Vehkakujan alue Koskenkorvan kunnanosa 5, kortteli 62 ja liikennealuetta. Asemakaavan muutoksen ja laajennuksen selostus

Transkriptio

1 Ilmajoki Vehkakujan alue Koskenkorvan kunnanosa 5, kortteli 62 ja liikennealuetta Asemakaavan muutoksen ja laajennuksen selostus 1 Perus- ja tunnistetiedot 1.1 Tunnistetiedot Kunta: Ilmajoki Kunnanosa: Koskenkorvan kunnanosa 5 Kortteli: Kortteli 62 Kaava: Asemakaavan muutos ja laajennus Kaavan laatija Ilmajoen kunnan kaavoitustoimi Ilkantie 17 PL 20, Ilmajoki Kaavoitusarkkitehti Kaisa Sippola puh sähköposti kaisa.sippola@ilmajoki.fi Kaavasuunnittelija Tapio Mäntymaa puh sähköposti tapio.mantymaa@ilmajoki.fi Vireille tulo Kaavoituspäätös Kh OAS nähtävänä Asemakaavan hyväksyminen Tekninen lautakunta Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto x.x Kaava-alueen sijainti Suunnittelualue sijaitsee Ilmajoen Koskenkorvalla, Asevelikylän asunto-alueella rajoittuen kantatiehen nro 67, Havuselantiehen, yhdystie 7002 sekä Vehkakujan ja Monnintien kaavatiehen. Suunnittelualueen pinta-ala on noin 2,08 ha. 1

2 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus 1.4 Sisällysluettelo Asemakaavan muutos ja laajennus Koskenkorvan kunnanosa, kortteli 62 ja liikennealuetta Kaavoituksen tavoitteena on osoittaa alue pientaloasumiseen. Perus- ja tunnistetiedot 1 Tiivistelmä 3 Lähtökohdat 4 Asemakaavan suunnittelun vaiheet 12 Asemakaavan kuvaus 15 Asemakaavan toteutus Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Liite 1. Kaavoituspäätös ja tavoitteet Liite 2. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Liite 3. Kunnanvaltuuston hyväksymispäätös 1.6 Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista - Ilmajoen kunta, L-S:n ympäristökeskus: Tervahaminan, Salonmäki A:n ja B:n sekä Koskenkorvan pohjavesialueiden suojelusuunnitelma. Maa ja Vesi Oy Koskenkorvan yleiskaava. Perusselvitykset. Ilmajoen kunta, kaavoitus; Ilmajoen Kaava-alueiden muinaisjäännösinventointi, 2008, Jussila & Poutiainen - Valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö, RKY Koskenkorvan tehtaat, Museovirasto Maaseudun kulttuurimaisema ja maisemanähtävyydet Ehdotukset pohjanmaan, etelä- ja keski-pohjanmaan maakunnallisesti arvokkaiksi maisema-alueiksi 2013, Pohjanmaan, Etelä- ja Keski-Pohjanmaan liitto - Etelä-Pohjanmaan maakuntakaava, Ympäristöministeriö vahvistanut Etelä-Pohjanmaan I vaihemaakuntakaava on vahvistettu Ympäristöministeriössä ja siitä on valitettu. - Etelä-Pohjanmaan Vaihemaakuntakaava II, Kauppa, liikenne, keskustatoiminnot, Kaava on tullut voimaan Etelä-Pohjanmaan Vaihemaakuntakaava III - Turvetuotanto, suoluonnon suojelu, bioenergialaitokset, energiapuun terminaalit ja kulttuurimaisemat, - Maakuntahallitus on hyväksynyt 3. vaihemaakuntakaavan kaavaluonnoksen Geologian tutkimuskeskus Pohjavesialueet/ SYKE, Liikennevirasto 2015, tieluokat, liikennemäärät - Ilmajoen kunnan luontoselvitys 1988, Enviro Oy, Ilmajoen kunta - Pukarankoskenpuisto; Koskenkorvan rantapuiston maisemasuunitelma, Maaria Mäntysaari, Ilmajoen kunta

