P. E. SVINHUFVUDIN KOTIMUSEO EHDOTUKSIA KOTKANIEMEN KEHITTÄMISEKSI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "P. E. SVINHUFVUDIN KOTIMUSEO EHDOTUKSIA KOTKANIEMEN KEHITTÄMISEKSI"

Transkriptio

1 P. E. SVINHUFVUDIN KOTIMUSEO EHDOTUKSIA KOTKANIEMEN KEHITTÄMISEKSI Selvitys Tekijä: FT Vesa Määttä Tilaaja: P. E. Svinhufvudin Muistosäätiö

2 1 P. E. SVINHUFVUDIN KOTIMUSEO EHDOTUKSIA KOTKANIEMEN KEHITTÄMISEKSI P. E. Svinhufvudin Muistosäätiö Vesa Määttä, p , SISÄLLYS 1. TIIVISTELMÄ 3 2. YHTEISTYÖKUMPPANEITA JA RAHOITTAJIA 4 3. SUUNNITELMIA VUODELLE VUOTTA SVINHUFVUDIN SYNTYMÄSTÄ 5 4. SUUNTAVIIVOJA VUOSIEN NÄYTTELYILLE ITSENÄISTYMISVAIHEEN NÄYTTELY VUONNA KAHVILA, KOKOUS- JA SEMINAARIKÄYTTÖ KOTKANIEMEN HISTORIAA, TONTTI JA RAKENNUKSET P. E. ja Ellen Svinhufvudin Kotkaniemi Kotkaniemi P. E. Svinhufvudin kotimuseon merkitys Tontti ja päärakennus NYKYAIKAISEN MUSEOTOIMINNAN MAHDOLLISUUKSIA YHTEISTYÖTÄ LÄHIALUEEN KANSSA. MUSEOITA JA MUSEAALISIA KOHTEITA ETELÄ-KARJALASSA Luumäki Lemi Lappeenranta Imatra Parikkala Ruokolahti Rautjärvi Savitaipale Suomenniemi Taipalsaari LIITTEET Mari Kurkan, Svinhufvud-suvun esineiden inventaariosuunnitelma Outi Korhonen, P. E. Svinhufvud juristina -tutkimuksen esikartoitus Elina Brotherus ja Leena Svinhufvud, Muutamia ajatuksia Kotkaniemen museon näyttelytoiminnan kehittämisestä Kiinteistörekisteriote Kotkaniemestä 69

3 10.5 Kiinteistörekisterin karttaotteet Kotkaniemestä Kotkaniemen kävijämäärät Lähteet ja kirjallisuus 75 2

4 3 1. TIIVISTELMÄ Kotkaniemen kehittämisen johtovastuu on luonnollisesti Museovirastolla ja sen johtamalla kehittämishankkeella ja siihen liittyvällä eri sidosryhmien edustajista kootulla ohjausryhmällä. Ensi vaiheen tärkein tavoite on ammattimaisen ja riittävän laaja-alaisen kehittämissuunnitelman laatiminen Kotkaniemelle. Tämä selvitys on laadittu tukemaan kehittämissuunnitelman laatimista ja vuoden 2011 näyttelyn rakentamista. Svinhufvudit ostivat Kotkaniemen keväällä Heidän omistuksessaan tilan pintaalaksi muodostui noin sata hehtaaria. Svinhufvudit ja Kotkaniemi kuuluivat lähes erottamattomasti yhteen vuosikymmenien ajan. Idea Kotkaniemen museosta esitettiin pian vuonna 1944 tapahtuneen P. E. Svinhufvudin kuoleman jälkeen. Idea toteutui vuonna Tuolloin Kotkaniemi siirtyi Svinhufvud-suvulta valtion omistukseen ja Museoviraston hallintaan. Kotkaniemi on yksi merkittävimmistä museoista Etelä-Karjalassa. Se on lisäksi valtakunnallisesti tärkeä kohde, ja sinne on mahdollista houkutella yhä enemmän näyttelyvieraita myös Suomen rajojen ulkopuolelta. Se sijaitsee hyvien liikenneyhteyksien varrella ja sen lähellä on monia kiinnostavia matkailukohteita. Kotkaniemen jugend-huvilalla on kulttuurihistoriallista merkittävyyttä, ja Museoviraston RKY-inventoinnissa Kotkaniemi luokitellaan valtakunnallisesti merkittävimpiin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin. Nyt laadittu suunnitelmaluonnos lähtee Kotkaniemen ja sen näyttelytoiminnan kehittämisestä nykyaikaisin ja innovatiivisin keinoin. Ensi vaiheena on Svinhufvudhuoneen aikaansaaminen. Tämän jälkeen toimintaa laajennetaan vuosittaisen näyttelysuunnitelman avulla niin, että itsenäistymisen 100-vuotispäiväksi vuonna 2017 rakentuu pysyvä näyttely pidemmästä itsenäistymisvaiheesta. Näin ollen idea Itsenäisyysmuseosta konkretisoituisi. Vaihtuvat näyttelyt voisivat kytkeytyä sota- ja kulttuurihistoriaan. Kotkaniemen monipuoliset kohteet tulevat tarjoamaan myös muita kuin museaalisia elämyksiä kaikenikäisille. Teemanäyttelyiden kronologia: 2011 PES 150 vuotta vanhan Suomen emämaahan liittämisestä 200 vuotta kieliasetuksesta 150 vuotta P.E.S:n Siperian karkotus Jääkäriliikkeen 100-vuotismuistonäyttely P.E.S. ja työväenliike. Kotkaniemeen sijoitettavia pääomia on kohdennettava näyttelytoiminnan lisäksi korjausta vaativiin kohteisiin erityisesti päärakennuksessa, mutta myös puutarhassa, tontilla ja muissa rakennuksissa. Toiminnan edellytysten turvaamisessa on Suomen valtion taloudellinen tuki ensisijaista. Tavoitteena on myös hakea taloudellista kannustusta ainakin Euroopan Unionilta, Etelä-Karjalan liitolta, Luumäen kunnalta sekä yksityisiltä tahoilta. Käsillä olevan selvitystyön on rahoittanut P. E. Svinhufvudin Muistosäätiön lisäksi Vapaussodan Invalidien Muistosäätiö.

5 4 2. YHTEISTYÖKUMPPANEITA JA RAHOITTAJIA Museoviraston taloudellinen tuki on jatkossakin oleellinen Kotkaniemelle. Näillä näkymin Kotkaniemen museotoiminnalle on saatavissa taloudellista tukea ainakin Etelä-Karjalan museolta ja liitolta sekä Ely-keskukselta. Viimeksi mainitussa tuki kohdentuu rakennusten korjauksiin ensisijaisesti matkailun edistämistarkoituksessa. Lisäksi Museovirastossa toivotaan jonkin yksityisen säätiön tai säätiöiden tukea lähinnä näyttelytoiminnan kehittämiselle. Keskeinen tukijataho on Elinkeino, liikenne ja ympäristökeskus (Ely-keskus). Ely-keskukset toimivat yhteistyössä maakuntien liittojen kanssa, ja työ- ja elinkeinotoimistot ovat niiden alaisia. Kaakkois-Suomen Ely aloitti toimintansa Kotkaniemen toiminnan kehittämisen esiselvitystyöhön Museovirasto voi hakea Ely-tukea, josta Luumäen kunnan osuus on noin 40 prosenttia. Viimeksi mainittu voi myös ohjata nuorten kesätyörahaa museolle. Kotkaniemen kehittämishankkeeseen ELY-rahaa tavoitellaan noin euroa. Noin euron omarahoitusta haetaan lähinnä Museovirastolta ja Luumäen kunnalta. Myös Etelä-Karjalan museon erityisesti näyttelytoimintaan sekä asiantuntija-apuun liittyvää tukea haetaan. Kotkaniemen kehittämistä voi myös edesauttaa opetus- ja kulttuuriministeriön asettaman työryhmän toiminta. Työryhmän aikomuksena on kehittää säätiö- ja yhdistyspohjaisten sekä kunnallisten, ei-ammatillisesti ylläpidettyjen paikallis- ja kotiseutumuseoiden ja erikoismuseoiden toimintaa. Hanke jatkuu vuoden 2011 loppuun saakka. Tavoitteena on parantaa paikallismuseoiden toimintaedellytyksiä, nostaa esille paikallismuseotoiminnan tarjoamat mahdollisuudet alueellisen omaleimaisuuden ja elinvoimaisuuden vahvistamisessa sekä lisätä yhteistoimintaa niin museokentän sisällä kuin sidosryhmien kanssa. Yksityisten tahojen, erityisesti säätiöiden, kuten P. E. Svinhufvudin Muistosäätiön tuki voi olla merkittävä erityisesti Kotkaniemen näyttelytoiminnan kehittämiselle. Harkinnassa on myös EU-rahan saaminen tämän kulttuurihistoriallisesti merkittävän museon säilyttämiseksi ja sen toiminnan kehittämiseksi, kuten Luumäelle sekä idästä että lännestä suuntautuvan matkailun edistämiseksi. Kotkaniemen toiminnan kehitys ei pelkästään vie rahaa vaan tarjoaa myös edellytyksiä lisätuloille: Kotkaniemeen kahvila-ravintola. Kotkaniemestä vuokrataan seminaari- sekä kokoustiloja. Oheis- ja kannatusmateriaalin myynti, kuten Ukko-Pekka pinssi ja kopioita Ukko- Pekan vaalijulisteista postikortteina ja/tai alkuperäisen kokoisina. Arvovaltaisten puhujien tähdittämiä Kotkaniemi-seminaareja yleisöä kiinnostavista historia-aiheista. Lippujen myyntiä esimerkiksi yrityksille ja säätiöille. Tukijatahojen nimitilan myynti messinkikylttiin, joka sijoitetaan näkyvälle paikalle Kotkaniemeen. Kotkaniemen tontista erotetaan maa-alueita, metsää myytäväksi tai vuokrattavaksi.

6 5 3. SUUNNITELMIA VUODELLE VUOTTA SVINHUFVUDIN SYNTYMÄSTÄ Juhlavuoden 2011 keskiössä on 150 vuotta P. E. Svinhufvudin syntymästä. Näyttelytoiminnan kehittäminen aloitetaan rakentamalla Kotkaniemeen Svinhufvud 150 vuotta -näyttelyhuone. Resurssien salliessa näyttelyä voi laajentaa myös useampaan huoneeseen. Kotkaniemen päärakennuksen piha-alueen museoarvoa ja elämyksellisyyttä lisätään Ellen Svinhufvudin puutarhalla: Ellen Svinhufvud vietti tuntikausia puutarhassa, mistä saatiin hedelmät ja vihannekset, joiden säilömisen Ellen-rouva hallitsi loistavasti. 1 Tulevaisuudessa voisi myös nähdä Ellen Svinhufvud-vahanuken esimerkiksi kangaspuiden äärellä hänestä kertovassa huoneessa. Museotoiminnan kehittämiseen ja Svinhufvud-tutkimukseen liittyen on tarpeellista inventoida yksityisillä henkilöillä (P. E. Svinhufvudin jälkeläiset) olevaa esineistöä: voitaisiin esitellä joko esineinä tai kuvina ja tarinoina Kotkaniemessä. Suvun esineitä voitaisiin myös esitellä omana osastonaan. Näyttelyihin kohdistuvan mielenkiinnon lisäämiseksi tietoteknisiä- sekä audiovisuaalisia elementtejä kannattaa hyödyntää Kotkaniemessä. Svinhufvudista kannattaisi teettää vahanukke. Yleisö voisi kuulla esimerkiksi Svinhufvudin itsensä lukeman itsenäisyysjulistuksen ja Mäntsälän kapinan rauhoittaneen radiopuheen, jonka hän luki puhelimeen. 2 Kotkaniemen päärakennuksen ympäristön vetovoimaa voisi lisätä Ukko-Pekka -polku, jonka varrella olisi etenkin lapsille ja nuorille kiinnostavia kohteita. Tiedotuskeskus/infopistettä voisi kehittää ja täydentää museokaupan tuotevalikoimaa, johon muun muassa sisältyy uusia painotuotteita. Ukko-Pekan työpöytä Kuva: Vesa Määttä. 1 Pohls 2010, s Svinhufvud-Lockett 2008, s. 204.

