SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULU

Transkriptio

1 YHTEISKUNTAVASTUURAPORTTI 2011

2 Alkusanat Savonia-ammattikorkeakoulu on jo vuosien ajan toteuttanut määrätietoista ja myös tuloksellista työtä yhteiskuntavastuunsa kantamiseksi. Osittain yhteiskuntavastuu on velvollisuus, jonka suorittamisesta jokaisen on huolehdittava, mutta Savoniassa työ ei rajoitu ainoastaan tähän. Olemme ottaneet tehtävän vakavasti, ja pidämme tärkeänä että yhteiskuntavastuun näkökulma huomioitaisiin mahdollisimman laajasti toiminnassamme, niin johtamisessa kuin myös arkipäivän tekemisessä. Tässä raportissa kerrotaan yhteiskuntavastuuseen liittyvän työmme lähtökohdista, tavoitteista ja niiden toteutumisesta. Kuten huomaat, paljon on vuoden 2011 loppuun mennessä tehty. On silti muistettava, että paljon on edelleen tehtävää, jotta voimme vastata entistä paremmin jo nyt tiedossa oleviin haasteisiin, ja valmistautua vastaamaan niihin tarpeisiin, joita tulevaisuus tuo tullessaan. Vaikka alueellisesti Savonia on merkittävä työnantaja, yhteiskumppani ja kouluttaja, on yhteiskuntavastuu asia, jota toimijat eivät voi tehdä eristyksessä toisistaan. Toivommekin aktiivista yhteistyötä eri toimijoiden kesken, jotta tulevien vuosien ponnistuksemme vievät meitä kohti yhdessä määriteltyä, kannattavaa ja kestävää päämäärää. VELI-MATTI TOLPPI REHTORI, KUNTAYHTYMÄN JOHTAJA YHTEISKUNTAVASTUUN JUURET SAVONIASSA Yhteiskunnalta saamaansa tehtävää täyttäessään ovat kestävän kehityksen ajatukset olleet näkyvinä Savoniaammattikorkeakoulun toiminnassa koko 2000-luvun. Ensimmäisenä konkreettisena kestävän kehityksen toimenaan Savonia sitoutui Kuopion kaupungin ilmastostrategian edistämiseen sen valmistuessa vuoden 2003 lopulla. Kun ammattikorkeakoulujen SUDENET-verkosto käynnistyi syksyllä 2004, oli Savonialla edustus verkostossa. Samanaikaisesti kirjattiin kestävä kehitys Savonian toimintasuunnitelmaan vuodelle 2005: Ympäristöjärjestelmän rakentamisen valmistelun aloittaminen. Tällöin koottiin myös tausta-aineistoa kestävästä kehityksestä sekä pohdittiin sisällöllisiä tarpeita ja toteutettavia toimenpiteitä. Näiden pohdintojen tuloksena todettiin, että kestävän kehityksen tulee olla osana laatutyötä ja nivoutua luonnolliseksi osaksi Savonian toiminnan kehitystyötä. Vuonna 2006 kokoontui kestävän kehityksen jatkotoimenpiteitä pohtiva työryhmä vararehtorin johdolla. Työryhmä laati esityksen, jonka pohjalta käynnistettiin vuoden 2007 alusta kestävän kehityksen toimenpideohjelman valmisteluprojekti. Projektille annettiin tavoitteeksi laatia vuonna 2007 kestävän kehityksen nykytila-analyysi Savoniassa ja muodostaa tämän analyysin pohjalta esitys lähivuosien kestävän kehityksen toimenpideohjelmaksi. Kestävän kehityksen toimenpideohjelman valmistelun yhteydessä tietoa nykytilasta hankittiin henkilöstölle ja opiskelijoille suunnatuilla kyselyillä, asiantuntijahaastatteluilla sekä erilaisilla aineistoselvityksillä. Selvitysten pohjalta laadittiin toimenpideohjelma, joka antoi suuntaviivat ja asetti tavoitteet Savonian kestävän kehityksen toiminnalle. Kestävään kehitykseen määriteltiin Savonian toimenpideohjelmassa kuuluvaksi ekologinen, taloudellinen ja sosiaalis-kulttuurinen ulottuvuus. Ammattikorkeakoulun hallitus hyväksyi huhtikuussa 2008 toimenpideohjelman vuosille Samanaikaisesti vuonna 2008 käynnistyi