3 2 Tiivistelmä 2.1 Kaavaprosessin vaiheet 2.2 Asemakaava Kaavoituspäätös KH Osallistumis- ja arviointisuunnitelma nähtävänä Kaavaluonnokset ja lähtötiedot nähtävänä Tekninen lautakunta Kunnanhallitus Asemakaavaehdotus julkisesti nähtävänä x.x. - x.x.2017 Kunnanhallitus x.x.2017 Kortteli 62 on osoitettu erillispientalojen (AO) ja asuinpientalojen (AP) korttelialueeksi. Alueella on lisäksi yleisen tien aluetta (LT) ja kaavatietä. 2.3 Asemakaavan toteuttaminen Alueeseen rajoittuvalla Vehkakujan kaavatiellä on valmis kunnallistekniikka. AO korttelissa on kaksi asuttua ja yksi tyhjä tontti. AP tontit ovat uusia. Vehkakujan päähän on kaavoitettu kääntöpaikka, joka toimii samalla yhteytenä toiselle AP tontille. Kaikki tontit rakennetaan yksityisen maanomistajan aikataulun mukaan. 3

4 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Luonnonympäristö Suunnittelualue rajoittuu kantatiehen 67, Havuselantiehen, yhdystie nro 7002 sekä Vehkakujan ja Monnintien kaavatiehen. Suunnittelualueen pinta-ala on noin 2,08 ha. Luonnonolot Alue on tasaista, kantatielle loivasti laskevaa. Asutulla osalla on puustoa ja maaperä muuttuu hiekasta saveksi kantatien suuntaan mentäessä. Karkea hieta Hietasavi Geologian tutkimuskeskus 2015 Lieju Pohjavesialueet Alue sijaitsee osittain Koskenkorvan luokan I vedenhankintaa varten tärkeällä pohjaveden muodostumisalueella. Alueella rakentamisesta on Ilmajoen kunta, Länsi- Suomen ympäristökeskus laatinut Tervahaminan, Salonmäki A:n ja B:n sekä Koskenkorvan pohjavesialueiden suojelusuunnitelman. Maa ja Vesi Oy, Pohjaveden kansallista suojelua ohjaavat pääasiassa ympäristönsuojelulaki(86/2000) ja asetus (169/2000) sekä vesilaki (264/1961). Suunnittelualue Pohjavesialueen raja Varsinaisen muodostumisalueen raja Kartta: Pohjavesialueet/ SYKE 2015 Koskenkorvan pohjavesialuemuodostuma on lounas koillinen suuntainen harjumuodostuma, jonka lounaisosa on peitteellinen ja koillisosa peitteetön. Alueen pohjoisosassa on paikoin jopa 10 metrin paksuinen savisilttikerros, joka peittää hyvin vettä johtavia kerroksia. Asiantuntija-arvioinnin perusteella riskitekijöitä pohjavedelle ovat mm. ojitus, paikoitusalueet, öljysäiliöt, jätevesiviemäröinti, tiet ja liikenne, pylväsmuuntajat sekä pilaantuneet maa alueet. Alueelle laaditussa suojelusuunnitelmassa on esitetty pohjavedelle riskiä aiheuttaville toiminnoille toimenpideohjelma pohjaveden suojelemiseksi. 4