7 6 Projekti Tavoitteet Kustannusarvio Yhteistyökumppanit ja rahoitus Juhlanäyttely: P.E.S:n synty- 1) Lisätä yleistä tietoisuutta P.E. ja Ellen a) Näyttelykäsikirjoitus Museovirasto -Vitriinit mästä 150 vuotta. Näyttelyn avajaisten yhteyteen Svinhufvudista sekä itsenäistymisvaiheen tapahtumista. b) Näyttelyn rakentaminen c) Lisävitriini (esim. Gerdmans 435 x 435 -Näyttelyn rakentaminen -P.E.S:n vartaloteline tai sen tuntumaan seminaari: P.E.S ja kielipolitiikka. X 1800 mm) d) Pintaremonttiin (esim. kamari ja työhuone) 2 x ) Svinhufvud-huone ensisijaisesti P.E.S:n työhuoneesta; laajennettavissa verannan puoleiseen kamariin, saliin, förmaakiin ja eteiseen. 3) PES ja Kotkaniemi -internet-sivujen laajentaminen ja täydentäminen: ks. Svinhufvudista kertova sivusto. 4) P.E.S:n vahanukke työpöydän äärelle tai seisomaan eteiseen vieraita vastaanottamassa. 5) Näyttelykuntoon P.E.S:n suojeluskuntapuku lakkeineen. Asukokonaisuuteen kuuluu vartaloteline. e) Internet-sivusto (esim. Lemonics Ky) 800 f) P.E.S. vahanukke (esim. nukketaiteilija Arja Jäppinen) paikalle toimitettuna ja asennettuna g) Museoon opastava mainospressu (esim. Coralli) Kuutostien varteen ja teline h) P.E.S. ja kielipolitiikka -seminaari P.E.S. Muistosäätiö tm. yksityinen taho -Näyttelykäsikirjoitus -Nettisivusto -Näyttelyn rakentaminen -P.E.S-vahanukke Etelä-Karjalan museo -Näyttelyn rakentaminen Luumäen kunta -Mainospressu -Teline -P.E.S:n suojeluskuntapuku ELY-keskus -Pintaremontti 6) Pääosa näyttelyesineistä kootaan museon nykyisistä kokoelmista. Yhteensä

8 7 Projekti Tavoitteet Kustannusarvio Yhteistyökumppanit ja rahoitus Ellen Svinhufvud -huone. a) Näyttelykäsikirjoitus Ellen Svinhufvudin puutarha: liittyy osaksi Ukko-Pekka -polkua. 1) Korostetaan Ellen Svinhufvudin emännyyttä Kotkaniemessä ja hänen rooliaan maan ensimmäisenä naisena. 2) Kerrotaan Kotkaniemen, myös 1900-luvun alkuvuosikymmenten taloudenhoidon omavaraisuudesta; myös luomuviljely fokuksessa. 3) Vahanukke Ellen Svinhufvudista. b) Näyttelyn rakentaminen, Ellen Svinhufvudin asukokonaisuus sekä vartaloteline c) Ellen-vahanukke (esim. nukketaiteilija Arja Jäppinen) paikalle toimitettuna ja asennettuna d) Ellen Svinhufvudin puutarhan raivaus, pohjustus, muokkaus, kasvit, istutus P.E.S. Muistosäätiö tm. yksityinen taho -Näyttelykäsikirjoitus -Näyttelyn rakentaminen -Ellen-vahanukke Luumäen kunta -Ellen Svinhufvudin asukokonaisuus ELY-keskus ja Museovirasto -Ellen Svinhufvudin puutarha -Ellen Svinhufvudin vartaloteline 4) Näyttelykuntoon Ellen Svinhufvudin juhlapuku kenkineen ja hattuineen. Asukokonaisuuteen kuuluu vartaloteline. Yhteensä Projektit Tavoitteet Kustannusarvio Yhteistyökumppanit ja rahoitus P.E. ja Ellen Svinhufvudiin a) Näyttelykäsikirjoitus Museovirasto -Vitriini liittyvien esineiden inventointi ja niihin liittyvä b) Näyttelyn rakentaminen c) Lisävitriini (esim. Gerdmans 435 x 435 -Inventointi -Näyttelyn rakentaminen näyttely. X 1800 mm) 830 1) Löytää ja luetteloida P.E.S:n yhteistyötahojen (esim. Suomen Ampujain liitto, metsästys- ja reserviläispiirit) sekä jälkeläisten hallussa oleva esineistö. Työn keskiössä ovat haastattelut. Märtha ja Mikko Paloniemi ovat valmiita selvittämään suvun hallussa olevia muutamia esineitä ennen lopullisen kartoituksen valmistumista. 2) Esineistöön tutustuminen voi tapahtua sähköisesti. Jos esineistöä löytyy riittävästi, ne voivat mahdollistaa erillisen näyttelyn tai jopa kokonaisen huoneen. d) Pintaremonttiin (esim. kamari ja työhuone) e) Inventointi (työtunnit sekä materiaali, kuljetukset, vakuutukset) Yhteensä P.E.S. Muistosäätiö tm. yksityinen taho -Näyttelykäsikirjoitus -Näyttelyn rakentaminen ELY-keskus -Pintaremontti Suku -Suvun hallussa olevan esineistön inventointi ja esillepano Liitot, yhdistykset, reserviläispiirit ym. -Mm. palkintoja ja valokuvia

9 8 Projektit Tavoitteet Kustannusarvio Yhteistyökumppanit ja rahoitus Tietotekniikka ja audiovisuaaliset elementit. 1) Aikakauden filmimateriaalin, Svinhufvudin radiopuheiden ja olemassa olevan multimedian hyödyntäminen. a) Tietokone (esim. HP Compaq 625) b) Taulutelevisio (esim. LG 42 ) 2 x P.E.S. Muistosäätiö tm. yksityinen taho -Laitteet -Asennnukset -Suunnitelmat 2) Näyttävyys ja kustannusvaikuttavuus sekä valinnanvapaus: näyttelyvieras voi nappia painamalla valita multimediaa, valokuvia, esinekavalkadin tai koosteita vanhoista filmeistä. 3) Korostetaan perinteisiä näyttelyesineitä ja luodaan yksittäisiin näyttelyteemoihin sopivaa tunnelmaa. c) Äänijärjestelmä (esim. 8 kpl JBL Control 1 kaiutin, vahvistin, asennustelineet kaiuttimille, Subwoofer Tapco matalia ääniä varten, massamuistitoistin, piuhat ja tarvikkeet) d) Filmimateriaalin koostaminen ja editointi (esim. 2,35 min filmi museo-koosteena Suomen elokuva-arkistosta) 600 e) Ääninauhan koostaminen ja editointi (YLE: sopimuksen mukaan) 700 f) Lisävalaistus esim. 40 kpl par 16, sis. muuntajan ja virranottolaitteen 3-vaihekiskoon g) Lisävalaistus ilman muuntajaa 12V kiskoon h) Halogeenipolttimot esim. 40 kpl 160 4) Tietoteknisiä- sekä AV-elementtejä voi modifioida eri tyyppisiin näyttelyihin sekä yleisötapahtumiin, kuten esim. nettiyhteyksillä toteutettuihin seminaareihin. i) Valo- ja äänisuunnittelu (esim. Tmi Tarkkaamo) Yhteensä

10 9 Projektit Tavoitteet Kustannusarvio Yhteistyökumppanit ja rahoitus Itsenäisyyden luontopolku / Ukko-Pekka -polku sekä 1) Kotkaniemen päärakennuksen ympäristön käyntikohteet lisäävät alueen vetovoimaa. a) Ukko-Pekka -polun raivaus, kyltit, leikkipaikka, ampu- Museovirasto -Kuvateos tiedotuskeskus tai infopiste. malinja ) Polun varrella mm. Ukko- Pekan ampumapaikan muistokivi. Sen tuntumaan raivataan linja, jonka päässä on maalitaulu ajalta ennen vuotta 1944: liitetään myös muistolaatta. Lisäksi polun varrella voi tustua P.E.S:n monipuoliseen metsästysharrastukseen. 3) Polun varteen opaskylttejä myös ruotsiksi, englanniksi, saksaksi ja venäjäksi. 4) Polun alkuun infopiste, jossa voi saada yleissilmäyksen lähialueen museoista ym. matkailukohteista, ravintoloista ja majoituspalveluista. 5) Rannalle venevaja laitureineen ongintaa varten ja mm. soutuveneiden vuokraukseen. b) Laiturin rakentaminen c) Tiedotuksessa edullisin vaihtoehto lienee Infopiste: esitetelineitä pää- tai piharakennuksessa 500 d) Painotuotteista esimerkiksi kuvateos e) Museokaupan täydennykset P.E.S. Muistosäätiö tm. yksityinen taho -Museokaupan täydennykset ELY-keskus -Ukko-Pekka -polku -Laituri -Tiedotuskeskus / Infopiste Reserviläisjärjestöt ja Suomen Ampujainliitto: mm. -Ampumalinjan raivaus ja muistolaatta 6) Erityiskohderyhmäksi koululaiset. Nuorimmille vieraille maastoon leikkipaikka ja kiipeilytelineitä. Yhteensä Täällä suoritti tasavallan presidentti P. E. Svinhufvud Ukko-Pekka harjoitusammuntojaan Kuva : Vesa Määttä.

