MDI Maire Mattinen, arkkitehti

Transkriptio

1 Kulttuuriympäristö voimavarana maakunnissa ja alueilla Kaavoitus, rakennettu kulttuuriympäristö ja viranomaistyö, korjausrakentaminen Mikkeli MDI Maire Mattinen, arkkitehti

2 Kaavoitus on Suomessa tärkein suojeluväline (vrt muinaismuistolaki, rakennusperintölaki, kirkkolaki) Integroitu suojelu - suojelu ei jää yksittäisiin pistemäisiin suojelukohteisiin, vaan vaalitaan kokonaisuutta (poikkisektoriaalisuus): kaupunkikuva, maisema ja niiden kehittäminen, täydennysrakentaminen (kerroksisuus) Aikajänne ja asenteet ennakoiva suojelu, suojelu on pitkäjänteistä, nähdäänkö kulttuuriympäristö voimavarana vai oivalletaanko se ehkä vasta vuosien päästä päätöksiä tehdään usein kuitenkin kvartaalitalouden tahtiin. Kaavojen toteutumisen sitominen aikaan on ongelmallista. Tänä päivänä kaavoilta edellytetään väljyyttä ja kaavoitusprosesseilta ketteryyttä. Peräänkuulutetaan luonteeltaan visioivia kaavoja ja kumppanuuskaavoja Taloudelliset ristiriidat - kaavoitus on rakennusoikeuden (eurojen) jakamista, korkea ja tiivis rakentaminen on muotia suojelu estää usein tehokkaan rakentamisen.

3 Kaavahierarkia, ohjausvalta ja osallisuus Kaavahierarkia: MRL 32 selkeä hierarkia ja ohjausmekanismi: Maakuntakaava on ohjeena laadittaessa ja muutettaessa yleiskaavaa ja asemakaavaa toimiiko? Maakuntakaavojen kokonaisvaltaisuus: maakuntakaavat, (kaavakartta merkintöineen ja määräyksineen + selostus, vaiheittaisuus) -> Uusimaa, kaksiportaisuus: Uusimaa-ohjelma (pitkän aikavälin visio ja strategia 2040+strategiset valinnat > strateginen pitkän aikavälin rakennekaava ja sitä tarkentavat seuduittaiset vaihekaavat. MRL 28 VAT Maakuntaohjelmat, strategiat ym. Valitusoikeus (ELY:t - MV, mkm:t) Ohjausvalta: Valtion ohjausvalta maakuntiin (valtio rahoittaa maakunnat) <-> itsehallinnolliset maakunnat edistävät kuntien alueidenkäyttöä, valtion lupa- ja valvontavirasto (päätösvalta), maakuntamuseot (tulevaisuudessa alueelliset vastuumuseot) ovat kunnallisia museoita, joilla on sekä kunnan että valtion osoittamia tehtäviä (VOS) -> tarvitaan paljon erilaisia yhteistyöryhmiä ja verkostoja 62, 63, 30 Vuorovaikutus, OAS, Osallisuus ja uudet perintökumppanuudet * yksilöt ja yhteisöt toteutuuko osallisuus, mikä on tosiasiallinen vaikuttavuus, pelkkä mahdollisuus vaikuttaa ei riitä? Kuka tekee loppujen lopuksi päätökset? Saadaanko aidosti eri näkökulmat esille, keskustellaanko niistä? Laaja-alaisissa ja konfliktiherkissä ratkaisuissa tulisi osallistumis- ja vaikuttamismuotoja syventää esim. erilaisten sovittelujärjestelmiä hyödyntäen. Faron sopimuksen taustaselvitys, Kohti kestävää kulttuuriperintötyötä, s 57

4 Tieto- ja osaamispääoma Inventoinnit, niiden kattavuus ja ajantasaisuus Tietojärjestelmien yhteensopivuus ja toimivuus VAT/RKY, maakuntataso, kuntataso, paikalliset suojelukohteet Kulttuuriympäristöä koskevat selvitykset ja tutkimukset, kohdennetaanko oikein (esim. vaikuttavuustutkimukset), onko riittävästi? Kansalaisten neuvonta ja opastus (esim. korjausneuvonta, avustustoiminta), kulttuuriperintökasvatus? Tiedon saavutettavuus ja saatavuus, viestintä (avoin tieto, netti, mobiilidata jne.) Resurssit ja osaamispääoma vaihtelevat: arkeologia (vedenalainen arkeologia), rakennushistoria (maisema-, puisto- ja puutarhahistoria, kaavoitus), korjausrakentaminen ja restaurointi, aineeton kulttuuriperintö, vuorovaikutustaidot Päätösvalta: LUOVA (osaaminen) -> kansalaisten tasavertaisuus kulttuuriympäristöpalveluiden suhteen? -> alueellinen identiteetti?

5 Uusi hallintokulttuuri ja tiedolla vaikuttaminen Uusi hallintokulttuuri edellyttää sektorirajat ylittävää verkostoitumista, aloitteellisuutta ja aktiivisuutta > avoin, reilu ja palveleva kulttuuriperintöhallinto Maakuntien edistämisvelvollisuus, kulttuuriympäristön yhteistyöryhmät Ohjelmatyö, strateginen suunnittelu ja politiikkaohjelmat Kokeilut ja pilotoinnit Vaikuttavuustutkimukset / Verkostot, joukkoistaminen, yhteistyö Tiedon vaikuttavuus syntyy usean eri vaikutuksen summana ja usean eri osapuolen yhteistyön tuloksena Vaikuttavuuden reitit / kanavat, tiedonsiirron välineet ja eri toimijoiden vuorovaikutuksen muodot (viranomaisten ja median väliset suhteet) Jalkatyö merkitsee kohtaamista vuorovaikutustilanteissa (vaikutetaan toisen tietoihin, mielikuviin ja kiinnostuksen kohteisiin), yhteiskuntasuhteiden hoitamista, yhteiskunnallista vaikuttamista Vaikuttamisen työkaluja ja malleja: näkyvyyttä ja viestintää monella eri foorumilla (opetus- ja kasvatustyö, esiintymiset, osallistumiset työryhmiin ym. poikkisektoriaalinen yhteistyö, kontaktit päättäjiin, yrittäjiin ja kiinteistönomistajiin sekä asukkaisiin, kontaktit mediaan (TV, radio ym. teksti, kirjoittaminen lehtiin, julkaisut, raportit, selvitykset, SOME, valokuvat, videot)

6 Vaikutusten arviointi ja seuranta MRL 9 ja 1 jne. Seurantavastuu? mittaamisen ongelmat ja vajavuudet (indikaattorit, kvantitatiiviset mittarit, vertaisarviointi, arviointipaneelit) seuranta on kuitenkin tärkeää: mitä enemmän tietoa käytetään, sitä enemmän sen merkitys kasvaa ROTI 2017: Arkkitehtuuri, suunnittelu, muotoilu ja taide -> saadaanko seuraavaan ROTIin 2019 kulttuuriympäristöt mukaan?