P. E. SVINHUFVUDIN KOTIMUSEO EHDOTUKSIA KOTKANIEMEN KEHITTÄMISEKSI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "P. E. SVINHUFVUDIN KOTIMUSEO EHDOTUKSIA KOTKANIEMEN KEHITTÄMISEKSI"

Transkriptio

1 P. E. SVINHUFVUDIN KOTIMUSEO EHDOTUKSIA KOTKANIEMEN KEHITTÄMISEKSI Selvitys Tekijä: FT Vesa Määttä Tilaaja: P. E. Svinhufvudin Muistosäätiö

2 1 P. E. SVINHUFVUDIN KOTIMUSEO EHDOTUKSIA KOTKANIEMEN KEHITTÄMISEKSI P. E. Svinhufvudin Muistosäätiö Vesa Määttä, p , SISÄLLYS 1. TIIVISTELMÄ 3 2. YHTEISTYÖKUMPPANEITA JA RAHOITTAJIA 4 3. SUUNNITELMIA VUODELLE VUOTTA SVINHUFVUDIN SYNTYMÄSTÄ 5 4. SUUNTAVIIVOJA VUOSIEN NÄYTTELYILLE ITSENÄISTYMISVAIHEEN NÄYTTELY VUONNA KAHVILA, KOKOUS- JA SEMINAARIKÄYTTÖ KOTKANIEMEN HISTORIAA, TONTTI JA RAKENNUKSET P. E. ja Ellen Svinhufvudin Kotkaniemi Kotkaniemi P. E. Svinhufvudin kotimuseon merkitys Tontti ja päärakennus NYKYAIKAISEN MUSEOTOIMINNAN MAHDOLLISUUKSIA YHTEISTYÖTÄ LÄHIALUEEN KANSSA. MUSEOITA JA MUSEAALISIA KOHTEITA ETELÄ-KARJALASSA Luumäki Lemi Lappeenranta Imatra Parikkala Ruokolahti Rautjärvi Savitaipale Suomenniemi Taipalsaari LIITTEET Mari Kurkan, Svinhufvud-suvun esineiden inventaariosuunnitelma Outi Korhonen, P. E. Svinhufvud juristina -tutkimuksen esikartoitus Elina Brotherus ja Leena Svinhufvud, Muutamia ajatuksia Kotkaniemen museon näyttelytoiminnan kehittämisestä Kiinteistörekisteriote Kotkaniemestä 69

3 10.5 Kiinteistörekisterin karttaotteet Kotkaniemestä Kotkaniemen kävijämäärät Lähteet ja kirjallisuus 75 2

4 3 1. TIIVISTELMÄ Kotkaniemen kehittämisen johtovastuu on luonnollisesti Museovirastolla ja sen johtamalla kehittämishankkeella ja siihen liittyvällä eri sidosryhmien edustajista kootulla ohjausryhmällä. Ensi vaiheen tärkein tavoite on ammattimaisen ja riittävän laaja-alaisen kehittämissuunnitelman laatiminen Kotkaniemelle. Tämä selvitys on laadittu tukemaan kehittämissuunnitelman laatimista ja vuoden 2011 näyttelyn rakentamista. Svinhufvudit ostivat Kotkaniemen keväällä Heidän omistuksessaan tilan pintaalaksi muodostui noin sata hehtaaria. Svinhufvudit ja Kotkaniemi kuuluivat lähes erottamattomasti yhteen vuosikymmenien ajan. Idea Kotkaniemen museosta esitettiin pian vuonna 1944 tapahtuneen P. E. Svinhufvudin kuoleman jälkeen. Idea toteutui vuonna Tuolloin Kotkaniemi siirtyi Svinhufvud-suvulta valtion omistukseen ja Museoviraston hallintaan. Kotkaniemi on yksi merkittävimmistä museoista Etelä-Karjalassa. Se on lisäksi valtakunnallisesti tärkeä kohde, ja sinne on mahdollista houkutella yhä enemmän näyttelyvieraita myös Suomen rajojen ulkopuolelta. Se sijaitsee hyvien liikenneyhteyksien varrella ja sen lähellä on monia kiinnostavia matkailukohteita. Kotkaniemen jugend-huvilalla on kulttuurihistoriallista merkittävyyttä, ja Museoviraston RKY-inventoinnissa Kotkaniemi luokitellaan valtakunnallisesti merkittävimpiin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin. Nyt laadittu suunnitelmaluonnos lähtee Kotkaniemen ja sen näyttelytoiminnan kehittämisestä nykyaikaisin ja innovatiivisin keinoin. Ensi vaiheena on Svinhufvudhuoneen aikaansaaminen. Tämän jälkeen toimintaa laajennetaan vuosittaisen näyttelysuunnitelman avulla niin, että itsenäistymisen 100-vuotispäiväksi vuonna 2017 rakentuu pysyvä näyttely pidemmästä itsenäistymisvaiheesta. Näin ollen idea Itsenäisyysmuseosta konkretisoituisi. Vaihtuvat näyttelyt voisivat kytkeytyä sota- ja kulttuurihistoriaan. Kotkaniemen monipuoliset kohteet tulevat tarjoamaan myös muita kuin museaalisia elämyksiä kaikenikäisille. Teemanäyttelyiden kronologia: 2011 PES 150 vuotta vanhan Suomen emämaahan liittämisestä 200 vuotta kieliasetuksesta 150 vuotta P.E.S:n Siperian karkotus Jääkäriliikkeen 100-vuotismuistonäyttely P.E.S. ja työväenliike. Kotkaniemeen sijoitettavia pääomia on kohdennettava näyttelytoiminnan lisäksi korjausta vaativiin kohteisiin erityisesti päärakennuksessa, mutta myös puutarhassa, tontilla ja muissa rakennuksissa. Toiminnan edellytysten turvaamisessa on Suomen valtion taloudellinen tuki ensisijaista. Tavoitteena on myös hakea taloudellista kannustusta ainakin Euroopan Unionilta, Etelä-Karjalan liitolta, Luumäen kunnalta sekä yksityisiltä tahoilta. Käsillä olevan selvitystyön on rahoittanut P. E. Svinhufvudin Muistosäätiön lisäksi Vapaussodan Invalidien Muistosäätiö.

5 4 2. YHTEISTYÖKUMPPANEITA JA RAHOITTAJIA Museoviraston taloudellinen tuki on jatkossakin oleellinen Kotkaniemelle. Näillä näkymin Kotkaniemen museotoiminnalle on saatavissa taloudellista tukea ainakin Etelä-Karjalan museolta ja liitolta sekä Ely-keskukselta. Viimeksi mainitussa tuki kohdentuu rakennusten korjauksiin ensisijaisesti matkailun edistämistarkoituksessa. Lisäksi Museovirastossa toivotaan jonkin yksityisen säätiön tai säätiöiden tukea lähinnä näyttelytoiminnan kehittämiselle. Keskeinen tukijataho on Elinkeino, liikenne ja ympäristökeskus (Ely-keskus). Ely-keskukset toimivat yhteistyössä maakuntien liittojen kanssa, ja työ- ja elinkeinotoimistot ovat niiden alaisia. Kaakkois-Suomen Ely aloitti toimintansa Kotkaniemen toiminnan kehittämisen esiselvitystyöhön Museovirasto voi hakea Ely-tukea, josta Luumäen kunnan osuus on noin 40 prosenttia. Viimeksi mainittu voi myös ohjata nuorten kesätyörahaa museolle. Kotkaniemen kehittämishankkeeseen ELY-rahaa tavoitellaan noin euroa. Noin euron omarahoitusta haetaan lähinnä Museovirastolta ja Luumäen kunnalta. Myös Etelä-Karjalan museon erityisesti näyttelytoimintaan sekä asiantuntija-apuun liittyvää tukea haetaan. Kotkaniemen kehittämistä voi myös edesauttaa opetus- ja kulttuuriministeriön asettaman työryhmän toiminta. Työryhmän aikomuksena on kehittää säätiö- ja yhdistyspohjaisten sekä kunnallisten, ei-ammatillisesti ylläpidettyjen paikallis- ja kotiseutumuseoiden ja erikoismuseoiden toimintaa. Hanke jatkuu vuoden 2011 loppuun saakka. Tavoitteena on parantaa paikallismuseoiden toimintaedellytyksiä, nostaa esille paikallismuseotoiminnan tarjoamat mahdollisuudet alueellisen omaleimaisuuden ja elinvoimaisuuden vahvistamisessa sekä lisätä yhteistoimintaa niin museokentän sisällä kuin sidosryhmien kanssa. Yksityisten tahojen, erityisesti säätiöiden, kuten P. E. Svinhufvudin Muistosäätiön tuki voi olla merkittävä erityisesti Kotkaniemen näyttelytoiminnan kehittämiselle. Harkinnassa on myös EU-rahan saaminen tämän kulttuurihistoriallisesti merkittävän museon säilyttämiseksi ja sen toiminnan kehittämiseksi, kuten Luumäelle sekä idästä että lännestä suuntautuvan matkailun edistämiseksi. Kotkaniemen toiminnan kehitys ei pelkästään vie rahaa vaan tarjoaa myös edellytyksiä lisätuloille: Kotkaniemeen kahvila-ravintola. Kotkaniemestä vuokrataan seminaari- sekä kokoustiloja. Oheis- ja kannatusmateriaalin myynti, kuten Ukko-Pekka pinssi ja kopioita Ukko- Pekan vaalijulisteista postikortteina ja/tai alkuperäisen kokoisina. Arvovaltaisten puhujien tähdittämiä Kotkaniemi-seminaareja yleisöä kiinnostavista historia-aiheista. Lippujen myyntiä esimerkiksi yrityksille ja säätiöille. Tukijatahojen nimitilan myynti messinkikylttiin, joka sijoitetaan näkyvälle paikalle Kotkaniemeen. Kotkaniemen tontista erotetaan maa-alueita, metsää myytäväksi tai vuokrattavaksi.

6 5 3. SUUNNITELMIA VUODELLE VUOTTA SVINHUFVUDIN SYNTYMÄSTÄ Juhlavuoden 2011 keskiössä on 150 vuotta P. E. Svinhufvudin syntymästä. Näyttelytoiminnan kehittäminen aloitetaan rakentamalla Kotkaniemeen Svinhufvud 150 vuotta -näyttelyhuone. Resurssien salliessa näyttelyä voi laajentaa myös useampaan huoneeseen. Kotkaniemen päärakennuksen piha-alueen museoarvoa ja elämyksellisyyttä lisätään Ellen Svinhufvudin puutarhalla: Ellen Svinhufvud vietti tuntikausia puutarhassa, mistä saatiin hedelmät ja vihannekset, joiden säilömisen Ellen-rouva hallitsi loistavasti. 1 Tulevaisuudessa voisi myös nähdä Ellen Svinhufvud-vahanuken esimerkiksi kangaspuiden äärellä hänestä kertovassa huoneessa. Museotoiminnan kehittämiseen ja Svinhufvud-tutkimukseen liittyen on tarpeellista inventoida yksityisillä henkilöillä (P. E. Svinhufvudin jälkeläiset) olevaa esineistöä: voitaisiin esitellä joko esineinä tai kuvina ja tarinoina Kotkaniemessä. Suvun esineitä voitaisiin myös esitellä omana osastonaan. Näyttelyihin kohdistuvan mielenkiinnon lisäämiseksi tietoteknisiä- sekä audiovisuaalisia elementtejä kannattaa hyödyntää Kotkaniemessä. Svinhufvudista kannattaisi teettää vahanukke. Yleisö voisi kuulla esimerkiksi Svinhufvudin itsensä lukeman itsenäisyysjulistuksen ja Mäntsälän kapinan rauhoittaneen radiopuheen, jonka hän luki puhelimeen. 2 Kotkaniemen päärakennuksen ympäristön vetovoimaa voisi lisätä Ukko-Pekka -polku, jonka varrella olisi etenkin lapsille ja nuorille kiinnostavia kohteita. Tiedotuskeskus/infopistettä voisi kehittää ja täydentää museokaupan tuotevalikoimaa, johon muun muassa sisältyy uusia painotuotteita. Ukko-Pekan työpöytä Kuva: Vesa Määttä. 1 Pohls 2010, s Svinhufvud-Lockett 2008, s. 204.

