Eduskunnan puhemiehelle

Transkriptio

1 KK 290/2000 vp -Markku Laukkanen /kesk KIRJALLINEN KYSYMYS 290/2000 vp Arkistojen digitointi Eduskunnan puhemiehelle Maamme kolmen viimeisen hallituksen aikana on tietoyhteiskuntapolitiikka ollut keskeinen kansallinen strateginen linjaus, joka on myös tuottanut tulosta erityisesti tietointensiivisillä kasvualoilla. Myös nykyisen hallituksen hallitusohjelmassa on kirjattu tavoitteita, joilla edistetään Suomen aktiivista siirtymistä tietoyhteiskuntaan. Toimivassa tietoyhteiskunnassa tiedon tulee löytyä verkoista. Nyt työelämään siirtyvät nuoret etsivät suurimman osan tarvitsemastaan tiedosta nimenomaan tietoverkoista. Tarvittavan tiedon saanti verkosta edellyttää toimenpiteitä mittavien tietokantojen luomiseksi eri aloilta. Sisältö-Suomi-projekti on askel tähän suuntaan, mutta sen tulokset ovat toistaiseksi jääneet melko vähäisiksi. Suomalaisten arkistojen digitointi vaatii rahaa ja työvoimaa, mutta mikäli halutaan päästä todelliseen tietoyhteiskuntaan, jossa tieto on kaikkien ulottuvilla, on dokumenttien digi- tointia tehostettava. Lisäksi kyseessä on monesti historiallisesti arvokkaiden tietojen säilyminen ja tallentaminen. Maassamme on esimerkiksi monia kuva-arkistoja, joiden digitoinnilla alkaa olla jo kiire, sillä pian ei ole enää henkilöitä, jotka pystyvät auttamaan kuvien tunnistuksessa ja kuvatietojen antamisessa. Yksi tärkeimmistä on Museoviraston kuva-arkisto, mutta myös monien yksityisten valokuvaajien arkistot kaipaavat pikaista digitointia, jotta ne säilyvät jälkipolville. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä maamme arkistojen digitoinnin edistämiseksi ja kansallisen digitaalisen arkiston luomiseksi? Helsingissä 28 päivänä maaliskuuta 2000 Markku Laukkanen /kesk Versio 2.0

2 KK 290/2000 vp - Markku Laukkanen /kesk Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Markku Laukkasen /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 290/2000 vp: Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo!yhtyä maamme arkistojen digitoinnin edistämikseksi ja kansallisen digitaalisen arkiston luomiseksi? Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavasti seuraavaa: Arkistojen digitointia koskeva työ on aloitettu vuonna 1996 opetusministeriön Suomi tietoyhteiskunnaksi -ohjelman avulla. Vuosina on ohjelmaan suunnattujen määrärahojen turvin tehty arkistojen, museoiden ja kirjastojen tietokantojen sekä kansallisesti merkittävän kulttuuriperinnön digitointia ja aineiston saattamista yleisön saataville tietoverkkoon. Tämän lisäksi ohjelman avulla on voitu edistää taiteen eri osaalueilla toimivien yksityisten yhdistysten ja säätiöiden paperilla hallussa olevien tietokantojen ja aineiston digitointia sekä niiden saattamista tietoverkkoon. Arkistoaineistojen kohdalla kaiken aineiston digitointi ja sen saattaminen tietoverkkoihin ei kuitenkaan - useista syistä - ole mahdollista eikä tarkoituksenmukaistakaan. Tästä syystä aineistojen digitoinnissa on kiinnitetty erityistä huomiota valikointiin. Opetusministeriö määritteli vuoden 1995 Koulutuksen ja tutkimuksen tietostrategiassaan ( 1996) ne kriteerit, joiden avulla on valittu kirjastojen, museoiden ja arkistojen digitoitavaa aineistoa. Kriteereinä on käytetty aineiston käytön määrää, haurautta, erityistä arvoa ja sitä, ettei aineiston digitointi aiheuta tekijänoikeudellisia ongelmia. Digitointityö aloitettiin tietokantojen digitoinnista. Vuonna 1996 käynnistyneen MUISTI-projektin (kansallisen aineiston digitointi ja verkkokäyttö) toteuttajina ovat olleet Helsingin yliopiston kirjasto, Kansallisarkisto, Museovirasto ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Projektissa luotiin edellytykset kokoelmien siirtämiseksi digitaaliseen muotoon. Arkistolaitos on myös usean vuoden ajan kehittänyt operatiivista tietojärjestelmää, jonka avulla kansalaiset voivat jo nyt saada Intemetistä arkistokohtaista tietoa esimerkiksi maakunta-arkistoissa olevista tietoaineistoista. Digitoitavan aineiston valinnassa arkistolaitos on lähtenyt siitä, että aineiston tulee palvella erityisesti tieteellistä tutkimusta. Kaiken aineiston digitointi olisi kustannuksiltaan miljardiluokkaa. Museoviraston kuva-arkistojen kokoelmien hoidossa on keskitytty kuvien arkistointiin, kuva-aineistojen tekstitietojen atk-tallentamiseenja kuvien digitointiin. Suomen valokuvataiteen museo tuottaa Valokuvan muisti -projektin yhteydessä luettelointisuunnitelmat kaikista maamme tärkeimmistä kuva-arkistoista. Projektin yhteydessä kartoitetaan myös tärkeimmät yksityisten valokuvaajien kokoelmat. Suomen elokuva-arkiston TENHO-projektin avulla on saatu luetteloitua suomalaisen elokuvan historian tietokantaa atk:lle. Myös muiden taiteenalojen, kuten mediataiteen, musiikin ja tanssin vastaavanlaisten tietokantojen saattamista tietoverkkoon on tuettu Suomi tietoyhteiskunnaksi -ohjelmalla. Arkistoaineiston digitointi ja asettaminen tietoverkkojen välityksellä yleisön saataville on tehokas keino saattaa maamme henkistä kulttuuri- 2

