Pellervo-Seuran vuosikokous Sokos Hotel Presidentti, Helsinki. Toimitusjohtaja Veikko Hämäläinen Pellervo-Seura

Transkriptio

1 Pellervo-Seuran vuosikokous Sokos Hotel Presidentti, Helsinki Toimitusjohtaja Veikko Hämäläinen Pellervo-Seura Arvoisat jäsenyhteisöjen edustajat, hyvä osuustoimintaväki! Kansainvälisen osuustoimintaliiton tilasto vahvisti, että Suomi on suhteellisesti maailman vahvin osuustoimintamaa. Osuustoiminnan taloudellinen merkitys on Suomessa suurempi kuin missään muussa maassa maailmassa. Osuuskuntien yhteenlaskettu jäsenyyksien määrä nousi keskinäiset vakuuttajat mukaan lukien jo yli kuuden miljoonan. Osuustoiminnalle puhaltavat myötäiset tuulet. Nämä tuulet on syytä hyödyntää ja niin on toki tapahtunutkin. Osuustoiminnallinen omistajuus, osuustoiminnan monet näyttävät yrityskaupat, osuuskuntien jäsenmäärän ja markkinaosuuksien kasvu yhdessä yritysten kasvun ja vahvistumisen kanssa ovat merkkejä osuustoiminnan kehityskyvystä ja menestyksestä. Sitä on myös uusien osuuskuntien synty eri toimialoille. Osuustoiminnan asema oppilaitosten opetussisällöissä sekä akateemisessa tutkimuksessa ja opetuksessa on sekin edennyt myönteisesti. Myös lainsäädäntö on kehittynyt osuuskuntien kannalta oikeaan suuntaan. Kokonaan uusi osuuskuntien toimintaedellytyksiä säätävä eurooppaosuuskuntalaki astui voimaan viime vuoden lopulla. Laki mahdollistaa eurooppaosuuskunnan perustamisen ja rekisteröinnin Suomessa. Laki on tarkoitukseltaan rinnakkainen eurooppayhtiölain kanssa. Vielä emme tiedä, miten moni osuuskunta lakia tulee käyttämään, mutta joka tapauksessa on tärkeää, että lainsäädäntö antaa osuuskuntien kansainvälistymiseen samat mahdollisuudet kuin osakeyhtiöille. Lisäksi oikeusministeriössä valmistellaan eri valtioissa toimivien yritysten, siis myös osuuskuntien, fuusiot mahdollistavaa lainsäädäntöä. Tämäkin lainsäädäntö voi olla käyttökelpoinen osuuskuntien kansainvälistymiselle. Uuden tilintarkastuslain valmistelussa näytti jossain vaiheessa siltä, että laki saa elävälle elämälle vieraita piirteitä mm. yhdistysten tilintarkastuksen osalta ja esteellisyysperiaatteissa. Onneksi uuden tilintarkastuslain esteellisyysperiaatteet eivät tulleet koskemaan osuuskuntien

2 tilintarkastajia siten, että esim. HOK-Elannon jäsenenä olevan ammattitilintarkastajan toimiminen osuuskunnan tilintarkastajana olisi estynyt. Nämä edellä mainitut lainsäädäntö- ja muut toimet ovat omiaan tukemaan sitä, että osuustoiminta tunnistetaan ja tunnustetaan suomalaista taloutta ja yhteiskuntaa rakentavaksi voimaksi muun yritystoiminnan rinnalla. Tämä ei ole mikään itsestään selvyys, sillä monissa maissa ja erityisesti entisissä Itä- Euroopan sosialistimaissa osuustoiminta on joutunut erityisen voimallisesti hakemaan yhteiskunnallista paikkaansa. Parhaillaan osuustoiminta hakee aiempaa keskeisempää vaikutuspaikkaa myös Euroopan Unionin päätöksenteossa. Pellervon keskeisenä tehtävänä on seurata sekä kotimaista että EU-tason lainvalmistelua ja