5 Luonnonsuojelu Yleiskaavatyön yhteydessä alueelle on laadittu lepakkoselvitys kesällä 2010 (Luontopalvelu Kraakku).Koskenkorvan yleisin lepakkolaji on pohjanlepakko, josta tehtiin runsaimmin havaintoja Asevelikylän ja jätevedenpuhdistamon alueella. Kartoitustulosten perusteella lepakkoalueet on arvotettu paikallisesti kolmeen luokkaan,joiden kriteerit koskevat lajirunsautta, yksilömääriä sekä alueiden laatua ja käyttöä. Mm Asevelikylän ja Vehkalontien lepakkohavaintoalueet ovat luokan II tärkeää lepakkoaluetta, jonka kolonioiden paikkoja ei tunneta. Lepakkoselvitys (Luontopalvelu, Kraakku, 2010 ) Tyypillisesti lepakoille mieluisia ovat maisemat, joissa on vanhoja rakennuksia ja kolopuita päiväpiiloiksi sekä reheviä saalistusalueita, kuten vesistöjen rantoja. Kriittisiä tekijöitä lepakoiden elinympäristössä ovat lisääntymis ja talvehtimissuojat sekä saalistusalueiden riittävä yhtenäisyys. Talvehtimispaikoiksi soveltuvat esim. kellarit ja maaluolat, jotka säilyvät kosteina ja pakkasettomina yli talven Rakennettu ympäristö ja palvelut Liikenne Alueella on kaksi asuttua, vuosina 1945 ja -49 rakennettua hyväkuntoista omakotitaloa. Alue liittyy kiinteästi Asevelikylän asuntoalueeseen. Alueella on kaksi asukasta. Koskenkorvan kyläkoulu ja Altian tehdasalue ovat vajaan kilometrin päässä suunnittelu-alueesta ja muut Koskenkorvan palvelut noin 2 km etäisyydellä. Ha - liikenteen liikennemäärät 5 Raskaskaan liikenteen liik.määrät

6 Julkinen liikenne Liikennevirasto 2015 Rakennettu kulttuuriympäristö ja muinaismuistot Suunnittelualueen läheisyydessä on maakunnallisesti arvokas maisema-alue. Muinaismuistoalueet tai kohteet sekä suojellut rakennuskohteet eivät sijaitse alueen välittömässä läheisyydessä. Maakunnallisesti arvokas maisema-alue Suunnittelualue Tekninen huolto ja energiahuolto Alueella on valmis kunnallistekniikka. Kaukolämpöverkosto on noin 300 metrin päässä alueesta. Kantatien varressa on valokaapelilinja. 6 Vesi Viemäri Kaukolämpö Sadevesiviemäri Valokaapeli

7 Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt Melu mittaustilanteessa v ja liikennekasvun ennustetilanteessa v. 2025, joka vastaa jokseenkin tämänhetkistä raskaan liikenteen määrää. Suunnittelualue Maanomistus YVA- selostus, Altia Corporation; Pöyry Environment Oy,.2006 Liikennemeluarviointia varten tehtiin melumittauksia tehdasalueella ja sen ympäristössä sekä laadittiin laskennallinen melun leviämismalli. Melumallinnus tehtiin maastomallipohjaisella SoundPLAN melulaskentaohjelmalla, pohjoismaista melulaskentamenetelmää käyttäen. Ohjelmaan syötettiin neljän eri tien liikennemäärät VT 3:lta, liittyen kantatielle 67 (Kurikantie) ja siitä yhdystielle 7002 (Havuselantie) ja yhdystien (Santavuorentie). Liikennemäärien osalta käytettiin Tiehallinnon liikennemääräkarttoja ja tierekisteriä. Raskaan liikenteen osuus Kt 67:lla arvioitiin olevan 12 %. Melumallinnuksen tuloksista tehtiin värillinen melukartta, jossa melukäyrät on kuvattu 5 db:n välein. Alin kuvattu melukäyrä oli 45 db ja ylin 65 db. Melukartasta voidaan todeta, mitkä alueet ovat ns. meluvyöhykkeellä, kun otetaan huomioon seuraavat valtioneuvoston melutason ohjearvoja koskevan päätöksen (N:o 993, ) vaatimukset. Ennusteajankohtana pidettiin tehtaan laajentumisen jälkeen olevaa ajankohtaa tai esim. vuotta Liikenteen kasvu ei kuitenkaan suurentanut melualuetta merkittävästi Kaavamuutosalue on yksityisessä, yhteisessä ja valtion omistuksessa. Valtion omistamaa liikennealuetta on kantatien ja Havuselantien risteysalueella. Suunnittelualue Lakanneet yhteiset tiet Valtio 7