Savoniassa yhteiskuntavastuun monipuolinen tarkastelu. YHTEISET PERIAATTEET TOIMINNALLE Toimintapolitiikassaan ja strategisissa linjauksissaan vuosille Savonia määritteli johtamiseen, kehittämistyöhön, viestintään ja yhteiskuntavastuuseen liittyvät yleiset periaatteet. Yhteiskuntavastuu toteutuu perustehtävän laadukkaalla, tehokkaalla, taloudellisella, eettisellä toiminnalla kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti ja vaikuttavuutta lisäävästi. Lähtökohtana kestävän kehityksen toimenpideohjelmalle on ollut jatkuvan parantamisen ja kestävän taloudenpidon periaatteet. Toimenpideohjelman mukaisesti Savoniassa toimii kekevastuuhenkilö ja kestävän kehityksen ohjausryhmän, johon kuuluvat Savonian ja osaamisalueiden keke-vastuuhenkilöt sekä opiskelijaedustajat ja sen puheenjohtajana toimii vararehtori. Keke-ohjausryhmä raportoi vuosittain toimenpideohjelman toteutumisesta puheenjohtajalleen. Kestävän kehityksen toimenpideohjelman paikallisessa toimeenpanossa vastuuryhmänä toimivat yksiköiden kehittämisryhmät. 2

3 Kestävän kehityksen sulautumista Savonian arkeen on edistetty monenlaisin toimin. Kun toimenpideohjelma oli hyväksytty, ohjelmaan perehdytys toteutettiin samana vuonna eri henkilöstöryhmille. Opiskelijoiden suunnitelmien pohjalta järjestettiin vuoden 2010 alussa eri kampuksilla kiertävä kestävän kehityksen näyttely, kehitettiin aihepiiriin liittyvät julisteet ja suunniteltiin yhtenäiset jätteiden lajittelupisteet kampuksille. Savonia on myös julistautunut savuttomaksi, paperittomaksi sekä hajuttomaksi. Yhteistyö on ollut monimuotoista kestävän kehityksen tiimoilta. Sitä on toteutettu Itä-Suomen yliopiston kanssa ja rakennettu vuotuisista yhteisistä tapahtumista vuosikello. Yhteisillä teemoilla on toteutettu maailman vesipäivä, energiansäästöviikko ja erilaisia koulutuksia. Savonian edustajia on ollut mukana Pohjois-Savon ympäristökasvatuksen verkostossa ja korkeakoulujen kestävän kehityksen yhteistyöfoorumissa. Savonia on ollut yhtenä toimijana Opiskelun esteettömyys-hankkeessa vuosina ja pilotoinut 2009 valtakunnallisia korkeakouluille kehitettäviä kestävän kehityksen ja vastuullisen toiminnan indikaattoreita. Kestävän kehityksen toimenpideohjelman viimeisen toimintavuoden käynnistyessä suunnataan ajatukset yhteiskuntavastuun kehikkoon, joka luo perustan uudelle toimintakaudelle. JOHTAMINEN SAVONIASSA Savonia-ammattikorkeakoulu on viiden kunnan (Iisalmi, Kiuruvesi, Kuopio, Lapinlahti, Varkaus) omistama kuntayhtymä ja noin 6000 opiskelijan ja 600 työntekijän yhteisö. Toiminnan johtamisessa korostuu päämäärätietoinen ja tavoitteellinen toiminta yhteisöllisesti. Kustannustietoisuuteen ja talouden hoitamiseen ohjaa noin 60 Me budjetin huolellinen suunnittelu ja toteutus. Vuoden 2011 osalta taloudellinen tilanne oli hyvä ja se antoi mahdollisuudet laadukkaan toiminnan toteutumiselle. Savonia on kuvannut organisaatiorakenteensa ja johtamisjärjestelmänsä sekä eri toimijoiden roolit, tehtävät, vastuut ja valtuudet. Sisäinen valvonta ja tarkastus sekä laadun arviointi olivat kiinteä osa johtamista ja hallintoa. Johtamistyössä korostui ammattikorkeakoulukenttää koskeviin muutoksiin valmistautuminen ja muutostyöskentely. Opetus- ja kulttuuriministeriön vuosille asettamat säästövelvoitteet ja niihin liittyvät aloituspaikkaleikkaukset olivat keskiössä muutosten