MUCinoita

Transkriptio

1 MUCinoita Mikkelin yliopistokeskuksen tiedote SISÄLLYS YLIOPISTOKESKUKSET JA KORKEAKOULUJEN RAKENTEELLINEN KEHITTÄMINEN.. 1 ERINOMAISTA EKOMAAKUNNASTA ETELÄ-SAVON ELINTARVIKEALAN KEHITTÄMIS- OHJELMA VUOSILLE UUSI MENETELMÄ MITTAA VEDESTÄ ENTISTÄ TARKEMMIN SYÖPÄVAARALLISEN AR- SEENIN KOHTI MASSADIGITOINTIA MITÄ VOIN TEHDÄ YMPÄRISTÖN HYVÄKSI VALINTOJENI KAUTTA IDEAKILPAILU YLÄ- KOULUN OPPILAILLE TIEDOLLA JA TAIDOLLA TAVOITTEISIIN VALMENNUSOHJELMA MAATALOUS-, ELIN- TARVIKE- JA LUONNONTUOTEALAN YRITYKSILLE MIKKELIN SEUDUN UUSYRITYSKESKUS LAAJENTAA TOIMINTAANSA... 6 ALOITTELEVILLE PK-YRITYKSILLE VALMENNUSTA RUSSIA SERVICES PALVELUJEN PARANTAMINEN VENÄLÄISTEN KYSYNTÄÄ JA ODO- TUKSIA VASTAAVAKSI SOSIAALISELLA TILINPIDOLLA YHTEISKUNTAVAIKUTUKSET ESIIN. 7 MAAHANMUUTTAJIEN OSUUSKUNTA KOLMANNEN SEKTORIN ROOLI KUNTA- JA PALVELURAKENTEEN MUUTOKSESSA TUT- KITAAN.. 8 SUOMEN KULTTUURIRAHASTON ETELÄ-SAVON RAHASTON MYÖNNETTYJÄ APURAHOJA. 9 TAPAHTUMIA Studia generalia yleisluento Flooran päivän -tapahtuma ja Mikkelin yliopistokeskuksen kirjaston avajaiset Ruralia-instituutti - 20 vuotta yliopistollista maaseudun kehittämistä YLIOPISTOKESKUKSET JA KORKEAKOULUJEN RAKENTEELLINEN KEHITTÄMINEN Yliopistokeskukset perustettiin v opetusministeriön aloitteesta kuudelle paikkakunnalle, joilla ei ole omaa yliopistoa. On sanottu, että niiden perustaminen oli alueellisen korkeakoulupolitiikan innovaatio, johon on käyty tutustumassa ulkomaita myöten. Suomen kuuden yliopistokeskuksen vaikutusalueella asuu miljoona suomalaista, 20 % koko väestöstä. 1

2 Vireillä on uudistuksia, jotka välittömästi heijastuvat yliopistokeskusten toimintaan. Valmisteilla on yliopistolainsäädännön uudistus, jossa yliopistojen hallinnollinen ja taloudellinen asema muuttuu olennaisesti. Korkeakoulujen rakenteellinen kehittäminen vähentää korkeakoulujen sekä niiden toimipisteiden määrää ja keskittää toimintoja entistä vahvempiin yksiköihin. Parhaimmillaan yliopistokeskukset ovat aitoja yhteistyöorganisaatioita, joissa eri tieteenalat ja erilaiset yhteisöt kohtaavat. Ne synnyttävät uusia innovaatioita sekä luovat korkeaa sivistystasoa ja oppimiskulttuuria alueilla, joilla ei ole omaa yliopistoa. Siksi olisi erittäin toivottavaa, että valmisteilla oleva rakenteellisen kehittämisen toimenpideohjelma pystyisi tukemaan korkeakoulujen välistä yhteistyötä siten, että yhteistyöllä olisi vahvat taloudelliset perusteet ja kannustimet. Meneillään oleva rakennekehitys näyttää sen sijaan vahvistavan olemassa olevia ja jo ennestään vahvoja kasvukeskuksia. Hallitusohjelman tavoite kehittää yliopistokeskuksia velvoittaa huomioimaan yliopistokeskukset uudessa yliopistolaissa jollain tavoin. Yliopistojen positiivisten aluevaikutusten aikaansaaminen edellyttää, että tutkimusta ja kehittämistyötä tehdään maan kaikilla alueilla. Yliopistojen mukanaolo vaikuttaa ratkaisevasti alueiden menestysedellytyksiin kilpailtaessa kansainvälisen ja kansallisen tutkimusrahoituksen saamisesta. Myös väestön koulutus- ja osaamistason kohottaminen ja kansainvälisen tason osaamisensiirto korostuvat yliopistokeskusten toiminnassa. Näihin haasteisiin ammattikorkeakoulut eivät yksinään voi vastata riittävästi. Alueelliset kehityserot yliopistomaakuntien ja muiden maakuntien välillä uhkaavat kasvaa. Toteutuessaan korkeakoulujen rakenteellisen kehittämisen suuntaviivat vauhdittavat tätä kehitystä. Tarvitaan yhteistyöverkostoja, jotka kytkevät yliopistomaakunnat ja muut maakunnat verkostoiksi. Tässä tehtävässä yliopistokeskukset ovat keskeisessä roolissa. Yliopistokeskusten arviointi Yliopistokeskusten toiminta arvioidaan vuoden 2008 aikana. Arvioinnin suorittaa korkeakoulujen arviointineuvosto