11 10 Projektit Tavoitteet Kustannusarvio Yhteistyökumppanit ja rahoitus Museokaupan täydennykset. P.E.S. Muistosäätiö tm. yksityinen taho 1) Museokauppaan uusia painotuotteita, kuten kuvateos. Lisäksi postikortteja, julisteita, pinssejä, makeisrasioita, puhdistusliinoja, itsenäisyysjulistuskopioita, Kotkaniemi-tarjottimia, muisti- ja palapelejä, kirjanmerkkejä, avaimenperiä, kynäsettejä, Ellenin ostoskasseja, matkaompelusettejä, virkkuukoukkupusseja, pitsiohjeita sekä kahvikuppeja lautasineen. a) Painotuotteista esimerkiksi kuvateos b) Museokaupan täydennykset c) Ukkotuomari -seminaari Muita ideoita 2) Lakimiehille suunnattu seminaari Svinhufvudin roolista ukkotuomarina Yhteensä

12 11 4. SUUNTAVIIVOJA VUOSIEN NÄYTTELYILLE Tavoitteena on Kotkaniemen näyttelytoimintaa rakentamalla vuosittain uusia teemanäyttelyitä, joiden käyttökelpoisimmista osista muodostuu vuoden 2017 suurnäyttelyn runko. Ensimmäinen näyttely 2012 kertoo niin sanotun vanhan Suomen emämaahan liittämisestä vuonna 1812 sekä laajemmin autonomian ajasta. Tähän on saatavissa erinomaista aineistoa merkkivuoden 1808 aineistoista ja näyttelyistä. Vuonna 2013 näyttelyteemana voisi olla vuoden 1863 kieliasetus, josta on tuolloin kulunut 150 vuotta. Vuonna 2014 teemana voisi olla P. E. Svinhufvudin karkotus Siperiaan sekä laajemmin oikeustaistelu, Svinhufvudin juristin roolit asianajajana, tuomarina ja prokuraattorina. Voitaisiin myös kuvata suomalaisten karkotuksia sortokautena ja sen jälkeen. Mikäli Kotkaniemen päärakennus olisi tuolloin remontissa, voitaisiin näyttelyä varten kunnostaa oma tila, niin sanottu Siperian maja. Vuonna 2015 voisi teemana olla jääkäriliikkeen 100-vuotismuistonäyttely. Siihen liittyisi aseellisen toiminnan historia, suojeluskuntien ja työväenkaartien perustaminen, Svinhufvudin suojeluskuntaura. Vuoden 2016 näyttelyssä teemana voisi olla P. E. Svinhufvudin suhde työväenliikkeeseen aina hänen nauttimastaan kannatuksesta ensimmäisenä puhemiehenä, kapinan aikana, ja ulottuen aina punamultahallituksen muodostamiseen saakka. Vuosittaisiin teemoihin voisi liittyä läpikäyvänä sivuteemana Svinhufvudin sosiaalisten suhteiden verkosto ja erityisesti hänen suhteensa aikansa johtaviin vaikuttajiin, kuten J. K. Paasikiveen, C. G. Mannerheimiin, K. J. Ståhlbergiin, Kyösti Kallioon. Mahdollinen Siperian maja. Kuva : Vesa Määttä.

13 12 Projektit Tavoitteet Kustannusarvio Yhteistyökumppani t ja rahoitus Teemanäyttelyt a) Näyttelykäsikirjoi- tukset 5 x vanhan Suomen emämaahan liittämisestä 200 vuotta kieliasetuksesta 150 vuotta P.E.S:n Siperian karkoitus Jääkäriliikkeen 100- vuotismuistonäyttely P.E.S. ja työväenliike. 1) V kohderyhmäksi myös venäläisturistit. Esim.teemoja: venäläinen sotaväki ja pietarilaisten kesähuvilat Suomessa, tsaarien loma- Suomi, kauppayhteydet. 2) V näyttelyissä keskitytään itsenäistymisvaiheen tapahtumiin näyttely on Kotkaniemen tontin sinisessä hirsimökissä: Siperian maja. Huomioidaan myös v (torjuntavoitto rintamalla ja P.E.S:n kuolema). 3) V näyttelyn kantava teema on P.E.S:n suhde työväenliikkeeseen, esim. miksi hän ei suostunut v punamultahallitukseen? 4) Juristiteemaan liittyen seminaari 2011 (ehkä Suomalaisen Lakimiesyhdistyksen Oikeuskulttuurin päivänä). Seminaaria pohjustaa Outi Korhosen tutkimuksen (P. E. Svinhufvud juristina) esikartoitus. b) Näyttelyiden rakentaminen 5 x c) Siperian majan kunnostus d) Erityisteemanäyttelyiden kokonaiskustannukset e) P.E.S. juristina -seminaari Museovirasto -Siperian maja -Näyttelyiden rakentaminen P.E.S. Muistosäätiö tm. yksityinen taho -Näyttelyiden rakentaminen -Näyttelyiden käsikirjoitukset -P.E.S. juristina -seminaari -Erityisteemanäyttelyiden käsikirjoitukset Etelä-Karjalan museo -Näyttelyiden rakentaminen 5) P.E.S:n sosiaaliseen verkostoon liittyen huomioidaan G. Mannerheimiin liittyen mm. v kädenvääntö sotatilasta ja vallanjaosta. V J. K. Paasikiven syntymästä tulee kuluneeksi 150 vuotta. Yhteensä DSCN2640 P.E.S. ja Mannerheim Senaatintorilla Kuva Kotkaniemen museon kokoelmista.

14 13 5. ITSENÄISTYMISVAIHEEN NÄYTTELY VUONNA 2017 Teemanäyttelyt pohjustavat juhlavuotta 2017, jolloin Kotkaniemessä avataan laajempi näyttely itsenäistymisvaiheesta. Näyttely on pysyvä, ja se korostaa P. E. Svinhufvudin merkitystä Suomen itsenäisyyteen johtaneissa tapahtumissa. Näyttelyn aikajanan painopiste sijoittuu vuosille Juhlavuoden mittaan voidaan järjestää eri teemoihin liittyviä seminaareja. Näyttelyn myötä idea itsenäisyysmuseosta konkretisoituu: Suomessa on paljon museoita, mutta maan valtiollisia vaiheita esitellään niissä niukasti. Itsenäisyysmuseon vaihtuvat näyttelyt voisivat kytkeytyä sota- ja kulttuurihistoriaan. Tämän lisäksi esimerkiksi taiteen ystäviä voitaisiin houkutella vaikkapa kesäisin taidenäyttelyiden puitteissa Kotkaniemeen.

15 14 Projektit Tavoitteet Kustannusarvio Yhteistyökumppanit ja rahoitus Itsenäistymisvaiheen pysyvä näyttely: Itsenäisyysmuseo. 1) Korostaa P.E.S:n merkitystä Suomen itsenäistymisvaiheessa. a) Näyttelykäsikirjoi tus Museovirasto -Näyttelyn rakentaminen Seminaari itsenäistymisvaiheesta. 2) Lisätä yleistä tietoisuutta itsenäistymisvaiheen tapahtumista 3) Osaltaan ylläpitää sekä kehittää itsenäistymisvaiheeseen kytkeytyvää vuorovaikutusta ja tutkimusta museon monipuolisilla tapahtumilla. 4) Ukko-Pekka -polun yhteydessä tiedotuskeskus, joka korvaa aiemman infopisteen. b) Näyttelyn rakentaminen c) Seminaari itsenäistymisvaiheesta d) Tiedotuskeskuksen ensimmäiseen vaiheeseen e) Vahanuket (esim. nukketaiteilija Arja Jäppinen) paikalle toimitettuina ja asennettuina P.E.S. Muistosäätiö tm. yksityinen taho -Näyttelykäsikirjoitus -Näyttelyn rakentaminen -Seminaari itsenäistymisvaiheesta -Vahanuket Etelä-Karjalan museo -Vahanuket -Näyttelyn rakentaminen ELY-keskus -Tiedotuskeskus 5) Olemassa olevan monipuolisen näyttelyesineistön ja -tekniikan lisäksi vahanukkeja, esim. V. I. Leninistä. Yhteensä DSCN2578 Kuva Kotkaniemen museon kokoelmista.

16 15 6. KAHVILA, KOKOUS- JA SEMINAARIKÄYTTÖ Kotkaniemen museon yhteyteen rakennetaan teemanäyttelyiden aikana erilaisille yleisötilaisuuksille ja -tapahtumille soveliaat, ajanmukaiset tilat. Toisin sanoen Kotkaniemi jaetaan kahteen tilaan: museoeettinen ympäristö sekä yleisötilaisuuksien ja -tapahtumien miljöö. Kahvila-ravintolatoiminta (yksityisyrittäjän ylläpitämä) päärakennuksen alakerrassa on tarpeellinen osa museotoimintaa ja erilaisia tapahtumia: esimerkiksi Ellen Svinhufvudin pidot. Päärakennuksen vinttitila voisi puolestaan olla hyötykäytössä opetus- ja kokoustilana tai esimerkiksi leirikoulutilana. Kotkaniemen kaksi miljöötä palvelevat yleisöä viimeistään itsenäisyytemme juhlavuotena Projektit Tavoitteet Kustannusarvio Yhteistyökumppanit ja rahoitus Kahvilaravintola: a) Kahvila-ravintolan Ellen Svinhufvudin pidot tmv. rakentaminen b) Katon korjaukset Opetus-, kokous-, leirikoulutilat. 1) Kotkaniemeen yhä kattavampi palvelutarjonta lisäämään sen kävijämääriä ja liikevaihtoa. 2) Oheispalvelujen tuoma vetovoima Kotkaniemeen edesauttaa historiatietoisuuden lisääntymistä myös menneisyyteemme vähemmän perehtyneiden keskuudessa. c) Ikkunoiden korjauk -set d) Kokoustila (rakennetaan uudelleen vintille) Museovirasto -Kahvila-ravintola -Katon korjaukset -Ikkunoiden korjaukset -Kokoustila vintille 3) Yritykset ja yhteisöt hyödyntävät Kotkaniemeä virkistys- ja koulutustarkoituksiin. Yhteensä

17 16 7. KOTKANIEMEN HISTORIAA, TONTTI JA RAKENNUKSET 7.1 P. E. ja Ellen Svinhufvudin Kotkaniemi Kotkaniemen omistaa tuomari Thomén Svinhufvudit ostavat Kotkaniemen ja muuttavat sinne asumaan Ellen Svinhufvudin ylläpitämä täysihoitola vapaussodan aikana punaiset ryöstävät Kotkaniemen Svinhufvudit asuvat pääasiassa presidentin linnassa Helsingissä talvisota. Kotkaniemeen majoittuu reserviläisiä. P. E. ja Ellen viettävät kultahääpäiväänsä Kotkaniemessä P. E. Svinhufvud kuolee. Rovasti K. Kallio ehdottaa, että Kotkaniemestä tehdään valtion kustannuksella Svinhufvud-museo Ellen Svinhufvud kuolee. Luumäellä Kivijärven rannalla sijaitsevan Kotkaniemen rakennutti vuonna 1898 Lappeen tuomiokunnan tuomari Alfred Thomé. Tilan päärakennuksen on todennäköisesti piirtänyt Lars Sonck. Thomé kuoli vuonna Helmikuussa 1908 P. E. Svinhufvud nimitettiin Thoménilta avoimeksi jääneeseen virkaan. Svinhufvudit ostivat Kotkaniemen velaksi keväällä Kotkaniemen tilan pinta-ala laajeni P. E. Svinhufvudin maahankintojen jälkeen noin sadaksi hehtaariksi. Tilasta noin neljännes oli viljeltyä ja loput metsämaata. Svinhufvudien ruokahuolto turvattiin pääosin omista viljelyksistä ja ympäröivästä luonnosta. Ellen Svinhufvud perusti ensimmäiseksi kanalan, jota hän hoiti kokonaan itse. Eri vaiheissa hän kasvatti myös lampaita, kaneja ja tarhakettujakin. Myös lypsykarjan hoito oli hänelle tuttua. Ellen Svinhufvud oli maatilan ja puutarhanhoidon suhteen kokeilunhaluinen ja kiinnostunut kaikesta uudesta. Kotkaniemen kehittäminen ja P. E. Svinhufvudin ura tuomiokunnassa katkesivat marraskuussa 1914, jolloin hänet karkotettiin Siperiaan poliittisista syistä. Puolison karkotusvuosien aikana Ellen Svinhufvud teki parhaansa, jotta perheen tulojen vähentyminen ei olisi johtanut Kotkaniemen menetykseen. Taloudellista ahdinkoa helpotti Kotkaniemeen avattu täysihoitola. Merkittävin taloudellinen tuki järjestyi pankinjohtaja Johannes Lundsonin organisoimalla keräyksellä, jonka tuotolla maksettiin Svinhufvudien kotitalon velat. Täysihoitolan pitäminen lakkasi, kun perheen taloudellinen tilanne parani entisestään isännän saadessa jälleen palkkatuloja. Hän oli palannut Siperiasta maaliskuun lopussa Vapaussodassa huhut kertoivat levottomuuksista myös Luumäellä. Punaiset ottivat Kotkaniemen haltuunsa ja ryöstivät sen lypsykarjan, huonekalut ja tilan varastot. Sodan jälkeen Ellen Svinhufvud keskittyi Kotkaniemen kunnostamiseen. Hänen puolisonsa vaikutti puolestaan valtakunnan politiikassa. Valtionhoitajana hän toimi joulukuuhun Kotkaniemen isäntä liittyi kesäkuussa 1920 Luumäen vuonna 1917 perustettuun suojeluskuntaan ja eteni viidessä vuodessa sotamiehestä vääpeliksi. Suojeluskuntatoiminta nousi Svinhufvudin elämässä keskeiseen asemaan ja hänestä