suunnittelutyössä. Tulevan Kuopion kampuksen suunnittelutyö vaikutti myös osaltaan muutostyöskentelyyn. Laatutyössä keskityttiin prosessien kehittämiseen ja palautejärjestelmän toimivuuden parantamiseen. Samalla paneuduttiin kestävien ratkaisujen aikaansaamiseen niin opetuksen kuin tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan osalta. TULOKSIA VIIME VUOSILTA Vuoden 2011 aikana paneuduttiin esteettömien oppimisympäristöjen aikaansaamiseen, paperin käytön vähentämiseen, energian käytön tarkentamiseen, hajuttomien työskentely- ja oppimistilojen aikaansaamiseen sekä tupakanpolton vähentämiseen Savuton Savonia -kampanjan avulla. Savuton Savonia -kampanja sai valtakunnallisen palkinnon hyvänä esimerkkinä savuttomuuden edistämistyössä. Savonian tavoitteena on vähentää paperille tulostamista sekä kopiointia ja siirtyä käsittelemään dokumentteja sähköisesti. Vuoden 2011 tavoitteena on ollut saada paperittomuus luonnolliseksi osaksi toimintaa kaikilla kampuksilla. Paperin kulutus erotus Verkkotulostus (sivua) 2,63 milj. 1,7 milj. 0,93 milj. Kopiointi (sivua) 1,50 milj. 0,9 milj. 0,60 milj. Paperi (arkkia) 4,80 milj. 1,7 milj. 3,10 milj. Osaamislähtöisen ajattelun perustalta Savonia toteuttaa perustehtäviään ja yhteiskuntavastuutaan. Tähän päästäkseen koulutusalat panostavat vision toteuttamiseen osaamisalueilla. Ammattikorkeakoulun toimintaa johtaa rehtori. Hänen alaisuudessaan toimivat talousjohtaja, vararehtorit, hallinto- ja henkilöstöpäällikkö, laatupäällikkö, viestintäpäällikkö. Ammattikorkeakoulun toimintaa ohjaavia keskeisiä ryhmiä ovat strategiaryhmä, johtoryhmä, laaturyhmä, koulutuksen kehittämisryhmä ja TKI-ryhmä. Osaamisalueita johtavat osaamisaluejohtajat, joiden tukena toimivat toiminnan ohjausryhmät, opetuksen ja opiskelun kehittämisryhmät sekä TKI-ryhmät, koulutus- ja kehittämispäälliköt sekä koulutusohjelmavastaavat. 3

4 Tekoja yhteiskuntavastuun puolesta MONIKULTTUURISUUS Kansainvälisyys on osa ammattikorkeakoulun toimintaa ja sen myötä Savonialla on merkittävä rooli alueen ja elinkeinoelämän kansainvälistymisen ja kansainvälisen osaamisen vahvistajana. Englanninkielisissä koulutusohjelmissa tutkinto-opiskelijat tulevat eri maista, jolloin opetuksen jäsentäminen erilaisista lähtökohdista tuleville on haasteellista. Savonian Varkauden kampuksella kansainvälisyys näkyy arjessa, sillä englanninkielisten koulutusohjelmien mukanaan tuomien kansainvälisten opiskelijoiden suhteellinen osuus on siellä Savonian suurin. Savoniassa voi suorittaa neljässä koulutusohjelmassa englanninkielellä ammattikorkeakoulututkinnon liiketaloudessa ja tekniikassa, jossa on myös yksi englanninkielinen ylempään AMK-tutkintoon (YAMK-tutkinto) johtava koulutusohjelma. Savonian kansainvälisten koulutusohjelmien tutkinto-opiskelijoiden lukumäärä vuonna 2011 oli 337. Lukuvuonna opiskelijat tulivat 31 maasta, yhteensä 364 (taulukko alla). Eurooppalaisia on eniten ja heistä suomalaisia 86 ja venäläisiä 62. Aasiasta on 10 eri maan kansalaisia, joista kiinalaiset ovat suurin, 71 opiskelijan ryhmä. Afrikkalaiset ovat kahdeksasta eri maasta, nigerialaisten edustaessa suurinta osaa. Amerikkalaiset opiskelijat ovat Kanadasta, Meksikosta ja Yhdysvalloista. Intl Practicum-hankkeessa kehitettiin kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden harjoittelun toimintamallia. Hankkeeseen