opetusministeriön toimesta. Arvioinnin tavoitteena on antaa tietoa yliopistokeskusten alueellisesta vaikuttavuudesta ja yhteiskunnallisesta vuorovaikutuksesta opetusministeriön ja yliopistojen käyttöön. Arviointia tullaan hyödyntämään myös valmisteilla olevassa yliopistolain uudistamisessa. Opetusministeriö on ilmoittanut, että yliopistokeskuksia koskevat linjaukset tehdään pääsääntöisesti tämän arvioinnin jälkeen. Alueiden osaamisrakenteiden turvaaminen Valmisteilla oleva yliopistolain uudistus ja korkeakoulujen rakennekehitys vahvistavat yliopistojen autonomiaa ja itsenäisyyttä. Ne eivät kuitenkaan saa vaarantaa sitä myönteistä kehitystä, mitä yliopistokeskusten myötä yliopistokampusten ulkopuolella on syntynyt. Valtion ja alueiden tulisi jollain tavalla varmistaa, että yliopistojen yhteistyö ja vuorovaikutus jatkuisi ja kehittyisi edelleen vahvana yliopistokeskuksissa. Pääsihteeri Päivi Lehtonen, Mikkelin yliopistokeskus, puh tai ERINOMAISTA EKOMAAKUNNASTA ETELÄ-SAVON ELINTARVIKEALAN KEHITTÄMISOH- JELMA VUOSILLE Ekomaakunta Etelä-Savo panostaa elintarviketuotantoon. Työtä tukee vastavalmistunut Erinomaista ekomaakunnasta kehittämisohjelma, joka tarjoaa eväitä elintarviketeollisuuden tulevaisuuden haasteisiin. 2

3 Yksi ohjelman ydinkohta on tarjota Etelä-Savosta reilua, puhdasta ja helposti jäljitettävää ruokaa vaihtoehdoksi massatuotetuille elintarvikkeille. Elintarvikeosaamiskeskus Ekoneumin toiminnanjohtaja Sari Mäkinen-Hankamäki toivoo, että eteläsavolainen ruoka ja elintarvikkeet tulevat vahvasti osaksi alueen imagoa ja luovat uusia makuelämyksiä. Luomuruoan suosion vahvistuminen sekä kansallisesti että kansainvälisesti luo markkinatilaisuuksia eteläsavolaisille tuotteille. Erityisesti suuret ikäluokat, hyvätuloiset ja laatutietoiset seniorit ovat lähitulevaisuuden merkittävä asiakasryhmä. Etelä-Savolla on tilaisuus innovoida ikääntyville suunnattuja tuotteita ja ruokapalveluratkaisuja. Kehittämisohjelman visio on Ekomaakunta, joka tarjoaa reilua ruokaa luovasti erikoistuen. Kehittämistyön tavoitteena on eteläsavolaisen elintarviketalouden kasvu sekä alueellisesti, kansallisesti että viennin osalta merkittäväksi toimijaksi, joka hyödyntää tehokkaasti ja innovatiivisesti alueellisia vahvuuksia koko elintarvikeketjussa. Ohjelman toimenpiteillä pyritään varmistamaan elintarvikeketjussa toimivien yritysten jatkuvuus, saamaan alalle uusia yrittäjiä ja turvaamaan osaavan työvoiman saanti. Ohjelmatyöllä tuodaan esiin toimivia esimerkkejä ja hyväksi havaittuja toimintamalleja laajemman kehittämisen pohjaksi. Tavoitteena on, että ohjelmakauden päätyttyä koko elintarvikeketju toimii entistä kannattavammin sekä kestäviä toimintatapoja käyttäen ja kehittäen. Ekoneumin toteuttaman ohjelman teossa ovat olleet mukana maakunnan elintarvikeyrittäjien, ammattikeittiöiden, kaupan, rahoittajien sekä paikallisten MTK:n ja ProAgrian edustajia. Ohjelma rahoitetaan Mikkelin seudun aluekeskusohjelmasta ja maakuntaryhmä seuraa sen toteutumista. Ekoneumin jäsenorganisaatiot ovat Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti, Mikkelin ammattikorkeakoulu ja Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen Mikkelin yksikkö. Ohjelma on kokonaisuudessaan luettavissa osoitteessa Toiminnanjohtaja Sari Mäkinen-Hankamäki, Ekoneum puh. (044) tai UUSI MENETELMÄ MITTAA VEDESTÄ ENTISTÄ TARKEMMIN SYÖPÄVAARALLISEN ARSEE- NIN Kuopion yliopiston Soveltavan ympäristökemian laboratorion sekä brittiläisten Oxfordin ja Bathin yliopistojen yhteistutkimuksessa on kehitetty uusi, entistä herkempi menetelmä veden arseenipitoisuuden mittaamiseen. Kultananopartikkeleihin pohjautuvalla sähkökemiallisella analyysimenetelmällä pystytään jäljittämään vedestä entistä