18 17 tuli kaikkien suojeluskuntalaisten tuntema mestariampuja Ukko-Pekka. Kotkaniemestäkin kuului aika ajoin laukausten kajahduksia isännän ampumaharjoitusten yhteydessä. Svinhufvudit ja Kotkaniemi kuuluivat lähes erottamattomasti yhteen 1920-luvulla. P. E. oli presidenttiehdokkaana vuoden 1925 vaaleissa, mutta ei tullut valituksi. Muutoin hän eli pääasiassa syrjään vetäytyneenä, kunnioitettuna valtiomiehenä. Svinhufvudit pyrkivät elämään Kotkaniemen tuotoilla. Elämä helpottui huomattavasti, kun hallitus myönsi P. E. Svinhufvudille vuonna 1923 kunniaeläkkeen. Se auttoi saamaan taloudenpitoa nykyaikaiseksi. Kotkaniemen taloa kunnostettiin vetämällä vesijohdot ja viemärit, rakentamalla talon keittiöpäätyyn kuisti sekä uusimalla kanala ja sikala. Vuonna 1930 taloon saatiin sähkö ja myöhemmin 1930-luvulla vielä keskuslämmitys. Tasavallan presidentin tehtävät ( ) veivät P. E. Svinhufvudin välillä kauaksi ja pitkäksi toviksi Kotkaniemestä. Luonnollisesti mukana seurasi myös puoliso. Maaliskuussa 1937 Svinhufvudit palasivat takaisin Kotkaniemeen. He asettuivat pian omaan rauhalliseen arkeensa. Luumäen 1930-luvun juhlallisuuksista merkittävimpiin kuului kuvanveistäjä Wäinö Aaltosen muotoileman oikeustaistelun muistomerkin paljastus. Se tapahtui itsenäisyyspäivän aattona Muistomerkin suunnitteluun oli liittynyt dramaattinen tapahtuma, kun Kotkaniemessä syttyi tulipalo. Rakennuksen järvenpuoleinen katto oli syttynyt tuleen uutta tiilikattoa laittavien miesten tupakoinnista. Vieraiden ja heidän autonkuljettajiensa, työmiesten ja lähiseudun ihmisten avulla palo saatiin sammutettua. Marraskuussa 1939 Kotkaniemeen majoittui reserviläisiä, joista kymmenkunta asui talossa ja huomattavasti enemmän tilan muissa rakennuksissa. Vuodenvaihteessa 1939 Svinhufvudit olivat olleet 50 vuotta naimisissa. Kultahääpäivää he viettivät ilman suuria juhlallisuuksia Kotkaniemessä. Siellä he oleskelivat koko talvisodan ajan. Välirauhan ajan ( ) rajalinja sijaitsi kohtalaisen lähellä Kotkaniemeä. Siitä muistutti ja muistuttaa yhä tilan lähistölle nousseet Salpalinjan puolustusasemat ja -laitteet. Lähimmälle tuliasemalle on noin kilometri Kotkaniemestä. Vuoden 1942 joulukuussa P. E. Svinhufvudin kaulasta löydettiin pahalaatuinen kasvain, joka vaati sädehoitoa. Talvella 1944 hän halusi luopua sairaalahoidoista ja lähteä kotiin, jossa hän kuoli 29. helmikuuta P. E. Svinhufvud haudattiin Luumäelle 8. maaliskuuta Tämän jälkeen Kotkaniemen tilan isännyys siirtyi Veikko ja Aune Svinhufvudille. Jo vuoden 1944 toukokuussa rovasti K. Kallio esitti ajatuksen, että Kotkaniemestä oli tehtävä valtion kustannuksella Svinhufvud-museo sitten, kun Ellen Svinhufvud ei enää tarvitse sitä kodikseen. Hän kuoli 24. elokuuta Pohls 2010, s Ks. myös Frondelius 2003, s. 3, s. 5, s sekä Häikiö 2001, s Ks. lisäksi Juva 1957 ja 1961 sekä Jutikkala 1998.

19 Kotkaniemi perinnönjaon jälkeen pääosa Kotkaniemestä jää Veikko Svinhufvudille. Täysihoitolatoiminta alkaa uudelleen luvuilla mittavia kunnostus- ja rakennusprojekteja luvulla muun muassa tapetointi päärakennus maalataan uudelleen Kotkaniemi siirtyy valtion omistukseen Kotkaniemi avataan Museoviraston museona. Ellen Svinhufvudin kuoleman jälkeen vuonna 1954 Kotkaniemessä suoritettiin perinnönjako. Tuolloin tilalla aloitettiin jälleen täysihoitolatoiminta. Lisäksi jatkettiin maataloutta. Tilan pääosa jäi nuorimmalle pojalle Veikko Eivindille lukujen aikana Kotkaniemessä uusittiin muun muassa sähköistys, vesijohtojärjestelmä, vanha navetta ynnä muita karjapihan rakennuksia purettiin ja rakennettiin uusi navetta luvulla valmistuivat vierasmajoitukseen hirsimökit Kotkaniemen eteläpuoliseen metsään ja päärakennuksen vinttikerrokseen rakennettiin kylpyhuoneet täysihoitolavieraita varten. Navetta muutettiin omakotitaloksi luvun puolivälissä. Tuolloin loppui myös karjanpito ja päärakennuksessa uusittiin vesijohtojärjestelmä ja keittiö remontoitiin luvun lopulla rakennettiin WC eteiseen. Kotkaniemen päärakennuksessa on vuosikymmenten saatossa tehty muitakin muutoksia, kuten työhuoneen ja förmaakin eli salongin välisen oven sulkeminen ja takan muuraaminen förmaakin kaakeliuunin tilalle. Lisäksi on uusittu lattia- ja seinäpintoja: 1980-luvulla muun muassa viimeisin tapetointi. Rakennus maalattiin uudelleen vuonna Jorma Svinhufvud isännöi puolisonsa Sirkan kanssa Kotkaniemeä 1970-luvun puolivälistä vuoteen Tuolloin Kotkaniemi siirtyi Svinhufvud-suvulta valtion omistukseen ja Museoviraston hallintaan. Kotkaniemi avattiin Museoviraston museona vuonna Museovirastossa on valmisteilla kiinteistöstrategia, jonka puitteissa määritellään Kotkaniemen merkitys valtion ylläpitämien museoiden joukossa P. E. Svinhufvudin kotimuseon merkitys Kotkaniemi on yksi merkittävimmistä museoista Etelä-Karjalassa. Se on myös valtakunnallisesti tärkeä museokohde. Kotkaniemi on erinomainen paikka itsenäistymisen pysyvälle erikoisnäyttelylle. Kotkaniemen jugend-huvilalla on kulttuurihistoriallista merkittävyyttä. Kotkaniemin kuuluu Museoviraston laatimaan RKY-inventointiin eli valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin. Kotkaniemi sijaitsee hyvien kulkuyhteyksien varrella luonnonkauniilla paikalla. 4 Ks. Museoviraston kiinteistöstrategia. Ks. myös Härkönen

20 19 Kotkaniemi on yksi merkittävimmistä museoista Etelä-Karjalassa. Kotkaniemi on osa maakunnan historiakohteiden kokonaisuutta, jolla on annettavansa Etelä-Karjalan matkailun kehittämiselle ja alueeseen kytkeytyvän historiatietoisuuden edistämiselle. P. E. Svinhufvudin kotimuseona Kotkaniemi on valtakunnallisesti tärkeä kohde. Kuten Mannerheimin, myös Svinhufvudin merkittävyyttä ei voi rajata yksinomaan presidenttiyteen. Svinhufvud oli keskeinen vaikuttaja muun muassa Suomen itsenäistymisvaiheessa. Kuten Jyrki Vesikansa ja Martti Häikiö ovat todenneet, Kotkaniemi on erinomainen paikka itsenäistymisen pysyvälle erikoisnäyttelylle. Tähän teemaan liittyy myös Wäinö Aaltosen tekemä Oikeustaistelun muistomerkki Luumäen asemalla. Näyttävälle muistomerkille (7 metriä korkea, sivujen leveydet 1,5 metriä) 5 ei ole tällä hetkellä selkeitä opasteita. Oikeustaistelun muistomerkki Kuva: V. Määttä. Kotkaniemen jugend-huvilan kulttuurihistoriallinen merkittävyys korostuu muun muassa rakennusajankohdan arkkitehtuurivirtauksiin liittyvissä yksityiskohdissa, kuten pohjakaavassa ja koristeaiheissa. Huvilan lisäksi kulttuurihistorialliseen kokonaisuuteen kuuluu muun muassa aittoja sekä renkitupa. Niitä on myös korjattu (osin tai kokonaan) 2000-luvun alussa. Kotkaniemen kulttuurihistoriallisesti merkittävimpänä, niin sanottuna nuoren tasavallan aikana rakennuksiin yhdistyivät maaseudun rakennus- ja kulttuuriperinne, huvilakulttuuri ja P. E. Svinhufvudin merkittävän virkauran sekä valtiollisen aseman mukanaan tuomat erityispiirteet. 6 Kotkaniemin kuuluu Museoviraston laatimaan RKY-inventointiin eli valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin Kurkan 2003, s Ks. mm. Frondelius 2003, s. 3 sekä Häikiö - Vesikansa

Vierailulla Urho Kekkosen museossa

Vierailulla Urho Kekkosen museossa Vierailulla Urho Kekkosen museossa Teksti, kuvat ja Sari Salovaara 10.5.2012 sivu 2 / 9 Sisällys Johdanto... 3 Tamminiemen uudistukset parantavat saavutettavuutta... 4 Elämyksiä eri aistein... 5 Muita

Lisätiedot

Salon tuotanto- ja kulttuurihistoriallinen museo

Salon tuotanto- ja kulttuurihistoriallinen museo Salon tuotanto- ja kulttuurihistoriallinen museo Vastaa Salon aineellisen perinnön tallentamisesta, tutkimisesta ja näytteille asettamisesta. Perustehtävä Salon tuotanto- ja kulttuurihistorian säilyttäminen