7 6 Projekti Tavoitteet Kustannusarvio Yhteistyökumppanit ja rahoitus Juhlanäyttely: P.E.S:n synty- 1) Lisätä yleistä tietoisuutta P.E. ja Ellen a) Näyttelykäsikirjoitus Museovirasto -Vitriinit mästä 150 vuotta. Näyttelyn avajaisten yhteyteen Svinhufvudista sekä itsenäistymisvaiheen tapahtumista. b) Näyttelyn rakentaminen c) Lisävitriini (esim. Gerdmans 435 x 435 -Näyttelyn rakentaminen -P.E.S:n vartaloteline tai sen tuntumaan seminaari: P.E.S ja kielipolitiikka. X 1800 mm) d) Pintaremonttiin (esim. kamari ja työhuone) 2 x ) Svinhufvud-huone ensisijaisesti P.E.S:n työhuoneesta; laajennettavissa verannan puoleiseen kamariin, saliin, förmaakiin ja eteiseen. 3) PES ja Kotkaniemi -internet-sivujen laajentaminen ja täydentäminen: ks. Svinhufvudista kertova sivusto. 4) P.E.S:n vahanukke työpöydän äärelle tai seisomaan eteiseen vieraita vastaanottamassa. 5) Näyttelykuntoon P.E.S:n suojeluskuntapuku lakkeineen. Asukokonaisuuteen kuuluu vartaloteline. e) Internet-sivusto (esim. Lemonics Ky) 800 f) P.E.S. vahanukke (esim. nukketaiteilija Arja Jäppinen) paikalle toimitettuna ja asennettuna g) Museoon opastava mainospressu (esim. Coralli) Kuutostien varteen ja teline h) P.E.S. ja kielipolitiikka -seminaari P.E.S. Muistosäätiö tm. yksityinen taho -Näyttelykäsikirjoitus -Nettisivusto -Näyttelyn rakentaminen -P.E.S-vahanukke Etelä-Karjalan museo -Näyttelyn rakentaminen Luumäen kunta -Mainospressu -Teline -P.E.S:n suojeluskuntapuku ELY-keskus -Pintaremontti 6) Pääosa näyttelyesineistä kootaan museon nykyisistä kokoelmista. Yhteensä

8 7 Projekti Tavoitteet Kustannusarvio Yhteistyökumppanit ja rahoitus Ellen Svinhufvud -huone. a) Näyttelykäsikirjoitus Ellen Svinhufvudin puutarha: liittyy osaksi Ukko-Pekka -polkua. 1) Korostetaan Ellen Svinhufvudin emännyyttä Kotkaniemessä ja hänen rooliaan maan ensimmäisenä naisena. 2) Kerrotaan Kotkaniemen, myös 1900-luvun alkuvuosikymmenten taloudenhoidon omavaraisuudesta; myös luomuviljely fokuksessa. 3) Vahanukke Ellen Svinhufvudista. b) Näyttelyn rakentaminen, Ellen Svinhufvudin asukokonaisuus sekä vartaloteline c) Ellen-vahanukke (esim. nukketaiteilija Arja Jäppinen) paikalle toimitettuna ja asennettuna d) Ellen Svinhufvudin puutarhan raivaus, pohjustus, muokkaus, kasvit, istutus P.E.S. Muistosäätiö tm. yksityinen taho -Näyttelykäsikirjoitus -Näyttelyn rakentaminen -Ellen-vahanukke Luumäen kunta -Ellen Svinhufvudin asukokonaisuus ELY-keskus ja Museovirasto -Ellen Svinhufvudin puutarha -Ellen Svinhufvudin vartaloteline 4) Näyttelykuntoon Ellen Svinhufvudin juhlapuku kenkineen ja hattuineen. Asukokonaisuuteen kuuluu vartaloteline. Yhteensä Projektit Tavoitteet Kustannusarvio Yhteistyökumppanit ja rahoitus P.E. ja Ellen Svinhufvudiin a) Näyttelykäsikirjoitus Museovirasto -Vitriini liittyvien esineiden inventointi ja niihin liittyvä b) Näyttelyn rakentaminen c) Lisävitriini (esim. Gerdmans 435 x 435 -Inventointi -Näyttelyn rakentaminen näyttely. X 1800 mm) 830 1) Löytää ja luetteloida P.E.S:n yhteistyötahojen (esim. Suomen Ampujain liitto, metsästys- ja reserviläispiirit) sekä jälkeläisten hallussa oleva esineistö. Työn keskiössä ovat haastattelut. Märtha ja Mikko Paloniemi ovat valmiita selvittämään suvun hallussa olevia muutamia esineitä ennen lopullisen kartoituksen valmistumista. 2) Esineistöön tutustuminen voi tapahtua sähköisesti. Jos esineistöä löytyy riittävästi, ne voivat mahdollistaa erillisen näyttelyn tai jopa kokonaisen huoneen. d) Pintaremonttiin (esim. kamari ja työhuone) e) Inventointi (työtunnit sekä materiaali, kuljetukset, vakuutukset) Yhteensä P.E.S. Muistosäätiö tm. yksityinen taho -Näyttelykäsikirjoitus -Näyttelyn rakentaminen ELY-keskus -Pintaremontti Suku -Suvun hallussa olevan esineistön inventointi ja esillepano Liitot, yhdistykset, reserviläispiirit ym. -Mm. palkintoja ja valokuvia

9 8 Projektit Tavoitteet Kustannusarvio Yhteistyökumppanit ja rahoitus Tietotekniikka ja audiovisuaaliset elementit. 1) Aikakauden filmimateriaalin, Svinhufvudin radiopuheiden ja olemassa olevan multimedian hyödyntäminen. a) Tietokone (esim. HP Compaq 625) b) Taulutelevisio (esim. LG 42 ) 2 x P.E.S. Muistosäätiö tm. yksityinen taho -Laitteet -Asennnukset -Suunnitelmat 2) Näyttävyys ja kustannusvaikuttavuus sekä valinnanvapaus: näyttelyvieras voi nappia painamalla valita multimediaa, valokuvia, esinekavalkadin tai koosteita vanhoista filmeistä. 3) Korostetaan perinteisiä näyttelyesineitä ja luodaan yksittäisiin näyttelyteemoihin sopivaa tunnelmaa. c) Äänijärjestelmä (esim. 8 kpl JBL Control 1 kaiutin, vahvistin, asennustelineet kaiuttimille, Subwoofer Tapco matalia ääniä varten, massamuistitoistin, piuhat ja tarvikkeet) d) Filmimateriaalin koostaminen ja editointi (esim. 2,35 min filmi museo-koosteena Suomen elokuva-arkistosta) 600 e) Ääninauhan koostaminen ja editointi (YLE: sopimuksen mukaan) 700 f) Lisävalaistus esim. 40 kpl par 16, sis. muuntajan ja virranottolaitteen 3-vaihekiskoon g) Lisävalaistus ilman muuntajaa 12V kiskoon h) Halogeenipolttimot esim. 40 kpl 160 4) Tietoteknisiä- sekä AV-elementtejä voi modifioida eri tyyppisiin näyttelyihin sekä yleisötapahtumiin, kuten esim. nettiyhteyksillä toteutettuihin seminaareihin. i) Valo- ja äänisuunnittelu (esim. Tmi Tarkkaamo) Yhteensä

10 9 Projektit Tavoitteet Kustannusarvio Yhteistyökumppanit ja rahoitus Itsenäisyyden luontopolku / Ukko-Pekka -polku sekä 1) Kotkaniemen päärakennuksen ympäristön käyntikohteet lisäävät alueen vetovoimaa. a) Ukko-Pekka -polun raivaus, kyltit, leikkipaikka, ampu- Museovirasto -Kuvateos tiedotuskeskus tai infopiste. malinja ) Polun varrella mm. Ukko- Pekan ampumapaikan muistokivi. Sen tuntumaan raivataan linja, jonka päässä on maalitaulu ajalta ennen vuotta 1944: liitetään myös muistolaatta. Lisäksi polun varrella voi tustua P.E.S:n monipuoliseen metsästysharrastukseen. 3) Polun varteen opaskylttejä myös ruotsiksi, englanniksi, saksaksi ja venäjäksi. 4) Polun alkuun infopiste, jossa voi saada yleissilmäyksen lähialueen museoista ym. matkailukohteista, ravintoloista ja majoituspalveluista. 5) Rannalle venevaja laitureineen ongintaa varten ja mm. soutuveneiden vuokraukseen. b) Laiturin rakentaminen c) Tiedotuksessa edullisin vaihtoehto lienee Infopiste: esitetelineitä pää- tai piharakennuksessa 500 d) Painotuotteista esimerkiksi kuvateos e) Museokaupan täydennykset P.E.S. Muistosäätiö tm. yksityinen taho -Museokaupan täydennykset ELY-keskus -Ukko-Pekka -polku -Laituri -Tiedotuskeskus / Infopiste Reserviläisjärjestöt ja Suomen Ampujainliitto: mm. -Ampumalinjan raivaus ja muistolaatta 6) Erityiskohderyhmäksi koululaiset. Nuorimmille vieraille maastoon leikkipaikka ja kiipeilytelineitä. Yhteensä Täällä suoritti tasavallan presidentti P. E. Svinhufvud Ukko-Pekka harjoitusammuntojaan Kuva : Vesa Määttä.

