäkökulmien tulee olla keskiössä lakimuutosta laadittaessa. Nämä tulee valmistelussa nostaa paremmin esiin ja ottaa huomioon myös vaikutustenarvioinnissa. Alueidenkäytön suunnittelun näkökulmasta katsottuna Satakuntaliitto pitää tärkeänä, että lakimuutos ei saa johtaa jätekuljetusten määrän kasvuun ja mahdollisten uusien laitosten perustamiseen epätarkoituksenmukaisesti vain sen takia, että lakimuutoksella osa jätteistä rajataan pois kuntien vastuulla olevista jätteistä. Parhaillaan lausunnolla olevassa luonnoksessa Kierrätyksestä kiertotalouteen valtakunnallinen jätesuunnitelma vuoteen 2023 todetaan, että terveydenhuollon jätteiden käsittelyyn tarvitaan lisäkapasiteettia ja mm. nykyiset jätevoimaloiden luvat eivät mahdollista riittävästi erityisalojen jätteiden polttoa. Sotejätteitä ei tule kokonaisuuden tehokkaan hallinnan takia eriyttää liikaa muista jätteistä.

177 PÖYTÄKIRJA Sivu 175 Maakuntahallitus MH 6/2017 Jätelain muutoksella ei saa lisätä maakuntien hallinnollista taakkaa. Koska maakunnat ovat hyvin erilaisia toimintaympäristönsä ja resurssiensa puolesta, on vaarana, että ns. sotejätteiden käsittely ei kaikissa maakunnissa toimisi parhaalla mahdollisella tavalla. Satakuntaliitto katsoo, että sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa syntyvät jätteet tulisi säilyttää jatkossakin kuntien vastuulla osana jätehuollon kokonaisuutta. Valmistelija: Täytäntöönpano: Vt. maakuntajohtaja: Maakuntahallitus: Anne Nummela Maakuntahallitus Maakuntahallituksen merkitsee annetun lausunnon tiedokseen. Merkittiin tiedoksi.

178 Lausunto SL/141/ /2017 id: Sivu (2) Ympäristöministeriö kirjaamo kirjaamo@ym.fi Viite: Lausuntopyyntönne LAUSUNTO LUONNOKSESTA HALLITUKSEN ESITYKSEKSI LAIKSI JÄTELAIN MUUTTAMISESTA Hanke Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi yhdyskuntajätehuollon vastuunjakoa koskevia jätelain säännöksiä pääministeri Sipilän hallituksen ohjelman mukaisesti siten, että kunnille säädetty vastuu rajattaisiin pääosin vain asumisessa syntyvään jätteeseen. Kunnan hallinto- ja palvelutoiminnassa syntyvän yhdyskuntajätteen jätehuolto sekä maa- ja metsätaloudessa syntyvän vaarallisen jätteen vastaanotto ja käsittely säilyisivät kunnan vastuulla nykyiseen tapaan. Lakiin ehdotetaan lisäksi eräitä muita vastuunjaon rajauksen toimeenpanemiseksi tarpeellisia muutoksia. Jätelakiin lisättäisiin myös jätelain ja julkisia hankintoja koskevan lainsäädännön yhteensovittamiseksi tarpeelliset sidosyksikköjä koskevat säännökset. Kunnan toissijaisten jätehuoltopalvelujen järjestämiselle säädettyjä edellytyksiä täsmennettäisiin nykyisestä. Läpinäkyvyyden varmistamiseksi kunnan jätehuoltopalveluihin liittyviä kirjanpitovelvoitteita sekä niihin liittyvää jätteen kuljettajan tiedonantovelvollisuutta ehdotetaan täsmennettäväksi. Tiedonantovelvollisuuden laiminlyönti ehdotetaan säädettäväksi rangaistavaksi teoksi. Esityksessä ehdotetaan julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetusta laista poiketen, että jätehuollon alalla toimiviin sidosyksiköihin ja hankintayksiköihin sovellettava markkinaehtoista toimintaa rajoittava ulosmyynnin osuus olisi pysyvästi 10 prosenttia. Jätelakiin ehdotetaan lisäksi tehtäväksi elohopeaa koskevan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen täytäntöön panemiseksi tarvittavat tekniset muutokset. Kannanotot Satakuntaliitto haluaa erityisesti kiinnittää huomiota lakimuutoksen lausuntoaineistossa oleviin sosiaali-ja terveysministeriön täydentävään lausumaan sekä Kuntaliiton eriävään mielipiteeseen ja täydentävään lausumaan. Näissä lausumissa on esitetty näkemyksiä siitä, mitä sosiaali-ja terveydenhuollossa syntyvien jätteiden siirtäminen pois kuntien vastuulta saattaa aiheuttaa. Nämä näkökohdat tulee ottaa huomioon lakimuutoksen jatkovalmistelussa ja tarkastella laajemmin jätelain muutoksen suhdetta sote- ja maakuntahallinnon uudistukseen. Markkinoiden toimivuuden ohella jätehuoltoon keskeisesti liittyvien ympäristö- ja terveysnäkökulmien tulee olla keskiössä lakimuutosta laadittaessa. Nämä tulee valmistelussa nostaa paremmin esiin ja ottaa huomioon myös vaikutustenarvioinnissa. Alueidenkäytön suunnittelun näkökulmasta katsottuna Satakuntaliitto pitää tärkeänä, että lakimuutos ei saa johtaa jätekuljetusten määrän kasvuun ja mahdollisten uusien laitosten perustamiseen Vaihde: (02) Postiosoite: PL 260, PORI Käyntiosoite: Pohjoisranta 11 D, PORI Y-tunnus etunimi.sukunimi@satakunta.fi

179 SL/141/ /2017 id: Sivu (2) epätarkoituksenmukaisesti vain sen takia, että lakimuutoksella osa jätteistä rajataan pois kuntien vastuulla olevista jätteistä. Parhaillaan lausunnolla olevassa luonnoksessa Kierrätyksestä kiertotalouteen valtakunnallinen jätesuunnitelma vuoteen 2023 todetaan, että terveydenhuollon jätteiden käsittelyyn tarvitaan lisäkapasiteettia ja mm. nykyiset jätevoimaloiden luvat eivät mahdollista riittävästi erityisalojen jätteiden polttoa. Sotejätteitä ei tule kokonaisuuden tehokkaan hallinnan takia eriyttää liikaa muista jätteistä. Jätelain muutoksella ei saa lisätä maakuntien hallinnollista taakkaa. Koska maakunnat ovat hyvin erilaisia toimintaympäristönsä ja resurssiensa puolesta, on vaarana, että ns. sotejätteiden käsittely ei kaikissa maakunnissa toimisi parhaalla mahdollisella tavalla. Satakuntaliitto katsoo, että sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa syntyvät jätteet tulisi säilyttää jatkossakin kuntien vastuulla osana jätehuollon kokonaisuutta. SATAKUNTALIITTO Päivi Liuska-Kankaanpää alueiden käytön johtaja Anne Nummela maakuntainsinööri Vaihde: (02) Postiosoite: PL 260, PORI Käyntiosoite: Pohjoisranta 11 D, PORI Y-tunnus etunimi.sukunimi@satakunta.fi

180 PÖYTÄKIRJA Sivu 178 Maakuntahallitus MH 6/ PEHA PRO TURVALLISUUSVALMENNUSKESKUS - AIKO-HANKE SL/91/ /2017 Viite Satakuntaliitolle osoitettu AIKO-rahoitushakemus numero 91/2017, saapumispäivämäärä (tarkennus ), diaarinumero SL/91/ /2017 Hakija Hankkeen sisältö: Länsi-Suomen Pelastusharjoitusaluesäätiö Kokeilujen avulla Länsi-Suomen pelastusharjoitusaluetta profiloidaan sekä kansallisesti että kansainvälisesti vetovoimaiseksi turvallisuusvalmennuskeskukseksi. Hankkeessa toteutetaan seuraavat kokeilut: 1.) Kansainvälisen siviilikriisin-hallinnan valmennuskonseptin suunnittelutyö - laaditaan suunnitelma kansainvälisen siviilikriisinhallinnan valmennusten toteuttamiseksi ja testataan konseptin toteutusmahdollisuudet kohderyhmällä, 2) Teollisuuden turvallisuutta kehittävien uusien valmennuskokonaisuuksien suunnittelu ja testaus - tavoitteena on syventää tietämystä teollisuudelle kriittisen tärkeistä turvallisuusnäkökulmista, jotta valmennukset voidaan rakentaa kohderyhmän tarpeisiin. Kiinnostavimmat moduulit kokeillaan ja testataan yritysten kanssa ja kerätään palaute kehitystyön tueksi. Tämä hanke, korkeatasoisesti profiloitujen turvallisuusvalmennusten avulla, lisää Porin seudun vetovoimaisuutta. Valmennuksia käyttävät yritykset ja muut toimijat ovat myös potentiaalisia lentoyhteyksien ja majoituspalveluiden hyödyntäjiä. Kustannusarvio Kustannukset yhteensä Palkkakulut Ostopalvelut Flat Rate 24 % Rahoitussuunnitelma Rahoitus yhteensä Myöntö yhteensä (AIKO) Muu rahoitus yhteensä kunta TUKIPROSENTTI 70 Hankkeen kohdealue: Satakunta

181 PÖYTÄKIRJA Sivu 179 Maakuntahallitus Ohjelmayhteys Indkaattoritiedot MH 6/2017 Alueellisten innovaatioiden ja kokeilujen käynnistäminen (AIKO). Toteuttaa AIKO-teemaa uudistuva teollisuus sekä sen pilotointipainotusta kokeilevat TKI kehitysalustat sekä investointien ja kansainvälistymisen edistäminen kpl Käynnistyvät kehitysprosessit 2 Käynnistyvät kokeilut 2 Hankkeen kesto: Hankkeen käsittely: Käsitelty Satakuntaliiton hankeryhmässä , jossa hanketta on puollettu rahoitettavaksi. Valmistelija: Toimeenpano: Perustelut: Jyrki Tomberg Päätös tiedoksi hankkeen toteuttajataholle. Hanke tukee erityisesti Satakunnan maakuntaohjelman toimintalinjan puhdasta elinvoimaa ja sen painopisteen uusiutuva teollisuus toteuttamista. Hankkeessa on kuitenkin elementtejä, jotka toteuttavat myös kahden muun toimintalinjan painopisteitä. Vt. maakuntajohtaja: Maakuntahallitus päättää: 1) hyväksyä PeHa Pro Turvallisuusvalmennuskeskus -hankkeen osarahoitettavaksi Alueellisten innovaatioiden ja kokeilujen käynnistäminen (AIKO) mukaisena hankkeena 2) kohdentaa hankkeelle työ- ja elinkeinoministeriön Satakuntaliitolle osoittamaa vuoden 2017 myöntövaltuutta käyttäen AIKO -rahoitusta yhteensä euroa, kuitenkin enintään 70 % hyväksyttävistä kokonaiskustannuksista. Maakuntahallitus: Päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