pienempiä pitoisuuksia terveydelle haitallista alkuainetta arseenia. Syöpää aiheuttavaa arseenia on luonnostaan maa- ja kallioperässä, mistä sitä kulkeutuu pohjaveteen. Lisäksi arseenipäästöjä aiheuttaa muun muassa kaivosteollisuus. Suomessa korkeita arseenipitoisuuksia on erityisesti Pirkanmaan alueella. Maailman mittakaavassa arseenipitoiselle juomavedelle altistuminen on laaja ongelma varsinkin useissa Aasian maissa, kertoo laboratorion johtaja, tutkimusprofessori Mika Sillanpää. Mikkelissä sijaitseva Soveltavan ympäristökemian laboratorio on Suomen uranuurtaja sähkökemiallisten puhdistus- ja analyysitekniikoiden tutkimuksessa. - Olemme tehneet yhteistyötä muun muassa nepalilaisten toimijoiden kanssa. Paikalliset ovat ottaneet näytteet, ja ne on sitten tutkittu Mikkelissä, professori Sillanpää kertoo. Tuore tutkimus oli ensimmäinen yhteistyöhanke alan kansainvälistä kärkeä edustavan Oxfordin yliopiston professori Richard G. Comptonin kanssa. 3

4 Soveltavan ympäristökemian laboratorion johtaja, tutkimusprofessori Mika Sillanpää, puh tai KOHTI MASSADIGITOINTIA Kansalliskirjastolla on tarkoitus luoda vankka perusta tulevalle digitoinnin palvelu- ja osaamiskeskuksen toiminnalle Mikkelissä. Palvelukeskuksen perustana on Kansalliskirjaston Mikkelissä sijaitsevan Kansallisen digitointikeskuksen nykyinen toiminta, sen kehittäminen ja laajentaminen. Tulevan digitoinnin palvelukeskuksen tehtävä on digitoida kansallisia aineistoja korkealaatuisesti ja kokonaistaloudellisesti massatuotantotekniikkaa ja prosesseja käyttäen sekä edistää digitaalisen kirjaston syntymistä. Opetusministeriö on myöntänyt Kansalliselle digitointikeskukselle rahoitusta 1,85 milj. vuosille Hankkeessa keskitytään prosessien kehittämiseen ja erityisesti kirjojen massadigitointiprosessin ja esimerkiksi metadatan poiminnan kehittämiseen, jotta aineisto olisi myöhemmin helposti hyödynnettävissä eri tarkoituksiin. Massadigitoinnin pilottimateriaali on aluksi Kansalliskirjaston aineistoja, mutta myöhemmin toimintatapa voi hyödyttää muita kirjastoja, arkistoja ja museoita. Erikoissuunnittelija Minna Kaukonen, puh tai MITÄ VOIN TEHDÄ YMPÄRISTÖN HYVÄKSI VALINTOJENI KAUTTA IDEAKILPAILU YLÄ- KOULUN OPPILAILLE Suur-Savon Sähkön Energiasäätiö ja Suur-Savon Sähkö julkistavat tänä keväänä energia-alan ideakilpailun Suur-Savon Sähkön toimialueen peruskouluille, lukioille ja keskiasteen oppilaitoksille. Erityisesti yläkouluille suunnatun kilpailun tavoitteena on lisätä oppilaiden tietoisuutta ympäristön tilasta, tulevaisuuden energiapulasta sekä muista ympäristöön ja puhtaaseen energiantuotantoon liittyvistä asioista. Tarkoituksena on herättää oppilaissa omaa pohdintaa ajatuksella mitä minä voin tehdä ympäristön hyväksi omien valintojeni kautta. Kilpailu lanseerataan huhtikuussa ja varsinainen kilpailuaika on syys-lokakuussa Lappeenrannan teknillisen yliopiston bioenergian yksikkö Mikkelissä tuottaa yhteistyössä Suur- Savon Sähkön ja Rantasalmen Ympäristökasvatusinstituutin kanssa koulujen käyttöön opintomateriaalin. Materiaali toimii paitsi energia-asioiden opetusmateriaalina myös apuvälineenä ja ajatusten herättäjänä kilpailua ajatellen. LTY:n edustaja on myös mukana arvioimassa saapuneiden ideoiden ja ehdotusten arvoa energian- ja materiaalinsäästön kannalta. Arvioinnissa arvostetaan omaperäisiä oivalluksia, joilla voi yksilötasolla vaikuttaa omaan ja muiden energiakäyttäytymiseen sekä mahdollisesti siirtää toimintamallia laajempaan mittakaavaan. Professori, Mikkelin yksikön johtaja, Tapio Ranta, puh tai 4