8 3.2 Suunnittelutilanne Maakuntakaava Etelä-Pohjanmaan maakuntakaavan on Ympäristöministeriö vahvistanut Taajamatoimintojen alue Suunnittelualueen sijainti Merkittävästi parannettava tieosuus Suunnittelumääräys: Tielinjaus on sovitettava ympäristöön ja maisemaan. Kevyt liikenne on otettava huomioon tielinjauksia suunniteltaessa ja kevyen liikenteen väyliä on osoitettava tarpeellisiin kohtiin. Maaseudun kehittämisen kohdealue mk-2 Matkailun vetovoima-alue Pohjavesialue, Aluetta koskevat toimenpiteet on suunniteltava niin, että pohjaveden laatu ei huononnu eikä alueen antoisuus pienene. Vaihemaakuntakaava I, Tuulivioma, Maakuntavaltuusto Suunnittelualueen sijainti 8

9 Vaihemaakuntakaava II, Kauppa, liikenne, keskustatoiminnot, Maakuntavaltuusto Suunnittelualueen sijainti Joukkoliikenteen laatukäytävä Merkinnän tarkempi kuvaus ja suunnitteluperiaate: Merkinnällä osoitetaan työ-, opiskelu- ja asiointimatkojen sekä matkailun kannalta tärkeimmät joukkoliikenteen laatukäytävät päätie- ja päärataverkolla. Suunnittelumääräys: Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee ottaa joukkoliikenteen tarpeet huomioon mahdollistamalla eri liikennemuotoja ja - linjoja yhdisteleviä matkaketjuja. Palvelutasoa tulee kehittää joukkoliikenteen saavutettavuutta, pysäkkitiheyttä, esteettömyyttä, infrastruktuuria ja vuorotarjontaa kehittämällä. Kauhajoki-Seinäjoki-Kauhava-käytävän kehittämisalue Merkinnän tarkempi kuvaus ja suunnitteluperiaate: Merkinnällä osoitetaan Kauhajoki Seinäjoki Kauhava-vyöhykkeen kasvualueet, jossa sijaitsevat merkittävimmät asutus-, työpaikka- ja palvelukeskittymät. Alueet rakentuvat yhä tiiviimmäksi tie- ja yritys- sekä asuinalueiden vyöhykkeeksi. Suunnittelumääräys: Alueiden maankäyttö- ja liikenneratkaisuihin on kiinnitettävä erityistä huomiota, jotta varmistetaan lähi- ja kaukoliikenteen sekä maankäytön toimiva ja turvallinen yhteensovittaminen siten, että alueiden läpi kulkevan päätieverkon (vt 19 ja kt 67) liikennöitävyys säilyy korkeatasoisena. Suunnittelussa on huomioitava arvokkaat maisema-alueet, ympäristö ja melunsuojaus. Merkittävästi parannettava 2-ajoratainen valta- tai kantatie Merkinnän tarkempi kuvaus ja suunnitteluperiaate: Merkinnällä osoitetaan monikaistaisia moottoriajoneuvoliikenteelle tarkoitettuja, erillisillä ajoradoilla varustettuja valta- tai kantateitä. 2-ajorataisina valta- tai kantatienä maakuntakaavassa osoitetaan nykyisille tielinjauksille toteutettavat valtatien 19 osuus Seinäjoki Lapua ja kantatien 67 osuus Seinäjoki Ilmajoki sekä vt:n 3 ja kt:n 67 yhteinen liikennekäytävä Kurikassa. Suunnittelumääräys: Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on otettava huomioon kehityskäytävän Kauhajoki Seinäjoki Kauhava erityispiirteet; kasvava työmatka- ja raskas liikenne, kehittyvä joukkoliikenne sekä maa- ja metsätalouden liikennetarpeet. Tieyhteyksillä tulee varautua rinnakkaistieverkoston rakentamiseen. Tielinjaus on sovitettava ympäristöön ja maisemaan. Tiesuunnittelussa ja maankäytön suunnittelussa tulee varautua kevyen liikenteen järjestelyihin erityisesti taajamien ja kyläasutuksen kohdalla. Suunnittelussa on huomioitava arvokkaat maisema-alueet, ympäristö ja melunsuojaus. Alueella on voimassa MRL 33 :n mukainen ehdollinen rakentamisrajoitus.