Lisätiedot

Museot yhdessä yhteinen perintö hanke. 10+ museot 18.3.2015. Kimmo Levä pääsihteeri

Museot yhdessä yhteinen perintö hanke. 10+ museot 18.3.2015. Kimmo Levä pääsihteeri Museot yhdessä yhteinen perintö hanke 10+ museot 18.3.2015 Kimmo Levä pääsihteeri Itsenäisyyden juhlavuoden projekti Yhteinen perintö hanke on museoalan yhteisesti toteuttama osa Valtioneuvoston koordinoimaa

Lisätiedot

turun museokeskuksen vuokrattavat tilat

turun museokeskuksen vuokrattavat tilat turun museokeskuksen vuokrattavat tilat Turun museokeskuksesta löytyvät vuokrattavat tilat ovat ihanteellisia paikkoja juhlien, tapahtumien ja kokouksien järjestämiselle. Kun haluat tarkemmin tutustua

Lisätiedot

3 Etelä-Karjala. 3.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

3 Etelä-Karjala. 3.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Kulttuuria kartalla 3 Etelä-Karjala 3.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Etelä-Karjalan maakunta jakautuu kahteen seutukuntaan ja kymmeneen kuntaan. Kunnista Imatra ja maakuntakeskus Lappeenranta

Lisätiedot

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 6.3.2014

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 6.3.2014 Kauden 2014 2017 alueellisen toiminnan päätavoitteet: 1. Varsinaissuomalaisen kuvataidekulttuurin tukeminen ja sen tunnettuuden lisääminen 2. Varsinais-Suomi on kuvataiteilijoiden näkökulmasta houkutteleva

Lisätiedot

Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi

Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi Oheiset kysymykset on tarkoitettu museovierailun yhteyteen tai museovierailun jälkeiseen tuntityöskentelyyn. Tietopaketti toimii opettajanmateriaalina,

Lisätiedot

Ideointia ja ideoita Imatran info 19.2.2015 ja Lappeenranta 11.5.2015

Ideointia ja ideoita Imatran info 19.2.2015 ja Lappeenranta 11.5.2015 Lähestymistapoja Mitä tai ketä muita sadan vuoden juhlijoita on? Niiden kytkeminen juhlavuoteen Satavuotiaiden haastattelut ja heidän muistaminen sekä tarinoiden taltioiminen ja esille nostaminen Millaisena

Lisätiedot

Kaupunginjohtajan lausuntopyyntö 19.11.2013:

Kaupunginjohtajan lausuntopyyntö 19.11.2013: LAPPEENRANNAN KAUPUNKI OTE PÖYTÄKIRJASTA 1 Kulttuuritoimen investointiohjelma 2015-2028 1283/02.02.00.00/2013 KULA 71 valmistelija/lisätiedot: kulttuuritoimenjohtaja-kirjastotoimenjohtaja Pötry Päivi-Linnea

Lisätiedot

Onks tääl tämmöstäki ollu?

Onks tääl tämmöstäki ollu? Onks tääl tämmöstäki ollu? Liedon kulttuuriympäristön dokumentointihanke Nautelankosken museo Kulttuuriympäristö on ihmisen ja luonnon vuorovaikutuksesta syntynyt kokonaisuus Dokumentointihanke tallettaa

Lisätiedot

Riitta Munnukan ym. valtuustoaloite Sotahistoriakeskus Kannaksesta

Riitta Munnukan ym. valtuustoaloite Sotahistoriakeskus Kannaksesta Kaupunginhallitus 181 25.03.2013 Riitta Munnukan ym. valtuustoaloite Sotahistoriakeskus Kannaksesta 14/10.03.02.01/2013 KH 181 Aloite 7.1.2013: Valmistelija/lisätietoja: EU-asiamies Krista Huovila, puh.

Lisätiedot

Esso-hankintayhteistyö ja Kaasohanke. ojanepi1

Esso-hankintayhteistyö ja Kaasohanke. ojanepi1 Esso-hankintayhteistyö ja Kaasohanke ojanepi1 Kaaso ja Esso Kaakkois-Suomen sosiaalitoimen tietoteknologiahankkeen =Kaaso Esiselvitys sosiaalitoimen tietojärjestelmän määrittelyyn ja valintamenettelyyn=esso.

Lisätiedot

Matkailu Kaakkois-Suomessa

Matkailu Kaakkois-Suomessa Matkailu Kaakkois-Suomessa Kulttuurimatkailufoorumi 17.11.2011 Maija-Liisa Huovila, Kaakkois-Suomen ELY-keskus Kaakkois-Suomen ELY-keskus, Maija-Liisa Huovila 17.11.2011 1 Matkailu Kaakkois-Suomessa Alueella

Lisätiedot

Salpalinja-museo Bunkkerimuseo Salpapolku

Salpalinja-museo Bunkkerimuseo Salpapolku Salpalinja-museo Bunkkerimuseo Salpalinja Salpalinja rakennettiin uuden itärajan turvaksi talvisotaa seuranneen välirauhan aikana v. 1940-41. Keskeneräisen puolustusaseman linnoittamista jatkettiin kesällä

Lisätiedot

Ajankohtaiset Kokoelmapoistohankkeet 23.9.2015

Ajankohtaiset Kokoelmapoistohankkeet 23.9.2015 Ajankohtaiset Kokoelmapoistohankkeet 23.9.2015 Emilia Västi, hankekoordinaattori Kokoelmapoistojen hyvät käytännöt -hanke (2014-2015) Kokoelmapoistojen yhteiset käytännöt -hanke (2015 2016) 1 Pikakysely

Lisätiedot

Lusto - metsäkulttuuria kansallismaisemassa

Lusto - metsäkulttuuria kansallismaisemassa Lusto - metsäkulttuuria kansallismaisemassa Suomen metsämuseo ja -tietokeskus Lusto avattiin kansallismaisemaan Punkaharjulle 1.6.1994 Toimintaa säätelevät museolaki ja asetus kulttuuri- ja luonnonperintöä

Lisätiedot

Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden

Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden Painopiste toteuttaa seuraavia valtakunnallisen erikoismuseon tehtäviä: Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden 1) Valtakunnallisen museotoiminnan ja yhteistyön

Lisätiedot

Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009

Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009 Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009 Hankkeessa on lukuisia toimijoita: tutkimusorganisaatioita, rahoittajia ja välittäjäorganisaatioita, joiden roolit ja työn tulokset tulee saada sopivalla tavalla

Lisätiedot

Museoiden jaottelu pääpiirteissään

Museoiden jaottelu pääpiirteissään Suomen museot Suomessa on yli tuhat museota (yksi museo 5000 asukasta kohden) Pääosa museoista on kulttuurihistoriallisia museoita Suuri osa museoista on pieniä Ammatillisesti hoidettuja (museoammatillinen

Lisätiedot

10 Kymenlaakso. 10.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti KYMENLAAKSO

10 Kymenlaakso. 10.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti KYMENLAAKSO Kulttuuria kartalla 10 Kymenlaakso 10.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 10.1. KYMENLAAKSO Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 3 kpl Taajaan asutut: - kpl Maaseutumaiset: 4 kpl Kymenlaakson

Lisätiedot

Liite 2 Maakuntamuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 29.10.2013

Liite 2 Maakuntamuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 29.10.2013 Kauden 2014 2017 alueellisen toiminnan päätavoitteet: 1. Alueellisen yhteistyön edistäminen sekä ammatillisten että paikallismuseoiden parissa 2. Osallistava, vuorovaikutteinen tiedonvälitys kulttuuriperintöön

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN LIITTO PÖYTÄKIRJA 5/2015 1 KULTTUURITYÖRYHMÄ

ETELÄ-KARJALAN LIITTO PÖYTÄKIRJA 5/2015 1 KULTTUURITYÖRYHMÄ ETELÄ-KARJALAN LIITTO PÖYTÄKIRJA 5/2015 1 Kulttuurityöryhmä 28.10.2015 AIKA 28.10.2015 klo 10.00 PAIKKA Imatra, Kulttuuritalo Virta, Kaleva-sali OSALLISTUJAT (x) Juha Iso-Aho, puheenjohtaja TKI-HUMAK Voima

Lisätiedot

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 27.3.2014

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 27.3.2014 Kauden 2014 2017 alueellisen toiminnan päätavoitteet: 1. Alueen taidemuseoiden aseman vahvistaminen. Uudet taidemuseo- ja taidehankkeet luovat uutta ja tuovat muutoksia toimintakenttään. 2. Julkisen taiteen

Lisätiedot

K A N S A L L I S M U S E O N

K A N S A L L I S M U S E O N M e t r o p o l i a A M K M u o t o i l u n i n n o v a a t i o p r o j e k t i 2 0 1 5 K A N S A L L I S M U S E O N E e v a T e r ä v ä S i s u s t u s a r k k i t e h t u u r i 1 6. 1 0. 2 0 1 5 B

Lisätiedot

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 20.3.2014

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 20.3.2014 Kauden 2014 2017 alueellisen toiminnan päätavoitteet: 1. Taidetoimijoiden ja taiteilijoiden yhteistyön kehittäminen sekä alueellisella että kansainvälisellä tasolla 2. Taidemuseon merkityksen kasvattaminen

Lisätiedot

INTERVAC KANSAINVÄLINEN LOMAPALVELU. Lomailijoille, jotka kulkevat omia polkujaan

INTERVAC KANSAINVÄLINEN LOMAPALVELU. Lomailijoille, jotka kulkevat omia polkujaan INTERVAC KANSAINVÄLINEN LOMAPALVELU Lomailijoille, jotka kulkevat omia polkujaan INTERVAC-lomapalvelu aina vuodesta 1953 lähtien u Voit vaihtaa asunnon toisen kanssa kotimaassa tai ulkomailla. Kun asut

Lisätiedot

Kokoelmahallinnon tärket

Kokoelmahallinnon tärket Kokoelmahallinnon tärket rkeät lomakkeet Tiina Paavola Maakunnallinen museopäiv ivä 2.6.2009 Luovutustodistus Juridinen asiakirja, jolla siirretää ään n lahjoitettavan materiaalin omistusoikeus museolle

Lisätiedot

Saimaa Geomatkailukohteeksi Saimaa Geopark valmisteluhanke

Saimaa Geomatkailukohteeksi Saimaa Geopark valmisteluhanke Saimaa Geopark valmisteluhanke Geopark Saimaalle -seminaari 4.11. 2014 projektipäällikkö Minna Kähtävä-Marttinen Saimaa geomatkailukohteeksi - miksi? Saimaalla on kansainvälisestikin katsottuna ainutlaatuinen

Lisätiedot

Päivitys 2011. Jyväskylän kaupunginkirjasto

Päivitys 2011. Jyväskylän kaupunginkirjasto Päivitys 2011 Jyväskylän kaupunginkirjasto Lähtökohtia Maakuntakokoelman aineistovalinnan periaatteet päivitetty 2004 Työryhmä: Johanna Vesterinen, Raila Junnila, Hanna Martikainen, Leena Kruuti, Kyösti

Lisätiedot

Adolf Erik Nordenskiöld

Adolf Erik Nordenskiöld P u n a i n e n r a s t i Adolf Erik Nordenskiöld Adolf Erik Nordenskiöld (1832 1901) vietti lapsuutensa Alikartanossa. Hänen isänsä Nils Gustaf Nordenskiöld oli mineralogi, kivennäistutkija. Adolf Erik