11 10 Projektit Tavoitteet Kustannusarvio Yhteistyökumppanit ja rahoitus Museokaupan täydennykset. P.E.S. Muistosäätiö tm. yksityinen taho 1) Museokauppaan uusia painotuotteita, kuten kuvateos. Lisäksi postikortteja, julisteita, pinssejä, makeisrasioita, puhdistusliinoja, itsenäisyysjulistuskopioita, Kotkaniemi-tarjottimia, muisti- ja palapelejä, kirjanmerkkejä, avaimenperiä, kynäsettejä, Ellenin ostoskasseja, matkaompelusettejä, virkkuukoukkupusseja, pitsiohjeita sekä kahvikuppeja lautasineen. a) Painotuotteista esimerkiksi kuvateos b) Museokaupan täydennykset c) Ukkotuomari -seminaari Muita ideoita 2) Lakimiehille suunnattu seminaari Svinhufvudin roolista ukkotuomarina Yhteensä

12 11 4. SUUNTAVIIVOJA VUOSIEN NÄYTTELYILLE Tavoitteena on Kotkaniemen näyttelytoimintaa rakentamalla vuosittain uusia teemanäyttelyitä, joiden käyttökelpoisimmista osista muodostuu vuoden 2017 suurnäyttelyn runko. Ensimmäinen näyttely 2012 kertoo niin sanotun vanhan Suomen emämaahan liittämisestä vuonna 1812 sekä laajemmin autonomian ajasta. Tähän on saatavissa erinomaista aineistoa merkkivuoden 1808 aineistoista ja näyttelyistä. Vuonna 2013 näyttelyteemana voisi olla vuoden 1863 kieliasetus, josta on tuolloin kulunut 150 vuotta. Vuonna 2014 teemana voisi olla P. E. Svinhufvudin karkotus Siperiaan sekä laajemmin oikeustaistelu, Svinhufvudin juristin roolit asianajajana, tuomarina ja prokuraattorina. Voitaisiin myös kuvata suomalaisten karkotuksia sortokautena ja sen jälkeen. Mikäli Kotkaniemen päärakennus olisi tuolloin remontissa, voitaisiin näyttelyä varten kunnostaa oma tila, niin sanottu Siperian maja. Vuonna 2015 voisi teemana olla jääkäriliikkeen 100-vuotismuistonäyttely. Siihen liittyisi aseellisen toiminnan historia, suojeluskuntien ja työväenkaartien perustaminen, Svinhufvudin suojeluskuntaura. Vuoden 2016 näyttelyssä teemana voisi olla P. E. Svinhufvudin suhde työväenliikkeeseen aina hänen nauttimastaan kannatuksesta ensimmäisenä puhemiehenä, kapinan aikana, ja ulottuen aina punamultahallituksen muodostamiseen saakka. Vuosittaisiin teemoihin voisi liittyä läpikäyvänä sivuteemana Svinhufvudin sosiaalisten suhteiden verkosto ja erityisesti hänen suhteensa aikansa johtaviin vaikuttajiin, kuten J. K. Paasikiveen, C. G. Mannerheimiin, K. J. Ståhlbergiin, Kyösti Kallioon. Mahdollinen Siperian maja. Kuva : Vesa Määttä.

13 12 Projektit Tavoitteet Kustannusarvio Yhteistyökumppani t ja rahoitus Teemanäyttelyt a) Näyttelykäsikirjoi- tukset 5 x vanhan Suomen emämaahan liittämisestä 200 vuotta kieliasetuksesta 150 vuotta P.E.S:n Siperian karkoitus Jääkäriliikkeen 100- vuotismuistonäyttely P.E.S. ja työväenliike. 1) V kohderyhmäksi myös venäläisturistit. Esim.teemoja: venäläinen sotaväki ja pietarilaisten kesähuvilat Suomessa, tsaarien loma- Suomi, kauppayhteydet. 2) V näyttelyissä keskitytään itsenäistymisvaiheen tapahtumiin näyttely on Kotkaniemen tontin sinisessä hirsimökissä: Siperian maja. Huomioidaan myös v (torjuntavoitto rintamalla ja P.E.S:n kuolema). 3) V näyttelyn kantava teema on P.E.S:n suhde työväenliikkeeseen, esim. miksi hän ei suostunut v punamultahallitukseen? 4) Juristiteemaan liittyen seminaari 2011 (ehkä Suomalaisen Lakimiesyhdistyksen Oikeuskulttuurin päivänä). Seminaaria pohjustaa Outi Korhosen tutkimuksen (P. E. Svinhufvud juristina) esikartoitus. b) Näyttelyiden rakentaminen 5 x c) Siperian majan kunnostus d) Erityisteemanäyttelyiden kokonaiskustannukset e) P.E.S. juristina -seminaari Museovirasto -Siperian maja -Näyttelyiden rakentaminen P.E.S. Muistosäätiö tm. yksityinen taho -Näyttelyiden rakentaminen -Näyttelyiden käsikirjoitukset -P.E.S. juristina -seminaari -Erityisteemanäyttelyiden käsikirjoitukset Etelä-Karjalan museo -Näyttelyiden rakentaminen 5) P.E.S:n sosiaaliseen verkostoon liittyen huomioidaan G. Mannerheimiin liittyen mm. v kädenvääntö sotatilasta ja vallanjaosta. V J. K. Paasikiven syntymästä tulee kuluneeksi 150 vuotta. Yhteensä DSCN2640 P.E.S. ja Mannerheim Senaatintorilla Kuva Kotkaniemen museon kokoelmista.

14 13 5. ITSENÄISTYMISVAIHEEN NÄYTTELY VUONNA 2017 Teemanäyttelyt pohjustavat juhlavuotta 2017, jolloin Kotkaniemessä avataan laajempi näyttely itsenäistymisvaiheesta. Näyttely on pysyvä, ja se korostaa P. E. Svinhufvudin merkitystä Suomen itsenäisyyteen johtaneissa tapahtumissa. Näyttelyn aikajanan painopiste sijoittuu vuosille Juhlavuoden mittaan voidaan järjestää eri teemoihin liittyviä seminaareja. Näyttelyn myötä idea itsenäisyysmuseosta konkretisoituu: Suomessa on paljon museoita, mutta maan valtiollisia vaiheita esitellään niissä niukasti. Itsenäisyysmuseon vaihtuvat näyttelyt voisivat kytkeytyä sota- ja kulttuurihistoriaan. Tämän lisäksi esimerkiksi taiteen ystäviä voitaisiin houkutella vaikkapa kesäisin taidenäyttelyiden puitteissa Kotkaniemeen.

15 14 Projektit Tavoitteet Kustannusarvio Yhteistyökumppanit ja rahoitus Itsenäistymisvaiheen pysyvä näyttely: Itsenäisyysmuseo. 1) Korostaa P.E.S:n merkitystä Suomen itsenäistymisvaiheessa. a) Näyttelykäsikirjoi tus Museovirasto -Näyttelyn rakentaminen Seminaari itsenäistymisvaiheesta. 2) Lisätä yleistä tietoisuutta itsenäistymisvaiheen tapahtumista 3) Osaltaan ylläpitää sekä kehittää itsenäistymisvaiheeseen kytkeytyvää vuorovaikutusta ja tutkimusta museon monipuolisilla tapahtumilla. 4) Ukko-Pekka -polun yhteydessä tiedotuskeskus, joka korvaa aiemman infopisteen. b) Näyttelyn rakentaminen c) Seminaari itsenäistymisvaiheesta d) Tiedotuskeskuksen ensimmäiseen vaiheeseen e) Vahanuket (esim. nukketaiteilija Arja Jäppinen) paikalle toimitettuina ja asennettuina P.E.S. Muistosäätiö tm. yksityinen taho -Näyttelykäsikirjoitus -Näyttelyn rakentaminen -Seminaari itsenäistymisvaiheesta -Vahanuket Etelä-Karjalan museo -Vahanuket -Näyttelyn rakentaminen ELY-keskus -Tiedotuskeskus 5) Olemassa olevan monipuolisen näyttelyesineistön ja -tekniikan lisäksi vahanukkeja, esim. V. I. Leninistä. Yhteensä DSCN2578 Kuva Kotkaniemen museon kokoelmista.

16 15 6. KAHVILA, KOKOUS- JA SEMINAARIKÄYTTÖ Kotkaniemen museon yhteyteen rakennetaan teemanäyttelyiden aikana erilaisille yleisötilaisuuksille ja -tapahtumille soveliaat, ajanmukaiset tilat. Toisin sanoen Kotkaniemi jaetaan kahteen tilaan: museoeettinen ympäristö sekä yleisötilaisuuksien ja -tapahtumien miljöö. Kahvila-ravintolatoiminta (yksityisyrittäjän ylläpitämä) päärakennuksen alakerrassa on tarpeellinen osa museotoimintaa ja erilaisia tapahtumia: esimerkiksi Ellen Svinhufvudin pidot. Päärakennuksen vinttitila voisi puolestaan olla hyötykäytössä opetus- ja kokoustilana tai esimerkiksi leirikoulutilana. Kotkaniemen kaksi miljöötä palvelevat yleisöä viimeistään itsenäisyytemme juhlavuotena Projektit Tavoitteet Kustannusarvio Yhteistyökumppanit ja rahoitus Kahvilaravintola: a) Kahvila-ravintolan Ellen Svinhufvudin pidot tmv. rakentaminen b) Katon korjaukset Opetus-, kokous-, leirikoulutilat. 1) Kotkaniemeen yhä kattavampi palvelutarjonta lisäämään sen kävijämääriä ja liikevaihtoa. 2) Oheispalvelujen tuoma vetovoima Kotkaniemeen edesauttaa historiatietoisuuden lisääntymistä myös menneisyyteemme vähemmän perehtyneiden keskuudessa. c) Ikkunoiden korjauk -set d) Kokoustila (rakennetaan uudelleen vintille) Museovirasto -Kahvila-ravintola -Katon korjaukset -Ikkunoiden korjaukset -Kokoustila vintille 3) Yritykset ja yhteisöt hyödyntävät Kotkaniemeä virkistys- ja koulutustarkoituksiin. Yhteensä

17 16 7. KOTKANIEMEN HISTORIAA, TONTTI JA RAKENNUKSET 7.1 P. E. ja Ellen Svinhufvudin Kotkaniemi Kotkaniemen omistaa tuomari Thomén Svinhufvudit ostavat Kotkaniemen ja muuttavat sinne asumaan Ellen Svinhufvudin ylläpitämä täysihoitola vapaussodan aikana punaiset ryöstävät Kotkaniemen Svinhufvudit asuvat pääasiassa presidentin linnassa Helsingissä talvisota. Kotkaniemeen majoittuu reserviläisiä. P. E. ja Ellen viettävät kultahääpäiväänsä Kotkaniemessä P. E. Svinhufvud kuolee. Rovasti K. Kallio ehdottaa, että Kotkaniemestä tehdään valtion kustannuksella Svinhufvud-museo Ellen Svinhufvud kuolee. Luumäellä Kivijärven rannalla sijaitsevan Kotkaniemen rakennutti vuonna 1898 Lappeen tuomiokunnan tuomari Alfred Thomé. Tilan päärakennuksen on todennäköisesti piirtänyt Lars Sonck. Thomé kuoli vuonna Helmikuussa 1908 P. E. Svinhufvud nimitettiin Thoménilta avoimeksi jääneeseen virkaan. Svinhufvudit ostivat Kotkaniemen velaksi keväällä Kotkaniemen tilan pinta-ala laajeni P. E. Svinhufvudin maahankintojen jälkeen noin sadaksi hehtaariksi. Tilasta noin neljännes oli viljeltyä ja loput metsämaata. Svinhufvudien ruokahuolto turvattiin pääosin omista viljelyksistä ja ympäröivästä luonnosta. Ellen Svinhufvud perusti ensimmäiseksi kanalan, jota hän hoiti kokonaan itse. Eri vaiheissa hän kasvatti myös lampaita, kaneja ja tarhakettujakin. Myös lypsykarjan hoito oli hänelle tuttua. Ellen Svinhufvud oli maatilan ja puutarhanhoidon suhteen kokeilunhaluinen ja kiinnostunut kaikesta uudesta. Kotkaniemen kehittäminen ja P. E. Svinhufvudin ura tuomiokunnassa katkesivat marraskuussa 1914, jolloin hänet karkotettiin Siperiaan poliittisista syistä. Puolison karkotusvuosien aikana Ellen Svinhufvud teki parhaansa, jotta perheen tulojen vähentyminen ei olisi johtanut Kotkaniemen menetykseen. Taloudellista ahdinkoa helpotti Kotkaniemeen avattu täysihoitola. Merkittävin taloudellinen tuki järjestyi pankinjohtaja Johannes Lundsonin organisoimalla keräyksellä, jonka tuotolla maksettiin Svinhufvudien kotitalon velat. Täysihoitolan pitäminen lakkasi, kun perheen taloudellinen tilanne parani entisestään isännän saadessa jälleen palkkatuloja. Hän oli palannut Siperiasta maaliskuun lopussa Vapaussodassa huhut kertoivat levottomuuksista myös Luumäellä. Punaiset ottivat Kotkaniemen haltuunsa ja ryöstivät sen lypsykarjan, huonekalut ja tilan varastot. Sodan jälkeen Ellen Svinhufvud keskittyi Kotkaniemen kunnostamiseen. Hänen puolisonsa vaikutti puolestaan valtakunnan politiikassa. Valtionhoitajana hän toimi joulukuuhun Kotkaniemen isäntä liittyi kesäkuussa 1920 Luumäen vuonna 1917 perustettuun suojeluskuntaan ja eteni viidessä vuodessa sotamiehestä vääpeliksi. Suojeluskuntatoiminta nousi Svinhufvudin elämässä keskeiseen asemaan ja hänestä