5 TIEDOLLA JA TAIDOLLA TAVOITTEISIIN Valmennusohjelma maatalous-, elintarvike- ja luonnontuotealan yrityksille Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin koordinoima Tiedolla ja taidolla tavoitteisiin valmennusohjelma sisältää maatalous-, elintarvike- ja luonnontuotesektorien yrityksille erilliset koulutuskokonaisuudet yritystoiminnan kehittämiseksi. Hanke vahvistaa yrittäjien valmiuksia vastata paremmin toimintaympäristön muutoksiin ja vaatimuksiin sekä antaa edellytyksiä liiketoiminnan kasvattamiseen viennin tai asiakaslähtöisen tuotteistamisen avulla. Hanke tarjoaa eväitä laatujärjestelmän laatimiseen, tuotannonohjaukseen ja hallintaan ja asiakaslähtöiseen tuotteistamiseen. Kasvistuottajien valmennus Kasvistuottajien koulutuskokonaisuus on hankkeen maatalousyrittäjille suunnattu osa, jonka tavoitteena on saada GlobalGAP- sertifioituja tiloja Etelä-Savoon ja Itä-Suomeen. GlobalGAP on vapaaehtoinen laatujärjestelmä, joka mahdollistaa vihannesten viennin ulkomaille ja joka on käytössä lähes kaikissa EU-maissa Suomea lukuun ottamatta. Eurooppalaiset ostajat edellyttävät GlobalGAP-sertifiointia. Yrittäjät valmentautuvat Global-GAP-sertifiointiin ensimmäisinä Suomessa. Pk-elintarvikeyrittäjien valmennus Pk-elintarvikeyrittäjien osalta tavoitteena on rakentaa valmennukseen ja yhteistyöhön liittyvien toimenpiteiden avulla strateginen kumppanuus päivittäistavarakaupan toimijoiden ja ammattikeittiöiden kanssa. Hankkeen jälkeen pk-yritykset tuntevat paremmin kaupan ja ammattikeittiöiden tarpeet ja toimintatavat, osaavat ottaa huomioon vaatimukset tuotekehityksessä, logistiikassa, omaavat valmiudet vastata tarjouspyyntöihin, käydä neuvotteluja, hinnoitella ja toimia palveluverkostoissa. Ammattikeittiöt puolestaan oppivat tuntemaan paremmin pk-yritysten tuotteet ja pystyvät sovittamaan oman toimintansa paikallisuuden vaatimuksiin. Valmennuksessa autetaan tekemään perustuotteesta palvelutuote ja kerrotaan, kuinka dokumentoida laatu ja hyödyntää sitä markkinoinnissa. Luontoyrittäjien valmennus Luontoyrittäjien osalta hankkeessa kehitetään Etelä-Savon luontoon perustuvaa yritystoimintaa ja tehdään tunnetuksi luonnontuotealan monipuolisia mahdollisuuksia sekä tuotteiden että palveluiden käyttäjille ja alan yrittäjille, edistetään alan yrittäjien yhteistyötä ja etsitään ratkaisuja alan kehittämisen esteille. Tavoitteena on yhtenäistää alaa ja saada toimintaan tarvittava tieto paremmin saataville. Hankkeen toivotaan edistävän myös vuorovaikutusta ja yhteistyötä luonto- ja maaseutumatkailun, elintarvikealan ja käsityöalan yrittäjien kesken. Valmennusohjelma koostuu yksittäisistä koulutuspäivistä ja työpajoista, yrityskohtaisesta neuvonnasta ja ohjauksesta, työnäytöksistä sekä ohjatusta oppimisesta mm. laatukäsikirjan avulla. Lisäksi tehdään opintoretkiä kotimaassa ja ulkomailla. Koulutus sopii Etelä-Savossa tai Itä-Suomessa sijaitseville alkutuottajille, pk-elintarvikeyrittäjäjille, ammattikeittiöille, käsityöyrittäjille, luontoyrittäjille ja ruokapalveluja tarjoaville matkailuyrityksille. Koulutukset kestävät 1,5 3 vuotta. Kolmivuotista hanketta rahoittavat Etelä-Savon TEkeskuksen työvoimaosasto (ESR), kunnat ja hankkeeseen osallistuvat yritykset. Hanna-Maija Väisänen, puh , etunimi.sukunimi@helsinki.fi (elintarvikeyrittäjien ohjelma) Anne Piirainen, puh , etunimi.sukunimi@helsinki.fi (vihannesviljelijöiden ohjelma) Birgitta Partanen, puh , etunimi.sukunimi@helsinki.fi (luonnontuotealan yrittäjien ohjelma) 5