vaikuttaa siihen suomalaisten osuuskuntien kannalta edullisella tavalla. Eräs viime vuoden mieleen painunut hetki oli talousneuvos Hedvig Gebhardin elämäkertateoksen julkaisu syyskuussa. Teoksen kirjoittivat Anna-Liisa Sysiharju ja Riitta Mäkinen. Professori Sysiharju on Hedvig ja Hannes Gebhardin pojantytär ja kasvattilapsi ja VTM Riitta Mäkinen on ammattihistorioitsija. Nyt meillä on elämäkerrat suomalaisen yhteiskunnan merkittävistä uudistajista Hannes Gebhardista ja Hedvig Gebhardista. Osuustoiminnan on hyvä tuntea aatteensa juuret. Tästä meillä on nyt entistäkin monipuolisempi ja täydellisempi kuva. Pellervon panostus elämäkertateokseen on sekä kunnianosoitus Hedvig Gebhardin elämäntyölle että jatke jo hänen viitoittamalleen tasa-arvotyölle. Myönteisen kehityksen antaneen korkeapaineen seassa on myös matalan keskuksia, joiden mahdollinen vahvistuminen huolestuttaa. Onko osuustoiminnan myönteisen kehityksen jatkuminen turvattu ja ottaako uusi hallitus ohjelmaansa osuustoiminnan tärkeät asiat? Osuuskuntien ja keskinäisten yhtiöiden yhteenlaskettu kuuden miljoonan jäsenmäärä tarkoittaa mm. sitä, että suomalaisissa osuuskunnissa on moninkertainen määrä jäsenomistajia verrattuna siihen määrään suomalaisia, jotka omistavat pörssiosakkeita. Pörssisäätiön mukaan pörssiosakkeita omistaa suomalaista kotitaloutta ja sijoitusrahasto-osuuksia kotitaloutta. Samaan aikaan suomalaisissa osuuskunnissa oli Osuustoiminta-lehden mukaan 3,3 miljoonaa jäsentä ja keskinäisissä vakuutusyhdistyksissä ja yhtiöissä 2,7 miljoonaa osakasta. Luvut eivät ole keskenään täysin vertailukelpoiset, mutta kyllä ne suunnan näyttävät.

3 Tällä tahdon sanoa, että Pellervon ja osuuskuntien vaatimus siitä, että osuuskunnat tulee ottaa julkisessa päätöksenteossa huomioon siinä kuin muutkin yritysmallit, ei voi olla aiheeton ja vailla päättäjien huomiota. Osuustoiminta ei ole talouden marginaalia! Talouselämälehti julkaisee vuosittain keväällä tilaston 500 suurimmasta suomalaisesta yrityksestä. Vuoden 2005 liikevaihdolla mitattuna sadan suurimman yrityksen joukossa oli 17 yritystä, joiden taustalla on osuustoiminnallisuus tai keskinäisyys. Siis joka kuudes! Pellervo otti monella foorumilla kantaa ajankohtaiseen omistajuuskeskusteluun. Korostimme osuustoiminnan edustavan merkittävää suomalaista omistajuutta. Eri omistajuuden mallit täytyy ottaa huomioon myös yritysten toimintaympäristöä säädeltäessä. Pellervo on toiminut yhteistyössä muiden elinkeinoelämän järjestöjen kanssa ja myös liittynyt tämän vuoden alussa jäseneksi elinkeinoelämän järjestöjen perustamaan Suomalaisen omistajuuden neuvottelukuntaan. Osuustoiminta ja Pellervo sen äänitorvena haluaa olla mukana keskustelun ytimessä ja tuoda mukaan oman rakentavan panoksensa. Omistajuuskeskustelu liittyy paljolti veroratkaisuihin, mutta se on myös laajempi kysymys siitä, miten suomalaista taloutta viedään eteenpäin. Pellervo on yhdessä osuuskuntien kanssa jatkanut työtä osuuspääoman koron verotuksen