10 Vaihemaakuntakaava III Kaavaluonnos Maakuntahallitus , valmisteluaineisto nähtävillä Turvetuotanto, suoluonnon suojelu, bioenergialaitokset, energiapuun terminaalit, puolustusvoimien alueet ja kulttuurimaisemat Suunnittelualueen sijainti Yleiskaava Koskenkorvan vireillä oleva yleiskaava on ollut nähtävänä Kaava on uudelleen valmisteltavana. Yleiskaavaehdotuksessa alue on osoitettu : Pientalovaltainen asuntoalue AP on tarkoitus rakentaa erillispientaloja, pientaloja ja rivitaloja. Pientalovaltaiset alueet toteutetaan asemakaavoituksella. Täydennysrakentamista on osoitettu nykyisen asumisen lomaan eri puolilla Koskenkorvaa. Suojaviheralue EV on varattu vähäisessä määrin kantatien 67 varrelta. 10

11 Tärkeät pohjavesialueet on jaoteltu kahteen luokkaan: lähisuojavyöhyke pv/s 1, jota alue sivuaa ja kaukosuoja vyöhyke pv/s 2, johon alue osittain kuuluu. Ilmajoen kunnan ja Länsi Suomen Ympäristökeskuksen toimeksiannosta on laadittu v pohjavesialueiden suojelusuunnitelma Ympäristökeskuksen määrittämille Koskenkorvan, Salonmäki A:n ja B:n sekä Tervahaminan pohjavesialueille. Alueella on noudatettava Tervahaminan, Salonmäen A ja B:n sekä Koskenkorvan pohjavesialueiden suojelusuunnitelman (2005) toimenpideohjeita. Tärkeä elinympäristö s 20,merkinnällä osoitetaan lepakon, joka on EUdirektiivilaji, elinympäristön turvaamiselle tärkeä alue. Lepakon elinolosuhteita ei lain mukaan saa heikentää. Kantatie 67 on osoitettu nykyisen linjauksen mukaisiksi. Kantatie on tarkoitus parantaa nykyiselle paikalleen. Tiellä on merkittävää tarvetta parantamiseen. Alue rajautuu myös ehyet kulttuurimiljööt sk alueeseen. Asevelikylän asuinmiljöö on merkitty kyläkuvallisesti arvokkaaksi alueeksi. Uudis- ja täydennysrakentaminen tulisi rakennustyyliltään olla ympäristöön sopeuttavaa. Asemakaava Voimassa olevan kaavan Vehkakujan alueella on Lääninhallitus vahvistanut B-1245 (n:o 1). Osalla Vehkakujaa rakennuskaavan muutos K.valt. hyväksynyt (n:o 24). Havuselantien nimimuutoksen kaavan on kunnanhallitus hyväksynyt (n:o 31). (Asemantie muutettu Havuselantieksi). Rakennusjärjestys Ilmajoen kunnan rakennusjärjestys on tullut voimaan Pohjakartta Kaavan pohjakarttana on käytetty 1:2000 mittakaavaista pohjakarttaa, jonka Ilmajoen kunnan mittaustyönjohtaja on hyväksynyt Suojelupäätökset Alueella ei ole suojelupäätöksiä. 11