6 MIKKELIN SEUDUN UUSYRITYSKESKUS DYNAMO LAAJENTAA TOIMINTAANSA Mikkelin Seudun Uusyrityskeskus Dynamo on toiminut alkavien yrittäjien neuvontapaikkana vuodesta 2001 lähtien ja avustanut liki 600 yrityksen perustamisessa seutukunnalle. Dynamo tarjoaa maksutonta yritysneuvontaa asiantuntijaverkostonsa avulla muun muassa yritysidean arvioinnissa, liikeidean kehittämisessä, liiketoimintasuunnitelman laadinnassa, kannattavuuslaskelmien teossa, rahoitusmahdollisuuksien selvittämisessä, yritysmuodon valinnassa sekä lupa- ja ilmoitusasioiden selvittämisessä. Toimintansa alkuvaiheessa olevat yritykset ovat ahkerasti ottaneet yhteyttä Uusyrityskeskukseen erilaisissa yritystoiminnan pulma- ja kehittämiskysymyksissä ja ovat nähneet Uusyrityskeskuksen luonnollisena kumppanina yritystoiminnan alkuvaiheen karikoissa. Uusyrityskeskus Dynamon toimintaan panostetaan alkaneella uudella ohjelmakaudella entistä voimakkaammin palkkaamalla Uusyrityskeskukseen lisäresurssiksi yritysneuvoja. Yritysneuvojan pääasiallinen tehtävä on systemaattisesti kontaktoida 0-2-vuotiaat yritykset, analysoida yrityksen senhetkinen tilanne, ja saattaa se mahdollisesti erilaisten kehittämistoimenpiteiden piiriin. Tarvittaessa yritysneuvoja auttaa konkreettisesti yrittäjää tarjouksen teossa, sähköisen liiketoiminnan käynnistämisessä tai muissa vastaavissa akuuteissa pulma- tai kehittämistilanteissa. Yritysneuvojan palkkausprosessi on parhaillaan käynnissä ja tavoitteena on, että uusi yritysneuvoja aloittaa työnsä alkaen. Toimitusjohtaja Pekka Teittinen, Uusyrityskeskus Dynamo, puh tai ALOITTELEVILLE PK-YRITYKSILLE VALMENNUSTA Helsingin kauppakorkeakoulun Mikkelissä sijaitseva Pienyrityskeskus tarjoaa tukea aloitteleville yrityksille. Mikkelin, Pieksämäen ja Savonlinnan seutujen aloitteleville yrityksille tarjotaan kullekin seudun omista tarpeista lähtevä valmennus- ja tukikokonaisuus. Tukea on tarjolla alkuvaiheen yrittäjyyspäätöksestä aina yrityksen perustamiseen ja kannattavan liiketoiminnan vakiintumiseen. NYT-hankkeessa (Nuorten yrittäjien tuki)on jokaiseen vaiheeseen räätälöity valmennusratkaisu, joka antaa täsmätukea niihin kysymyksiin ja haasteisiin, joita nimenomaan tuossa vaiheessa syntyy. Maakunnan yhteistyöryhmä (MYR) myönsi Pienyrityskeskuksen NYT-hankkeelle 1,05 miljoonaa euroa julkista rahaa, josta EU-tukea on noin euroa. Kolmivuotisen hankkeen kokonaisbudjetti on 1,24 miljoonaa euroa. Koulutusjohtaja Anne Gustafsson-Pesonen, puh tai RUSSIA SERVICES PALVELUJEN PARANTAMINEN VENÄLÄISTEN KYSYNTÄÄ JA ODO- TUKSIA VASTAAVAKSI RUSSIA SERVICES on Helsingin kauppakorkeakoulun Pienyrityskeskuksen ja Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin yhteishanke. Maakunnan yhteistyöryhmä on maaliskuun kokouksessaan hyväksynyt sen rahoitettavaksi ESR -ohjelmasta. Kolmivuotisen hankkeen vastuuviranomainen on Etelä-Savon TE-keskus. 6

7 Hankkeen kohderyhmänä ovat yritykset, jotka ovat kiinnostuneita venäläisistä asiakkaista, yhteistyökumppaneista ja Venäjän-kaupan harjoittamisesta ja haluavat parantaa ja kehittää palvelunsa venäläisten kysyntää ja odotuksia vastaavaksi. Lisäksi hankkeen kohteena ovat julkisen sektorin eri organisaatiot, joiden toimenkuvaan sisältyy toiminta venäläisten kanssa. Kohderyhmään kuuluvat lisäksi Suomessa kiinteistön omistavat venäläiset sekä Suomessa olevat venäläiset työntekijät ja työnantajat. Keskeisiä teemoja ovat palvelujen kehittäminen, tuotteistaminen ja kulttuurituntemuksen sekä kielitaidon lisääminen. Hankkeella parannetaan alueen yritysten palvelutasoa ja edistetään suomalaisyritysten kilpailukykyä. Venäläisten kiinnostus Suomen kiinteistöjä ja muita sijoitusmahdollisuuksia kohtaan lisääntyy koko ajan. Hankkeen avulla saatetaan venäläisten kiinteistönomistajien tietoon Suomessa vallitseva lainsäädäntö ja käytäntö. Hankkeeseen kuuluu seuraavat osiot: - Koulutus- ja kehittämisohjelma, jossa toteutetaan koulutuksia Suomessa ja osittain Pietarissa. Koulutuksen avulla vahvistetaan Venäjän-kaupan osaamista ja parannetaan suomalaisten yrittäjien valmiuksia asioida venäläisten kanssa sekä markkinoida palveluja ja