korjaamiseksi. Pellervon keskeinen tavoite hallitusohjelmaneuvotteluille ja tulevalle hallituskaudelle on osuuspääomien verokohtelun korjaaminen sellaiseksi, että osuuskunnilla on verosäännösten sitä estämättä tai haittaamatta yhtäläiset kehittymismahdollisuudet listaamattomien osakeyhtiöiden kanssa. Hallitusohjelmaneuvotteluja käyviltä Suomen Keskustalta, Kansalliselta Kokoomukselta ja Ruotsalaiselta Kansanpuolueelta on olemassa lupaukset epäkohdan korjaamiseksi, eikä Vihreä liittokaan asiaa vastusta. Epäkohdan korjaamisen ainekset ovat olemassa. Työskentelemme edelleen sen eteen, että tätä osuuskunnille mitä tärkeintä asiaa ei loppusuoralla ohiteta eikä unohdeta. Tulevan hallituksen toiminnassa ei tule unohtaa myöskään alkavien osuuskuntayrittäjien asiaa. Osuuskuntamuotoisessa yhteisyrittäjyydessä on paljon juuri sitä uutta potentiaalia, jota suomalainen yhteiskunta tarvitsee. Miten hyvin malli sopiikaan esimerkiksi biopolttoaineiden ja biolämpöenergian parissa tapahtuvaan yrittäjyyteen. Yhteiskunnan on syytä panostaa erityisesti osuuskuntayrittäjyyttä koskevaan neuvontaan ja osuuskunta-aktiivien koulutukseen. Ulkoisten toimintaedellytysten ohella keskeistä on myös osuuskuntien luottamushenkilöiden ammatillinen kehittyminen. Pellervon tavoitteena on luoda edellytykset sille, että osuuskunti-

4 en luottamushallinnon päättäjillä on saatavissa henkilökohtaisen kehittymisen edellyttämää koulutusta ja muuta tietoa. Päättyneen toimintavuoden aikana Pellervo julkaisi mm. Matti Farinin selkeän ja käytännönläheisen kirjan Johdosta kiinni, osuustoimintayrityksen johtajan johtaminen, jonka tarkoituksena on syventää osuustoimintayrityksen hallintohenkilön käsitystä omasta työsarastaan. Kehitysjohtaja Matti Farin työskentelee kouluttajana Pellervo-Instituutissa. Osuuskuntien hallinnon perusoppikirjaksi muodostuneesta Heikki Juutisen, Åke Stenströmin ja Raimo Vuoren kirjoittamasta osuuskunnan hallintohenkilön käsikirjasta Tehokas omistajahallinto otettiin uudistettu painos. Suomalainen osuustoiminta on yli satavuotiasta ja niinpä vuosittain usean osuuskunnan perustamisesta tulee kuluneeksi merkittävä määrä pyöreitä vuosia. Varsin usein osuuskunnat haluavat kirjata vuosikymmenten toimintansa historiakirjaksi, joka vahvistaa osuuskunnan identiteettiä. Tätä kirjoitustyötä palvelemaan Pellervo julkaisi Annastiina Henttisen kirjoittaman oppaan Osuustoiminnallisen yrityksen historian kirjoittaminen. Oppaan tarkoituksena on palvella eri toimialojen osuustoiminnallisia yrityksiä niiden historiahankkeissa. Opas on kirjoitettu niin historiakirjan tilaajalle kuin kirjoittajallekin. Pellervon verkkosivuilla julkaistiin opetuksessa ja esitelmissä hyödynnettäviä diasarjoja. Osuuskunnan perustamista koskeva kalvosarja on tarkoitettu erityisesti eri oppilaitosten opettajille. Verkkosivuilla julkaistiin myös diasarjat Tuottajaosuuskunnat EU:ssa sekä Tuottajaosuuskunnat, lisäarvo ja markkinavoima. Vain osaamisella menestymme. Pellervo tarjoaa laajan