osallistuivat alueen yritysten ja organisaatioiden lisäksi myös Itä-Suomen yliopisto, Savon ammattija aikuisopisto sekä Ylä-Savon ammattiopisto. Hankkeen avulla toteutui yhteensä 120 harjoittelua kansainvälisille opiskelijoille Pohjois-Savon alueella. Savonian jokaisessa koulutusohjelmassa on vähintään viisi (5) opintopistettä englanninkielellä, muuta kuin kieliopintoja. Englanninkielisistä opintojaksoista voidaan koota kokonaisuuksia sekä Savonian opiskelijoille että vaihtoopiskelijoille. Opiskelijoita kannustetaan lähtemään ulkomaille ohjauksen sekä erityyppisten tietoiskujen avulla. Kansainvälisyys on osana jokaisen opiskelijan henkilökohtaista opiskelijaohjelmaa (HOPS). Arkipäivään tuo kansainvälisyyttä aktiivinen opiskelija- ja asiantuntijaliikkuvuus, joka mahdollistuu Savonian yli 30 maassa olevien ulkomaisten korkeakoulukumppaneiden kanssa. Vuonna 2011 lähteviä opiskelijoita oli 250 ja tulevia 161. Asiantuntijat suosivat lyhyitä vaihtoja (alle 1 kk): lähteviä oli vuonna 2011 yhteensä 366 ja saapuvia 128. Savoniaan tuli kuusi asiantuntijaa pitkissä vaihdoissa (yli 1 kk). Kv-verkostoissa järjestetään opetukseen perustuvia intensiivijaksoja, mm. Neptune-verkostossa ja North-South- South-ohjelmassa. Hyviä kokemuksia verkko-opetuksesta tai verkon kautta toteutettavista hankkeista on saatu englanninkielellä toteutetusta monialaisesta MultiPro-moduulin opintojaksoista, jotka sisältyvät myös koulutusohjelmien opetussuunnitelmiin. Näin taataan vaihto-opiskelijoiden hyvä integrointi suomalaisten opiskelijaryhmien kanssa. Noin ulkomaista opiskelijaa osallistuu tähän vuosittain. Vastaava kokonaisuus on ollut myös WellPro-moduuli keväällä YAMK-tutkinto-opiskelijat ovat voineet osallistua partnerikorkeakouluissa järjestettäviin viikon intensiivijaksoihin, joita vuonna 2011 oli Pariisissa Ranskassa ja Lu anissa Kiinassa. TUTKIMUS- JA KEHITYSTYÖTÄ KANSAINVÄLISISSÄ VERKOSTOISSA Osa toiminnasta toteutuu TKI-toimintana kansainvälisissä korkeakoulujen yhteistyöprojekteissa. Tällä hetkellä Savonia koordinoi 10 ulkomaista yliopistoa käsittävän verkoston toimintaa, joka laatii uusia matkailun opetussuunnitelmia venäläisiin ja ukrainalaisiin yliopistoihin. Savonia on mukana mm. EU:n Erasmus- ja Venäjälle suuntautuvissa FIRST-ohjelmissa sekä opettajavaihtoprojektissa Kiinaan yhdessä Itä-Suomen yliopiston kanssa. Erasmus Intensive Programme -hankkeita on mm. Innowelfare Savonia on myös mukana kehittämässä uusia energia- ja ITalan tutkintoja Venäjälle, Kazakstaniin ja Kirgisiaan. Savonia toteuttaa UM:n rahoittamana Kosovoon maatalousneuvojien koulutuspilotin, jossa yhteistyökumppaneina ovat ProAgria ja Prištinan yliopisto. NATIONALITY, PRESENT, STUDYING INDUSTRIAL MANAGEMENT, VARKAUS INDUSTRIAL MANAGEMENT, M ENG, VARKAUS INFORMATION TECHNOLOGY, KUOPIO INTERNATIONAL BUSINESS, KUOPIO INTERNATIONAL BUSINESS, VARKAUS MECHANICAL ENGINEERING AND RODUCTION TECHNOLOGY TOTAL % Asia ,6 America ,2 Europe ,4 Total ,0 % 17,3 5,0 22,3 33,5 21,4 0,5 100,0 4