Lisätiedot

KAAVOITTAJAN VASTINEET RANTAYLEISKAAVAN MUUTOSLUONNOKSESTA SAARISJÄRVELLÄ ANNETTUIHIN LAUSUNTOIHIN

KAAVOITTAJAN VASTINEET RANTAYLEISKAAVAN MUUTOSLUONNOKSESTA SAARISJÄRVELLÄ ANNETTUIHIN LAUSUNTOIHIN KAAVOITTAJAN VASTINEET RANTAYLEISKAAVAN MUUTOSLUONNOKSESTA SAARISJÄRVELLÄ ANNETTUIHIN LAUSUNTOIHIN Kaakkois-Suomen Ely-keskus Haettu kaavamuutos on ristiriidassa rantojen säästämistä koskevan tavoitteen

Lisätiedot

Päätös EAKR-projektin KEHITTYVÄ KOTKANIEMI, EU001_14, 821970 rahoittamisesta. Projekti, jolle haetaan rahoitusta Projektin nimi: Kehittyvä Kotkaniemi

Päätös EAKR-projektin KEHITTYVÄ KOTKANIEMI, EU001_14, 821970 rahoittamisesta. Projekti, jolle haetaan rahoitusta Projektin nimi: Kehittyvä Kotkaniemi Maakuntahallitus 55 14.04.2014 Päätös EAKR-projektin KEHITTYVÄ KOTKANIEMI, EU001_14, 821970 rahoittamisesta 51/00.01.05.20/2014 Maakuntahallitus 55 Projekti, jolle haetaan rahoitusta Projektin nimi: Kehittyvä

Lisätiedot

VILLA FELIX VALMIS KOKONAISUUS MAJOITUS- JA RAVINTOLATOIMINTAAN TAI HOIVAPALVELUJEN TUOTTAMISEEN

VILLA FELIX VALMIS KOKONAISUUS MAJOITUS- JA RAVINTOLATOIMINTAAN TAI HOIVAPALVELUJEN TUOTTAMISEEN 1 VILLA FELIX Felixionat Oy:n konkurssipesä myy kartanomaisen majoitus- / ravintolakiinteistön Västanfjärdissä Kemiönsaaren kunnassa. Osoite: Vestanvikintie 95, 25830 Västänfjärd VALMIS KOKONAISUUS MAJOITUS-

Lisätiedot

Kulttuuriperinnöstä eväitä tähän päivään ja tulevaan. Etelä-Savon maakuntapäivä 14.5.2012 Savonlinna Projektipäällikkö Pia Puntanen

Kulttuuriperinnöstä eväitä tähän päivään ja tulevaan. Etelä-Savon maakuntapäivä 14.5.2012 Savonlinna Projektipäällikkö Pia Puntanen Kulttuuriperinnöstä eväitä tähän päivään ja tulevaan Etelä-Savon maakuntapäivä 14.5.2012 Savonlinna Projektipäällikkö Pia Puntanen Mikkelin seudun kulttuuriperintöohjelma -hanke Vetovoimainen kasvukeskus

Lisätiedot

MUSEOIDEN TOIMINTA VUONNA 2010

MUSEOIDEN TOIMINTA VUONNA 2010 MUSEOIDEN TOIMINTA VUONNA 2010 Paikallismuseotoiminnan kehittäminen -hanke Palautetaan 15.4.2011 mennessä: Museovirasto Museoalan kehittäminen PL 913, 00101 HELSINKI 1. MUSEON PERUSTIEDOT MUSEON NIMI JA

Lisätiedot

Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden

Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden Painopiste toteuttaa seuraavia valtakunnallisen erikoismuseon tehtäviä: Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden 1) Valtakunnallisen museotoiminnan ja yhteistyön

Lisätiedot

Tarinan ja paikan kohtaaminen syvähenkiset paikat Keski-Pohjanmaalla. Annika Nyström, tutkimusharjoittelija Kokkolan yliopistokeskus Chydenius

Tarinan ja paikan kohtaaminen syvähenkiset paikat Keski-Pohjanmaalla. Annika Nyström, tutkimusharjoittelija Kokkolan yliopistokeskus Chydenius Tarinan ja paikan kohtaaminen syvähenkiset paikat Keski-Pohjanmaalla Annika Nyström, tutkimusharjoittelija Kokkolan yliopistokeskus Chydenius Genius loci eli paikan henki Mistä hankkeessa on kyse? Tarinallisuus

Lisätiedot

SALPALINJA-MUSEO BUNKKERIMUSEO SALPAPOLKU

SALPALINJA-MUSEO BUNKKERIMUSEO SALPAPOLKU SALPALINJA-MUSEO BUNKKERIMUSEO SALPAPOLKU SALPALINJA Salpalinja rakennettiin uuden itärajan turvaksi talvisotaa seuranneen välirauhan aikana v. 1940-41. Keskeneräisen puolustusaseman linnoittamista jatkettiin

Lisätiedot

Asemakaavan suojelumääräykset Villingissä ja suojelukohteet. Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto

Asemakaavan suojelumääräykset Villingissä ja suojelukohteet. Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto Asemakaavan suojelumääräykset Villingissä ja suojelukohteet Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto SUOJELUMÄÄRÄYKSEN PERUSTELUT - rakennustaiteellinen arvo - kulttuurihistoriallinen arvo - maisemakulttuurin

Lisätiedot

TERVEISIÄ TARVAALASTA

TERVEISIÄ TARVAALASTA TERVEISIÄ TARVAALASTA TIESITKÖ, ETTÄ TARVAALA ON MAAKUNNALLISESTI ARVOKASTA MAISEMA- ALUETTA. TARVAALASSA ON MYÖS VALTAKUNNALLISESTI ARVOKASTA RAKENNUSPERINNETTÄ. NO NIIN, ASIAAN! eli hieman taustaa Sotilasvirkata-losta

Lisätiedot

Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden

Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden Painopiste toteuttaa seuraavia valtakunnallisen erikoismuseon tehtäviä: Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden 1) Valtakunnallisen museotoiminnan ja yhteistyön

Lisätiedot

Kotkaniemen kehittämishanke

Kotkaniemen kehittämishanke Kotkaniemen kehittämishanke Esiselvitysraportti Anna-Kaisa Ek Kaisa Munukka Erikoismuseot ja linnat Museovirasto 2 Kuvailu Tekijät Anna-Kaisa Ek, Kaisa Munukka Nimike Kotkaniemen kehittämishanke esiselvitysraportti

Lisätiedot

ITÄRAJAN KASVUMAAKUNTA

ITÄRAJAN KASVUMAAKUNTA Etelä-Karjalan maakuntaohjelmaseminaari ITÄRAJAN KASVUMAAKUNTA maakuntajohtaja Matti Viialainen Ruokolahti 23.1.2014 Maakuntaliiton tehtävät (aluekehityslaki) - aluekehittämisen strategisesta kokonaisuudesta

Lisätiedot

Teema ja strategiset alueet. Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomi nyt. Suomen 100 vuotta. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät

Teema ja strategiset alueet. Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomi nyt. Suomen 100 vuotta. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät UUSIMAA Teema ja strategiset alueet Yhdessä 2017 Suomen 100 vuotta Suomi nyt Suomi tulevaisuudessa Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät 2 Monimuotoinen kokonaisuus 3 Hae mukaan Ehdotus juhlavuoden ohjelmaksi.

Lisätiedot

PORVOON MUSEON OPETUSPALVELUT 2016

PORVOON MUSEON OPETUSPALVELUT 2016 PORVOON MUSEON OPETUSPALVELUT 2016 TERVETULOA KONKKARONKKAAN! Porvoon museon työpajatoiminta keväällä 2016 Holmin talon alakerrassa avautui maaliskuussa 2014 kokeellinen työpajatila - KONKKARONKKA. Uusissa

Lisätiedot

TAKO POOLI 2: YKSILÖ, YHTEISÖ JA JULKINEN ELÄMÄ

TAKO POOLI 2: YKSILÖ, YHTEISÖ JA JULKINEN ELÄMÄ TAKO POOLI 2: YKSILÖ, YHTEISÖ JA JULKINEN ELÄMÄ V A L T A K U N N A L L I N E N T A K O - S E M I N A A R I 2 8. 1. 2 0 1 3 S U O M E N K A N S A L L I S M U S E O Poolin yleisteemat Dokumentoinnin kohteena

Lisätiedot

Koripallomuseosta Koripalloperinnekeskus

Koripallomuseosta Koripalloperinnekeskus Koripallomuseosta Koripalloperinnekeskus Jari Toivonen, Projektipäällikkö Koripallomuseo-projekti käynnistyi Kotkassa vuonna 2008 tavoitteena luoda pysyvä, valtakunnallinen, koripalloon liittyvä erikoismuseo.

Lisätiedot

Historiallinen museo. Säästöpankkimuseo

Historiallinen museo. Säästöpankkimuseo HÄMEENLINNAN KAUPUNGIN 1912 2012 Historiallinen museo Säästöpankkimuseo Vankilamuseo Palanderin talo Sibeliuksen syntymäkoti HÄMEENLINNAN KAUPUNGIN HÄMEENLINNAN KAUPUNGIN 1912 2012 Vuonna 2012 on tullut

Lisätiedot

saimaan virkistysalueyhdistys ry

saimaan virkistysalueyhdistys ry saimaan Geoparkin ja Saimaan virkistyskäyttö Sanna Poutamo Saimaan Virkistysalueyhdistys ry Saimaan virkistyskäyttö saimaan - Valtion omistamat Saimaan saaret on suojeltu lailla Saimaan suojelualueista.

Lisätiedot

Aikuisten museo. Aikuisten museo

Aikuisten museo. Aikuisten museo Aikuisten museo Aikuisten museo Aikuisten museo Johdatus päivän teemaan 15.12.2009 Kalle Kallio museonjohtaja Työväenmuseo Werstas Päivän ohjelma ennen lounasta 11.00-12.15 Miten kapitalismi ruostuttaa

Lisätiedot

ULVILAN KULTTUURILAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ

ULVILAN KULTTUURILAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ Kulttuurilautakunta 1.4.2009 Liite B 3 20 ULVILAN KULTTUURILAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty: Voimaantulo: SISÄLLYSLUETTELO SISÅLLYSLUETTELO... l 1 TOIMIALA JA KOKOONPAN0... 2 2 KIRJASTOLAITOS... 2 3

Lisätiedot

Arvoisa juhlayleisö, Mitä tämä voi olla käytännössä?