182 Sivu 180

183 Sivu 181

184 Sivu 182

185 Sivu 183

186 Sivu 184

187 Sivu 185

188 Sivu 186

189 Sivu 187

190 Sivu 188

191 Sivu 189

192 Sivu 190

193 Sivu 191

194 Sivu 192

195 Sivu 193

196 PÖYTÄKIRJA Sivu 194 Maakuntahallitus MH 6/ RAUMAN VEDEN LAADUN KEHITTÄMINEN - AIKO-HANKE SL/82/ /2017 Viite Satakuntaliitolle osoitettu AIKO-rahoitushakemus numero 82/2017, saapumispäivämäärä (tarkennus ), diaarinumero SL/82/ /2017 Hakija Hankkeen sisältö: Satakunnan ammattikorkeakoulu Tavoitteena on löytää Rauman pintaveden käsittelyprosessista osaprosessit, joita säätämällä ja muuttamalla veden syövyttävyys saadaan alennettua huomattavasti tämän hetkisestä arvosta. Sen jälkeen testataan tarvittavat muutokset koeajoilla sekä analysoidaan ja arvioidaan tulokset. Tarkoituksena on nopealla pilotoinnilla, osaamiseen perustuvien kokeilujen kautta, parantaa vedenkäsittelyprosessin toimintaa. Tällä kokeiluhankkeella luodaan sellaista käytäntöä, jolla myös jatkossa, ulkoisten tekijöiden muuttuessa, voidaan varmistaa veden laadun säilyminen hyvänä. Suomessa on useita pintavesilaitoksia, joilla on samanlaisia ongelmia. Aiemmassa Nordic Innovation rahoituksella tehdyssä projektissa tunnistettiin Suomessa vesilaitoksia, joiden vesi oli syövyttävää. Vastaavanlaisia löytyy myös muista pohjoismaista. Olennaista on levittää tietoa tämän hankkeen tuloksista myös niille tahoille. Hankkeen toteuttaa Satakunnan ammattikorkeakoulun Vesi-Instituutti WANDER apunaan asiantuntijoita. Hankkeesta hyötyvät kaikki Rauman vettä käyttävät toimijat ja ihmiset. Kustannusarvio Kustannukset yhteensä Palkkakulut Ostopalvelut Flat Rate 24 % Rahoitussuunnitelma Rahoitus yhteensä Myöntö yhteensä (AIKO) Muu rahoitus yhteensä Hakijan oma rahoitus kunta (muu) TUKIPROSENTTI 57,3 Hankkeen kohdealue: Rauman kaupunki

197 PÖYTÄKIRJA Sivu 195 Maakuntahallitus Ohjelmayhteys MH 6/2017 Alueellisten innovaatioiden ja kokeilujen käynnistäminen (AIKO). Toteuttaa AIKO-teemaa kasvava biotalous sekä sen pilotointipainotusta kestävät energiaratkaisut ja resurssitehokkuus. Indkaattoritiedot kpl Käynnistyvät kehitysprosessit 1 Käynnistyvät kokeilut 1 Lisäksi materiaalinen parempi kestävyysaste lisää resurssitehokkuutta. Hankkeen kesto: Hankkeen käsittely: Käsitelty Satakuntaliiton hankeryhmässä , jossa hanketta on puollettu rahoitettavaksi. Valmistelija: Toimeenpano: Perustelut: Jyrki Tomberg Päätös tiedoksi hankkeen toteuttajataholle. Hanke tukee erityisesti Satakunnan maakuntaohjelman toimintalinjan ihmislähtöisiä ratkaisuja ja sen painopisteen arjen palvelut ja turvallisuus toteuttamista. Vt. maakuntajohtaja: Maakuntahallitus päättää: 1) hyväksyä Rauman veden laadun parantaminen -hankkeen osarahoitettavaksi Alueellisten innovaatioiden ja kokeilujen käynnistäminen (AIKO) mukaisena hankkeena 2) kohdentaa hankkeelle työ- ja elinkeinoministeriön Satakuntaliitolle osoittamaa vuoden 2017 myöntövaltuutta käyttäen AIKO -rahoitusta yhteensä euroa, kuitenkin enintään 57,3 % hyväksyttävistä kokonaiskustannuksista. Maakuntahallitus: Päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

198 Sivu 196

199 Sivu 197

200 Sivu 198

201 Sivu 199

202 Sivu 200

203 Sivu 201

204 Sivu 202

205 Sivu 203

206 Sivu 204

207 Sivu 205

208 PÖYTÄKIRJA Sivu 206 Maakuntahallitus MH 6/ D-TULOSTUSKOKEILULLA UUSIA INNOVAATIOITA - PERSONOINNILLA, JOUSTAVUUDELLA JA ON-SITE TUOTANNOLLA TULEVAISUUDEN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUKSIA- AIKO-HANKE SL/85/ /2017 Viite Satakuntaliitolle osoitettu AIKO-rahoitushakemus numero 85/2017, saapumispäivämäärä (tarkennus ), diaarinumero SL/85/ /2017 Hakija Hankkeen sisältö: Satakunnan ammattikorkeakoulu (Osatoteuttaja TTY-säätiö) Hankkeessa keskitytään 3D-tulostamisen kokeiluihin ja innovointiin kolmesta eri näkökulmasta. Hankkeessa tutkitaan ja kokeillaan 3D-tulostukseen soveltuvia materiaaleja, jotka kestävät suomalaiset sääolosuhteet ympäri vuoden. Samalla kokeillaan monimateriaalitulostamista ja isomman kappaleen tulostamista ko. materiaaleilla. Hankkeen kolmannella kokeilulla selvitetään onko mahdollista 3D-tulostaa tekstiilituotteeseen elektronisia funktionaalisia osia sekä minkälaisia vaatimuksia tämä asettaa valmistuksessa käytettävälle laitteistolle ja materiaaleille. Kokeilujen perusteella tunnistetaan alueen yritysten hyödynnettäväksi erilaisia tulevaisuuden tuotannon kannalta merkittäviä tuoteinnovaatiomahdollisuuksia. Hankkeen kokeilut ja tutkimus toteutetaan SAMK:n ja TTY:n yhteistyönä. Päätoteuttajana on SAMK, jonka uudella kampuksella tekniikan laboratoriossa on käytössä useita erilaisia 3D-tulostimia sekä mahdollisuudet suunniteltujen kokeilujen ja testien toteuttamiseen. Hankkeen päätyttyä alueelle syntyy yritys, joka hyödyntää 3D-tulostustekniikkaa. Kustannusarvio Kustannukset yhteensä Palkkakulut Flat Rate 24 % Rahoitussuunnitelma Rahoitus yhteensä Myöntö yhteensä (AIKO) Muu rahoitus yhteensä kunta (hakijan omarahoitus) TUKIPROSENTTI 70 Hankkeen kohdealue: Satakunta

209 PÖYTÄKIRJA Sivu 207 Maakuntahallitus Ohjelmayhteys MH 6/2017 Alueellisten innovaatioiden ja kokeilujen käynnistäminen (AIKO). Toteuttaa AIKO-teemaa uudistuva teollisuus sekä erityisesti sen pilotointipainotuksia Kokeilevat TKI-kehitysalustat sekä investointien ja kansainvälistymisen edistäminen ja Digitalisaatio ja älykkäät ratkaisut. Indkaattoritiedot kpl Käynnistyvät kehitysprosessit 2 Käynnistyvät kokeilut 3 Hankkeen myötävaikutuksella syntyneet yritykset 1 Syntyneet uudet työpaikat 1 Hanke edistää lisäksi hiilineutraalisuutta ja resurssitehokkuutta. Hankkeen kesto: Hankkeen käsittely: Käsitelty Satakuntaliiton hankeryhmässä , jossa hanketta on puollettu rahoitettavaksi. Valmistelija: Toimeenpano: Perustelut: Jyrki Tomberg Päätös tiedoksi hankkeen toteuttajataholle. Hanke tukee Satakunnan maakuntaohjelman toimintalinjan Puhdasta elinvoimaa ja sen painopisteen Uusiutuva teollisuus toteuttamista. Vt. maakuntajohtaja: Maakuntahallitus päättää: 1) hyväksyä 3D-tulostuskokeilulla uusia innovaatioita - Personoinnilla, joustavuudella ja on-site tuotannolla tulevaisuuden liiketoimintamahdollisuuksia -hankkeen osarahoitettavaksi Alueellisten innovaatioiden ja kokeilujen käynnistäminen (AIKO) mukaisena hankkeena 2) kohdentaa hankkeelle työ- ja elinkeinoministeriön Satakuntaliitolle osoittamaa vuoden 2017 myöntövaltuutta käyttäen AIKO -rahoitusta yhteensä euroa, kuitenkin enintään 70 % hyväksyttävistä kokonaiskustannuksista. Maakuntahallitus: Päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

210 Sivu 208

211 Sivu 209

212 Sivu 210

213 Sivu 211

214 Sivu 212

215 Sivu 213

216 Sivu 214

217 Sivu 215

218 Sivu 216

219 Sivu 217

220 Sivu 218

221 Sivu 219

222 Sivu 220

223 Sivu 221

224 Sivu 222

225 Sivu 223

226 Sivu 224

227 Sivu 225

228 Sivu 226

229 Sivu 227

230 Sivu 228

231 PÖYTÄKIRJA Sivu 229 Maakuntahallitus MH 6/ SINISEN BIOTALOUDEN AINEETTOMASTA ARVONLUONNISTA KASVUA SATAKUNTAAN: KESTÄVÄN MERELLISEN MATKAILUN KOULUTUSKOKEILU -AIKO-HANKE SL/17/ /2017 SL/17/ /2017 Viite Satakuntaliitolle osoitettu AIKO-rahoitushakemus numero 17/2017, saapumispäivämäärä (tarkennus ), diaarinumero SL/17/ /2017 Hakija Satakunnan ammattikorkeakoulu Oy Hankkeen sisältö: Hankkeen tavoitteena on tukea ennakoivaa rakennemuutosta keskittymällä kasvavan sinisen biotalouden aineettoman arvonluonnin eli tässä yhteydessä merellisen matkailun osaamisen kehittämiseen. Hanke vahvistaa merellisen matkailun kehittymistä liiketoiminta-alueena, sen kasvua sekä kansainvälistymistä Satakunnassa. Lisääntyvän osaamisen kautta hanke edistää merellisen matkailun avaamiin, aineettoman arvonluonnin liiketoimintamahdollisuuksiin tarttumista sekä Pohjanlahden kestävää hyödyntämistä matkailuliiketoiminnassa. Hankkeen kautta Satakunta myös profiloituu veden ja vesistöjen maakunnaksi nostamalla vahvemmin esiin jo olemassa olevat vesistöresurssit ja suuntaamalla sekä uudistamalla näiden käyttöä ja hyödyntämistä liiketoiminnassa uuden osaamisen kautta. Hanke myös lisää maakunnan matkailun korkeakoulutuksen houkuttelevuutta ja laatua. Hankkeen keskeisenä toimenpiteenä on sinisen biotalouden aineettoman arvonluonnin, tässä tapauksessa kestävän merellisen matkailun, koulutuskokeilu. Tämä koulutuskokeilu vastaa sinisen biotalouden muuttuvien palvelujen eli merellisen matkailun kasvuun liiketoiminta-alueena Satakunnassa kehittämällä tässä tarvittavaa osaamista. Koulutuskokeilu lisää osaamista Pohjanlahden ja tämän aineettomien arvojen kestävän hyödyntämisen edistämiseksi matkailuliiketoiminnan resurssina ja kasvavan osaamisen kautta vahvistaa merellisen matkailun kasvua ja kilpailukykyä maakunnassa. Hanke sisältää neljä toimenpidekokonaisuutta: 1) Sinisen biotalouden aineettoman arvonluonnin osaamistarpeiden määrittäminen merellisen matkailun kontekstissa 2) Koulutuskokeilun sisällön määrittely ja sisällön tuottaminen 3) Resurssien hankinta koulutuskokeilua varten 4) Koulutuskokeilun pilotointi ja suunnitelma kehittämiseksi Kustannusarvio Kustannukset yhteensä Palkkakulut Ostopalvelut Flat Rate 24 % 8 482