5 Terveysalalla on hankkeita Afrikkaan (opetussuunnitelmien kehittäminen, opiskelija- ja asiantuntijavaihdot, korkeakouluyhteistyö) ja Kiinaan. Kansainvälinen ympäristökysymyksiin ja vesiturvallisuuteen liittyvää Remowehanke on EU:n Itämeren ohjelmasta rahoitettu hanke, jonka päätarkoituksena on siirtää jätteen energiakäytön osaamista hankealueiden kesken. Hankkeeseen osallistuu partnereita Liettuasta, Puolasta, Ruotsista, Saksasta Suomesta (Savonia-amk, Itä-Suomen yliopisto, Pohjois-Savon ELYkeskus) ja Virosta. Lisäksi eurooppalaista yhteistyötä tehdään opetussuunnitelmien ja yrittäjyyden kehittämisessä. YHTEISTYÖTÄ JA HYVÄNTEKEVÄISYYTTÄ Savonian sisäisessä toiminnassa monikulttuurisuus muotoutuu opiskelijoiden ja henkilöstön erilaisesta kulttuuritaustasta sekä koulutusalojen yhteistyönä erilaisissa hankkeissa, kuten Lumikuningatar-produktio, VireToritoiminta. Henkilöstön suorittamien kielitutkintojen määrä on ylittänyt tavoitteet ja näin päästään vahvistamaan kansainvälisyysosaamista. Esteetön opintopolku hankkeen myötä on Savoniassa tehty rakenteellisia muutoksia, jotta myös liikuntarajoitteisilla on paremmat mahdollisuudet osallistua opetukseen. Hyväntekeväisyys on ollut yhtenä osana ytiimin toimintaa, jossa opiskellaan innovaatiotoimintaa ja yrittäjyyttä. ytiimi on organisoinut erilaisia kampanjoita, joiden tuotto on ohjattu kuopiolaisten yhteisöjen tukemaan Kongon demokraattiseen tasavaltaan Kuopion kummikouluun. Ystävänpäiväkeilailulla, jonka on organisoinut Savonian opiskelijakunta (SAVOTTA) on tuettu samaa kohdetta. Vuonna 2011 koulun pääsi aloittamaan 150 uutta lasta, joille hankittiin reppu, johon oli pakattu koulupuku, vihkoja, kyniä, kumeja ja teroitin. Osa opettajista sai salkun, laskimen ja kirjoitustarvikkeita. Hankintoihin kuului myös opetustauluja ja kaksi maapalloa. Opiskelijakunnalla ja henkilöstöllä oli molemmilla oma joukkue kilometrikisassa, pyörällä töihin kampanjassa. Kilometrikisassa poljettiin avustusta myös Suomen Punaisen Ristin katastrofirahaston kautta kehitysyhteistyöhön ja terveyshankkeisiin Afrikassa. Savonia sijoitti vuoden 2011 joululahjarahansa Alavan sairaalakoululle lahjoitettuihin 10 kosketusnäyttötietokoneeseen. TYÖHYVINVOINTI Henkilöstön työhyvinvoinnin pitkäjänteistä kehittämistyötä on tehty työsuojelun toimintaohjelmassa asetettujen tavoitteiden pohjalta. Työkykyä ylläpitävää ja edistävää toimintaa on toteutettu omaehtoisesti sekä yhteistyössä työterveyshuollon kanssa. Yhteistyössä Vire- Torin opiskelijoiden ja opettajien kanssa toteutettiin työnantajan tukemana Lisää vuosia elämään projekti, johon koko henkilöstö sai osallistua. Ennaltaehkäisevien toimenpiteiden merkitys kasvaa entisestään. Monipuoliset ja myös yksilölliset tarpeet huomioon ottavat työnantajan tukitoimet, kuten henkilöstölle myönnettävät liikunta- ja kulttuurisetelit, erilaiset virkistystapahtumat ja muistamiset, erilaisten liikunta- ja harrastetapahtumien kuten esimerkiksi Kuopion maratonin ja Savonian juoksuklubitoiminnan tukeminen sekä työnantajan kustantamat harrasteryhmät kuten henkilöstön kuoro. Savoniassa otettiin vuonna 2011 käyttöön varhaisen tuen malli, jossa keskeisenä perusajatuksena on erilaisten työkyvyn heikkenemiseen viittaavien tekijöiden perusteella asian ottaminen puheeksi ja dokumentointi varhaisessa vaiheessa työntekijän kanssa. Investointi työtekijöiden työkykyyn parantaa henkilöstön hyvinvointia ja vaikuttaa organisaation tuloksentekokykyyn. Johtamisella pyrittiin edistämään työhyvinvointia kiinnittämällä huomiota mm. työmotivaatioon ja työn kuormittavuuteen vaikuttaviin tekijöihin. Tuleviin muutoksiin työyhteisössä on varauduttu kehittämällä esimiestyötä, erilaisilla muutostukimuodoilla sekä muilla yksittäisillä työkykyä ylläpitävillä toimenpiteillä. 5