tuotteita heille. Lisäksi tarjotaan tukipalveluja, joiden avulla edistetään kaupankäyntiä, verkostoitumista ja verkkomarkkinoinnin kehittämistä. Suomalaisten käyttöön kootaan asiakaspalvelua ja yritysyhteistyötä tukeva tietopaketti, josta on hyötyä, kun halutaan ymmärtää venäläistä kulttuuria, kieltä ja toimintatapoja. - Kiinteistönomistamiseen, sijoittamiseen ja työelämään liittyvässä osiossa kootaan kiinteistökansio venäläiselle kiinteistönomistajalle ja luodaan selkeä ja kiinnostava verkkopalvelu. Lisäksi järjestetään kiinteistönomistamiseen ja työelämän pelisääntöihin liittyviä tilaisuuksia tarpeen mukaan sekä luodaan tuotepaketti, joka palvelee sekä suomalaisia palveluntuottajia että venäläisiä asiakkaita. Tarvittaessa annetaan lisäneuvontaa. Merja Ryökäs, puh tai merja.ryokas@pyk.hkkk.fi (koulutus- ja kehittämisohjelma) Seija Paksu, puh tai seija.paksu@helsinki.fi (kiinteistönomistamiseen, sijoittamiseen ja työelämään liittyvä hankeosio) SOSIAALISELLA TILINPIDOLLA YHTEISKUNTAVAIKUTUKSET ESIIN Suomen Punaisen Ristin hallinnoimassa Response-projektissa on kehitetty sosiaalisen tilinpidon menetelmää, jonka avulla voidaan mitata sosiaalisesti työllistävien organisaatioiden yhteiskunnallisia vaikutuksia. Menetelmä soveltuu lisäksi kaikille organisaatioille, joilla on muitakin kuin taloudellisia tavoitteita. Sosiaalista tilinpitoa voidaan käyttää myös sisäisen kehittämisen välineenä. Maaliskuussa 2008 päättyneen Response-projektin tavoitteena oli edistää vaikeasti työmarkkinoille pääsevien työllistymistä. Hankkeen yksi osa-alue, Vastuunkantaja, kehitti useiden toimijoiden yhteistyönä menetelmää, joka soveltuu sosiaalisesti työllistävien organisaatioiden tulosten mittaamiseen. Mukana kehitystyössä oli myös Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin Mikkelin yksikkö, joka osallistui muun muassa sosiaalisen tilinpidon oppaan tekemiseen sekä asiasta tiedottamiseen Etelä-Savon alueella. Sosiaalisen tilinpidon avulla organisaatio voi osoittaa sidosryhmilleen toimintansa tulokset ja yhteiskunnalle tuotetun lisäarvon. Menetelmä muistuttaa taloudellista kirjanpitoa ja se suoritetaan rinnakkain taloudellisen tilinpidon kanssa. Sosiaalista tilinpitoa voi harjoittaa mikä tahansa organisaatio, joka haluaa antaa sidosryhmilleen luotettavaa tietoa siitä, missä määrin organisaatio on täyttänyt sosiaaliset ja yhteiskunnalliset tavoitteensa. 7

8 Response-projektissa kertynyt osaaminen hyödynnetään jatkossa SYFO Oy:ssä, joka opastaa ja kouluttaa sosiaalisen tilinpidon toteuttajia. Toimitusjohtaja Jaana Merenmies, tai Tutkimusjohtaja Tapani Köppä, tai MAAHANMUUTTAJIEN OSUUSKUNTA Mikkeliläiset maahanmuuttajat suunnittelevat oman osuuskunnan perustamista. Ensimmäisessä varsinaisessa suunnittelukokouksessa, joka pidettiin maaliskuun alussa Helsingin yliopiston Ruralia-instituutissa, oli mukana viitisentoista henkilöä. Perustamisprosessia olivat käynnistämässä Ruralia-instituutin osuuskuntaneuvojat. Osa paikalla olleista on ollut mukana hauduttelemassa asiaa jo aiemminkin useissa tiedotustilaisuuksissa, joissa on kerrottu osuuskuntayrittäjyydestä. Tilaisuuksia järjesti Ruralia-instituutin Osuuskuntaneuvontaprojekti, joka päättyi helmikuussa. Maahanmuuttajien osuuskuntahankkeessa hyvänä taustatukena ovat olleet Mikkelin työvoimatoimisto sekä muut mikkeliläiset maahanmuuttajien parissa toimivat tahot. Yhteiset palaverit ovat poikineet MTT:n puutarha-agronomi Bertalan Galambosin suunnitteleman, keväällä alkavan puutarhakoulutuksen, joka on suunnattu erityisesti maahanmuuttajille. Koulutuksessa opittuja tietoja ja taitoja on tarkoitus mahdollisuuksien mukaan hyödyntää myös perustettavan osuuskunnan toiminnassa. Työnsuunnittelija Seija