232 PÖYTÄKIRJA Sivu 230 Maakuntahallitus MH 6/2017 Rahoitussuunnitelma Rahoitus yhteensä Myöntö yhteensä (AIKO) Muu rahoitus yhteensä hakijan oma rahoitus TUKIPROSENTTI 65 Hankkeen kohdealue: Satakunta Ohjelmayhteys Alueellisten innovaatioiden ja kokeilujen käynnistäminen (AIKO). Toteuttaa AIKO-teemoja kasvava biotalous ja muuttuvat palvelut sekä pilotointipainotusta Osaamisen kehittäminen sekä yrittäjyyden ja työllistymisen mallit. Indikaattoritiedot kpl Käynnistyvät kehitysprosessit 1 Kansainväliset referenssikohteet 1 Käynnistyvät kokeilut 1 Hankkeen kesto: Hankkeen käsittely: Käsitelty Satakuntaliiton hankeryhmässä , jossa hanketta on puollettu rahoitettavaksi. Valmistelija: Toimeenpano: Perustelut: Krista Tupala Päätös tiedoksi hankkeen toteuttajataholle. Hanke tukee erityisesti Satakunnan maakuntaohjelman toimintalinjan puhdasta elinvoimaa ja sen painopisteen Vetovoimainen Satakunta toteuttamista. Vt. maakuntajohtaja: Maakuntahallitus päättää: 1) hyväksyä Sinisen biotalouden aineettomasta arvonluonnista kasvua Satakuntaan: kestävän merellisen matkailun koulutuskokeilu -hankkeen osarahoitettavaksi Alueellisten innovaatioiden ja kokeilujen käynnistäminen (AIKO) mukaisena hankkeena ja 2) kohdentaa hankkeelle työ- ja elinkeinoministeriön Satakuntaliitolle osoittamaa vuoden 2017 myöntövaltuutta käyttäen AIKO -rahoitusta yhteensä euroa, kuitenkin enintään 65 % hyväksyttävistä kokonaiskustannuksista. Maakuntahallitus: Päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

233 Sivu 231

234 Sivu 232

235 Sivu 233

236 Sivu 234

237 Sivu 235

238 Sivu 236

239 Sivu 237

240 Sivu 238

241 Sivu 239

242 Sivu 240

243 Sivu 241

244 PÖYTÄKIRJA Sivu 242 Maakuntahallitus MH 6/ KOKEILLAANKS KESKUSTAA AIKO -HANKE SL/92/ /2017 Viite Satakuntaliitolle osoitettu AIKO-rahoitushakemus numero 92/2017, saapumispäivämäärä (tarkennus ), diaarinumero SL/92/ /2017 Hakija Hankkeen sisältö: Prizztech Oy Tavoitteena on kokeilla pop-up toimintaa Porin keskusta-alueella ja luoda uusi toimintamalli pop-up toimintaan sekä tilojen omistajien, että vuokralaisten käyttöön. Kokeilussa keskitytään vähittäiskauppaan, luoviin aloihin sekä kolmannen ja julkisen sektorin toimijoihin. Hankkeessa haetaan yrittäjyyden uusia malleja sekä tutkitaan erilaisia yhteistyömahdollisuuksia sekä tilojen yhteiskäyttöä. Hankkeen pitkän tähtäimen tavoitteena on uuden yritystoiminnan luominen. Hankkeen lähtökohtana on keskusta-alueiden kehittämistarve uudella tavalla. Kaupan murros on tyhjentänyt liiketiloja keskusta-alueilta ja niitä onkin tulevaisuudessa käytettävä muidenkin kuin kaupan alan yritysten sijoittumispaikkana. Liike- ja kaupunkikeskustojen elinvoima riippuu alueen houkuttelevuudesta sekä liiketilojen käyttöasteesta. Hankkeen kohderyhmänä ovat pop-up toimintaa suunnittelevat yritykset ja yksityishenkilöt, tilojen omistajat, kolmannen ja julkisen sektorin toimijat, oppilaitokset ja muut julkiset toimijat. Hankkeen konkreettisina toimenpiteinä haetaan pop-up toimintaan soveltuvia tiloja ja tiloihin liittyviä käytänteitä yhteistyössä tilojen omistajien ja vuokranantajien kanssa, haetaan pop-up yrityksiä ja yrittäjäksi aikovia, kontaktoidaan kolmannen ja julkisen sektorin, oppilaitosten ja muita julkisia toimijoita, toteutetaan kolme pop-up tapahtumaa, kerätään kokemuksia ja luodaan / muokataan toimintamallia. Kustannusarvio Kustannukset yhteensä Palkkakulut Ostopalvelut Flat Rate 24 % Rahoitussuunnitelma Rahoitus yhteensä Myöntö yhteensä (AIKO) Muu rahoitus yhteensä kunta TUKIPROSENTTI 70 Hankkeen kohdealue: Porin kaupunki

245 PÖYTÄKIRJA Sivu 243 Maakuntahallitus MH 6/2017 Ohjelmayhteys Alueellisten innovaatioiden ja kokeilujen käynnistäminen (AIKO). Toteuttaa AIKO-teemaa muuttuvat palvelut sekä sen pilotointipainotusta osaamisen kehittäminen sekä yrittäjyyden ja työllistymisen uudet mallit. Indkaattoritiedot kpl Käynnistyvät kehitysprosessit 1 Käynnistyvät kokeilut 3 Hankkeen myötävaikutuksella syntyneet uudet yritykset 3 Hankkeen myötävaikutuksella syntyneet uudet työpaikat 5 Hankkeen kesto: Hankkeen käsittely: Käsitelty Satakuntaliiton hankeryhmässä , jossa hanketta on puollettu rahoitettavaksi. Valmistelija: Toimeenpano: Perustelut: Krista Tupala Päätös tiedoksi hankkeen toteuttajataholle. Hanke tukee erityisesti Satakunnan maakuntaohjelman toimintalinjan Kannustava yhteisöllisyys ja sen painopisteen Houkutteleva yrittäjyys toteuttamista. Vt. maakuntajohtaja: Maakuntahallitus päättää: 1) hyväksyä Kokeillaanks keskustaa? -hankkeen osarahoitettavaksi Alueellisten innovaatioiden ja kokeilujen käynnistäminen (AIKO) mukaisena hankkeena 2) kohdentaa hankkeelle työ- ja elinkeinoministeriön Satakuntaliitolle osoittamaa vuoden 2017 myöntövaltuutta käyttäen AIKO -rahoitusta yhteensä euroa, kuitenkin enintään 70 % hyväksyttävistä kokonaiskustannuksista. Maakuntahallitus: Päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

246 Sivu 244

247 Sivu 245

248 Sivu 246

249 Sivu 247

250 Sivu 248

251 Sivu 249

252 Sivu 250

253 Sivu 251

254 Sivu 252

255 Sivu 253

256 Sivu 254

257 Sivu 255

258 Sivu 256

259 Sivu 257

260 Sivu 258

261 Sivu 259

262 PÖYTÄKIRJA Sivu 260 Maakuntahallitus MH 6/ HUOMIONOSOITUKSET SATAKUNTA -MITALI, SATAKUNNAN ALUESUUNNITTELUMITALI JA NUORI SATAKUNTALAINEN PALKITSEMINEN SL/155/ /2017 Satakuntaliitto myöntää vuosittain Satakunta-huomionosoituksia. Satakunta-mitali myönnetään tunnustuksena erityisen ansiokkaasta toiminnasta Satakunnan maakunnan hyväksi. Mitali voidaan myöntää yksityiselle henkilölle (hopeinen) tai yhteisölle (pronssinen). Satakunnan aluesuunnittelumitali myönnetään henkilölle tai yhteisölle, joka valtakunnallisella, maakunnallisella, seudullisella tai paikallisella tasolla on tehnyt sellaista tunnustusta ansaitsevaa työtä tai toimintaa, jolla on katsottava olevan erityistä merkitystä Satakunnan tai sen osan alueellisessa kehittymisessä. Nuori satakuntalainen -palkinnon saaja voi olla nuori henkilö ( vuotias) tai yhteisö. Kriteerinä on taiteeseen, kulttuuriin, liikuntaan, opiskeluun, työelämään tai muuhun kunnostautumiseen liittyvä teko, jolla on ollut paikallista tai laajempaa merkitystä. Lisää tietoa palkituista ja perusteista Huomionosoitukset myönnetään Satakunnan Suomi100 -päätapahtumassa Porissa Valmistelija: Vt. maakuntajohtaja: Maakuntahallitus: Karolina Hentunen Maakuntahallitus evästää huomionosoitusten valmistelua. Päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