3 Ministerin vastaus KK 290/2000 vp- Markku Laukkanen /kesk perintöä suurten käyttäjäryhmien ulottuville. Arkistoissa olevan aineiston digitointi ja digitaalisten aineistojen käyttö edellyttävät taloudellisten resurssien lisäksi lainsäädännön, kuten henkilötietolainsäädännön noudattamista. Käytännössä alle sata vuotta vanhojen henkilötietoja sisältävien aineistojen kohdalla henkilötietolainsäädäntö asettaa rajoituksia aineiston käyttöönasettamisessa myös Internetin välityksellä. Tekijänoikeudella suojatuo aineiston digitoiminen edellyttää puolestaan erillistä lupaa, mikäli arkisto ei ole luovutuksen yhteydessä aineiston oikeuksien haltijalta tällaista lupaa saanut. Tekijänoikeudelliset järjestelyt ovat osin sopimukset- Iisia, osin lainsäädännöllisiä. Valmisteilla oleva tietoyhteiskunnan tekijänoikeuksia koskeva Euroopan yhteisön direktiivi vaikuttaa osaltaan siihen, minkä sisältöisiä käytettävissä olevat ratkaisut tulevat olemaan. Viranomaisarkistoille eivät sen sijaan tekijänoikeuskysymykset muodostu ongelmaksi. Tulevaisuudessa hallitus jatkaa jo käynnistyneiden digitointihankkeiden tukemista ja mahdollisuuksien mukaan uusien projektien aloittamista niiden määrärahojen puiteissa, joita valtion talousarviossa tietoyhteiskunnan kehittämiseen ohjataan. Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 2000 Kulttuuriministeri Suvi Linden 3