Paksu, puh tai Suunnittelija Tytti Klén, puh tai KOLMANNEN SEKTORIN ROOLI KUNTA- JA PALVELURAKENTEEN MUUTOKSESSA TUTKI- TAAN Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti ja Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä ovat aloittaneet tutkimuksen, jossa selvitetään kolmannen sektorin roolia kunta- ja palvelurakenteen muutoksessa. Tutkimusta, joka keskittyy maaseutumaisiin kuntiin, rahoittaa Kunnallisalan kehittämissäätiö ja sen on tarkoitus valmistua syksyllä Maaseudulla toimivat järjestöt eli kolmas sektori nousee usein esille, kun keskustellaan maaseudun asukkaiden tarvitsemien palvelujen turvaamisesta. Aihe on ajankohtainen kunta- ja palvelurakenteen muuttuessa. Kuntakoko kasvaa ja palvelujen tuottamiseen pitäisi löytää uudenlaisia ratkaisuja kunnallisesti tuotettujen palvelujen rinnalle. Samanaikaisesti väestö maaseutukunnissa vähenee ja vanhenee, ja palvelujen tarve muuttuu. Jos maaseudun markkinat eivät houkuttele riittävästi palveluyrityksiä, miten maaseudun palvelut voidaan jatkossa järjestää? Voisiko järjestöjen rooli lähipalvelujen tuottajana ja tuottamiskumppanina olla nykyistä merkittävämpi? Hajanaista tietoa ja hyviä esimerkkejä maaseudun kolmannen sektorin toiminnasta on jo eri puolilta Suomea, mutta systemaattisesti koottua ja jäsennettyä tietoa ei asiasta ole. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, mitä palveluja maaseudulla toimivat järjestöt tuottavat ja miten tällaiset toimintamallit ovat syntyneet sekä millaista yhteistyötä 8

9 järjestöt tekevät kuntien ja yritysten kanssa palvelutuotannossaan. Lisäksi pyritään vastaamaan kysymykseen, mitä yhteiskunnallisia, juridisia, poliittisia, kulttuurisia ja sosiaalisia tekijöitä on otettava huomioon järjestöjen toimiessa palvelujen tuottajana tai tuottamisen osapuolena maaseutumaisissa kunnissa. Tutkimus toteutetaan Helsingin yliopiston Ruralia-instituutissa Mikkelissä. Hanke on samalla osa valtioneuvoston asettaman Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän nimittämän kansalaisjärjestöteemaryhmän työtä. Tutkimuksen vastuullisena johtajana toimii VTT Tapani Köppä ja tutkijana kansalaisjärjestöteemaryhmän sihteeri, MMM Ritva Pihlaja. Tutkija Ritva Pihlaja, puh tai SUOMEN KULTTUURIRAHASTON ETELÄ-SAVON RAHASTON MYÖNNETTYJÄ APURAHOJA Kuopion yliopiston Sosiaalityön maisteriohjelman tutkijaopettaja Tuula Lehtinen on saanut pienten maaseutukuntien sosiaalityön ja sosiaalihuollon ominaispiirteitä käsittelevään väitöskirjatyöhön euron apurahan. Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin tutkimusjohtaja, hallintotieteiden tohtori, dosentti Torsti Hyyryläinen on saanut Rantasalmen rahastosta euron apurahan. Apuraha myönnettiin Etelä-Savon aluekehityksen kansainvälisten tutkijakehittäjäfoorumien järjestämiseen. Helsingin kauppakorkeakoulun Pienyrityskeskuksen tutkija Tomi Heimonen on saanut euron apurahan Kaisu ja Urho Kiukkaan rahastosta alueellisia jatkuvan kasvun yrityksiä käsittelevään väitöskirjatyöhön. Lappeenrannan teknillisen yliopiston Mikkelin yksikön johtaja, professori Tapio Ranta on saanut 8,000 euron apurahan bioenergian elinkaariarviointimenetelmien kehityksen ja osaamisen vahvistamiseen. Apuraha myönnettiin Suur-Savon Energiasäätiön rahastosta. 9