263 PÖYTÄKIRJA Sivu 261 Maakuntahallitus MH 6/ SATAKUNNAN BRÄNDIKÄSIKIRJA SL/156/ /2017 Satakuntaliiton ja Satakunnan yhtenäinen viesti maakunnasta on koottu Satakunnan brändikäsikirjaan. Brändikäsikirjan* tavoite on yhtenäistää Satakunnasta viestimistä, visuaalisten tunnisteiden käyttöä ja toimintatapoja sekä vahvistaa Satakunnan menestystä. Tarkoituksena on, että jokainen Satakunnassa viestintää tekevä toimija voisi nojata oman viestinsä brändikäsikirjan tarjoamiin mahdollisuuksiin ja raameihin. Yhteiset viestit muodostuvat Satakunnan vetovoimatekijöistä. Niillä korostetaan positiivisuutta, myönteistä maakuntahenkeä ja yhteisöllisyyttä. Satakunnan markkinointi ja brändin kehittäminen on maakunnan identiteetin, maineen, vetovoiman, pitovoiman, tunnettuuden ja vaikuttavuuden kehittämistä. (*brändi = tavaramerkin ympärille muodostunut positiivinen maine) tukien maakunnan edunvalvontaa. Aineistoina ovat maakuntasuunnitelma Satakunnan Tulevaisuuskäsikirja 2035 (2012), Satakunnan teollisuuden kasvuohjelma Teollisuuspilotti (2016), Satakunnan matkailun tavoite- ja toimintasuunnitelma (2012) sekä Satakunnan maakunnan markkinointitoimenpiteet ( ). Edellä mainitut kokonaisuudet on työstetty maakunnallisissa verkostoissa ja toimenpiteissä. Satakunnan brändikäsikirja toteuttaa Satakunnan maakuntaohjelma luonnoksessa keskiöön nostettuja kehittämisteemoja ja erityisesti sen kehittämisteemaa 8: Vetovoima. Satakunnan brändi jakautuu kolmeen kokonaisuuteen: Hyvä elämä Satakunnassa / Quality of life in Satakunta Finland - Teema korostaa elämänlaatua Satakunnassa. Se muodostuu pitkästä historiasta ja vahvoista juurista, edullisesta asumisesta, lyhyistä etäisyyksistä, monipuolisesta työ- ja koulutustarjonnasta, laajoista harrastusmahdollisuuksista, rikkaasta kulttuurielämästä ja ainutlaatuisesta luonnosta. Kannustavaa yhteisöllisyys, puhdas elinvoima ja ihmislähtöiset ratkaisut toimivat maakunnan ihmisten ja elinvoiman hyväksi. Suomi tarvitsee Satakunnan / Finland needs Satakunta - Teema korostaa teollista ja uudistuvaa Satakuntaa, joka tuottaa vientiylijäämää, ruokaa ja energiaa muulle Suomelle. Satakunta on avoin, vientivetoinen ja kansainvälinen teollisuusmaakunta, johon yritykset uskovat ja investoivat. Satakuntaan sijoittaminen edistää koko Suomen hyvinvointia. Luo oma elämyksesi Satakunnassa / Create your own experience in Satakunta Finland - Teema korostaa Satakunnan monimuotoisuutta elämyksien ja hyvän elämän luomisessa. Satakunnalla on upea meri ja pitkä historia, tapahtumia, kaksi maailmanperintökohdetta, hauskan outoja murteita ja luovia ihmisiä. Maakunnassa on ruuhkaton tunnelma, fantastinen luonto ja edullista asua. Satakunta on aito paikka elää, yrittää ja kokea. Satakunnasta. / From Satakunta Finland. - Edellisiä pääteemoja tukee teema Satakunnasta. Tätä voi käyttää eri yhteyksissä, joiden satakuntalaisuutta halutaan korostaa. Satakunnan värimaailma on sininen ja raikas. Päävärejä ovat syvänsininen ja satakunnansininen. Näiden lisäksi on neljä lisäväriä, joita käytetään harkitusti korostamaan yksityiskohtia: taivaansininen, valkoinen, harmaa ja kullankeltainen. Värit juontuvat Satakunnan vaakunasta. Brändikäsikirjan graafiset ohjeet määrittävät Satakunnan vaakunan ja Satakunnan logojen, fonttien ja muun sisällön käytöstä. Satakunta tarvitsee viestinviejikseen kaikkia satakuntalaisia. Satakunnan brändikäsikirjaa voivat yksittäiset ihmiset, yhdistykset, yritykset ja julkisyhteisöt käyttää osana Satakunnan menestystä edistävässä viestinnässä. Sitä voi käyttää oman brändin rinnalla suunnittelussa, toiminnassa,

264 PÖYTÄKIRJA Sivu 262 Maakuntahallitus MH 6/2017 viestinnässä ja markkinoinnissa. Se, että Satakunta kaikkine vahvuuksineen tiedetään Suomessa ja maailmalla, on kaikkien yhteinen etu. Brändikäsikirjan teemojen ja sen mukaisen visuaalisen ilmeen ja ohjeistuksen käyttöä toiminnassa, viestinnässä ja markkinoinnissa koordinoi Satakuntaliitossa viestintäasiantuntija. Liitteet: Satakunnan brändikäsikirja Valmistelija: Täytäntöönpano: Vt. maakuntajohtaja: Tiina Leino Satakuntaliitto Maakuntahallitus päättää hyväksyä liitteenä olevan Satakunnan brändikäsikirjan edellä esittelytekstissä ja brändikäsikirjassa esitettyjen tavoitteiden mukaisesti. Brändikäsikirjan soveltamisen etenemisestä raportoidaan maakuntahallitukselle vuosittain. Maakuntahallitus: Päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

265 SUOMI tarvitsee SATAKUNNAN SATAKUNNAN BRÄNDIKÄSIKIRJA LUO OMA elämyksesi SATAKUNNASSA HYVÄ elämä SATAKUNNASSA

266 SATAKUNTA VAASA 190 KM FINLAND SATAKUNTA Satakunta tarvitsee viestinviejikseen kaikkia satakuntalaisia. Tätä maakunnallista brändikäsikirjaa voit käyttää apuna, yrityksesi tai yhteisösi oman brändin rinnalla kaikessa tekemisessä suunnittelussa, toiminnassa, viestinnässä ja markkinoinnissa. Se, että Satakunta kaikkine vahvuuksineen tiedetään ja tunnetaan Suomessa ja maailmalla, on meidän kaikkien yhteinen etumme. SISÄLTÖ 4 Esipuhe 6 Satakunnan juuret 8 Hyvä elämä Satakunnassa 14 Suomi tarvitsee Satakunnan 20 Luo oma elämyksesi Satakunnassa 26 Graafiset ohjeet Satakunnassa upea Selkämeren rannikkoseutu, sisämaan viljelysalueet sekä laaja metsäluonto muodostavat monipuolisen, vaihtelevan kokonaisuuden. Pitkästä asutushistoriasta kertovat maakunnan lukuisat muinaisjäännökset, jokilaaksojen vauraat viljelysmaisemat ja vanhat teollisuus- ja kartanoympäristöt. PORIN SATAMA Mäntyluoto Tahkoluoto TAMPERE 110 KM SATAKUNNAN BRÄNDIKÄSIKIRJA Julkaisija: Satakuntaliitto 2017 Tuotanto ja taitto: Luova toimisto Pilke Paperi: xxxxxxxxx Painosmäärä: xxxxxxxx Painopaikka: xxxxxxxxx Satakuntaliiton julkaisusarjan julkaisu Axxx ISBN ISSN Kirja on saatavissa myös sähköisenä ISBN Yhteydenotot viestinta@satakunta.fi Merikuljetukset Eurooppaan hoituvat Satakunnasta kahden sataman kautta. Yhteydet toimivat myös maalla ja ilmassa sen takaavat lentokenttä, raideyhteydet sekä valtatiet pohjoiseen, etelään ja kaakkoon. Tampereelta matkustaa Satakuntaan reilussa tunnissa, Vaasasta matka kestää pari tuntia ja Helsingistä noin kolme tuntia. RAUMAN SATAMA PORI TURKU 140 KM RAUMA TURKU 90 KM HELSINKI 210 KM Satakunnan väkiluku : Pohjois-Satakunnan seutu: Porin seutu: Rauman seutu: Väkiluku pysyy melko vakaana vuoteen 2040 asti Tilastokeskuksen tuoreimman, vuoden 2015 syksyllä julkaistun ennusteen mukaan. SATAKUNNAN 2 BRÄNDIKÄSIKIRJA SATAKUNNAN 3 BRÄNDIKÄSIKIRJA

267 YHTEINEN SATAKUNTAMME Ota Satakunnan brändikäsikirja ja sen tiedot, luonnehdinnat ja määritteet aktiiviseen käyttöösi! Asko Aro-Heinilä, vt. maakuntajohtaja Satakunnan maakunta on monilla kriteereillä arvioituna yksi Suomen ja miksei myös koko Euroopan parhaista paikoista elämiselle ja yritystoiminnalle. Satakunnan vahvuudet jäävät usein arkisessa elämässämme meiltä huomiotta, emme muista ja emme eri tilanteissa osaa nostaa esille niitä itsestään selvyyksinä pitämiämme asioita, joita moni ulkopuolinen ja maakunnastamme eri syistä kiinnostunut arvostaa keskeisiksi asioiksi omille ratkaisuilleen. Katteettomia lupauksia tai kehuja ei pidäkään antaa, mutta Satakunnalle niin tavanomainen turha vaatimattomuus on syytä siirtää sivuun ja kertoa maakunnasta sen vahvuustekijöiden ja ainutlaatuisuuksien kautta. Olemme Satakuntaliitossa koonneet kaikkien Satakunnan menestystä haluavien ja edistävien toimijoiden niin yksittäisten ihmisten, yhdistysten, yritysten ja julkisyhteisöjenkin käyttöön Satakunnan ominaisuuksista kertovia perustietoja, joita on helppo liittää osaksi omaa Satakunnan menestystä edistävää viestintää. Ole hyvä ja ota Satakunnan brändikäsikirja ja sen tiedot, luonnehdinnat ja määritteet aktiiviseen käyttöösi! Otamme myös mieluusti vastaan palautetta Satakunnan brändikäsikirjan sisällöstä parantaaksemme käsikirjan sisältöä ja tehdäksemme siitä vielä paremmin Satakunnan menestystä palvelevan. SATAKUNNAN 4 BRÄNDIKÄSIKIRJA SATAKUNNAN 5 BRÄNDIKÄSIKIRJA

268 SATAKUNNAN JUURET Ajat muuttuu ja ihmiset aja fölis. Siin Nakkila kirko vaiheill -kirja NOUSEE SATAKUNNAN KANSA lauletaan Satakunnan laulussa. Kansaa ennen nousi kuitenkin maa, kun jää väistyi ja Satakuntaa alettiin asuttaa 7. vuosituhannella ennen ajanlaskun alkua. Maakunta nimeltään SATAKUNTA SYNTYI 1200-LUVULLA, kun Ruotsissa alettiin siirtyä suusanallisesta kirjalliseen hallintoon. Maakunnan keskus oli Kokemäki, jonne perustettiin Teljän kauppapaikka, luultavasti ensimmäisen ristiretken jälkeen. Keskus on sittemmin siirtynyt ensin 1300-luvulla Ulvilaan ja 1500-luvulla Poriin. SATAKUNTA- NIMEN JUURET ON OVAT EUROOPPALAISESSA SATAKUNTALAITOKSESSA. Ruotsissa maakunnat jakautuivat ensin folklandeihin eli sotajoukkomaihin, ja nämä satakuntiin (hundrade). Satakuntalaisilla on oma roolinsa myös pääkaupunkimme Helsingin syntyhistoriassa, sillä Ruotsin kuningas Kustaa Vaasa antoi aikanaan käskyn houkutella porvarisukuja Raumalta ja Ulvilasta sinne asumaan. Käskystä heitä lähtikin täältä Helsinkiä rakentamaan, mutta monet palasivat takaisin heti, kun saattoivat. KAKSI MAAMME SEITSEMÄSTÄ MAAILMANPERINTÖKOHTEESTA SIJAITSEE SATAKUNNASSA: puukaupunkialue Vanha Rauma ja pronssikautinen hautaröykkiöalue Sammallahdenmäki myös Raumalla. Satakunnan teollisista juurista muistuttavat ruukkialueet: Euran Kauttuan ruukinpuisto, Noormarkun ruukinalue ja Leineperin ruukinalue Ulvilassa. SATAKUNNAN 6 BRÄNDIKÄSIKIRJA SATAKUNNAN 7 BRÄNDIKÄSIKIRJA

269 HYVÄ ELÄMÄ SATAKUNNASSA HYVÄ elämä SATAKUNNASSA Ko o järkki pääs ja tervep paika, nin kyll ihminen doimen dlee. Nyyper ja Brander Kaike sorti raumlaist -kirja MILTÄ HYVÄ ELÄMÄ NÄYTTÄÄ JA TUNTUU? Kuuluuko siihen idyllinen maalaistalo meren läheisyydessä, uusi omakotitalo kaupungin liepeillä vai kerrostaloasunto keskustan ytimessä? Olipa unelmasi millainen tahansa, Satakunnassa asumisen, vapaa-ajan ja työn yhdistäminen on helppoa ja arki sujuvaa. VÄLIMATKAT OVAT KOHTUULLISIA JA ASUMINEN EDULLISTA. Sinulle jää enemmän aikaa ja varaa elämän muihin mukavuuksiin. ELÄMÄSSÄ ON LAATUA. HYVÄ ELÄMÄ SATAKUNNASSA Kannustavaa yhteisöllisyyttä Puhdasta elinvoimaa Ihmislähtöisiä ratkaisuja SATAKUNNAN 8 BRÄNDIKÄSIKIRJA SATAKUNNAN 9 BRÄNDIKÄSIKIRJA