18 17 tuli kaikkien suojeluskuntalaisten tuntema mestariampuja Ukko-Pekka. Kotkaniemestäkin kuului aika ajoin laukausten kajahduksia isännän ampumaharjoitusten yhteydessä. Svinhufvudit ja Kotkaniemi kuuluivat lähes erottamattomasti yhteen 1920-luvulla. P. E. oli presidenttiehdokkaana vuoden 1925 vaaleissa, mutta ei tullut valituksi. Muutoin hän eli pääasiassa syrjään vetäytyneenä, kunnioitettuna valtiomiehenä. Svinhufvudit pyrkivät elämään Kotkaniemen tuotoilla. Elämä helpottui huomattavasti, kun hallitus myönsi P. E. Svinhufvudille vuonna 1923 kunniaeläkkeen. Se auttoi saamaan taloudenpitoa nykyaikaiseksi. Kotkaniemen taloa kunnostettiin vetämällä vesijohdot ja viemärit, rakentamalla talon keittiöpäätyyn kuisti sekä uusimalla kanala ja sikala. Vuonna 1930 taloon saatiin sähkö ja myöhemmin 1930-luvulla vielä keskuslämmitys. Tasavallan presidentin tehtävät ( ) veivät P. E. Svinhufvudin välillä kauaksi ja pitkäksi toviksi Kotkaniemestä. Luonnollisesti mukana seurasi myös puoliso. Maaliskuussa 1937 Svinhufvudit palasivat takaisin Kotkaniemeen. He asettuivat pian omaan rauhalliseen arkeensa. Luumäen 1930-luvun juhlallisuuksista merkittävimpiin kuului kuvanveistäjä Wäinö Aaltosen muotoileman oikeustaistelun muistomerkin paljastus. Se tapahtui itsenäisyyspäivän aattona Muistomerkin suunnitteluun oli liittynyt dramaattinen tapahtuma, kun Kotkaniemessä syttyi tulipalo. Rakennuksen järvenpuoleinen katto oli syttynyt tuleen uutta tiilikattoa laittavien miesten tupakoinnista. Vieraiden ja heidän autonkuljettajiensa, työmiesten ja lähiseudun ihmisten avulla palo saatiin sammutettua. Marraskuussa 1939 Kotkaniemeen majoittui reserviläisiä, joista kymmenkunta asui talossa ja huomattavasti enemmän tilan muissa rakennuksissa. Vuodenvaihteessa 1939 Svinhufvudit olivat olleet 50 vuotta naimisissa. Kultahääpäivää he viettivät ilman suuria juhlallisuuksia Kotkaniemessä. Siellä he oleskelivat koko talvisodan ajan. Välirauhan ajan ( ) rajalinja sijaitsi kohtalaisen lähellä Kotkaniemeä. Siitä muistutti ja muistuttaa yhä tilan lähistölle nousseet Salpalinjan puolustusasemat ja -laitteet. Lähimmälle tuliasemalle on noin kilometri Kotkaniemestä. Vuoden 1942 joulukuussa P. E. Svinhufvudin kaulasta löydettiin pahalaatuinen kasvain, joka vaati sädehoitoa. Talvella 1944 hän halusi luopua sairaalahoidoista ja lähteä kotiin, jossa hän kuoli 29. helmikuuta P. E. Svinhufvud haudattiin Luumäelle 8. maaliskuuta Tämän jälkeen Kotkaniemen tilan isännyys siirtyi Veikko ja Aune Svinhufvudille. Jo vuoden 1944 toukokuussa rovasti K. Kallio esitti ajatuksen, että Kotkaniemestä oli tehtävä valtion kustannuksella Svinhufvud-museo sitten, kun Ellen Svinhufvud ei enää tarvitse sitä kodikseen. Hän kuoli 24. elokuuta Pohls 2010, s Ks. myös Frondelius 2003, s. 3, s. 5, s sekä Häikiö 2001, s Ks. lisäksi Juva 1957 ja 1961 sekä Jutikkala 1998.

19 Kotkaniemi perinnönjaon jälkeen pääosa Kotkaniemestä jää Veikko Svinhufvudille. Täysihoitolatoiminta alkaa uudelleen luvuilla mittavia kunnostus- ja rakennusprojekteja luvulla muun muassa tapetointi päärakennus maalataan uudelleen Kotkaniemi siirtyy valtion omistukseen Kotkaniemi avataan Museoviraston museona. Ellen Svinhufvudin kuoleman jälkeen vuonna 1954 Kotkaniemessä suoritettiin perinnönjako. Tuolloin tilalla aloitettiin jälleen täysihoitolatoiminta. Lisäksi jatkettiin maataloutta. Tilan pääosa jäi nuorimmalle pojalle Veikko Eivindille lukujen aikana Kotkaniemessä uusittiin muun muassa sähköistys, vesijohtojärjestelmä, vanha navetta ynnä muita karjapihan rakennuksia purettiin ja rakennettiin uusi navetta luvulla valmistuivat vierasmajoitukseen hirsimökit Kotkaniemen eteläpuoliseen metsään ja päärakennuksen vinttikerrokseen rakennettiin kylpyhuoneet täysihoitolavieraita varten. Navetta muutettiin omakotitaloksi luvun puolivälissä. Tuolloin loppui myös karjanpito ja päärakennuksessa uusittiin vesijohtojärjestelmä ja keittiö remontoitiin luvun lopulla rakennettiin WC eteiseen. Kotkaniemen päärakennuksessa on vuosikymmenten saatossa tehty muitakin muutoksia, kuten työhuoneen ja förmaakin eli salongin välisen oven sulkeminen ja takan muuraaminen förmaakin kaakeliuunin tilalle. Lisäksi on uusittu lattia- ja seinäpintoja: 1980-luvulla muun muassa viimeisin tapetointi. Rakennus maalattiin uudelleen vuonna Jorma Svinhufvud isännöi puolisonsa Sirkan kanssa Kotkaniemeä 1970-luvun puolivälistä vuoteen Tuolloin Kotkaniemi siirtyi Svinhufvud-suvulta valtion omistukseen ja Museoviraston hallintaan. Kotkaniemi avattiin Museoviraston museona vuonna Museovirastossa on valmisteilla kiinteistöstrategia, jonka puitteissa määritellään Kotkaniemen merkitys valtion ylläpitämien museoiden joukossa P. E. Svinhufvudin kotimuseon merkitys Kotkaniemi on yksi merkittävimmistä museoista Etelä-Karjalassa. Se on myös valtakunnallisesti tärkeä museokohde. Kotkaniemi on erinomainen paikka itsenäistymisen pysyvälle erikoisnäyttelylle. Kotkaniemen jugend-huvilalla on kulttuurihistoriallista merkittävyyttä. Kotkaniemin kuuluu Museoviraston laatimaan RKY-inventointiin eli valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin. Kotkaniemi sijaitsee hyvien kulkuyhteyksien varrella luonnonkauniilla paikalla. 4 Ks. Museoviraston kiinteistöstrategia. Ks. myös Härkönen

20 19 Kotkaniemi on yksi merkittävimmistä museoista Etelä-Karjalassa. Kotkaniemi on osa maakunnan historiakohteiden kokonaisuutta, jolla on annettavansa Etelä-Karjalan matkailun kehittämiselle ja alueeseen kytkeytyvän historiatietoisuuden edistämiselle. P. E. Svinhufvudin kotimuseona Kotkaniemi on valtakunnallisesti tärkeä kohde. Kuten Mannerheimin, myös Svinhufvudin merkittävyyttä ei voi rajata yksinomaan presidenttiyteen. Svinhufvud oli keskeinen vaikuttaja muun muassa Suomen itsenäistymisvaiheessa. Kuten Jyrki Vesikansa ja Martti Häikiö ovat todenneet, Kotkaniemi on erinomainen paikka itsenäistymisen pysyvälle erikoisnäyttelylle. Tähän teemaan liittyy myös Wäinö Aaltosen tekemä Oikeustaistelun muistomerkki Luumäen asemalla. Näyttävälle muistomerkille (7 metriä korkea, sivujen leveydet 1,5 metriä) 5 ei ole tällä hetkellä selkeitä opasteita. Oikeustaistelun muistomerkki Kuva: V. Määttä. Kotkaniemen jugend-huvilan kulttuurihistoriallinen merkittävyys korostuu muun muassa rakennusajankohdan arkkitehtuurivirtauksiin liittyvissä yksityiskohdissa, kuten pohjakaavassa ja koristeaiheissa. Huvilan lisäksi kulttuurihistorialliseen kokonaisuuteen kuuluu muun muassa aittoja sekä renkitupa. Niitä on myös korjattu (osin tai kokonaan) 2000-luvun alussa. Kotkaniemen kulttuurihistoriallisesti merkittävimpänä, niin sanottuna nuoren tasavallan aikana rakennuksiin yhdistyivät maaseudun rakennus- ja kulttuuriperinne, huvilakulttuuri ja P. E. Svinhufvudin merkittävän virkauran sekä valtiollisen aseman mukanaan tuomat erityispiirteet. 6 Kotkaniemin kuuluu Museoviraston laatimaan RKY-inventointiin eli valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin Kurkan 2003, s Ks. mm. Frondelius 2003, s. 3 sekä Häikiö - Vesikansa

Rautjärven sotahistoria- hanke

Rautjärven sotahistoria- hanke Liite 1 74 HANKESUUNNITELMA Laadittu 4.3.2016 Rautjärven sotahistoria- hanke 1. Hakijan yhteystiedot Rautjärven kunta Projektijohtaja, Juha-Pekka Natunen Simpeleentie 12, 56800 SIMPELE 040 581 8040 juha-pekka.natunen@rautjarvi.fi

Lisätiedot

Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi

Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi Oheiset kysymykset on tarkoitettu museovierailun yhteyteen tai museovierailun jälkeiseen tuntityöskentelyyn. Tietopaketti toimii opettajanmateriaalina,

Lisätiedot

Riitta Munnukan ym. valtuustoaloite Sotahistoriakeskus Kannaksesta

Riitta Munnukan ym. valtuustoaloite Sotahistoriakeskus Kannaksesta Kaupunginhallitus 181 25.03.2013 Riitta Munnukan ym. valtuustoaloite Sotahistoriakeskus Kannaksesta 14/10.03.02.01/2013 KH 181 Aloite 7.1.2013: Valmistelija/lisätietoja: EU-asiamies Krista Huovila, puh.