6 YHTEISÖLLISYYS TOIMINNAN KESKIÖSSÄ Savoniassa järjestetään erilaisia yhteisöllisyyttä lisääviä kehittämis- ja virkistäytymispäiviä, joihin lukeutui elokuussa järjestetty ISAT-risteily, jonka yhteydessä pidettiin myös kahden ammattikorkeakoulun lukuvuoden avajaiset (ISAT-strateginen kumppanuus: Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu ja Savonia-ammattikorkeakoulu). Erilaiset henkilöstötapaamiset yksiköissä ovat yhteisöllisyyttä rakentavia tilaisuuksia. Tunnustus erinomaisesta toiminnasta jaetaan vuosittain. Sen tarkoituksena on edistää henkilöstön mahdollisuuksia työskennellä organisaation asettamien tavoitteiden mukaisesti. Tavoitteena on kannustaa henkilöstöä yksilö- ja ryhmätasolla hyviin tuloksiin, palveluiden laatuun, aloitteellisuuteen sekä innovatiivisuuteen. Savoniassa on luotu videoneuvottelumahdollisuuksia ja suosittu verkkoyhteyksien käyttöä, jotta matkustamista voitaisiin vähentää. Näillä toimenpiteillä on tavoitteena vähentää työmatkaliikennettä ja lisätä henkilöstön työhyvinvointia. Savonian henkilöstöllä on toukokuusta 2011 alkaen ollut käytössään 17 kampuspyörää, jotka on tarkoitettu ensisijaisesti kampusten välillä liikkumiseen. KAKSI PÄÄTEHTÄVÄÄ JA NIIDEN INTEGROITUMINEN Opetuksessa ja oppimisessa (O&O) opiskelija on Savonian kaiken toiminnan keskiössä. Eettinen osaaminen on yksi ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden osaamisvaatimuksista. Opetuksessa välittyy tavoitteellisena oman koulutusalan arvoperustan ja ammattieettisten periaatteiden omaksuminen, vastuu omasta toiminnasta ja velvoite sovittujen toimintatapojen seuraamisesta. Tarkastelun kohteena opetuksessa ja oppimisessa on myös kestävän kehityksen periaatteiden toteutuminen omassa toiminnassa. Opiskelijoiden saaman asiantuntijuuden perusteella he rekrytoituvat hyvin työelämään, mikä on osoituksena koulutuksen vaikuttavuudesta. Opetusta kehitetään tiiviissä yhteistyössä työelämän edustajien kanssa mm. koulutusohjelmien neuvottelukunnissa sekä harjoitteluun, opinnäytetyöhön ja hankkeisiin liittyvissä työelämäkontakteissa. Opetukseen ja oppimiseen liittyvässä strategisessa OIS-hankkeessa, Open Innovation Space, luodaan avoimia, työelämälähtöisiä oppimisympäristöjä, joista ensimmäiset on otettu käyttöön. Näissä OISoppimisympäristöissä opiskelijoiden, opettajien ja työelämän edustajien yhteistyö opetus ja tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan (TKI) sulautumiseksi oppimiskokemuksina saadaan aikaan työelämän kehittymistä. Ensimmäinen OIS-pilotti toteutettiin Varkauden kampuksella energiatekniikan ja liiketalouden yhteistyönä. Tulokset olivat erinomaiset opiskelijoiden, työelämän ja henkilöstön näkemysten perusteella. TKI-toiminnan toteutuksen lähtökohtana on työelämälähtöisen soveltavan tutkimuksen, monipuolisten käytännön aineistojen ja erilaisten toimijoiden osaamisen ja oppimisen hyödyntäminen. Savoniassa TKI-toiminta on pystytty integroimaan entistä paremmin O&O-toimintaan kuluneella kaudella ja opiskelijoiden monimuotoista roolia on vahvistettu. Asiakas- ja opiskelijakeskeisyys näkyy sekä opiskelijoiden että sidosryhmien tyytyväisyydessä. TKI-toimintaan liittyvät opintopisteet ovat kasvaneet ja maksullinen palvelutoiminta on edelleen hyvällä tasolla. Savoniassa