270 HYVÄ ELÄMÄ SATAKUNNASSA AIKAANSAAVA SATAKUNTALAINEN KOULUTUS Koulutustarjonta on monipuolista lukioista ja ammatillisista oppilaitoksista korkeakouluihin ja opistoista aikuiskoulutukseen. RUOKAA LÄHELTÄ Satakunta tuottaa ruokaa myös muulle Suomelle. Täällä on runsaasti elintarvikealan tuotantoa ja jalostusta. Satakuntalaiset ovat aikaansaavia, tottuneet tekemään. Uudistuva metalli- ja konepajateollisuus on täällä vahvaa ja sen rinnalle on kehittynyt kansainvälisestikin merkittävä teknologiateollisuuden osaamiskeskittymä, jonka muodostavat meri-, robotiikka-, automaatio-, metsäbio-, elintarvike-, metalli- ja energiaklusterit. Satakunnassa on osaavia asukkaita. Monipuolinen koulutustarjonta, osaamisen kehittäminen ja verkostomainen yhteistyö yrittäjyyden edistämiseksi auttavat asiaa. Täällä elämä on sujuvaa, turvallista ja terveellistä. Luonto on lähellä ja kulttuuria, tapahtumia sekä mahdollisuuksia urheiluun, liikuntaan ja muihin elämyksiin on tarjolla runsaasti. LUONTO JA MAISEMAT Satakunnassa sekä luonto että kulttuuriympäristö ovat monimuotoisia. Täällä odottavat aavat merimaisemat, kolme kansallispuistoa ja runsaasti arvokkaita kulttuurimaisemia. TEOLLINEN JA UUDISTUVA Vahva ja kehittyvä teollisuus, erityisesti perusmetalli- ja konepajateollisuus, on toimialoista työllistävin. ELÄMYKSELLINEN SATAKUNTA Tapahtumatarjonta on täällä laaja ja monipuolinen. Osaaminen on korkeaa sekä tapahtumien että matkailupalvelujen tuottamisessa. SATAKUNNAN 10 BRÄNDIKÄSIKIRJA SATAKUNNAN 11 BRÄNDIKÄSIKIRJA

271 HYVÄ ELÄMÄ SATAKUNNASSA Satakunnassa voi löytää tulevaisuuden ammatin ja kehittyä oman alansa asiantuntijaksi. Koulutusvaihtoehtoja löytyy jokaiseen ikään ja elämänvaiheeseen lukioista ja ammatillisista oppilaitoksista korkeakouluihin ja opistoista aikuiskoulutukseen. Myös aloja ja mahdollisuuksia on runsaasti. Harjoittelupaikat, opinnäytetöiden tilaajat ja työpaikat ovat lähellä. Ei tiärä kommeesta mittään, jollei vaan musta tykkää, sano Kokemäen flikka. Heikki Simola: Nauru Satakunnalle POHJOIS-SATAKUNNAN SEUTU Elämisen laatua ja viihtyisyyttä lisäävät vehreät viheralueet ja luonnon läheisyys. Pitkä asutushistoria näkyy rikkaana kulttuuriympäristönä. Satakunnassa on monipuolinen PORIN SEUTU kulttuurielämä ja laajat harrastusmahdollisuudet. Kotiutumista edistävät turvallinen ja hyvä arki. Kyläyhteisöt ovat aktiivisia ja paikallistapahtumia on runsaasti. Täällä voi kokea kuuluvansa joukkoon. Satakunnassa on yli 4400 SATAKUNNAN VÄKILUKU : rekisteröityä yhdistystä, jotka tarjoavat mahdollisuuksia osallistumiseen. (lähde: yhdistysrekisteri.prh.fi) LYHYET ETÄISYYDET JA EDULLISTA ASUMISTA Väkiluku pysyy melko vakaana vuoteen 2040 asti Tilastokeskuksen tuoreimman, vuoden 2015 syksyllä julkaistun ennusteen mukaan. RAUMAN SEUTU SATAKUNNAN 12 BRÄNDIKÄSIKIRJA SATAKUNNAN 13 BRÄNDIKÄSIKIRJA

272 SUOMI TARVITSEE SATAKUNNAN SUOMI tarvitsee SATAKUNNAN Ei tehty tyä huutele. Lavia-seuran sananparsikirja Laviasta eikä mistään ahtaasta, Lavialaisia sananparsia ja sanontoja piirroskuvin SATAKUNTA ON SUOMEN TEOLLISTUNEIMPIA MAAKUNTIA, jossa teollisuuden osuus arvonlisäyksestä* vuonna 2014** oli 26 %. Suomen kaltaisessa väkiluvultaan pienessä maassa TEOLLISUUDELLA ON MERKITTÄVÄ ASEMA HYVINVOINNIN LUOMISESSA. Teollisuuden työn tuottavuus on keskimäärin palvelualoja huomattavasti korkeampi. Satakunnan elinkeinoelämä mahdollistaa oman maakunnan ohella koko Suomen hyvinvointia vahvan teollisen perustan ja sen kautta syntyvän vientiylijäämän ansiosta. SATAKUNTAAN SIJOITTAMINEN EDISTÄÄ SIIS KOKO SUOMEN HYVINVOINTIA. * Laskemalla vuoden aikana tuotettujen hyödykkeiden arvonlisäykset yhteen saadaan muodostettua kansantalouden tuotannon arvo eli bruttokansantuote. ** Ennakkotieto SATAKUNNAN 14 BRÄNDIKÄSIKIRJA SATAKUNNAN 15 BRÄNDIKÄSIKIRJA

273 SUOMI TARVITSEE SATAKUNNAN SUOMI TARVITSEE SATAKUNNAN, KOSKA Satakunta on TEOLLISUUSMAAKUNTA Satakunta tuottaa hyvinvointia koko Suomeen vahvan teollisen perustansa ja sen kautta syntyvän vientiylijäämän ansiosta. Teollisuudella on merkittävä asema hyvinvoinnin luomisessa väkiluvultaan pienessä maassa, koska sen työn tuottavuus on keskimäärin palvelualoja huomattavasti korkeampi. Satakunnan bruttokansantuote asukasta kohden on Suomen 19 maakunnasta 5. korkein. SATAKUNTALAINEN TEOLLISUUS ON TUOTTAVAA JA MONIPUOLISTA 54 % 15 % Metsäteollisuus 12 % Kemianteollisuus 10 % Elintarviketeollisuus 9 % Metalliteollisuus Muut SATAKUNNAN TEOLLISUUDEN KÄRJET Satakunta on ENERGIAMAAKUNTA Satakunta on Suomen suurin sähköntuottajamaakunta. Suomen sähköstä 25,5 % tulee Satakunnasta (2015). Siitä ydinvoiman osuus on 21,6 % ja loput 3,9 % koostuvat sähkön- ja lämmön yhteistuotannosta sekä vesi-, tuuli-, bio-, ja aurinkoenergiasta. OSUUS SÄHKÖNTUOTANNOSTA 25,5 % Ydinvoima 21,6 % Vesi-, tuuli-, bio-, sekä aurinkoenergia 3,9 % Satakunta on VIENTIMAAKUNTA Satakunta tuottaa vientiylijäämää väkilukuunsa nähden yli 1,5-kertaisesti. Teollisuuden viennin arvo on kasvanut Satakunnassa 2010-luvulla 42 %, mikä on 32 prosenttiyksikköä enemmän kuin koko Suomessa vastaavana aikana. Satakunnassa tuottavuus on aitoa, sillä viennin rakenne on erittäin hyödykepainotteinen. Satakunnan osuus tärkeiden vientialojen, kuten metallien jalostuksen, metallituotteiden sekä koneiden ja laitteiden valmistuksen ja kemiallisen metsäteollisuuden yhteenlasketusta tuotannosta koko Suomessa on jopa noin 10 %, mikä on 2,5-kertainen Satakunnan väestöosuuteen suhteutettuna. SATAKUNNAN TUOTTAMA VIENTIYLIJÄÄMÄ SUHTEESSA VÄESTÖ- OSUUTEEN. VIENTIYLIJÄÄMÄ 1,5 x 1,5 x SATAKUNNAN OSUUS SUOMEN VÄESTÖSTÄ Satakunta on ELINTARVIKEMAAKUNTA Satakunta tuottaa ruokaa muulle Suomelle 1,5-kertaisesti suhteutettuna täällä asuvaan väkimäärään. Vuosina Satakunnan elintarviketeollisuuden liikevaihto on kasvanut 34 %, kun koko Suomen vastaava kasvu on ollut keskimäärin 27 %. Elintarviketeollisuuden osuus on teollisuudesta 1,6-kertainen maan keskiarvoon verrattuna. Elintarvikesektorin (alkutuotanto ja elintarviketeollisuus) osuus Satakunnan bruttokansantuotteesta on 3,6 %, kun koko maassa osuus on 2,7 %. SATAKUNNAN OSUUS KOKO SUOMEN ELINTARVIKESEKTORISTA SUHTEESSA VÄESTÖOSUUTEEN. 6,2 % 4,1 % OSUUS ELINTARVIKESEKTORISTA 6,1 % SATAKUNNAN 16 BRÄNDIKÄSIKIRJA SATAKUNNAN 17 BRÄNDIKÄSIKIRJA

274 SUOMI TARVITSEE SATAKUNNAN Teollinen osaaminen on Satakunnassa vahva ja monipuolinen teollisuus muodostaa edelleen elinkeinoelämän perustan. Kaikki Suomen kansantalouden kannalta tärkeät teollisuudenalat, kuten teknologia-, kone- ja metalli-, energia-, elintarvike- ja metsäteollisuus ovat Satakunnassa vahvasti edustettuina. Teollisuuden monipuolisuus ja uudistumiskyky on Satakunnalle eduksi ja suojaa sitä suhdannevaihteluilta. Satakunta on teolliselta luonteeltaan hyvin avoin, vientivetoinen ja kansainvälinen maakunta. Satakunta on myös vahva elintarvikemaakunta, erikoistuneiden raakaaineiden tuottaja ja jalostaja. YRITYKSET USKOVAT SATAKUNTAAN Satakunnassa sijaitsevia kansallisesti merkittäviä teollisuuspuistoja ovat Kupariteollisuuspuisto ja M20 Industrial Park Porissa, Seaside Industry Park ja Lakarin alue Raumalla, Suurteollisuuspuisto Harjavallassa, Kirkkokallion agroekologinen teollisuuspuisto Honkajoella sekä Etelä-Satakunnan elintarvikeyritysalueet. Alueen vientivetoisen teollisuuden kasvu näkyy myös Suomen kansantalouden kehittymisessä. Yritykset uskovat Satakuntaan. Satakunnassa sijaitsevilla yrityksillä on investointisuunnitelmia yli 1,3 miljardin euron edestä. Investointien trendi on nouseva toisin kuin valtakunnallisesti. Teollisuuspuistot tarjoavat hyvän innovaatioalustan teollisen kilpailukyvyn parantamiseen ja uusien ratkaisujen luomiseen koko Suomen eduksi. Satakunnan elinkeinoelämä tarvitsee koulutusta, tutkimusta ja sujuvia yhteyksiä. Näin turvataan ammattitaitoisen työvoiman saanti, tuotteiden kilpailukykyinen kehittämisympäristö ja kuljettamisen infrastruktuuri niin tiedonsiirron kuin ihmisten ja tavaroidenkin liikkumisen kannalta. SATAKUNNAN 18 BRÄNDIKÄSIKIRJA SATAKUNNAN 19 BRÄNDIKÄSIKIRJA