Arvoisa juhlayleisö, Mitä tämä voi olla käytännössä? 1 Opetusministeri Sari Sarkomaa Historiallisen sanomalehtikirjaston esittelytilaisuus Kansalliskirjastossa (juhlapuhe ja Historiallisen Sanomalehtikirjaston avaus) Aika: 20.11.2007. Tilaisuus alkaa klo

Lisätiedot

ESITYS PERINTEISEN RAKENTAMISTAVAN KUNNIAKILVEN / KUNNIAKIRJAN MYÖNTÄMISEKSI JA MYÖNTÄMISPERUSTEET

ESITYS PERINTEISEN RAKENTAMISTAVAN KUNNIAKILVEN / KUNNIAKIRJAN MYÖNTÄMISEKSI JA MYÖNTÄMISPERUSTEET 1 ESITYS PERINTEISEN RAKENTAMISTAVAN KUNNIAKILVEN / KUNNIAKIRJAN MYÖNTÄMISEKSI JA MYÖNTÄMISPERUSTEET Esitys Esitämme, että Talonpoikaiskulttuurisäätiö myöntäisi jäljempänä mainitulle kohteelle [ ] Perinteisen

Lisätiedot

Hallinnoijana Rajupusu Leader ry

Hallinnoijana Rajupusu Leader ry Hallinnoijana Rajupusu Leader ry Suomessa 7 kalatalousryhmää Kalatalousryhmät valittu syksyllä 2008 Suomen ryhmien julkinen rahoitus ohjelmakaudelle on noin 8 400 000 /EKTR, tl 4 Tavoitteena uusi toimintamalli:

Lisätiedot

K A N S A L L I S M U S E O N

K A N S A L L I S M U S E O N M e t r o p o l i a A M K M u o t o i l u n i n n o v a a t i o p r o j e k t i 2 0 1 5 K A N S A L L I S M U S E O N E e v a T e r ä v ä S i s u s t u s a r k k i t e h t u u r i 1 6. 1 0. 2 0 1 5 B

Lisätiedot

MINNO-osaprojekti. Leena Grönroosin puolesta Eva Holmberg. TouNet-projektin ohjausryhmä 25.3.2013

MINNO-osaprojekti. Leena Grönroosin puolesta Eva Holmberg. TouNet-projektin ohjausryhmä 25.3.2013 MINNO-osaprojekti Leena Grönroosin puolesta Eva Holmberg TouNet-projektin ohjausryhmä 25.3.2013 MINNOssa on kaksi erillistä osiota Etelä-Suomen matkailun tulevaisuus : Häme, Päijät-Häme, Uusimaa Toteuttaja

Lisätiedot

Hankesuunnitelma 6.2.2009 Tove Teuvalla 1953

Hankesuunnitelma 6.2.2009 Tove Teuvalla 1953 Hankesuunnitelma 6.2.2009 Tove Teuvalla 1953 Teuvan kunta 1. TAUSTA Teuvalla sijaitsee ainutlaatuinen Tove Janssonin suurtyö, alttaritaulu Kymmenen neitsyttä, jonka Jansson maalasi Teuvalla v. 1953. Tove

Lisätiedot

tuhansia tilaisuuksia

tuhansia tilaisuuksia tuhansia tilaisuuksia TESC Tampereen Messu- ja Urheilukeskus Tampereen Messu- ja Urheilukeskus (TESC)...2 Hallit... 4 Uusi E-halli... 6 Kokous- ja seminaaritilat... 8 Sijainti kartalla... 9 Fouga / Tuisku

Lisätiedot

Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden

Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden iite 2 ainopiste toteuttaa seuraavia valtakunnallisen erikoismuseon tehtäviä: Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden 1) Valtakunnallisen museotoiminnan

Lisätiedot

Elokuussa 2008 käynnistyneen projektin tavoitteena on kehittää ja kunnostaa meijerialue ja siellä tyhjänä olevat rakennukset uuteen käyttöön.

Elokuussa 2008 käynnistyneen projektin tavoitteena on kehittää ja kunnostaa meijerialue ja siellä tyhjänä olevat rakennukset uuteen käyttöön. Tyrnävän meijerialueen kunnostus- ja kehittämishanke Elokuussa 2008 käynnistyneen projektin tavoitteena on kehittää ja kunnostaa meijerialue ja siellä tyhjänä olevat rakennukset uuteen käyttöön. Tarkoituksena

Lisätiedot

Etelä-Karjalan maisema- ja kulttuurialueselvitys Osa 1. Lappeenranta 2006

Etelä-Karjalan maisema- ja kulttuurialueselvitys Osa 1. Lappeenranta 2006 Etelä-Karjalan maisema- ja kulttuurialueselvitys Osa 1 Lappeenranta 2006 Etelä-Karjalan maisema- ja kulttuurialueselvitys, osa 1 Etelä-Karjalan liitto Lappeenranta 2006 Pohjakartat: Maanmittauslaitos,

Lisätiedot

Suomi 100 Info- ja keskustelutilaisuus

Suomi 100 Info- ja keskustelutilaisuus Suomi 100 Info- ja keskustelutilaisuus torstaina 19.2.2015 klo 13.00 15.30 Imatran Valtionhotellissa, kokoustila Imatra, Torkkelinkatu 2, 55100 Imatra MUISTIO 1. Tilaisuuden avaus Juha Iso-Aho, Etelä-Karjalan

Lisätiedot

Vierailulla Vellamossa

Vierailulla Vellamossa Merikeskus Vellamo panostaa hyvään saavutettavuuteen ja viihtyisään ympäristöön 2009 sivu 2 / 13 Sisällys Johdanto...3 Viestintä ja saapuminen...3 Opasteet ja seinätekstit...5 Lainattavia apuvälineitä...7

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Kososten sukuseura ry. ja sen kotipaikkana on Savonlinnan kaupunki.

Yhdistyksen nimi on Kososten sukuseura ry. ja sen kotipaikkana on Savonlinnan kaupunki. Kososten Sukuseura ry:n SÄÄNNÖT 1. Yhdistyksen nimi on Kososten sukuseura ry. ja sen kotipaikkana on Savonlinnan kaupunki. 2. Yhdistyksen tarkoituksena on: 1) ylläpitää yhteyttä Kososten suvun jäsenten

Lisätiedot

Miten kumppanuus rakennetaan ja varmistetaan seudullisissa yrityspalveluissa?

Miten kumppanuus rakennetaan ja varmistetaan seudullisissa yrityspalveluissa? Yritys-Suomi -seminaari 06.05.2010 Miten kumppanuus rakennetaan ja varmistetaan seudullisissa yrityspalveluissa? - Miten sopimus syntyi Kotkan-Haminan seudulla? 10.5.2010 asiantuntija Eeva Koskimies Kaakkois-Suomen

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN AMMATILLISEN KOULUTUKSEN TUKISÄÄTIÖN SÄÄNNÖT Voimassa 1.12.2015 alkaen

ETELÄ-KARJALAN AMMATILLISEN KOULUTUKSEN TUKISÄÄTIÖN SÄÄNNÖT Voimassa 1.12.2015 alkaen tukisäätiön hallitus 17.9.2015 1 (4) ETELÄ-KARJALAN AMMATILLISEN KOULUTUKSEN TUKISÄÄTIÖN SÄÄNNÖT Voimassa 1.12.2015 alkaen 1 Säätiön nimi on Etelä-Karjalan ammatillisen koulutuksen tukisäätiö sr ja kotipaikka

Lisätiedot

Linnasta Linnaan - Castle to Castle

Linnasta Linnaan - Castle to Castle SOUTH-EAST FINLAND RUSSIA ENPI CBC 2007 2013 KULTTUURIMATKAILUN KEHITTÄMISHANKE Linnasta Linnaan - Castle to Castle Linnojen ja linnoitusten historian tuotteistaminen ja elävöittäminen Irina Lukkarinen

Lisätiedot

Sysmän taajaman kehittäminen ja visioita Suopellon satamaan

Sysmän taajaman kehittäminen ja visioita Suopellon satamaan Sysmän taajaman kehittäminen ja visioita Suopellon satamaan 22.5.2013 Suvi Nirkko Sysmän rannikkoalueen ja miljöön kehittämisohjelma EAKR -hanke Sysmän taajaman kehittäminen ja visioita Suopellon satamaan

Lisätiedot

Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito. Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset

Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito. Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset Kulttuuriympäristö on ihmisen muokkaamaa luonnonympäristöä ja ihmisten jokapäiväinen

Lisätiedot

Bonola, eli entinen Lappeenrannan maatalous- ja puutarhaoppilaitoksen (LaMPola) rehtorin asunto.

Bonola, eli entinen Lappeenrannan maatalous- ja puutarhaoppilaitoksen (LaMPola) rehtorin asunto. Bonola, eli entinen Lappeenrannan maatalous- ja puutarhaoppilaitoksen (LaMPola) rehtorin asunto. Koulumiljööstä vanha rehtorin talo yli 2000 neliön pihapiirineen sai uudet omistajat vuonna 2010. Siitä

Lisätiedot

Kotkaniemi. Rakennushistoriallinen selvitys

Kotkaniemi. Rakennushistoriallinen selvitys Kotkaniemi Rakennushistoriallinen selvitys Museovirasto Rakennushistorian osasto Satu Frondelius 2003 Kotkaniemi Rakennushistoriallinen selvitys 1 Selvityksen nimi Kotkaniemi Rakennushistoriallinen selvitys

Lisätiedot

Apua, tukea ja toimintaa

Apua, tukea ja toimintaa Soita meille numeroon 050 4440 199 tai lähetä sähköpostia osoitteeseen asiakaspalvelu@mereo.fi. Tavataan ja keskustellaan yhdessä tilanteestasi. Teemme sinulle henkilökohtaisen, hyvin vointiasi tukevan

Lisätiedot

Saimaa Geomatkailukohteeksi Saimaa Geopark -valmisteluhanke projektipäällikkö Minna Kähtävä-Marttinen Geopark Saimaalle, Mikkeli 12.5.

Saimaa Geomatkailukohteeksi Saimaa Geopark -valmisteluhanke projektipäällikkö Minna Kähtävä-Marttinen Geopark Saimaalle, Mikkeli 12.5. Saimaa Geopark -valmisteluhanke projektipäällikkö Minna Kähtävä-Marttinen Geopark Saimaalle, Mikkeli 12.5.2015 Saimaa geomatkailukohteeksi miksi? Saimaa on kansainvälisesti ainutlaatuinen ja kiinnostava

Lisätiedot

SOTAHISTORIAN HYÖDYNTÄMINEN MATKAILUSSA -ESISELVITYS

SOTAHISTORIAN HYÖDYNTÄMINEN MATKAILUSSA -ESISELVITYS HANKESUUNNITELMA BUDJETTI SOTAHISTORIAN HYÖDYNTÄMINEN MATKAILUSSA -ESISELVITYS TIIVISTELMÄ Tausta Pohjois-Karjalassa on tehty ansiokasta työtä sotahistoriallisten kohteiden kunnostamiseksi ja kehittämiseksi.

Lisätiedot

Suomalainen valtiontakuujärjestelmä EU:n vertailussa. Tiina Eerikäinen 12.4.2011

Suomalainen valtiontakuujärjestelmä EU:n vertailussa. Tiina Eerikäinen 12.4.2011 Suomalainen valtiontakuujärjestelmä EU:n vertailussa Tiina Eerikäinen 12.4.2011 Valtiontakuu ja jaettu vastuu -alatyöryhmän raportti Eri maiden valtiontakuujärjestelmien vertailu Maat, joilla ei ole valtiontakuujärjestelmää

Lisätiedot

ELY-keskuksen palvelut

ELY-keskuksen palvelut ELY-keskuksen palvelut Hoivayrittäjien tilaisuus 6.10.2011 Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto 11.10.2011 1 Yrittäjäkoulutukset ja valmennuspalvelut Yrittäjäkoulutusta Ideasta yritykseksi -päivä,

Lisätiedot

JUHLAVUODEN ALUEVERKOSTO KESKI-SUOMI 12.5.2015

JUHLAVUODEN ALUEVERKOSTO KESKI-SUOMI 12.5.2015 JUHLAVUODEN ALUEVERKOSTO KESKI-SUOMI 12.5.2015 TAUSTAA 2 3 VALTAKUNNALLINEN VALMISTELU Juhlavuoden valtakunnallinen valmistelutyö käynnistyi syksyllä 2014. Keväällä 2015 alueinfot maakuntien liittojen

Lisätiedot

STRATEGINEN YLEISKAAVA KESKUSTAN KAUPUNKIKUVA JA VIHERVERKOSTO -TARKASTELU RAUMAN KAUPUNKI ERIKSSON ARKKITEHDIT OY ERIARC FORUM 27.8.