on aktiivisesti kehitetty ja kokeiltu palvelumuotoilun menetelmiä erilaisissa hyvinvointia uudistavissa hankkeissa. PALMU-tutkimusprojektin tavoitteena on ikääntyvien itsenäistä suoriutumista tukevien uusien sosiaali- ja terveysalan käyttäjäkeskeisten palvelusovellusten ja -käytänteiden sekä tuotantomallien kehittäminen palvelumuotoilun avulla. MEOK-hanke pyrkii puolestaan vastaamaan muuttuvan työelämän haasteisiin järjestämällä musiikin erityispedagogiikan koulutusta eri alojen henkilöstölle. Samalla kehitetään musiikin erityispedagogiikan työskentelytapoja ja osaamista. Ylä-Savon painopisteenä oleva maitotuotannon kehittämisen veturiksi konkretisoitui Savonian luonnonvara-alalle saatu hanke. Kuopion seudun tarpeisiin vastattiin myös vahvalla tekniikan koulutustarjonnalla sekä kehityshankkeilla. Tekniikan ala on vahvasti mukana energiaan ja ympäristöön liittyvässä tutkimuksessa osana Pohjoisen Periferian kansainvälistä ja EU-rahoitteista SECRE-hanketta. Yhteistyötä tehdään Pietarin teknillisen valtiollisen yliopiston kanssa energia- ja ympäristöaiheista osana ISAT -yhteistyötä. TKI-toiminnan kehittämiseksi on järjestetty monenlaisia tapahtumia kuten ISAT-tutkijakouluseminaareja, Luovat menetelmät tki-työssä koulutus, Savonian kumppanuusiltapäivä, Tutkimusetiikka ja hyvä tieteellinen käytäntö seminaari. TKI-toiminta rakentuu taloudellisesti kestävälle pohjalle niin, että siihen sijoitetut resurssit tuottavat pitkällä tähtäimellä kannattavaa ja arvokasta osaamista yhteiskunnalle. Savonia on toiminnassaan sitoutunut tutkimuseettisten ohjeiden noudattamiseen ja tutkimuseettisen kulttuurin edistämiseen. Hyvin hoidettu TKI-toiminta on osoitus ammattikorkeakoulun yhteiskuntavastuun toteutumisesta. Haasteena Savoniassa, jossa henkilöstö on motivoitunut ja työskentelyilmapiiri positiivinen, on asiantuntijuuden säilyminen ja kehittyminen, ketteryys osaamisen uudistamiseen. Haastetta tuo myös tukipalvelujen muuntuminen vastaamaan kehittyviin tarpeisiin, teknologisten valmiuksien ajantasaisuus ja vastaaminen nuorten sosiaalisen median käyttötarpeisiin ja -tottumuksiin. 6

7 7

8 Savonia-ammattikorkeakoulu on yksi Suomen suurimmista ja monipuolisimmista ammattikorkeakouluista. Asiantuntijaorganisaatiomme kouluttaa vahvoja osaajia kuudella eri koulutusalalla. Monipuoliset koulutusohjelmamme tarjoavat mahdollisuuden opiskella tutkinto päiväopiskeluna tai työn ohessa (ylempi ammattikorkeakoulututkinto ja erikoistumisopinnot) sekä joustavasti Avoimessa ammattikorkeakoulussa. Koulutusyksikkömme ovat Kuopiossa, Iisalmessa ja Varkaudessa. Savonia palvelee aktiivisesti ympäröivää työelämää. Tutkimus- ja kehitystoimintamme tarjoaa osaavaa palvelua ja yksilöllisiä ratkaisuja yritysten ja työyhteisöjen kehittämistarpeisiin. Yhteistyö, verkottuminen ja kansainvälisyys ovat toiminnan keskeisiä menestystekijöitä. Savonian TKI-toiminnan profiili tiivistyy osaamiskeskittymiin, jotka ovat hyvinvointituotteet- ja palvelut, energia, ympäristö ja turvallisuus ja integroitu tuotekehitys. Savonia-ammattikorkeakoulua ylläpitää Savoniaammattikorkeakoulun kuntayhtymä. Kuntayhtymän jäsenkunnat ovat Iisalmi, Kiuruvesi, Kuopio, Lapinlahti ja Varkaus. Kuntayhtymän johtajana ja Savonia-ammattikorkeakoulun rehtorina toimii Veli-Matti Tolppi. SAVONIA- AMMATTIKORKEAKOULU PL 6, (Mikrokatu 1) Kuopio puh. (017)