275 LUO OMA ELÄMYKSESI SATAKUNNASSA LUO OMA elämyksesi SATAKUNNASSA Ko merels seila ni vähäsytes tunte. Sillail oikke Rauman kielen sanoja ja sanomisia -kirjasta UPEA MERI ja pitkä historia. Tapahtumia, Rauman maailmanperintökohteet, hauskan oudot murteet, luovat ihmiset ja MIELENKIINTOINEN KULTTUURIELÄMÄ. Satakunta on täynnä menestystarinoita ja myös töitä riittää. Meillä on RUUHKATON TUNNELMA, FANTASTINEN LUONTO ja edullista asua. Suurten, kansainvälisestikin tunnettujen tapahtumien ohella Satakunnassa on aktiivisia kyläyhteisöjä ja runsaasti paikallistapahtumia. SATAKUNTA ON AITO PAIKKA ELÄÄ, YRITTÄÄ JA KOKEA. SATAKUNNAN 20 BRÄNDIKÄSIKIRJA SATAKUNNAN 21 BRÄNDIKÄSIKIRJA

276 LUO OMA ELÄMYKSESI SATAKUNNASSA SATAKUNNAN AARTEET ODOTTAVAT. Upeita luontomaisemia, makuelämyksiä, rentoutumista, seikkailuja ja hetkiä hiljaisuudelle. SATAKUNNAN KÄRKIKOHTEITA: Yyteri Unescon maailmanperintökohteet Vanha Rauma ja Sammallahdenmäki Jämin alue Selkämeren kansallispuisto Oura, Kuuskajaskari, Kylmäpihlaja Puurijärven ja Isonsuon sekä Kauhaneva- Pohjankankaan kansallispuistot Ruukkialueet Kauttualla, Noormarkussa ja Leineperissä Arkkitehtuuri, esimerkiksi Alvar Aallon suunnittelema Villa Mairea Noormarkussa ja Terassitalo Kauttualla Tapahtumat: Pori Jazz, SuomiAreena, Rauman Pitsiviikko, Raumanmeren Juhannus RMJ, Jämi Fly In, Karmarock, Rauma Blues, Rauma Blue Sea Film Festival, Satasoitto, Pori Jazz Kids Festival ja lukuisat muut Kirjurinluoto ja Pelle Hermannin leikkipuisto TUTUSTU MAAKUNTAPORTAALIIN > SATAKUNTA.FI 2 UNESCON MAAILMAN- PERINTÖKOHDETTA Suomen seitsemästä Unescon maailmanperintökohteesta kaksi sijaitsee Raumalla. SATAKUNNAN 22 BRÄNDIKÄSIKIRJA SATAKUNNAN 23 BRÄNDIKÄSIKIRJA

277 LUO OMA ELÄMYKSESI SATAKUNNASSA IHANA LOMA! Leppoisa rantaloma Yyterin ihanilla dyyneillä vaihtui eläimellisen hauskaksi maatilaelämäksi Merikarvian MuuMaassa. Nauruntäyteinen päivä Pelle Hermannin leikkipuistossa oli kaikkien mieleen ja eväsretki Sammallahdenmäen muinaismuistoalueelle tarjosi mukavan rauhoittumishetken. Sinne pienetkin retkeilijät jaksoivat kävellä. - Lapsiperhe TAPAHTUMIEN VIIKKO Pori Jazzin ja SuomiAreenan aika heinäkuisessa Porissa on varsinainen superviikko. En olisi voinut arvata kuinka paljon kaikille avoin yhteiskunnallinen keskustelutapahtuma voi tarjota kuultavaa ja nähtävää. Kaduilla vastaan kulkee ministereitä, kansanedustajia, eturivin toimittajia ja tv:stä tuttuja kasvoja. Viikon päätteeksi on mukava suunnata Kirjurinluodon vehreään konserttipuistoon ja nauttimaan kansainvälisestä rytmimusiikista ja rennosta tunnelmasta. - Yksin matkustava aikuinen PITSIVIIKKO JA KAIKKI Noormarkun ruukin ihanaa illallista ja yöpymistä Ahlströmin alueen upeasti kunnostetussa vierashuoneessa kelpaa muistella. Sinne tarjoilijan vinkkaamaan Liljan Lankakauppaan Siikaisiin pitää ompeluseuran kanssa lähteä oikein porukalla. Kuulemma sellaista valikoimaa ja palvelua saa muualta hakea. Ja se Rauman Pitsiviikko. Miten se onkin jäänyt meiltä vielä kokematta! Ensi kerralla suunnataan Vanhan Rauman puukaupunkikortteleihin ja mukulakivikaduille. Samalla voidaan tutustua taidemuseoihin ja gallerioihin. - Eläkeläiskaverukset SUUNTAA LUONTOON Melontaretki Karvianjoella oli juuri niin mukavan rauhallinen kuin ajattelinkin. Matkaa Inhottujärveltä Isojärvelle kertyi sopivat 13 kilometriä. Seuraavalla reissulla jatkan Isojärveltä Merikarvialle asti. Nyt kaipaan kuitenkin vaihteeksi tukevaa maata jalkojeni alle. Siihen tarpeeseen vastaa Yyterin santojen ja lietteiden reitti. Kiikarit kaulaan ja termospullo kainaloon. Yyterin linnustoon ja mahtaviin merimaisemiin ei kyllästy koskaan. - Luonnonystävä VAUHTIA PITÄÄ OLLA! Jämin upeissa harjumaastoissa ja kauniissa maalaismaisemissa järjestetystä maastopyörätapahtumasta jäi niin hyvät fiilikset, että ilmoittauduttiin heti uudestaan. Sitä ennen ehtii sopivasti osallistua Yyterissä kisailtavaan Porin Raastoon, missä testataan kunnon lisäksi suunnistustaito. Sieravuoreen Pyhäjärven rannalle pitää ehtiä myös uudelleen vesihiihtämään ja sup-lautailemaan. - Sporttipari PARASTA PORUKALLA! Ollaan joka kesä vietetty mökkiloma Yyterissä kaveriporukalla. Vähän surffailtu, pelailtu rantalentistä ja pidetty hauskaa. Meillä on aina sama mökki, ulkoporeammeet ja kaikki. Todellakin mennään seikkailemaan köysiradoille Yyteriin ja Jämille kans. Niin siistii! Nyt tuleekin kaks reissuu sinne suunnalle, sillä myös Raumanmeren Juhannukseen on vaan pakko mennä. - Kaveriporukka SATAKUNNAN 24 BRÄNDIKÄSIKIRJA SATAKUNNAN 25 BRÄNDIKÄSIKIRJA

278 GRAAFISET OHJEET SATAKUNNAN VAAKUNA Maakuntavaakuna on Satakunnan tärkein ja virallinen tunnus. Historiallisen Satakunnan vaakuna sisältyy Kustaa Vaasan vuonna 1557 pojalleen Juhana Herttualle myöntämään vaakunaan. Siitä juontuvat maakunnan värit sininen ja keltainen; Ruotsin väreiksi ne vahvistuivat myöhemmin eli vuonna 1569, kun Juhanasta tuli Ruotsin kuningas Juhana III. Graafiset ohjeet Vaakunassa on sini-kulta-katkoisessa kilvessä pystyyn kavahtanut musta, punavaruksinen, kruunupäinen karhu, joka pitää kämmenissään hopeista miekkaa; kruunu ja miekan kahva kultaa; saatteena karhun molemmin puolin yläkentässä seitsensakarainen hopeatähti. Kruunu: herttuakunnan kruunu. Satakuntaliitto käyttää vaakunaa omassa tunnuksessaan. Vaakunaa käytetään maakunnan yhteenkuuluvuuden ja myönteisen maakuntahengen korostamiseksi. Maakuntavaakunaa on käytettävä vaakunan arvoa, lakia, hyvää tapaa ja heraldiikan periaatteita noudattaen. SATAKUNNAN 26 BRÄNDIKÄSIKIRJA SATAKUNNAN 27 BRÄNDIKÄSIKIRJA

279 GRAAFISET OHJEET YHTEISET VIESTIT Yhteiset viestit muodostuvat vetovoima-tekijöistämme. Niillä korostamme postiivisuutta, myönteistä maakuntahenkeä ja yhteisöllisyyttä. Näitä viestejä voit hyödyntää omaan tarkoitukseesi sopivasti, vaikkapa erilaisiin dokumentteihin, markkinointiaineistoihin, esityksiin, verkkosivuilla yms. HYVÄ elämä SATAKUNNASSA QUALITY OF Life IN SATAKUNTA HYVÄ ELÄMÄ SATAKUNNASSA / QUALITY OF LIFE IN SATAKUNTA FINLAND Teema korostaa elämänlaatua Satakunnassa. Se muodostuu pitkästä historiasta ja vahvoista juurista, edullisesta asumisesta, lyhyistä etäisyyksistä, monipuolisesta työ- ja koulutustarjonnasta, laajoista harrastusmahdollisuuksista, rikkaasta kulttuurielämästä ja ainutlaatuisesta luonnosta. Kannustavaa yhteisöllisyys, puhdas elinvoima ja ihmislähtöiset ratkaisut toimivat maakunnan ihmisten ja elinvoiman hyväksi. Viestiaineistot ovat ladattavissa osoitteessa SUOMI tarvitsee SATAKUNNAN FINLAND needs SATAKUNTA SUOMI TARVITSEE SATAKUNNAN / FINLAND NEEDS SATAKUNTA Teema korostaa teollista ja uudistuvaa Satakuntaa, joka tuottaa vientiylijäämää, ruokaa ja energiaa muulle Suomelle. Satakunta on avoin, vientivetoinen ja kansainvälinen teollisuusmaakunta, johon yritykset uskovat ja investoivat. Satakuntaan sijoittaminen edistää koko Suomen hyvinvointia. LUO OMA elämyksesi SATAKUNNASSA CREATE YOUR own experience IN SATAKUNTA LUO OMA ELÄMYKSESI SATAKUNNASSA / CREATE YOUR OWN EXPERIENCE IN SATAKUNTA FINLAND Teema korostaa Satakunnan monimuotoisuutta elämyksien ja hyvän elämän luomisessa. Satakunnalla on upea meri ja pitkä historia, tapahtumia, kaksi maailmanperintökohdetta, hauskan outoja murteita ja luovia ihmisiä. Maakunnassa on ruuhkaton tunnelma, fantastinen luonto ja edullista asua. Satakunta on aito paikka elää, yrittää ja kokea. SATAKUNNASTA. / FROM SATAKUNTA FINLAND. Edellisiä pääteemoja tukee teema Satakunnasta. Tätä voi käyttää eri yhteyksissä, joiden satakuntalaisuutta halutaan korostaa. SATAKUNNAN 28 BRÄNDIKÄSIKIRJA SATAKUNNAN 29 BRÄNDIKÄSIKIRJA