12 4. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Tekninen lautakunta : kaavoituksen käynnistäminen koskien asemakaavan muuttamista koskenkorvan kunnanosan korttelissa 62. Esa Lähdesmäki hakee kirjeellään kaavanmuutosta omistamansa tilan alueelle kortteliin 62. Lähdesmäen tarkoituksena on rakentaa alueelle asuntoja, joko rivitalon tai useita omakotitaloja. Nykyisen kaavan mukaan alueelle saa rakentaa kaksi omakotitaloa ja huoltoaseman, lisäksi osa alueesta on liikennealuetta, jota ei ole kuitenkaan käytetty yleisten teiden rakentamiseen. Asemakaava on hyväksytty Hakemus koskee vain Lähdesmäen omistamaa huolto-aseman aluetta. On kuitenkin tarkoituksenmukaista laatia kaava koko korttel-ialueelle ja ottaa mukaan myös yksi naapuriin rakennettu omakotitalo. Esitetty kaavan muuttaminen on perusteltua, koska huoltoasemaa alueelle ei ole rakennettu vaikka se on ollut voimassa olevan kaavan mukaan mahdollista yli 50 vuotta. 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Tekninen lautakunta esitti kunnanhallitukselle, että se päättäisi asemakaavan muuttamisesta Koskenkorvan kunnanosan korttelissa 62. Kunnanhallitus on tehnyt kaavoituspäätöksen Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Vireilletulo Maanomistajat kaava-alueella sekä ne, joiden asumiseen työntekoon tai muihin oloihin kaavamuutos saattaa huomattavasti vaikuttaa. Viranomaiset, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään Yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään Kunnanhallituksen kaavoituspäätös Osallistumis- ja arviointisuunnitelma nähtävänä Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Viranomaisyhteistyö OAS, kaavaluonnokset sekä lähtötiedot nähtävänä Asemakaavaehdotus virallisesti nähtävänä x.x -x.x.2017 Kaava-alueen viranomaisyhteistyö on järjestetty lausuntomenettelyin. 4.4 Asemakaavan tavoitteet Kaavoituksen tavoitteena on osoittaa alueelle asuntotontteja. 12

13 4.5 Asemakaavaratkaisu ja perusteet Asemakaavaluonnos Ve A Asemakaavasta valmisteltiin kolme luonnosta. A vaihtoehto oli tehokkain ja siinä osoitettiin alueelle AP ja AR tontteja. B vaihtoehdossa AO tontit osoitettiin rakennetuille tonteille ja kaavan laajennusalue osoitettiin AP alueeksi. C vaihtoehdossa oli yksi AO tontti ja muu alue osoitettiin AP alueeksi. Kaikissa luonnoksissa rakennusoikeus tarkistettiin ja kerrosluvuksi tuli II. Alueen voimassa olevassa kaavassa toteutumaton kantatien liittymän liikennealueeksi varattu alue on osoitettu asuintonttikäyttöön. Kaavan pohjaveden suojelua koskevat määräykset tarkistettiin vastaamaan uusia suojelusuunnitelman ohjeistuksia. Kaavaehdotus on laadittu luonnoksen Ve B pohjalta. Voimassa olevan kaavan liittymäratkaisu tontille 3 säilytettiin ennallaan ja levennettiin tontin 2 puolelle. Asemakaavaluonnos Ve B 13