oppimisympäristön osuuskuntien hallinnoille ja toimihenkilöille. Siihen kuuluvat itseopiskeluun kannustavat oppikirjat, Pellervo- Instituutin kurssit, PTT:n tutkimus- ja julkaisutoiminta, seminaarit, Pellervo-lehti ja Osuustoiminta-lehti. Toivon osuuskuntien hyödyntävän nämä palvelut ja viestivän meille siitä, mitä puuttuu ja mitä voisimme tehdä entistä paremmin. Yhdentyvässä maailmassa yhä enemmän päätöksenteosta tapahtuu Suomen rajojen ulkopuolella. Siksi Pellervo on mukana lukuisissa kansainvälisissä organisaatioissa vaikuttamassa osuustoiminnan toimintaedellytyksiin. Kansainvälistyvässä, yhdentyvässä taloudessa tarvitsemme tuntosarvia ja vaikutuskanavia, jotta voimme saada äänemme kuuluviin niin Eu-

5 roopassa kuin laajemminkin. On hyvä, että asiakeskeiset suomalaiset sijoittuvat hyviin asemiin näihin järjestöihin. Vuoden sisällä on kolme suomalaista valittu osuustoiminnan kannalta merkittäviin tehtäviin. EU:n maatalousosuuskuntien järjestön Cogecan kautta hoidetaan merkittävä osa Pellervon kansainvälisistä suhteista. Cogeca toimii yhteistyössä maataloustuottajajärjestön Copan kanssa. Copa-Cogecalla on yhteinen sihteeristö Brysselissä. Cogecan työn painopiste on tuottajaosuuskuntien ja niiden toimintaympäristön kehittämisessä. Copa-Cogecassa on jäsenorganisaatioita kaikista EU:n jäsenmaista. Pellervon ja MTK:n Brysselin toimiston aiempi kotieläinasiamies, Vanhasen I hallituksen valtiosihteeri Pekka Pesonen on nimitetty Copa- Cogecan pääsihteeriksi ja hän aloittaa työnsä Brysselissä vielä tämän kevään aikana. Kansainvälinen osuustoimintaliitto ICA on yksi maailman suurimmista muista kuin valtioiden välisistä järjestöistä. Vuonna 1895 perustettu ICA on yhteinen kansainvälinen foorumi kaikille osuustoiminnallisille organisaatioille. Suomesta jäsenenä ovat Pellervo-Seura ja Suomen Osuuskauppojen Keskusliitto. Marraskuussa Manchesterissa ICA:n eurooppalaiset jäsenet muodostivat yhdistyksen nimeltä Cooperatives Europe European Region of ICA, johon myös Eurooppalaisten osuuskuntien toimialajärjestön, CCACE:n, useimmat jäsenet liittyivät. Toimialajärjestöistä maatalousosuustoiminnan Cogeca käy vielä tarkentavia neuvotteluja jäsenyydestään. Cooperatives Europesta on siten muodostumassa kaikkia eurooppalaisia osuuskuntia edustava järjestö. Cooperatives Europe toimii samalla myös osana ICA:n maailmanjärjestöä ja hoitaa sen eurooppalaisia toimintoja. Järjestelyn tarkoitus on vahvistaa osuuskuntien lobbausta Euroopan poliittisissa instituutioissa sekä tehostaa järjestöresurssien käyttöä ja osuuskuntien yhteydenpitoa. Esimerkkinä tällaisesta mainittakoon osuuskuntien erityispiirteiden huomioon ottaminen kirjanpito- ja tilinpäätösnormeja uudistettaessa. Toimialakohtainen toiminta jatkuu toki edelleen eurooppalaisissa sektorijärjestöissä. Pellervon ja Suomen Osuuskauppojen Keskusliiton yhteinen ehdokas Anne Santamäki valittiin Cooperatives Europen hallitukseen äänikuningattarena. Kolmas osuustoiminnan kansainväliseen tehtävään valittu henkilö on Pellervon hallituksen puheenjohtaja, maanviljelysneuvos Marcus H. Borgström, joka valittiin maailman maataloustuottajain järjestön IFAP:n osuustoimintakomitean puheenjohtajaksi Etelä-Korean Soulissa viime keväänä. Pellervo-Seura on jäsenenä osuustoimintaa laajasti yhdistävässä Osuustoiminnan neuvottelukunnassa, jonka muut jäsenet ovat Suomen Osuuskauppojen Keskusliitto SOKL, Osuus-