280 GRAAFISET OHJEET SATAKUNTA.FI-LOGO Satakunta.fi -logon käytössä tärkeintä on huomioida logon riittävä erottuminen taustastaan ja sitä ympäröivistä elementeistä. Logoa ei tule muokata millään tavalla eikä siihen saa lisätä tehosteita tai muita elementtejä. HUOM! Kahdeksan kieliversiota Logosta on olemassa kieliversiot suomen lisäksi englanniksi, espanjaksi, venäjäksi, kiinaksi, saksaksi, ranskaksi ja ruotsiksi. Logosta on kaksi versiota, joista voi valita kuhunkin käyttötarkoitukseen parhaiten sopivan. Logon ensisijainen väritys on taivaansinisen ja vaalean harmaan yhdistelmä, mielellään valkoisella taustalla. Logosta on myös kokonaan valkoinen versio, jota käytetään tummilla taustoilla. SATAKUNNAN 30 BRÄNDIKÄSIKIRJA SATAKUNNAN 31 BRÄNDIKÄSIKIRJA

281 GRAAFISET OHJEET TYPOGRAFIA VÄRIMAAILMA Alla esiteltynä Satakunnan markkinoinnissa käytetyt kirjasimet. Markkinointimateriaaleissa leipätekstin väri on yleensä musta Satakunnan värimaailma on sininen. Päävärejä ovat syvänsininen LISÄVÄRIT tai tummalla pohjalla valkoinen. Päävärejä voidaan käyttää väliotsikoissa tai muissa huomioarvoa vaativissa teksteissä. ja satakunnansininen. Näiden lisäksi on määritelty neljä lisäväriä, OTSIKKOKÄYTTÖÖN TEHOSTEKÄYTTÖÖN SATAKUNTA.FI-SIVUILLA joita käytetään harkitusti korostamaan yksityiskohtia. Painotuotteissa (CMYK) ja ruudulta tarkasteltaessa (RGB) värien arvot ovat seuraavat. Taivaansininen CMYK 69/13/2/0 RGB 59/173/224 PMS 298 CP Vaihtoehto 1 Avenir Next Bold AaBbCcDdEeFfGgHhIi Dancing Script Bold* AaBbCcDdEeFfGgHhIi Otsikot Montserrat Bold* AaBbCcDdEeFfGgHhIi PÄÄVÄRIT Valkoinen CMYK 0/0/0/0 RGB 255/255/255 Vaihtoehto 2 Gotham Bold AaBbCcDdEeFfGgHhIi LEIPÄTEKSTIKÄYTTÖÖN Avenir Medium AaBbCcDdEeFfGgHhIi Leipäteksti Slabo 27 px* AaBbCcDdEeFfGgHhIi *Fontit löytyvät Google Fontsista, eli ovat jokaisen ladattavissa ja käytettävissä > fonts.google.com Syvänsininen CMYK 97/59/9/46 RGB 2/62/107 PMS 541 C Satakunnansininen CMYK 95/45/0/0 RGB 0/114/187 PMS 285 C Harmaa CMYK 20% MUSTA RGB 218/218/218 Kullankeltainen CMYK 1/24/87/0 RGB 252/198/44 PMS 123 C SATAKUNNAN 32 BRÄNDIKÄSIKIRJA SATAKUNNAN 33 BRÄNDIKÄSIKIRJA

282 KANAVAT Satakunnan maakunnasta matkailusta yrittämiseen ja työhön kertoo Satakunnan maakuntaportaali Satakunta.fi (suomi ja englanti). Koe Satakunta -hakusivustolla (suomi ja englanti) on maakunnan vapaa-ajan ja matkailun tarjontaa. Satakuntaa markkinoiva Facebook-tili vinkkaa liki päivittäin jostain mielenkiintoisesta asiasta, ihmisestä tai tapahtumasta Satakunnassa. Satakunnasta kertovia esitteitä ja aineistoja on sähköisenä Issuu.com-tilillä. Videoaineistoja maakunnasta löytyy Satakunta.fi YouTube-tililtä. AINEISTOT Tässä brändikäsikirjassa esiteltyjä tietoja ja logoja voit hyödyntää monipuolisesti ja juuri omaan tarkoitukseesi sopivasti hyvää tapaa noudattaen. Tavoitteena on myönteinen maakuntahenki, yhtenäisyys Satakunnan asioiden edistämisessä ja yhteenkuuluvuus. Vaakuna ja logot ovat ladattavissa osoitteessa Samasta osoitteesta pääset lataamaan Satakunnasta kertovia esitteitä ja aineistoja sähköisenä. Osa esitteistä on myös paperiversioina, niitä voit tilata Satakuntaliitosta Satakunnan brändikäsikirjan on tuottanut Satakuntaliitto. issuu.com/satakuntaliitto Satakuntaliitto on aluekehitysviranomainen, jonka tehtävänä on muun muassa Satakunnan maakunnan edunajaminen, aluekehittäminen ja markkinointi. SATAKUNNAN 34 BRÄNDIKÄSIKIRJA SATAKUNNAN 35 BRÄNDIKÄSIKIRJA

283 Satakuntalaiset ovat Suomen onnellisinta kansaa. 90 prosenttia satakuntalaisista ilmoitti olevansa onnellinen vähintään melko usein Alma Median vuonna 2017 teettämässä onnellisuus-tutkimuksessa, johon haastateltiin 3600 täysi-ikäistä suomalaista kaikista maakunnista. Tutkimuksen virhemarginaali on 1,6 prosenttiyksikköä. SATAKUNNAN 36 BRÄNDIKÄSIKIRJA SATAKUNNAN 37 BRÄNDIKÄSIKIRJA

284 KUVAT Kansi Juha Sinisalo, Meloja Marko Mikkola, Peltomaisema Juha Sinisalo, Lapset leikkipuistossa Juha Sinisalo, Järvimaisema Antti Partanen, Nakkila Works Oy Antti Partanen, Bepop Antti Partanen, Harjavallan rautatieasema Visa Vehmanen, Yyteri talvella Visa Vehmanen, Teemuluoto s. 5 Eeva Meusel, Asko Aro-Heinilä s. 6 Jari Kurvinen/Vastavalo, Leineperin ruukki s. 8 Elina Manninen, Äiti ja lapset Yyterissä s. 10 Norilsk Nickel s. 10 Veera Korhonen, SAMK, Opiskelijat s. 10 Satakuntaliitto, Rumpalipojat s. 11 Antti Partanen, Sampo Rosenlew s. 11 Timo Nieminen, Luvia s. 12 Tomi Vastamäki, Ässät-Lukko ottelu s. 12 Hannu Ikonen, Porispere s. 12 Visa Vehmanen, Puutalot s. 14 Antti Partanen, Sampo Rosenlew s. 18 Juha Sinisalo, Leikkipuisto s. 18 Norilsk Nickel s. 18 Antti Partanen, Mäntyluodon satama s. 19 Juha Sinisalo, Maaseutua s. 19 Antti Partanen, Rauma Seaside Industry Park s. 19 Antti Partanen, Nakkila Work Oy s. 20 Timo Nieminen, Luvia s. 23 Vastavalo, Vanha Rauma s. 36 Mikael Leppäniemi SATAKUNNAN 38 BRÄNDIKÄSIKIRJA

285 SATAKUNNAN 40 BRÄNDIKÄSIKIRJA

286 PÖYTÄKIRJA Sivu 284 Maakuntahallitus MH 6/ LAUSUNTO VALTATIE 2 PORI - HELSINKI KEHITTÄMISSELVITYKSESTÄ SL/132/ /2016 Esityslistan liitteet: 1. Valtatie 2 kehittämisselvitys He_raporttiluonnos_ pdf 2. Selvityksen esittelydiat (HFP ) 3. Luonnos Satakuntaliiton lausunnoksi Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen liikenne ja infrastruktuuri -vastuualue pyytää Satakuntaliitolta lausuntoa valtatie 2 Pori Helsinki kehittämisselvityksestä mennessä. Valtatie 2 kehittämisselvityksessä on käyty läpi koko tieosuus Vihdin Nummelasta Porin Mäntyluotoon, selvitetty mahdolliset toimenpiteet, joilla tietä voisi kehittää ja arvioitu näiden kustannukset. Selvityksessä ehdotetaan perustellusti toimenpiteitä, jotka tulisi toteuttaa lähimmän kymmenen vuoden aikana ja toimenpiteitä, jotka tulisi toteuttaa myöhemmin. Satakuntaliiton edustajat ovat osallistuneet kehittämisselvityksen valmisteluun. Valtatie 2 kehittämisselvityksen lausuntojen antamisen jälkeen siirrytään edunvalvonnalliseen vaiheeseen, joka tulee tarkoittamaan valtatie 2:n varrella olevien toimijoiden laajaa yhteisen tekemisen tarvetta ja valittavien kehittämiskohteiden priorisointia sekä keskenään että muiden liikenneinfran kehittämiskohteiden kanssa. Satakuntaliiton virastossa on valmisteltu tästä Satakunnan liikenneinfrastruktuurin kehittämisen kannalta keskeisestä selvityksestä liitteenä oleva lausuntoluonnos. Valmistelijat: Vt. maakuntajohtaja: Maakuntahallitus: Päivi Liuska-Kankaanpää, Ville Turunen, Marika Luoma Maakuntahallitus hyväksyy liitteenä olevan lausuntoluonnoksen Satakuntaliiton lausunnoksi valtatie 2 Pori Helsinki kehittämisselvityksestä Varsinais-Suomen ely-keskuksen liikenne ja infrastruktuuri vastuualueelle. Päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