14 Asemakaavaluonnos Ve C Asemakaavaluonnoksista lähetettiin lausuntopyyntö Etelä-Pohjanmaan Ely-keskukselle. Asemakaavaluonnosten nähtävilläolo lähetettiin tiedoksi Kaavamuutoksen hakijalle Ilmajoen kunnan tekniselle johtajalle, kunnallistekniikan insinöörille, ympäristöinsinöörille ja rakennustarkastajalle sekä palomestarille. Aineisto on luettavissa: ilmoitukset tai Asuminen ja rakentaminen /Kaavoitus ja mittaus/vireillä olevat kaavat/ Koskenkorvan kunnanosan asemakaavan muuttaminen ja laajentaminen Vehkakujan alueella, korttelissa 62 Kaavaluonnoksista on neuvoteltu myös muitten osallisten kanssa. Mielipiteen kaavaluonnoksista antoivat Tekninen johtaja: Kunnallistekniikan kannalta vaihtoehdoissa ei kustannuseroja Arja Machwirth: Vaihtoehtoa A ei haluta. Ve B jää epäselväksi, koska rasitustodistuksesta ilmenee, että kiinteistön eteläkulmasta tilalle 24:0 johtavalle tielle on tehty rasitusmerkintä Vaihtoehto C on paras vaihtoehto, koska siinä tontin raja noudattaa kiinteistöni rajaa ja rasitetie poistuu. Vastine: Kiinteistörekisteriotteen mukainen rasiteoikeus, jossa tila Pyhälä on rasitettu ja jossa perustettu tieoikeus naapuritilalle Puistola on tullut voimaan , on maanmittauslaitoksessa rekisteröity uusitun kiinteistötietojärjestelmän mukaisesti käyttöoikeusyksiköksi eikä sillä perusteella ole tarvetta kaavamuutokseen. 14

15 4.5.5 Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset Asemakaavasta on valmisteltu kolme luonnosta, jotka ovat olleet lausunnonantajien ja osallisten arvioitavana. Tekninen lautakunta on kokouksessaan päättänyt esittää kunnanhallitukselle asemakaavaehdotuksen hyväksymistä. Kunnanhallitus on kokouksessaan hyväksynyt ehdotuksen ja päättänyt asettaa sen virallisesti nähtäville xx - xx Lausunnot ja muistutukset kaavaehdotuksesta: 5. ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Mitoitus 5.2 Korttelialueet Alueen rakenne pysyy samanlaisena tiiviinä pientaloasuntoalueena. Kaavalla osoitetaan kaksi uutta pientalotonttia sekä päivitetään rakennusoikeus ja kerrosluku alueella vastaamaan rakentamisen nykyistä tasoa. Asemakaava-alueen pinta-ala on noin 2,08 ha. Rakennusoikeuden kokonaismäärä on 3328 k-m 2, josta lisäystä 488 k-m 2. AO korttelialueen rakennusoikeus on 1496 k-m 2. AP korttelialueen rakennusoikeus on 1832 k-m 2. LT alue vähenee 0,2254 ha muuttuen pääosin asuintonttialueeksi. Kaavatietä tulee lisää 0,0297 ha. Aluetehokkuus on e= 0, Muut alueet AO Erillispientalojen korttelialue, e= 0,2 Kerrosluku on II. AP Asuinpientalojen korttelialue, e= 0,2 Kerrosluku on II. Piha alueen melutaso ei saa ylittää päiväohjearvoa 55 dba eikä yöohjearvoa 45 dba. Asuinrakennuksen sisällä melutaso ei saa ylittää päiväohjearvoa 35 dba eikä yöohjearvoa 30 dba. Tontilla on velvoite rakentaa Havuselantietä ja kantatietä 67 vasten melusuojaksi riittävän meluvaimennuksen antava suoja-aita tai maavalli sekä istuttaa puurivi ja kasvillisuutta kaavamerkinnän mukaisesti. LT Liikennealuetta on osoitettu maanomistuksen mukaisesti yhdystien ja kantatien risteysalueelle. Liikennealueella on myös melunsuojaustarve - merkintä. Suojarakenteet tulee toteuttaa liikennealueen rakentamisen yhteydessä asuntoaluetta vasten kaavamerkinnän mukaisesti. 5.4 Kaavan vaikutukset Kyläkuvaan lisärakentaminen tuo tiiviimpää näkymää jo toteutuneeseen rakennettuun ympäristöön. Kuntatalouden kannalta tehokkaampi yhdyskuntarakenne on edullista ja voidaan hyödyntää paremmin valmista kunnallistekniikkaa. 15

16 5.5 Kaavamerkinnät ja määräykset 16

17 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Kunta varautuu rakentamaan kunnallistekniikan ja kääntöpaikan tarvittaessa. 17