6 kunta Tradeka-yhtymä ja Osuuspankkikeskus Osk. Neuvottelukunta on jatkanut työtä osuustoiminnan korkeakoulutasoisen tutkimuksen ja opetuksen edistämiseksi. Pellervo ja osuustoiminta ovat käyttäneet merkittäviä varoja yliopistoyhteistyöhön. Siksi on paikallaan tehdä selkoa, mitä tutkijat ovat saaneet aikaan. Vuosikokouksen lopuksi kuulemme Helsingin yliopiston Ruralia-Instituutin vanhemman tutkijan, KTT Eliisa Trobergin esityksen osuustoimintatutkimuksen edistymisestä. Hän on voimallisesti rakentanut suomalaisten yliopistojen yhteistä, uudenaikaista osuustoimintatutkimuksen ja -opetuksen verkostoa. Hyvät kuulijat, Pellervon vuoden 2006 toiminta on raportoitu Teille helmikuussa ilmestyneen Osuustoimintalehden 1/07 mukana tulleessa vuosikertomuksessa sekä vuoden 2006 tilinpäätöksessä, joka toimitettiin kaikille jäsenyhteisöille kirjeitse pidetyn valtuuskunnan kokouksen jälkeen. Tilintarkastuskertomus ja valtuuskunnan lausunto olivat kopioituina tilinpäätösaineiston viimeisiksi sivuiksi. Näitä asiakirjoja on ollut myös täällä kokouspaikalla saatavissa. Tilivuoden 2006 tulosta voidaan luonnehtia hyväksi. Varainhankinnan kaikki osa-alueet onnistuivat joko budjetoidusti tai budjetoitua paremmin. Erityisesti sijoitustoiminnan tulos oli poikkeuksellisen hyvä: vuokraustoiminta onnistui hyvin, kun tilojen täyttöaste oli 100 %, vuokrat rullasivat eikä tarvinnut tehdä vuokralaisen vaihtumiseen tyypillisesti liittyviä remontteja. Pörssivuosi oli erittäin hyvä ja siitä Pellervokin sai osansa. Hyvän tuloksen myötä olemme pystyneet kasaamaan puskuria, jonka tuotolla ja tarvittaessa pääomalla selviämme vaikeammista ajoista, jos sellaisia kohtaamme. Pellervon tavoitteena ei ole voiton tekeminen, mutta terveeseen taloudenpitoon liittyy se, että finanssisijoitusten pääomia tulisi kasvattaa vuosittain vähintään inflaation verran ja pientä vuosittaista ylijäämää pitäisi kerryttää myös toimitilojen kumuloituvaan korjausvelkaan. Näköpiirissä on myös tulosta rasittavia kustannuksia, jotka olemme toistaiseksi onnistuneet välttämään. Näillä sanoilla tarkoitan sitä, että jatkossa Pellervon tulos ei ole näin hyvä, mutta tavoitteemme on jatkossakin tehdä pientä ylijäämää. Pellervon tase on terve ja vahva. Pellervo on käytännössä velaton. Vieras pääoma on lyhytaikaista päivittäisen toiminnan maksuliikenteeseen ja tilinpäätösjaksotuksiin liittyvää. Saamiset ja pankkisaamiset vuodenvaihteessa kattavat kutakuinkin velat.

7 Arvoisa puheenjohtaja, jätän Pellervo-Seuran vuoden 2006 tilinpäätöksen ja toiminnan vuosikokouksen arvioitavaksi ja päätettäväksi.