Lisätiedot

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi Neuvottelupäivämäärä

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi Neuvottelupäivämäärä Kauden 2014 2017 alueellisen toiminnan päätavoitteet: 1. Kuvataidetta ja visuaalista kulttuuria koskevan tiedon saavutettavuutta, saatavuutta ja välittämistä edistetään laadukkailla ja monipuolisilla museopedagogisilla

Lisätiedot

Ideointia ja ideoita Imatran info 19.2.2015 ja Lappeenranta 11.5.2015

Ideointia ja ideoita Imatran info 19.2.2015 ja Lappeenranta 11.5.2015 Lähestymistapoja Mitä tai ketä muita sadan vuoden juhlijoita on? Niiden kytkeminen juhlavuoteen Satavuotiaiden haastattelut ja heidän muistaminen sekä tarinoiden taltioiminen ja esille nostaminen Millaisena

Lisätiedot

Akaa Tipuri (Kurisniemi) Tipurintien valaistuslinjan maanrakennustyön arkeologinen valvonta 2011

Akaa Tipuri (Kurisniemi) Tipurintien valaistuslinjan maanrakennustyön arkeologinen valvonta 2011 Akaa Tipuri (Kurisniemi) Tipurintien valaistuslinjan maanrakennustyön arkeologinen valvonta 2011 Tiina Vasko 2011 Pirkanmaan maakuntamuseo Kulttuuriympäristöyksikkö 2 Sisällysluettelo Arkisto- ja rekisteritiedot

Lisätiedot

TAKO POOLI 2: YKSILÖ, YHTEISÖ JA JULKINEN ELÄMÄ

TAKO POOLI 2: YKSILÖ, YHTEISÖ JA JULKINEN ELÄMÄ TAKO POOLI 2: YKSILÖ, YHTEISÖ JA JULKINEN ELÄMÄ V A L T A K U N N A L L I N E N T A K O - S E M I N A A R I 2 8. 1. 2 0 1 3 S U O M E N K A N S A L L I S M U S E O Poolin yleisteemat Dokumentoinnin kohteena

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN AMMATILLISEN KOULUTUKSEN TUKISÄÄTIÖN SÄÄNNÖT Voimassa 1.12.2015 alkaen

ETELÄ-KARJALAN AMMATILLISEN KOULUTUKSEN TUKISÄÄTIÖN SÄÄNNÖT Voimassa 1.12.2015 alkaen tukisäätiön hallitus 17.9.2015 1 (4) ETELÄ-KARJALAN AMMATILLISEN KOULUTUKSEN TUKISÄÄTIÖN SÄÄNNÖT Voimassa 1.12.2015 alkaen 1 Säätiön nimi on Etelä-Karjalan ammatillisen koulutuksen tukisäätiö sr ja kotipaikka

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN LIITTO PÖYTÄKIRJA 5/2015 1 KULTTUURITYÖRYHMÄ

ETELÄ-KARJALAN LIITTO PÖYTÄKIRJA 5/2015 1 KULTTUURITYÖRYHMÄ ETELÄ-KARJALAN LIITTO PÖYTÄKIRJA 5/2015 1 Kulttuurityöryhmä 28.10.2015 AIKA 28.10.2015 klo 10.00 PAIKKA Imatra, Kulttuuritalo Virta, Kaleva-sali OSALLISTUJAT (x) Juha Iso-Aho, puheenjohtaja TKI-HUMAK Voima

Lisätiedot

Asemakaavan suojelumääräykset Villingissä ja suojelukohteet. Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto

Asemakaavan suojelumääräykset Villingissä ja suojelukohteet. Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto Asemakaavan suojelumääräykset Villingissä ja suojelukohteet Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto SUOJELUMÄÄRÄYKSEN PERUSTELUT - rakennustaiteellinen arvo - kulttuurihistoriallinen arvo - maisemakulttuurin

Lisätiedot

Saimaa Geomatkailukohteeksi Saimaa Geopark -valmisteluhanke projektipäällikkö Minna Kähtävä-Marttinen Geopark Saimaalle, Mikkeli 12.5.

Saimaa Geomatkailukohteeksi Saimaa Geopark -valmisteluhanke projektipäällikkö Minna Kähtävä-Marttinen Geopark Saimaalle, Mikkeli 12.5. Saimaa Geopark -valmisteluhanke projektipäällikkö Minna Kähtävä-Marttinen Geopark Saimaalle, Mikkeli 12.5.2015 Saimaa geomatkailukohteeksi miksi? Saimaa on kansainvälisesti ainutlaatuinen ja kiinnostava

Lisätiedot

SIBELIUKSEN SYNTYMÄKAUPUNKI -SÄÄTIÖN JA HÄMEENLINNAN KAUPUNGIN VÄLINEN PALVELUSOPIMUS

SIBELIUKSEN SYNTYMÄKAUPUNKI -SÄÄTIÖN JA HÄMEENLINNAN KAUPUNGIN VÄLINEN PALVELUSOPIMUS Liite 7/KH 9.1.2017 31 SIBELIUKSEN SYNTYMÄKAUPUNKI -SÄÄTIÖN JA HÄMEENLINNAN KAUPUNGIN VÄLINEN PALVELUSOPIMUS 1. SOPIJAOSAPUOLET Sopimuksen osapuolina ovat Hämeenlinnan kaupunki (jatkossa kaupunki, Y-tunnus

Lisätiedot

Sysmän taajaman kehittäminen ja visioita Suopellon satamaan

Sysmän taajaman kehittäminen ja visioita Suopellon satamaan Sysmän taajaman kehittäminen ja visioita Suopellon satamaan 22.5.2013 Suvi Nirkko Sysmän rannikkoalueen ja miljöön kehittämisohjelma EAKR -hanke Sysmän taajaman kehittäminen ja visioita Suopellon satamaan

Lisätiedot

Yhteyshenkilö Satu Sikanen Hankinnan kohteena on Etelä-Karjalan maakunta-areenaa koskeva esiselvitys.

Yhteyshenkilö Satu Sikanen Hankinnan kohteena on Etelä-Karjalan maakunta-areenaa koskeva esiselvitys. TARJOUSPYYNTÖ 1. HANKINTAYKSIKKÖ Etelä-Karjalan liitto Kauppakatu 40 D 53100 Lappeenranta ekarjala.fi/liitto Yhteyshenkilö Satu Sikanen satu.sikanen@ekarjala.fi 0400 661318 2. HANKINTAMENETTELY Kyseessä

Lisätiedot

Kymenlaakson museotoimikunta

Kymenlaakson museotoimikunta Kymenlaakson museotoimikunta toiminut vuodesta 1988 tuki maakuntamuseolle valmistee mm. maakunnallisen koulutus- ja museopäivän toimikunnan rooli muutoksessa -> aktiivisempi ja tavoitteellisempi ote (2/vuosi,

Lisätiedot

Arvoisa juhlayleisö, Mitä tämä voi olla käytännössä?

Arvoisa juhlayleisö, Mitä tämä voi olla käytännössä? 1 Opetusministeri Sari Sarkomaa Historiallisen sanomalehtikirjaston esittelytilaisuus Kansalliskirjastossa (juhlapuhe ja Historiallisen Sanomalehtikirjaston avaus) Aika: 20.11.2007. Tilaisuus alkaa klo

Lisätiedot

LIITE 7 KORPELA RANTA-ASEMAKAAVA RAKENNUS-, KULTTUURIHISTORIA- JA MAISEMATAR- KASTELU VALOKUVAT 1-22

LIITE 7 KORPELA RANTA-ASEMAKAAVA RAKENNUS-, KULTTUURIHISTORIA- JA MAISEMATAR- KASTELU VALOKUVAT 1-22 LIITE 7 KORPELA RANTA-ASEMAKAAVA RAKENNUS-, KULTTUURIHISTORIA- JA MAISEMATAR- KASTELU VALOKUVAT 1-22 Rakennukset, kulttuurihistoria Korpelan tilan entisessä talouskeskuksessa sijaitsevat asuinrakennus,

Lisätiedot

Kulttuuriperinnöstä eväitä tähän päivään ja tulevaan. Etelä-Savon maakuntapäivä 14.5.2012 Savonlinna Projektipäällikkö Pia Puntanen

Kulttuuriperinnöstä eväitä tähän päivään ja tulevaan. Etelä-Savon maakuntapäivä 14.5.2012 Savonlinna Projektipäällikkö Pia Puntanen Kulttuuriperinnöstä eväitä tähän päivään ja tulevaan Etelä-Savon maakuntapäivä 14.5.2012 Savonlinna Projektipäällikkö Pia Puntanen Mikkelin seudun kulttuuriperintöohjelma -hanke Vetovoimainen kasvukeskus

Lisätiedot

Miten sinne pääsee? Paikallismuseoiden markkinointi ja saavutettavuus

Miten sinne pääsee? Paikallismuseoiden markkinointi ja saavutettavuus Miten sinne pääsee? Paikallismuseoiden markkinointi ja saavutettavuus Kotkan paikallismuseo seminaari 27.4. Riina Nurmio, maakuntatutkija Etelä-Karjalan museo Potentiaalisista kävijöistä pitää saada kävijöitä

Lisätiedot

Yhdistyksen säännöt. 1 Nimi, kotipaikka ja toimialue Yhdistyksen nimi on Eläkeliiton Hämeen yhdistys ry. Yhdistyksen kotipaikka on Hämeen kunta.

Yhdistyksen säännöt. 1 Nimi, kotipaikka ja toimialue Yhdistyksen nimi on Eläkeliiton Hämeen yhdistys ry. Yhdistyksen kotipaikka on Hämeen kunta. ELÄKELIITON HÄMEEN YHDISTYS ry Yhdistyksen säännöt 1 Nimi, kotipaikka ja toimialue Yhdistyksen nimi on Eläkeliiton Hämeen yhdistys ry. Yhdistyksen kotipaikka on Hämeen kunta. 2 Tarkoitus Yhdistyksen tarkoituksena

Lisätiedot

PORVOON MUSEON OPETUSPALVELUT 2016

PORVOON MUSEON OPETUSPALVELUT 2016 PORVOON MUSEON OPETUSPALVELUT 2016 TERVETULOA KONKKARONKKAAN! Porvoon museon työpajatoiminta keväällä 2016 Holmin talon alakerrassa avautui maaliskuussa 2014 kokeellinen työpajatila - KONKKARONKKA. Uusissa

Lisätiedot

Teema ja strategiset alueet. Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomi nyt. Suomen 100 vuotta. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät

Teema ja strategiset alueet. Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomi nyt. Suomen 100 vuotta. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät UUSIMAA Teema ja strategiset alueet Yhdessä 2017 Suomen 100 vuotta Suomi nyt Suomi tulevaisuudessa Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät 2 Monimuotoinen kokonaisuus 3 Hae mukaan Ehdotus juhlavuoden ohjelmaksi.

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

Kaskinen. muinaisjäännösinventointi 2011

Kaskinen. muinaisjäännösinventointi 2011 1 Kaskinen muinaisjäännösinventointi 2011 Timo Jussila Hannu Poutiainen Kustantaja: Kaskisten kaupunki / Airix Ympäristö Oy 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Vanhat kartat... 3 Yleiskartta...