STRATEGINEN YLEISKAAVA KESKUSTAN KAUPUNKIKUVA JA VIHERVERKOSTO -TARKASTELU RAUMAN KAUPUNKI ERIKSSON ARKKITEHDIT OY ERIARC FORUM 27.8. ERIKSSON ARKKITEHDIT OY ERIARC FORUM RAUMAN KAUPUNKI STRATEGINEN YLEISKAAVA KESKUSTAN KAUPUNKIKUVA JA VIHERVERKOSTO -TARKASTELU 27.8.2010 www.eriarc.fi 1 JOHDANTO 1.1 Selvitysalue Selvityksessä on tarkasteltu

Lisätiedot

Aaltoa kulttuurimatkaillen. Seinäjoen kaupunki Kulttuuritoimi PL 215 60101 SEINÄJOKI

Aaltoa kulttuurimatkaillen. Seinäjoen kaupunki Kulttuuritoimi PL 215 60101 SEINÄJOKI Aaltoa kulttuurimatkaillen Seinäjoen kaupunki Kulttuuritoimi PL 215 60101 SEINÄJOKI Alvar Aalto Seinäjoella Seinäjoki on Etelä-Pohjanmaan maakunnan keskus ja yksi Suomen voimakkaimmin kasvavista kaupunkikeskuksista.

Lisätiedot

Kokouksen puheenjohtajaksi valittiin Arimo Helmisaari. Kokouksen sihteeriksi valittiin Tapio Rastas.

Kokouksen puheenjohtajaksi valittiin Arimo Helmisaari. Kokouksen sihteeriksi valittiin Tapio Rastas. Hallituksen kokous Aika: 27.11.2009 klo 18.00 Paikka: Yläneen kirjasto Läsnä: [x] Päivi Erävesi, [x] Arimo Helmisaari [ ] Timo Hämäläinen [x] Elisa Niittymaa [x] Pertti Peltola [x] Tiina Pihajoki [x] Heimo

Lisätiedot

Saavutettava museo. Case: Turun taidemuseo

Saavutettava museo. Case: Turun taidemuseo Saavutettava museo Case: Turun taidemuseo Hele Reunanen / Kulttuurin ketju -hanke, Turku Touring 6.5.2010 Museon saavutettavuus Saavutettavassa museossa näyttelyt ja oheispalvelut ovat fyysisesti, henkisesti

Lisätiedot

Paijainlahti KIVIJÄRVI KOTKANIEMI RAKENNUSHISTORIA- JA TILASELVITYS MAISEMA, NYKYTILA 1/2500. Talaan perustukset. Suuri rantakivi Koppolniemi

Paijainlahti KIVIJÄRVI KOTKANIEMI RAKENNUSHISTORIA- JA TILASELVITYS MAISEMA, NYKYTILA 1/2500. Talaan perustukset. Suuri rantakivi Koppolniemi Paijainlahti Suuri rantakivi Koppolniemi Tuliaseman raunio Uimakoppi Tuliaseman raunio Talaan perustukset mpumamuistomerkki Polku KIVIJÄRVI Päärakennus Renkitupa Saunamökki itta 1 itta 2 utotalli suinkäyttöön

Lisätiedot

Oulu ennen ja nyt. Pohjois-Pohjanmaan museo Oppimateriaalia kouluille / AK

Oulu ennen ja nyt. Pohjois-Pohjanmaan museo Oppimateriaalia kouluille / AK 1 Pohjois-Pohjanmaan museo Oppimateriaalia kouluille / AK Oulu ennen ja nyt Tätä materiaalia voi käyttää apuna esimerkiksi historian tai kuvataiteiden opinnoissa. Tehtävät sopivat niin yläasteelle kuin

Lisätiedot

LUSTO SUOMEN METSÄMUSEO

LUSTO SUOMEN METSÄMUSEO LUSTO SUOMEN METSÄMUSEO Kauden 2012 2014 valtakunnallisen toiminnan päätavoitteet: 1. Metsäalan museoiden verkoston ja yhteistyömuotojen luominen metsäkulttuurin tunnettuuden ja saavutettavuuden parantamiseksi.

Lisätiedot

Kaskinen. muinaisjäännösinventointi 2011

Kaskinen. muinaisjäännösinventointi 2011 1 Kaskinen muinaisjäännösinventointi 2011 Timo Jussila Hannu Poutiainen Kustantaja: Kaskisten kaupunki / Airix Ympäristö Oy 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Vanhat kartat... 3 Yleiskartta...

Lisätiedot

Liite 2 Maakuntamuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 22.11.2013

Liite 2 Maakuntamuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 22.11.2013 Kauden 2014 2017 alueellisen toiminnan päätavoitteet: 1. Paikallismuseotoiminnan edistäminen neuvonnan ja ohjauksen sekä suunnitelmallisen ohjelmatyön (työkirja) avulla 2. Museoportaalin kehittäminen (kieliversiot,

Lisätiedot

MATTOLAITURIT JA AUTOJEN PESUPAIKAT. Vuoksen yleissuunnitelma- hanke. Marja Jääskeläinen

MATTOLAITURIT JA AUTOJEN PESUPAIKAT. Vuoksen yleissuunnitelma- hanke. Marja Jääskeläinen MATTOLAITURIT JA AUTOJEN PESUPAIKAT Vuoksen yleissuunnitelma- hanke Marja Jääskeläinen SISÄLTÖ 1 JOHDANTO...2 2 MATTOLAITURI SELVITYS...3 2.1 "Liippilahdentien" mattolaituri...3 2.2. Lossituvan ranta...4

Lisätiedot

Rakennetun kulttuuriympäristön tutkimusraportit Museoviraston arkistossa

Rakennetun kulttuuriympäristön tutkimusraportit Museoviraston arkistossa Rakennetun kulttuuriympäristön tutkimusraportit Museoviraston arkistossa Yli-intendentti Jutta Kuitunen Arkisto- ja arkeologiset kokoelmat Arkisto ja tietopalvelut 29.10.2013 Museoviraston arkisto Museovirasto

Lisätiedot

Museon avain Satakunnan Museo

Museon avain Satakunnan Museo Museon avain Satakunnan Museo Tuotteistettava palvelu: MUSEON AVAIN yritysten ja yhteisöjen vuosikortti sisäänpääsy museon neljään toimipisteeseen (myös vierasryhmän kanssa) viisi opastuskierrosta kokoustilojen

Lisätiedot

Keski-Suomen maakuntakokoelman aineistovalinnan periaatteet

Keski-Suomen maakuntakokoelman aineistovalinnan periaatteet Jyväskylän kaupunginkirjasto Keski-Suomen maakuntakirjasto 15.11.2011 Keski-Suomen maakuntakokoelman aineistovalinnan periaatteet Johdanto ja yleiset valintaperiaatteet Keski-Suomen maakuntakirjastoalue

Lisätiedot

JÄLJET. Aika, esineet, muisti

JÄLJET. Aika, esineet, muisti JÄLJET Aika, esineet, muisti JÄLJET - Aika, esineet, muisti Mitä jälkiä lääninmuseo on kerännyt tai jättänyt keräämättä? Mitä jälkiä olemme esitelleet ja mitä emme? Mitä jälkiä meidän pitäisi kerätä tänään

Lisätiedot

Eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunta 26.11.2015 klo 12.00. Asiantuntijan kuuleminen ja kirjallinen asiantuntijalausunto

Eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunta 26.11.2015 klo 12.00. Asiantuntijan kuuleminen ja kirjallinen asiantuntijalausunto Eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunta 26.11.2015 klo 12.00 Asiantuntijan kuuleminen ja kirjallinen asiantuntijalausunto Saimaan Kuitu Oy toimitusjohtaja Tuomo Puhakainen Asia: HE 116/2015 vp Hallituksen

Lisätiedot

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 13.2.2014

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 13.2.2014 Kauden 2014 2017 alueellisen toiminnan päätavoitteet: 1. Aluetaidemuseon asiantuntijaroolin ja alueellisen yhteistyöverkoston vahvistaminen 2. Kiertonäyttelytoiminnan sekä verkkonäyttelyiden kehittäminen

Lisätiedot

KYLÄMAISEMA KUNTOON 1.1.2011-31.12.2012. Katri Salminen Varsinais-Suomen Maa- ja kotitalousnaiset ProAgria Farma 15.6.2011

KYLÄMAISEMA KUNTOON 1.1.2011-31.12.2012. Katri Salminen Varsinais-Suomen Maa- ja kotitalousnaiset ProAgria Farma 15.6.2011 KYLÄMAISEMA KUNTOON 1.1.2011-31.12.2012 Katri Salminen Varsinais-Suomen Maa- ja kotitalousnaiset ProAgria Farma 15.6.2011 LÄHTÖKOHTANA: KYLÄ VARSINAIS-SUOMESSA ALUEELLINEN KULTTUURIPERINTÖ HENKILÖKOHTAINEN

Lisätiedot

RAKENNUSTAPAOHJEET / HÄRKÖKIVI

RAKENNUSTAPAOHJEET / HÄRKÖKIVI RAKENNUSTAPAOHJEET / HÄRKÖKIVI YLEISTÄ Rakennusten sijoittelussa on pyritty mahdollisuuksien mukaan siihen, että rakennusmassat rajaisivat oleskelupihaa, jolloin naapurin asuinrakennuksesta ei olisi suoraa

Lisätiedot

Tapio Nikkari Elisenvaara nykyisin

Tapio Nikkari Elisenvaara nykyisin Tapio Nikkari Elisenvaara nykyisin Vietin elämäni ensimmäisen vuosikymmenen Elisenvaaran asemanseudulla. Ensimmäisessä osassa kerroin Elisenvaaran kylästä ja lapsuuteni maisemista ennen sotia. Toisessa

Lisätiedot

Juhlavuoden organisaatio

Juhlavuoden organisaatio Juhlavuoden organisaatio Valtuuskunta 70 jäsentä, pj. pääministeri Juha Sipilä Hallitus 12 jäsentä, pj. valtiosihteeri Paula Lehtomäki Sihteeristö valtioneuvoston kansliassa 7 henkilöä, pääsihteeri Pekka

Lisätiedot

Lyhennelmä esityksestä Jaa joku teollisuusmuseo jossakin Mäntässä - ei vois vähempää kiinnostaa

Lyhennelmä esityksestä Jaa joku teollisuusmuseo jossakin Mäntässä - ei vois vähempää kiinnostaa Lyhennelmä esityksestä Jaa joku teollisuusmuseo jossakin Mäntässä - ei vois vähempää kiinnostaa erikoissuunnittelija Päivi Viherkoski, G.A.Serlachius -museo, 3.4.2008 Mitä museo myy -seminaari Markkinoinnin

Lisätiedot