4 KK 290/2000 vp - Markku Laukkanen /kesk Ministems svar Tili riksdagens talman 1 det syfte 27 riksdagens arbetsordning anger har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av statsrådet översänt följande av riksdagsledamot Markku Laukkanen /cent undertecknade skriftliga spörsmål SS 290/2000 rd: Vilka åtgärder avser regeringen vidta för att främja digitaliseringen av landets arkiv och för att skapa ett nationellt digitalt arkiv? Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt anföra följande: Arbetet med att digitalisera arkiven inleddes 1996 med hjälp av undervisningsministeriets wogram Det finländska informationssamhället. Aren har man genom anslag som riktats till programmet utfört digitalisering av databaser i arkiv, museer och bibliotek samt av nationellt betydande kulturarv och gjort materialet tillgängligt för allmänheten på datanät. Vidare har man med hjälp av programmet kunnat främja digitalisering av databaser och materia! som privata föreningar och stiftelser på olika delområden inom konsten haft på papper samt utläggningen av dem på datanät. 1 fråga om arkivmaterial är likväl digitalisering av allt material och utläggningen av det på datanät - av flera anledningar - inte möjligt och inte ens ändamålsenligt. Därför har man fåst särskild uppmärksamhet vid urvalet av material. Undervisningsministeriet angav i sin Kunskapsstrategi för utbildningen och forskningen för 1995 (1996) de kriterier med vars hjälp man valt materia} i bibliotek, museer och arkiv för digitalisering. Kriteriema har varit användningens omfattning, materialets skörhet och speciella värde och att digitaliseringen inte medför upp- hovsrättsliga problem. Digitaliseringsarbetet inleddes med databasema. MUISTI-projektet (kansallisen aineiston digitointi ja verkkokäyttö, ung. digitalisering och nätanvändning av nationellt material), som startade 1996, genomförs av Helsingfors universitets bibliotek, Riksarkivet, Museiverket och Finska Litteratursällskapet. 1 projektet skapades förutsättningar för att ge samlingar digital form. Arkivväsendet har också under flera års tid utvecklat ett operativt informationssystem med vars hjälp medborgama redan nu kan få aktuell information från ett arkiv via Internet, t.ex. ur datamaterial som finns i landsarkiven. 1 valet av material för digitaliseringen har arkivverket utgått från att materialet skall tjäna särskilt den vetenskapliga forskningen. Att digitalisera allt materia! skulle innebära kostnader i miljardklassen. 1 vården av museiverkets bildarkiv har man fokuserat på arkivering av bilder, databehandling av textuppgifter i bildmaterialen och på digitalisering av bilder. Finlands fotografiska museum producerar i samband med projektet Valokuvan muisti ("Fotominnet") katalogiseringsplaner över landets alla viktigaste bildarkiv. 1 samband med projektet kartläggs också de viktigaste samlingama hos privata fotografer. Med hjälp av Finlands filmarkivs projekt TENHO har man lyckats katalogisera den finländska filrnhistoriens databas på data. Också utläggningen på datanät av motsvarande databaser inom andra konstarter, såsom mediakonsten, musiken och dansen, har understötts genom programmet Det finländska informationssamhället. Digitaliseringen och utläggningen av arkivmaterial på datanät så att de görs tillgängliga för allmänheten är ett effektivt sätt att få ut landets intellektuella kulturarv till stora användargrupper. 4

5 Ministems svar KK 290/2000 vp- Markku Laukkanen /kesk Digitaliseringen av det material som finns i arkiven och användningen av det digitala materialet förutsätter att förutom de ekonomiska resursema också lagstiftningen, såsom lagstiftningen om personuppgifter efterlevs. För material som är under hundra år gammalt och som innehåller personuppgifter gäller i praktiken att lagstiftningen om personuppgifter begränsar möjlighetema att göra det tillgängligt också när det sker via Internet. Digitalisering av material som är skyddat av upphovsrätt kräver för sin del särskilt tillstånd, ifall arkivet inte i samband med överlåtelsen har fått ett sådant tillstånd av rättsinnehavaren. De upphovsrättsliga arrangemangen handlar dels om avtalsfrågor, dels om lagstiftningsfrågor. Europeiska gemenskapens direktiv om upphovsrätten i informationssamhället, som är under beredning, inverkar för sin del på vilket innehåll lösningama kommer att få. För myndighetsarkiven utgör de upphovsrättsliga frågoma däremot inget problem. 1 framtiden kommer regeringen fortsättningsvis att stödja redan igångsatta digitaliseringsprojekt och i mån av möjlighet nya projekt inom de anslagsramar som anges för utvecklingen av informationssamhället i statens budget. Helsingfors den 19 april 2000 Kulturminister Suvi Linden 5

6