Lisätiedot

Tulevaisuuden Museo-Suomi. Kulttuuriasiainneuvos Päivi Salonen Tulevaisuuden museo seminaari, Mobilia

Tulevaisuuden Museo-Suomi. Kulttuuriasiainneuvos Päivi Salonen Tulevaisuuden museo seminaari, Mobilia Tulevaisuuden Museo-Suomi Kulttuuriasiainneuvos Päivi Salonen Tulevaisuuden museo seminaari, Mobilia 24.10.2010 Taiteen ja kulttuurin luova vaikutus säteilee elämän kaikille alueille. Hallitusohjelma Kattavin

Lisätiedot

Oulu ennen ja nyt. Pohjois-Pohjanmaan museo Oppimateriaalia kouluille / AK

Oulu ennen ja nyt. Pohjois-Pohjanmaan museo Oppimateriaalia kouluille / AK 1 Pohjois-Pohjanmaan museo Oppimateriaalia kouluille / AK Oulu ennen ja nyt Tätä materiaalia voi käyttää apuna esimerkiksi historian tai kuvataiteiden opinnoissa. Tehtävät sopivat niin yläasteelle kuin

Lisätiedot

Koripallomuseosta Koripalloperinnekeskus

Koripallomuseosta Koripalloperinnekeskus Koripallomuseosta Koripalloperinnekeskus Jari Toivonen, Projektipäällikkö Koripallomuseo-projekti käynnistyi Kotkassa vuonna 2008 tavoitteena luoda pysyvä, valtakunnallinen, koripalloon liittyvä erikoismuseo.

Lisätiedot

KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1

KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1 KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1 TYÖRYHMÄN NIMI: SUUNTA Laajasalon tiimi (Itäinen perhekeskus, Helsinki) pvm: jolloin täytetty työryhmän kanssa KEHITTÄMISTEHTÄVÄN NIMI 1) Asiakassuunnitelman

Lisätiedot

Teema ja strategiset alueet. Yhdessä Suomi tulevaisuudessa. Suomi nyt. Suomen 100 vuotta. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät

Teema ja strategiset alueet. Yhdessä Suomi tulevaisuudessa. Suomi nyt. Suomen 100 vuotta. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät UUSIMAA Teema ja strategiset alueet Yhdessä 2017 Suomen 100 vuotta Suomi nyt Suomi tulevaisuudessa Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät 2 Uusimaa on Suomi pienoiskoossa Maakunnan juhlavuodesta rakentuu

Lisätiedot

SALPALINJA-MUSEO BUNKKERIMUSEO SALPAPOLKU

SALPALINJA-MUSEO BUNKKERIMUSEO SALPAPOLKU SALPALINJA-MUSEO BUNKKERIMUSEO SALPAPOLKU SALPALINJA Salpalinja rakennettiin uuden itärajan turvaksi talvisotaa seuranneen välirauhan aikana v. 1940-41. Keskeneräisen puolustusaseman linnoittamista jatkettiin

Lisätiedot

MYYDÄÄN KARTANOHOTELLI RADANSUU

MYYDÄÄN KARTANOHOTELLI RADANSUU MYYDÄÄN KARTANOHOTELLI RADANSUU IITTI Helsinki. Y-tunnus 1048559-0 Urajärventie 483, 47400 Kausala Myyntikohde: Myyntikohde käsittää kolme eri kiinteistöä, yksi rakentamaton 8,7 ha tontti ja kaksi kiinteistöä,

Lisätiedot

Kieliaineistojen käyttöoikeuksien hallinnan tietojärjestelmä

Kieliaineistojen käyttöoikeuksien hallinnan tietojärjestelmä Kieliaineistojen käyttöoikeuksien hallinnan tietojärjestelmä Omistaja Tyyppi Tiedoston nimi Turvaluokitus Kohderyhmä Turvaluokituskäytäntö --- SE/Pekka Järveläinen Projektisuunnitelma projektisuunnitelma_kielihallinto.doc

Lisätiedot

Turtosen alueen säilynyt rakennuskanta

Turtosen alueen säilynyt rakennuskanta Liite raporttiin Turtosen tilan inventointi Turtosen alueen säilynyt rakennuskanta Turtosen pihapiirissä on tällä hetkellä viisi rakennusta - päärakennus - aittarakennus - entinen sikala - kalustovaja

Lisätiedot

Spittelhof Estate. Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor. 50m

Spittelhof Estate. Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor. 50m Spittelhof Estate Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor Spittelhof Estate on Peter Zumthorin suunnittelema maaston mukaan porrastuva kolmen eri rakennuksen muodostama kokonaisuus Biel-Benkenissä, Sveitsissä.

Lisätiedot

Paikan identiteetti, paikan tuntu

Paikan identiteetti, paikan tuntu Paikan identiteetti, paikan tuntu Mitä se on, mistä se syntyy? Voiko siihen vaikuttaa? Voiko olla suhdetta paikkaan, jossa ei ole käynyt? Mielipaikat / inhokkipaikat / epäpaikat? Kohteen adoptio Mitä kohteen

Lisätiedot

Laukaa Kirkonkylän Kylmäniemen asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009

Laukaa Kirkonkylän Kylmäniemen asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009 1 Laukaa Kirkonkylän Kylmäniemen asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009 Timo Jussila Kustantaja: Laukaan kunta 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Inventointi... 3

Lisätiedot

PoRha järjestää mm. kerhoiltoja, rautatieaiheisia esitelmä- ja yleisötilaisuuksia sekä jäsenmatkoja ja -retkiä.

PoRha järjestää mm. kerhoiltoja, rautatieaiheisia esitelmä- ja yleisötilaisuuksia sekä jäsenmatkoja ja -retkiä. Perustettu elokuussa 2000. Jäseniä yli 230 Kaakkois-Suomesta Lappiin ja Oulusta Kainuuseen. Jäsenistöön kuuluu rautatiealan ammattilaisia, harrastajia ja yhdistyksen toiminta-ajatuksesta kiinnostuneita

Lisätiedot

Valtionavustus rakennusperinnön hoitoon 2014

Valtionavustus rakennusperinnön hoitoon 2014 2014 Mihin voidaan hakea avustusta? Kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden kohteiden ja niiden välittömän ympäristön parantaminen Valtakunnallisesti, seudullisesti tai paikallisesti merkittävä rakennus

Lisätiedot

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO hankesuunnitelma Sisällys 1. Tausta... 3 2. Päätavoitteet... 3 3. Toimintasuunnitelma... 4 4. Ohjausryhmä... 5 5. Johtotyhmä... 6 6. Henkilöstö... 6 7. Kustannukset ja rahoitus...

Lisätiedot

Juhlavuoden organisaatio

Juhlavuoden organisaatio Juhlavuoden organisaatio Valtuuskunta 70 jäsentä, pj. pääministeri Juha Sipilä Hallitus 12 jäsentä, pj. valtiosihteeri Paula Lehtomäki Sihteeristö valtioneuvoston kansliassa 7 henkilöä, pääsihteeri Pekka

Lisätiedot

PIONEERIASELAJIN LIITTO RY:N SÄÄNNÖT

PIONEERIASELAJIN LIITTO RY:N SÄÄNNÖT 1 (5) PIONEERIASELAJIN LIITTO RY:N SÄÄNNÖT I Nimi, kotipaikka ja toiminta-alue 1. Yhdistyksen nimi on Pioneeriaselajin Liitto ry. Sen kotipaikka on Helsingin kaupunki. Yhdistyksen toiminta-alue on koko

Lisätiedot

Näkökulmia sosiaalisen median hyödyntämiseen Lions-toiminnassa

Näkökulmia sosiaalisen median hyödyntämiseen Lions-toiminnassa Näkökulmia sosiaalisen median hyödyntämiseen Lions-toiminnassa Tausta Viestintätoimikunnan pj. MD-PRC Auvo Mäkinen ilmoitti puhelimessa 20.2.2011 LC Jyväskylä/Harjun Jouni Huotarille, että Lions-liitto

Lisätiedot

Iisalmi Lampaanjärvi-Pörsänjärvi Osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013

Iisalmi Lampaanjärvi-Pörsänjärvi Osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013 1 Iisalmi Lampaanjärvi-Pörsänjärvi Osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013 Timo Jussila Timo Sepänmaa Tilaaja: Iisalmen kaupunki 2 Sisältö Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Inventointi... 3

Lisätiedot

SELVITYS PRO GRADUJEN KÄYTÖSTÄ TAIDEKIRJASTOSSA

SELVITYS PRO GRADUJEN KÄYTÖSTÄ TAIDEKIRJASTOSSA SELVITYS PRO GRADUJEN KÄYTÖSTÄ TAIDEKIRJASTOSSA Tapani Takalo Lapin korkeakoulukirjasto, yliopisto, taide 17.11.2011 1. Johdanto Lapin yliopiston taidekirjastossa on selvitetty taidekirjaston kokoelmiin

Lisätiedot

KAAKKOIS-SUOMEN PELASTUSALANLIITTO RY

KAAKKOIS-SUOMEN PELASTUSALANLIITTO RY KAAKKOIS - SUOMEN PELASTUSALANLIITTO RY SÄÄNNÖT 1. Yhdistyksen nimi on Kaakkois - Suomen Pelastusalanliitto. Yhdistystä nimitetään näissä säännöissä liitoksi. Liiton toiminta-alue on Kymenlaakson ja Etelä

Lisätiedot

Vaikeavammaisten kuljetuspalveluesite 2016

Vaikeavammaisten kuljetuspalveluesite 2016 www.eksote.fi Vaikeavammaisten kuljetuspalveluesite 2016 Asiointi- ja virkistysmatkat Hakeminen Vaikeavammaisten kuljetuspalvelua voi hakea henkilö, jolla on erityisiä vaikeuksia liikkumisessa ja joka

Lisätiedot

Elokuun työllisyyskatsaus 8/2014

Elokuun työllisyyskatsaus 8/2014 NÄKYMIÄ ELOKUU 2014 Elokuun työllisyyskatsaus 8/2014 Julkaisuvapaa tiistaina 23.9.2014 klo 9.00 Kaakkois-Suomen työllisyyskatsaus elokuu 2014 Työttömien työnhakijoiden määrä kasvoi elokuussa edelleen,

Lisätiedot

Kauden museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden

Kauden museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden Painopiste toteuttaa seuraavia valtakunnallisen erikoismuseon tehtäviä: Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden 1) Valtakunnallisen museotoiminnan ja yhteistyön

Lisätiedot

115 vuotta. Uudenmaan Martat ry 85 vuotta. Anne Lempinen

115 vuotta. Uudenmaan Martat ry 85 vuotta. Anne Lempinen 115 vuotta Uudenmaan Martat ry 85 vuotta Anne Lempinen Uudenmaan Martat 85 vuotta Tuodaan juhlavuosi osaksi arkea Juhlavuotta tuodaan monin tavoin ja erilaisin tapahtumin esille tavoitteena on, että juhlavuosi

Lisätiedot

Microsoft Lync 2013. Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu Oy Mikkelin Ammattikorkeakoulu Oy Kymenlaakson Ammattikorkeakoulu Oy

Microsoft Lync 2013. Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu Oy Mikkelin Ammattikorkeakoulu Oy Kymenlaakson Ammattikorkeakoulu Oy Microsoft Lync 2013 Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu Oy Mikkelin Ammattikorkeakoulu Oy Kymenlaakson Ammattikorkeakoulu Oy Ohjeen nimi Microsoft Lync 2013 Vastuuhenkilö Mari Jokiniemi ja Sirpa Kemppainen

Lisätiedot

Teema ja strategiset alueet

Teema ja strategiset alueet Teema ja strategiset alueet Yhdessä 2017 Suomen 100 vuotta Suomi nyt Suomi tulevaisuudessa Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät 2 Toimenpidealueet Itsenäisen Suomen synty ja kehitys Valtiolliset juhlat

Lisätiedot

KUVATAIDEAKATEMIAN KIRJASTON KOKOELMAPOLITIIKKA

KUVATAIDEAKATEMIAN KIRJASTON KOKOELMAPOLITIIKKA KUVATAIDEAKATEMIAN KIRJASTON KOKOELMAPOLITIIKKA Kokoelmapolitiikka on voimassa 29.8.2011 alkaen. 1. KOKOELMAPOLITIIKAN TARKOITUS JA TAVOITTEET Kokoelmapolitiikan yhtenä tarkoituksena on olla apuna kirjaston

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

tavoittaa puhelinnumerosta 09-310 47744.

tavoittaa puhelinnumerosta 09-310 47744. Taide-Laakson näyttelytila Lääkärinkatu 8, P-porras (rakennus 4), ovella lukee isolla teksti INFO, jalankulkijoille käynti myös Urheilukatu 52:a vastapäätä Laakson sairaala vietti 75-vuotisjuhlaansa 10.6.2004.