10 TAPAHTUMIA Mikkelin yliopistokeskus järjestää STUDIA GENERALIA luentotilaisuuden ti klo 16:30 18:00 Mikkelin yliopistokeskuksen auditoriossa, Lönnrotinkatu 5, Mikkeli. Teologian maisteri Ben Malinen luennoi aiheesta: Häpeä, syyllisyys ja itsetunto Luento käsittelee häpeän ja syyllisyyden välisiä eroja. Häpeän ja syyllisyyden erottaminen auttaa ymmärtämään omaa ja toisten käyttäytymistä uudella tavalla. Luennolla käydään läpi myös häpeän koko elämää ja varsinkin ihmisten välistä kanssakäymistä ohjaavaa vaikutusta. Teologian maisteri Malinen pohtii myös häpeän yhteyttä itsetuntoon ja jaksamiseen sekä työssä että elämässä yleensä. Häpeänappuloiden ja häpeäkompassin käsitteleminen auttaa ymmärtämään häpeän usein tiedostamatonta vaikutusta elämän eri osa-alueisiin. Tervetuloa kaikille avoimeen ja maksuttomaan tilaisuuteen! FLOORAN PÄIVÄN TAPAHTUMA ALUSTAVA OHJELMA MIKKELIN TORI, klo 12:00 alkaen Flooran päivän tervehdys, pääsihteeri Päivi Lehtonen, Mikkelin yliopistokeskus Flooran päivän puhe, Niko Nihtilä, HSE/BScBA:n opiskelijajärjestön pj HSE/BScBA ohjelman opiskelijat valitsevat keskuudestaan vuoden Päivänsäteen Mannerheimin patsaan kukitus Maamme laulu yhteislauluna MIKKELIN YLIOPISTOKESKUS, Lönnrotinkatu 7 15:00-16:00 Flooran päivän kahvit 16:00 Kirjaston avajaiset, Kimmo Mikander, Mikkelin kaupunginjohtaja Vieraana mikkeliläislähtöinen kirjailija Karo Hämäläinen Tervetuloa! Flooran päivä on perinteinen akateeminen juhlapäivä, jota vietetään keväisin toukokuun 13. päivä. Suomessa ylioppilaat juhlivat Flooran päivää ensimmäisen kerran vuonna 1848, jolloin esitettiin myös ensimmäisen kerran Maamme-laulu luvulla tämä kevään juhla siirtyi toukokuun ensimmäiseen päivään, vappuun. Yliopistoissa ja korkeakouluissa noudatetaan edelleenkin Flooran päivän akateemisia traditioita, jokaisessa omalla tavallaan. 10

11 RURALIA-INSTITUUTTI 20 VUOTTA YLIOPISTOLLISTA MAASEUDUN KEHITTÄMISTÄ Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti täyttää tänä vuonna 20 vuotta. Instituutilla on yksiköt Mikkelissä ja Seinäjoella ja ne kuuluvat yliopistokeskuksiin molemmilla paikkakunnilla. Kahdessakymmenessä vuodessa Mikkelin yksikkö on kasvanut 60 työntekijän työyhteisöksi. Ruralia-instituutti on Helsingin yliopiston erillislaitos, jonka tehtävänä on maaseudun elinolojen ja elinkeinojen edistäminen. Mikkelin yksikön johtajana on vuodesta 1989 toiminut VTT, professori Pirjo Siiskonen. Toiminta instituutissa keskittyy seuraaville osaamisalalle: luomu, luonnonvarat ja elintarvikkeet, maaseutu ja yhteiskunta sekä yrittäjyys ja osuustoiminta. Ruralia-instituutti tutkii, kouluttaa ja toteuttaa kehittämishankkeita alueellisesti, kansallisesti ja kansainvälisesti. Toiminnallaan Ruralia-instituutti palvelee elinkeinoelämää, auttaa yritystoimintaa maaseudulla, edistää innovaatiotoimintaa ja tukee aluekehitystä. Juhlavuottaan instituutti viettää työn merkeissä, mutta myös juhlii. Pääjuhlaa vietetään 7. toukokuuta Helsingin yliopiston juhlasalissa, jolloin julkistetaan myös instituutin juhlakirja. Syksyllä järjestetään instituutin toimintaa esittelevä näyttely Mikkelin kaupunginkirjastossa sekä sidosryhmätilaisuudet molemmilla paikkakunnilla. MUCinoita toimitus: Päätoimittaja Päivi Lehtonen, Mikkelin yliopistokeskuksen koordinaatioyksikkö, puh , Toimitus Sirpa Taskinen, Mikkelin yliopistokeskuksen koordinaatioyksikkö, puh , Mikkelin yliopistokeskus on vuonna 2004 toimintansa aloittanut verkostomallinen tiedeyhteisö. Toiminta perustuu tieteelliseen tutkimukseen, yliopisto-opetukseen ja vuorovaikutukseen ympäröivän yhteiskunnan kanssa. Yliopistokeskuksessa järjestetään vuosittain täydennyskoulutusta yli 6000 opiskelijalle ja tutkinto-opiskelijoita on n Henkilöstöä Mikkelin yliopistokeskuksessa on 232. Vuosibudjetti on 15,5 MEUR. Mikkelin yliopistokeskuksen muodostavat: Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti Kansalliskirjaston Mikrokuvaus- ja konservointilaitos Helsingin kauppakorkeakoulun Pienyrityskeskus Helsingin kauppakorkeakoulun BScBA-ohjelma Lappeenrannan teknillisen yliopiston Mikkelin yksikkö Kuopion yliopiston Soveltavan ympäristökemian laboratorio Yliopistokeskuksen koordinaatioyksikkö 11