287 SATAKUNTALIITTO Sivu 285 Postiosoite: PL 260, PORI Käyntiosoite: Pohjoisranta 11 D, PORI Varsinais-Suomen ELY Itsenäisyydenaukio 2 PL TURKU viite: asia: lausuntopyyntö , diaarionumero VARELY/19/2016 Lausuntopyyntö valtatie 2 Pori-Helsinki kehittämisselvityksestä Satakuntaliiton lausunto Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen liikenne ja infrastruktuuri -vastuualue pyytää Satakuntaliitolta lausuntoa valtatie 2 Pori Helsinki kehittämisselvityksestä mennessä. Selvityksessä on käyty läpi koko tieosuus Vihdin Nummelasta Porin Mäntyluotoon, selvitetty mahdolliset toimenpiteet, joilla tietä voisi kehittää ja arvioitu näiden kustannukset. Isoimmista toimenpiteistä on tehty hyöty/kustannus-analyysi perustuen työn alussa ohjausryhmän johdolla määriteltyihin palvelutasotavoitteisiin. Näiden perusteella ehdotetaan toimenpiteitä toteutettavaksi lähimmäksi kymmeneksi vuodeksi ja toimenpiteitä, jotka tulisi toteuttaa myöhemmin. On kuitenkin muistettava, että hyöty/kustannus-analyysissä voidaan huomioida vain tekijöitä, joille voidaan laskea selvä rahallinen arvo. Varsinkin maankäyttöön liittyviä hyötyjä ei voida näin täysin tunnistaa johtuen osin myös siitä, että hyötyjen realisointi edellyttää yhteensovittamista muun kuin liikenteeseen liittyvän kehittämisen kanssa. Lähtökohtaisesti Satakuntaliitto katsoo, että tarpeelliset toimenpiteet on tunnistettu ja ne on priorisoitu tarkoituksenmukaisesti. Selvityksessä on myös todettu, että pahimmat palvelutasopuutteet ovat Satakunnassa, mihin näkemykseen Satakuntaliitto yhtyy. Satakuntaliitto ehdottaa lisättäväksi ensimmäisen vaiheen toimenpiteisiin Friitalan eritasoliittymän lisärampin ja tasoristeysten poistot rataosalla Ulvilasta Harjavaltaan. Selvityksessä on tehty hyöty/kustannus-analyysi Friitalan eritasoliittymän lisärampista. Analyysin perusteella rampin tekeminen ei ole kovin kannattavaa, koska ramppi olisi melko kallis maaperäoloista johtuen. Ulvila on kuitenkin päättänyt kehittää maankäyttöä lähinnä tämän liittymän varaan ja luopua Friitalan toisesta eritasoliittymävarauksesta. Valinta on kokonaisuutena kustannustehokas ja vähentää kehittämistarvetta itse valtatiellä 2, mutta edellyttää sitä, että Friitalan nykyisen liittymän palvelutaso riittää myös tilanteessa, jossa liikenne kasvaa. Huomioiden koko Friitalan maankäytön, rampin toteuttamisesta saatavat hyödyt ovat niin isoja, että rampin toteutus on perusteltua. Vaihtoehtoihin nähden lisärampin rakentaminen on edullisin tapa Yhteystiedot: Puh. vaihde: etunimi.sukunimi@satakunta.fi

288 SATAKUNTALIITTO Sivu 286 Postiosoite: PL 260, PORI Käyntiosoite: Pohjoisranta 11 D, PORI huolehtia siitä, että Friitalasta on toimiva yhteys myös tulevaisuudessa valtatielle 2. Porin ja Tampereen välisen rautatieyhteyden nopeuttamisesta on saatavissa merkittävä hyöty, minkä edellytys on kuitenkin tasoristeysten poisto. Kokemäen ja Porin välisen radan geometria mahdollistaisi jopa 200 km/h nopeuden (Pori Tampere raideliikenteen jatkokehittäminen, SITO 2012), mutta tasoristeykset rajaavat nopeudeksi nyt 140 km/h. Nopeutusmahdollisuus tällä välillä olisi noin 5 10 minuuttia riippuen pysähtymisten määrästä ja käytetystä kalustosta. Kun tasoristeyksiä ei tällä hetkellä omina toimenpiteinä käytännössä juuri poisteta, on tärkeää, että niitä poistetaan mahdollisuuksien mukaan osana muita toimenpiteitä ja ohjelmia. Myös osana valtatien 2 kehittämistä tähän tulisi pyrkiä. Satakuntaliitto myös katsoo, että nyt ehdotettujen seuraavan kymmenen vuoden aikana tehtävien toimenpiteiden toteutus ei yksinään vielä riitä saamaan tietä riittävän tasoiseksi. Ehdotetut ensimmäisen vaiheen toimenpiteet korjaavat lähinnä pahimmat yksittäiset ongelmat. Selvityksessä myöhemmin toteutettavaksi ehdotetuista toimenpiteistä mahdollisimman moni tulisi saada toteutukseen jo ensimmäisessä vaiheessa. Satakunnan kuntien ja maakuntaliiton tavoitteena on toteuttaa valtatie 2 nelikaistaisena Harjavaltaan asti. Toimenpideohjelman tulee tukea tätä tavoitetta. Satakuntaliitto Asko Aro-Heinilä maakuntajohtaja Päivi Liuska-Kankaanpää alueiden käytön toimialajohtaja Yhteystiedot: Puh. vaihde: etunimi.sukunimi@satakunta.fi

289

290 SELVITYKSEN AIKATAULU x

291

292

293

294 JOUKKO- LIIKENTEEN LAATUPYSÄKIT

295

296

297

298

299

300

301 ÄLY- JA SÄHKÖINEN LIIKENNE Sähköautojen latauspisteet Liikenteen häiriönhallinta Avoin data ja tiedonsiirron rajapinnat Lippu- ja aikataulutiedot Yritysten sähköinen saavutettavuus Automaattibussikokeilut Vaatii yhteistyötä, tiedonvaihtoa, tiedottamista ja koulutusta

302 PORI

303

304

305

306 Palvelutasotavoitteiden teemat ja painot 1. Kuljetukset 25 % a) Liittymät b) Häiriöt c) Kunto d) Palvelualueet 2. Henkilömatkat 20 % a) Joukkoliikenne b) Liikennevirran sujuvuus c) Nopeus, matka-aika d) Kävely ja pyöräily 3. Maankäyttö 20 % a) Nykyisen tehostaminen b) Yhteydet valtatielle c) Estevaikutuksen pienentäminen 4. Liikenneturvallisuus 25 % a) Henkilövahinkojen/kuolemien vähentäminen 5. Ympäristönsuojelu 10 % a) Melualtistuksen vähentäminen b) Pohjavesien suojaaminen 6. Älykkyys - tarkastellaan työn loppuvaiheessa uusien palveluiden mahdollisuuksia teemoissa 1-5

307

308 Luonnos

309 PÖYTÄKIRJA Sivu 307 Maakuntahallitus MH 6/ LAUSUNTO LAISTA MAANTIELAIN MUUTTAMISEKSI SL/11/ /2016 Liikenne- ja viestintäministeriö on pyytänyt lausuntoa hallituksen esitysluonnoksesta maantielain (503/2005) muuttamiseksi mennessä. Hallituksen esitys liittyy annettuun hallituksen esitykseen maakuntien perustamista ja sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen uudistusta koskevaksi lainsäädännöksi sekä Euroopan paikallisen itsehallinnon peruskirjaa koskevaan ilmoitukseen (HE 15/2017 vp.) Lausunto pyydetään jaotteleman lausuntopyynnössä annettujen otsikoiden mukaan. Hallituksen esitysluonnos laiksi maantielain muuttamisesta toteuttaa maakuntalain 6 :n 1 momentin 14 kohdassa tarkoitettujen liikennettä ja tienpitoa koskevien tehtävien siirtoa valtiolta maakunnille. Esityksellä siirretään myös tehtäviä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksista Liikennevirastoon. Esityksen mukaan maatielain nimi muutetaan laiksi liikennejärjestelmästä ja maanteistä. Lakiin ehdotetaan sisällytettävän valtakunnallista ja maakunnissa tapahtuvaa liikennejärjestelmäsuunnittelua koskevat säännökset ja maanteiden luokitteluun pohjautuvat palvelutasoa koskevat säännökset. Lisäksi esitys sisältää ehdotukset uudeksi sääntelyksi tienpidon järjestämisestä maakuntien ja valtion yhteistyönä sekä siihen liittyvistä ohjaus-, sopimus- ja muista järjestelyistä. Esitysluonnoksessa maantieverkon omistajana säilyy valtio, jota edustaa Liikennevirasto. Liikenne- ja viestintäministeriö päättää Liikenneviraston esityksestä maanteiden valta- ja kantatieluokituksesta sekä sen, mitkä tiet kuuluvat jatkossa valtakunnalliseen runkoverkkoon. Valtakunnallisesti merkittävällä runkoverkolla on oltava yhtenäinen ja korkea pitkämatkaisen liikenteen palvelutaso, johon pyritään suunnitelmallisemmin laatimalla valtakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma sekä siihen sisältyvä rahoitus- ja toimenpidesuunnitelma vuodeksi. Valtakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma laaditaan yhdessä maakuntien kanssa. Maakuntiin siirtyviksi liikennealan tehtäviksi on esitetty liikennejärjestelmän toimivuus, liikenneturvallisuus, tie- ja liikenneolot, alueellinen tienpito, maankäytön yhteistyö sekä toimintaympäristöä koskevien tietojen tuottaminen valtakunnalliseen liikennejärjestelmäsuunnitteluun. Esityksen mukaan maakunnilla on keskeinen rooli maakunnan liikennejärjestelmäsuunnitelmaa laadittaessa. Suunnitelma voidaan laatia maakunnittain tai yhteistyöalueittain. Maakunnat voivat hoitaa myös julkiseen henkilöliikenteen suunnitteluun, yksityisteihin, saaristoliikenteeseen ja liikkumisen ohjaukseen sekä lentoliikenteen ostoihin liittyviä tehtäviä, joita tehdään osana liikennejärjestelmäsuunnittelua. Liikennevirasto osallistuu maakunnalliseen liikennejärjestelmäsuunnitteluun. Tienpidosta vastaavana viranomaisena toimivat maakunnat tai niiden muodostamat yhteistoiminta-alueet sekä Liikennevirasto. Yhteistyöalueita voidaan perustaa enintään 9. Yhteistyöalueiden välilisillä yhteistyösopimuksilla varmistettaisiin tienpidon kustannustehokas sekä yhtenäinen, asiantunteva ja pitkäjänteinen hoitaminen. Alueellisen tienpidon tehtävät toteutetaan sopimuspohjaisesti valtion kanssa. Maakuntien järjestämisvastuulla olevan tienpidon rahoitus ja kohdentuminen eriteltäisiin maakunnittain tieverkon ja liikenteen ominaisuuksiin ja olosuhteisiin perustuen. Liikennevirasto kohdentaa rahoituksen jokaiselle maakunnalle ja tekee rahoitusvaraukset tienpidon yhteistyöalueen käyttöön sopimuksen perusteella. Liikennevirasto varaa osan rahoituksesta perusväylänpidon talousarviomäärärahasta kohdistettavaksi tienpidon valtakunnallisiin tehtäviin, teemaohjelmiin ja äkillisiin ja ennakoimattomiin korjaustarpeisiin. Maakunnat eivät voi käyttää yleiskatteellista rahoitusta tienpitoon.

310 PÖYTÄKIRJA Sivu 308 Maakuntahallitus MH 6/2017 Tienpidon rahoituksen on tarkoitus tulla liikenne-, ja viestintäministeriön hallinnonalan talousarviomomentin erillisrahoituksena. Vuoden 2019 perusväylänpidon rahoituskehys on 915 miljoonaa euroa. Perustienpidon rahoitus tulee vähenemään nykyisestä 540 miljoonasta 505 miljoonaan euroon. Maakunnille jää Liikenneviraston tehtäväkentän jälkeen jaettavaa 425 miljoonaa euroa. Tienpito tulisi uuden lain mukaan perustumaan vahvasti sopimusmenettelyyn, jonka avulla on tarkoitus varmistaa, että sekä maakuntien näkemys toteutuu, että Liikennevirastolle jää riittävä ohjausvalta valtakunnallisten tavoitteiden toteuttamiseen. Myös teiden luokituksen merkitys tienpidon ohjausvälineenä lisääntyisi, sillä laissa määritetään runkotieverkolta edellytettävä palvelutaso. Valmistelijat: Vt. maakuntajohtaja: Maakuntahallitus: Päivi Liuska-Kankaanpää, Ville Turunen Maakuntahallitus päättää antaa liitteen mukaisen lausunnon maantielain uudistamisesta Liikenne- ja viestintäministeriölle lausunnonannon määräaikaan mennessä. Päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.