Lisätiedot

Vuoden 2011 vuosikokouksessa tehtyjen valintojen mukaan hallituksen jäsenet ja varajäsenet olivat;

Vuoden 2011 vuosikokouksessa tehtyjen valintojen mukaan hallituksen jäsenet ja varajäsenet olivat; 17.8.2011 Jäsenkirje 2/2011 Hyvää loppu kesää! Vuosikokous pidettiin Helsingissä 11.3.2011. Puheenjohtajaksi seuraavaksi kolmivuotiskaudeksi valittiin Pekka Honkanen ja kansainvälisenä sihteerinä toimivaksi

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Kuntien rakennusmestarit ja -insinöörit AMK KRI ry, josta näissä säännöissä käytetään nimeä liitto.

Yhdistyksen nimi on Kuntien rakennusmestarit ja -insinöörit AMK KRI ry, josta näissä säännöissä käytetään nimeä liitto. 1 Kuntien rakennusmestarit ja -insinöörit MK KRI ry 1 NIMI, KOTIPIKK J KILI Yhdistyksen nimi on Kuntien rakennusmestarit ja -insinöörit MK KRI ry, josta näissä säännöissä käytetään nimeä liitto. Liiton

Lisätiedot

JOENSUUN INARINKULMA

JOENSUUN INARINKULMA JOENSUUN INARINKULMA Joensuun keskustan osayleiskaava & INARINKULMA Karjalaisen Kulttuurin Edistämissäätiö omistaa Joensuun kaupungin keskustassa, Niskakadun ja Torikadun kulmassa tontin 167-2-22-2, jossa

Lisätiedot

ELÄMÄSI TAPAHTUMIIN LAPPEENRANTA-SALI LAPPEENRANNAN KAUPUNGINTEATTERI

ELÄMÄSI TAPAHTUMIIN LAPPEENRANTA-SALI LAPPEENRANNAN KAUPUNGINTEATTERI ELÄMÄSI TAPAHTUMIIN LAPPEENRANTA-SALI LAPPEENRANNAN KAUPUNGINTEATTERI JUHLAT, KOKOUKSET, KONFERENSSIT JA SEMINAARIT LAPPEENRANTA TARJOAA AINUTLAATUISET PUITTEET IKIMUISTOISIIN TAPAHTUMIIN! MYLLYSAARI KAUPUNGIN

Lisätiedot

Matkailutoimijoiden toiveita museoille Raija Sierman

Matkailutoimijoiden toiveita museoille Raija Sierman Matkailutoimijoiden toiveita museoille 1 Matkailun toimiala Matkailuelinkeinoa on vaikea määritellä tarkasti, sillä useat alat ovat siihen yhteydessä. Matkailu kytkeytyy eri elinkeinoihin ja yhteiskuntaan.

Lisätiedot

Liite 2 Valtakunnallisten erikoismuseoiden Suunnitelmamatriisi Neuvottelupäivämäärä neuvottelut Tekniikanmuseo Dnro 124/005/2011

Liite 2 Valtakunnallisten erikoismuseoiden Suunnitelmamatriisi Neuvottelupäivämäärä neuvottelut Tekniikanmuseo Dnro 124/005/2011 Kauden 2012 2014 valtakunnallisen toiminnan päätavoitteet: 1. 2. Elämyksellinen oppimisympäristö 3. Osallistava ja verkottuva kulttuuriperintöalan toimija Valtakunnallinen vaikuttaminen omaan erikoisalaan

Lisätiedot

VINKKEJÄ CV-NETIN KÄYTTÖÖN. www.te-palvelut.fi

VINKKEJÄ CV-NETIN KÄYTTÖÖN. www.te-palvelut.fi VINKKEJÄ CV-NETIN KÄYTTÖÖN www.te-palvelut.fi TE-toimiston verkkoasiointiin pääset kirjautumaan www.te-palvelut.fi Oma asiointi Henkilöasiakas Kirjaudu sisään verkkopankkitunnuksilla ja hyväksy käyttöehdot

Lisätiedot

RIKALANMÄKI. Sinun kokemuksesi on meidän tarinamme

RIKALANMÄKI. Sinun kokemuksesi on meidän tarinamme RIKALANMÄKI Sinun kokemuksesi on meidän tarinamme TERVETULOA RIKALANMÄELLE. Rikalanmäki Salon Halikon kulttuurimaisemassa yhdistää historialliset puitteet ja modernin palvelun. Meillä onnistutte luomaan

Lisätiedot

Kangasalan kunnassa kiinteistörekisteritunnus 211-462-7-61 osoitteessa Tykkitie, 36240 KANGASALA

Kangasalan kunnassa kiinteistörekisteritunnus 211-462-7-61 osoitteessa Tykkitie, 36240 KANGASALA HAKIJA Rakennusliike Lapti Mannerheimintie 107 00280 HELSINKI KIINTEISTÖ Kangasalan kunnassa kiinteistörekisteritunnus 211-462-7-61 osoitteessa Tykkitie, 36240 KANGASALA VIREILLETULOPERUSTE Ympäristönsuojelulaki

Lisätiedot

Asia: Poikkeamishakemus koskien kiinteistöä RN:o ja sillä sijaitsevaa entistä Ul. Pyhäjärven kunnantaloa, Karkkila

Asia: Poikkeamishakemus koskien kiinteistöä RN:o ja sillä sijaitsevaa entistä Ul. Pyhäjärven kunnantaloa, Karkkila Karkkilan kaupunki Sivistystoimiala Kulttuurin ja vapaa-ajan palvelualue Museotoimi Karkkilan kaupunki Tekninen toimiala Maankäytön ja ympäristön palvelualue Viite: Lausuntopyyntönne 18.12.2015 Asia: Poikkeamishakemus

Lisätiedot

JÄLJET. Aika, esineet, muisti

JÄLJET. Aika, esineet, muisti JÄLJET Aika, esineet, muisti JÄLJET - Aika, esineet, muisti Mitä jälkiä lääninmuseo on kerännyt tai jättänyt keräämättä? Mitä jälkiä olemme esitelleet ja mitä emme? Mitä jälkiä meidän pitäisi kerätä tänään

Lisätiedot

KOKKOLAN KAUPUNKI TEKNINEN PALVELUKESKUS KAAVOITUSPALVELUT KARLEBY STAD TEKNISKA SERVICECENTRET PLANLÄGGNINGSTJÄNSTER

KOKKOLAN KAUPUNKI TEKNINEN PALVELUKESKUS KAAVOITUSPALVELUT KARLEBY STAD TEKNISKA SERVICECENTRET PLANLÄGGNINGSTJÄNSTER KOKKOLAN KAUPUNKI TEKNINEN PALVELUKESKUS KAAVOITUSPALVELUT KARLEBY STAD TEKNISKA SERVICECENTRET PLANLÄGGNINGSTJÄNSTER ASEMAKAAVAMUUTOKSEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA TONTTI 272-2-1-10, ASUNTO

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 23/2011 1 (7) Kiinteistölautakunta To/8 15.12.2011

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 23/2011 1 (7) Kiinteistölautakunta To/8 15.12.2011 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 23/2011 1 (7) 668 Kiinteistöjen ostaminen Östersundomista (Östersundom, 91-442-1-145, 91-442-1-154) HEL 2011-009034 T 10 01 00 Kiinteistökartta L7 T1, Rödje-Fantsin tie 7

Lisätiedot

Kuhmon kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 1998

Kuhmon kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 1998 Kuhmon kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 1998 Vuonna 1998 Kuhmon kiinteiden muinaisjäännösten inventointi keskittyi Änättijärven rantoihin. Kyseessä oli jatko vuonna 1987 alkaneelle inventointityölle.

Lisätiedot

Adoptiomaatapaamisen järjestäminen

Adoptiomaatapaamisen järjestäminen Adoptiomaatapaamisen järjestäminen 2016 Aina tulee yllätyksiä. Hyvällä suunnittelulla turvaa paljon, reagointikyvyllä ja hyvillä hermoilla pelastaa kaiken. Tekijä: Julia Kurki 2 Vapaaehtoistyö tapahtuman

Lisätiedot

ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016

ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 Uusimaa Kimmo Kivinen ja Janica Wuolle Tapahtumatalo Bank, Helsinki Capful Oy ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 OSA 2 Haastatteluiden huomiot 5 Haastatteluiden keskeiset löydökset

Lisätiedot

PIEN-SAIMAAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS. Savitaipaleen kunta (739) Saksan tila (osa) Kaavaehdotus

PIEN-SAIMAAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS. Savitaipaleen kunta (739) Saksan tila (osa) Kaavaehdotus PIEN-SAIMAAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS Savitaipaleen kunta (739) Saksan tila 739-421-7-414 (osa) Kaavaehdotus 10.8.2016 1 Osayleiskaavan muutoksen selostus, joka koskee Pien-Saimaan osayleiskaavaa. 1 PERUSTIEDOT

Lisätiedot

Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomen 100 vuotta. Suomi nyt. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät

Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomen 100 vuotta. Suomi nyt. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät Yhdessä 2017 Suomen 100 vuotta Suomi nyt Suomi tulevaisuudessa Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät 2 Alhaalta ylöspäin Ehdotus juhlavuoden ohjelmaksi. Sisältö, tekijät ja budjetti. Avoin haku verkossa:

Lisätiedot

Marraskuun työllisyyskatsaus 11/2013

Marraskuun työllisyyskatsaus 11/2013 NÄKYMIÄ MARRASKUU 2013 KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUS Marraskuun työllisyyskatsaus 11/2013 Julkaisuvapaa tiistaina 20.12.2013 klo 9.00 Kaakkois-Suomen työllisyyskatsaus marraskuu 2013 Kaakkois-Suomessa oli

Lisätiedot

Lisäksi puheenjohtaja kutsuu tarpeelliset kokousavustajat. 3 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen

Lisäksi puheenjohtaja kutsuu tarpeelliset kokousavustajat. 3 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen SUOMEN LÄHETYSSEURA RY:N VUOSIKOKOUS Aika lauantai 13.6.2015 klo 9.00 Paikka Rovaniemen kirkko, Yliopistonkatu 2, Rovaniemi ESITYSLISTA 1 Kokouksen avaus Kokouksen avaa hallituksen puheenjohtaja Matti

Lisätiedot

Tammikuun työllisyyskatsaus 1/2015

Tammikuun työllisyyskatsaus 1/2015 NÄKYMIÄ TAMMIKUU 2015 KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUS Tammikuun työllisyyskatsaus 1/2015 Julkaisuvapaa tiistaina 24.2.2015 klo 9.00 Kaakkois-Suomen työllisyyskatsaus tammikuu 2015 Tammikuun lopussa Kaakkois-Suomessa

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN museot. Palveluhinnasto

LAPPEENRANNAN museot. Palveluhinnasto LAPPEENRANNAN museot Palveluhinnasto 2014 1 2 LAPPEENRANNAN museot Palveluhinnasto 2014 Sisältö Avoinnaoloajat ja lippujen hinnat... 4 Ilmaiskävijät... 5 Opastusmaksut... 5 Kuvapalveluhinnasto... 6 Tilavuokrat...

Lisätiedot

Juhlavuoden organisaatio

Juhlavuoden organisaatio Juhlavuoden organisaatio Valtuuskunta 70 jäsentä, pj. pääministeri Juha Sipilä Hallitus 12 jäsentä, pj. valtiosihteeri Paula Lehtomäki Sihteeristö valtioneuvoston kansliassa 7 henkilöä, pääsihteeri Pekka

Lisätiedot

Joulukuun työllisyyskatsaus 12/2014

Joulukuun työllisyyskatsaus 12/2014 NÄKYMIÄ JOULUKUU 2014 KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUS Joulukuun työllisyyskatsaus 12/2014 Julkaisuvapaa tiistaina 20.1.2015 klo 9.00 Kaakkois-Suomen työllisyyskatsaus joulukuu 2014 Kaakkois-Suomen työttömyys

Lisätiedot

SAIRASHUONEENKATU 11, TURKU MYYNTIESITE THIS IS WHERE THE STORY BEGINS.

SAIRASHUONEENKATU 11, TURKU MYYNTIESITE THIS IS WHERE THE STORY BEGINS. SAIRASHUONEENKATU 11, TURKU MYYNTIESITE TURKU, KERROSTALO 2 3h+k+kph+las.p, 62 m, 161 000 Vastaava välittäjä Maija Maunula Asuntomyyjä, KiAT, Partner 044 252 9733 maija@bolkv.fi Osta mitä rakastat. Näyttävän

Lisätiedot

SÄÄNNÖT: LIITE 1. Nimi, kotipaikka, kieli ja tarkoitus

SÄÄNNÖT: LIITE 1. Nimi, kotipaikka, kieli ja tarkoitus SÄÄNNÖT: Nimi, kotipaikka, kieli ja tarkoitus 1 nimi: Yhdistyksen, jota näissä säännöissä kutsutaan killaksi, nimi on Kemiantekniikan Kilta ry. 2 Kotipaikka Killan kotipaikka on Lappeenrannan kaupunki.

Lisätiedot

LAAJENNUSRAKENNUS APILA JA AALLON KIRJASTON PERUSKORJAUS

LAAJENNUSRAKENNUS APILA JA AALLON KIRJASTON PERUSKORJAUS S E I N Ä J O E N K A U P U N G I N K I R J A S T O M A A K U N T A K I R J A S T O LAAJENNUSRAKENNUS APILA JA AALLON KIRJASTON PERUSKORJAUS KATSAUS SEINÄJOEN KIRJASTON LAAJENNUKSEN SYNTYHISTORIAAN APILAN

Lisätiedot

Inspiraatiota hankeviestintään! Helsinki Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO

Inspiraatiota hankeviestintään! Helsinki Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO Inspiraatiota hankeviestintään! Helsinki 15.9.2016 Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO Miksi tiedottaa? Tulosten levittäminen on osa hanketta Hankkeen tulokset saadaan nopeasti ja tasapuolisesti

Lisätiedot

Digitoinnin laadun ja taloudellisuuden puolesta!

Digitoinnin laadun ja taloudellisuuden puolesta! Digitoinnin laadun ja taloudellisuuden puolesta! Digiwiki seminaari 13.12.2011 21.11.2011 Elina Anttila museo 2015 Museo 2015 Museoiden yhteishanke, vetäjänä Museovirasto yhteistyössä Valtion taidemuseon

Lisätiedot

Kemiönsaaren kulttuuriympäristöprojekti

Kemiönsaaren kulttuuriympäristöprojekti Kemiönsaaren kulttuuriympäristöprojekti Kemiönsaaren kulttuuriympäristöprojekti Projektia hallinnoi Varsinais-Suomen maakuntamuseo ja se toteutetaan yhteistyössä Kemiönsaaren kunnan, Varsinais-Suomen liiton,

Lisätiedot

Juoksuhaudoista uussuomettumiseen

Juoksuhaudoista uussuomettumiseen Matti Vuorikoski Juoksuhaudoista uussuomettumiseen Suomi-Venäjä-Seura 70 vuotta Pirkanmaalla Matti Vuorikoski 2015 Kustantaja: BoD Books on Demand, Helsinki, Suomi Valmistaja: Bod Books on Demand, Norderstedt,

Lisätiedot

Porvoo Tolkkinen - Nyby Maakaasuputkilinjausten ja terminaalialueen muinaisjäännösinventointi 2012

Porvoo Tolkkinen - Nyby Maakaasuputkilinjausten ja terminaalialueen muinaisjäännösinventointi 2012 1 Porvoo Tolkkinen - Nyby Maakaasuputkilinjausten ja terminaalialueen muinaisjäännösinventointi 2012 Timo Jussila Kustantaja: Pöyry Finland Oy 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Yleiskartat...

Lisätiedot

Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden

Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden Painopiste toteuttaa seuraavia valtakunnallisen erikoismuseon tehtäviä: Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden 1) Valtakunnallisen museotoiminnan ja yhteistyön

Lisätiedot

MA 14.11. 10, 11 ja 12 10.00-12.00 12.00-15.00 12.00 OHJELMA Torsti kuutin sukellusseikkailut Saimaalla ja Jäätä rakastavat MLL:n Perhekahvila Saimaanharjun pleikkari-avoimet ovet Savitaipaleen lukion

Lisätiedot

1.6. 31.8. ma-su 11 17, klo 17 päivän viimeinen opastus museoalueelle, talviaikaan ma-pe 9-15.

1.6. 31.8. ma-su 11 17, klo 17 päivän viimeinen opastus museoalueelle, talviaikaan ma-pe 9-15. Sagalundin museo, Sagalunds museum * Sijainti: Kemiönsaari Omistaja: Sagalundin museosäätiö Aukioloajat: 1.6. 31.8. ma-su 11 17, klo 17 päivän viimeinen opastus museoalueelle, talviaikaan ma-pe 9-15. Aikuiset

Lisätiedot

Liite 2 Maakuntamuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi Neuvottelupäivämäärä

Liite 2 Maakuntamuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi Neuvottelupäivämäärä Kauden 2014 2017 alueellisen toiminnan päätavoitteet: 1. Paikallismuseotoiminnan kehittäminen ja aktivointi viemällä eteenpäin suunnitelmista esiin nousseita kehittämistavoitteita 2. Kulttuuriympäristöön

Lisätiedot

MESSUTAPAHTUMAT. Lisää tehoa ja vaikuttavuutta kesäkauden mainontaan. Kuva: Suomen asuntomessut

MESSUTAPAHTUMAT. Lisää tehoa ja vaikuttavuutta kesäkauden mainontaan. Kuva: Suomen asuntomessut MESSUTAPAHTUMAT Lisää tehoa ja vaikuttavuutta kesäkauden mainontaan Kuva: Suomen asuntomessut Asuntomessut Seinäjoella 8.7.-7.8.2016 Vuoden 2016 Asuntomessut pidetään Seinäjoen Pruukinrannassa. Asuntomessualue

Lisätiedot

LIITE 1: ISÄ SAIRAALASSA / SYMBOLIARKKI FORMULAKISA

LIITE 1: ISÄ SAIRAALASSA / SYMBOLIARKKI FORMULAKISA LIITE 1: ISÄ SAIRAALASSA / SYMBOLIARKKI FORMULAKISA Isä haluaa kokeilla pientä puhelaitetta, jota voi käyttää myös vuoteessa. Kokeiluun hankitaan laite, jossa 2 x 5 viestin ruudukko (kuvat 1-2) voidaan

Lisätiedot

Selkämeren kansallispuiston ystävät ry

Selkämeren kansallispuiston ystävät ry 1 Selkämeren kansallispuiston ystävät ry Seliskerin retkisaaren laiturien kunnostus 2015 Suunnitelma Muistio liitteenä 1 Yhteystiedot Puheenjohtaja Lasse Lovén, Jaatsinkatu 7 D, 38210 Sastamala, puh- 040

Lisätiedot

Satakunnan Museo Satakunnan Museo Rosenlew-museo Luontotalo Arkki Rakennuskulttuuritalo Toivo ja Korsmanin talo Satakunnan kulttuurifoorumi 12.3.

Satakunnan Museo Satakunnan Museo Rosenlew-museo Luontotalo Arkki Rakennuskulttuuritalo Toivo ja Korsmanin talo Satakunnan kulttuurifoorumi 12.3. Satakunnan Museo Satakunnan Museo Rosenlew-museo Luontotalo Arkki Rakennuskulttuuritalo Toivo ja Korsmanin talo Satakunnan kulttuurifoorumi 12.3.2014 Satakunnan Museon tehtävä ja vastuualue Satakunnan

Lisätiedot

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja

Lisätiedot

INVENTOINTIRAPORTTI. Järvenpää. Tervanokan historiallisen ajan kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 13.6.2014

INVENTOINTIRAPORTTI. Järvenpää. Tervanokan historiallisen ajan kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 13.6.2014 INVENTOINTIRAPORTTI Järvenpää Tervanokan historiallisen ajan kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 13.6.2014 KULTTUURIYMPÄRISTÖN HOITO ARKEOLOGISET KENTTÄPALVELUT Vesa Laulumaa Tiivistelmä Tutkija Vesa

Lisätiedot

VETOVOIMAA ORTODOKSISESTA KULTTUURISTA INVESTOINTIHANKE

VETOVOIMAA ORTODOKSISESTA KULTTUURISTA INVESTOINTIHANKE VETOVOIMAA ORTODOKSISESTA KULTTUURISTA INVESTOINTIHANKE 1.4.2016-30.6.2017 VETOVOIMAA ORTODOKSISESTA KULTTUURISTA - INVESTOINTIHANKE Toteutus: 1.4.2014-30.6.2017. Rahoitusohjelma: Euroopan aluekehitysrahasto

Lisätiedot

Retki Panssariprikaatiin 10.5.2011

Retki Panssariprikaatiin 10.5.2011 Retki Panssariprikaatiin 10.5.2011 Retkellä oli mukana 12 senioria ja heidän seuralaistaan. Matkaan lähdettiin Tokeen bussilla Vanhalta kirkolta kello 11.00. Panssariprikaatin portilla meitä oli vastassa

Lisätiedot

VEDET, METSÄT JA MÄET HUIKONMÄKI - HANKASALMI

VEDET, METSÄT JA MÄET HUIKONMÄKI - HANKASALMI VEDET, METSÄT JA MÄET HUIKONMÄKI - HANKASALMI KIVIJÄRVI - KEURUU PIENET YKSINÄISTALOT - REKOLA - LUHANKA RINTAMAMIESTALOT - SEPÄNKATU HANKASALMEN ASEMANKYLÄ ASEMARAKENNUKSET - HAAPAMÄKI KIRKKORAKENNUKSET

Lisätiedot

Työvoiman ja opiskelijoiden liikkuvuutta Itä-Suomen ja Karjalan Tasavallan välillä edistävä Petroskoin neuvontapiste.

Työvoiman ja opiskelijoiden liikkuvuutta Itä-Suomen ja Karjalan Tasavallan välillä edistävä Petroskoin neuvontapiste. Työvoiman ja opiskelijoiden liikkuvuutta Itä-Suomen ja Karjalan Tasavallan välillä edistävä Petroskoin neuvontapiste Joensuu, 2013 Historia 3.9.2009 Seminaari Sortavalassa projektin perustamisesta, jonka

Lisätiedot